15.2.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 44/128

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) pitää komission ehdotuksia kannatettavina, hyväksyttävinä ja tukemisen arvoisina. Komitea esittää kuitenkin jäljempänä muutamia kriittisiä huomioita mm. seuraavista kolmesta syystä:

1.2

ETSK huomauttaa kuitenkin, että huolimatta lähtökohtana olleesta yhdenmukaisen tulevan kehityksen tavoitteesta se lainsäädännöllisiä vaatimuksia ja ei-sitovaa sääntelyä yhdistelevä menetelmä, jota komissio sovelsi pakettia laatiessaan, jättää jäsenvaltioille huomattavan suuren itsemääräämisoikeuden. Tämä vaikeuttaa ja joka tapauksessa hidastaa katsastusten täyttä yhdenmukaistamista, jonka ansiosta yhdessä jäsenvaltiossa tehtävät katsastukset ja annettavat katsastustodistukset voitaisiin tunnustaa automaattisesti kaikissa muissa jäsenvaltioissa.

1.3

Lisäksi ETSK katsoo, että tällä tavoin käynnistettävän yhdenmukaistamisprosessin luonnollinen päämäärä olisi nykyiset maakohtaiset todistukset korvaavan eurooppalaisen katsastustodistuksen luominen. Näin määräaikaiskatsastukset voitaisiin tehdä missä tahansa jäsenvaltiossa eikä ajoneuvoa tarvitsisi ajaa rekisteröintijäsenvaltioon.

1.4

ETSK suhtautuu myönteisesti sekä tarkastettavien teknisten ja teknologisten laitteiden kirjon laajentamiseen että vaadittavien tarkastusten luettelointiin. On kannatettavaa, että tarkastukset ulotetaan myös ABS:n ja ESC:n kaltaisiin laitteisiin, jotka ovat tähän saakka kuuluneet yksinomaan valmistajien toimialaan. On niin ikään perusteltua, että ajoneuvot aiotaan jaotella myös iän ja ajettujen kilometrien mukaan, sillä näillä seikoilla on erityinen merkitys ajoneuvojen huollon ja turvallisuuden kannalta.

1.5

ETSK suhtautuu myönteisesti myös ehdotukseen tienvarsitarkastusten ulottamisesta kevyisiin hyötyajoneuvoihin (light commercial vehicle, LCV – suurin sallittu paino 3,5 tonnia). Komitea huomauttaa kuitenkin, että kyseiseen luokkaan kuuluvia ajoneuvoja on liikenteessä valtavasti. Kaavailtu vähintään 5 prosentin tarkastaminen vuosittain vaikuttaa suoraan sanottuna erittäin kunnianhimoiselta.

1.6

ETSK kehottaa tähän liittyen laatimaan yksittäisten jäsenvaltioiden tasolla selvityksen liikkuvien tarkastusyksikköjen vahvuudesta, jotta jäsenvaltiot voisivat suorittaa ajoissa tarvittavat täydennykset.

1.7

Lisäksi ETSK yhtyy täysin siihen ajatukseen, että myös moottoripyörät tulee lisätä katsastettavien ajoneuvojen piiriin. Komitea katsoo kuitenkin, että katsastusvälit (4 + 2 + 1) ovat kohtuuttomat näille ajoneuvoille, joille kertyy vuosittain vain hyvin vähän ajokilometrejä. ETSK ehdottaakin, että ainakin aluksi sovellettaisiin harvempaa katsastustiheyttä (4 + 2 + 2).

2.1

Moottoriajoneuvojen katsastuksilla on keskeinen merkitys tieliikenneturvallisuuden edistämisessä. Euroopassa kuolee joka päivä yli viisi henkeä ajoneuvon teknisistä vioista johtuvissa onnettomuuksissa. Tällaisten vikojen lasketaan olevan ainakin osasyynä kuudessa prosentissa auto-onnettomuuksista ja kahdeksassa prosentissa moottoripyöräonnettomuuksista.

2.2

EU:n lainsäädäntö alalla on peräisin vuodelta 1977, ja siihen on tehty viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana vain vähäisiä ajantasaistuksia, vaikka tieliikenne on kolminkertaistunut ja ajoneuvotekniikka on muuttunut perinpohjaisesti.

2.3

Jäsenvaltioiden voimassa olevista ajoneuvojen määräaikaiskatsastusjärjestelmistä tehdyssä Euroopan komission vertailevassa selvityksessä tuli esille useita puutteita, joiden takia – tuoreiden britti- ja saksalaistutkimusten mukaan – liikenteessä on kymmenisen prosenttia henkilöautoja, joissa on teknisiä vikoja ja jotka eivät läpäisisi korkeatasoisempia ja ajanmukaisempia katsastuksia.

2.4

Näissä ja muissa tutkimuksissa on ilmennyt seuraavaa:

2.5

Edellä mainitun valossa ETSK pitää Euroopan komission aloitetta hyväksyttävänä ja kannatettavana. Sen avulla laajennetaan ja ajantasaistetaan katsastusten soveltamisalaa ja voidaan siten lähestyä tavoitetta kuolemaan johtavien tieliikenneonnettomuuksien vähentämisestä 50 prosentilla vuoteen 2020 mennessä sekä pienentää päästötestien lisäämisen ja tihentämisen avulla tieliikenteen ympäristövaikutuksia etenkin hiilidioksidipäästöjen osalta.

—

asetusehdotus (COM(2012) 380 final) moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen määräaikaisista katsastuksista sekä direktiivin 2009/40/EY kumoamisesta

—

asetusehdotus (COM(2012) 382 final) unionissa liikennöivien hyötyajoneuvojen liikennekelpoisuutta koskevista teknisistä tienvarsitarkastuksista ja direktiivin 2000/30/EY kumoamisesta

—

direktiiviehdotus (COM(2012) 381 final) ajoneuvojen rekisteröintiasiakirjoista annetun neuvoston direktiivin 1999/37/EY muuttamisesta.

3.1.1

Soveltamisala. Sen piiriin tulevat kaksi- tai useampipyöräiset moottoripyörät kaikkialla EU:ssa. Myös maataloustraktorit, joiden nopeus on yli 40 km/h (T5-luokka), ja enintään 3,5 tonnia painavat kevyet perävaunut (O1- ja O2-luokat) on vastedes katsastettava.

3.1.2

Katsastuspäivä ja -tiheys. Henkilöautojen (M1-luokka) (M-luokan ajoneuvot ovat vähintään nelipyöräisiä ajoneuvoja, joita käytetään matkustajien kuljetukseen. Nämä ajoneuvot jaetaan kolmeen ryhmään istuinten lukumäärän ja enimmäismassan mukaan: M1: 9 istuinta; M2: > 9 istuinta ja < 5 t; M3: > 9 istuinta ja > 5 t. N-luokan ajoneuvot ovat vähintään nelipyöräisiä ajoneuvoja, joita käytetään tavaroiden kuljetukseen. Nämäkin ajoneuvot jaetaan kolmeen ryhmään massan perusteella: N1: < 3,5 t; N2: < 12 t; N3: > 12 t. O-luokan ajoneuvot ovat perävaunullisia ja T-luokan ajoneuvot pyörillä varustettuja traktoreita.) ensimmäinen määräaikaiskatsastus on neljän vuoden kuluttua ajoneuvon rekisteröinnistä ja toinen kahden vuoden kuluttua. Sen jälkeen ajoneuvo on katsastettava joka vuosi. Henkilöautot ja kevyt hyötyajoneuvot (N1), joilla on ajettu ensimmäiseen katsastukseen mennessä yli 160 000 kilometriä, on katsastettava vuosittain (4 + 1 + 1 eikä 4 + 2 + 1). Sama pätee myös moottoripyöriin. Jäsenvaltiot, joilla katsastusvälit ovat lyhyemmät, voivat jatkaa niiden soveltamista. Lisäksi jäsenvaltioille jää valta päättää museoajoneuvojen – moottoripyörät mukaan luettuina – katsastusväleistä. Kyseiset ajoneuvot ovat joka tapauksessa uuden asetuksen soveltamisalan ulkopuolella.

M2-, M3-, N2-, N3-, O3-, O4- ja T5-luokan ajoneuvojen ensimmäinen katsastus on sitä vastoin suoritettava vuoden kuluttua rekisteröinnistä. Sama pätee takseiksi tai ambulansseiksi rekisteröityihin M1-luokan ajoneuvoihin.

3.1.3

Katsastusten sisältö, puutteiden arviointi ja seuraamukset. Testausluetteloon on lisätty turvallisuuteen liittyvät komponentit (ABS ja ESC) ja ympäristöön liittyvät komponentit (päästöjenrajoitusjärjestelmä).

Katsastuksessa havaittavat viat jaetaan ehdotuksen liitteessä III esitettyjen yhteisten parametrien perusteella vähäisiin (ei vaaranna turvallisuutta), vakaviin (voivat vaarantaa ajoneuvon turvallisuuden tai aiheuttaa vaaraa muille tienkäyttäjille) ja vaarallisiin (vakava ja välitön vaara, jonka johdosta ajoneuvon käyttö estetään). Vähäisten vikojen korjauksen jälkeen ei tarvitse uusia testausta. Vakavien vikojen osalta toimivaltainen viranomainen päättää, millä edellytyksillä ajoneuvoa saa käyttää siihen saakka kun vika korjataan. Uusi katsastus on tehtävä kuuden viikon kuluessa. Jos katsastuksessa ilmenee vaarallisia vikoja, ajoneuvon rekisteröinti keskeytetään, kunnes viat korjataan ja annetaan uusi katsastustodistus.

3.1.4

Testaustilat ja -laitteet. Katsastusasemien on mukautettava tilansa ja laitteensa asetuksessa säädettyihin vähimmäisvaatimuksiin viiden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulopäivästä.

3.1.5

Jäsenvaltioiden välinen yhteistyö. Katsastusasemien on ryhdyttävä toimittamaan katsastusten tulokset tai katsastustodistukset jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle yksinomaan sähköisesti kolmen vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta. Jäsenvaltiot nimeävät kansallisen yhteyspisteen, joka vastaa asetuksen soveltamista koskevien tietojen vaihdosta muiden jäsenvaltioiden ja komission kanssa. Myös muut jäsenvaltiot tunnustavat todistuksen siitä, että ajoneuvo on läpäissyt katsastuksen yhdessä jäsenvaltiossa.

3.2.1

Ehdotuksella laajennetaan voimassa olevan direktiivin soveltamisalaa, mutta tarkoituksena on kuitenkin keskittää toimet suuren riskin yrityksiin ja keventää ajoneuvojaan moitteettomasti huoltavien yritysten taakkaa. Riskiprofiilit määritetään (ehdotuksen liite I) aiempien katsastusasemalla tehtyjen katsastusten ja tienvarsitarkastusten tulosten perusteella ottaen huomioon havaitut puutteet.

3.2.2

Tienvarsitarkastuksia tehdään tätä nykyä yli 3,5 tonnin painoisille hyötyajoneuvoille. Ehdotuksessa näiden tarkastusten piiriin lisätään kevyet hyötyajoneuvot (N1) ja niiden perävaunut (O1 ja O2).

3.2.3

Kunkin jäsenvaltion tulee tehdä kalenterivuosittain tienvarsitarkastuksia vähintään viidelle prosentille alueellaan rekisteröidyistä ajoneuvoista.

3.2.4

Kuten edellä todetaan, kansallisella tasolla määritellään riskiprofiili (alhainen, keskisuuri tai suuri riski) kunkin toimijan tarkastushistorian perusteella. Profiilista ilmoitetaan asianomaiselle toimijalle ottaen huomioon, että suuren riskin yritykset ovat ensisijaisia tienvarsitarkastusten kohteita.

3.2.5

Tarkastukset tehdään vaiheittain. Ensin tehdään alustava tienvarsitarkastus, jossa arvioidaan silmämääräisesti ajoneuvon kunto ja tarkastetaan ajoneuvon asiakirjat. Sen jälkeen tehdään tarvittaessa yksityiskohtaisempi tienvarsitarkastus liikuteltavaa tarkastusyksikköä käyttäen tai lähimmällä katsastusasemalla.

3.2.6

Uutta on myös kuorman kiinnityksen tarkastus (liite IV). Komission mukaan neljännes hyötyajoneuvojen onnettomuuksista johtuu tähän liittyvistä tekijöistä.

3.2.7

Toimivaltaiset viranomaiset toimittavat tienvarsitarkastuksen tulokset ajoneuvon rekisteröintijäsenvaltioon.

3.3.1

Rekisteröityjä ajoneuvoja koskevat tiedot on säilytettävä jäsenvaltioiden sähköisissä rekistereissä, joiden tulee sisältää määräaikaiskatsastusten tulokset.

3.3.2

Ajoneuvon tyyppihyväksynnässä käytetyt tekniset tiedot, joita ei ole rekisteröintitodistuksessa, on annettava katsastajan käyttöön katsastuksia varten.

3.3.3

Tilanteet, joissa rekisteröinti keskeytetään tai peruutetaan, sekä ajoneuvojen uudelleenrekisteröintiin ja hävittämiseen liittyvät seikat määritellään tarkemmin tieliikenneturvallisuuden varmistamiseksi.

4.1

Usein käy niin, että tavaraliikenteen toimijoille langetetaan ulkomailla tienvarsitarkastusten yhteydessä seuraamuksia sellaisten puutteiden takia, joista ei olisi tullut seuraamuksia ajoneuvon rekisteröintimaassa. Tässä komission ehdotuspaketissa omaksuttu pyrkimys luoda perusta tarkastusten yhdenmukaistamiselle EU:n tasolla vaikuttaakin oikeutetulta. Tällä tavoin käynnistetyn prosessin seuraavassa vaiheessa olisi varmistettava, että kaikki jäsenvaltiot tunnustavat vastavuoroisesti toistensa katsastustodistukset, ja luotava siten maakohtaiset todistukset korvaava eurooppalainen todistus.

4.2

Se, että ajoneuvo on ajettava todistuksen saamiseksi sen rekisteröintijäsenvaltioon, on tätä nykyä raskas velvoite sekä henkilöautojen että hyötyajoneuvojen osalta. Vastavuoroisen tunnustamisen myötä katsastukset tulee voida tehdä missä tahansa jäsenvaltiossa.

4.3

Yleisesti ottaen ETSK toteaa, että lainsäädännöllisiä vaatimuksia ja ei-sitovaa sääntelyä yhdistelevä menetelmä, jota komissio sovelsi pakettia laatiessaan, saattaa jättää jäsenvaltioille huomattavan suuren itsemääräämisoikeuden. Tämä vaikeuttaa tai ainakin hidastaa katsastusten täyttä yhdenmukaistamista ja standardointia, joiden ansiosta yhdessä jäsenvaltiossa tehtävät katsastukset ja annettavat katsastustodistukset voitaisiin tunnustaa automaattisesti kaikissa muissa jäsenvaltioissa.

4.4

Yksi esimerkki siitä, että huomattavia eroja esiintynee vastaisuudessakin, on jäsenvaltioille kaavailtu mahdollisuus säilyttää lyhyemmät katsastusvälit (kohta 3.1.2). On ymmärrettävää, ettei komissio halua velvoittaa niitä maita, jotka ovat jo kauan sitten päättäneet tiheämmistä katsastuksista, höllentämään sääntöjään, mutta hyvin monenlaisten tilanteiden hyväksyminen ei toden totta edistä sellaista sääntöjen yhdenmukaisuutta, jonka pitäisi olla esitettyjen ehdotusten päämääränä: samanlaista määräaikaiskatsastusta koko EU:ssa.

4.5

Edellä todetun valossa ETSK toivoo, että jäsenvaltiot – vaikka ne voivat vapaasti soveltaa tiheämpiä katsastusvälejä – sitoutuvat tunnustamaan toisessa jäsenvaltiossa suoritettujen katsastusten kelpoisuuden, jos se noudattaa tiheyden ja testien osalta asetuksessa säädettyjä vähimmäisvaatimuksia.

4.6

ETSK pohtii tässä yhteydessä myös sitä, onko L-luokan ajoneuvoille (mopot, moottoripyörät sekä kolmi- ja nelipyörät) järkevää asettaa samat katsastusvälit kuin henkilöautoille.

4.6.1

Katsastukset on perusteltua ulottaa myös L-luokan ajoneuvoihin, jotta voidaan korjata se puute, että monissa jäsenvaltioissa näitä ajoneuvoja ei yksinkertaisesti ole katsastettu.

4.6.2

Tällaiset ajoneuvot ovat usein varsin huokeita, ja niitä käytetään pääasiassa kaupungissa. Niille tehtävien katsastusten olisikin oltava yksinkertaisia, jotta ei tarvittaisi suuria investointeja erityisiin testauslaitteisiin. Katsastustiheydeksi olisi asetettava 4 + 2 + 2 eikä 4 + 2 + 1, koska kyseisillä ajoneuvoilla ajetaan vuodessa keskimäärin paljon vähemmän kuin muilla ajoneuvoilla. L-luokan ajoneuvoille kertyy vuodessa 2 800 – 5 300 ajokilometriä, kun taas henkilöautoilla ajetaan 15 000 kilometriä.

4.6.3

Välejä voitaisiin tarkastella tulevaisuudessa uudelleen ottaen huomioon lopulta koko EU:n kattavat tiedot määräaikaiskatsastuksista. Tässäkin yhteydessä tulee huomioida, että jäsenvaltiot voivat vapaasti jatkaa jo käytössä olevien lisätestien ja tiheämpien katsastusvälien soveltamista.

4.7

Lisäksi ETSK toivoo, että katsastusten standardoinnin ja tarkentamisen ohella voitaisiin käynnistää uusiin säännöksiin pohjautuva tiedotuskampanja, jonka tavoitteena on saada kaikki ihmiset – etenkin nuoret – käyttämään moottoriajoneuvoja entistä valppaammin ja vastuullisemmin ja jolla pyritään erityisesti siihen, ettei ajoneuvoihin – varsinkaan moottoripyöriin – tehtäisi teknisiä muutoksia, jotka voivat vaikuttaa niiden turvallisuuteen.

5.1

ETSK kannattaa komission päätöstä ulottaa määräaikaiskatsastukset myös traktoreihin, joiden nopeus on yli 40 km/h (T5), mutta sitä askarruttaa, miksi tätä ajoneuvoluokkaa ei oteta mahdollisten tienvarsitarkastusten piiriin.

5.2

Tarkastuksia koskevan ehdotuksen teknisissä liitteissä esitetään vähimmäisedellytyksiä, jotka katsastusasemien on täytettävä, mutta epäselväksi jää, miltä osin näitä edellytyksiä sovelletaan myös liikkuviin tarkastusyksikköihin.

5.3

Säännös siitä, että tienvarsitarkastus tulee tehdä viidelle prosentille kaikista liikenteessä olevista ajoneuvoista (kohta 3.2.3), vaikuttaa kunnianhimoiselta, kun otetaan huomioon, että liikenteessä on runsaasti jo nyt tarkastettavien keskiraskaiden ja raskaiden hyötyajoneuvojen lisäksi tulevia kevyitä hyötyajoneuvoja (LCV). Muistettakoon, että pelkästään vuosina 2010–2011 rekisteröitiin yli kolme miljoonaa kevyttä hyötyajoneuvoa ja noin 450 000 keskiraskasta ja raskasta hyötyajoneuvoa ja että kevyitä hyötyajoneuvoja on yli 80 prosenttia liikenteessä olevista hyötyajoneuvoista.

ETSK katsoo, että tähän liittyen olisi kartoitettava EU:ssa toimivien liikkuvien tarkastusyksikköjen vahvuus, jotta jäsenvaltiot voisivat suorittaa ajoissa tarvittavat täydennykset.