15.2.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 44/1

1.1

ETSK katsoo, että Välimeren alueella tällä hetkellä vallitseva erittäin herkästä ja vielä selkiytymättömästä tilanteesta huolimatta on olemassa kaikki edellytykset (1) monitasoisen vuoropuhelun aloittamiseksi komission, jäsenvaltioiden, Euro–Välimeri-yhteistyöhön osallistuvien maiden, alue- ja paikallisviranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan välillä sellaisen (kahteen osaan jaetun) Välimeren alueen makroaluestrategian kehittämiseksi, joka vastaa alueen tarpeisiin vahvistaen sen kansainvälistä kilpailukykyä.

1.2

ETSK myöntää Välimeren alueen olevan erityisen laaja alue, jolla on erilaisia taloudellisia, sosiaalisia, poliittisia ja kulttuurisia erityispiirteitä. Se koostuu rakenteeltaan ja infrastruktuuriltaan hyvin erilaisista maista (EU:n jäsenvaltiot; EU:n ulkopuoliset valtiot, joilla on ehdokasvaltion asema; EU:n ulkopuoliset maat, jotka osallistuvat Euro–Välimeri-yhteistyöhön). Siksi komitea ehdottaa, että luodaan kaksi osa-aluetason politiikkaa – toinen itäistä, toinen läntistä Välimeren aluetta varten –, jotka yhteistyön kautta limittyvät sekä keskenään että Joonian- ja Adrianmeren makroaluestrategian kanssa.

1.3

ETSK ottaa huomioon neuvoston päätökset ja parlamentin ilmaiseman samansuuntaisen kannan, jonka mukaan makroaluestrategian ei pidä edellyttää taloudellisia lisäresursseja, lainsäädäntöä tai uusia hallintoelimiä (kolmen ”ein” periaate). Komitea katsoo kuitenkin, että on tarpeen rahoittaa teknistä apua tiedonkeruuta ja välttämättömien rakenteellisten hankkeiden edistämistä varten.

1.4

ETSK katsoo, että EU:n jo hyväksymät merkittävät resurssit rakennerahastoista rahoitettaville toimenpiteille ja ohjelmille sekä EIP:n rahoitusvälineet muodostavat tyydyttävän välineistön, jota on käytettävä sekä avoimella että mahdollisimman joustavalla tavalla. Komitea kannattaa myös Euro–Välimeri-investointipankin perustamista EIP:n kautta sekä avointa politiikkaa eri rahoituslaitosten taholta – kuten Saksan jälleenrakennuksen luototuslaitos (KfW), Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD), Maailmanpankki, Afrikan kehityspankki ja Islamilainen kehityspankki – tulevaa rahoitusta kohtaan.

1.5

ETSK katsoo, että on viipymättä lujitettava alueita pienempien yksiköiden välistä yhteistyötä tiivistämällä Välimeren eteläpuolisten maiden kaupallisia, matkailuun liittyviä ja teollisia suhteita.

1.6

ETSK katsoo, että neuvoston on tehtävä vaadittavat poliittiset päätökset vielä avoinna olevien kysymysten ratkaisemiseksi, jotta Välimeren unionista voi tulla uuden makroaluepolitiikan strateginen suunnittelu- ja täytäntöönpanoelin.

1.7

ETSK uskoo, että Adrian- ja Joonianmeren strategian nopea hyväksyminen neuvostossa (neuvoston päätelmät 24. kesäkuuta 2011) avaa tien Välimeren makroaluestrategian perustamiselle.

1.8

ETSK katsoo Kyproksen ja Maltan, samoin kuin kaikkien muiden Välimeren saarten olevan erityisen tärkeässä asemassa EU:n suunnittelemassa uudessa strategiassa, sillä nämä saaret ovat hyvin vaikeassa tilanteessa sen vuoksi, että niiden liikenne- ja viestintäyhteydet manner-Euroopassa sijaitseviin EU:n muihin jäsenvaltioihin ovat puutteelliset.

1.9

ETSK korostaa, että maataloustuotannon edistäminen on erittäin tärkeä kysymys laajasti katsottuna koko Välimeren alueelle.

1.10

ETSK katsoo, että on välttämätöntä parantaa sekä Välimeren maiden keskinäisiä meri- ja lentoyhteyksiä että niiden yhteyksiä muuhun EU:hun.

1.11

ETSK katsoo, että nyt käsillä olevalla lausunnolla avataan keskustelu uudesta Välimeren makroaluestrategiasta ja tuodaan käsittelyyn strategian tärkeimmät kysymykset. Komitea tulee jatkamaan työtä tämän erityisen tärkeän kysymyksen parissa laatimalla uusia lausuntoja, joissa syvennetään ja käsitellään tarkemmin nyt käsillä olevassa lausunnossa kuvattuja kysymyksiä.

2.1

Kun Kypros aloitti vuoden 2012 jälkipuoliskolla EU:n neuvoston puheenjohtajakautensa, se asetti yhdeksi prioriteetikseen Välimeren alueen makroaluestrategiasta laadittavan lausunnon, jossa keskitytään erityisesti siihen, kuinka tällainen strategia voisi hyödyttää pieniä saarivaltioita.

2.2

ETSK:n valinta tutkimuksen tekijäksi johtuu komitean roolista sellaisten valmistelevien lausuntojen laatijana, joissa ilmaistaan ja edustetaan jäsenvaltioiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden näkemyksiä ja vahvistetaan näin osallistavaa demokratiaa EU:ssa.

2.3

Teeman valinta on seurausta Itämeren aluetta – ja sen jälkeen Tonavan ja sittemmin Adrian- ja Joonianmeren sekä Atlantin aluetta (2) – varten suunniteltujen makroalueellisten lähestymistapojen onnistumisesta, sillä myös Välimeren alueella on omat erityispiirteensä ja niistä johtuvia tarpeita.

2.4

Strategian tavoitteena on luoda koordinoituja toimintalinjoja, joilla autetaan Välimeren alueen maita vahvistamaan taloudellisia ja yhteiskunnallisia suhteitaan ja tekemään yhteistyötä yhteisten ongelmiensa ratkaisemiseksi antaen alueelleen mahdollisuuden tulla kansainvälisesti kilpailukykyiseksi, hyvinvoivaksi, turvalliseksi ja ympäristön kannalta kestäväksi. Tällaisen makroaluestrategian avulla pystytään myös koordinoimaan EU:n toimielinten kaikkia politiikkoja, tavoitteita ja toimenpiteitä jäsenvaltioiden, alueiden, paikallisten talous- ja sosiaalineuvostojen sekä kaikkien Välimeren alueen sidosryhmien vastaavien toimien kanssa erityisesti alueen pienissä ja eristyneissä EU:n saarijäsenvaltioissa.

2.5

Strategian odotetaan myös tarjoavan ratkaisuja meneillään olevan kansainvälisen talouskriisin aiheuttamien ongelmiin, nopeuttavan kasvuvauhtia, luovan työllistymismahdollisuuksia sekä vähentävän työttömyyttä.

2.6

Tätä tarkoitusta varten lausunnossa käytetään komission (3) antamaa eurooppalaisen makroalueen määritelmää, jonka mukaan makroaluestrategialla tarkoitetaan sellaista aluetta varten laadittua strategiaa, johon sisältyy eri valtioihin kuuluvia alueita sekä alueita, joilla on yhteisiä piirteitä – esimerkiksi yhteinen meri- tai muu alue – tai joilla on samoja haasteita, kuten kehitysongelmat, ilmastonmuutos, rajallinen taloudellinen ja kulttuurinen vaihto jne. Makroaluestrategiat ovat lähestymistapoja, joissa hyödynnetään olemassa olevia välineitä, ohjelmia ja rahoitusta ja käytetään niitä makroaluetta varten määriteltyjen erityistavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on saada julkiset ja yksityiset resurssit mukaan niiden suunnitteluun, jotta käytettävissä oleva (EU:n, kansallisen tai alueellisen) rahoitus saataisiin palvelemaan laajempia politiikkoja. Lisäksi ne mahdollistavat alueiden ja eri jäsenvaltioiden resurssien lähentymisen koordinoidun ”yhteishallinnon” kautta sekä luo ”molemminpuolista hyötyä” kaikille osapuolille.

2.7

Välimeren eteläpuolisissa maissa tapahtuneiden viimeaikaisten vallankumousten vuoksi niissä tällä hetkellä vallitsevien hyvin vaihtelevien ja epävakaiden poliittisten ja yhteiskunnallisten olojen vuoksi EU on ottanut niitä varten käyttöön uuden lähestymistavan, jota kutsutaan ”demokratiaan ja yhteiseen vaurauteen tähtääväksi kumppanuudeksi” ja jossa palkitaan niitä maita, jotka edistyvät tarpeellisten uudistusten toteuttamisessa tarkkojen ja mitattavissa olevien tavoitteiden kautta (4).

3.1

On syytä huomata, että koska sekä yleisemmin Välimeren aluetta (Euro–Välimeri-kumppanuus, joka tunnetaan myös Barcelonan prosessina) että Välimeren erityisalueita, kuten Joonian- ja Adrianmerta (alueellinen yhteistyö Välimerellä Adrian- ja Joonianmeren makroalueen kautta) koskevia ohjelmia ja aloitteita on jo ennestään paljon, uuden makroaluestrategian pitäisi koskea kaikkia alueen maita, joihin kuuluu sekä EU:n jäsenvaltioita (Portugali, Espanja, Ranska, Italia, Kreikka, Kypros, Slovenia ja Malta) että EU:n ulkopuolisia maita (Kroatia, Montenegro, Albania, Turkki, Libanon, Syyria, Palestiina, Jordania, Israel, Egypti, Libya, Algeria, Tunisia ja Marokko).

3.2

Ennen toimenpiteiden ja politiikkojen tavoitteiden linjaamista on kuitenkin tarpeen määritellä alueen haasteet.

3.2.1

Ensinnäkin Välimeren alue ja varsinkin itäinen Välimeri on historiallisesti erittäin tärkeä. Alueeseen kuuluu sekä EU:n jäsenvaltioita että EU:n ulkopuolisia maita, jotka ovat eri kehitysvaiheissa. Koska Välimeren alue on muinaisista ajoista lähtien ollut asuttu, vilkkaan liiketoiminnan, tavaroiden ja ihmisten liikkumisen ja merenkulun keskus, suuret kauppatavaroiden ja ihmisten virrat ovat sille luonteenomaisia. Alueen maiden väliset taloudelliset suhteet ovat kuitenkin edelleen erittäin rajalliset (esimerkiksi itäisen Välimeren maiden välillä ei ole suoria lento- tai meriyhteyksiä). Aivan perusteeton ei ole väite, jonka mukaan Euro–Välimeri-yhteistyö valitettavasti rajoittuu Välimeren eteläpuolisten maiden ja EU:n väliseen yhteistyöhön tai kahdenväliseen yhteistyöhön tiettyjen jäsenvaltioiden kanssa.

3.2.2

Lisäksi alueen taloudelliset sekä kehitystasojen ja hyvinvoinnin erot, mutta myös usein – ja erityisesti juuri tällä hetkellä – ilmenevät jännitteet ovat aiheuttaneet sen, että ihmisten liikkumisesta on tullut jatkuvaa (laillista tai laitonta) taloudellisista syistä tapahtuvaa muuttoliikettä (5) kielteisine seurauksineen sekä lähtö- että vastaanottaville maille. Poliittista turvapaikkaa etsivien henkilöiden liikkuminen muodostaa erityisen vakavan huolenaiheen tässä problematiikassa.

3.2.3

Kolmanneksi Välimeren alue on edelleen poliittisen epävakauden ja aseellisten konfliktien syntysija monine epätoivottavine seurauksineen (ihmishenkien menetykset, materiaaliset tuhot sekä liike-elämälle, kaupankäynnille ja ympäristölle aiheutuvat seuraukset). Lisäksi arabimaiden vallankumousten jälkeen on ollut entistä välttämättömämpää luoda strategia, jolla pyritään vahvistamaan alueen maiden välisiä taloudellisia ja yhteiskunnallisia suhteita sellaisen EU:n aloitteen kautta, joka rakentuu demokraattiseen dialogiin näiden valtioiden, mutta myös kansalaisyhteiskunnan kanssa (6) ja joka osoittaa EU:n aidosti seisovan Välimeren eteläpuolisten maiden kansojen rinnalla (7).

3.2.4

Neljänneksi alueella on paljon arvokkaita raaka-aineita, ennen kaikkea energiavarantoja laajemman Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella. Tärkeä seikka on hiljattain tapahtunut uusien maakaasuvarantojen löytyminen. Niiden odotetaan tarjoavan EU:lle uusia, entistä vakaampia energialähteitä. On kuitenkin tarpeen varmistaa turvallinen ympäristö ja parantaa meri-, lento- ja muita yhteysreittejä sekä Välimeren maiden kesken että niiden ja muun maailman välillä, painottaen erityisesti kauppamerenkulkua, joka on alueella tärkeä taloudellisen toiminnan muoto.

3.2.5

Viidenneksi vuosia jatkunut resurssien käyttö ja maatalouden harjoittaminen, viimeaikaiset toistuneet kuivuuskaudet, ylikalastus ja myös vilkas meriliikenne ovat aiheuttaneet alueella saastumista, jolla on kielteisiä vaikutuksia meren eliöihin ja rannikkoalueisiin, mikä puolestaan haittaa matkailua. Maataloustoiminta tuottaa yhä vähemmän ja yhä huonompia tuotteita (8), samalla kun meren antimet on asteittain kulutettu loppuun ja kalastuksesta saatavat tulot pienentyneet.

3.2.6

Kuudenneksi kaikkien Välimeren maiden yhteinen piirre on matkailuelinkeinon tärkeä rooli työllisyyden ja kasvun luojana. Tämä on yksi syy siihen, miksi alueen maiden välisen yhteistyön edistämisen matkailualalla tulisi olla kehitysstrategian yksi avaintekijä vakavien ongelmien – erityisesti kausiluonteisuuden – ratkaisemiseksi.

3.2.7

Seitsemänneksi internetin tarjoamien teknisten välineiden ja viestintävälineiden käyttö on rajallista erityisesti Välimeren eteläpuolisissa maissa, ja niitä koskeva tutkimus- ja innovaatiotoiminta puuttuu, vaikka kyseessä on olennainen osa nykyaikaista taloutta. Lisäksi Välimeren maiden keskinäiset yhteydet ovat hyvin rajalliset.

3.3

On syytä huomata, että Pohjois-Afrikan maiden väliset taloudelliset, poliittiset ja sosiaaliset suhteet ovat erityisen kehittymättömät, minkä vuoksi se, mitä kutsutaan Euro–Välimeri-yhteistyöksi, on käytännössä rajoittunut EU:n yhteistyöksi ainoastaan muutamien maiden kanssa. Lisäksi EU:n Välimeren alueella toteuttamien politiikkojen ja ohjelmien menestys on ollut hyvin rajallista, mikä on johtunut kykenevien paikallisten kumppaneiden puutteesta, korruptiosta (9) sekä paikallisten tapojen, perinteiden ja sosiaalisten suhteiden puutteellisesta ymmärtämisestä. Vuonna 1995 käynnistetyn Barcelonan prosessin tulokset ovat olleet heikot, eikä sen enempää MEDA-ohjelma kuin Välimeren unionikaan ole tähän mennessä edistänyt odotetulla tavalla EU:n yhteistyötä Välimeren alueen maiden kanssa.

4.1

Edellä luetellut haasteet huomioon ottaen ehdotetaan, että makroaluestrategian pääasialliset tavoitteet olisivat seuraavat:

4.1.1

Kestävän kehityksen saavuttaminen vahvistamalla alueen maiden talouksien kilpailukykyä, jotta voidaan vastata meneillään olevan kansainväliseen talouskriisiin, luoda työllistymismahdollisuuksia ja vähentää työttömyyttä.

4.1.2

Välimeren maiden välisten suhteiden vahvistaminen sekä sillan tekeminen näistä maista EU:n, Lähi-idän ja Afrikan välille tavoitteena rauhan ja hyvinvoinnin edistäminen sekä alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen.

4.1.3

Sellaisen kunnianhimoisen energiapolitiikan hahmottelu, joka hyödyttää sekä alueen maita että EU:ta, kun otetaan huomioon, että EU:n on monipuolistettava energiatarjontaansa ja vähennettävä riippuvuuttaan Venäjästä.

4.1.4

EU:n ulkopuolisten Välimeren maiden välisen tavaroiden, palveluiden, pääoman ja ihmisten vapaan liikkuvuuden vahvistaminen.

4.1.5

Yhteysverkoston parantaminen tavaroiden, ihmisten ja palveluiden nopean ja esteettömän liikkuvuuden varmistamiseksi painottaen erityisesti energiakuljetusten turvallisuutta.

4.1.6

EU:n pienten Välimeren alueen saarijäsenvaltioiden – toisin sanoen Kyproksen ja Maltan – roolin vahvistaminen käynnistämällä aloitteita suhteiden parantamiseksi Välimeren alueen kumppaneihin erityisesti laajentamalla alueen maiden ja muun maailman välisiä sähköisiä yhteyksiä.

4.1.7

Työpaikkojen luomiseen tähtäävien ohjelmien edistäminen erityishuomiota tarvitsevia väestöryhmiä varten (esim. naiset, nuoret sekä henkilöt, joilla erityistarpeita) (10).

4.2

Välimeren makroaluestrategian (joka jaetaan osa-alueittain strategioihin itäistä ja läntistä Välimerta varten) tavoitteena on oltava se, että alueesta tehdään todellinen edelläkävijä kaupan, matkailun, kulttuurin, ideoiden, innovaatioiden, tutkimuksen ja koulutuksen aloilla. Se on muutettava rauhan alueeksi, jotta luodaan mahdollisuudet taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen ja hyvinvointiin.

5.1

Edellä esitettyä analyysia voidaan käyttää aluetta koskevan strategian tärkeimpien elementtien määrittelemiseen seuraavien kuuden, Eurooppa 2020 -strategian (11) kanssa yhteensopivan pilarin pohjalta:

5.1.1

Ensimmäinen pilari koskee taloudellista yhteistyötä ja kehitystä, jotka ovat yhteydessä kestävyyden tavoitteisiin, mukaan lukien laajat talouteen liittyvät toimet, kuten

5.1.2

Toinen pilari koskee ympäristönsuojelua ja ilmastonmuutoksen torjuntaa, erityisesti

5.1.3

Kolmas pilari koskee kuljetuksia ja turvallisten meri- ja lentoyhteyksien varmistamista sekä tavaroiden että ihmisten kuljettamista varten. Tähän kuuluvat mm.

5.1.4

Neljäs pilari on yhteistyö energia-alalla  (12) sekä hiilivedyn ja maakaasun että uusiutuvan energian aloilla sekä turvallisten energiakuljetusten varmistaminen tuottajamaista EU:hun ja muualle maailmaan. Pitkän aikavälin tavoite EU:n ja eteläisen Välimeren energiayhteisön luomisesta on kunnianhimoinen, mutta tarpeellinen hanke. Tätä varten on laadittava monitasoinen energiapolitiikka Välimeren aluetta varten tavoitteena

5.1.5

Viides pilari koskee innovaatiota ja kilpailukykyä. Strategiassa on hyödynnettävä EU:n nykyisten aloitteiden tarjoamia mahdollisuuksia tutkimuksen ja innovoinnin aloilla, jotta voidaan parantaa kilpailukykyä ja edistää ihmisten ja maiden hyvinvointia laajemmin Välimeren alueella seuraavin keinoin:

5.1.6

Kuudes pilari koskee maahanmuuttoa ja liikkuvuutta (13), joiden osalta on pyrittävä edistämään laillista ja hyvin hallittua maahanmuuttoa, taattava kansainvälisen turvapaikkalainsäädännön noudattaminen, vähennettävä laitonta maahanmuuttoa, taisteltava ihmiskauppaa harjoittavia rikollisverkostoja vastaan sekä suojeltava ihmisoikeuksia rajavalvonnan yhteydessä.

6.1

Uuden, kahteen osa-alueeseen jaetun Välimeren makroaluestrategian täytäntöönpanon on tapahduttava Eurooppa 2020 -strategian sekä EU:n nykyisten ohjelmien ja rahoitustoimien puitteissa (14), ja siinä on hyödynnettävä Interactin kaltaisia ohjelmia, jotta voidaan tarjota teknistä apua ja koulutusta (15). On kuitenkin tarpeen luoda uusi hallinnointijärjestelmä ja parantaa hallinnon toimintaa. Makroaluestrategian tulee avata uusia lähestymistapoja, jotka hyödyttävät kyseisiä maita tarjoamalla käytännön toimia tai politiikkoja, joita voidaan toteuttaa tehokkaasti.

6.2

Välimeren aluetta koskevan strategiaan (itäinen ja läntinen Välimeri) suunnittelussa hyödynnetään kaikkia olemassa olevia toimenpiteitä, ja se nivotaan Välimeren aluetta koskevaan lähestymistapaan liittyviin, ulkosuhteita koskeviin näkökohtiin. Siinä keskitytään Euroopan komission, jäsenvaltioiden, alueiden, paikallisviranomaisten ja muiden osapuolten välisen koordinoinnin tehostamiseen, jotta saavutetaan hyviä tuloksia.

6.3

Välimeren ratkaisevan tärkeän roolin tunnustaen EU päätti Pariisissa vuonna 2008 pidetyssä Välimeren huippukokouksessa vahvistaa yhteistyötään perustamalla pysyvän mekanismin, jota kutsutaan Välimeren unioniksi (16). Alkuperäiselle mekanismille, joka käynnistettiin Barcelonassa suurin odotuksin, annettiin tehtäväksi toteuttaa erityishankkeita, jotka liittyvät meren saastumiseen, meriturvallisuuteen, energiaan sekä taloudellisten yhteyksien kehittämiseen kaikkien Euro-Välimeri-kumppaneiden välille. Valitettavasti Välimeren unionin tuottamat tulokset ovat kuitenkin tähän asti olleet suuri pettymys.

6.4

Makroalueilla ei ole tarkoin määriteltyjä rajoja. Kysymysten, joita niiden kautta päätetään edistää, on keskityttävä yhteisesti sovittuihin haasteisiin ja yhteisiin tekijöihin, joiden avulla niitä voidaan ratkaista. Niiden on oltava yhteydessä EU:n määrittelemiin muihin makroaluestrategioihin ja niissä on toteutettava rajattua määrää osallistuvien maiden yhdessä valitsemia politiikkoja ja toimenpiteitä.

7.1

Edellä määritellyissä puitteissa Välimeren makroaluestrategian tulisi sisältää seuraavat erityistoimet:

7.1.1

Kehitetään sellainen sovelias koordinointi- ja hallintomekanismi makroaluestrategian täytäntöönpanoa varten, jonka avulla pystytään koordinoimaan suuri joukko EU:n toimielimiä ja paikallisia toimijoita. Tämän vuoksi komitea ehdottaa seuraavaa:

7.1.2

Toteutetaan EU:n ”hyvää naapuruuspolitiikkaa”. Makroaluestrategioihin tähän asti sovellettu lähestymistapa on rajoittunut EU:n sisäisten politiikkojen soveltamiseen. Strategian tehokkuus edellyttää kuitenkin Välimeren alueella, jossa osallistujina on monia EU:n ulkopuolisia maita, myös ulkopoliittisten elementtien soveltamista luonnollisestikin EU:n ”hyvää naapuruuspolitiikkaa” painottaen.

7.1.3

Suunnitellaan seuraavia seikkoja koskevia politiikkoja:

7.1.3.1

työvoiman koulutus ja ammattikoulutus

7.1.3.2

Internetyhteyksien ja sähköisten viestintäyhteyksien parantaminen sekä internetpalveluiden jatkuva parantaminen sähköisessä hallinnossa

7.1.3.3

tutkimuksen ja innovoinnin yhteinen suunnittelu kestävän kehityksen ja ammatillisen koulutuksen edistämiseksi

7.1.3.4

vapaan merenkulun, tavaroiden ja ihmisten liikkumisen sekä energian kuljetusten varmistaminen harjoittamalla politiikkaa, jolla varmistetaan turvalliset ja edulliset kuljetukset ja luodaan uusia laivareittejä, sekä parantamalla kauppamerenkulkua

7.1.3.5

tehokkaat meri- ja lentoyhteydet Välimeren kaikkien alueiden ja muun maailman välillä

7.1.3.6

kaupallisten ja poliittisten suhteiden laajentaminen vapaakauppa-alueita, jotka pohjautuvat EU:n ja Välimeren alueen maiden nykyisiin sopimuksiin, sekä tuonnin esteiden poistaminen koordinoitujen toimien, kuten lainsäädännön lähentämisen kautta

7.1.3.7

toimenpiteet, jotka koskevat kilpailua, julkisia hankintoja, investointien suojaa sekä terveyttä ja kasvien terveyttä koskevia kysymyksiä.

7.1.4

Rajatylittäviä ja alueiden välisiä yhteistyöhankkeita voidaan rahoittaa olemassa olevista lähteistä (17): esim. EU:n rakennerahastot, jäsenvaltioiden antama rahoitus sekä muiden lahjoittajamaiden (esim. Norja ja Sveitsi) antama rahoitus, Euroopan investointipankki (EIP) (18), nykyisin Euro–Välimeri-investointi- ja kumppanuusvälineen (FEMIP) (19) kautta, kansainväliseen sopimukseen perustuva Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) käyttö sekä Välimeren unionille varatut määrärahat, joihin sisältyy paikallisviranomaisten, yksityisten toimijoiden ja kansalaisjärjestöjen osallistumismahdollisuus.

7.1.5

Uusi makroaluestrategia on toiminnallisesti yhdistettävä EU:n muihin politiikkoihin. Näitä ovat esimerkiksi Eurooppa 2020 -strategia, koheesiopolitiikka, uusi yhteinen maatalouspolitiikka ja yhteinen kalastuspolitiikka, Verkkojen Eurooppa -väline, Euroopan laajuiset liikenne-, televiestintä- ja energiaverkot, Horisontti 2020 -ohjelma, digitaalistrategia, COSME-ohjelma ja erityisesti yhdennetty meripolitiikka sekä Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä (20).

8.1

On kiistämätön tosiseikka, että EU:n tasolla ei tähän saakka ole laadittu kokonaisvaltaista, pysyvää strategiaa EU:n saarijäsenvaltioiden (Kyproksen ja Maltan) erityistarpeiden huomioimiseksi. Näillä jäsenvaltioilla on ongelmia esimerkiksi liikenteen ja energian aloilla. Huonot yhteydet ovat este yhtenäismarkkinoiden loppuunsaattamiselle.

8.2

Välimeren uudessa makroaluestrategiassa määritellään tarkoin Kyproksen ja Maltan liitäntämahdollisuudet ja mahdollistetaan suotuisten olosuhteiden luominen EU:n rahoituksen asianmukaiselle käytölle.

8.3

Kypros (itäisellä Välimerellä) ja Malta (läntisellä Välimerellä) voivat olla hyvin konkreettisessa roolissa uuden makroaluestrategian täytäntöönpanossa ja hallinnoinnissa alueelle perustettavien tai siirrettävien hallintoelinten sijaintipaikkoina.

9.1

ETSK on päättänyt järjestää yhteistyössä Välimeren alueen EU-jäsenvaltioiden talous- ja sosiaalineuvostojen sekä Pohjois-Afrikan maiden vastaavien elinten (silloin kun niitä on olemassa) sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa EU:n ja Välimeren alueen talous- ja sosiaalineuvostojen kokouksen, joka on määrä kutsua koolle lähiaikoina.

9.2

ETSK:lla on tarvittava kokemus ja asiantuntemus ollakseen mahdollisesti perustettavien Välimeren foorumien jäsen.

9.3

ETSK aikoo edelleen laatia erityislausuntoja, joissa tarkastellaan Välimeren makroaluestrategiaa lähemmin.

—

http://www.interact-eu.net/about_us/about_interact/22/2911

—

http://www.interact-eu.net/ipvalencia/ipvalencia/117/619 (joka koskee erityisesti Välimeren aluetta käsittelevää antennia Valenciassa).