15.11.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 351/61

1.1

Komission ehdotus direktiiviksi työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin täytäntöönpanosta kuuluu ehdotuksiin, joilla on tarkoitus yhtäältä lujittaa työntekijöiden lähettämistä koskevia sääntöjä ja toisaalta kodifioida voimassaolevaa lainsäädäntöä, jolla säännellään oikeutta ryhtyä työtaistelutoimiin rajat ylittävissä tilanteissa. Nämä ehdotukset muodostavat vastauksen keskusteluun, jota on käyty EU:n tuomioistuimen neljän tuomion (Viking Line, Laval, Rüffert ja Luxemburg) johdosta sosiaalisten oikeuksien ja taloudellisten vapauksien välisestä tasapainosta.

1.2

ETSK on kahdessa aiemmassa lausunnossaan kehottanut lujittamaan työntekijöiden lähettämistä koskevia sääntöjä muun muassa selkiyttämällä ja parantamalla työntekijöiden lähettämisestä annetun direktiivin säännöksiä ja lisäämällä yhteistyötä jäsenvaltioiden viranomaisten välillä. ETSK suhtautuu myönteisesti komission ehdottaman täytäntöönpanodirektiivin tavoitteisiin ja korostaa, että on tärkeää varmistaa lähetettyjen työntekijöiden suojelu jäsenvaltioiden eri työmarkkinamalleja noudattaen sekä torjua sosiaalista polkumyyntiä ja vilpillistä kilpailua. ETSK katsookin, että EU:n tulisi painottaa entistä enemmän sosiaalisia näkökohtia.

1.3

ETSK kannattaa pyrkimystä panna nykyinen direktiivi täytäntöön sekä keskittyä täytäntöönpanon parantamiseen ja jäsenvaltioiden väliseen tehokkaaseen hallinnolliseen yhteistyöhön. Alkuperäinen direktiivi on avainasemassa edistettäessä reilun kilpailun ilmapiiriä kaikkien (myös muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden) palveluntarjoajien välillä varmistamalla sekä tasapuoliset toimintaedellytykset että oikeudellinen varmuus niin palveluntarjoajille, palveluiden vastaanottajille kuin palvelujen tarjoamisen yhteydessä lähetetyille työntekijöille.

1.4

Komitea pitää tärkeänä, että ehdotetulla direktiivillä varmistetaan lähetettyjen työntekijöiden suoja ja että siinä kunnioitetaan jäsenvaltioiden erilaisia työmarkkinamalleja, mutta samalla on tärkeää lisätä mahdollisuuksia rajat ylittävään kauppaan erityisesti välttämällä tarpeettomia hallinnollisia kustannuksia.

1.5

Jotta voidaan edistää palvelujen tarjoamista rajojen yli reilun kilpailun hengessä, on tärkeää soveltaa samanlaisia kansallisten lakien ja työehtosopimusten mukaisia vähimmäistyöehtoja.

1.6

Direktiivin 3 artiklan 1 kohdassa määriteltyjen tekijöiden ei tulisi nähdä muodostavan tyhjentävän luettelon, vaan niitä tulisi käyttää osana kokonaisarviointia, jossa kaikki oleelliset tekijät otetaan huomioon.

1.7

Direktiivillä pitäisi varmistaa, että työmarkkinaosapuolien itsenäisyyttä ja niiden roolia eri työmarkkinamalleissa kunnioitetaan entistä paremmin. ETSK muistuttaa jäsenvaltioita tehokkaan valvonnan varmistamista koskevasta vastuusta ja pitää erittäin tärkeänä, että toimenpideluetteloa tarkistetaan kolmen vuoden jälkeen.

1.8

Työntekijöiden oikeuksien suojelemiseksi jäsenvaltioiden tulisi voida velvoittaa ulkomaiset palveluntarjoajat nimeämään yhteyshenkilö, jolla on tarvittavat valtuudet neuvotella yrityksen puolesta. Lisäksi 11 artiklan 3 kohdassa tulisi varmistaa, että vastaanottajavaltion ammattiliitot ja muut organisaatiot voivat puolustaa lähetettyjen työntekijöiden oikeuksia kansallisten käytäntöjen mukaisesti.

1.9

ETSK katsoo, että yhteisvastuuta alihankintatilanteissa koskeva ehdotus on keskeinen osa direktiiviehdotusta. Se suojelee työntekijöitä alalla, jolla alihankinta on hallitseva käytäntö, mutta kunnioittaa samalla työnantajien tarvetta tietää varmasti omat vastuunsa. ETSK korostaa kuitenkin, että ehdotuksessa on kunnioitettava jäsenvaltioissa käytössä olevia yhteisvastuujärjestelmiä. ETSK suosittelee painokkaasti, että ne jäsenvaltiot, joissa tällaisia järjestelmiä ei ole, ottavat ne käyttöön työmarkkinaosapuolia kuultuaan. ETSK kehottaa komissiota tarkentamaan asianmukaisen huolellisuuden käsitteen määritelmää yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa, kuten eräissä jäsenvaltioissa on tehty. Maakohtaista työmarkkinavuoropuhelua rajoittamatta ETSK ymmärtää asianmukaisen huolellisuuden käsitteen tarkoittavan sitä, että yrityksiä, jotka valvovat ja tarkastavat alihankkijoita asianmukaisesti, ei voida asettaa vastuuseen.

2.1

Komission ehdotus direktiiviksi työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin täytäntöönpanosta on osa ehdotuspakettia. Komissio on esittänyt yhdessä täytäntöönpanodirektiivin kanssa asetusehdotuksen työtaisteluoikeutta rajat ylittävissä tilanteissa sääntelevän nykyisen lainsäädännön kodifioimiseksi (1). Komission mukaan molempien ehdotusten tarkoituksena on luoda enemmän ja parempia työpaikkoja sekä lisätä EU:n kilpailukykyä ajantasaistamalla ja parantamalla sisämarkkinoita vaarantamatta kuitenkaan työntekijöiden oikeuksia.

2.2

Komission ehdotus direktiiviksi työntekijöiden lähettämisestä annetun direktiivin täytäntöönpanosta sisältää seuraavaa:

3.1

Komissio toteaa, että vaikka lähetettyjen työntekijöiden osuus EU:n koko työvoimasta on pieni, eräissä jäsenvaltioissa on paljon lähetettyjä työntekijöitä ja ilmiö yleistyy jatkuvasti. Asiasta ei ole saatavilla luotettavaa tietoa, mutta arvioiden mukaan lähetettyjä työntekijöitä on vuosittain noin miljoona. Kokonaistyövoimasta se on hyvin pieni osa – alle prosentti nykyisten jäsenvaltioiden työvoimasta – vaikka se vastaakin 20:ta prosenttia rajojen yli liikkuvasta työvoimasta. Kysymys koskee eniten Saksaa, Ranskaa, Luxemburgia, Belgiaa ja Puolaa.

3.2

Komission ehdotukset ovat seurausta kiivaasta keskustelusta, jota on käyty EU:n tuomioistuimen neljän tuomion (Viking Line, Laval, Rüffert ja Luxemburg) johdosta sosiaalisten oikeuksien ja taloudellisten vapauksien välisestä tasapainosta. Euroopan parlamentti hyväksyi lokakuussa 2008 päätöslauselman vastauksena unionin tuomioistuimen tuomioihin. Euroopan tason työmarkkinaosapuolet tekivät komission ja puheenjohtajavaltio Ranskan (vuoden 2008 jälkipuolisko) pyynnöstä yhteisen analyysin tuomioistuimen tuomioista.

3.3

Näihin kysymyksiin puututtiin myös professori Mario Montin vuonna 2010 esittämässä selvityksessä sisämarkkinoista. Selvityksessä suositeltiin lakko-oikeuden soveltamisen varmistamista ja selkiyttämistä sekä menettelyn luomista direktiivin soveltamiseen liittyvien työriitojen epävirallista ratkaisemista varten.

3.4

ETSK on käsitellyt työntekijöiden lähettämisestä annettua direktiiviä koskevia tuomioistuimen tuomioita kahdessa lausunnossa: "Sisämarkkinoiden sosiaalinen ulottuvuus" (2) ja "Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – 12 viputekijää" (3).

ETSK kiinnitti lausunnoissaan huomiota seuraaviin seikkoihin:

4.1

ETSK panee merkille komission ehdotuksen direktiiviksi, jolla pyritään parantamaan työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin täytäntöönpanoa selkiyttämällä lähetettyihin työntekijöihin sovellettavia työehtoja ja parantamalla asiaankuuluvien kansallisten viranomaisten sekä yritysten ja työntekijöiden yhteistyö- ja tiedonvaihtomahdollisuuksia. Komitea katsoo, että ehdotuksessa on tärkeää varmistaa lähetettyjen työntekijöiden suojelu ja jäsenvaltioiden eri työmarkkinamallien noudattaminen ja että sen tulee olla tehokas pyrittäessä torjumaan sosiaalista polkumyyntiä ja vilpillistä kilpailua. Lisäksi direktiivillä tulisi lisätä mahdollisuuksia rajat ylittävään kauppaan erityisesti välttämällä tarpeettomia hallinnollisia kustannuksia. Jotta voidaan edistää palvelujen tarjoamista rajojen yli reilun kilpailun hengessä, on tärkeää soveltaa samanlaisia kansallisten lakien ja työehtosopimusten mukaisia vähimmäistyöehtoja.

4.2

ETSK pitää oikeusvarmuutta äärimmäisen tärkeänä ja kiinnittää huomiota vuokratyöyritysten lähettämien ulkomaalaisten työntekijöiden kohdalla vallitsevaan oikeudelliseen epävarmuuteen. Näihin työntekijöihin sovelletaan sekä työntekijöiden lähettämisestä annettua direktiiviä että vuokratyödirektiiviä. Tämän moniselitteisyyden poistamiseksi ETSK ehdottaa, että täytäntöönpanodirektiivissä säädetään vuokratyöntekijöiden kuulumisesta direktiivin soveltamisalaan, paitsi jos vuokratyödirektiivin 5 artiklan 3 kohdan nojalla päädytään edullisempiin työehtoihin.

4.3

Komitea pitää rajat ylittäviä palveluja erittäin tärkeinä sisämarkkinoiden kehitykselle. EU:n tulee painottaa entistä enemmän politiikkojensa sosiaalisia näkökohtia, jotta EU olisi poliittisesti hyväksyttävämpi ja jotta voitaisiin lisätä solidaarisuutta unionissa. Sisämarkkinoiden täyden potentiaalin toteutumiseksi EU:n tulee vahvistaa sosiaalista ulottuvuutta. Direktiiviehdotus on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei riitä täyttämään komitean toiveita. Se edellyttäisi ehdotuksen selkiyttämistä ja lujittamista nykyisestä.

4.4

ETSK kannattaa direktiivin 3 artiklan 1 kohdassa ilmaistua aikomusta puuttua ns. postilokeroyritysten ongelmaan. Kyseisillä yrityksillä ei ole todellista toimintaa maassa, johon ne ovat rekisteröityneet. Niiden ainoana tarkoituksena on välttää vastaanottajavaltion velvoitteita. Selkeyden ja oikeusvarmuuden takaamiseksi sekä yhdenmukaisuuden varmistamiseksi 3 artiklan 2 kohdan kanssa sen määrittäminen, harjoittaako yritys tosiasiallisesti merkittävää toimintaa sijoittautumisvaltiossa, tulisi tehdä toteuttamalla kokonaisvaltainen arvio, jossa otetaan huomioon kaikki oleelliset tekijät. Tämä merkitsee myös sitä, että tällaisten tekijöiden luetteloa ei tulisi pitää tyhjentävänä.

4.5

Ehdotetun direktiivin 3 artiklan 2 kohdan tarkoituksena on tehdä selväksi, milloin työntekijän voidaan katsoa suorittavan tilapäisesti työtään toisessa jäsenvaltiossa. Ero sen välillä, onko kyseessä tilapäinen vai vakituinen työ vastaanottajavaltiossa, on hyvin tärkeä, sillä se määrittää, minkä valtion työlainsäädäntöä sovelletaan ja voidaanko tapausta pitää edes työntekijän lähettämisenä töihin toiseen jäsenvaltioon. ETSK pitää ehdotukseen sisältyviä selvennöksiä, erityisesti viittausta objektiiviseen kokonaisarviointiin tervetulleina.

4.6

ETSK kannattaa uusia tiedotussääntöjä, mutta katsoo, että 5 artiklan 4 kohdassa tulisi mainita myös tarve kunnioittaa ehdottomasti työmarkkinaosapuolien itsenäisyyttä ja niiden roolia eri työmarkkinamalleissa. On myös tarpeen varmistaa, ettei käännösten kaltaisten tehtävien rahoittamisen hallinnollista taakkaa sysätä työmarkkinaosapuolien harteille. Alakohtaisten työmarkkinaosapuolien aloitteita tiedon levittämiseksi olisi tuettava.

4.7

Tarkastusten osalta (7 artikla) on tärkeää, että vastaanottajavaltion viranomaisilla on kokonaisvastuu väärinkäytösten valvonnasta, kun työntekijä on lähetetty tilapäisesti toiseen valtioon, ja että lähtömaan viranomaiset tekevät yhteistyötä vastaanottajavaltion viranomaisten kanssa. Näitä tarkastuksia tulisi myös olla mahdollista tehdä vastaanottajavaltion viranomaisten aloitteesta eikä vain yrityksen sijoittautumisjäsenvaltion viranomaisten aloitteesta.

4.8

Ehdotetun direktiivin 9 artiklan 1 kohdan d alakohdassa [suomenkielisessä toisinnossa o alakohta] jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus velvoittaa ulkomaiset palveluntarjoajat nimeämään yhteyshenkilö, joka tarvittaessa neuvottelee työnantajan puolesta lähettämisen kohteena olevan jäsenvaltion asianomaisten työmarkkinaosapuolten kanssa kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti. Tietyissä maissa yhteyshenkilön nimeäminen voi olla riittävä toimi sen vuoksi, että lakien ja sopimusten noudattaminen pystytään varmistamaan viranomaisten avulla. Toisissa maissa, joissa noudatetaan toisenlaisia työmarkkinamalleja, yhteyshenkilöllä tulee olla valtuudet edustaa yritystä viranomaisten ja ammatillisten järjestöjen suuntaan. Direktiivissä on sen vuoksi otettava huomioon erilaiset työmarkkinamallit. Ehdotetun direktiivin 11 artiklan 5 kohdan b alakohtaan [suomenkielisessä toisinnossa q alakohta] tulisi sisällyttää vaatimus antaa tietoa sosiaaliturvamaksuista ja veroista sekä siitä, mihin ne maksetaan.

4.9

Ehdotetun direktiivin 11 artiklan 3 kohdassa todetaan, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että ammattiliitot ja muut organisaatiot, joilla on legitiimi intressi varmistaa, että direktiivin säännöksiä noudatetaan, voivat aloittaa oikeudellisen tai hallinnollisen menettelyn lähetetyn työntekijän tai hänen työnantajansa puolesta. Artiklassa tulee varmistaa, että vastaanottajavaltion ammattiliitot ja muut organisaatiot voivat puolustaa lähetettyjen työntekijöiden oikeuksia kansallisten käytäntöjen mukaisesti.

4.10

ETSK katsoo, että yhteisvastuuta alihankintatilanteissa koskeva ehdotus on keskeinen osa direktiiviehdotusta. Se suojelee työntekijöitä alalla, jolla alihankinta on hallitseva käytäntö, mutta kunnioittaa samalla työnantajien tarvetta tietää varmasti omat vastuunsa. ETSK korostaa kuitenkin, että ehdotuksessa on kunnioitettava jäsenvaltioissa käytössä olevia yhteisvastuujärjestelmiä. ETSK suosittelee painokkaasti, että ne jäsenvaltiot, joissa tällaisia järjestelmiä ei ole, ottavat ne käyttöön työmarkkinaosapuolia kuultuaan. ETSK kehottaa komissiota tarkentamaan asianmukaisen huolellisuuden käsitteen määritelmää yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa, kuten eräissä jäsenvaltioissa on tehty. Maakohtaista työmarkkinavuoropuhelua rajoittamatta ETSK ymmärtää asianmukaisen huolellisuuden käsitteen tarkoittavan sitä, että yrityksiä, jotka valvovat ja tarkastavat alihankkijoita asianmukaisesti, ei voida asettaa vastuuseen.