29.11.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 348/12

(1)

Päätös osoitettiin 62 oikeushenkilölle, jotka kuuluvat 17:ään kylpyhuonekalusteiden alalla toimivaan yritykseen, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan rikkomisesta. Yritykset, joille päätös on osoitettu, syyllistyivät 16 päivänä lokakuuta 1992 ja 9 päivänä marraskuuta 2004 välisenä aikana Itävallan, Saksan, Alankomaiden, Italian, Belgian ja Ranskan alueella yhteen, monimutkaiseen ja jatkuvaan rikkomiseen, joka koostui vuotuisten ja erityisiin tapahtumiin liittyvien (raaka-aineiden hintojen korotukset, tietullit, euron käyttöönotto) hinnankorotusten koordinoinnista, vähimmäishintojen ja alennusten vahvistamisesta sekä luottamuksellisten liiketoimintaa koskevien tietojen vaihtamisesta.

(2)

Asian käsittely aloitettiin, koska Masco teki 15 päivänä heinäkuuta 2004 sakoista vapauttamista koskevan hakemuksen sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä vuonna 2002 annetun tiedonannon perusteella. Komissio sai lisätodisteita marraskuussa 2004 suoritetuissa tarkastuksissa useiden yritysten, joille päätös on osoitettu, toimitiloihin Itävallassa, Belgiassa, Saksassa, Italiassa ja Alankomaissa. Tarkastusten jälkeen komissio vastaanotti Grohelta, Ideal Standardilta, Hansalta, Dornbrachtilta, Rocalta ja Artwegeriltä sakoista vapauttamista tai sakkojen lieventämistä koskevat hakemukset, joihin liittyen se lähetti useita tietopyyntöjä.

(3)

Komissio antoi 26 päivänä maaliskuuta 2007 väitetiedoksiannon, ja kaikille yrityksille annettiin mahdollisuus tutustua asiakirjoihin ja esittää puolustuksensa komission alustavaan kantaan kirjallisesti sekä 12.–14 päivänä marraskuuta 2007 pidetyssä suullisessa kuulemisessa. Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevä neuvoa-antava komitea antoi 25 päivänä toukokuuta 2010 ja 18 päivänä kesäkuuta 2010 myönteisen lausunnon, ja komissio hyväksyi päätöksen 23 päivänä kesäkuuta 2010.

(4)

Päätös koskee Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan yhtä ja jatkuvaa rikkomista kylpyhuonekalusteiden markkinoilla seuraavien tuoteryhmien osalta: hanat ja oheistarvikkeet, keraamiset saniteettikalusteet ja suihkuseinät.

(5)

Rikkominen koostui vuotuisten ja erityisiin tapahtumiin liittyvien (esimerkiksi raaka-aineiden hintojen korotukset, tietullit, euron käyttöönotto) hinnankorotusten koordinoinnista, vähimmäishintojen ja alennusten vahvistamisesta sekä luottamuksellisten liiketoimintaa koskevien tietojen vaihtamisesta. Hintojen koordinoinnista sovittiin pääasiassa 13 kansallisen ammattijärjestön pitämissä kokouksissa, joiden lisäksi eräät yrityksistä pitivät yllä kahdenvälisiä yhteyksiä vuosina 1992–2004. Koordinoinnissa keskityttiin myyntiin valmistajilta tukkumyyjille.

(6)

Kartelli toimi kuudessa jäsenmaassa: Saksassa, Itävallassa, Italiassa, Belgiassa, Ranskassa ja Alankomaissa. Päätöksessä todetaan rikkominen Alankomaissa, mutta siitä ei määrätä sakkoa, sillä rikkominen on alkanut maassa vasta 31 päivänä joulukuuta 2009.

(7)

Päätöksessä todetaan, että mainituissa kuudessa jäsenvaltiossa on tapahtunut yksi, monimutkainen ja jatkuva rikkominen kaikkien kolmen tuoteryhmän osalta. Asianomaisista 17 yritysryhmittymästä kahdeksaa (Masco, American Standard, Grohe, Hansa, Duravit, Duscholux, Sanitec ja Villeroy & Boch) pidetään vastuullisena yhdestä, monimutkaisesta ja jatkuvasta rikkomisesta, sillä katsottiin, etteivät ne olisi voineet olla tietämättä kartellin yleisestä laajuudesta ja olennaisista ominaisuuksista. Loppuosaa yrityksistä (2) pidetään vastuullisina yhdestä, monimutkaisesta ja jatkuvasta rikkomisesta ainoastaan niissä maissa, joissa ne toimivat kartellissa, sillä ei voida vahvistaa, että ne olisivat tienneet kartellin maantieteellisestä kokonaislaajuudesta.

(8)

Yrityksiä, joille päätös on osoitettu, pidetään vastuullisina omasta osallisuudestaan kartellin järjestelyihin joko suorana osallistujana tai emoyhtiöiden tapauksessa tytäryhtiön toiminnasta vastuullisena toimijana, jos ne käyttivät tytäryhtiöön kohdistuvaa ratkaisevaa vaikutusvaltaa kyseisenä ajanjaksona.

(9)

Päätös osoitettiin seuraaviin 17 yritykseen kuuluville 62 oikeushenkilölle: Masco, Grohe, Ideal Standard (3), Roca, Hansa, Dornbracht, Sanitec, Villeroy & Boch, Duravit, Duscholux, Kludi, Artweger, Cisal, Mamoli, RAF, Teorema ja Zucchetti.

(10)

Eri yritysten, joille päätös on osoitettu, rikkomisen kesto on seuraava:

(11)

Päätöksessä sovelletaan sakkoja koskevia suuntaviivoja vuodelta 2006 (4).

(12)

Sakon perusmäärä laskettiin osuutena kunkin yrityksen saamasta kylpyhuonekalusteiden tukkumyyntiarvosta asianomaisella maantieteellisellä alueella viimeisenä rikkomisvuonna (valtaosalla yrityksistä vuonna 2003) kerrottuna kunkin yrityksen rikkomiseen osallistumisen kestolla vuosina ja kuukausina (”vaihteleva summa”). Tähän summaan lisättiin horisontaalisia hintasopimuksia koskevan estävän vaikutuksen varmistamiseksi lisämaksu (”osallistumismaksu”), joka myöskin laskettiin osuutena myyntiarvosta.

(13)

Rikkomisen luonteen, yritysten yhteenlasketun markkinaosuuden sekä rikkomisen maantieteellisen laajuuden ja toteutuksen perusteella sekä vaihteleva summa että osallistumismaksu vahvistettiin 15 prosentiksi.

(14)

Asiassa ei katsottu olevan lieventäviä tai raskauttavia seikkoja. Estävän vaikutuksen aikaansaamiseksi ei tehty korotuksia.

(15)

Asetuksen (EY) N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu liikevaihtoon sovellettava 10 prosentin yläraja saavutettiin kahta lukuun ottamatta kaikkien yritysten kohdalla. Sakkoja mukautettiin vastaavasti.

(16)

Sakoista vapauttamisesta tai sakkojen lieventämisestä vuonna 2002 annetun tiedonannon soveltamisen vuoksi Masco vapautettiin kokonaan sakoista. Grohen ja Ideal Standardin sakkoa alennettiin 30 prosenttia. Lisäksi komissio jätti Ideal Standardin sakkoa vahvistaessaan sakoista vapauttamisesta tai sakkojen lieventämisestä vuonna 2002 annetun tiedonannon 23 kohdan mukaisesti huomioimatta keraamisia saniteettikalusteita koskevat seikat Belgian osalta ja hanoja, oheistarvikkeita ja keraamisia saniteettikalusteita koskevat seikat Ranskan osalta. Tämä johtuu siitä, että Ideal Standard oli ensimmäinen yritys, joka ilmoitti komissiolle kyseisiin tuoteryhmiin ja maihin liittyvistä rikkomisista, eivätkä kyseiset seikat olleet ennestään komission tiedossa. Hansan, Rocan, Dornbrachtin ja Artwegerin hakemukset sakoista vapauttamisesta tai sakkojen lieventämisestä hylättiin, koska yritysten toimittamilla tiedoilla ei katsottu olleen merkittävää lisäarvoa suhteessa komission hallussa jo olleisiin tietoihin.

(17)

Kymmenen yritystä ilmoitti sakkoja koskevien vuoden 2006 suuntaviivojen 35 kohdan mukaisesti kyvyttömyydestään maksaa sakko. Komissio tarkasteli pyyntöjä ja analysoi tarkasti kyseisten yritysten rahoitustilannetta ja erityisiä sosiaalisia ja taloudellisia olosuhteita.

(18)

Arvioidessaan yritysten taloudellista tilannetta komissio tarkasteli niiden viimeaikaisia ja nykyisiä tilinpäätöksiä sekä ennusteita seuraaville vuosille. Komissio otti huomioon useita rahoituksen suhdelukuja koskevia tietoja, joilla mitataan yritysten vakautta, kannattavuutta, vakavaraisuutta, maksuvalmiutta sekä pääomaa ja rahavirtoja. Lisäksi komissio otti huomioon yhteydet ulkopuolisiin rahoituskumppaneihin, kuten pankkeihin, sekä osakkeenomistajiin. Lisäksi analyysissä otettiin huomioon rakenneuudistussuunnitelmat.

(19)

Komissio arvioi erityiset sosiaaliset ja taloudelliset olosuhteet kussakin yrityksessä, jonka taloudellinen tilanne katsottiin riittävän kriittiseksi. Tässä otettiin huomioon maailmanlaajuisen talous- ja finanssikriisin vaikutus kylpyhuonekalustemarkkinoihin. Komissio myös totesi viidestä yrityksestä, että sakon vuoksi niiden varojen arvo laskisi merkittävästi.

(20)

Komission analyysin tuloksena kolmen yrityksen sakkoja alennettiin 50 prosenttia ja kahden muun yrityksen sakkoja alennettiin 25 prosenttia näiden yritysten vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi.