18.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 391/37

—

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yritysten kilpailukykyä ja pieniä keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman perustamisesta (2014–2010), sillä siinä sitoudutaan tunnustamaan kilpailukyky perustavaksi ja johtavaksi tekijäksi EU:n kestäväpohjaisen talouskasvun ja työpaikkojen lisäämisen takaamisessa.

—

kiinnittää huomiota alue- ja paikallisviranomaisten kaikissa jäsenvaltioissa tekemiin lukuisiin aloitteisiin, kuten paikallisiin pienyrityskeskuksiin, alue- ja paikallisviranomaisten myöntämiin mikroluottoihin tai pienyritysten perustamista koskevaan ilmaiseen asiantuntija-apuun, jotka tarjoavat usein perustan aloittelevan mikroyrityksen menestykselle.

—

kiinnittää huomiota nuorten yrittäjien tarpeisiin, koska heille yritys on usein ainoa mahdollisuus ammatilliseen kehitykseen ja koska he ovat halukkaita ottamaan riskejä toiminnassaan ja monissa tapauksissa kehittämään sitä koko Euroopan markkinoilla. Niinpä näillä yrittäjillä on edellytykset kilpailla globaaleilla markkinoilla.

—

panee merkille, että globaali kilpailukyky on mahdollista saavuttaa ainoastaan korjaamalla eurooppalaisten markkinoiden puutteet, joiden vuoksi eurooppalaiset pk-yritykset eivät pysty kilpailemaan muista maailmankolkista peräisin olevien pk-yritysten kanssa. Pk-yritysten täytyy saada merkittävämpi rooli EU:n hankkeiden toteuttamisessa, ja niiden asemaa pitää kohentaa verrattuna suuryrityksiin, jotka useassa tapauksessa ovat näiden hankkeiden pääurakoitsijoita. Tämän vuoksi komitea painottaa yritysverkostojen muodostamisen merkitystä pk-yritysten kannalta.

Esittelijä

Witold KROCHMAL (PL, AE), Wołówin kaupungin- ja kunnanvaltuuston jäsen

Viiteasiakirja

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman perustamisesta (2014–2020)

COM(2011) 834 final

1.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yritysten kilpailukykyä ja pieniä keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman perustamisesta (2014–2010), sillä siinä sitoudutaan tunnustamaan kilpailukyky perustavaksi ja johtavaksi tekijäksi EU:n kestäväpohjaisen talouskasvun ja työpaikkojen lisäämisen takaamisessa.

2.

katsoo, että ehdotetulla asetuksella täydennetään Euroopan komission aiemmin Eurooppa 2020 -strategian puitteissa tekemiä aloitteita. Siinä tunnustetaan pk-yritysten asema EU:n talousjärjestelmässä ja pannaan merkille pk-ympäristön puutteet ja epävakaus, jotka voivat hidastaa ja jopa rajoittaa yritysten kehitystä ja niiden kilpailukyvyn kasvua.

3.

korostaa, että AK:n kantaa tukee alue- ja paikallisviranomaisille tehty kyselytutkimus "Alueet ja kunnat pk-yritysten tukena" (1), jonka on toteuttanut komitean Eurooppa 2020 -seurantafoorumi.

4.

tiedostaa, että jäsenvaltiot ja alueet ovat suurelta osin vastuussa markkinoiden puutteiden korjaamisesta, mutta katsoo, että EU voi auttaa tietyillä aloilla edistämällä hyviä käytänteitä, takamaalla yhteismarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja parantamalla liiketoimintaympäristön edellytyksiä niin, että yritykset, myös pk-yritykset, pystyvät kilpailemaan kestävällä tavalla globaalisti, mikä tarkoittaa siirtymistä kohti vähähiilistä ja resurssitehokasta taloutta.

5.

katsoo, että tällä ohjelmalla lisätään huomattavasti luottamusta Euroopan yrityssektoriin sekä eurooppalaisilla että globaaleilla markkinoilla. Markkinoiden luottamuksen kasvu lisää kiinnostusta yrityksiin ja laajentaa nykyisten liikeyritysten toimia, myös pk-yritysten, jotka ovat talouskasvun (58 prosenttia liikevaihdosta EU:ssa) ja työllisyyden (67 prosenttia yksityissektorin työpaikoista) tärkeä lähde. Ne loivat 85 prosenttia uusista työpaikoista yksityissektorilla vuosina 2002–2010.

6.

katsoo, että matkailusektorin korostaminen ohjelmassa on asianmukaista, koska kyseinen sektori liittyy moniin EU:n pk-yrityksiin ja työllistää valtavan määrän ihmisiä.

7.

korostaa, että yrityksiä ja pk-yrityksiä on tärkeää tukea niiden toiminnan kehityksen eri vaiheissa, perustamisvaiheessa olevista yrityksistä jo olemassa oleviin yrityksiin tai jopa rakennemuutoksessa oleviin yrityksiin edellyttäen, että tuella edistetään yrityksen kilpailukykyä EU:n markkinoilla ja unionin ulkopuolisilla markkinoilla.

8.

tiedostaa, että yksi ohjelman onnistumisen tärkeimmistä edellytyksistä on yrityskulttuurin ja hyvän liiketavan edistäminen ja kehittäminen EU:n yhteiskunnassa, ja suhtautuu siksi myönteisesti mahdollisuuteen ottaa osaa Euroopan yrittäjäpalkinnosta käytävään kilpailuun valtio-, alue- ja paikallistasolla ja muihin tämänkaltaisiin hankkeisiin.

9.

muistuttaa, että vuosittain kolme EU:n aluetta saa "Euroopan yrittäjyysalue" -palkinnon tunnustuksena niiden pk-yrityksille tarjoamista suotuisista olosuhteista.

10.

katsoo, että yrittäjyyden edistämisen pitää alkaa jo koulussa siten, että tuetaan yrittäjyysmyönteisiä asenteita ja edistetään taloudellista riippumattomuutta. Sen ansiosta opiskelijat voivat työelämään siirtyessään tehdä tietoon perustuvia päätöksiä sen työn luonteesta, jota he haluavat tehdä. Jotta koulutuksensa päättävä ja tutkinnon suorittanut voi ryhtyä yrittäjäksi hankkimansa pätevyyden perusteella ja tarjota palveluja, joille niin muodoin todennäköisesti on kysyntää, olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että koulutuksessa otetaan huomioon markkinoiden tarpeet.

11.

kehottaa sisällyttämään yrityselämän suuntaukset ja kehityksen ammatilliseen koulutukseen, sillä kilpailukyvyn kannalta on keskeisen tärkeää tarjota yrittäjillemme jatkuvaa koulutusta.

12.

kiinnittää huomiota nuorten yrittäjien tarpeisiin, koska heille yritys on usein ainoa mahdollisuus ammatilliseen kehitykseen ja koska he ovat halukkaita ottamaan riskejä toiminnassaan ja monissa tapauksissa kehittämään sitä koko Euroopan markkinoilla. Niinpä näillä yrittäjillä on edellytykset kilpailla globaaleilla markkinoilla.

13.

kiinnittää huomiota alue- ja paikallisviranomaisten kaikissa jäsenvaltioissa tekemiin lukuisiin aloitteisiin, kuten paikallisiin pienyrityskeskuksiin, alue- ja paikallisviranomaisten myöntämiin mikroluottoihin tai pienyritysten perustamista koskevaan ilmaiseen asiantuntija-apuun, jotka tarjoavat usein perustan aloittelevan mikroyrityksen menestykselle.

14.

kiinnittää huomiota myös naisyrittäjien asemaan sekä erityisiin kohderyhmiin, muun muassa maahanmuuttajataustaisiin ja ulkomaalaisiin yrittäjiin, jotka tarvitsevat erityisaloitetta kehittääkseen yritystensä kilpailukykyä, ja ottaa huomioon tällä alalla käytössä olevat EU:n toimintalinjat.

15.

kehottaa alue- ja paikallisviranomaisia panemaan ohjelman täytäntöön. Komitea kiinnittää erityisesti huomiota tarpeeseen vähentää byrokratiaa ja ulkopuolisten varojen hankkimisessa esiintyviä esteitä sekä yksinkertaistaa tarjouskilpailuja varten toimitettavia asiakirjoja ja luopua pienten töiden tapauksessa vaatimuksista hankkia pankkitakaus.

16.

panee merkille, että globaali kilpailukyky on mahdollista saavuttaa ainoastaan korjaamalla eurooppalaisten markkinoiden puutteet, joiden vuoksi eurooppalaiset pk-yritykset eivät pysty kilpailemaan muista maailmankolkista peräisin olevien pk-yritysten kanssa. Pk-yritysten täytyy saada merkittävämpi rooli EU:n hankkeiden toteuttamisessa, ja niiden asemaa pitää kohentaa verrattuna suuryrityksiin, jotka useassa tapauksessa ovat näiden hankkeiden pääurakoitsijoita. Tämän vuoksi komitea painottaa yritysverkostojen muodostamisen merkitystä pk-yritysten kannalta.

17.

muistuttaa, että EU:n on yhdessä jäsenvaltioiden kanssa taattava yhtenäismarkkinoiden tehokas toiminta ja parannettava liiketoimintaympäristöä poistamalla tai vähentämällä vaikeuksia, joita pk-yrityksillä on rahoituksen saannissa ja joiden syyt ovat niiden rajallisessa kyvyssä laajeta alkuperämaansa ulkopuolisille markkinoille sekä yhtenäismarkkinoilla että niiden ulkopuolella sekä liiallisessa verorasituksessa ja hallinnollisten menettelyjen aiheuttamassa taakassa. Nämä edellytykset on täytettävä ja samalla taattava osaamisen ja uuden innovatiivisen teknologian saatavuus ja yhteistyö paikallisten ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Näiden on tutkimusohjelmissaan otettava huomioon pk-yritykset Euroopan talouden eteenpäin vievänä voimana.

18.

katsoo, että ohjelmassa on painotettava enemmän pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista EU:n tutkimus- ja innovointitoimintaan, -hankkeisiin ja -ohjelmiin myös julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kautta. Kun yritysten osallistuminen tutkimushankkeisiin lisääntyy, paranee yritysten osaaminen ja näin ollen myös niiden kansainvälinen kilpailukyky.

Tutkimuksen ja innovoinnin ohjelmaa "Horisontti 2020" koskevassa ehdotuksessa korostetaan erityisesti tarvetta lisätä pk-yritysten osallistumista tutkimushankkeisiin. Tämän tiiviimmän osallistumisen avulla pk-yrityksillä, joilla joissain tapauksissa on kärkiasema maailmassa, on mahdollisuus hankkia tietoja ja osaamista.

19.

katsoo, että ainoastaan tällaisen lähestymistavan avulla yritykset ja pk-yritykset voivat kehittyä siten, että otetaan huomioon sitoumukset uusimpiin ympäristötekniikoihin perustuvaan vähähiiliseen talouteen, jonka avulla on mahdollista saavuttaa ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet.

20.

suhtautuu myönteisesti ohjelmalle ehdotettuun 2,522 miljardin euron talousarvioon. Komitea panee kuitenkin merkille, että yrityksiä ja pk-yrityksiä suoraan tukevia rahoitusvälineitä varten osoitettu 1,4 miljardin euron määrä on vain 56 prosenttia ohjelman kokonaisbudjetista. Mikäli rahoitusvälineille on enemmän kysyntää kuin kohtuudella voidaan odottaa, näitä rahoitusvälineitä varten osoitettavan rahoituksen prosenttiosuuden muuttamisesta tulisi päättää asetusehdotuksen 16 artiklan mukaisessa komiteassa, jossa ovat edustettuina kaikki yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) kautta tukea saavat valtiot. Kuitenkin nimenomaan talousarvion muu osa, joka on tarkoitettu pk-kenttää tukeviin toimiin, takaa, että koko ohjelmaan kaudeksi 2014–2020 osoitetut varat käytetään tehokkaasti ja tuloksekkaasti.

21.

katsoo, että ohjelman talousarviosta on asianmukaista osoittaa 1,7 prosenttia ohjelman hallinnolliseen tukeen, koska kyseisten varojen turvin on taattava ohjelman tuloksekas toiminta rasittamatta talousarviota kohtuuttomasti.

22.

katsoo, että ohjelman talousarviosta rahoitetuilla toimenpiteillä ei voida korvata valtio-, alue- tai paikallistason aloitteita, vaan että näitä toimenpiteitä olisi vahvistettava ja tehostettava, annettava niille EU:n tasoista ulottuvuutta tehokkaan koordinoinnin avulla ja poistamalla yksityisten toimijoiden ja viranomaisten yhteistyön esteitä valtioiden väliltä. Tällaista yhteistyötä pitäisi kannustaa pikemminkin horisontaalisella verkostoitumisella kuin vertikaalisella keskittämisellä.

23.

katsoo, että tarjotun tuen on oltava täysin perusteltua tavoitteiden kannalta ja että sillä pitää olla positiivisia vaikutuksia koko Euroopassa kumulaatio- ja kerrannaisvaikutusten sekä saavutettujen tulosten hyödyntämisen ansiosta.

24.

korostaa, että kilpailukyky riippuu suurelta osin tuottavuudesta, innovoinnista ja tehokkuudesta, joka on tulojen kestävän kasvun lähde, yritysten kyvystä hyödyntää täysimääräisesti eri mahdollisuuksia, esimerkiksi EU:n yhtenäismarkkinoita, ja institutionaalisista ratkaisuista, joilla luodaan edellytykset yritysten kestävälle kasvulle. Hankkeille, joilla vahvistetaan yritysten ja pk-yritysten kestävään kilpailukykyyn eniten vaikuttavia tekijöitä, tulee siksi antaa etusija.

25.

kiinnittää huomiota siihen, että kolmansien maiden osallistumista ohjelmaan assosiaatiosopimusten pöytäkirjojen ja muiden sopimusten perusteella on pidettävä tilaisuutena laajentaa EU:n alueella toimivien yritysten toiminta-alaa ja saada kokemusta yritysten toiminnasta EU:n markkinoiden ulkopuolella. Muiden EU:n ulkopuolisten maiden tulisi myös voida osallistua ohjelmaan, mutta rahoitus tähän tulisi hankkia muista ohjelmista, joiden tarkoituksena on edistää EU:n jäsenvaltioiden ja EU:n ulkopuolisten maiden välistä yhteistyötä.

26.

kiinnittää huomiota yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen merkitykseen myös jatkuvan koulutuksen kautta sekä siihen, että kehityksen tulisi kulkea sellaisten taitojen ja asenteiden sekä yritysten yhteiskunnallisen vastuun kehittämisen suuntaan, joiden avulla ihmiset voivat vastata modernien globaalien markkinoiden haasteisiin ja noudattaa samalla perinteistä eurooppalaista yritysetiikkaa.

27.

katsoo, että yrittäjyyden edistämistä ja yrittäjyysmyönteisten asenteiden kehittämistä koskevien toimien pitää kattaa myös työuransa aluksi itsenäisen ammatinharjoittamisen tielle lähtevät yrittäjät, mukaan lukien naiset, jotka ryhtyvät tähän vaativaan toimeen ja ottavat riskin.

28.

katsoo, että pk-yritysten rahoituksensaannin parantamisella, myös pääomajärjestelyin ja lainatakausjärjestelyin, pitää täydentää tällä hetkellä koheesiopolitiikan puitteissa käytettäviä rahoitusvälineitä, ja ne tulee myös voida yhdistää muihin, tarkasti määriteltyihin jäsenvaltioista saataviin varoihin.

29.

pitää erittäin myönteisenä mahdollisuutta myöntää rajatylittäviä luottoja ja lainoja, joiden avulla pk-yritykset voivat hyödyntää yhtenäismarkkinoiden valtavia mahdollisuuksia, minkä pitäisi vahvistaa yritysaloitteiden kilpailu- ja kestokykyä esimerkiksi matkailusektorilla.

30.

kiinnittää erityishuomiota pääomajärjestelyyn kasvua varten (EFG-järjestely), jossa keskitytään riskipääomaa tarjoaviin rahastoihin. Komitea tähdentää, että projektijohtajan tulee asianmukaisen riskinarvioinnin avulla osallistua mahdollisimman monen pk-yrityksen tukemiseen, mukaan luettuina ne, joilla on vain vähäiset mahdollisuudet saada avustusta normaalien pankkimenettelyjen puitteissa ja jotka voivat vahvistaa pk-yritysten yleistä potentiaalia ja vähentää työttömyyttä huomattavasti.

31.

suhtautuu epäilevästi lainatakausjärjestelyn enimmäissummaan ja kehottaa komissiota tarkentamaan, mihin kriteereihin tämän tason määrittely perustuu, sillä kilpailukykyä ja innovointia koskevassa ohjelmassa ei määritelty minkäänlaisia rajoituksia. Komitea tähdentää, että yrityksen perustamiseen, investointeihin tai omistajanvaihdokseen tarvittavat lainat ovat usein huomattavasti asetettua rajaa suurempia. Komitea pelkääkin tämän johtavan tilanteeseen, jossa Horisontti-ohjelman kautta taataan suurempia lainoja, vaikka sitä on tarkoitus käyttää ainoastaan innovointihankkeisiin.

32.

kehottaa siksi palaamaan edelliseen kilpailukykyä ja innovointia koskevaan ohjelmaan, jossa ei asetettu minkäänlaisia rajoituksia.

33.

katsoo, että on perusteltua soveltaa yksilöllistä lähestymistapaa velkarahoitukseen pyrkivien rahoituslaitosten kanssa käytävissä neuvotteluissa sekä velkarahoituksen suuruuden, joka riippuu takuunalaisesta riskien kokonaisuudesta, että laina-ajan osalta.

34.

edellyttää, että sekä riskipääomaan suunnattuja rahoitusvälineitä että pk-yrityslainasalkkujen kattamiseen osoitettuja varoja valvotaan jatkuvasti muuttuvan riskin osalta.

35.

katsoo, että ohjelman epäsuoran hallinnoinnin siirtäminen Euroopan investointirahastolle ja toimeenpanovirastoille on asianmukaista edellyttäen, että Euroopan komissio vastaa ohjelman jatkuvasta valvonnasta. Tällaisella hallinnointimuodolla taataan, että Euroopan investointirahaston toiminnasta yli kymmenen vuoden aikana pk-yritysten tukemisen välineenä saatuja myönteisiä kokemuksia hyödynnetään.

36.

suosittaa myös, että hyödynnetään kokemuksia, joita tällä alalla on Euroopan investointipankilla ja Yritys–Eurooppa-verkostolla, jolla on kokemusta pk-yritysten kansainvälistämisestä, myös EU:n ulkopuolella.

37.

katsoo, että ohjelman onnistuneen täytäntöönpanon ja sen tehokkuuden takaamiseksi alue- ja paikallisviranomaisten ja ohjelmaa hallinnoivien laitosten on ehdottomasti tehtävä tiivistä yhteistyötä ja helpotettava tiedonkulkua jokaisella ohjelman täytäntöönpanon alalla.

38.

pitää olennaisen tärkeinä kokemuksia, jotka liittyvät pk-yritysten kansainvälistymiseen EU:n ulkopuolella ja tätä aihetta koskevaan tiedon siirtämiseen, sillä niiden pitäisi auttaa pk-yrityksiä vähentämään rajat ylittävästä toiminnasta aiheutuvia kustannuksia. EU:n toimielinten asiantuntijoiden on kehitettävä tätä alaa yhteistyössä valtiollisten ja alueellisten viranomaisten kanssa.

39.

ottaa esiin myös mahdollisuuden perustaa tietokeskuksia, jotka levittävät tietoa pk-yrityksistä. Komitea ei kuitenkaan aio käsitellä tällaisten yksiköiden luonnetta eikä toiminnan erityispiirteitä. Näistä kysymyksistä tulisi sopia valtioiden ja alueiden monenvälisissä yhteistyösopimuksissa.

40.

ehdottaa, että ohjelman suora hallinnointi tapahtuu pääasiassa alueellisella tasolla valtiollisten viranomaisten tuella ja valvonnassa. Tällä hallintotasolla tulee myös laatia järjestelmä toteuttavista hankkeista johtuvan riskin seurantaan.

41.

ehdottaa lisäksi, että hankkeen valvonta on myös osa ehdotuksen liitteessä 1 esitettyjen keskipitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista koskevien indikaattorien perusteella tehtävää täytäntöönpanon arviointia. Valvonnan täytyy myös kattaa ilmastonsuojeluun ja muihin EU:n toimintalinjojen toteuttamiseen liittyvien toimenpiteiden täytäntöönpanoa ohjelman puitteissa koskevat tiedot.

42.

tähdentää, että edellä mainittujen toimien on oltava johdonmukaisia ja yhtäpitäviä Euroopan komission suorittamien valvontatoimien kanssa. Komission edustajat tekevät yhdessä tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) henkilöstön kanssa tilintarkastuksia, tarkastuksia ja tutkimuksia paikan päällä.

43.

katsoo, että tilintarkastusstrategiassa täytyy keskittyä ohjelman täytäntöönpanon puolueettomaan arviointiin, eikä sillä saa rasittaa ohjelman edunsaajia. Valvontajärjestelmissä pitää ottaa huomioon hankkeiden toteuttamisvaiheet, jotta ne eivät vaikuttaisi kielteisesti toteuttamisvauhtiin eivätkä saisi aikaan liiallisia lisäkustannuksia.

44.

kiinnittää huomiota siihen, että monien maiden nykyisen talousarviotilanteen vuoksi kansalliset hallitukset etsivät yksinkertaisimpia keinoja talousarvion tulojen lisäämiseen korottamalla erilaisia maksuja, jotka nostavat työvoiman hintaa, mikä voi tosiasiassa johtaa pk-yritysten romahtamiseen tai niiden siirtymiseen harmaaseen talouteen. Alueiden komitea kehottaa siksi suojelemaan pk-yrityksiä, koska kuvatunlainen politiikka viivästyttää talouskriisistä elpymistä ja voi käytännössä tehdä tyhjäksi ohjelman lisäarvon. Pk-yritykset ovat tehokas väline työttömyyden vähentämiseen.

45.

katsoo, että yrityksen käynnistämiseen liittyvät hallinnolliset rasitukset ja toiminnassa olevien yritysten verorasitukset voivat estää pk-yrityksiä ja muita yrityksiä parantamasta kilpailukykyään monissa EU-maissa. Alueiden komitea kehottaa siksi vähentämään todellista hallintotaakkaa kaikessa asianomaisessa EU:n lainsäädännössä 25 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Komitea toteaa, että olisi tarkoituksenmukaista harkita useampien pk-alan toimintaa haittaavien esteiden poistamista.

46.

katsoo, että maille ja alueille, jotka ovat omaksuneet pk-yrityksille suotuisimmat järjestelmät, jotka mahdollistavat niiden kehityksen, kilpailukyvyn lisäämisen ja laajentumisen ulkopuolisille markkinoille, tulee tarjota ohjelmassa lisäkannustimia tällaisten toimien tukemiseksi. Edistämällä myönteisiä asenteita on tarkoitus saada aikaan toivottuja suuntauksia eri maissa ja alueilla.

47.

ehdottaa, että Euroopan komissio ryhtyy toimiin parantaakseen tiedonsaantia nopeasti kasvavien maiden markkinoiden kehittymisestä, tavoista investoida kyseisiin maihin, nykyisistä oikeusjärjestelmistä ja liiketoiminnan paikallisista käytänteistä.

48.

katsoo, että unionin ulkopuolisia markkinoita koskevan tiedon on oltava helposti pk-yritysten saatavilla eli tiedonsaannin täytyy olla kohtuuhintaista, täsmällistä ja nopeaa. Unionin ulkopuolella toimivilla diplomaattisilla edustajilla, pk-yritysten tietokeskusten ohella, pitää olla tässä merkittävä rooli.

49.

korostaa, että EU:n kansalaisten yrittäjyyshengen kehittäminen edellyttää muutoksia koulutusjärjestelmään, mikä on pitkäjänteistä toimintaa. Onkin olemassa riski, että keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteita ei saavuteta.

50.

kiinnittää huomiota mahdollisuuteen, että pk-yritysten toimintaa säännellään liikaa EU:n, jäsenvaltioiden tai paikallisella tasolla, mikä saattaa tarpeettomasti hankaloittaa itse toimintaan liittyviä menettelyjä ja tuen hakemista erilaisten ohjelmien puitteissa, ja se puolestaan heikentää pk-yritysten kilpailukykyä. Byrokratian sekä taloudellisen toiminnan aloittamisen ja harjoittamisen esteiden vähentämistä tulee pitää ensisijaisena.