14.3.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 76/37

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) pitää tärkeänä eurooppalaista integroitua turvallisuusalan politiikkaa, joka perustuu alan haasteita koskevaan koordinoituun lähestymistapaan, yhteiseen strategiaan ja yhteiseen näkemykseen alan kilpailukykyisestä kehityksestä Euroopan yhtenäismarkkinoilla.

1.2

Jotta varmistetaan alan (jolla tarkoitetaan perinteistä turvallisuusalaa ja turvallisuuteen suuntautunutta puolustusteollisuutta sekä uusia toimijoita, kuten yrityksiä, jotka käyttävät siviiliteknologiaansa turvallisuussovelluksiin ja jotka tarjoavat turvallisuuspalveluja) kilpailukyvyn elvyttämisedellytykset sekä sen laajat ja lupaavat työllisyys- ja käyttömahdollisuudet, on ETSK:n mielestä välttämättä kehitettävä

1.3

ETSK kannattaa toimintasuunnitelman aloitteita mutta toivoo, että ne toteutetaan nykyistä vahvemmassa yhteistyö- ja koordinointikehyksessä, jossa keskitytään myös tuotetyyppeihin asianmukaisten ja yksityiskohtaisten tilastojen pohjalta ottaen huomioon alan yritysten tuottavuus, työllistävyys ja koko.

1.4

ETSK suosittaa tiedonhallintajärjestelmien koordinointia ja yhdenmukaistamista sekä yhteentoimivuuden varmistamista.

1.5

ETSK kannattaa voimakkaasti sitä, että vahvistetaan mahdollisuuksia hallinnoida ja ennakoida uusia kilpailukykynäkymiä ja mahdollisuuksia hyödyntää institutionaalista rahoitusta myös osallistavan ennakoinnin avulla unionin tasolla.

1.6

Sosiaalinen ja eettinen ulottuvuus on nivottava alaan avoimesti, ja se on varmistettava kaikissa vaiheissa suunnittelusta standardointiin ja teknologiseen soveltamiseen paikan päällä. Uusissa teknologioissa ja säännöissä on otettava alusta lähtien huomioon etenkin yksityisyyden ja henkilötietojen suojaan liittyvä ihmisten perusoikeuksien suojelu.

1.7

Tarvitaan unionitason ponnisteluja ja kansallisten toimien koordinointia, jotta varmistetaan henkilöresurssien koulutus ja työllistyminen siten, että kyetään tarjoamaan yksilöä kunnioittavia laadukkaita asiantuntijapalveluita samalla kun sovelletaan kehittynyttä teknologiaa täysin yhteentoimivassa järjestelmässä.

2.1

Turvallisuusala on strateginen sektori, jolla on keskenään läheisiä ja toisiinsa liittyviä siviili- ja sotilaskäyttöön tarkoitettu sovelluksia. Ala on tieteellisen tutkimuksen, teknologisen innovoinnin ja kehittyneiden sovellusten ihanteellinen leikkauspiste.

2.2

Kyseinen ala perustuu teknologiaan, ja sille on tyypillistä jatkuva uusien teknologioiden virta. Alan tuotteet ja palvelut ovat moninaiset, ne vanhenevat nopeasti ja edellyttävät korkeatasoista teknis-tieteellistä osaamista.

2.3

Turvallisuusalan markkinoiden arvo EU:ssa on arvioiden mukaan 36,5 miljardia euroa, ja alalla on EU:ssa noin 180 000 työpaikkaa. Maailmanlaajuisesti alan markkinat ovat kuluneen vuosikymmenen aikana kasvaneet 10 miljardista 100 miljardiin euroon vuonna 2011. Ala käsittää seuraavat sektorit: ilmailun, merenkulun ja yleensä liikenteen turvatoimet, rajaturvallisuus, elintärkeiden infrastruktuurien suojaaminen, terrorismin vastainen tiedustelutoiminta (mukaan luettuina tieto- ja tietoverkkoturvallisuus ja viestinnän turvallisuus), fyysinen turvallisuus, kriisinhallinta ja suojavaatteet.

2.4

Lisäksi on muistettava avaruusturvallisuusala ja sen moninaiset sovellukset.

2.5

Euroopassa turvallisuuteen liittyvien avaruustuotteiden markkinat perustuvat suuriin monikansallisiin konserneihin, jotka toimivat Euroopan tasolla ja yksittäisissä jäsenvaltioissa kaupallisella ja siviilialalla ja joiden kysynnästä 40 prosenttia tulee kaupalliselta ja 60 prosenttia julkiselta sektorilta.

2.6

Vaikka markkinakehitys on jatkuvasti kasvusuuntainen eikä osoita merkkejä kansainvälisen kriisin aiheuttamasta talouden taantumasta, EU:n turvallisuusala kärsii erittäin pirstaleisista sisämarkkinoista sekä huomattavasti toisistaan eroavien kansallisten lainsäädäntökehysten ja teknis-normatiivisten standardien heikentämästä teollisesta perustasta. Tutkimustoimet ja julkiset hankinnat – huolimatta asianomaisista EU:n toimista alalla, kuten seitsemäs TTK-puiteohjelma – ovat edelleen pitkälti rajoittuneet yksittäisiin jäsenvaltioihin.

2.7

EU:n on varmistettava kansalaistensa, yritystensä ja koko yhteiskuntansa turvallisuus lukuisilla aloilla – luonnonkatastrofeja torjuvasta pelastuspalvelusta elintarvikeketjun suojeluun, terrorismin ehkäisystä ja torjunnasta suojaamiseen riskeiltä, jotka liittyvät kemiallisiin, biologisiin ja radiologisiin aineisiin, ydinaineisiin sekä räjähteisiin.

2.8

Turvallisuusala on tärkeä tulevaisuuden kannalta, ja se kuvastaa hyvin Euroopan tulevia haasteita ja mahdollisuuksia. Monet eurooppalaiset yritykset ovat teknologisen tasonsa ansiosta maailmanmarkkinajohtajia alan eri sektoreilla, mutta ne uhkaavat menettää markkinaosuuksiaan tärkeimpiin kauppakumppaneihinsa nähden.

2.8.1

Tarvitaan asianmukaisia, yksityiskohtaisia ja luotettavia tilastoja, joissa tarkastellaan myös alan yritysten tuottavuutta, työllistävyyttä ja kokoa.

2.9

Turvallisuusalan yritysten johtaminen on erittäin monimutkaista, ja siihen vaikuttavat erilaiset muuttujat:

2.10

Alan kilpailukyvyn elvyttämisedellytysten turvaamiseksi Euroopassa on ETSK:n mielestä välttämätöntä, että unionin sisämarkkinoilla varmistetaan

2.11

Globaalilla tasolla Yhdysvallat on ehdottomasti tärkein kilpailija. Sen vahvuutena on yhdenmukainen lainsäädäntökehys, yhteiset standardit ja vahva liittovaltiotason kysyntä (2) sekä vakiintuneet sisämarkkinat, joiden osuus on yli 42 prosenttia maailmanlaajuisesta liikevaihdosta ja joilla yritykset ovat teknisten turvallisuusvarusteiden osalta eturintamassa. Japanissa ja Israelissa on eturivin yrityksiä eräiden kehittyneiden varusteiden osalta etenkin tietotekniikan ja viestinnän aloilla, kun taas Venäjä ja Kiina ovat erittäin kehittyneitä fyysisen turvallisuuden perinteisillä aloilla.

2.12

ETSK korostaa tässä maailmanlaajuisessa yhteydessä, että tarvitaan ennakoivaa eurooppalaista turvallisuusalan teollisuuspolitiikkaa, joka heijastaa entistä paremmin alan kapasiteetin, teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan teknis-normatiivisen kehyksen ja etenkin sellaisten tuote-, palvelu- ja järjestelmätyyppien välistä tasapainoa, jotka ovat yhteisten standardien ja yhdenmukaisten sääntöjen ja menettelyjen mukaisia. Mainittakoon esimerkkeinä

”Arkaluonteisten” tuotteiden sääntely- ja käyttöehdot edellyttävät tapauskohtaisia arviointeja ja sopimuksia laatu- ja turvallisuustason ylläpitämiseksi.

2.13

ETSK on useaan otteeseen korostanut tarvetta kehittää verkkoihin ja tiedostoihin sovellettavaa turvallisuuspolitiikkaa, sillä kyseessä ovat Euroopan digitaalistrategian keskeiset tekijät.

2.14

ETSK on jo esittänyt kantansa ilmailun (3), merenkulun (4) ja maakuljetusten (5) turvatoimien keskeisistä näkökohdista sekä operatiivisen ulkorajayhteistyön hallinnoinnista (6) ja korostanut kyseisestä yhteistyöstä huolehtivan viraston (Frontex) roolia sekä ulkorajojen turvallisuutta ja laittoman maahanmuuton torjuntaa koskevan globaalin lähestymistavan tarvetta.

2.15

Avaruudesta käsin tapahtuvan ympäristön ja turvallisuuden seurannan osalta komitea on korostanut Sentinel- ja GMES-satelliittien sekä Galileo-satelliittinavigointijärjestelmän merkitystä (7).

2.16

Eri tutkimuksissa on korostettu turvallisuusteknologian esittelyhankkeiden merkitystä kemiallisiin, biologisiin ja radiologisiin aineisiin, ydinaineisiin sekä räjähteisiin (CBRNE) liittyvien riskien osalta.

2.17

Seitsemänteen puiteohjelmaan sisältyy ensimmäistä kertaa erityinen turvallisuusalan tutkimusohjelma. Sen budjetti on 1,4 miljardia euroa, ja siinä keskitytään yksinomaan siviilialan sovelluksiin sekä teknologian ja osaamisen kehittämiseen tähtääviin hankkeisiin EU:n kansalaisten suojelemiseksi (8) kunnioittamalla samalla heidän yksityisyyttään ja perusoikeuksiaan.

2.18

ETSK:n mielestä olisi helpotettava siviili- ja sotilaskäyttöön soveltuvien hybriditeknologioiden käyttöä kehittämällä asianmukaisia standardeja yhteistyössä Euroopan puolustusviraston (EDA) kanssa ja tuettava nykyistä vahvemmin ja entistä suuremmin resurssein turvallisuusalaa myös uuteen tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan (9) sisältyvien mahdollistavien teknologioiden yhteydessä sekä kannustettava esittely- ja prototyyppihankkeita.

2.19

Komissio on valinnut turvallisuusalan yhdeksi EU 2020 -strategian lippulaivahankkeen ”Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka” tärkeimmistä osista. Komitea on jo esittänyt kantansa kyseisestä lippulaivahankkeesta (10).

2.20

ETSK katsoo, että on tärkeää esittää yhtenäinen eurooppalainen strategia integroidun lähestymistavan soveltamiseksi turvallisuusalalla, sillä turvallisuus on yksi nyky-yhteiskunnan keskeisiä huolenaiheita sekä kasvun ja työllisyyden kulmakivi ja se edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden yhteisiä toimia ja yhteistä näkemystä kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

3.1

Tiedonannossa tarkastellaan turvallisuusalan strategista merkitystä ja esitetään tärkeimmät toimet, joiden avulla Euroopan turvallisuusalasta on määrä tehdä innovatiivinen ja kilpailukykyinen ja joiden myötä komissio aikoo tukea kyseistä prosessia.

3.2

Ehdotetussa toimintasuunnitelmassa määritellään seuraavat suuntaviivat:

3.3

Komissio aikoo perustaa seurantaryhmän, jonka on määrä tutkia ehdotettujen toimien edistymistä tarkkojen määräaikojen pohjalta.

4.1

Komitea katsoo, että EU:n kansalaisten, yritysten, työntekijöiden ja koko yhteiskunnan eduksi ja kilpailukykyisen ja kestäväpohjaisen talouden kehittämiseksi on tärkeää, että EU:n tasolla laaditaan kokonaisvaltainen ja koordinoitu lähestymistapa, jonka avulla vastataan EU:n turvallisuusalan turvallisuus- ja kehityshaasteisiin siten, että laaditaan kattava turvallisuusjärjestelmiä käsittelevä EU:n strategia, jossa korostetaan yksilöä ja tämän arvokkuutta ja otetaan näin huomioon vapauden ja turvallisuuden ensisijaiset tarpeet.

4.2

ETSK:n mukaan on otettava nykyistä enemmän huomioon jo perustettujen toimistojen lisäarvo. Mainittakoon tässä yhteydessä Euroopan puolustusvirasto EDA, Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (Frontex), Euroopan poliisivirasto Europol, Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto ENISA, Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA, Euroopan meriturvallisuusvirasto EMSA, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA sekä hälytysjärjestelmät, kuten Rapex (tuoteturvallisuutta koskeva EU:n nopea tiedonvaihtojärjestelmä) ja Helsingissä sijaitseva Euroopan kemikaalivirasto ECHA (REACH).

4.3

ETSK on samaa mieltä komission kanssa siitä, että on hyödynnettävä täysimääräisesti monien eurooppalaisten yritysten johtoasemaa alalla siten, että varmistetaan ennakoivasti tosiasiassa yhtenäiset ja toimivat EU:n sisämarkkinat, joilla ei ole pirstaleisuudesta aiheutuvia esteitä, ja edistetään alaa, joka tarjoaa työllisyyden näkökulmasta laajoja ja lupaavia tuotanto- ja palvelumahdollisuuksia.

4.4

ETSK on kuitenkin sitä mieltä, että eurooppalaisessa toimintasuunnitelmassa olisi hyödyllistä mennä nykyistä pidemmälle, jotta luotaisiin todellinen yhteinen eurooppalainen turvallisuusalan strategia, jossa luotaisiin yhteiset näkymät ja joka toimisi eurooppalaisena foorumina, joka kokoaa yhteen turvallisuuden eri näkökohdat ja jonka hallintomallilla kyetään varmistamaan tehokas ja yhtenäinen koordinointi.

4.5

Tällainen integroitu strategia voitaisiin toteuttaa konkreettisesti virtuaalisena foorumina, jossa tarkastellaan eettisiä ja hallintomalliin liittyviä kysymyksiä, alojen välisiä näkökohtia ja yhteentoimivuutta.

4.6

ETSK:n mielestä on pyrittävä poistamaan poliittisten päättäjien ja kyseisen alan väliset ymmärtämisvaikeudet myös vahvistamalla aloitteita, kuten Euroopan turvallisuuskokous (European Security Congress), ja pysyviä vuoropuhelufoorumeita, kuten turvallisuuspolitiikkafoorumi (Security Policy Forum).

4.7

Euroopan sisämarkkinoiden pirstaleisuuden poistaminen edellyttää

4.8

Komitea katsoo, että sosiaalisen ulottuvuuden huomioon ottamisen ohella on tuotteiden, palvelujen ja järjestelmien suunnittelusta alkaen toteutettava mekanismeja, joiden avulla työmarkkinaosapuolet ja järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta voivat osallistua sosiaalisen ja eettisen ulottuvuuden kunnioittamisen seurantaan kehitettäessä turvallisuusalaa ja sen teknologisia sovelluksia ja tuotteita.

4.8.1

Teknis-normatiivisten toimeksiantojen, jotka annetaan yhteisymmärryksessä Euroopan puolustusviraston kanssa, olisi noudatettava uuden standardointipolitiikan periaatteita. Lisäksi olisi varmistettava julkinen ja avoin vuosittainen työohjelma, työmarkkinaosapuolten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajien täysimääräinen osallistuminen sekä avautumisen, konsensuksen, avoimuuden, merkittävyyden, neutraaliuden ja laadukkuuden periaatteita kunnioittavien eritelmien laatiminen julkisten hankkeiden yhteydessä (11).

4.8.2

ETSK kannattaa ehdotettua lähestymistapaa sertifiointijärjestelmien vastavuoroiseen tunnustamiseen, jos onnistutaan huolehtimaan akkreditoitujen sertifiointielinten yhtenäisestä pätevyystasosta sekä nykyistä tiukemmista valintakriteereistä ja yhtenäisistä valintamenettelyistä vaatimustenmukaisuuden arviointia varten (12).

4.9

Komitea pitää tärkeänä kaksikäyttöteknologioiden ottamista huomioon normeissa, jotta kannustetaan sekä siviili- että sotilaskäyttöön soveltuvia hybriditeknologioita. Komitea kannattaa kuitenkin tätäkin voimakkaammin niin rahoituksen kuin sisällön vahvistamista Horisontti 2020 -ohjelmassa kaavaillun, mahdollistavia teknologioita koskevan painopisteen puitteissa sekä tulevan sisäisen turvallisuuden rahaston toimien avulla.

4.9.1

Horisontti 2020 -ohjelman innovatiiviset lähestymistavat ovat varmasti tärkeitä, mutta teollis- ja tekijänoikeuksia on vahvistettava WTO:ssa sekä kahden- ja monenvälisissä eurooppalaisissa assosiaatiosopimuksissa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vahingonkorvausvastuun rajoittamislausekkeisiin sekä mahdollisuuteen osallistua ulkomaisiin julkisten hankintojen markkinoihin.

4.9.2

ETSK on samaa mieltä siitä, että on hyödynnettävä täysimääräisesti Horisontti 2020 -ohjelmassa suunnitellun, esikaupallisia hankintoja koskevan välineen tarjoamia uusia mahdollisuuksia.

4.10

ETSK kannattaa täysin turvallisuusteknologian alaa sääntelevien normien sosiaalisen ja eettisen ulottuvuuden vahvistamista.

5.1

Markkinoiden pirstaleisuuden poistaminen tuotetyypeittäin. ETSK suosittaa, että ensisijaisia toimia asetetaan tuotetyypeittäin eikä alakohtaisesti, sillä tuotteilla voidaan vastata helpommin yhtenäismarkkinoiden tarpeisiin yhtenäistettyjen sääntöjen ja menettelyjen avulla, koska niillä on korkea markkinapotentiaali ja ne vaikuttavat lukuisiin kansalaisiin ja työntekijöihin. Tässä yhteydessä on erityisesti otettava huomioon pk-yritysten kehityksen edistäminen sekä rahoitus- ja tutkimusresurssien että organisoinnin osalta.

5.2

Tutkimus ja innovointi, teollis- ja tekijänoikeudet ja julkiset hankinnat. ETSK kehottaa lisäämään Horisontti 2020 -ohjelmassa turvallisuusteknologioille kohdennettuja EU:n varoja samalla kun vahvistetaan toimia mahdollistavien teknologioiden alalla. Komitea kannattaa myös turvallisuusalan yhteisten yhteentoimivuushankkeiden vahvistamista ISA-ohjelmassa (13); alaan sovellettavien poikkeusten toteuttamista innovointia koskevien valtiontukien yhteydessä; direktiivien EY/2004/18 ja EY/2009/81 sekä esikaupallisten hankintojen välineiden todellisen täytäntöönpanon tarkistamista turvallisuusalalla; julkis- ja yksityissektorien sekä siviili- ja sotilasalan nykyistä tiiviimpää yhteistyötä sekä yritysten ylikansallista sulautumista ja klusteroitumista koskevien strategioiden helpottamista; vahingonkorvausvastuun rajoittamista käsittelevien normien yhdenmukaistamista sekä teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa koskevien sisäisten sääntöjen parantamista.

5.3

Pääsy kansainvälisille markkinoille. ETSK katsoo, että on vahvistettava integroituja ja yhteisiä ulkopoliittisia toimia turvallisuusalalla lujittamalla teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa WTO:ssa sekä kahden- ja monenvälisissä eurooppalaisissa assosiaatiosopimuksissa, varmistamalla yhtäläinen osallistuminen ulkomaisille markkinoille ja julkisiin hankintoihin vastavuoroisuuden pohjalta, lisäämällä EU:n toimien painoarvoa kansainvälisessä standardointiprosessissa sekä ottamalla käyttöön laatumerkkinä toimiva EU-turvamerkki (Euro Security Label).

5.4

Sosiaalinen ja eettinen ulottuvuus. Kaikkien turvallisuusalan järjestelmien, tuotteiden ja palvelujen yhteydessä on kunnioitettava ihmisten perusvapauksia ja -oikeuksia, etenkin oikeutta luottamuksellisuuteen, sekä edistettävä taloudellista ja sosiaalista kehitystä, turvallista kauppaa ja ihmisten hyvinvointia ja turvallisuutta. Teknologisen kehityksen on mahdollistettava henkilötietojen ja luottamuksellisten tietojen suojan parantaminen alusta lähtien ja tarjottava – julkis- ja yksityissektorin vuoropuhelun tuella – välineitä, joiden avulla voidaan avoimesti ja vastuuntuntoisesti panna täytäntöön ihmisten suojeluun tähtäävä lainsäädäntö.

5.5

Ammattitaitoisten henkilöresurssien koulutus- ja työllistymisulottuvuus ottaen huomioon kehittyneiden turvallisuusteknologioiden turvallisuus- ja soveltamisvaatimukset, jotta varmistetaan, että yksilöä ja tämän arvokkuutta kunnioittaen ja järjestelmien täysi yhteentoimivuus turvaten tarjotaan laadukkaita asiantuntijapalveluja.