Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa ja investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta”

Euroopan parlamentti päätti 25. lokakuuta 2011 ja neuvosto 27. lokakuuta 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 178 ja 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan aluekehitysrahastoa ja investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta

Asian valmistelusta vastannut ”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 3. huhtikuuta 2012.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 25.–26. huhtikuuta 2012 pitämässään 480. täysistunnossa (huhtikuun 25. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 178 ääntä puolesta ja 1 vastaan 2:n pidättyessä äänestämästä.

1.1 Komission 6. lokakuuta 2011 esittämissä vuosien 2014–2020 koheesiopolitiikkaa koskevissa lainsäädäntöehdotuksissa (nk. ”koheesiopaketti”) ehdotetaan suuria muutoksia koheesiopolitiikan suunnittelu- ja toteutustapaan. Tämän politiikanalan sekä yhden sen tärkeimmistä välineistä eli Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ensisijaisena tavoitteena on käyttää investointeja keinona saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet. EAKR:n investointien tulee siis hyödyttää kaikkia EU:n kansalaisia.

1.2 On kuitenkin tärkeää muistaa rahastoja koskevista yleisistä säännöistä annetussa asetuksessa (asetus yhteisistä säännöistä) vahvistetut säännöt, joista osa liittyy suoraan EAKR:oon. Seuraavat yleiset tekijät vaikuttavat merkittävästi EAKR:n rahoituksen käyttöön:

Rahoituksen käyttöön vaikuttavat kuitenkin myös erityiset säännökset, joilla esimerkiksi edistetään aiempaa yhdennetympää lähestymistapaa tai säännellään rahoitusvälineiden käyttöä aiempaa suoremmin.

1.3 Lisäksi on pidettävä mielessä, että Euroopan komissio esitti 29. kesäkuuta 2011 ehdotuksen vuosien 2014–2020 monivuotiseksi rahoituskehykseksi eli Euroopan unionin seuraavan ohjelmakauden talousarvioksi. Myös ETSK on antanut lausuntoja unionin omista varoista.

1.4 Rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä antamassaan lausunnossa (1) ETSK esitti tärkeitä kannanottoja, jotka koskevat koko koheesiopakettia. Tässä lausunnossa yhdytään täysin kyseisiin viesteihin ja käytetään niitä lähtökohtana tarkasteltaessa erikseen EAKR:a.

1.4.1.1 ETSK on vahvasti sitä mieltä, että todellinen kumppanuusyhteistyö, jonka mukaisesti EU:n koheesiopolitiikan hankkeiden valmisteluun, toteutukseen ja jälkiarviointiin osallistuvat kaikki yhteisiä sääntöjä koskevan asetuksen 5 artiklan 1 kohdassa määritellyt kumppanit, myötävaikuttaa suoraan niiden onnistumiseen. Tästä syystä komitea on tyytyväinen siihen, että komission ehdotusten 5 artiklan 1 kohdassa määritellään erilaisia kumppaneita ja että kumppanuudesta tulee pakollinen vaatimus EU:n koheesiopolitiikassa.

1.4.1.2 ETSK panee tyytyväisenä merkille, että Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanoa voidaan tukea paitsi korostamalla eurooppalaista identiteettiä myös ottamalla yhteisiä sääntöjä koskevan asetuksen 5 artiklan 1 kohdassa määritellyt kumppanit mukaan hankkeisiin, jolloin hankkeista tulee tehokkaampia.

1.4.1.3 ETSK on erittäin huolissaan siitä, että neuvostosta tulevien merkkien perusteella eräät jäsenvaltiot näyttävät rajoittavan kumppanuusperiaatetta. Komitea kehottaakin komissiota ja Euroopan parlamenttia puuttumaan asiaan.

1.4.1.4 ETSK katsoo, että säädösehdotus, mikäli se hyväksytään, on toissijaisuusperiaatteen mukainen, sillä EAKR:n tehtävät on vahvistettu perussopimuksissa ja politiikkaa toteutetaan yhteisen hallinnoinnin periaatteen mukaisesti ja jäsenvaltioiden ja alueiden toimielinten toimivaltaa kunnioittaen.

1.4.2.1 ETSK katsoo, että ehdollisuuden käyttäminen nykyistä enemmän EU:n koheesiopolitiikassa johtaa kohdennetumpiin ja todellisiin, pysyviin tuloksiin. ETSK on monissa analyyseissaan käsitellyt täytäntöönpanon ehdollisuuteen liittyviä asioita. Ehtojen asettamisen tulisi samalla merkitä toiminnan tehostamista, laadun parantamista ja olennaista yksinkertaistamista.

1.4.2.2 Ennakkoehtojen asettamiseen yhteydessä tulee varmistaa kumppanuusperiaatteen asianmukainen täytäntöönpano.

1.4.2.3 ETSK ei kannata nykyisessä muodossaan ehdotuksia makrotaloudellisista ehdoista, sillä ne antavat väärän signaalin ja viime kädessä rankaisevat alueita ja kansalaisia, joita ei pitäisi syyttää valtiotason makrotalouden ylilyönneistä.

1.4.3.1 ETSK antaa arvoa komission pyrkimyksille yksinkertaistaa menettelyjä EU:n koheesiopolitiikassa ja siihen liittyvillä aloilla. Menettelyt ovat silti vieläkin liian monimutkaisia.

1.4.3.2 Jäsenvaltioiden ja EU:n viranomaiset painottavat liikaa tilintarkastuksia ja menettelyjä ja rajoittavat näin pk-yritysten ja kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia saada EU:n rahoitusta, kun hallinnollisten asioiden hoitamiseen kuluu liikaa voimavaroja. Säännösten monimutkaistamista on ehdottomasti vältettävä kaikilla tasoilla.

1.4.3.3 ETSK kannattaa varauksetta pyrkimyksiä koordinoida Eurooppa 2020 -strategiaa ja EU:n koheesiopolitiikkaa sekä keskittyä entistä enemmän keskeisiin aihealueisiin ja mahdollisimman nopeasti myös tuloksiin.

1.4.3.4 ETSK on täysin samaa mieltä myös tarpeesta yksinkertaistaa rahoitukseen, hallintoon, seurantaan ja menettelyihin liittyviä sääntöjä, joita sovelletaan rakennerahastojen käytön yhteydessä.

1.4.4.1 ETSK pitää tervetulleina myös komission ehdotuksia temaattisesta keskittämisestä, jotta saadaan vähennettyä toiminnan pirstoutumista.

1.4.4.2 ETSK suosittaa kuitenkin, että temaattiseen keskittämiseen suhtaudutaan joustavammin pääasiassa siksi, että alueellisen lähestymistavan soveltaminen olisi helpompaa ja politiikka tehokkaampaa.

1.4.4.3 ETSK pitää yhteistä strategiakehystä merkittävänä välineenä, jonka avulla voidaan koordinoida rakennerahastojen toimintaa, mutta harmittelee, ettei se nykyisessä muodossa voi antaa lausuntoa yhteisestä strategiavälineestä.

1.4.5.1 ETSK on vakaasti sitä mieltä, että jokaisella koheesiorahoitukseen käytetyllä eurolla tulisi saada aikaan mahdollisimman suuri vaikutus.

1.4.5.2 Viidettä koheesiokertomusta koskevien julkisten kuulemisten tulokset osoittavat, että rahoituksen keskittämisajatuksesta ollaan samaa mieltä. ETSK katsoo, että tietyistä aiheista esitetyt huolenaiheet ovat perusteltuja ja niihin on löydettävä vastaus ennen uuden yleisasetuksen voimaantuloa.

1.4.5.3 Tarvitaan takeita sen varmistamiseksi, ettei liiallinen keskittyminen eikä etenkään 11 temaattisen tavoitteen sekä tiettyihin ensisijaisiin temaattisiin tavoitteisiin (esim. energiatehokkuus ja uusiutuvat energialähteet, tutkimus ja innovointi, pk-yritysten tukeminen) osoitettavan prosentuaalisen minimirahoitusosuuden kaavamainen tulkinta estä paikallisiin ja alueellisiin eroihin perustuvien kehittämishankkeiden tukemista.

1.4.5.4 ETSK on usein korostanut, että Eurooppa 2020 ja koheesiopolitiikka täydentävät toisiaan. Unioni tarvitsee kuitenkin enemmän resursseja voidakseen koordinoida vakauspolitiikkaa (joka edellyttää rakenneuudistuksia), koheesiopolitiikkaa (jossa tavoitteena on lähentyminen) ja kasvustrategioita.

1.4.5.5 Tätä varten olisi hyödynnettävä enemmän Eurooppa 2020 -hankejoukkovelkakirjoja, kuten viimeaikaisissa ETSK:n lausunnoissa on esitetty.

1.4.5.6 ETSK ehdottaa myös, että tutkitaan tarkasti mahdollisuutta käyttää tulevaa koheesiorahoitusta varten varattuja varoja sekä nykyisen ohjelmakauden käyttämättä jääneitä varoja Euroopan talouskasvun vauhdittamiseksi pikaisesti.

2.1 ETSK antaa arvoa erittäin yksityiskohtaiselle ja vaivalloiselle valmistelutyölle, jonka Euroopan komissio on tehnyt koheesiopolitiikan ja Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanosääntöjen valmistelemiseksi vuosiksi 2014–2020.

2.2 ETSK on monissa tutkimuksissaan ja lausunnoissaan esittänyt huomioita neljännen ja viidennen koheesiokertomuksen sisällöstä, rakennerahastojen käytöstä viimeisten kymmenen vuoden aikana sekä niiden tehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Monet kommenteista on otettu huomioon suunniteltaessa koheesiopolitiikkaa vuosiksi 2014–2020.

2.3 Komission ehdotukset rakennerahastojen käyttöä vuosina 2014–2020 koskeviksi yleisiksi säännöiksi on julkaistu ajankohtana, jona näkemykset Euroopan yhä pahenevan kriisin luonteesta ja syistä vaihtelevat suuresti.

2.4 ETSK katsoo, että rakenneuudistukset ovat tarpeen institutionaalisessa, yhteiskunnallisessa ja poliittisessa järjestelmässä nykyisen talous- ja finanssikriisin eurooppalaisten juurten vuoksi. EAKR voi edistää ratkaisevasti hyvinvointijärjestelmien kustannustehokkuuden ja kestävyyden parantamista. Tilapäisesti tarvitaan kuitenkin lisärahoitusta, jotta järjestelmiä pystytään muuttamaan. ETSK toteaa, että resurssien niukkuus ja keskittämisperiaatteen soveltaminen ovat johtaneet siihen, että investoinnit, joilla tavoitellaan hyvinvointijärjestelmien infrastruktuurin rakennemuutosta, ovat jääneet vähemmälle huomiolle. ETSK kehottaa kiinnittämään huomiota myös siihen, että ilman tällaisia investointeja koheesiopolitiikan vaikutus järjestelmiin jää rajalliseksi.

2.5 Kriisin seurauksena sekä julkiset että yksityiset resurssit ovat vähissä, ja tämä saattaa vaikeuttaa tarvittavan osarahoituksen löytämistä toimenpiteisiin, jotka ovat olennaisia haluttujen muutosten aikaansaamiseksi. ETSK katsoo, että joustava, vastuullinen lähestymistapa yhteisrahoitustasoihin ja ehdollisuuslausekkeisiin parantaisi mahdollisuuksia saada rahastoista rahoitetuilla toimenpiteillä kestäviä vaikutuksia aikaan.

2.6 Eurooppa 2020 -strategia ja siihen pohjautuva ehdotus EAKR-asetukseksi heijastavat taloudellista lähestymistapaa, jossa sovitetaan yhteen hitaasti kasvavien, merkittävää tutkimus- ja kehittämiskapasiteettia omaavien kehittyneiden talouksien mahdollisuudet ja tarpeet. Tutkimus, kehittäminen ja innovointi ovat kehittyneissä maissa kiistatta tärkeässä asemassa talouskasvun kannalta. Kilpailukyvyn varmistamisessa, joka ei sinänsä ole ristiriidassa koheesiopolitiikan kanssa, ei kiinnitetä näihin asioihin yhtä paljon huomiota.

2.7 Koheesiopolitiikan on tarkoitus olla ensisijainen investointi-instrumentti, jolla tuetaan Eurooppa 2020 -strategiaan kuuluvia unionin prioriteetteja. Toteutuksessa keskitytään valtioihin ja alueisiin, jotka tarvitsevat apua kipeimmin. ETSK kannattaa periaatteessa tätä lähestymistapaa, mutta haluaa nostaa ehdotetusta asetuksesta muutamia kohtia, jotka saattavat haitata Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamista.

2.7.1 EAKR:lla voi olla tuntuva vaikutus sekä lähentymistavoitteiden saavuttamiseen että Euroopan laajuisiin kilpailukykyä koskeviin tavoitteisiin. Kun otetaan huomioon, ettei resurssien määrää pystytä merkittävästi lisäämään, ETSK katsoo, että mahdollisuuksia tarjoavat tavoitteiden tarkempi määrittely sekä sen varmistaminen, että ehdotetut ensisijaiset investointikohteet ovat tiiviimmin sidoksissa tavoitteisiin. Alueellinen lähestymistapa soveltuu hyvin tarkempien tavoitteiden määrittelyyn, joten ETSK katsoo, että Euroopan laajuisille aluepohjaisille strategioille, kuten olemassa oleville tai tuleville makroaluestrategioille, tulisi antaa enemmän painoarvoa, sillä ne näyttävät mallia aluekohtaisista tavoitteista.

2.7.2 Makrotaloudelliset ehdot saattavat jarruttaa talouskasvua ja vähentää näin saatavilla olevia välineitä. Tämä voi johtaa tuen peruuttamiseen ja peruutettujen tukivarojen jakamiseen uudelleen kehittyneempien alueiden hyväksi. Kilpailukyvyn tavoittelun ja koheesiopolitiikan välille syntyy todennäköisesti huomattavaa kitkaa. EAKR:n tehokkuutta voidaan kuitenkin parantaa yhteisistä säännöistä annetun asetuksen liitteessä IV lueteltujen temaattisten ja institutionaalisten ennakkoehtojen avulla.

2.7.3 Erityistarkoituksiin varattava 50 prosentin osuus EAKR:n rahoituksesta saattaa eräissä vähemmän kehittyneissä jäsenvaltioissa ja alueilla johtaa tehokkuuden heikentymiseen. Tähän voi olla syynä se, että ”pakolliset” investointitavoitteet eivät välttämättä sovellu parhaalla mahdollisella tavalla kyseisen alueen tai jäsenvaltion optimaaliseen kehittämiseen. Näissä tapauksissa resurssien käytön tehokkuus heikkenee. On jopa olemassa vaara, ettei varoja pystytä hyödyntämään, kun kehitystä haittaavien todellisten pullonkaulojen purkamiseen tarvittavaa kriittistä massaa ei saavuteta. Lisäksi toimenpiteet, joilla ei vastata todellisiin kehittämisongelmiin, saattavat heikentää yleisön luottamusta. Kaikki nämä asiat puoltavat sitä, että alueiden erityisiä kehitystavoitteita ja -tarpeita on hallinnoitava joustavasti EAKR:n investointiprioriteettien yhteydessä.

3.1 Erityiset alueelliset säännökset (kaupunkien kehittäminen, kaikkein syrjäisimmät alueet)

3.1.1 ETSK on tyytyväinen siihen, että kaupunkialueiden kestävään kehittämiseen ja kaikkein syrjäisimpiin alueisiin liittyvät erityisongelmat on otettu erikseen huomioon.

3.1.2 ETSK on tyytyväinen siihen, että on asetettu erillinen vaatimus noudattaa yhdennettyä lähestymistapaa kaupunkien kehittämisen alalla. Komitea katsoo kuitenkin, että kumppanuussopimuksessa tulisi esittää vain ohjeellinen luettelo tukea saavista kaupungeista ja varojen jakamisesta vuosittain tähän tavoitteeseen, jotta kunkin jäsenvaltio voisi hallinnoida hankkeita joustavammin. Tämä johtaisi todennäköisesti myös parempiin tuloksiin tuensaajakaupungeissa.

3.1.3 ETSK toteaa, että yhdennettyjen toimenpiteiden hallinnointiin liittyvänä vaarana on liian byrokraattisten ja kaavamaisten valinta- ja hallinnointimenettelyjen soveltaminen näihin monitahoisiin toimenpiteisiin. Se voi haitata jäsenvaltioiden ja tuensaajien kykyä hyödyntää mahdollisuudet täysimääräisesti. ETSK kehottaakin Euroopan komissiota varmistamaan, että jäsenvaltiot pystyvät toteuttamaan näitä yhdennettyjä toimenpiteitä ja että niistä karsitaan kaikki turha byrokratia.

3.1.4 ETSK kannattaa eurooppalaisen kaupunkialueiden kehitysfoorumin perustamista kaupunkialueiden kestävän kehittämisen alalle. ETSK ei pidä tarpeellisena, että Euroopan komissio saa oikeuden päättää foorumiin osallistuvista kaupungeista, vaan katsoo, että sovittujen kriteerien pitäisi riittää.

3.1.5 ETSK ei katso, että kaupunkialueiden kehitysfoorumia varten tulisi perustaa uusi elin, sillä tehtävät voidaan hoitaa toiminnassa olevien eurooppalaisten kaupunkien yhdistysten voimin. Komitea suosittaa, että komissio tutkii mahdollisuuksia ottaa toiminnassa olevat organisaatiot mahdollisimman tiiviisti mukaan foorumin toimintaan.

3.1.6 Kehitysfoorumi tukisi myös kaikkien sellaisten kaupunkien verkostoitumista, jotka komission aloitteesta toteuttavat innovatiivisia toimenpiteitä. ETSK:n mielestä myös jäsenvaltioryhmien tulisi komission lisäksi voida tehdä aloitteita, jotka koskevat innovatiivisia toimenpiteitä tai foorumin puitteissa toimivien verkostojen perustamista.

3.1.7 ETSK on tyytyväinen ehdotukseen, jonka mukaan vähintään 5 prosenttia EAKR:n rahoituksesta käytetään kaupunkialueiden yhdennettyyn kehittämiseen. Tämä on tärkeä ja kannustava viesti EU:lta jäsenvaltioille ja alueille. Se, miten summa jaetaan ja miten se kytkeytyy muiden varojen käyttöön, ei kuitenkaan ole vielä selvillä.

3.1.8 ETSK katsoo, että olisi tarpeen luoda pienten, keskisuurten ja suurten kaupunkijärjestelmien määritelmä unionin tasolla. Määritelmä perustuisi Euroopan laajuiseen alueellisen kehittämisen strategiaan. Lisäksi olisi tärkeää laatia suuntaviivat taajama-alueiden monikeskuksisten verkostojen kehittämiselle Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti.

3.2.1 Kuten aiemmissakin ETSK:n lausunnoissa on todettu, paras tapa auttaa alueita kuromaan kehityseroja umpeen on alueiden välisten yhteyksien vahvistaminen ja kaikenlaisen liikkuvuuden tukeminen. Kilpailukyky paranee, kun alueelliset asuin- ja tuotantoverkostot pääsevät kehittymään. Halutuilla yhteyksillä ei kuitenkaan tarkoiteta vain liikennettä ja viestintää, ja yhteyksiin liittyvät tavoitteet vaihtelevat alueittain.

3.2.2 ETSK suosittaa, että määritellään uusi eurooppalainen kehys unionin erityisen edun mukaisia yhdennettyjä hankeideoita varten. Kehykselle asetettaisiin erityisiä alueellisia tavoitteita. Tähän uuteen eurooppalaiseen kehykseen olisi tarkoituksenmukaisinta viitata yhteistä strategiakehystä koskevassa asiakirjassa. ETSK suosittaa harkitsemaan, onko viralliselle ”eurooppalaiselle aluekehitysstrategialle” tarvetta. Makroaluestrategioiden painopistealueiden lisäksi erityistä huomiota tulisi kiinnittää Euroopan kaupunkiverkon tavoitteisiin.

3.2.3 Lisäksi olisi syytä tutkia, onko kaupunkialueen tai makroalueen yhdennetyn kehittämisstrategian yhteydessä tarpeen asettaa ja edistää uusia tavoitteita, joita ilman laajamittaisten hankkeiden kehittely saattaa estyä. Määriteltäessä tavoitteita, joiden tulisi mieluiten olla paikkakuntakohtaisia, voidaan käyttää apuna valmistelutyöhön pohjautuvia, perusteellisia asiakirjoja, joita on laadittu esimerkiksi valmisteltaessa EU:n alueellista toimintasuunnitelmaa tai ESPON-ohjelmaa.

3.2.4 Aluekehitysstrategiassa voitaisiin määritellä tavoitteita, joilla kannustetaan tekemään makroaluetasoista taloudellista ja sosiaalista yhteistyötä esimerkiksi seuraavilla aloilla:

3.2.5 ETSK odottaa tällä alalla paljon yhteistä strategiakehystä koskevilta Euroopan komission ehdotuksilta. Ne eivät ole vielä saatavilla, mutta komitea olettaa, että sitä informoidaan ja kuullaan asiassa.

3.3.1 ETSK on usein todennut, että resursseja keskitettäessä on tarpeen osoittaa resursseja ja luoda erillinen oikeudellinen kehys monikansalliselle yhteistyölle, jotta voidaan tiivistää Euroopan sisäisiä yhteyksiä. ETSK kehottaa kuitenkin komissiota harkitsemaan Verkkojen Eurooppa -välineeseen hyväksyttävien toimenpiteiden soveltamisalan laajentamista ja välineen avaamista siten, että välineestä voidaan osarahoittaa liikenne- ja viestintähankkeiden lisäksi myös unionin erityisen edun mukaisia hankkeita. Lisäksi ETSK kehottaa ottamaan käyttöön mekanismeja, joiden avulla varmistetaan, että rahoitettavat hankkeet edistävät parempaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta Euroopassa.

3.3.2 ETSK katsoo, että olisi EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaista kehittää Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoituskehys, josta rahoitetaan unionin erityisen edun mukaisten hankkeiden täytäntöönpanoa tämän lausunnon 3.2.2 kohdan mukaisesti. Välineen tulisi kattaa liikenne-, energia- ja tieto- ja viestintätekniikka-aiheiset aloitteet.

3.4.1 ETSK kannattaa sitä, että seuraavat neljä julkisten hyödykkeiden edistämisen kannalta erityisen tärkeää EAKR:n tavoitetta asetetaan etusijalle:

3.4.2 ETSK pitää tärkeinä myös muun muassa koulutusta ja matkailun kehittämistä ja katsoo, että niiden on oltava EAKR:n tukikohteita niissä jäsenvaltioissa ja alueilla, joissa ne kuuluvat erityisiin kehittämiskohteisiin.

3.4.3 ETSK on samaa mieltä siitä, että varsinkin avustuksina maksettava yritystuki on tarpeen ennen kaikkea pienille innovointiyrityksille sekä teollisen tuotannon vähenemisestä tai rakennemuutoksista kärsiville alueille. ETSK katsoo, että yrityksen käsitteen ei pitäisi rajoittua vain tiettyjen kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden pk-yrityksiin.

3.4.4 Hyvin toimivien innovaatioketjujen eli klusterien sekä paikallisten tuotantojärjestelmien yhteydessä kysymys kuuluu, olisiko niiden kannalta suotuisampaa, jos alueella vakiintuneen aseman saavuttaneisiin yrityksiin ja myös tavarantoimittajiin suhtauduttaisiin joustavammin ja korotettaisiin takaisin maksettavien tukivarojen (esimerkiksi korkotukien) osuutta tapauksissa, joissa yhdistellään eri lähteistä saatavaa rahoitusta.

3.4.5 Tähän liittyy myös kysymys siitä, onko kehittyneiden alueiden perusinfrastruktuurin tukeminen tosiaan tarpeetonta. Poikkeuksia ja joustavaa lähestymistapaa olisi harkittava esimerkiksi tapauksissa, joissa keskeisen, kehittyneemmän alueen kehittäminen on tarpeen ympäröivien alueiden kehittymisen mahdollistamiseksi.

3.4.6 Yritysten ja niiden kilpailukyvyn tukemiseksi ehdotettujen prioriteettien yhteydessä ETSK painottaa jälleen yhteisötalouden yritysten merkittävää panosta alueelliseen kehittämiseen, minkä EU:n toimielimet ovat useissa virallisissa asiakirjoissa tunnustaneet. ETSK kehottaa sisällyttämään yhteisötalouden niiden toimenpiteiden piiriin, joissa on kyse yritysten kilpailukyvystä, yrittäjyydestä, uusista liiketoimintamalleista, yleissivistävästä ja ammatillisesta koulutuksesta, tutkimuksesta, teknologian kehittämisestä ja innovoinnista, työllisyyden tukemisesta, energiatehokkuuden parantamisesta ja uusiutuvista energialähteistä sekä sosiaalisesta osallisuudesta.

3.5.1 ETSK kannattaa komission ehdotusta alueiden uudesta luokittelujärjestelmästä ja rakennerahasto-osuuksista.

3.5.2 ETSK katsoo, että osa Verkkojen Eurooppa -välineeseen tällä hetkellä varatuista EAKR:n varoista on tarpeen käyttää laajojen monikansallisten yhteyksien tukemiseen yleensä, kuten edellä kohdassa 3.2.2 ehdotetaan.

3.5.3 ETSK kannattaa komission ehdotusta vahvistaa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) yhteydessä kullekin alueluokalle vähimmäisosuudet, jotta voidaan kasvattaa rahastojen panosta Eurooppa 2020 -strategian päätavoitteiden saavuttamisessa. ETSK suosittaa, että ESR:lle varatut varat, jotka voidaan käyttää koulutukseen liittyvään ja sosiaaliseen infrastruktuuriin, käytettäisiin ensisijaisesti yhdennettyihin, kasvua vauhdittaviin toimenpiteisiin.

3.5.4 ETSK katsoo, että investointiprioriteettien keskittäminen kuvastaa hyvin Eurooppa 2020 -strategiaa, ja viittaa tässä yhteydessä tämän lausunnon kohtiin 1.4.5.3, 2.4, 2.5, 2.6 ja 2.7.

Bryssel 25. huhtikuuta 2012

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Staffan NILSSON

(1) EUVL ”Rakennerahastoja koskevat yleiset säännökset”, (Ks. tämän virallisen lehden sivu 30).