27.7.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 225/143

—

huomauttaa, että koheesiorahaston avulla vuosien varrella tehtyjen infrastruktuuri-investointien eurooppalainen lisäarvo on osoittautunut hyvin korkeaksi. EU parantaa kyseisillä investoinneilla kansalaisten elämänlaatua ja tarjoaa yrityksille kehitysmahdollisuuksia.

—

pitää tervetulleena Euroopan komission ehdotusta myöntää koheesiorahastolle myös kaudella 2014–2020 huomattavat määrärahat, jotta unionin poliittisia tavoitteita liikenteen sekä ympäristö- ja energia-alalla voitaisiin tukea EU:n talousarviosta.

—

katsoo, että koheesiopolitiikka on ja sen tulee vastaisuudessakin olla osoitus EU:n solidaarisuudesta ja tehokas väline unionin sisämarkkinoiden loppuun saattamiseksi.

—

korostaa tuloksiin kiinteästi sidoksissa olevan lähestymistavan tarvetta ja kehottaa määrittämään paremmin investointiprioriteetit paikallisella ja kansallisella tasolla.

—

katsoo, että koheesiorahastosta tulisi rahoittaa myös yhdennettyjä hankkeita rakennusten energiatehokkuuden alalla.

—

toteaa, että on tarpeen investoida älykkäästi infrastruktuurin kehittämiseen unionin tasolla.

—

tähdentää, että alue- ja paikallisviranomaiset ovat vastuussa merkittävien investointien toteuttamisesta liikenneinfrastruktuurien alalla sekä toisen ja kolmannen luokan yhteyksien luomisesta Euroopan laajuisiin verkkoihin. Alue- ja paikallisviranomaisille on tarjottava tilaisuus osallistua kiinteästi päätöksentekoon valittaessa yhteisen edun mukaisia ensisijaisia hankkeita, jotta voidaan varmistaa julkisten ja yksityisten investointien välinen johdonmukaisuus kaikilla tasoilla.

—

torjuu kaikki aloitteet, joilla koheesiopolitiikan määrärahoja pyritään vähentämään. Tämä koskee erityisesti koheesiorahastosta Verkkojen Eurooppa -välineelle annettavaa 10 miljardin euron määrärahaerää.

Esittelijä

Romeo STAVARACHE (RO, ALDE), Bacăun pormestari, Bacăun lääni

Viiteasiakirja

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus koheesiorahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1084/2006 kumoamisesta

COM(2011) 612 final

1.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on tärkeä poliittinen, sääntelyllinen ja hallinnollinen asema ja että niillä on usein kansallisella tasolla selkeästi määritelty toimivalta investointien suunnittelussa sekä liikenne-, ympäristö- ja energia-alan politiikoissa ja ennen kaikkea infrastruktuurien kehittämisessä omilla alueillaan.

2.

painottaa, että monitasoisen hallinnon toteuttaminen on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa tasapainoinen ja toissijaisuusperiaatteen mukainen aluekehitys. Alueelliset yhteisöt on otettava kumppaneina mukaan tehtäessä päätöksiä jäsenvaltio- ja unionitason investointiprioriteeteista, joihin saadaan rahoitusta koheesiorahastosta.

3.

on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio sitoutuu tukemaan unionin talousarviosta investointeja liikenne-, ympäristö- ja energia-alan infrastruktuureihin, joita ilman talouskehitys olisi mahdotonta. Komitea pitää tervetulleena etenkin sitä, että ehdotuksessa vuosia 2014–2020 koskevaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi otetaan huomioon EU:n jäsenvaltioiden ja alueiden väliset erot ja kiinnitetään jatkuvasti erityistä huomiota heikoimmin kehittyneisiin alueisiin.

4.

katsoo, että prioriteettien asettaminen infrastruktuurin kehittämiselle koko unionin alueella luo tarvittavat ennakkoedellytykset unionin moitteettomalle toiminnalle yhteisenä talousalueena ja unionin sisämarkkinahankkeen loppuun saattamiselle kaikilta osin ja on samalla osoitus solidaarisuudesta heikoimmin kehittyneitä jäsenvaltioita kohtaan.

5.

huomauttaa, että koheesiorahaston avulla vuosien varrella tehtyjen infrastruktuuri-investointien eurooppalainen lisäarvo on osoittautunut hyvin korkeaksi. Näitä investointeja ei voitaisi tehdä ilman Euroopan unionin rahallista tukea jäsenvaltioissa, joiden BKT asukasta kohden on alhainen. EU parantaa kyseisillä investoinneilla kansalaisten elämänlaatua ja tarjoaa yrityksille kehitysmahdollisuuksia.

6.

muistuttaa, että kuten Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 28 todetaan, koheesiorahastosta annetaan rahoitustukea ympäristöhankkeisiin ja Euroopan laajuisia verkkoja koskeviin hankkeisiin jäsenvaltioissa, joiden BKTL asukasta kohden on alle 90 prosenttia unionin keskitasosta.

7.

pitää erityisesti arvossa jäsenvaltioiden välistä eurooppalaista solidaarisuutta. Koheesiorahasto vastaa alueiden sisällä ja kaupunkialueilla tehtävien liikenne- ja ympäristöalan infrastruktuuri-investointien rahoitustarpeisiin muita heikommin kehittyneissä maissa.

8.

viittaa suosituksiin, jotka AK antoi vuoden 2013 jälkeisen uuden monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä, ja kannattaa kaikin osin koheesiopolitiikkaan ja ehdollisuuteen liittyviä ehdotuksia (1).

9.

pitää tervetulleena Euroopan komission ehdotusta myöntää koheesiorahastolle myös kaudella 2014–2020 huomattavat määrärahat, jotta unionin poliittisia tavoitteita liikenteen sekä ympäristö- ja energia-alalla voitaisiin tukea EU:n talousarviosta. Komitea kannattaa myös ehdotusta, jonka mukaan koheesiorahastosta myönnettävän rahoituksen kokonaismäärä on edelleenkin kolmannes koheesiopolitiikkaan liittyvistä kansallisen tason kokonaismenoista tukikelpoisissa jäsenvaltiossa.

10.

on sitä mieltä, että koheesiopolitiikkaa ei voi käyttää sanktiovälineenä tiukan talouskurin toteuttamiseksi unionissa, vaikka onkin täysin tietoinen siitä, että EU:n tasolla tarvitaan talous- ja budjettikuriin tähtääviä toimia. Rakenne- ja koheesiorahastojen avulla on vastattava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 171, 174, 177 ja 192 artiklassa asetettuihin tavoitteisiin. Komitea katsookin, että jos asetetaan makrotaloudellisia ehtoja, niitä pitäisi soveltaa kaikkiin budjettikohtiin eikä vain koheesiota koskevaan budjettikohtaan.

11.

katsoo, että koheesiopolitiikka on ja sen tulee vastaisuudessakin olla osoitus EU:n solidaarisuudesta ja tehokas väline unionin sisämarkkinoiden loppuun saattamiseksi. Koheesiopolitiikan tehokkuus vahvistuu siten, että unioni-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason viranomaiset tekevät investointivalintoja, joilla edistetään älykästä, kestävää, osallistavaa ja tasapainoista kasvua EU:n tasolla ja joita toteutetaan rakennerahastoista rahoitettavilla investointiohjelmilla uudella ohjelmointikierroksella.

12.

muistuttaa, että tulevalla ohjelmakaudella paikallis- ja alueviranomaisten päätavoitteena on parantaa unionin veronmaksajien rahoilla toteutettavien toimien laatua ja saavuttaa mahdollisimman hyviä tuloksia, joita voidaan mitata taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien näkökohtien kannalta.

13.

on tyytyväinen unionin koheesiopolitiikan tulevaisuudesta annetun lainsäädäntöpaketin yhteydessä esitettyihin uusiin ehdotuksiin, joilla pyritään tehostamaan varainkäyttöä ja parantamaan poliittisten tavoitteiden ja unionin talousarvion yhteensopivuutta muun muassa siten, että keskitytään tiettyihin painopisteisiin, varmistetaan investointien kriittinen massa, joustavoitetaan rahoitussuunnitteluvälineitä ja yksinkertaistetaan rahoituksen saamiseen liittyviä menettelyjä.

14.

korostaa, että varojen käytön strateginen ohjelmasuunnittelu voidaan toteuttaa vain siten, että siihen otetaan tosiasiallisesti mukaan tuensaajat ja ennen kaikkea alue- ja paikallisviranomaiset, jotka tuntevat parhaiten alueen todellisuuden ja mahdollisuudet. Näin voidaan varmistaa johdonmukaisuus niiden investointien kanssa, joita alueellisella tasolla rahoitetaan julkisin varoin. Tätä varten on tuettava alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa, jotta jokainen alue tai kaupunki pystyy hyödyntämään potentiaaliaan siten, että ne saavat käyttöönsä parhaimmat mahdolliset välineet Eurooppa 2020 -strategian toteuttamiseksi ja että niillä on mahdollisuus saada unionin rahoitusta.

15.

painottaa, että infrastruktuuri-investoinnit vaikuttavat merkittävästi alueiden ja kaupunkien taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen, jos ne suunnitellaan ja niitä hallinnoidaan yhteistyössä, niiden alueellinen vaikutus on täysin perusteltua ja paikalliset toimijat sekä paikallis- ja alueviranomaiset ottavat ne omikseen.

16.

katsoo, että Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin, energia-alaan ja viestintään tehtävien investointien strateginen suunnittelu täytyy toteuttaa mahdollisimman avoimesti ja paikallis- ja alueviranomaisten avustuksella, jotta aluekehityksen yhdennetyt suunnitelmat voidaan harmonisoida.

17.

kannattaa yhteistyössä toteutettua ohjelmasuunnittelua. Vuoden 2013 jälkeisen koheesiopolitiikan uuden lainsäädännön myötä toimivaltaisten viranomaisten kaikilla tasoilla on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota kumppanuusperiaatteen soveltamiseen uudella ohjelmointikierroksella ja suunnittelun kaikissa vaiheissa. Erityisesti otetaan käyttöön uusia indikaattoreita kumppanuuden laadun arvioimiseksi jäsenvaltioissa.

18.

korostaa tuloksiin kiinteästi sidoksissa olevan lähestymistavan tarvetta. Tämä edellyttää sellaisten strategisten ohjelmointivälineiden luomista, joita alueelliset yhteisöt voivat käyttää omien kehitysstrategioidensa vertaisarvioinnin toteuttamiseksi tukeutuen yhteisiin, soveltuviin indikaattoreihin, joiden avulla ne voivat mitata investointien laatua ja kerrannaisvaikutuksia.

19.

suosittaa, että seuraavalla ohjelmakaudella painotetaan entistä enemmän investointiprioriteettien määrittelyä paikallis- ja aluetasolla ottaen huomioon yhteisen strategisen kehyksen tarjoamat rahoitusvälineet, jotta voidaan välttää kaksinkertainen rahoitus tai kattamattomien suurten investointihankkeiden suunnittelu.

20.

tähdentää, että hallintoviranomaisten on käytettävä teknistä apua harkiten eli siten, että sillä parannetaan osaltaan strategisten ohjelmien laatua, vahvistetaan suurten hankekokonaisuuksien kehittämistä paikallis- ja aluetasolla ja lisätään nimenomaan hankkeen toteuttajille ja tuensaajille tarkoitetun avun tarjontaa. On aiheellista parantaa teknisen avun hankkeiden koordinointia unionin ja jäsenvaltioiden tasolla, jotta voidaan välttää avun hajanaisuus.

21.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission, Euroopan investointipankin (EIP) ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten välisten kumppanuuksien kehittämiseen sekä sellaisten rahoitusjärjestelyvälineiden luomiseen, joilla voidaan täydentää koheesiorahastoa ja vastata infrastruktuurihankkeiden rahoitustarpeisiin EU:ssa.

22.

kannattaa komission liikennepolitiikan valkoisessa kirjassaan esittämää kunnianhimoista tavoitetta vähentää liikenteen päästöjä 60 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Koheesiorahastosta rahoitettavia investointeja analysoidaan paljon entistä tarkemmin niiden kestävyyden, ympäristöarvioinnin ja pitkän aikavälin kannattavuuden osalta.

23.

toteaa jälleen, että on tärkeää parantaa koheesiorahaston, Euroopan aluekehitysrahaston ja Verkkojen Eurooppa -välineen koordinointia ja pyrkiä unionin ja jäsenvaltioiden eri ohjelmien ja rahoitusvälineiden yhteisvaikutuksiin byrokratian vähentämiseksi.

24.

muistuttaa, että koheesiorahasto on välttämätön väline perusinfrastruktuuri-investointien toteuttamiseksi ja että se on osoittanut täysin tarpeellisuutensa ja tehokkuutensa auttaessaan heikosti kehittyneitä maita rahoittamaan Euroopan yhteistä etua koskevia hankkeita.

25.

kannattaa komission ehdotuksia tavoitteen ja toiminta-alojen osalta, mutta katsoo, että koheesiorahastosta voitaisiin rahoittaa myös yhdennettyjä hankkeita rakennusten energiatehokkuuden alalla.

26.

on tyytyväinen siihen, että koheesiorahaston investointiprioriteetteihin on lisätty kaupunkiulottuvuus, ja katsoo, että näin tunnustetaan kaupunkien tärkeä panos EU:n taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen.

27.

korostaa, että on tarpeen kiinnittää entistä enemmän huomiota Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevien suositusten suuntaviivoihin sekä unionin säännöstön ja jäsenvaltioiden lainsäädännön noudattamiseen. Tässä yhteydessä ennakkotarkastukset voisivat auttaa ennakoimaan eräitä infrastruktuurihankkeiden toteutusta usein merkittävällä tavalla myöhästyttäviä ongelmia. Esimerkkeinä voidaan mainita muun muassa maarekisterit, pakkolunastusmenettelyt, lupien myöntäminen, julkiset hankintamenettelyt ja muutoksenhakujärjestelmät.

28.

katsoo, että jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason viranomaisten asettamien koheesiorahaston investointiprioriteettien tulee olla sopusoinnussa Eurooppa 2020 -strategian suuntaviivojen ja yhteisen strategiakehyksen temaattisten prioriteettien kanssa, mutta myös aluesuunnittelusta ja -kehityksestä vastaavien ministereiden vuonna 2011 sopimassa Euroopan unionin alueellisessa agendassa 2020 (2) esitettyjen suositusten kanssa.

29.

painottaa jälleen kerran EU:n läntisten ja itäisten alueiden välisiä huomattavia eroja liikenneverkkojen laadussa ja saavutettavuudessa sekä sitä, että liikenneinfrastruktuurin kehittämistarpeet ovat paljon suuremmat alueilla, joiden kehitysmahdollisuudet ovat muita heikommat.

30.

katsoo, että koheesiorahasto on tehokas väline Euroopan laajuisen, kansallisen ja alueiden sisäisen liikenneverkon optimointiin tähtäävien investointien toteuttamiseksi. Nämä verkot ovat strategisesti tärkeitä unionin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen kehityksen kannalta. Koheesiorahaston eurooppalaista lisäarvoa ei näin ollen voi kyseenalaistaa.

31.

toteaa, että on tarpeen investoida älykkäästi infrastruktuurin kehittämiseen unionin tasolla. On laajennettava ja kunnostettava liikenneverkkoja, on otettava käyttöön innovatiivisia ratkaisuja ja tekniikoita liikenteen hallinnoinnin parantamiseksi, on luotava tietojärjestelmiä ja tehokkaita intermodaalikuljetuksen ratkaisuja jne. Eurooppalaisen liikennejärjestelmän kilpailukyky riippuu EU:n kyvystä kehittää Euroopan laajuisia liikenneverkkoja sekä sen kyvystä huolehtia logistisen ketjun jokaisesta osasta. Liikenteen aiheuttamien viivästysten vähentäminen mahdollistaa myös kuljetuspalveluiden laadun parantamisen.

32.

tähdentää, että alue- ja paikallisviranomaiset ovat myös vastuussa merkittävien investointien toteuttamisesta liikenneinfrastruktuurien alalla sekä toisen ja kolmannen luokan yhteyksien luomisesta Euroopan laajuisiin verkkoihin. Alue- ja paikallisviranomaisille on tarjottava tilaisuus osallistua kiinteästi päätöksentekoon valittaessa yhteisen edun mukaisia ensisijaisia hankkeita, jotta voidaan varmistaa julkisten ja yksityisten investointien välinen johdonmukaisuus kaikilla tasoilla – unioni-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistasolla – kuten päätöksessä N:o 661/2010/EU unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi säädetään.

33.

on tyytyväinen siihen, että koheesiorahaston investointiprioriteetteihin kuuluvat myös merkittävät hankkeet, joilla pyritään parantamaan liikkumista kaupunkialueilla ja edistämään ympäristöystävällisiä liikenneratkaisuja, sekä muut investoinnit, joiden tavoitteena on älykkäiden ja kestävien liikennejärjestelmien kehittäminen alue- ja paikallistasolla.

34.

kannattaa indikaattoreiden käyttöönottoa, sillä ne mahdollistavat resurssien entistä tehokkaamman hyödyntämisen liikenteen alalla ja tekevät koheesiorahastosta välineen, jonka avulla voidaan edistää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden toteuttamista.

35.

katsoo, että Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevat uudet suuntaviivat muodostavat infrastruktuurin kehittämisen strategisen kehyksen, joka vahvistaa huomattavasti saavutettavuutta EU:ssa, kun investointien prioriteettiluokitus paranee. Investoinnit jaetaan kahdelle tasolle eli kattavaan verkkoon (comprehensive network) ja ydinverkkoon (core network), ja niitä tehostetaan uusilla täytäntöönpanotoimilla. Paino on eri liikennemuotojen ja pääasiallisten kaupunkikeskusten välisten rajatylittävien yhteyksien tarpeella.

36.

kiinnittää huomiota ongelmiin, jotka liittyvät eri lähteistä saatavien investointien koordinointiin ja älykkäiden liikennejärjestelmien suunnitteluun. Älykkäiden liikennejärjestelmien on määrä auttaa parantamaan turvallisuutta, varmuutta ja ympäristönsuojelun tasoa sekä liikenteen hallinnoimista muun muassa yhdennettyjen varaus- ja lipunmyyntipalveluiden ja multimodaalisten tietopalveluiden avulla.

37.

kannattaa vankasti sitä, että integroidun eurooppalaisen energiaverkon toteuttamiseksi on tehtävä infrastruktuuri-investointeja. Jos investoinnit jätettäisiin tekemättä, siitä aiheutuisi aivan liian korkeat kustannukset pitkällä aikavälillä ja se haittaisi EU:n kilpailukykyä.

38.

katsoo, että koheesiorahasto on tehokas väline, jonka avulla voidaan saavuttaa unionin energiapoliittiset tavoitteet (3) – kilpailukyky, kestävyys ja toimitusvarmuus – ja vastata EU:n talouskehityksen, Eurooppa 2020 -strategian ja lippulaivahankkeen ”Resurssitehokas Eurooppa” asettamiin haasteisiin. Näiden tavoitteiden toteutuminen edellyttää energiaverkkojen suunnittelu-, rakentamis- ja hyödyntämistapojen muuttamista.

39.

toistaa, että energiainfrastruktuuriin tehtyjen investointien tulee tarjota EU:n kaikkien alueiden kansalaisille ja yrityksille eriytetyt mahdollisuudet saada kohtuuhintaista energiaa siten, että poistetaan monopolit ja kaikki kilpailuesteet. Kaikilla alueilla tulee olla mahdollisuus valita ainakin kahden energiantoimittajan välillä.

40.

katsoo, että Euroopan yhteiseen etuun liittyvien infrastruktuurien ja hankkeiden kartoittamisen ja valinnan tulee olla avointa, ja siinä tulee ottaa huomioon muita heikommassa asemassa olevien tai energian toimitusvarmuuteen liittyville riskeille alttiiden alueiden tilanne.

41.

on tyytyväinen siihen, että koheesiorahaston avulla voidaan antaa jatkuvaa tukea ympäristöystävällisille energiahankkeille, kuten investoinneille energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energiamuotoihin. AK muistuttaa, että nämä investoinnit voidaan toteuttaa vain yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa, sillä ne kykenevät hyödyntämään paikallista potentiaalia.

42.

korostaa, että investoinneista, joita tehdään ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, luonnonuhkien ehkäisemiseksi, vesijohtoverkoston ja jätteidenkäsittelyn infrastruktuurin rakentamiseksi, biodiversiteetin säilyttämiseksi, maaperän ja ekosysteemien suojelemiseksi sekä ympäristön laadun parantamiseksi, vastaavat pääasiassa EU:n alueet, kaupungit ja kunnat tai niistä vastataan yhteistyössä näiden tahojen kanssa.

43.

on tyytyväinen siihen, että taajamien kaukolämpö- ja jäähdytysverkkojen ajanmukaistamiseen ja muuntohävikkien vähentämiseen tarkoitetut investoinnit voidaan rahoittaa EU:n koheesiorahastosta, sillä niillä on vahva lisäarvo.

44.

korostaa, että alue- ja paikallisviranomaisten tulee torjua valppaasti kaikki aloitteet, joilla koheesiopolitiikan määrärahoja pyritään vähentämään. Välineen määrärahoista 20 prosenttia tulee koheesiorahaston 10 miljardin euron määrärahoista, joilla rahoitetaan rajatylittäviä liikennehankkeita. Rautatieinfrastruktuureilla on ensisijainen asema.

45.

pitää uutta Verkkojen Eurooppa -välinettä mielenkiintoisena. Se voi antaa huomattavaa lisäarvoa Euroopan tasolla, ja sen avulla komissio aikoo puuttua markkinoiden toiminnan häiriöihin täydentämällä ketjun puuttuvia osia, poistamalla esteitä ja varmistamalla asianmukaiset rajatylittävät yhteydet.

46.

on huolissaan siitä, että Verkkojen Eurooppa -välineelle tarkoitettujen jäsenvaltiokohtaisten määrärahojen määrittämiseksi ei ole selkeää kaavaa, ja katsoo, että määrärahojen tulisi olla suhteessa jäsenvaltioissa rahoitettavien hankkeiden arvioituun arvoon.

47.

toteaa jälleen, että rajatylittävien hankkeiden toteuttajien kohtaamista esteistä on aiheellista mainita heikot mahdollisuudet laatia todella pitkälle kehitettyjä, erityisen monimutkaisia hankkeita. Tästä syystä alun perin rajatylittäville hankkeille varatut varat ohjataan usein uudelleen muille, pidemmälle edistyneille hankkeille.

48.

on huolissaan Verkkojen Eurooppa -välineen keskitetystä hallinnointijärjestelmästä, jolla ei voida ratkaista pitkälle kehitettyjen rajatylittävien hankkeiden laatimismahdollisuuksien vahvistamiseen liittyvää ongelmaa. Tämä lisää vaaraa siitä, että välineen määrärahoja ei voida käyttää komission ennalta erittelemien hankkeiden rahoittamiseen.

49.

suhtautuu varauksellisesti alue- ja paikallisviranomaisten osallistumismuotoihin, joustavuuden puutteeseen ja välineen mahdollisesti aiheuttamaan byrokratiaan sekä välineen vastaavuuteen komission muiden rahoitusvälineiden kanssa.

50.

korostaa, että välineestä rahoitusta saavien hankkeiden tulee erottua selkeästi koheesiorahastosta tai EAKR:sta rahoitusta saavista hankkeista kumppanuussopimusten yhteydessä. Näin voidaan määritellä institutionaalisen kapasiteetin ennakkoarvion jälkeen JASPERSin tai muiden teknisen avun ohjelmien tarjoaman avustuksen tarve hankkeiden valmistelussa. Kustannukset otetaan huomioon menoina, jotka voidaan rahoittaa Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahoista.