Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Pieni yritys, suuri maailma – uusi yhteistyöhanke avaa maailmanmarkkinoita pk-yrityksille” ”

Komissio päätti 9. marraskuuta 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ”Pieni yritys, suuri maailma – uusi yhteistyöhanke avaa maailmanmarkkinoita pk-yrityksille”

Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 8. toukokuuta 2012.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 23. ja 24. toukokuuta 2012 pitämässään 481. täysistunnossa (toukokuun 23. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 195 ääntä puolesta ja 2 vastaan 7:n pidättyessä äänestämästä.

1.1 Eurooppalaisten pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) potentiaalin hyödyntäminen erityisesti nopeasti kasvaville kolmansille markkinoille pääsemiseksi saattaa olla tärkeä tekijä, jolla edistetään kasvua ja työllisyyttä. Tästä syystä pk-yritysten kansainvälistyminen on sisällytettävä kaikkiin pk-yrityksiä koskeviin EU:n politiikkoihin.

1.2 Kansainvälistyminen kattaa monenlaiset toiminnat, kuten viennin, tuonnin, ulkomaiset suorat sijoitukset, alihankinnan, teknisen yhteistyön ja niin edelleen. Komitea pahoittelee, että tiedonannossa käsitellään olennaisilta osin vain vienti- ja investointitukea.

1.3 Ottaen huomioon kansainvälistymisen ja innovoinnin välillä vallitsevan tiiviin yhteyden komitea suosittelee, että parannetaan uusien Horisontti 2020- ja Cosme-ohjelmien saatavuutta ja helppokäyttöisyyttä pk-yritysten kannalta. Kansainvälistymisen tukemiseksi on myös syytä hyödyntää Euroopan sosiaalirahastoa.

1.4 Myönnettäessä EU:n tukea kansainvälistymistä varten olisi otettava huomioon kansallisesti myönnetyt tuet; EU:n tuen ei pitäisi olla niiden kanssa päällekkäistä vaan sen olisi täydennettävä niitä aloilla, jotka kuuluvat EU:n toimivaltaan, kuten markkinoiden avaaminen, kahden- ja monenvälisten sopimuksien tekeminen, esteiden poistaminen sekä tietojen antaminen tulliin, teollis- ja tekijänoikeuksien suojeluun, investointien suojeluun, standardeihin, sääntelyyn, julkisiin markkinoihin, lahjonnan torjuntaan ja muihin liittyvillä aloilla.

1.5 ETSK kehottaa parantamaan koordinointia ja yhdenmukaistamaan kansainvälistymispolitiikan täytäntöönpanoa komission pääosastojen, neuvoston, Euroopan ulkosuhdehallinnon, Euroopan parlamentin ja kansallisten pk-yritysedustajien verkoston välillä.

1.6 Ehdotettu internetpohjainen portaali on tarkoituksenmukainen, mikäli se kattaa kaikki saatavilla olevat tietolähteet, on yhteydessä kansallisiin portaaleihin ja tarjoaa tulevaisuudessa olennaisinta tietoa kaikilla EU:n virallisilla kielillä.

1.7 ETSK kiinnittää huomiota Yritys-Eurooppa-verkoston suomien mahdollisuuksien riittämättömään käyttöön ja pitää myönteisenä ehdotusta, joka koskee verkoston hallinnollisen rakenteen muuttamista. ETSK kehottaa ottamaan yrittäjäjärjestöt mukaan verkoston hallintaan.

1.8 Unionin politiikka, jolla tuetaan pk-yritysten pääsyä kolmansille markkinoille, olisi nivottava tiiviimmin pk-yritysten rajatylittävään toimintaan yhtenäismarkkinoilla, koska juuri siinä tilanteessa suurin osa pk-yrityksistä hankkii kokemuksensa ulkomaisista markkinoista. Politiikan olisi myös katettava tuki, jota pk-yrityksille myönnetään yhtenäismarkkinoille pääsemiseksi, ja tähän liittyvä esteiden poistaminen.

1.9 Nykyisten unionin ja kansallisten tukijärjestelmien suurimpia heikkouksia on, että pk-yritykset eivät juuri ole tietoisia niiden olemassaolosta, niiden on vaikea saada asiaankuuluvaa tietoa, ne eivät ymmärrä kieltä, jolla tiedot on laadittu, ja niiden on vaikea saada selvää menettelyjen noudattamista koskevista tarkoista ohjeista. ETSK suosittelee tältä osin, että pk-yritysten edustajajärjestöt otetaan ensi tilassa mukaan tiedotustoimintaan.

1.10 Rahoituksen saaminen on pk-yritysten kansainvälistymisen kannalta tärkeä ennakkoedellytys, erityisesti kriisiaikana. Tästä syystä ETSK kehottaa komissiota luomaan uusia rahoitusvälineitä, joilla tuetaan pk-yritysten kansainvälistymistä, kuten viennin rahoitustakuut, kansainväliselle toiminnalle myönnettävä vakuutus ja lainojen myöntämisen helpottaminen takuuluottokorttien avulla.

1.11 Komitea kehottaa yhdenmukaistamaan eri ohjelmissa – joita ovat muun muassa East Invest, AL Invest ja MedInvest – eri alueilla noudatettavia menettelyjä, mikä helpottaisi ohjelmien hyödyntämistä pk-yrityksissä. Komitea kehottaa myös tarkistamaan nykyistä sääntöä, jonka mukaan ainoastaan kumppanivaltioiden pk-yritykset voivat saada tukea osallistuakseen ohjelmien toimiin.

1.12 ETSK ehdottaa konkreettisia toimenpiteitä, joilla olisi mahdollista täydentää asianmukaisesti unionissa olemassa olevia tukitoimenpiteitä, kuten pk-yrityksille tarkoitetun EU:n vientipalkinnon käyttöönottaminen, koko unionin laajuisten tapahtumien, esimerkiksi EU:n yrittäjäpalkinnon, hyödyntäminen, pk-yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi toteutettavat toimet pk-yritysten teemaviikon yhteydessä, avunantajien parhaat kokemukset kokoavien tietokantojen luominen ja ylläpitäminen sekä Europartenariat- tai Interprise-tyyppisten, yritysten välisten yhteistyötoimien uudistaminen.

1.13 ETSK kannattaa ajatusta siitä, että kutsutaan vuosittain koolle foorumi, jonka tehtävänä on arvioida kansainvälistymisen tuloksia, ja ehdottaa, että siitä tehtäisiin pysyvä foorumi, jonka toimintaan työmarkkinaosapuolet ja muut sidosryhmät, ETSK mukaan luettuna, osallistuisivat tehokkaalla tavalla.

1.14 ETSK suosittelee, että valittuihin ensisijaisiin maantieteellisiin alueisiin (”BRIC-valtiot”) lisätään muita edelläkävijämarkkinoita, kuten muun muassa Persianlahden ja Kaakkois-Aasian markkinat.

2.1 Euroopan unionin on löydettävä uusia kasvun ja työpaikkojen lähteitä. Suuret EU:n ulkopuoliset markkinat, kuten Kiina, Intia, Venäjä ja Brasilia, joilla kasvu on voimakasta tai joilla on paljon kasvupotentiaalia, tarjoavat EU:n yrityksille huomattavia mahdollisuuksia. EU:n kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää näin ollen, että tuetaan toimia, joita pk-yritykset toteuttavat EU:n ulkopuolella. Tätä pyritään edistämään niin Eurooppa 2020 -strategialla kuin muissa asiakirjoissa (1).

2.2 Komissio julkaisi marraskuussa 2011 tiedonannon aiheesta ”Pieni yritys, suuri maailma – uusi yhteistyöhanke avaa maailmanmarkkinoita pk-yrityksille” (2), jossa se ehdottaa pk-yrityksille kansainvälistymisen alalla tarkoitetun unionin tukijärjestelmän täydellistä tarkistamista. Tarkoituksena on saada tuki tehokkaammaksi, avoimemmaksi ja laajemmaksi.

2.3 Vaikka 25 prosenttia EU:n pk-yrityksistä on kolmen viime vuoden aikana harjoittanut vientitoimintaa sisämarkkinoilla ja niiden ulkopuolella, vain 13 prosentilla EU:n pk-yrityksistä on kansainvälistä toimintaa EU:n ulkopuolella, mikä osoittaa, että erityisesti valmistusteollisuuden aloilla ja luovilla teollisuusaloilla on paljon vielä hyödyntämätöntä potentiaalia unionin ulkopuolisissa maissa.

2.4 Komissio määrittelee tiedonannossa tavoitteet, jotka se haluaa saavuttaa: on tarjottava pk-yrityksille helposti saatavia tietoja, parannettava tukitoimintojen johdonmukaisuutta ja kustannustehokkuutta, korjattava julkisen ja yksityisen sektorin kansallisesti tuottamien tukipalveluiden puutteet ja tarjottava EU:n kaikkien jäsenvaltioiden pk-yrityksille mahdollisuus hyödyntää tukipalveluita.

2.5 Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi komissio haluaa käyttää erityisesti seuraavia välineitä: pk-yrityksille suunnattu tiedotus, eurooppalaisen ulottuvuuden tuominen pk-yrityksille tarjottaviin palveluihin ensisijaisilla markkinoilla, klusterien ja verkostojen tukeminen ja uusien toimintojen järkeistäminen ensisijaisilla markkinoilla noudattaen kolmea periaatetta: täydentävyys, kestävyys ja julkisten varojen tehokas käyttö hyödyntäen niin sanottuja SMART-tavoitteita, jotka ovat erityisiä, mitattavissa ja toteutettavissa olevia, asiaan kuuluvia ja ajallisesti määrättyjä. Komissio määrittää maantieteelliset painopisteet tiettyjen kriteerien perusteella. Pk-yritysten kansainvälistyminen olisi sisällytettävä muihin EU:n politiikkoihin.

3.1 ETSK suhtautuu tarkasteltavana olevaan komission tiedonantoon myönteisesti ja yhtyy suurimpaan osaan siinä esitetyistä analyyseista ja päätelmistä. ETSK toteaa, että tiedonannossa keskitytään enemmänkin tarkastelemaan tukijärjestelmää kuin tukien sisältöä ja tavoitteita. Komitea muistuttaa aikaisemmista lausunnoistaan, joissa se on hiljattain esittänyt kantansa pk-yritysten kansainvälistymiseen liittyviin ongelmiin: ”Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelu” (3), ”Miten tukea pk-yritysten sopeutumista maailmanmarkkinoiden muutoksiin?” (4) ja ”Unionin teollisuuspolitiikan ulkoinen ulottuvuus” (5).

3.2 ETSK on yhtä mieltä siitä, että politiikka, jolla tuetaan pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä kolmansien valtioiden markkinoille, olisi sisällytettävä EU:n kilpailustrategiaan eli Eurooppa 2020:een ja EU:n muihin politiikkoihin, ja korostaa tarvetta koordinoida politiikkoja, kun niitä hyödynnetään pk-yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi.

3.3 Komitea pahoittelee, että tiedonannossa käsitellään olennaisilta osin vain vienti- ja investointitukea. Kansainvälistyminen kattaa viennin, tuonnin, ulkomaiset suorat sijoitukset, teknisen yhteistyön, alihankintasuhteet ja muun toiminnan, jonka avulla pk-yritykset integroituvat arvoketjuun.

3.4 On syytä laajentaa näille muille kansainvälistymiseen liittyville aloille myönnettävää tiedotus- ja koulutustukea, jotta ne hyödyttäisivät mahdollisimman montaa käyttäjää, tehden samalla selvän eron eri yritysryhmien tarpeiden välillä riippuen yritysten koosta ja ulkomailla toteutetuista toimista saaduista kokemuksista.

3.5 On syytä tarkastella realistisesti niiden pk-yritysten määrää, jotka mahdollisesti osallistuvat kansainvälistymisprosessiin, julkaistujen tilastojen perusteella (6) ja ottaen huomioon, että huomattava osa pk-yrityksistä pyrkii ainoastaan tyydyttämään paikallisten markkinoiden tarpeet, kuten pienet palveluyksiköt, paikallisiin tarpeisiin tarkoitettu käsityötuotanto ja niin edelleen.

3.6 ETSK painottaa, että on pyrittävä jatkuvasti ja johdonmukaisesti pk-yritysten kannalta suotuisan yritysympäristön luomiseen erityisesti siten, että vähennetään hallinnollista rasitusta ja liiallista sääntelyä, joka uhkaa unionin yritysten kilpailukykyä kolmansien valtioiden markkinoilla, ja poistetaan järjestelmällisesti kaikki esteet, jotka estävät pk-yrityksiä osallistumasta kansainvälistymiseen.

3.7 Innovoinnilla kannustetaan yritysten kansainvälistymistä, joka saattaa puolestaan parantaa niiden suorituskykyä (7). EU:n voimassa olevan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa pk-yritykset käyttävät seitsemännestä puiteohjelmasta ainoastaan 15 prosenttia ”Yhteistyö”-ohjelman varoista (8). Uudet ohjelmat Horisontti 2020 ja Cosme sekä Euroopan sosiaalirahaston neljäs pilari tarjoavat laajoja mahdollisuuksia vahvistaa kilpailukykyä innovointitoimien avulla ja luoda siten parempia edellytyksiä unionin pk-yritysten kansainvälistymiseksi ja kasvun ja työpaikkojen lisäämiseksi. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että pk-yritykset ovat tietoisia näistä ohjelmista, että ne pääsevät niihin mukaan ja että niiden käytön edellyttämää monimutkaista hallintoa yksinkertaistetaan.

3.8 Pk-yritysten kansainvälistymiseen myönnettävän tuen tehokkuus edellyttää tuenantajien lähestymistavan muuttamista niin unionissa kuin jäsenvaltioissa ja siirtymistä vakiomuotoisista ja standardoiduista palveluista kohdistettuihin, ”räätälöityihin”, aktiivisiin ja mukautettuihin palveluihin, joiden yhteydessä otetaan huomioon yrityksen toimiala, elinkaari, saatavilla olevat varat, kilpailuasema ja sisäiset valmiudet, kuten kielitaito ja paikallisen kulttuurin ja liiketoimintaympäristön tuntemus. (9)

3.9 Yritystoiminnan tarkoituksena on saada voittoa ja kasvattaa ja lisätä omaa markkinaosuutta. Nämä tavoitteet ovat saavutettavissa, kun yritys pääsee ulkomaisille markkinoille, joskaan se ei takaa automaattisesti menestystä. Vaikka liikevaihto kasvaa 50 prosentissa pk-yrityksistä, jotka harjoittavat liiketoimintaa ulkomailla, sama ei päde toiseen 50 prosenttiin. Myönnetyn tuen tarkoituksena on vähentää tiedon ja kokemuksen puutteesta johtuvaa epäonnistumisen riskiä mahdollisuuksien mukaan.

3.10 Pk-yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi myönnettävä tuki kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan: ne tarjoavat lukuisia tukiohjelmia – yli 300 – jotka perustuvat niin julkisiin kuin yksityisiin varoihin (10); tästä syystä on tarkasteltava huolellisesti lisäarvoa, jota uudet tuet saattavat tuottaa unionissa, jotta vältetään päällekkäisyydet olemassa oleviin tukiin nähden. Näin ollen olisi hyödyllistä, että kansalliset elimet, jotka tukevat pk-yritysten kansainvälistymistä, vaihtaisivat säännöllisesti tietojaan ja sovittaisivat toimiaan yhteen komission toimivaltaisten osastojen kanssa.

3.11 Unionin panoksella olisi pyrittävä ensisijaisesti avaamaan markkinat, helpottamaan niille pääsyä, tekemään kahden- ja monenvälisiä sopimuksia, poistamaan tulleihin liittyvät ja niiden ulkopuoliset esteet ja antamaan tietoja (markkinoille pääsyä koskevan MADB-tietokannan avulla) niin erityiskysymyksistä kuin yleisistä seikoista, kuten teollis- ja tekijänoikeuksien suojelusta, standardeista, tulleista, hallinnollisista tuonti- ja vientilomakkeista, sääntelystä, terveys-, kasvinsuojelu- ja eläinlääkintämääräyksistä, lahjonnan torjumisesta ja julkisista markkinoista. EU:n olisi edellytettävä johdonmukaisesti, että kumppanivaltiot tunnustavat unionin jäsenvaltioiden kansalliset sertifikaatit, jotka on tunnustettu yhtenäismarkkinoilla, ja estettävä tällä tavoin tiettyjen jäsenvaltioiden syrjintä.

3.12 Unionin tuella olisi pyrittävä niin ikään yhdenmukaistamaan toimintaedellytyksiä sellaisten pienissä ja uusissa jäsenvaltioissa toimivien pk-yritysten kannalta, joilla ei ole mahdollisuutta ylläpitää edustusta unionin ulkopuolisilla markkinoilla.

3.13 Olisi noudatettava täysimääräisesti periaatetta, joka koskee viranomaistahojen ja yrityksiä edustavien tahojen (kauppakamarit, pk-yritysten etuja puolustavat elimet, liike-elämän ja eri alojen järjestöt) välistä kumppanuutta. Työmarkkinaosapuolien toimien alueellisen ja paikallisen yhdistämisen myötä olisi voitava korostaa politiikkoja ja resursseja, joita tarvitaan pk-yritysten kansainvälistymisen tukemiseksi, ja valvoa niiden asianmukaista käyttöä. Tämän kumppanuusperiaatteen yhteydessä olisi huomioitava kansalliset edut, eri tukimuodot ja yritysten ja tuenantajien välinen vapaa kilpailu. Tulisi kuitenkin välttää tilannetta, jossa jäsenvaltioiden viranomaiset kilpailevat kansainvälistymisen edistämiseen liittyviä palveluja tarjotessaan yrityksiä edustavien tahojen kanssa.

3.14 ETSK pahoittelee, että tiedonannossa ei tarkastella ehdotusta, jonka tavoitteena on parantaa koordinointia ja yhdenmukaistaa kansainvälistymistä koskevan strategian ohjausta unionissa. Komission pääosastojen (yritys- ja teollisuustoiminta, kauppa, sisämarkkinat, kehitysyhteistyö, verotus ja tulliliitto ja niin edelleen) toimivaltaa ei ole rajattu tarkasti pk-yritysten kansainvälistymisen osalta. Lisäksi olisi parannettava yhteistyötä, jota komission asianomaiset pääosastot ja Euroopan ulkosuhdehallinto tekevät neuvoston kanssa sekä pk-yritysten edustajien verkoston, Euroopan parlamentin, jäsenvaltioiden kolmansissa valtioissa sijaitsevien diplomaattisten edustustojen ja muiden tahojen kanssa, jotka osallistuvat kansainvälistymispolitiikan laatimiseen, sekä yhteistyön täytäntöönpanoa.

4.1 Ehdotetun tilannekatsauksen tavoitteeksi olisi asetettava erityisesti unionin tämänhetkisten tukitoimien ja -välineiden arvioiminen, kansallisten tukijärjestelmien puutteiden esille tuominen ja niiden täydentäminen unionin toimilla.

4.2 On syytä tarkastella hyvin huolellisesti unionin uuden tietoportaalin luomista siitä aiheutuvien kustannuksien kannalta noudattaen tältä osin seuraavia perusperiaatteita:

4.3 ETSK pahoittelee, että ei ole toteutettu toimia sähköisen kaupan tukemiseksi, vaikka siitä saattaisi kehittyä tärkeä ala pk-yritysten kansainvälistymisen kannalta. Tältä osin on pantava täytäntöön EU:n tavoitteet, jotka koskevat laajakaistaisia internet-yhteyksiä ja erityisesti maaseutualueiden ja syrjäisten alueiden kattamista, millä helpotettaisiin pk-yritysten pääsyä perehtymään kansainvälistymisen kannalta välttämättömiin tietoihin.

4.4 ETSK arvostaa Yritys-Eurooppa-verkoston panosta yhteyksien ja kauppasuhteiden kehittämiseksi EU:n yritysten välillä tietyissä valtioissa, vaikka se katsookin, että verkoston potentiaalia olisi mahdollista hyödyntää vielä enemmän; tästä on osoituksena, että suurin osa unionin pk-yrityksistä ei ole tietoinen sen olemassaolosta. Verkoston palvelujen olisi mahdollisuuksien mukaan perustuttava pk-yritysten pyyntöihin ja todellisiin tarpeisiin. Monilla alueilla pk-yrityksiä edustavat elimet eivät kuulu Yritys-Eurooppa-verkostoon. Tämän vuoksi ETSK painottaa, että verkostolle on luotava uusi hallinnollinen rakenne, ja vaatii, että pk-yrityksiä lähimpänä olevat elinkeinoelämän järjestöt osallistuvat myös sen hallintoon.

4.5 Unionissa pk-yrityksille myönnetyn tuen, jonka tarkoituksena on auttaa niitä pääsemään kolmansien valtioiden markkinoille, olisi myös katettava pk-yrityksille yhtenäismarkkinoilla myönnettävät eri tukimuodot ja niiden esteiden poistamisen, jotka estävät pk-yrityksiä hyödyntämästä yhtenäisasiakirjassa tarjottuja, yhtenäismarkkinoihin liittyviä mahdollisuuksia. Pk-yritykset aloittavat yleensä kansainvälisen kaupallisen toimintansa yhtenäismarkkinoiden puitteissa ennen toiminnan laajentamista kolmansien valtioiden markkinoille.

4.6 Kaikki tutkimukset osoittavat, että pk-yrityksissä ei olla juurikaan tietoisia saatavilla olevista tuista ja ohjelmista. Unionin ja jäsenvaltioiden on käytettävä yksinkertaista ja ymmärrettävää kieltä, joka on mukautettu pk-yritysten erityispiirteisiin. ETSK suosittelee, että laaditaan samanaikaisesti tiivis ja selkeä opas, jonka avulla on mahdollista hankkia tietoa eri tukimuodoista ja parantaa nykyisiä tukia koskevaa unionin toimielimien tiedotusta. Tukia koskeviin tiedotustoimiin on syytä ottaa mukaan erityisesti järjestöt, jotka ajavat pk-yritysten etuja, kuten kauppakamarit, alakohtaiset järjestöt ja pk-yritysten yhteisjärjestöt, ja myöntää niille taloudellista tukea, jota ne tarvitsevat voidakseen tarjota tarvittavia neuvontapalveluja.

4.7 Komission toimintasuunnitelman (12) valossa ETSK haluaisi parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta, koska kyse on mahdolliseen kansainvälistymiseen liittyvästä keskeisestä ennakkoedellytyksestä erityisesti EU:ssa tällä hetkellä vallitsevan talous- ja rahoituskriisin aikana. Tästä syystä ETSK kehottaa komissiota luomaan uusia rahoitusvälineitä, joilla tuetaan pk-yritysten kansainvälistymistä, kuten viennin rahoitustakuut, kansainväliselle toiminnalle myönnettävä vakuutus ja lainojen myöntämisen helpottaminen takuuluottokorttien avulla (13).

4.8 Toisin kuin nykyisten ohjelmien kohdalla, joita ovat esimerkiksi East Invest, AL Invest ja muut, tiettyyn alueeseen kohdistuvat uudet ohjelmat olisi laadittava noudattaen identtisiä rahoituksellisia ja hallinnollisia menettelyjä. Komitea kehottaa komissiota tarkistamaan nykyisiä sääntöjä, joiden mukaan ainoastaan kumppanivaltioiden pk-yritykset voivat saada tukea osallistuakseen ohjelmien toimiin. Kumppanivaltioiden olisi myös helpotettava jäsenvaltioiden pk-yritysten osallistumista ohjelmien täytäntöönpanoon laajentamalla tukea, jota kumppanivaltiot myöntävät ohjelmien toimiin osallistumisesta johtuvien alkukustannuksien korvaamiseksi.

4.9 ETSK suhtautuu myönteisesti komission pyrkimykseen auttaa niitä jäsenvaltioiden pk-yrityksiä, jotka eivät ole edustettuina tärkeimmissä kolmansissa valtioissa, saamaan tukia tai tietoa muilta EU:n jäsenvaltioilta. ETSK kiinnittää kuitenkin huomion siihen, että tällaiseen yhteistyöhön liittyvät menettelyt muodostavat vaikean ongelman. On syytä täsmentää, onko muiden jäsenvaltioiden pk-yritysten mahdollista käyttää tietyn jäsenvaltion julkisin varoin rahoitettuja palveluja.

4.10 Ongelma olisi ratkaistavissa siten, että luodaan vaiheittain unionin pk-yrityskeskuksia tärkeimpien kumppanivaltioiden kanssa käytävää kauppaa varten. Pk-yrityksiä edustavien elimien olisi osallistuttava välittömästi päätöksentekoon, joka koskee niiden toiminnan sisältöä ja muotoa. ETSK suosittelee, että pk-yrityksiä niin kansallisesti kuin unionissa edustaville elimille myönnetään tarvittavaa rahoitustukea, jotta ne voisivat edistää palvelunsa tunnettuutta.

4.11 ETSK vaatii, että järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan (eli työnantajien, ammattiliittojen, kuluttajien, pk-yrityksiä edustavien järjestöjen, vapaiden ammattien harjoittajia edustavien kamarien ja yhdistyksien ja niin edelleen), mukaan luettuina ETSK, Euroopan kauppa- ja teollisuuskamarien liitto Eurochambres, käsiteollisuuden ja pienten ja keskisuurten yritysten eurooppalainen liitto UEAPME, Business Europe -keskusjärjestö, Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY ja mahdollisesti myös unionin toimialajärjestöt, jotka tarkastelevat kansainvälistymisen kannalta tärkeimpiä aloja, on osallistuttava vuotuiseen foorumiin, jossa arvioidaan pk-yritysten kansainvälistymistä. Tämän foorumin olisi toimittava pysyvänä koordinointifoorumina, jossa seurataan muun muassa, miten eri ohjelmille ja tukimuodoille myönnetään huomattavia summia ja valvotaan niiden tehokkuutta täsmällisten kriteerien perusteella.

4.12 ETSK ehdottaa, että perustetaan EU:n palkinto, joka myönnetään pk-yritysten keskuudesta valittavalle parhaalle viejälle vuosittain esimerkiksi foorumin kokouksien yhteydessä.

4.13 Alueiden komitean myöntämiä Euroopan yrittäjäpalkintoa ja Euroopan yrittäjyysalue -palkintoa olisi mahdollista hyödyntää näkyvämmin, jotta lisätään tietämystä julkishallinnon kansainvälistymisen alalla toteuttamista menestyksellisistä toimista.

Pk-yritysten vuosittaisten teemaviikkojen aikana olisi järjestettävä tapahtumia, joilla edistetään kansainvälistymistä ja vaihdetaan alan parhaita käytäntöjä jäsenvaltioiden välillä.

ETSK kehottaa luomaan internetpohjaisen tietokannan – ja ylläpitämään sitä – kaikkein menestyksellisimmistä kokemuksista, joita EU:n kauppakamarit, pk-yrityksiä edustavat yhdistykset ja liitot sekä toimialajärjestöt ovat saaneet kansainvälistymisen alalla, ja kehottaa myös levittämään näitä kokemuksia kohdistetusti pk-yrityksiä edustavien järjestöjen välityksellä.

4.14 ETSK suosittelee palaamista unionissa järjestettäviin yritysten välisiin yhteistyömuotoihin, jotka ovat osoittautuneet onnistuneiksi ja jotka ovat aiemmin hyödyttäneet lukuisia ehdokasvaltioiden pk-yrityksiä kansainvälistymisen alalla; yhteistyötä on toteutettu Europartenariat- tai Interprise-kumppanuuksien muodossa.

4.15 Todettakoon pk-yritysten kansainvälistymisen maantieteellisestä suuntautumisesta, että ETSK kannattaa sen keskittämistä BRIC-valtioihin, joissa talouskasvu on voimakasta, mutta suosittelee, että sitä laajennetaan muihin edelläkävijämarkkinoihin Persianlahden ja Kaakkois-Aasian valtioissa sekä muualla. ETSK suosittelee myös, että määritetään alakohtaisia painopistealoja, jotka ohjaavat pk-yritysten kansainvälistymistä.

4.16 ETSK suosittelee, että lisätään ”pk-yritysten edustajien” osallistumista pk-yritysten kansainvälistymiseen omissa jäsenvaltioissaan. Pk-yritysten kansainvälistyminen olisi myös asetettava pk-yritysten tukemiseksi toteutettavien kansallisten politiikkojen keskeiseksi painopistealaksi.

Bryssel 23. toukokuuta 2012

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Staffan NILSSON

(1) Ks. yhdennetystä teollisuuspolitiikasta annettu tiedonanto COM(2010) 614 final, eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelusta annettu tiedonanto COM(2011) 78 final, kauppapolitiikasta annettu lausunto COM(2010) 612 final ja sisämarkkinoiden toimenpidepaketista annettu tiedonanto COM(2010) 608 final.

(6) Ks. EIM:n tutkimus, s. 5. Kaikesta 27 jäsenvaltion EU:ssa toteutettavasta vientitoiminnasta 25 prosenttia on peräisin pk-yrityksistä ja noin puolet on suunnattu yhtenäismarkkinoiden ulkopuolisille markkinoille (13 prosenttia); kaikesta 27 jäsenvaltion EU:ssa toteutettavasta tuontitoiminnasta 29 prosenttia on peräisin pk-yrityksistä ja tässäkin tapauksessa puolet on peräisin kolmansilta markkinoilta (14 prosenttia). Pk-yrityksistä 7 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:ssa osallistuu yhteistyötoimintaan ulkomaisten kumppanien kanssa tekniikan alalla, 7 prosenttia on alihankintasuhteessa johonkin ulkomaiseen kumppaniin, 7 prosentilla on ulkomaisia alihankkijoita ja 2 prosenttia toimii aktiivisesti suorien ulkomaisten investointien alalla.

(7) Pk-yritysten suorituskykyä kuvaava taulukko. Voivatko pk-yritykset luoda lisää ja parempia työpaikkoja? EIM, marraskuu 2011, s. 77.

(8) Kertomus pk-yritysten osallistumisesta seitsemänteen puiteohjelmaan vuosina 2007–2011. Euroopan komissio, tammikuu 2012.

(9) Fabio Antoldi, Can European SMEs really intercept the international paths of fast growth? (Onko pk-yritysten todella mahdollista lähteä mukaan kansainväliselle nopean kasvun tielle?), Euroopan parlamentin 24. tammikuuta 2012 järjestämä seminaari, s. 31.

(10) EIM-tutkimus Opportunities for the Internationalisation of European SMEs (Pk-yritysten kansainvälistymiseen liittyvät mahdollisuudet), loppukertomus, s. 30.

(12) Ks. toimintasuunnitelma pk-yritysten rahoituksen saannin parantamiseksi, COM(2011) 870 final.

(13) Ks. Unkarissa toteutettu carte Szechenyi -järjestely, jonka avulla pk-yritykset voivat saada valtion takaamia lainoja ilman lisätakuita: www.iapmei.pt/conferencia/1_Laslo_Krisan.ppt.