15.11.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 351/68


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Eurooppalainen strategia internetin parantamiseksi lasten näkökulmasta”

COM(2012) 196 final

2012/C 351/15

Esittelijä: Antonio LONGO

Komissio päätti 2. toukokuuta 2012 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Eurooppalainen strategia internetin parantamiseksi lasten näkökulmasta

COM(2012) 196 final.

Asian valmistelusta vastannut ”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 6. syyskuuta 2012.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 18.–19. syyskuuta 2012 pitämässään 483. täysistunnossa (syyskuun 18. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 134 ääntä puolesta ja 1 vastaan 7:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) panee merkille tässä tarkasteltavan tiedonannon, jonka avulla pyritään toteuttamaan yksi lapsen oikeuksia koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa mainituista tehtävistä (toimi 9) tavoitteena vahvistaa riskien ehkäisyä ja lisätä lasten vastuuta ja osallisuutta internetin käytössä internetiä koskevan myönteisen lähestymistavan mukaisesti, jotta "internetistä voitaisiin tehdä paikka, joka tarjoaa lapsille mahdollisuuksia tiedonsaantiin, vuorovaikutukseen, taitojen kehittämiseen ja uranäkymien ja työllistyvyyden parantamiseen" (1).

1.2

Yksi tiedonannon merkittävistä näkökohdista koskee pyrkimystä luoda korkeatasoisia uusia valmiuksia, jotka liittyvät turvallisuuteen, sisältöjen laatuun ja uusiin sovelluksiin. Tämä valinta on tärkeä, sillä Euroopan markkinat eivät ole riittävän isot asianmukaisten investointien kannustamiseksi.

1.3

Tiedonannossa esitetään kokonaisvaltainen strategia, jossa kaikkia kehotetaan osallistumaan "uuden ekosysteemin" kehittämiseen. Uusi ekosysteemi on keskeisessä asemassa tulevina vuosikymmeninä, ja tämän vuoksi se on otettava huomioon.

1.4

Komitea tuo kuitenkin esiin myös kriittisiä seikkoja ja puutteita, ja se kehottaa komissiota puuttumaan niihin sekä muuttamaan eräitä valintoja ja täydentämään strategiaa uusilla ehdotuksilla.

Ennen kaikkea ETSK suhtautuu erittäin varauksellisesti tiedonannon yleiseen sävyyn, sillä tiedonanto näyttää keskittyvän pikemminkin liiketoiminnan kasvuun kuin internetin parantamiseen lasten näkökulmasta sekä suurimman mahdollisen suojan tarjoamiseen lapsille.

1.5

ETSK on vakuuttunut siitä, että on ennen kaikkea määriteltävä yhtenäinen suojelu- ja takuukehys lapsia varten sekä suuntaviivat kaikille sidosryhmille. Tiedonanto ei tässä suhteessa ole riittävän konkreettinen eikä yksityiskohtainen.

1.6

Huolenaiheena on myös itsesääntelyn tehokkuus. Komitea on täysin vakuuttunut siitä, että tärkeimmissä kysymyksissä, kuten henkilötietojen suoja, yksityisyyden kunnioittaminen ja lapsipornografian torjunta, on annettava tarkkoja ja tiukkoja sääntöjä asianmukaisin seuraamuksin, mukaan luettuina sivustojen välitön sulkeminen ja lupien peruuttaminen.

1.7

Erityistä huomiota on kiinnitettävä verkkomainontaan  (2). Komissio itse tunnustaa lasten haavoittuvuuden mutta rajoittuu yleisiin sitoumuksiin. Komitean mielestä tällainen strategia on epämääräinen ja riittämätön, ja se kehottaa asettamaan tarkempia ja sitovampia velvoitteita kaikille alan toimijoille.

1.8

Komitea panee myös merkille, ettei elintarvikemainontaan viitata lainkaan, mikä antaa aihetta vakavaan huoleen ylipaino- ja syömishäiriöongelmien vuoksi. Komitea toivoo, että komissio on johdonmukainen omissa toteamuksissaan ja että se näin ollen "varmistaa, että lapsille suunnatuilla sivustoilla esitettävään mainontaan sovelletaan vastaavia suojelunormeja kuin audiovisuaalipalveluissa harjoitettavaan mainontaan".

1.9

Komitea ei vastusta julkis- ja yksityissektorin kumppanuuksien perustamista laadukkaan sisällön kehittämiseksi edellyttäen, että varmistetaan valtiosta riippumattomien organisaatioiden vapaus ja riippumattomuus ja ettei kumppanuuksia käytetä yritysmainontaan.

1.10

Kun ajatellaan lasten osallistumista uusien laadukkaiden sisältöjen luomiseen, komitea suhtautuu myönteisesti kaikkiin toimiin, joilla edistetään nuorten luovuutta, mutta suhtautuu erittäin varauksellisesti tuettavien toimien etupäässä kaupalliseen luonteeseen ja suojelun toissijaisuuteen.

1.11

Komitea on komission tavoin huolissaan tietoverkkorikollisuudesta, kuten lapsipornografia ja verkkoviettely (grooming), ja on tyytyväinen komission aikomukseen vahvistaa vihjelinjapalveluja ja jatkaa EU:n onnistuneita ohjelmia, kuten Safer Internet.

1.12

On vahvistettava ehkäisytoimia huijauksen torjumiseksi verkossa, esimerkkinä matkapuhelimeen ja taulutietokoneeseen ladattavat sisällöt, kuten soittoäänet ja sovellukset, tiukentamalla EU:n lainsäädäntöä ja muistuttamalla sääntelyviranomaisia velvollisuuksistaan.

1.13

Henkilötietojen suojan osalta komitea on jo tuonut useissa lausunnoissaan esiin huolensa tästä arkaluonteisesta ongelmasta ja päättänyt sitä koskevat suosituksensa (3), ja se kehottaa asettamaan entistä tiukempia sääntöjä paitsi EU:n yrityksille myös kaikille Euroopan markkinoilla läsnä oleville toimijoille.

1.14

Komitea tähdentää lisäksi, ettei tiedonannossa esitetä viittauksia tai toimia, jotka koskevat lasten fyysiselle ja henkiselle terveydelle aiheutuvia vaaroja, etenkin riippuvuutta. Komitea toivoo, että tämä tärkeä asia otetaan huomioon strategiassa tai uudessa asiakirjassa.

1.15

Lopuksi ETSK kehottaa komissiota seuraamaan jatkuvasti, laaja-alaisesti ja perusteellisesti lasten ja internetin suhdetta, sillä tällaiset tiedot ovat kaikenlaisen toiminnasta päättämisen keskeinen perusta (4).

2.   Tiedonannon sisältö

2.1

Lasten suojelusta digitaalimaailmassa 28. marraskuuta 2011 annettujen neuvoston päätelmien mukaan lasten kannalta paremman internetin toteuttaminen edellyttää politiikkayhdistelmää unioni-, valtio- ja sektoritasolla sekä sellaiseen kokonaisvaltaiseen strategiaan nivottavia toimia, jossa asetetaan perusedellytykset ja vältetään hajanaisuus.

2.2

Komissio on vakuuttunut siitä, että sääntely on mahdollinen vaihtoehto mutta että etusijalle olisi asetettava toimijoiden itsesääntely, koulutus ja vastuullistaminen internetin käytössä.

2.3

Komission analyysissa tutkitaan aluksi vallitsevia puutteita ja ongelmia. Niitä ovat markkinoiden hajanaisuus ja kyvyttömyys tarjota suojelua ja laatua EU:ssa sekä vaikeudet hallita riskejä luottamuksen luomiseksi. Lisäksi todetaan, että lasten taidot ovat riittämättömiä ja että heillä on todellinen "digitaalinen osaamisvaje".

2.4

Tiedonannossa ehdotetaan joukkoa suuntaviivoja, joiden on määrä ohjata komissiota, jäsenvaltioita ja toimialan koko arvoketjua sellaisen kokonaisvaltaisen strategian mukaisesti, joka rakentuu neljän toisiaan tukevan pilarin varaan:

nuorille suunnatun laadukkaan verkkosisällön edistäminen

tietoisuuden ja valtaistamisen lisääminen

lapsille turvallisen verkkoympäristön luominen

lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja riiston torjuminen.

2.5

Lopullisena tuloksena merkittävästä ja kiinnostusta herättävästä kokonaisvaltaisesta tehtävästä, johon komissio kehottaa unionia, jäsenvaltioita sekä palvelujen ja sisältöjen tuottajia ryhtymään, on "uusi ekosysteemi", joka edellyttää seuraavien kymmenen toimen toteuttamista:

luovan ja opetuksellisen verkkosisällön tuottaminen

myönteisten verkkokokemusten edistäminen

digitaalinen ja medialukutaito sekä verkkoturvallisuuden opetus kouluissa

lasten valveuttaminen ja osallistuminen

yksinkertaiset ja selkeät ilmiantokeinot haitallisia sisältöjä varten

eri ikäryhmille sopivat yksityisyysasetukset

vanhempien suorittaman valvonnan helpottaminen ja lisääminen

ikäluokitusten ja sisällön luokittelun käyttö

verkkomainonta ja hallitsemattoman rahankäytön valvonta (soittoäänet jne.), online-rahapelit

lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja riiston torjuminen (internetissä oleva materiaali, kansainvälinen yhteistyö jne.).

3.   Yleistä

a)   Myönteisiä näkökohtia

3.1

Komitea panee suurella mielenkiinnolla merkille tässä tarkasteltavan tiedonannon. Se perustuu oleellisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohtaan, jossa määrätään nimenomaan, että EU edistää lapsen oikeuksien suojelua. Lapsen oikeudet vahvistetaan myös Euroopan unionin perusoikeuskirjassa (24 artikla).

3.2

Lisäksi kyseessä on yksi lapsen oikeuksia koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa (5) mainituista tehtävistä. Toimintasuunnitelman yhdeksännen toimen tarkoituksena on kannustaa jäsenvaltioita ja muita sidosryhmiä vahvistamaan ennaltaehkäisyä, lisäämään lasten vastuuta ja osallisuutta verkkoteknologioiden parhaaksi mahdolliseksi hyödyntämiseksi sekä torjumaan verkkokiusaamista ja altistumista haitallisille sisällöille ja muille internetselaukseen liittyville riskeille.

3.3

Komitea on tyytyväinen yleiseen lähestymistapaan, jossa internetiin suhtaudutaan myönteisesti, jotta "internetistä voitaisiin tehdä paikka, joka tarjoaa lapsille mahdollisuuksia tiedonsaantiin, vuorovaikutukseen, taitojen kehittämiseen ja uranäkymien ja työllistyvyyden parantamiseen" (6).

3.4

Internetiä pidetään siten suurena mahdollisuutena, jonka käyttö edellyttää kuitenkin taitoa, tietoisuutta ja tarvittavia tietoja vaikeuksien ja vaarojen välttämiseksi. "Surffaus netissä" on paljon puhuva ja monimerkityksinen kielikuva, sillä internetiä pidetään pikemminkin luonnollisena kuin epäluonnollisena ympäristönä, "merenä", jossa on opittava liikkumaan, jotta voidaan hyödyntää täysin kaikkia sen mahdollisuuksia ja rikkauksia, ja jossa on noudatettava käytännesääntöjä ja varottava vaaroja.

3.5

Komitea kannattaa komission päätöstä ehdottaa kansallisten politiikkojen koordinointia aiheessa, jonka mittasuhteet laajenevat jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa.

3.6

Merkittävä näkökohta on myös mahdollisuus luoda korkeatasoisia uusia taitoja, jotka liittyvät turvallisuuteen, sisältöjen laatuun ja uusiin sovelluksiin.

3.7

Tämä on tärkeä valinta, sillä Euroopassa markkinoiden on edelleen vaikea saada rahoitusta laadukkaan sisällön tarjoamiseksi, eivätkä Euroopan markkinat ole vielä riittävän isot asianmukaisten investointien kannustamiseksi.

3.8

Samalla on vastattava eurooppalaisten lasten keskuudessa laajalle levinneeseen osaamisvajeeseen, sillä vaikka he ovat "tietoyhteiskunnan kasvatteja", he katsovat, ettei heillä ole työelämän edellyttämiä tietoteknisiä taitoja.

3.9

Tiedonanto on otettava asianmukaisesti huomioon myös siksi, että siinä esitetään strategia, jossa kaikki osallistuvat "uuden ekosysteemin" kehittämiseen. Uusi ekosysteemi on keskeisessä asemassa tulevina vuosikymmeninä.

b)   Kriittisiä huomioita ja puutteita

3.10

ETSK suhtautuu kuitenkin erittäin varauksellisesti tiedonannon yleiseen sävyyn ja kiinnittää huomiota puutteisiin tietyissä asioissa.

Tiedonannon keskeisenä tavoitteena näyttää alkutoteamuksista lähtien olevan liiketoiminnan kasvu, tai ainakin se esitetään samanarvoisena tavoitteena kuin internetin parantaminen lasten näkökulmasta ja suurimman mahdollisen suojan tarjoaminen lapsille.

3.11

Komissio tuo asian myös selvästi esiin kohdassa 1.1, jossa se toteaa, että "lasten tarpeiden huomioiminen avaa monenlaisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia". Lisäksi kohdassa 1.2 "Vallitsevat puutteet ja ongelmat" ensisijaisia huolenaiheita ovat markkinoiden hajanaisuus sekä markkinoiden puutteelliset kyvyt, ja vasta tämän jälkeen puututaan siihen, että riskit on hallittava luottamuksen herättämiseksi, ja tarkastellaan lasten riittämättömiä taitoja.

3.12

Komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, ettei kuluneina vuosina ole ollut johdonmukaista kehystä ja että on toteutettu erityistavoitteisiin pyrkiviä toimia jakelukanavista erilaisiin teknologioihin. Näin ollen on ollut selvää, että tarvitaan ratkaiseva käänne, jotta edistetään sellaisten kooltaan merkittävien digitaalisten sisämarkkinoiden syntyä, jotka kykenevät kilpailemaan kansainvälisesti.

ETSK on useissa antamissaan lausunnoissa tukenut komission toimia etenkin tässä asiassa.

3.13

On kuitenkin ollut ja on edelleen yhä suurempi tarve määritellä yhtenäinen suojelu- ja takuukehys lapsia varten sekä laatia suuntaviivat kaikille sidosryhmille jäsenvaltioista valvontaviranomaisiin ja -elimiin, yrityksiin, oppilaitoksiin ja kotitalouksiin. Tässä suhteessa tiedonanto on menetetty mahdollisuus.

3.14

Huolenaiheena on myös itsesääntelyn tehokkuus. Lakien, asetusten, valvonnan ja itsesääntelyn välillä tehty valinta lapsen henkisen kehityksen kannalta mahdollisesti haitallisen tai jopa epäsosiaalisen tai rikollisen internetsisällön ehkäisemiseksi ja torjumiseksi on suhteutettava lapsen ikään, kontekstiin ja kunkin välineen tehokkuuteen, sillä jokainen niistä voi olla hyödyllinen ja tehokas (7).

3.15

Internetiä käytetään koko maailmassa, ja sivustoja on helppo avata maissa tai siirtää maihin, jotka eivät kuulu unionin lainsäädännön piiriin. Itsesääntely voisi olla hyödyllisin ja nopein toimintatapa kansainvälistä sopimusta odoteltaessa. Se voi olla väliaikainen valinta lainsäädäntöä odoteltaessa. On kuitenkin selvää, että itsesääntely osoittautuu usein houkuttimeksi, ja sen hyväksyneet yritykset rikkovat sitä, joten sitä olisi paikallaan vahvistaa säännöllisellä seurannalla ja seuraamuksilla, jotka voisivat kuulua kansallisten sääntelyviranomaisten toimivaltaan.

3.16

Komitea on kuitenkin täysin vakuuttunut siitä, että tärkeimmissä kysymyksissä, kuten henkilötietojen suoja, yksityisyyden kunnioittaminen ja lapsipornografian kaltaisen laittoman sisällön torjunta, on annettava tarkkoja ja tiukkoja sääntöjä asianmukaisin seuraamuksin, mukaan luettuina sivustojen välitön sulkeminen ja lupien peruuttaminen.

3.17

Erityistä huomiota on kiinnitettävä verkkomainontaan. Komissio toteaa itse (kohdassa 2.3.4), että "lapsille ei vielä ole kehittynyt kykyä suhtautua kriittisesti mainontaan", ja mainitsee esimerkkeinä verkko-ostokset, rahapelit ja soittoäänet. "Kaikesta tästä voi syntyä suuria kustannuksia". Sen jälkeen komissio esittää vain yleisiä velvoitteita, joiden tarkoituksena on tehostaa EU:n normien noudattamisen valvontaa, sekä itsesääntelynormien tehokkuutta koskevia arviointeja, kuluttaja-asioita koskevan toimintaohjelman syventämistä jne.

Komitean mielestä tällainen strategia on epämääräinen ja riittämätön, ja se kehottaa asettamaan tarkempia ja sitovampia velvoitteita kaikille alan toimijoille.

3.18

Komitea panee tässä yhteydessä myös merkille, ettei elintarvikemainontaan viitata lainkaan, mikä antaa aihetta vakavaan huoleen ylipaino- ja syömishäiriöongelmien vuoksi.

4.   Erityistä

a)   Laadukas sisältö, taidot ja oppilaitokset

4.1

Komitea on samaa mieltä toteamuksesta, ettei oppilaitoksilla ole riittävästi asianmukaista verkko-opetusmateriaalia, eikä se vastusta sellaisten julkis- ja yksityissektorin kumppanuuksien luomista, joihin vanhemmat, opettajat sekä lasten suojelun ja heidän oikeuksiensa edistämisen parissa toimivat valtiosta riippumattomat organisaatiot osallistuvat edellyttäen, että varmistetaan kyseisten valtioista riippumattomien organisaatioiden vapaus ja riippumattomuus sekä se, ettei kumppanuuksia käytetä yritysmainontaan.

4.1.1

On tärkeää levittää mahdollisimman laajalle monissa maissa käynnissä olevia lukuisia kokeiluja, kuten oppikirjojen interaktiivinen laatiminen "wiki-menetelmällä" (8), kokemuksia vaihtavien virtuaalisten kouluyhteisöjen muodostaminen ja verkossa suoritettavien itsenäisten etäopiskelujaksojen käyttöön asettaminen.

4.1.2

Kun ajatellaan lasten osallistumista uusien laadukkaiden sisältöjen luomiseen, komitea suhtautuu myönteisesti kaikkiin toimiin, joilla edistetään nuorten luovuutta, ja on tietoinen siitä, että eräät heistä ovat kehittäneet viime vuosien merkittävimpiä innovaatioita Googlesta Facebookiin ja Applen sovelluksiin. Komitea on kuitenkin huolissaan komission näkemyksestä – joka ilmenee enemmän tai vähemmän selvästi strategian eri kohdissa – tukea kaupallisesti suuntautuneita toimia ja asettaa suojelu lähes toissijaiseksi seikaksi.

4.1.3

Korkean tason asiantuntijaryhmiä (kehityspsykologeja, pedagogeja jne.) olisi kutsuttava osallistumaan lapsille suunnatun laadukkaan opetusmateriaalin ja interaktiivisen sisällön laatimiseen, jotta voidaan tuottaa eri ikäryhmille soveltuvinta materiaalia ja käynnistää kehitysprosesseja, laatia sekä opettajille että vanhemmille suunnattuja lyhyitä julkaisuja, osallistua sivustojen ja videopelien ikäluokittelujen määrittelyyn sekä tehdä yhteistyötä luotaessa aihekohtaisia portaaleja sekä kannustavaa ja laadukasta sisältöä.

4.1.4

Pyrkimyksiä tällaisen sisällön laatimiseksi voitaisiin tukea EU:n välineillä ja jäsenvaltioiden verohelpotuksilla. On toivottavaa, että laaditaan eurooppalainen ohjelma laadukkaan sisällön ja laadukkaiden sovellusten luomiseksi. Tällaisessa ohjelmassa voitaisiin edistää ennen kaikkea nuorten perustamia uusia yrityksiä, sillä nuoret ovat internetin osalta innovoinnin päätoimijoita.

4.1.5

ETSK käyttää tilaisuutta hyväkseen ja kehottaa komissiota parantamaan tiedonantoaan Euroopan nuorisoportaalista etenkin internetin riskien ja erityisesti nuorille suunnattujen sisältöjen osalta.

b)   Aikuisten digitaalinen lukutaito

4.2

Tilanteessa, joka voidaan määritellä siirtymävaiheeksi ja jossa "digitaalisukupolvet" elävät niiden sukupolvien rinnalla, jotka ovat vain osittain siirtyneet viestinten passiivisesta käytöstä (televisio, lehdet, elokuvat) niiden aktiiviseen käyttöön mutta joiden vastuulla on lasten suojelu mahdollisilta vahingoilta, paras toimintatapa on aikuisten ja varsinkin niiden henkilöiden digitaalisen lukutaidon parantaminen, jotka huolehtivat lasten kasvatuksesta kouluista perheisiin ja erilaisiin järjestöihin. On vältettävä se vaara, että lapsista tulee "digitaalisia orpoja", joilla ei ole opasta, joka kykenisi ohjaamaan ja auttamaan heitä päättämään omista valinnoistaan.

4.2.1

Komission ohjelma voisi olla tarkempi tässä kohden, samoin kuin osiossa, jossa tarkastellaan internetiä luovuuden ja oppimisen kehittämisvälineenä. Nämä kaksi näkökohtaa on yhdistettävä, jotta edistetään vanhempien myönteistä asennetta (9).

c)   Laiton sisältö ja huijaus

4.3

Riskien ehkäisy ja internetin edistäminen lasten kehityksen välineenä ovat asialliseen ennaltaehkäisyyn pyrkivän yhden ja saman prosessin erottamattomia näkökohtia. On tärkeää löytää tasapaino lapsen luonnollisen uteliaisuuden ja sellaisten kielloin asetettujen esteiden välille, jotka voivat viivästyttää tai vääristää kasvua ja itsenäistymistä.

4.3.1

Verkkorikollisuuden, kuten lapsipornografian ja verkkoviettelyn, ehkäisy ja verkkokiusaamisen torjunta edellyttävät aikuisilta kykyä arvioida merkkejä vaikeuksista. Tätä varten tarvitaan asiantuntijoita – kehityspsykologeja, lasten neuropsykiatreja, lastenlääkäreitä, neuvonnan asiantuntijoita ja yleislääkäreitä – jotta voidaan laatia vanhemmille ja opettajille suunnattuja kursseja ja materiaalia.

4.3.2

Lisäksi voitaisiin tutkia teknistä ratkaisua, jotta jokaiseen selaimeen voitaisiin liittää helppotajuinen graafinen symboli, jota olisi levitettävä asianmukaisella tiedotuksella ja joka toimisi "hätäpuheluna" ja mahdollistaisi epäilyttävän linkin lähettämisen reaaliajassa toimivaltaiselle lainvalvontaviranomaiselle.

4.3.3

On vahvistettava myös ehkäisytoimia, joilla torjutaan ensisijaisesti lapsiin kohdistuvaan verkkohuijaukseen liittyviä näkökohtia. Etenkin matkapuhelimeen tai taulutietokoneeseen ladattavien sisältöjen, kuten soittoäänten ja sovellusten, osalta on tiukennettava EU:n lainsäädäntöä ja muistutettava kansallisia sääntelyviranomaisia velvollisuuksistaan.

Komitea kannattaa komission toimia (kohta 2.3.4), joilla se aikoo "varmistaa, että lapsille suunnatuilla sivustoilla esitettävään mainontaan sovelletaan vastaavia suojelunormeja kuin audiovisuaalipalveluissa harjoitettavaan mainontaan".

4.3.4

Erityistä huomiota on kiinnitettävä ennaltaehkäisy- ja suojeluohjelmien kustannuksiin (suodatusohjelmat, viruksentorjuntaohjelmat, vanhempien käyttöön tarkoitetut sisällönvalvontaohjelmat jne.). On vältettävä riskin jakautumista (risk divide) siten, että ohjelmien korkeiden hintojen vuoksi taloudellisesti heikommassa asemassa olevat lapset, kotitaloudet ja oppilaitokset ovat muita alttiimpia verkon vaaroille.

4.4

Perheissä ja kouluissa annetun valistuksen avulla toteutettu ennaltaehkäisy on kuitenkin edelleen välttämätöntä ja keskeistä ja lainvalvontatoimia tärkeämpää. On vahvistettava opettajien koulutusta ja sisällytettävä heidän koulutusohjelmaansa myös internetin tuntemus. Saattaa myös olla hyödyllistä määritellä eräänlainen matkapuhelimen ja sosiaalisen median "käyttöetiketti", joka sisältää lasten, opettajien ja perheiden yhteiset säännöt, ja levittää sitä.

d)   Henkilötietojen suoja

4.5

Komitea on viime vuosina tuonut useissa lausunnoissaan esiin henkilötietojen suojaa koskevat huolensa ja suosituksensa. Komitea kehottaa asettamaan entistä tiukempia sääntöjä paitsi EU:n yrityksille myös kaikille Euroopan markkinoilla läsnä oleville toimijoille. Sosiaalisen median osalta on etenkin torjuttava Googlen ja Facebookin muka "yksinkertaistavat" toimet, jotka todellisuudessa näyttävät antavan vapaat kädet käyttäjäprofiilien yhteydessä saatujen henkilötietojen kaupalliseen käyttöön. Tässä tapauksessa tarvitaan erityistä varovaisuutta silloin, kun kyseessä ovat lapset (10).

e)   Terveys ja riippuvuus

4.6

Tiedonantoon ei sisälly lainkaan viittauksia tai toimia, jotka koskevat niiden lasten fyysistä ja henkistä terveyttä uhkaavia vaaroja, jotka viettävät suuren osan ajastaan internetissä tai pelaavat erilaisilla tietovälineillä: liikunta- ja tukielinten sairaudet, asentovirheet, silmävaivat, ylipaino, henkinen riippuvuus (11), eristäytyminen ja pako todellisuudesta.

Olisi toivottavaa, että tämä tärkeä näkökohta otettaisiin huomioon toimissa tai erillisessä asiakirjassa ja että sitä seurattaisiin jatkuvasti. Nykyiset eurooppalaiset tilastot ovat vanhentuneet, kun taas kyseinen ilmiö kehittyy edelleen nopeasti.

Bryssel 18. syyskuuta 2012

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Staffan NILSSON


(1)  ETSK:n lausunto internetiä käyttävien lasten suojelusta, EUVL C 224, 30.8.2008, s. 61; ETSK:n lausunto verkkoyhteisösivustojen vaikutuksesta kansalaisiin/kuluttajiin, EUVL C 128, 18.5.2010, s. 69.

(2)  ETSK:n lausunto aiheesta "Nuorille ja lapsille suunnatun mainonnan puitteet", Ks. tämän virallisen lehden sivu 6.

(3)  ETSK:n lausunto yleisestä tietosuoja-asetuksesta, EUVL C 229, 31.7.2012, s. 90.

(4)  Eurostat-tilastot ovat peräisin vuodelta 2009, mutta tuoreimpia tutkimuksia on kuitenkin saatavilla eri maissa. EU Kids Online on merkittävä tutkimus, joka on vuodesta 2006 lähtien toteutettu Safer Internet -ohjelmassa ja jonka puitteissa on laadittu 33 maata käsittävä kolmas kertomus 2011–2014.

(5)  COM(2011) 60 final, 15.2.2011.

(6)  Nämä ovat keskeisiä painopisteitä tietoteknisiä taitoja koskevassa EU:n strategiassa "Tietotekniset taidot 2000-luvulla", COM(2007) 496 final.

(7)  ETSK:n lausunto aiheesta "Ennakoiva oikeus: askel kohti parempaa sääntelyä EU:n tasolla", EUVL C 175, 28.7.2009, s. 26.

(8)  Tässä viitataan Wikipediassa käytettyihin laatimismenetelmiin. Wikipedia on ilmainen verkkotietosanakirja, joka on tuhansien vapaaehtoisten asiantuntijoiden yhteistyön tulos.

(9)  ETSK:n lausunto aiheesta "Digitaalisen lukutaidon, osaamisen ja osallisuuden parantaminen", EUVL C 318, 29.10.2011, s. 9.

(10)  ETSK:n lausunto yleisestä tietosuoja-asetuksesta, EUVL C 229, 31.7.2012, s. 90; ETSK:n lausunto sosiaalisten verkostojen vastuullisesta käytöstä, ei vielä julkaistu EUVL:ssa.

(11)  Tutkimukset internetriippuvuudesta aloitettiin vuonna 1995, jolloin Kimberly Young perusti Yhdysvaltoihin ensimmäisen internetriippuvuuden tutkimuskeskuksen (Center for Internet Addiction) (www.netaddiction.com). Merkittäviä tutkimuksia on tehty kuluneina vuosina Saksassa, Italiassa ja Tšekin tasavallassa.