15.1.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 11/44

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on tyytyväinen siihen, että komission tiedonannossa annetaan suuri painoarvo nopealle siirtymiselle yleiseen sähköisten hankintojen järjestelmään, josta on saatu hyviä kokemuksia eräissä jäsenvaltioissa. Julkisten hankintojen markkinat ovat valtavat, sillä ne vastaavat suuruudeltaan noin 20:tä prosenttia EU:n BKT:stä.

1.2

Tämänhetkisessä hyvin heikossa suhdannevaiheessa, jolle ovat ominaisia kansalaisten kannalta erittäin raskaat julkisen talouden sopeutusprosessit, EU:hun ja näin ollen sen aloitteisiin suhtaudutaan hyvin kielteisesti. EU:n toimielimien on ponnisteltava enemmän avoimuuden lisäämiseksi ja tiettyjen päätösten perusteiden selkeyttämiseksi. Komissio on EU:n ainoa toimielin, jonka toimivaltaan kuuluu lainsäädäntöehdotusten antaminen, ja sen erityisvastuulla on sekä tiedottaa ehdotustensa hyödyllisyydestä että saada kansalaiset vakuuttuneiksi siitä. ETSK tekee kaikkensa tämän edistämiseksi, ja komission tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä EU:n muiden toimielimien, myös neuvoa-antavien toimielimien, kanssa.

1.3

ETSK korostaa, että julkisen talouden lineaariset leikkaukset johtavat siihen, että julkisiin hankintoihin osallistuvat iäkkäämmät ja osaavammat työntekijät poistuvat työmarkkinoilta ennenaikaisesti, mikä köyhdyttää asteittain julkisen hallinnon inhimillistä pääomaa. Komitea kehottaa jäsenvaltioita välttämään harkitsemattomia leikkauksia, joista kertyvä hyöty on lyhytaikaista, koska monessa tapauksessa joudutaan turvautumaan ulkopuoliseen työvoimaan siitä syystä, että jäljelle jääneet työntekijät eivät ole vielä hankkineet tarvittavaa ammattitaitoa.

1.4

ETSK korostaa sähköisten hankintojen merkitystä niiden mahdollisesti tuottamien hyötyjen vuoksi, joita ovat

1.5

Komissio pitää mahdollisena tavoitetta, jonka mukaan siirtyminen toteutettaisiin vuoden 2016 puoliväliin mennessä (todennäköisesti 2017 ottaen huomioon, että direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä vie kaksi vuotta). Tämä olisi valtava harppaus verrattuna siihen, mitä on tapahtunut viimeisen kahdeksan vuoden aikana. ETSK katsoo, että oikeutettu ja kunnianhimoinen tavoite voidaan saavuttaa vain eräin tässä lausunnossa esitetyin ehdoin, jotka koskevat standardointia, yhteentoimivuutta ja saatavuutta. Jos näitä ehtoja ei noudateta, vaarana voi olla markkinoiden pilkkoutuminen edelleen.

1.6

ETSK tukee ehdotettuja tavoitteita, mutta toteaa kuitenkin, että toistaiseksi sähköisten hankintojen prosenttiosuus on jäänyt hyvin vaatimattomaksi kaikista toteutetuista toimista huolimatta. Tämän vuoden loppuun mennessä komission on määrä julkaista laatimansa tutkimus, josta ilmenevät maakohtaisesti saavutetut tasot. Esimerkiksi Italian kohdalla se on neljä prosenttia.

1.7

ETSK paheksuu syvästi sitä, että eräiden jäsenvaltioiden yhteistyöhalukkuus on ollut vähäistä: ne vastustavat muutoksia eivätkä haluaisi avata julkisten hankintojen markkinoita kilpailulle suojellakseen kansallisia yrityksiä ja säilyttääkseen huomattavan taloudellisen ja poliittisen vallan itsellään.

1.8

Komissio kutsuu tiedonannossaan tätä "passiivisuudeksi"; ETSK:n mielestä kyse on pikemminkin "passiivisesta vastarinnasta" muutosta vastaan sekä alttiudesta kansalliselta tasolta tulevalle protektionistiselle painostukselle. Kaikkien hankintasopimusten julkaiseminen sähköisessä muodossa tekisi eurooppalaisia hankintamenettelyjä koskevan kynnysarvon määrittelystä tarpeetonta ja haitallista, mitä erityisesti pk-yritykset toivovat.

1.9

ETSK katsoo, että kynnysarvojen säilyttäminen on vastoin sisämarkkinoiden kehittämistä ja haittaa tasapuolisin edellytyksin tapahtuvaa kilpailua.

1.10

Viestintä. Kansalaisten, yritysten sekä paikallisten ja kansallisten viranomaisten on oltava vakuuttuneita näiden välineiden hyödyllisyydestä. Tämä edellyttää sitä, että tietoon, viestintään ja koulutukseen investoidaan varoja yhtenäisellä tavalla ja että vältetään erillisiä aloitteita.

1.11

Avoimuus. Välittömiin vaikutuksiin, joita aiheutuu julkisten hankintojen julkaisemisesta tieto- ja viestintätekniikkoja käyttäen, kuuluu avoimuuden lisääntyminen. ETSK ehdottaa, että hankintailmoituksen julkaisemisen lisäksi tuotaisiin esiin myös työn edistyminen aikatauluun verrattuna, teetettävien töiden päättämispäivä tai tavaroiden toimituspäivä. Avoimuus vaikeuttaa entisestään petosten tekemistä sekä lisää julkishallinnon säästöjä ja parantaa markkinoiden tehokkuutta.

1.12

Yhteentoimivuus ja standardointi. ETSK painottaa erityisesti seikkoja, jotka liittyvät eri järjestelmäalustojen (usein portaalien) väliseen yhteentoimivuuteen sekä menettelyjen ja hankintaprosessin eri vaiheissa vaihdettavien sähköisten asiakirjojen standardointiin. Erilaisten järjestelmäalustojen, formaattien ja menettelyiden runsas määrä muodostaa esteen julkisten hankintojen automatisoinnille sekä vähentää välineen käyttöä toimittajien, erityisesti pk-yritysten, keskuudessa. Komission olisi viipymättä suositeltava yhden eurooppalaisen (tai kansainvälisen) standardin käyttöä julkisissa hankintamenettelyissä. Tässä yhteydessä mainittakoon erityisesti työ, jota on tehty Euroopan standardointikomitean (CEN) työpajassa Business Interoperability Interfaces (BII) on Public Procurement in Europe  (1) ja BII-profiilien käyttöönotto PEPPOL-hankkeen (Pan-European Public Procurement Online) eritelmissä.

1.13

Hajanaisuus. Eurooppalaisen strategian puuttuminen on johtanut siihen, että sekä valtiollisella että alueellisella tasolla (Saksa, Italia jne.) on otettu käyttöön järjestelmiä ja tunnistekeinoja, jotka eivät ole yhteydessä toisiinsa. Pk-yrityksiä edustavien järjestöjen mukaan tämä on lähes aina johtanut siihen, että tarjousta ei ole tehty, tai vähintäänkin aiheuttanut perusteettomia hallinnollisia lisäkustannuksia erityisesti pk-yrityksille. ETSK katsoo, että EU:n on torjuttava tehokkaasti markkinoiden pilkkoutumista.

1.14

Saatavuus ja yksinkertaisuus. ETSK painottaa, että markkinoille, viranomaisille ja kansalaisille aiheutuvat hyödyt voidaan saavuttaa ainoastaan siinä tapauksessa, että järjestelmät ovat kaikkien saatavilla alhaisin kustannuksin sekä helppoja hallinnoida ja ylläpitää, että rakenneosat, menettelyt ja ratkaisut on standardoitu ja että on määritelty yhteinen sanasto, jonka avulla pystytään ratkaisemaan kieliongelma (ja jonka on myös oltava kaikkien saatavilla ja helppokäyttöinen), niiden periaatteiden mukaisesti, joita komissiokin on sitoutunut noudattamaan eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevassa Small Business Act -aloitteessa.

1.15

Yhteiskunnalliset yritykset. ETSK suosittaa, että siirryttäessä sähköisiin välineisiin pidetään painopisteenä sitä, että nämä välineet ovat yhteiskunnallisten yritysten ulottuvilla. Kyseiset yritykset, joilla on hyvin keskeinen asema hoiva- ja hoitotoiminnasta vastaavien yritysten keskuudessa, tuottavat tällä hetkellä monia sosiaalipalveluja.

1.16

Kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa EU:n lainsäädännön tulisi tukea pk-yrityksiä, jotta ne pystyisivät täyttämään pääoma- ja kokemusvaatimukset. Tämä voi tapahtua myös muodostamalla konsortioita tai perustamalla väliaikaisia yhteisyrityksiä. Portugalin tilanne on kuvaava: pk-yritykset ovat voittaneet 87 prosenttia hankinnoista, mutta niiden arvo on ainoastaan 19 prosenttia.

2.1

Komission tiedonannossa esitellään sähköisten hankintojen strategista merkitystä ja esitetään tärkeimmät niistä toimista, joilla komissio aikoo tukea siirtymistä sähköisten hankintamenettelyjen yleiseen käyttöön EU:ssa.

2.2

Sähköisiin hankintoihin jo siirtyneiden viranomaisten saavuttamat säästöt ovat olleet suuruudeltaan 5–20 prosenttia. Vaikka alhaisin prosenttiosuus toteutuisi kaikissa EU:ssa tehtävissä hankinnoissa, säästöt olisivat silti yli 100 miljardia euroa, kun otetaan huomioon julkisten hankintojen kokonaismäärä.

2.3

Julkisten hankintojen (2) osalta – kuten vuonna 2011 laaditussa sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa (3) edellytettiin – komissio on esittänyt ehdotuksia, joiden tavoitteena on, että EU:ssa siirrytään kokonaan sähköisiin hankintamenettelyihin vuoden 2016 puoliväliin mennessä (4). Perimmäisenä tavoitteena on täysin automatisoitu sähköinen hankintamenettely, jonka kaikki menettelyvaiheet ilmoittamisesta (sähköiset ilmoitukset) maksamiseen (sähköiset maksut) toteutetaan sähköisesti (5).

2.4

Sähköiset hankintamenettelyt voivat auttaa lisäämään hankintojen avoimuutta ja erityisesti pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua niihin, mikä edistää rajat ylittävää kilpailua, innovointia ja kasvua sisämarkkinoilla.

2.5

Komissio erittelee kaksi merkittävää estettä sähköisten hankintojen yleistymiselle:

2.6

Ehdotettujen tavoitteiden saavuttamiseksi komissio esittelee 15-kohtaisen toimintasuunnitelman.

3.1

ETSK pitää tärkeänä julkisia hankintoja koskevan sääntelykehyksen tarkistamista sekä asteittaista siirtymistä niiden täydelliseen automatisointiin alkaen siitä, että sähköisten viestintävälineiden käyttö tehdään pakolliseksi hankintamenettelyn joissakin vaiheissa.

3.2

Komission ehdottama etenemissuunnitelma sähköisten hankintojen asteittaisesta käyttöönotosta on erittäin kunnianhimoinen. Jos se toteutetaan asianmukaisesti, se hyödyttäisi suuresti kaikkia julkisten hankintojen markkinatoimijoita. Ottaen huomioon niiden eri maiden sähköisten julkisten hankintojen kehityksen eroavuudet, joissa jo ilmenee ratkaisujen ja järjestelmäalustojen pirstaloitumista, strategis-operatiivisten toimintaohjeiden puuttuminen – ilman että noudatetaan eräitä vähimmäisperusehtoja – saattaisi osaltaan lisätä markkinoiden pilkkoutumista.

3.3

Sähköisiä julkisia hankintoja ei pidä kuitenkaan kehittää julkisia hankintoja koskevan direktiiviehdotuksen mukaisen ‧parhaan tarjouksen‧ periaatteen kustannuksella (6).

3.4

ETSK painottaa erityisesti seikkoja, jotka liittyvät eri järjestelmäalustojen (usein portaalien) väliseen yhteentoimivuuteen sekä menettelyiden ja hankintaprosessin eri vaiheissa vaihdettavien sähköisten asiakirjojen saatavuuteen. On aiheellista säätää avoimesta eurooppalaisesta (tai kansainvälisestä) standardista, joka on tarkoitettu julkisen sektorin sähköisiin hankintoihin käytettäviin (ohjelmisto)ratkaisuihin. Erilaisten järjestelmäalustojen, formaattien ja menettelyiden runsas määrä muodostaa esteen julkisten hankintojen automatisoinnille sekä vähentää välineen käyttöä toimittajien, erityisesti pk-yritysten, keskuudessa. Työ, jota on tehty Euroopan standardointikomitean työpajassa Business Interoperability Interfaces on Public Procurement in Europe, on tuottanut yhteentoimivia standardiprofiileja standardoitujen ohjelmistoratkaisujen käyttöönottoa varten.

3.5

Jotta ylitettäisiin nykyiset esteet, ETSK tukee komission erityistoimia, joilla avoimien kansainvälisten tai eurooppalaisten standardien noudattaminen tehtäisiin pakolliseksi yhteentoimivien teknisten ratkaisujen toteutuksessa. Olisi syytä laatia ohjeita avoimien standardien oikeanlaisesta soveltamisesta CENin BII-työpajassa tehdyn työn ja PEPPOL-hankkeessa tehtyjen, mainittuun työhön liittyvien toteutusten pohjalta. Euroopan digitaalistrategiassa on yksi varsinainen toimenpide (7) sähköisten hankintojen standardoinnin edistämistä varten: tekniset eritelmät, joita kaikki tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien ratkaisujen ja palveluiden tarjoajat voivat käyttää.

3.6

ETSK korostaa, että sähköisillä hankinnoilla voi olla ratkaiseva merkitys julkisen sektorin hankintamenettelyiden avoimuuden lisäämisessä sekä petosten torjunnassa. Sähköiset välineet antavat mahdollisuuden valvoa ja arvioida koko menettelyä sekä toimittajan tekemää työtä. Tällaiset tiedot ovat tärkeitä julkisella sektorilla toteutettavien sähköisten hankintojen mahdollisimman suuren avoimuuden takaamiseksi ja saattavat merkittävästi kannustaa erityisesti pk-yrityksiä ottamaan käyttöön sähköisiä hankintoja varten tarvittavat välineet. Portugali tarjoaa esimerkin tämän alan parhaista käytänteistä (8). Sama pätee Liettuaan, jossa sähköinen ilmoittaminen, sähköinen pääsy ja sähköinen toimittaminen ovat pakollisia. Tästä on koitunut seuraavia hyötyjä: hankittujen tavaroiden ja palvelujen hinnat ovat alentuneet (14–55 prosenttia), tarjouskilpailuihin osallistuvien toimittajien määrä on kasvanut 20–90 prosenttia ja hankintaprosessiin kuluva aika on supistunut 46 päivästä 11 päivään.

3.7

Lisäksi on tärkeää, että sähköisiä hankintoja koskevissa aloitteissa varaudutaan tarjoamaan pk-yrityksille tekniikoiden käyttökoulutusta sekä tietoa saatavista hyödyistä. On olennaisen tärkeää investoida julkisen ja yksityisen sektorin työntekijöiden koulutukseen. ETSK pitää hyvin hyödyllisenä tähän tarkoitukseen annettavaa tukea. Pk-yritykset voisivat käyttää hyväksi ammattialajärjestöjään.

3.8

Kielimuurit ovat olemassa, eikä niitä ole otettu tässä tarkasteltavassa tiedonannossa asianmukaisesti huomioon. Sähköisissä hankintajärjestelmissä olevien tietojen tulisi olla saatavilla ainakin yhdellä muulla EU:n kielellä kansallisen kielen lisäksi. Tämä voisi kuitenkin aiheuttaa liikaa ylimääräisiä kustannuksia. Yhtenä ratkaisuna voisi olla, että Euroopan komissio kehittäisi erityisen verkkokäännösohjelman sähköisiä hankintoja varten.

3.9

Komissio ei tuo esille ongelmaa, joka liittyy kynnysarvot alittavien hankintojen näkyvyyteen sisämarkkinoilla. Tämä on merkittävää etenkin pk- ja mikroyritysten kannalta. ETSK katsoo, että on aika pohtia, onko kynnysarvojen säilyttäminen mahdollista ottaen huomioon, että sähköisen julkaisemisen ansiosta kaikki hankinnat ovat kaikkien ulottuvilla.

4.1

ETSK on yhtä mieltä siitä, että on siirryttävä kohti julkisten hankintojen automatisointia. Samalla kun komissio kiinnittää huomiota hankintamenettelyn alkuvaiheisiin (ilmoitusten julkaiseminen, mahdollisuus tutustua hankinta-asiakirjoihin, tarjousten esittäminen, ehdotusten arviointi ja sopimuksen tekeminen), on tärkeää kytkeä yhteen sopimuksenteon jälkeiset eri vaiheet (tilaaminen, laskuttaminen ja maksaminen) ja antaa julki hankintojen eteneminen, kohdatut ongelmat, toteutusajat ja kustannukset.

4.2

On tärkeää yhdenmukaistaa tekniset vaatimukset kehitettäessä sellaisia tietoteknisiä ratkaisuja ja palveluja, jotka voidaan hyväksyä ja joita voidaan käyttää paikallisella, kansallisella ja rajat ylittävällä tasolla. ETSK kannustaa voimakkaasti komissiota etenemään toteuttamalla tähän tarkoitetun toimenpiteen 2. Vaikutuksilla on erityistä merkitystä viranomaisten lisäksi varsinkin niiden toimittajien kannalta, jotka voivat käyttää Euroopan tasolla standardoituja ja yhteentoimivia ratkaisuja.

4.3

Sähköisten allekirjoitusten käyttö mutkistaa rajat ylittäviä liiketoimia. Näiden ratkaisujen yhteentoimivuutta helpottavat toimenpiteet ovat näin ollen suotavia. On kuitenkin tärkeää todeta, että esimerkiksi Portugalin kaltaisissa maissa on havaittu seuraavia sähköisten hankintojen käyttöön liittyviä ongelmia: sähköisten allekirjoitusten asettamat suhteettomat vaatimukset ja aikaleimapalvelujen kustannukset sähköisten hankintojen eri järjestelmäalustojen yhteentoimivuuden lisäksi (9).

4.4

Yksinkertaisten ratkaisujen ja hyvien käytäntöjen edistäminen tukee ilman muuta erinomaisesti julkisten hankintamenettelyjen automatisointihankkeita. Pk-yritysten tarpeet, jotka liittyvät etenkin tarjousten jättämiseen sähköisessä muodossa, on otettava huomioon näitä ratkaisuja kehitettäessä. Sähköisiä tarjouspyyntöjä käsittelevän komission asiantuntijaryhmän saavuttamat tulokset ovat näin ollen olennaisen tärkeitä, ja asianosaiset voisivat arvioida niitä.

4.5

Merkittävin toimenpide, johon komission pitäisi kiinnittää huomiota, koskee sähköisiin hankintamenettelyihin tarkoitettujen eri ratkaisujen toteutustapoja sisämarkkinoilla. Erityisesti mainittakoon, että PEPPOL-hankkeeseen (Pan-European Public Procurement Online) osallistuu 11 maata, jotka ovat laatineet erityisiä tekniikkoja standardoitujen ratkaisujen kehittämiseksi hankintamenettelyn kriittisempiä vaiheita varten ja standardoitujen asiakirjojen vaihdon mahdollistavan avoimen järjestelmäalustan. Niiden avulla on toteutettu eri eurooppalaisten järjestelmäalustojen välinen täysimääräinen yhteentoimivuus.

4.5.1

PEPPOL-hankkeeseen kuuluu seuraavia osatekijöitä: eurooppalaisten viranomaisten myöntämiin sähköisiin todistuksiin perustuvien sähköisten allekirjoitusten validointivälineet; virtuaalinen yritysasiakirja-aineisto (Virtual Company Dossier), jonka avulla yritystiedot (todistukset) esitetään vakioidulla tavalla; sähköinen luettelo, jossa tuotteita ja palveluja koskevat tarjoukset esitetään vakiomuodossa; tilaukset ja sähköinen laskutus, jotka tukevat hankkijaa ja toimittajaa määritellyillä menettelyillä yhteisiä toimia koskevien tietojen vaihtamista varten. Edellä lueteltujen osatekijöiden lisäksi on mainittava vielä yhteisten ja kansallisella tasolla yhteensopivien standardien mukainen sähköisten asiakirjojen liikenneinfrastruktuuri (verkosto), joka liittää toisiinsa erilliset sähköisten hankintojen yhteisöt ja järjestelmät.

4.5.2

Euroopan virtuaalinen yritysasiakirja-aineistoa koskeva järjestelmä tarjoaa samalla tavalla kuin e-Certis – tietojärjestelmä, joka auttaa tunnistamaan eri todistukset, joita usein vaaditaan hankintamenettelyissä 27 jäsenvaltiossa, Kroatiassa (liittyvä maa), Turkissa (ehdokasmaa) ja kolmessa ETA-maassa (Islanti, Liechtenstein ja Norja) – tiedot kriteereistä sekä todisteista ja todistuksista, joita osallistuminen jäsenvaltioiden tarjouskilpailuihin edellyttää. Sähköinen todistushakemisto eCertis on kuitenkin nykymuodossaan suunniteltu tietoja sisältäväksi tietokannaksi, kun taas virtuaalinen yritysasiakirja-aineistoa koskeva järjestelmä tarjoaa lisärajapintoja, joilla siihen voidaan liittää muita palveluja. Sähköisessä todistushakemistossa olisi oltava yritysasiakirja-aineistoa koskevan järjestelmän toiminta-ajatusta vastaavia piirteitä. Komission tulisi huolehtia vaatimustenmukaisuudesta ja saattaa ajan tasalle asiaan liittyvä oikeudellisten tietojen järjestelmä tarjoamalla tällaisen palvelun ja antamalle sille teknistä tukea.

4.5.3

ETSK toivoo vahvaa tukea komissiolta ja jäsenvaltioilta OpenPEPPOL-yhteenliittymän aseman vahvistamiseksi ja korostaa, että sen ansiosta julkinen sektori EU:ssa pitää yllä ja kehittää sekä käyttää teknisiä eritelmiä julkisten hankintojen toteutuksessa ja varmistaa täten standardoinnin ja yhteentoimivuuden hankintamenettelyn eri vaiheissa – ei ainoastaan sopimuksentekoa edeltävissä vaan myös sen jälkeisissä vaiheissa –, jotta vältetään markkinoiden pilkkoutuminen.

4.6

ETSK on samaa mieltä siitä, että sähköisten julkisten hankintojen infrastruktuurin kehitystä on rahoitettava ja tuettava Verkkojen Eurooppa -välineen kautta hyödyntämällä sitä, mitä jäsenvaltioiden PEPPOL-konsortio on jo kehittänyt Euroopan eri järjestelmät toisiinsa yhdistävän nykyisen liikenneinfrastruktuurin (verkosto) myötä. ETSK korostaa, että on tärkeää säilyttää yhteisiin standardeihin perustuva avoin, helposti saatavilla oleva ja turvallinen infrastruktuuri. Rakennerahastojen käyttö on suotavaa julkisten hankintojen käyttöönoton helpottamiseksi.

4.7

ETSK suosittaa, että toteutetaan yhtenäistä viestintästrategiaa hyödyntämällä olemassa olevia yhteisöjä, erityisesti OpenPEPPOL-konsortiota, yhteistyössä Enterprise Europe Network -verkoston kanssa ja käyttämällä alueiden ja kuntien verkostoitumisohjelmia. Viestintästrategia voitaisiin sopia komission, OpenPEPPOL-konsortion ja uuden A (CIP ICT PSP) Basic Cross Sector Services -kokeiluhankkeen kesken sähköisiin julkisiin hankintoihin liittyvän osion osalta.

4.8

ETSK kannattaa komission päätöstä, joka koskee omien rakenteiden puitteissa toteutetun hankintamenettelyn automatisointia kokonaisuudessaan ja kehitettyjen avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön saattamista.

4.9

ETSK kannattaa vaatimusta, jonka mukaan julkisia hankintoja varten tarkoitettujen sähköisten välineiden käyttöönottoa on valvottava ja määriteltävä niistä saatavat hyödyt. Komission pitäisi julkaista neljännesvuosittain direktiivin hyväksymisestä lähtien tiedonanto yksittäisissä jäsenvaltioissa toteutettujen hankkeiden laadullisista ja määrällisistä tuloksista menettelyjen edistymisen kartoittamiseksi.

4.10

Samanaikaisesti on tärkeää käydä kansainvälistä vuoropuhelua julkisissa hankinnoissa sovellettavien sähköisten välineiden käytöstä avoimuuden ja kilpailun lisäämiseksi. Kansainvälisten standardien käyttö vahvistetaan jälleen kerran välineeksi, jota tarvitaan edellä mainittuun tarkoitukseen, ja näin ollen asiaan liittyvän kehityksen seuranta on suotavaa. On erityisesti tarpeen valvoa ja suosittaa standardien käyttöä CEN BII -työpajassa tehdyn työn ja PEPPOL-eritelmien pohjalta julkisen sektorin toteuttaessa EU:ssa julkisia hankintoja.