22.5.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 143/82

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan sosiaalirahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta”

COM(2011) 607 final – 2011/0268 COD

2012/C 143/16

Esittelijä: Xavier VERBOVEN

Toinen esittelijä: Miguel Ángel CABRA DE LUNA

Neuvosto päätti 27. lokakuuta 2011 ja Euroopan parlamentti 25. lokakuuta 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan sosiaalirahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta

COM(2011) 607 final – 2011/0268 COD.

Asian valmistelusta vastannut "työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus" -erityisjaosto antoi lausuntonsa 25. tammikuuta 2012.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 22.–23. helmikuuta 2012 pitämässään 478. täysistunnossa (helmikuun 22. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin ääniä 217 puolesta ja 5 vastaan 7:n pidättyessä äänestämästä.

1. Päätelmät ja suositukset

1.1 Taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden periaate sekä yhteisvastuun periaate sisältyvät perussopimuksiin ja muodostavat kaksi tärkeimmistä kansojen, kansalaisten ja alueiden yhdentymistä tukevista pilareista. Euroopan sosiaalirahasto (jäljempänä ESR), joka on EU:n tärkein henkilöresurssien tukemiseen tarkoitettu rahoitusväline, edistää jatkossakin osaltaan taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden saavuttamista Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 162 artiklan mukaisesti.

1.2 Taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden on vastaisuudessakin oltava Eurooppa 2020 -strategian ytimessä. Kaikki kansalaisyhteiskunnan toimijat – mukaan lukien vapaaehtoistyö – tunnustetaan tärkeiksi osatekijöiksi Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa. Tätä käsitystä tukevat myös neuvoston 3. lokakuuta 2011 antamat päätelmät (1).

1.3 ETSK on yhtä mieltä siitä, että SEUTin 10 artiklan mukaisesti ESR:n rahoittamien prioriteettien täytäntöönpanolla olisi torjuttava sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää sekä tuettava vammaisten oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämistä muun muassa koulutuksen, työllisyyden ja esteettömien mahdollisuuksien osalta.

1.4 Euroopan sosiaalirahaston on oltava tärkein väline Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden täytäntöönpanossa. Tämä koskee erityisesti tavoitteita, jotka liittyvät työllisyyteen, koulutukseen, sosiaaliseen osallisuuteen ja köyhyyden torjumiseen. ESR:n on tuettava poliittisia toimia, joita jäsenvaltiot toteuttavat yhdennettyjen suuntaviivojen ja kansallisten uudistusohjelmien puitteissa. ETSK:n mielestä kansallisten uudistusohjelmien tulisi sisältää muun muassa tavoitteita, joilla pyritään muita heikommassa asemassa olevien väestönosien (esimerkiksi nuorten, naisten, maahanmuuttajien, pitkäaikaistyöttömien, ikäihmisten, vammaisten – jotta kansallisissa uudistusohjelmissa täytettäisiin vammaisten oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen mukaiset velvoitteet – ja etnisten vähemmistöjen) sosiaalisen osallisuuden lisäämiseen. Lisäksi tulisi asettaa Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteen saavuttamista edistävät tavoitteet, jotta köyhyydessä elävien määrää voitaisiin vähentää 20 miljoonalla vuoteen 2020 mennessä.

1.5 Muita heikommassa asemassa olevien, kuten nuorten, naisten, maahanmuuttajien, pitkäaikaistyöttömien, ikäihmisten, vammaisten ja etnisten vähemmistöjen, työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden edistämisen (erityisesti työllistymisen kautta) on oltava jatkossakin ESR:n ensisijaisena tavoitteena kaikilla EU:n alueilla. Vähintään 40 prosenttia ESR:n kokonaisresursseista kussakin jäsenvaltiossa on kohdennettava temaattiseen tavoitteeseen "edistetään työllisyyttä ja tuetaan ammatillista liikkuvuutta".

1.6 ETSK tukee sosiaalisen innovoinnin korostamista sekä mahdollisuuksia tukea hankkeita yhteisötalouden, sosiaalisen yrittäjyyden ja sosiaalisen yritystoiminnan alalla.

1.7 Infrastruktuureihin, alueelliseen kilpailukykyyn ja liiketoiminnan kehittämiseen tehtävien sijoitusten lisäämisen ohella tarvitaan pysyvien työpaikkojen luomiseen tähtääviä toimenpiteitä työmarkkinapolitiikan, koulutuksen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, työntekijöiden, yritysten ja yritysjohtajien mukautumiskyvyn sekä hallinnollisten valmiuksien alalla.

1.8 Euroopan työllisyysstrategia sekä sosiaalista osallisuutta edistävät eurooppalaiset politiikat on nostettava jälleen Euroopan unionin keskeiseksi painopisteeksi, ja uusien ja parempien työpaikkojen luomiseen on osoitettava enemmän varoja.

1.9 ETSK:n mielestä yhteinen strategiakehys vastaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisia investointiprioriteetteja, sillä siinä määritellään, mitä mahdollisuuksia nykyistä avoimemmat ja helppopääsyisemmät työmarkkinat tarjoavat erityisesti niille, jotka ovat syrjäytyneet työmarkkinoilta muita enemmän (kuten nuoret, naiset, maahanmuuttajat, pitkäaikaistyöttömät, ikäihmiset, vammaiset ja etniset vähemmistöt jne.).

1.10 ETSK tukee ESR:n antamaa panosta Eurooppa 2020 -strategian muihin painopistealueisiin, joita ovat tutkimus ja innovointi, tieto- ja viestintäteknologian saatavuuden ja käytön parantaminen, pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn lisääminen, ympäristönsuojelu, vähähiiliseen talouteen siirtyminen ja resurssien kestävä käyttö.

1.11 ETSK kannattaa temaattista keskittämistä ja täydentävyyttä muiden olemassa olevien rahoitusvälineiden kanssa riittävien ja näkyvien vaikutusten saavuttamiseksi.

1.12 ETSK kannattaa ehdotusta, jonka mukaan vähintään 20 prosenttia ESR:n kokonaisresursseista on kohdennettava temaattiseen tavoitteeseen "edistetään sosiaalista osallisuutta ja torjutaan köyhyyttä", jolla pyritään työmarkkinoilta pahiten syrjäytyneiden integroimiseen.

1.13 Kumppanuusperiaate, joka kattaa talouselämän osapuolet ja työmarkkinaosapuolet sekä kansalaisyhteiskuntaa edustavat tahot kuten ympäristöalan kumppanit, valtiovallasta riippumattomat organisaatiot sekä yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja syrjinnän torjuntaa edistävät elimet, on olennainen edellytys rakennerahastoihin ja erityisesti Euroopan sosiaalirahastoon liittyvien toimenpiteiden onnistumiselle.

1.14 Kumppanuusperiaatteen toteuttamista koskevissa eurooppalaisissa käytännesäännöissä on määriteltävä selvemmin kunkin kumppanin rooli eri tasoilla. Vaikka työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu kuuluu niiden yksinomaiseen toimivaltaan, käytännesäännöissä on myös tehtävä selväksi, että kaikkien rahastoihin liittyviä yhteisiä säännöksiä koskevan ehdotetun asetuksen (2) 5 artiklassa mainittujen kumppanien mukanaolo rahastojen eri toimeenpanovaiheissa on taattava, sisältäen myös toimenpideohjelmien määrittelyn ja täytäntöönpanon, ja niille on myönnettävä riittävä rahoitus osallistumisen takaamiseksi.

1.15 ETSK ei hyväksy lainkaan komission ehdotusta vakaus- ja kasvusopimukseen liittyvien taloudellisten sanktioiden langettamisesta tai kannustimien soveltamisesta rakennerahastojen välityksellä.

1.16 Rakennerahastot pelkästään eivät riitä vastaamaan kriisiin. Unioni tarvitsee erilaista talouden ohjausta ja hallintaa, jossa painotetaan vastuullista hallintoa ja panostetaan talouskasvuun ja kilpailukykyyn ja jonka avulla edistetään investointeja henkilöresursseihin sekä oikeudenmukaisuutta, yhteenkuuluvuutta ja solidaarisuuden ja sosiaalisen osallisuuden periaatetta. EU:n talousarvio on uudistettava näiden periaatteiden mukaisesti.

1.17 Euroopan sosiaalirahastolle myönnetty budjetti on pidettävä vähintään samalla tasolla kuin kuluneella ohjelmakaudella. Siitä olisi tuettava myös kansalaisten osallistumista, kansalaisyhteiskunnan vahvistamista ja tietoisuuden lisäämistä Euroopan yhteisistä arvoista.

2. Tausta: ehdotukset EU:n uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi ja koheesiopolitiikaksi 2014–2020

2.1 Eurooppa-neuvosto vahvisti ensi vuosikymmenen uuden poliittisen toimintakehyksen, Eurooppa 2020 -strategian, 17. kesäkuuta 2010.

2.2 Komissio esitteli 29. kesäkuuta 2011 ehdotuksen "Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio", jossa määritellään EU:n uudet rahoitusnäkymät kaudeksi 2014–2020.

2.3 Lokakuun 6. päivänä 2011 komissio esitteli säädösehdotukset, jotka koskevat rakennerahastoja, myös Euroopan sosiaalirahastoa.

2.4 Näitä ehdotuksia seurasi kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien laaja kuuleminen, joka päättyi vuoden 2011 lopussa. Tammikuussa 2012 komissio julkaisee viimeisen, yhteistä strategiakehystä koskevan ehdotuskokonaisuuden, joka toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

2.5 ESR:n tulevaisuuteen liittyen ETSK antoi 15. maaliskuuta 2011 lausunnon "Euroopan sosiaalirahaston tulevaisuus vuoden 2013 jälkeen". (3) Onkin selvitettävä, onko sen keskeiset kohdat otettu mukaan ESR:ää koskevaan asetusehdotukseen, jota tässä lausunnossa käsitellään.

2.6 Taloudellinen tausta: Uusia rahoitusnäkymiä arvioitaessa ei voida jättää huomioimatta yleisiä haasteita, joita ovat globalisaatio, väestönkehitykseen ja muuttovirtoihin liittyvät näkymät sekä varsinkin syvä talouskriisi, joka on muuttanut merkittävästi periaatteita, joihin Eurooppa 2020 -strategia perustui. Tämän vuoksi on tärkeää, että infrastruktuureihin, alueelliseen kilpailukykyyn ja liiketoiminnan – erityisesti pk-yritysten ja yhteisötalouden yritysten – kehittämiseen tehtävien sijoitusten lisäämisen ohella toteutetaan pysyvien työpaikkojen luomiseen tähtääviä toimenpiteitä työmarkkinapolitiikan, koulutuksen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden sekä työntekijöiden, yritysten ja yritysjohtajien mukautumiskyvyn alalla.

2.7 Eurooppa 2020 -strategiaan kuuluvat tavoitteet ja välineet ovat pohjimmiltaan hyviä, mutta niitä on ohjattava paremmin ja mukautettava uuteen tilanteeseen. Tämä olisi tehtävä säänneltyjen ja osallistavien työmarkkinoiden puitteissa siten, että Euroopan kansalaisille ja erityisesti työmarkkinoilta kauimmas etääntyneille (kuten nuorille, naisille, maahanmuuttajille, pitkäaikaistyöttömille, ikäihmisille, vammaisille ja etnisille vähemmistöille jne.) tarjotaan mahdollisuuksia löytää pysyviä ja laadukkaita, heidän osaamistaan vastaavia työpaikkoja.

2.8 ESR:n rahoituksen täytäntöönpanoa ja sen saantiin liittyviä käytännön näkökohtia on parannettava monin tavoin. Näillä parannuksilla on pyrittävä etenkin vähentämään byrokratiaa ennen toimenpideohjelman täytäntöönpanoa ja sen aikana helpottamalla rahoituksensaantimenettelyjä, nopeuttamalla muun muassa maksujärjestelmää, jotta ohjelmien toteuttajille koituva taloudellinen rasite saataisiin pidettyä mahdollisimman pienenä, sekä yksinkertaistamalla laskutus- ja tilinpäätösmenettelyjä ja ryhtymällä soveltamaan yhä laajemmin – mutta kuitenkin realismin pohjalta – yhdenmukaisten maksutasojen periaatetta jne.

2.9 ETSK:n mielestä yhteinen strategiakehys vastaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisia investointiprioriteetteja, sillä siinä määritellään, mitä mahdollisuuksia nykyistä avoimemmat ja helppopääsyisemmät työmarkkinat tarjoavat erityisesti niille, jotka ovat syrjäytyneet työmarkkinoilta muita enemmän (kuten nuoret, naiset, maahanmuuttajat, pitkäaikaistyöttömät, ikäihmiset, vammaiset ja etniset vähemmistöt jne.). Yleisiä tukia tulisi käyttää nykyistä enemmän, jotta pienet kansalaisjärjestöt pääsisivät helpommin hyötymään rahastoista.

2.10 Euroopan sosiaalirahaston on oltava tärkein väline Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden täytäntöönpanossa. Tämä koskee erityisesti tavoitteita, jotka liittyvät työllisyyteen, koulutukseen, sosiaaliseen osallisuuteen ja köyhyyden torjumiseen. ESR:n on tuettava poliittisia toimia, joita jäsenvaltiot toteuttavat yhdennettyjen suuntaviivojen ja kansallisten uudistusohjelmien puitteissa. ETSK:n mielestä kansallisten uudistusohjelmien tulisi sisältää muun muassa tavoitteita, joilla pyritään muita heikommassa asemassa olevien väestönosien (esimerkiksi nuorten, naisten, maahanmuuttajien, pitkäaikaistyöttömien, ikäihmisten, vammaisten – jotta kansallisissa uudistusohjelmissa täytettäisiin vammaisten oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen mukaiset velvoitteet – ja etnisten vähemmistöjen) sosiaalisen osallisuuden lisäämiseen. Lisäksi tulisi asettaa Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteen saavuttamista edistävät tavoitteet, jotta köyhyydessä elävien määrää voitaisiin vähentää 20 miljoonalla vuoteen 2020 mennessä.

2.11 Euroopan sosiaalirahastosta olisi tuettava kansalaisten osallistumista, kansalaisyhteiskunnan vahvistamista ja tietoisuuden lisäämistä Euroopan yhteisistä arvoista.

3. Yleishuomioita ESR:ää koskevasta asetusehdotuksesta

3.1 On vahvistettava EU:n talousarviota ja erityisesti budjettikohtia, joilla tuetaan talouskasvua, sosiaalista yhteenkuuluvuutta, innovointia (myös sosiaalista innovointia) ja kestävää kehitystä valtiollisella ja alueellisella tasolla.

3.2 ETSK katsoo, että komission ehdotuksen toteutuessa EU:n kokonaisbudjetti tulee pienenemään finanssitransaktioveron mahdollisesta käyttöönotosta ja Euroopan sosiaalirahaston kasvattamisesta huolimatta.

3.3 Kuten nykyisellä ohjelmakaudella, alueet saisivat jatkossakin eriytettyä tukea taloudellisen kehitystasonsa perusteella. Tätä tasoa ei kuitenkaan pitäisi määritellä pelkästään asukaskohtaisen BKT:n pohjalta. On otettava huomioon muitakin kriteerejä, kuten työttömyysaste, työllisyysaste ja työvoimaosuus, taitotaso, köyhyysaste, hyvinvointi ja sosiaalinen osallisuus sekä koulunkäynnin keskeyttäneiden määrä.

3.4 ETSK voi hyväksyä ehdotuksen uuden "siirtymäalueiden" alueluokan perustamisesta niitä alueita varten, joiden asukaskohtainen BKT on 75–90 % unionin keskiarvosta, mikäli tämä ei vaikuta köyhimmille alueille osoitettaviin varoihin. Työmarkkinoilta pahiten syrjäytyneiden väestönosien (pitkäaikaistyöttömät, nuoret, naiset, maahanmuuttajat, ikäihmiset, vammaiset ja etniset vähemmistöt) työllisyyttä tukevia toimia on pystyttävä rahoittamaan alueluokista riippumatta näiden ryhmien haavoittuvaisuuden vuoksi.

3.5 Rakennerahastot ovat keskeisiä välineitä pyrittäessä vähentämään alueiden välisiä kehityseroja ja muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä sekä eri yhteiskuntaryhmien välisiä eroja tukeutumalla strategiaan, jonka tavoitteena on "älykäs, kestävä ja osallistava kasvu" jäsenvaltioissa ja aluetasolla.

3.6 Tämänhetkisessä talouskriisitilanteessa Euroopan työllisyysstrategia on luonnollisesti nostettava jälleen Euroopan unionin keskeiseksi painopisteeksi ja uusien ja parempien työpaikkojen luomiseen on osoitettava enemmän varoja.

3.7 ETSK:n mielestä Euroopan sosiaalirahasto on tärkein EU:n sosiaalipolitiikan täytäntöönpanoa tukeva väline erityisesti työllisyyttä, koulutusta, sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa koskevien toimien osalta, ja sen on säilytettävä tämä ensisijainen rooli Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä.

3.8 ESR:n rooli ei saa rajoittua tällä hetkellä määriteltyjen työllisyyspolitiikan suuntaviivojen täytäntöönpanoon, vaan rahaston asemaa on vahvistettava myös sosiaalisen toimintaohjelman (4) toteuttamisessa.

3.9 ESR:n on sekä tuettava jäsenvaltioiden poliittisia toimia kansallisten uudistusohjelmien puitteissa että edistettävä Eurooppa 2020 -strategian muiden tärkeiden tavoitteiden saavuttamista. Niitä ovat muun muassa investointien lisääminen tutkimukseen ja innovointiin, pk-yritysten kilpailukyvyn lisääminen, vähähiiliseen talouteen siirtyminen ja resurssien kestävä käyttö.

3.10 Tämänhetkisessä poikkeustilanteessa ESR:n varoin on poikkeuksellisesti keskityttävä myös torjumaan talouskriisiä sekä suojelemaan työntekijöitä ja heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia kriisin seurauksilta sekä toteuttamaan kriisinjälkeiseen aikaan liittyviä ennaltaehkäisytoimia, kuten vahvistamaan ihmisten turvallisuutta ja puolustuskykyä. Konkreettisesti rahastosta on tuettava – toivottavasti väliaikaisesti – pitkäaikaistyöttömiä, työmarkkinoilta pahiten syrjäytyneitä, nuoria, naisia, maahanmuuttajia, ikäihmisiä, vammaisia ja etnisiä vähemmistöjä jne.

3.11 Tämän saavuttamiseksi ETSK katsoo, että Euroopan globalisaatiorahaston tulee täydentää Euroopan sosiaalirahastoa ja myöhemmin se on mahdollisesti sisällytettävä ESR:ään, jotta edistetään työttömyyden torjuntaa ja helpotetaan rahaston hyödyntämistä. On myös tärkeää taata johdonmukaisuus näiden kahden rahaston periaatteiden välillä erityisesti, mitä tulee kumppanuuteen ja varsinkin työmarkkinaosapuolten osallistumiseen.

3.12 ETSK ehdottaa, että globalisaatiorahasto voisi hyödyntää Euroopan sosiaalirahaston kokemusta sosiaaliasioissa täydentävyyden ja yhtenäisyyden vuoksi. Koska ESR:llä on kokemusta hakemusten melko nopeasta käsittelystä, budjettivaltaa käyttävien elinten hyväksynnän saaminen olisi muodollisuus, mikäli ESR suhtautuu asiaan myönteisesti.

3.13 ETSK ei kannata maataloustuottajien sisällyttämistä Euroopan globalisaatiorahaston toimivallan piiriin, koska tämä tarkoittaisi sitä, että merkittävä osuus rahaston varoista tai jopa sen hallinta siirrettäisiin maatalousalalle. YMP:n ja maatalouden "uuden kriisivarauksen" on pystyttävä tukemaan maatalousalaa tehokkaammin. ETSK haluaisi myös varmuuden siitä, että ESR:n teknisen avun varat ovat edelleenkin saatavilla ja että kansalaisyhteiskunnalla on mahdollisuus käyttää niitä (huomattakoon, että teknistä apua ei mainita erikseen ESR-asetuksessa).

3.14 ETSK:n mielestä kumppanuusperiaatteen on oltava keskeisessä roolissa pyrittäessä varmistamaan, että EU:n rakennerahastoihin liittyvät toimenpiteet ovat asianmukaisia. Rakennerahastoasetuksissa on määriteltävä selkeästi kumppanuuden periaate sen sijaan, että viitataan ainoastaan "nykyisiin kansallisiin sääntöihin ja menettelyihin". Jokaisen kumppanin rooli alue- ja paikallistasolla on määriteltävä selkeästi. ETSK suosittaa, että tunnustetaan erikseen kansalaisyhteiskunnan rooli (kuten Eurooppa 2020 -strategiassa korostetaan) sosiaalisen osallisuuden edistämisen ja köyhyyden torjunnan hankkeiden toteuttamisessa.

4. Erityisiä huomioita ja eri lukuihin liittyviä ehdotuksia

4.1 Yleiset säännökset

4.1.1

ETSK kannattaa temaattista lähestymistapaa, jossa keskitytään neljään temaattiseen tavoitteeseen, jotka jakautuvat toimintaluokkiin eli investointiprioriteetteihin:

—	edistetään työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta

—	investoidaan koulutukseen, ammattitaitoon ja elinikäiseen oppimiseen

—	edistetään sosiaalista osallisuutta ja torjutaan köyhyyttä

—	parannetaan institutionaalisia valmiuksia ja tehostetaan julkishallintoa.

4.1.2

Vähintään 40 prosenttia ESR:n kokonaisresursseista kussakin jäsenvaltiossa on kohdennettava temaattiseen tavoitteeseen "edistetään työllisyyttä ja tuetaan ammatillista liikkuvuutta". ETSK kannattaa ehdotusta, jonka mukaan vähintään 20 prosenttia ESR:n kokonaisresursseista on kohdennettava temaattiseen tavoitteeseen "edistetään sosiaalista osallisuutta ja torjutaan köyhyyttä", jotta edistetään työn ja koulutuksen avulla erityisesti muita heikommassa asemassa olevien ryhmien kuten nuorten, naisten, maahanmuuttajien, ikäihmisten, vammaisten, etnisten vähemmistöjen jne. sosiaalista osallisuutta ja pyritään saavuttamaan tavoite köyhien määrän vähentämisestä ainakin 20 miljoonalla vuoteen 2020 mennessä.

4.1.3

Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden ja koulutuksen edistämisen on jatkossakin oltava ESR:n ensisijainen tavoite.

4.1.4

ESR:n on tuettava alueellisia työllisyyssopimuksia ja työllisyyttä, koulutusta ja sosiaalista osallisuutta koskevia paikallisaloitteita sekä markkinoiden elvyttämistä siten, että luodaan uusia yrityksiä – erityisesti pk-yrityksiä ja yhteisötalouden yrityksiä – ja edistetään tietoyhteiskuntaan osallistumista, kulttuuria ja luovuutta kansalaisten työllistettävyyttä parantavina tekijöinä sekä tuettava myös kansalaisyhteiskunnan osallistumista päätöksentekoon, kansalaisyhteiskunnan vahvistamista ja tietoisuuden lisäämistä Euroopan yhteisistä arvoista.

4.1.5

ETSK tukee sosiaalisten innovoinnin korostamista sekä mahdollisuutta tukea hankkeita yhteisötalouden, sosiaalisen yrittäjyyden ja sosiaalisen yritystoiminnan alalla.

4.1.6

ETSK pitää tervetulleena ESR:n tukea kansainväliselle yhteistyölle, jolla pyritään edistämään vastavuoroista oppimista ja lisäämään näin ESR:n tukeman politiikan tehokkuutta.

4.2 Suunnittelua ja täytäntöönpanoa koskevat erityissäännökset – kumppanuusperiaate

4.2.1

ETSK:n mielestä kumppanuusperiaatteen on oltava keskeisessä roolissa pyrittäessä varmistamaan, että EU:n rakennerahastoihin liittyvät toimenpiteet ovat toimivia.

4.2.2

Rakennerahastoasetuksissa on määriteltävä selkeästi kumppanuuden periaate sen sijaan, että viitataan ainoastaan "nykyisiin kansallisiin sääntöihin ja menettelyihin". Jokaisen kumppanin rooli alue- ja paikallistasolla on määriteltävä selkeästi. Tätä varten on osoitettava riittävä rahoitus.

4.2.3

Kumppanuusperiaatteen toteuttamista koskevissa eurooppalaisissa käytännesäännöissä on määriteltävä selvemmin kunkin kumppanin rooli eri tasoilla. Vaikka työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu kuuluu niiden yksinomaiseen toimivaltaan, käytännesäännöissä on myös tehtävä selväksi, että kaikkien rahastoihin liittyviä yhteisiä säännöksiä koskevan ehdotetun asetuksen (5) 5 artiklassa mainittujen kumppanien mukanaolo rahastojen eri toimeenpanovaiheissa on taattava, sisältäen myös toimenpideohjelmien määrittelyn ja täytäntöönpanon, ja niille on myönnettävä riittävä rahoitus osallistumisen takaamiseksi.

4.2.4

Kumppaneilla on oltava mahdollisuus hyödyntää teknisen avun varoja alusta lähtien, jotta ne voivat osallistua strategisesti rakennerahasto-ohjelmien suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Tekninen apu on tärkeää myös edustuksen takaamiseksi seurantakomiteoissa, jotka määrittelevät ja toteuttavat toimenpideohjelmia kaikilla tasoilla, sekä sen varmistamiseksi, että mahdollisille hankkeiden vastuutahoille on tarjolla teknistä tukea.

4.2.5

Tämänhetkinen malli, jossa työmarkkinaosapuolia kuullaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ESR-komiteassa, voisi olla hyvä viitepohja kaikille muillekin rahastoille. ETSK suosittaa, että samaan osallistumismekanismiin sisällytettäisiin kaikki kumppanit, jotka mainitaan rahastoihin liittyviä yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 5 artiklassa.

4.2.6

Tuki, jolla edistetään työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien – erityisesti valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden – osallistumista ESR:n rahoittamiin toimenpiteisiin, ei saa rajoittua köyhimpiin alueisiin eikä olla riippuvainen koheesiorahastotuista, vaan se on laajennettava koskemaan kaikkia EU:n jäsenvaltioita ja alueita.

4.2.7

ETSK:n mielestä 2 % ESR:n kokonaismäärärahoista tulisi varata työmarkkinaosapuolten osallistumisen tukemiseen ja toiset 2 % muiden, rahastoihin liittyviä yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 5 artiklassa mainittujen kumppaneiden osallistumisen tukemiseen, kun kyse on ESR:n rahoittamista toimenpiteistä.

4.3 Menettelyitä, tuloksia ja ehtoja koskevat erityissäännökset

4.3.1

ETSK on yhtä mieltä siitä, että rahastoja on koordinoitava paremmin ja niiden käytön arviointia, tehoa ja tuloksia on parannettava.

4.3.2

ETSK tukee myös kaikkia sellaisia toimenpiteitä, joilla pyritään rajoittamaan ja keskittämään uudelleen rakennerahastojen painopistealueita, vähentämään muodollisuuksia ja hallintotaakkaa sekä nopeuttamaan maksuja.

4.3.3

On siis määriteltävä suorituskykyindikaattorit, mutta yhtä lailla tärkeää on määrällisten ja laadullisten kriteerien olemassaolo. Tähän kuuluu tulosten arviointi toimenpiteiden tehokkuuden, luotujen työpaikkojen laadun sekä niiden positiivisten toimien pohjalta, joiden tarkoituksena on taata sosiaalinen osallisuus.

4.3.4

ETSK suhtautuu kuitenkin erittäin varauksellisesti lähestymistapaan, jossa määrärahojen myöntäminen on poikkeuksetta sidoksissa tuloksiin. Työllisyyspolitiikan ja laajemmin sosiaalipolitiikan alalla tuloksia on vaikeampi mitata eivätkä ne ole yhtä näkyviä kuin esimerkiksi liikennepolitiikassa. Tämä on totta erityisesti silloin, kun tuloksiksi katsotaan yksinomaan kylmät taloudelliset seikat, kuten työpaikat. Sen sijaan olisi edistettävä vaikeimmin autettavissa olevien kannalta asianmukaisia vaikutuksia, kuten kuljettu matka, ja vaikeasti mitattavissa olevia vaikutuksia (soft outcomes), kuten vapaaehtoistyö. Mikäli määrärahojen myöntämisestä tehdään tulossidonnaista, työmarkkinoilta pahiten syrjäytyneet ihmiset, joilla on heikommat mahdollisuudet saavuttaa myönteisiä tuloksia lyhyellä aikavälillä, saattavat päästä hyötymään määrärahoista vain rajoitetusti tai jäädä kokonaan ilman niitä. Lisäksi – ja jotta pystytään arvioimaan ESR:n osarahoittamien ohjelmien tuloksia – ESR-asetuksessa on ehdottomasti säädettävä asianmukaisista, osallistujille yhteisistä tulos- ja tuotosindikaattoreista, joiden avulla pystytään ottamaan huomioon mainitut hankaluudet vaikutusten mittaamisessa.

4.3.5

ESR-asetuksessa on lisättävä yhteisöjen yhteisiin tuotosindikaattoreihin kumppanuuksien kautta kehitettyjen hankkeiden määrä. Osallistujille yhteisiin, pitkän aikavälin tuloksia koskeviin indikaattoreihin on sisällytettävä sosiaalista riippuvuuttaan vähentäneiden osallistujien määrä.

4.3.6

EU:n rahastojen käyttöä koskevissa ehdoissa on painotettava valittuja ja tehokkaita tavoitteita rankaisematta kuitenkaan heikommassa asemassa olevia jäsenvaltioita. Ehtoja on täydennettävä siten, että tuetaan talouskasvua, työllisyyden kasvua ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

4.3.7

ETSK ei hyväksy lainkaan komission ehdotusta vakaus- ja kasvusopimukseen liittyvien taloudellisten sanktioiden langettamisesta tai kannustimien soveltamisesta rakennerahastojen välityksellä. Tällöin rangaistukset kohdistuisivat jo ennestään heikommassa asemassa oleviin jäsenvaltioihin, alueisiin ja paikkakuntiin.

4.3.8

Makrotaloudellisten sitoumusten rikkominen vaarantaisi lisäksi eurooppalaisen yhteisvastuun, joka ei ole vielä riittävän kehittynyt. Seurauksena olisi EU:ssa heikoimmassa asemassa olevien kansojen ja sosiaaliryhmien köyhtyminen, mikä on vastoin Lissabonin sopimuksessa vahvistettuja talous-, sosiaali- ja yhteenkuuluvuuspolitiikan perusperiaatteita.

Bryssel 22. helmikuuta 2012

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Staffan NILSSON

(1) Työllisyydestä, sosiaalipolitiikasta, terveydestä ja kuluttaja-asioista vastaavan neuvoston 3114. kokous Luxembourgissa 3. lokakuuta 2011, päätelmien kohta 12.

(2) COM(2011) 615 final

(3) EUVL C 132, 3.5.2011, s. 8–14.

(4) Uudistettu sosiaalinen toimintaohjelma: mahdollisuudet, väylät ja yhteisvastuu 2000-luvun Euroopassa, COM(2008) 412 final.

(5) COM(2011) 615 final