Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus (1)

Asiassa COMP/39.510 – LABCO/ONP

2011/C 92/10

1.   Tausta

Päätösluonnos koskee väitettä, jonka mukaan Ranskan farmaseuttiliitto Ordre National des Pharmaciens, jäljempänä ’ONP’, on rikkonut SEUT-sopimuksen 101 artiklan (ent. EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan) määräyksiä kliiniseen kemiaan kuuluvien laboratorioanalyysien markkinoilla. ONP on farmaseuttiliitto, joka on perustettu vuonna 1945 annetun Ranskan säädöksen (ordonnance) nojalla. Asia perustuu tutkimukseen, jonka komissio aloitti saatuaan 12. lokakuuta 2007 kantelun LABCO SAS -nimiseltä monikansalliselta laboratorioyhtymältä, jäljempänä ’LABCO’. Kantelu toimitettiin 10. maaliskuuta 2008 ONP:lle, joka esitti sitä koskevat huomautuksensa 15. huhtikuuta 2008. Alustavan tutkimuksen jälkeen tehtiin ennalta ilmoittamatta tarkastuksia ONP:n ja erään laboratorion tiloissa 12. ja 13. marraskuuta 2008.

2.   Kirjallinen ja suullinen menettely

LABCOn kantelun perusteella annettiin 19. lokakuuta 2009 päivätty väitetiedoksianto tiedoksi ONP:lle ja kolmelle sen elimelle, jotka ovat Conseil National de l’ONP, jäljempänä ’CNOP’, Section G de l’ONP ja Conseil Central de la Section G, jäljempänä ’CCG’. Väitetiedoksiannossa komissio katsoi alustavasti, että ONP oli syyllistynyt kilpailunvastaiseen toimintaan tekemällä päätöksiä, joilla pyrittiin ensinnäkin pitämään yllä korkeaa hintatasoa vahvistamalla vähimmäishinnat ja toiseksi estämään laboratorioyhtymiä saamasta haltuunsa muita laboratorioita.

ONP:lle annettiin alun perin 8 viikkoa aikaa vastata väitetiedoksiantoon. Se pyysi kuitenkin määräajan pidentämistä, johon suostuin osittain (lisäaikaa annettiin yksi viikko, 11 päivään tammikuuta 2010), koska vastaamisaika osui joululomien aikaan. ONP vastasi väitetiedoksiantoon pidennetyn määräajan puitteissa.

ONP sai tutustua komission tiedostoon CD-ROMin/DVD:n muodossa 27. lokakuuta 2009.

Lisäksi ONP käytti oikeuttaan suulliseen kuulemiseen, joka pidettiin 10. helmikuuta 2010 ja kesti puoli päivää. Suullisessa kuulemisessa oli mukana myös kantelija, LABCO. Sen sijaan siinä ei ollut mukana kolmansia osapuolia. Ranskan lääkäriliitto Ordre National de Médecins oli pyytänyt saada osallistua kolmantena osapuolena, mutta epäsin pyynnön sillä perusteella, ettei se ollut osoittanut asetuksen (EY) N:o 773/2004 13 artiklassa tarkoitettua riittävää intressiä tulla kuulluksi.

Menettely toi esiin kaksi mainitsemisen arvoista seikkaa. Ensinnäkin kyseessä on ensimmäinen asia, jossa asetuksen (EY) N:o 1/2003 23 artiklan nojalla määrätään sakkoja yhteenliittymälle. Tästä seuraa, että kyseisen asetuksen 23 artiklan 4 kohdan mukaisesti ONP:n jäsenet saattavat joutua maksamaan sille määrätyn sakon. Varmistaakseni, että ONP:n jäsenet saavat tiedon tästä mahdollisuudesta, kehotin ONP:ta ilmoittamaan kaikille jäsenilleen komission menettelystä ja siitä, että jäsenet voivat pyytää saada tulla kuulluiksi asetuksen (EY) N:o 773/2004 13 artiklan mukaisesti. Käsittääkseni näin on toimittu.

Toiseksi asiaan liittyvistä tarkastuspäätöksistä nostettiin kaksi kumoamiskannetta unionin yleisessä tuomioistuimessa (2). Unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi CNOPin ja CCG:n nostamat kanteet 26. lokakuuta 2010. Jos tuomioistuin olisi hyväksynyt CNOPin ja CCG:n kanteet, tämä olisi saattanut vaikuttaa siihen, minkä todisteiden nojalla komissio olisi voinut todeta, että ONP on rikkonut EU:n kilpailusääntöjä tässä asiassa. Koska tuomioistuin kuitenkin hylkäsi kanteet, katson että puolustautumisoikeuksia ei ole tältä osin loukattu.

3.   Päätösluonnos

Päätösluonnos on osoitettu kaikille väitetiedoksiannon vastaanottajille lukuun ottamatta ONP:n Section G:tä, ja siinä pitäydytään väitetiedoksiannossa esitettyihin väitteisiin keskeisiltä osin. Käsitykseni mukaan päätösluonnoksessa käsitellään ainoastaan sellaisia väitteitä, joista osapuolet ovat voineet esittää näkemyksensä.

Edellä olevan perusteella katson, että oikeutta tulla kuulluksi on noudatettu tässä asiassa.

(1)  Laadittu tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimivaltuuksista 23 päivänä toukokuuta 2001 tehdyn komission päätöksen (2001/462/EY, EHTY) 15 ja 16 artiklan mukaisesti – EYVL L 162, 19.6.2001, s. 21.

(2)  Asiat T-23/09, CNOP ja CCG v. komissio, ja T-24/09, Biocaps v. komissio, pantiin molemmat vireille 21. tammikuuta 2009. Unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi asiassa T-24/09 esitetyn kumoamiskanteen 16. kesäkuuta 2010, koska se oli selvästi täysin perusteeton.