Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Liikennepolitiikan valkoinen kirja: kansalaisyhteiskunnan osallistuminen ja sitoutuminen” (valmisteleva lausunto)

Euroopan komissio päätti 11. tammikuuta 2012 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Liikennepolitiikan valkoinen kirja: kansalaisyhteiskunnan osallistuminen ja sitoutuminen

Asian valmistelusta vastannut "liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta" -erityisjaosto antoi lausuntonsa 25. kesäkuuta 2012.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 11.–12. heinäkuuta 2012 pitämässään 482. täysistunnossa (heinäkuun 11. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 140 ääntä puolesta ja 3 vastaan 7:n pidättyessä äänestämästä.

1.1 ETSK:n tulisi aloittaa sellaisten puitteiden luominen, jotka mahdollistavat avoimen ja selkeän keskustelun liikennepolitiikan valkoisen kirjan täytäntöönpanosta kansalaisyhteiskunnan, komission sekä muiden keskeisten toimijoiden, kuten eri tason kansallisten viranomaisten, välillä. Siten voidaan parantaa hyväksyttävyyttä ja ymmärrystä kansalaisyhteiskunnassa, ja päätöksentekijöille sekä täytäntöönpanosta vastaaville tahoille voidaan tarjota hyödyllistä palautetta.

1.2 Vuoropuhelun tulisi olla monitasoista, ja sekä kansalaisyhteiskunnan että julkisen vallan tulisi osallistua siihen jäsenvaltio-, alue- ja paikallistasolla. Kansalaisyhteiskunta on ymmärrettävä laajassa mielessä niin, että se käsittää yritykset, työnantajat, työntekijät, käyttäjät, valtiovallasta riippumattomat organisaatiot ja tiedeyhteisön, mutta ei rajoitu niihin.

1.3 Vuoropuhelussa on varmistettava kaksisuuntainen viestintä. Sen on tarjottava Euroopan komissiolle mahdollisuus viestiä ehdotuksista ja poliittisista toimista. Samalla sen on tarjottava erityisesti kansalaisyhteiskunnalle sekä alue- ja paikallistason hallinnolle mahdollisuus yhteydenpitoon komission, ETSK:n ja muiden asiaankuuluvien toimielinten kanssa, huomioiden esittämiseen sekä ongelmien ja kysymysten esiin nostamiseen EU:n liikennepolitiikasta ja sen täytäntöönpanosta sekä varmuus siitä, että ne saavat vastauksen. Avoin ja rakentava vuoropuhelu on tärkeää, jotta parannetaan poliittisten toimenpiteiden sekä lainsäädäntöehdotusten ja infrastruktuurisuunnitelmien hyväksyttävyyttä.

1.4 Tulisi olla mahdollista tuoda esiin konkreettisia ongelmia, kun kyse on esimerkiksi esteettömyydestä vammaisille, paikallisliikenteen laadusta sekä liikennemuotosiirtymän ja tietyn etäisyyden ylittävien kuljetusten kaltaisten liikennepoliittisten tavoitteiden tarkoituksenmukaisuudesta tietyissä yhteyksissä.

1.5 Tämänkaltainen vuoropuhelu saattaa edesauttaa ymmärrystä EU:n liikennepoliittisista tavoitteista ja ehdotetuista täytäntöönpanotoimenpiteistä sekä niiden hyväksyttävyyttä. Se saattaa parantaa EU:n toimielinten ymmärrystä käytännön todellisuudesta ja tarpeesta ottaa huomioon EU:n eri osien erilaiset olosuhteet sekä mahdollisuuksia löytää tyydyttäviä ratkaisuja konkreettisiin ongelmiin ja vastata esiin tuotuihin huoliin.

1.6 Jatkuvuus ja esiin tuotujen kysymysten seuranta ovat onnistuneen vuoropuhelun tärkeitä osatekijöitä yhtä lailla kuin komission oikea-aikainen viestintä ennen suunniteltuja toimenpiteitä. Komission kanssa olisi päästävä yhteisymmärrykseen sen osallistumisesta, jotta varmistetaan tehokas, avoin ja selkeä vuoropuhelu. ETSK:n käsityksen mukaan komissio pitää erityisen tärkeänä vuoropuhelun käymistä infrastruktuurihankkeista sekä toimista, jotka liittyvät käyttäytymismuutokseen. ETSK katsoo niin ikään, että vuoropuhelua tulisi laajentaa ja että se voisi tuoda lisäarvoa useimpiin aloitteisiin.

1.7 Nuorten osallistuminen on tärkeä osa vuoropuhelua mielenkiinnon herättämiseksi EU:n liikennepoliittisia tavoitteista ja niiden hyväksyttävyyden varmistamiseksi.

1.8 Vuoropuhelun tulisi perustua etupäässä verkkoviestintään, jota varten on oma internetsivusto. Olisi harkittava sosiaalisen median, esimerkiksi Facebookin ja Twitterin, käyttöä. Verkkovuoropuhelun asianmukainen hallinnointi on tärkeää, jotta varmistetaan järjestelmän toiminta. Vuoropuhelua varten varattu verkkosivuston osio tulisi suunnata nuorille. Sivustossa tulisi olla myös asiaan liittyviä ulkoisia linkkejä esimerkiksi kansalaisaloitetta koskeville komission verkkosivuille.

1.9 Internetin ei tulisi olla yksinomainen viestintäväline. Tarpeen mukaan järjestettävät konferenssit ja muut tapahtumat voisivat täydentää internetissä käytävää vuoropuhelua ja tarjota keskustelufoorumin kahdelle tai kolmelle erityisaiheelle. ETSK:n ja kansalaisyhteiskunnan edustajien välille tulisi niin ikään luoda suoria yhteyksiä aina, kun sen katsotaan olevan hyödyllistä. Tuolloin esiin tuodut kysymykset ja huolet tulisi saattaa komission tietoon.

1.10 Vuoropuhelussa esiin tuodut kysymykset ja ongelmat voisivat tarvittaessa johtaa ETSK:n oma-aloitteisesti antamiin päätöslauselmiin ja vaikuttaa sen lausuntoihin aiheista, joita koskien komitealle on esitetty lausuntopyyntö.

1.11 Kun kyse on alue- ja paikallishallinnon osallistumisesta vuoropuheluun, tulisi ottaa yhteyttä alueiden komiteaan (AK), jotta löydettäisiin järjestely AK:n ottamiseksi mukaan vuoropuheluun ja sen hallinnointiin, kiinnittämällä asianmukaista huomiota ETSK:n ja AK:n omiin rooleihin.

1.12 ETSK:ssa komitean TEN-erityisjaostoon kuuluvan ohjauskomitean tulisi hallinnoida vuoropuhelua TEN-erityisjaoston sihteeristön tuella ja jatkuvassa yhteistyössä AK:n ja komission kanssa.

1.13 Työryhmän tulisi tarkastella internetissä käytävän vuoropuhelun hallinnoinnin sekä sitä koskevan hallinnon yksityiskohtia, tarvittavia resursseja ja talousarviokysymyksiä ja esittää ehdotuksensa vuoden 2012 loppuun mennessä. Tulisi pyrkiä kevyisiin ja yksinkertaisiin hallinnointi- ja hallintoratkaisuihin mahdollisimman pitkälle olemassa olevin resurssein. Voitaisiin harkita mahdollisuutta jakaa vuoropuhelun hallinnointiin liittyvät kustannukset AK:n kanssa.

1.14 Tavoitteena tulisi olla, että vuoropuhelu käynnistetään vuoden 2013 alussa.

2.1 Valkoisessa kirjassa "Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää" (jäljempänä "etenemissuunnitelma") asetetaan kymmenen kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää koskevaa tavoitetta, jotka toimivat vertailuperusteina 60 prosentin päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi. Pitkän aikavälin tavoitteissa esitellään vuoteen 2050 ulottuvat yleiset päämäärät, kun vastaavasti muissa tavoitteissa tähdätään merkkipaaluihin vuosina 2020 tai 2030. Valkoisessa kirjassa esitellään myös 40 aloitetta käsittävä strategia näiden tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi seuraavien kymmenen vuoden aikana.

2.2 Etenemissuunnitelmassa esitellyt 40 aloitetta on määrä toteuttaa vuoteen 2020 mennessä. Jotkut aloitteista ovat lainsäädännöllisiä, mutta monet niistä perustuvat kansallisiin tai alueellisiin aloitteisiin tai käyttäytymismuutokseen kannustamiseen joko siitä syystä, että EU:n toimivalta on rajallinen, tai koska lainsäädäntö ei ole riittävä väline tietyn aloitteen onnistumisen kannalta olennaisten käyttäytymismuutosten aikaansaamiseksi. Käyttäytymisen muuttaminen on myös monien lainsäädännöllisten aloitteiden onnistumisen kannalta tärkeää.

2.3 Euroopan komissio on pyytänyt 11. tammikuuta 2012 päivätyssä kirjeessä ETSK:n näkemyksiä siitä, miten kansalaisyhteiskunta voidaan sitouttaa omaksumaan liikennepolitiikan valkoisen kirjan tavoitteet ja antamaan oman panoksensa liikennettä koskevan pitkän aikavälin näkemyksen toteuttamiseen. Kirjeessä mainitaan erityisesti tarve sovittaa yhteen kansalliset ja eurooppalaiset intressit Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin (TEN-T) liittyvissä merkittävissä infrastruktuurihankkeissa sekä selvittää, kuinka kansalaisyhteiskunta voidaan saada tukemaan valkoisessa kirjassa esiteltyjä pitkän aikavälin tavoitteita ja antamaan niihin oma panoksensa.

2.4 Vertailu voidaan tehdä ETSK:n rooliin Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanossa perustamalla uusi horisontaalinen Eurooppa 2020 -ohjauskomitea, jotta mahdollistetaan entistä tehokkaampi vuorovaikutus ETSK:n elinten ja jäsenvaltioiden sidosryhmien välillä erityisaloitteiden ja parhaiden käytänteiden yksilöimiseksi ja suunnittelemiseksi jäsenvaltioiden käynnissä olevassa uudistusprosessissa. Raportti kansallisten uudistusohjelmien laadintaa koskevasta kansalaisyhteiskunnan arviosta sekä kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta kyseiseen prosessiin julkistettiin 23. helmikuuta 2011 aineiston tarjoamiseksi komissiolle Eurooppa-neuvoston kevätkokousta varten.

2.5 Myös sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa tavoitteena on "kansalaisyhteiskunnan osallistuminen ja arviointikulttuurin kehittäminen". Toimenpidepaketissa todetaan, että julkisessa kuulemisessa oli korostettu kansalaisyhteiskunnan halua osallistua entistä tiiviimmin yhtenäismarkkinoiden kehittämiseen. Siksi komissio aikoo julkaista säännöllisin väliajoin luettelon 20 tärkeimmästä odotuksesta, jotka kansalaisilla ja yrityksillä on sisämarkkinoita kohtaan. Luettelo toimitetaan sisämarkkinafoorumiin, joka kokoaa säännöllisin väliajoin yhteen markkinatoimijoiden (esimerkiksi yritysten, työmarkkinaosapuolien, valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden ja kansalaisjärjestöjen sekä eri hallintotasojen viranomaisten ja parlamenttien) edustajia. Foorumi tarkastelee yhtenäismarkkinoiden tilaa ja mahdollistaa parhaiden käytänteiden vaihdon. Foorumi edistää osaltaan politiikan arviointikulttuurin kehittämistä, ja näin sen tärkeänä tehtävänä on osallistua sisämarkkinapaketin seurantaan sekä auttaa mittaamaan sisämarkkinapaketin vaikutuksia ruohonjuuritasolla. Myös työmarkkinaosapuolten asemaa tulisi vahvistaa, ja työmarkkinaosapuolille tulisi antaa mahdollisuus esittää kantansa kysymyksistä, jotka liittyvät taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen.

2.6 Tutkimukseen perustuva ensimmäinen luettelo odotuksista ja toiveista julkistettiin syksyllä 2011.

2.7 ETSK:ssa ovat parhaillaan myös arvioitavina alustavat suunnitelmat energialähteiden yhdistelmää koskevan eurooppalaisen foorumin (European Energy Mix Forum, EEMF) perustamiseksi. Ehdotusta pysyvästä rakenteellisesta kokonaisuudesta, joka käsittää ohjauskomitean, pysyvän sihteeristön, vuotuiset konferenssit ja korkeintaan kuusi vuosittaista työryhmäkokousta, tarkastellaan rahoitukseen, institutionaalisiin seikkoihin, tarkoituksenmukaisuuteen ja oikeusperustaan liittyviä kysymyksiä vasten. Suunnitelmaan sisältyy myös kansallisten foorumien verkosto.

3.1 ETSK katsoo, että nyt käsillä oleva tehtävä on verrattavissa edellä mainittuihin tehtäviin. Keskeisellä sijalla on kansalaisyhteiskunnan antama tuki ja osallistuminen valkoisessa kirjassa esitettyihin liikennepoliittisiin tavoitteisiin sekä infrastruktuurihankkeiden hyväksyttävyys. Komissio näyttää myös olevan kiinnostunut kuulemaan kansalaisyhteiskunnan näkemyksiä siitä, voidaanko kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 60 prosentilla ja valkoisen kirjan vastaavat kymmenen tavoitetta saavuttaa komission käytössä olevin nykyisin välinein.

3.2 ETSK panee merkille, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan 1–3 kohta tarjoaa muodollisen perustan tämänkaltaiselle toiminnalle. Kyseisissä määräyksissä todetaan, että EU:n toimielimillä on velvollisuus luoda avoin ja säännöllinen vuoropuhelu sidosryhmiä edustavien järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa, kuulla laajasti yrityksiä ja etujärjestöjä sekä tarjota kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuuksia esittää ja vaihtaa mielipiteitä julkisesti. ETSK panee merkille myös, että tämä artikla on myös kansalaisaloitteen oikeusperusta.

3.3 ETSK katsoo, että valkoisessa kirjassa esitetyistä kymmenestä tavoitteesta kansalaisyhteiskunnan tuki vaikuttaa erityisen merkittävältä tavoitteiden 1 (markkinoiden hyväksyntä ja käyttäytymismuutos), 3 (liikenteenharjoittajien, liikennesuunnittelijoiden ja rahdin omistajien asenne), 4 (käyttäytymismuutokset), 5, 7 (infrastruktuurin optimaalinen käyttö ja liikenteen hallintajärjestelmät, kannustus tehokkaaseen rajatylittävään suunnitteluun), 8, 10 (järjestelmän tasapuolisuus) ja 9 (turvallisuuteen ja vaarattomuuteen liittyvät käyttäytymismallit) osalta.

3.4 Luonnollisesti on hyödyllistä tukea etenemissuunnitelman tavoitteita, jotta autetaan luomaan poliittisesti suotuisa ilmapiiri suunnitelman täytäntöönpanemiseksi.

3.5 ETSK:n mielestä merkittäviä yleisiä kysymyksiä, joiden osalta vuoropuhelu järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa saattaa olla erityisen hyödyllistä, ovat

3.6 Näiden kysymysten osalta järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan tuki on tärkeää ja mahdollisesti paras tapa välittää tietoa ja hankkia tukea mutta myös saada palautetta ongelmista ja esteistä.

3.7 Ihannetapauksessa kyseisenlaisia viestintäkanavia voidaan käyttää myös vertailevaan analyysiin ja tietojenvaihtoon.

3.8 Luettelo aloitteista antaa myös käsityksen siitä, miltä osin kansalaisyhteiskunnan tuki on tärkeää pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi.

4.1 Jotta saataisiin parempi käsitys siitä, mitkä ovat valkoisessa kirjassa esitetyn, vuoteen 2020 ulottuvan 40 aloitteen toimintasuunnitelmassa näkökohtia, joiden osalta kansalaisyhteiskunnan tuki on erityisen tärkeää, ETSK kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

4.2.1 Suunnitellut toimenpiteet laadukkaiden työpaikkojen ja työehtojen edistämiseksi edellyttävät aktiivista tukea työmarkkinaosapuolilta, jotka voivat työmarkkinavuoropuhelun puitteissa myös esittää hyödyllisiä näkökantoja lisätoimien tarkoituksenmukaisuudesta (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9, 152 ja 153 artikla). Kun kyse on työmarkkinakonfliktien estämisestä ja mahdollisista toimista, joilla pyritään luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset palkkatason osalta, muistutettakoon, että mainitut alat on nimenomaisesti suljettu EU:n toimivallan ulkopuolelle (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 153 artiklan 5 kohta). Siksi niiden osalta viitataan normiristiriitoja koskeviin ratkaisuihin, kuten palveludirektiivin ja työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin tapauksessa. Näiden ratkaisujen käytännölliset näkökohdat saattavat aiheuttaa erityisiä ongelmia liikenteen alalla.

4.2.2 Liikenteen turvaaminen ja liikenneturvallisuus sekä vammaisten ja iäkkäiden matkustajien vapaa liikkuvuus, jotka liittyvät suorasti esteettömyyteen koko liikennemarkkinoilla, ovat kysymyksiä, jotka koskevat sääntelyn ohella myös liikennettä harjoittavan yrityksen politiikkaa ja inhimillisiä tekijöitä.

4.2.3 Vastaavasti on todettava, että vaikka yhtenäinen eurooppalainen ilmatila, yhtenäinen eurooppalainen rautatiealue ja "sininen vyöhyke" ovat olennaisesti riippuvaisia sääntelytoimenpiteistä ja hallintorutiineista, avautuneiden mahdollisuuksien todellinen hyödyntäminen – erityisesti, kun kyse on yhtenäisestä rautatiealueesta ja "sinisestä vyöhykkeestä", älykkäiden liikennejärjestelmien optimaalinen käyttö ja pääsy satamapalvelujen markkinoille mukaan luettuina – riippuvat liikenteenharjoittajien ja muiden asianomaisten tahojen toimista.

4.2.4 Liikennepalveluiden laatu-, esteettömyys- ja luotettavuusnäkökohdat koskevat sekä rahti- että matkustajaliikennettä. Erityisesti rahtiliikenteessä useiden kuljetukseen osallistuvien liikenteenharjoittajien toiminta on onnistumisen kannalta tärkeää. Matkustajaliikenteen osalta ennen kaikkea matkustajien oikeuksia koskevan sääntelykehyksen tehokkuuden sekä vammaisille ja iäkkäille matkustajille tarkoitetun kuljetusinfrastruktuurin laadun arvioiminen edellyttää myös järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistumista.

4.3.1 Liikennepolitiikan valkoiseen kirjaan sisältyvä viesti resurssitehokkuudesta, mukautumisesta ja kestävyydestä on jo antanut virikkeen kansalaisten alulle panemille toimintaohjelmille sekä kaupunki- että maaseutualueilla eri puolilla Eurooppaa. Näissä aloitteissa toimitaan monin innovatiivisin tavoin. Esimerkiksi kimppakyytijärjestelyt vähentävät autojen yksityisomistusta, ja (erityisesti kysynnän mukaan harjoitettava) julkinen liikenne, joka mukautetaan pitkälti paikallisiin olosuhteisiin, parantaa heikossa asemassa olevien ja eristäytyneiden väestöryhmien osalta palveluiden saatavuutta sekä liikkuvuutta. Yhteisöiden valmiussuunnitelmissa, joissa usein painotetaan energiankulutuksen minimointia, resurssitehokas liikenne ja tarkoituksenmukainen sijoittautuminen on yksilöity keskeisiksi osatekijöiksi. Sen lisäksi, että näiden käytännön aloitteiden ansiosta luodaan uusia liikennemalleja, ne varmistavat ruohonjuuritasolta kehittyessään kansalaisten tehokkaan osallistumisen ja tarjoavat mahdollisuuden tiedottamiseen niihin osallistuville. Tällä tavoin laajennetaan kansalaisten tietämyspohjaa ja ymmärrystä liikenteen alalla tarvittavasta asennemuutoksesta.

4.3.2 Monet eri puolilla Eurooppaa käynnistettävistä paikallisista aloitteista ovat kuitenkin luonteeltaan koordinoimattomia ja heikosti jäsenneltyjä, mikä ei ole sopusoinnussa edessä olevien haasteiden suuruuden eikä etenkään liikenteen hiilidioksidipäästöjen jyrkkää laskua koskevan tavoitteen kanssa. Liikennepolitiikan valkoisen kirjan tavoitetaso edellyttää toimien huomattavaa tehostamista muun muassa seuraavin toimenpitein:

4.4.1 Eurooppalaisen liikennealan tutkimus-, innovaatio- ja käyttöönottostrategia ei koske yksinomaan tutkimusta, tutkimusrahoitusta ja älykkäiden liikennejärjestelmien hallinnointia ja käyttöönottoa. Kuten etenemissuunnitelmassa todetaan, tueksi tarvitaan sääntelykehys. Myös markkinoiden hyväksyntä ja markkinoille pääsy ovat kuitenkin olennaisia tekijöitä, joiden osalta järjestäytyneellä kansalaisyhteiskunnalla voi olla merkittävä rooli.

4.4.2 Tämä liittyy itse asiassa läheisesti innovatiivisia liikkuvuuden muotoja koskevaan kysymykseen, jonka osalta liikenteenharjoittajien, rahdin omistajien ja – matkustajaliikenteessä – kansalaisten asenne on olennaisen tärkeä.

4.4.3 Tämä koskee rahtiliikennettä, jossa halukkuus hyödyntää teknisiä innovaatioita sekä tieto- ja viestintätekniikkaa on merkittävä tekijä samoin kuin esimerkiksi valmius yhteistyöhön kapasiteetin käyttöasteen optimoimiseksi.

4.4.4 Aivan kuten kaupunkiliikenteessä, kansalaisyhteiskunnan tuki on olennaisen tärkeää, jotta varmistetaan vaihtoehtoisten käyttövoimajärjestelmien markkinoillepääsy, viimeisten jakelun osuuksien tehokas organisointi sekä henkilö- ja tavaraliikenteen kestäväpohjainen suunnittelu.

4.5.1 Eurooppalaisen liikenneverkon osalta erityisesti tietoteknisten välineiden optimaalinen hyödyntäminen, rahdin seuranta- ja jäljitysjärjestelmät sekä optimoidut aikataulut ja liikennevirrat (eFreight) edellyttävät markkinatoimijoiden hyväksyntää. Tämä hyväksyntä on välttämätöntä, jotta näiden tekijöiden käyttöönotto Euroopan laajuisten liikenneverkon liitoskohdissa kannattaa. Tarkoitus on sekä saavuttaa optimaalisia tuloksia että saada vastinetta investoiduille rahoille.

4.5.2 Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkon toteuttamisvälineeksi valitun, liikennekäytäviin perustuvan lähestymistavan puitteissa infrastruktuurihankkeita tulisi kehittää siten, että mahdollistetaan kansalaisten, kansalaisyhteiskunnan ja asianomaisten viranomaisten sitoutuminen ja samaistuminen hankkeisiin. Tämän tulisi käsittää toimenpiteitä, joista esimerkkeinä mainittakoon varhainen osallistuminen (suunnitteluvaiheesta alkaen), parhaiden käytänteiden vaihto kaikkialla unionissa, huipputason suunnittelu- ja toteutusmenetelmien soveltaminen sekä jatkuva ja avoin viestintä. Tässä yhteydessä kansalaisyhteiskunnan tuen avulla voidaan myös luoda ilmapiiri, joka on suotuisampi johdonmukaiselle rajat ylittävälle infrastruktuurien suunnittelulle.

4.5.3 Rahoituksen osalta kysymys julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudesta on erityisesti rahoituskysymys, joka puolestaan riippuu pääasiassa oikeudellisista ja teknisistä näkökohdista. Koska joka tapauksessa on tärkeää, että kansalaisyhteiskunta osallistuu infrastruktuurihankkeisiin sekä palveluihin, joissa voidaan hyödyntää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta, kansalaisyhteiskunnalla on oikeutettu intressi osallistua julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien suunnitteluun ja toteutukseen.

4.5.4 Hinnoittelu ja vääristymien estäminen ovat pääasiallisesti sääntelykysymyksiä. Yhteydet kansalaisyhteiskuntaan voivat kuitenkin tarjota hyödyllisiä näkökantoja, kun ajatellaan suunnitelmia luoda näille toimenpiteille suotuisa ilmapiiri. Nämä yhteydet voivat myös tarjota tietoja mahdollisista sosiaalisista ongelmista, joiden syynä ovat huomattavat kustannusvaikutukset harvaan asutuilla alueilla, tai taloudellisesti tai fyysisesti heikossa asemassa olevien ryhmien elämänlaadusta.

Hyväksyttävyyden saavuttamiseksi on tärkeää, että kulloisiakin hinnoittelujärjestelmiä pidetään järkevinä ja oikeudenmukaisina, ja myös tältä osin kansalaisyhteiskunnan näkemykset voivat olla hyödyllisiä.

Bryssel 11. heinäkuuta 2012

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Staffan NILSSON