Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen

2011/C 83/11

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava Euroopan komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”MAGYAR SZÜRKEMARHA HÚS”

EY-N:o: HU-PGI-0005-0722-07.04.2009

SMM ( X ) SAN ( )

1.   Nimi:

”Magyar szürkemarha hús”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa:

Unkari

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus:

3.1   Tuotelaji:

3.2   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta:

Nimitystä ”Magyar szürkemarha hús” (unkarilaisen harmaanaudan liha) voidaan käyttää ainoastaan silloin, kun liha on todistettavasti peräisin Unkarissa hyvin laajaperäisissä olosuhteissa kasvatetuista, unkarilaisen harmaanaudan rotumääritelmän mukaisista rotupuhtaista yksilöistä.

”Magyar szürkemarha hús” on väriltään voimakkaan tummanpunaista. Värinsä ansiosta liha erottuu selvästi muusta naudanlihasta, sillä lihaksen pigmenttipitoisuus on suurempi kuin muussa naudanlihassa. Liha onkin väriltään tummempaa kuin useimmat muut naudanlihalajit.

Valumahävikki on vähäistä, sillä lihan koostumus on kuiva ja lihaskuituja on paljon. Syynä tähän on perinteinen laajaperäinen laidunruokinta.

Lihan marmoroituminen näkyy hyvin ja aiheutuu pikemminkin sidekudoksen sisältämästä rasvasta kuin itse lihaksen sisäisestä rasvasta, sillä yksinomaan laitumella pidettyjen eläinten liha sisältää vain vähän lihaksen sisäistä rasvaa (~ 1,2 %).

”Magyar szürkemarha hús” -lihan kuiva-ainepitoisuus on korkea, joten lihan vesipitoisuus on pienempi kuin tavallisissa naudanlihalajeissa, eikä liha kutistu niin paljon kypsennyksen aikana. Epätavallinen, hieman hapokkaampi ja riistaa muistuttavaa maku erottaa lihan maun tavanomaisesta.

Lihakkuusluokka (EUROP-luokitus): R, O, P.

Rasvaisuusluokka: 1, 2, 3.

Kaupan pitämisen muodot:

3.3   Raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet):

—

3.4   Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet):

”Magyar szürkemarha hús” -nimitystä voidaan käyttää, jos eläimet kasvatetaan hyvin laajaperäisessä laidunruokinnassa.

Saatavilla olevan kasvillisuuden mukaan ruokinta jakautuu kahteen kauteen eli kesän laidunruokintaan ja talven sisäruokintaan.

Eläimet ovat laitumella keleistä riippuen huhtikuun puolivälistä marraskuun loppuun. Se, mitä eläimet syövät, määräytyy ennen kaikkea paikallisen kasvillisuuden mukaan. Kasvillisuus pääsee kaikkialla Unkarissa kehittymään hyvin laajaperäisissä olosuhteissa. Laajaperäisesti laidunnettujen niittyjen kasvivalikoima yhdessä perinteisten kasvatusmenetelmien kanssa takaa ”Magyar szürkemarha hús” -lihan ainutlaatuisen laadun ja maun.

Kesän laidunkaudella lisärehua (esikuivattua tai -kuivaamatonta säilörehua) voidaan (laidunnurmen lisäksi) antaa ainoastaan silloin, kun laitumet kuivuvat.

Talven sisäruokinnassa käytetään ennen kaikkea hyvälaatuista, laajaperäisesti hoidetuilta niityiltä saatavaa heinää. Lisäksi voidaan antaa muuntogeenittömiä maissinvarsia tai sokerijuurikasjätemassaa, rehuolkea ja esikuivatettua tai -kuivaamatonta sinimailas- tai nurmisäilörehua.

Eläinten ruokinnassa ei saa käyttää kasvunedistäjiä.

3.5   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella:

Suojatun maantieteellisen merkinnän saaneen lihan on oltava peräisin yksilöidyllä maantieteellisellä alueella syntyneistä, kasvatetuista, lihotetuista ja teurastetuista unkarilaiseen harmaaseen nautarotuun kuuluvista eläimistä.

Satoja vuosien vanhaa kansan- ja kulttuuriperintöä noudattaen ”Magyar szürkemarha hús” -lihan tuotantoeläimet kasvatetaan ja jalostetaan laajaperäisesti laumoissa. Sen lisäksi eläinten jäljitettävyys on nykyaikaisten vaatimusten mukaisesti varmistettu. Siitoslehmät vasikoivat vuosittain laajaperäisissä olosuhteissa. Vasikoita voidaan pitää alusta lähtien laitumella. Eläimet laiduntavat ulkolaidunkauden alusta sisäruokintakauden alkuun laumoissa. Vuosisataisten perinteiden mukaisesti nautakarja voi oleskella talvella ulkosalla vaikeuksitta. Ainoa, mutta tärkeä vaatimus on tuulensuojan ja kuivan oljen tarjoaminen eläimille.

3.6   Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt:

—

3.7   Merkintöjä koskevat erityiset säännöt:

Lainsäädännössä muuten vahvistettujen vaatimusten lisäksi tuotepakkauksissa on oltava seuraavat maininnat:

Logon väritys ja koko ovat seuraavanlaiset:

Perusmallissa kilpi on vähintään 15 mm korkea. Logo voidaan suurentaa vaiheitta minkä kokoiseksi tahansa. Logossa kuva ja kirjoitus ovat mustalla. Tausta on valkoinen.

Jos liha myydään pakkaamatta, edellä mainitut tiedot on esitettävä kylmätiskin lähellä niin, että kuluttajien on ne helppo nähdä.

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus:

Unkari

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen:

5.1   Maantieteellisen alueen erityisyys:

”Magyar szürkemarha hús” -lihan tuotantoeläinten kasvatus- ja pitoalueena ovat Unkarin 19 läänissä ne alueet, jotka soveltuvat laajaperäiseen laiduntalouteen, eli nurmialueet (1 051 000 ha), ruoikot (59 000 ha) ja viljelemättömät soiset alueet (30–40 000 ha).

Maantieteellisesti alue sijaitsee mannermaisen, merellisen ja Välimeren ilmaston raja-alueella. Sääolot voivat kuitenkin olla hyvin äärimmäiset (kylmä talvi ja hyvin kuuma kesä). Tällaiset ilmasto-olot suosivat laidunmaiden ja laiduntalouden kehittymistä, mutta samaan aikaan eläimiksi on täytynyt valita sellaisia, jotka ovat kyenneet sopeutumaan äärimmäisiin olosuhteisiin. Unkarissa onkin aina ollut laajoja laiduntamiseen soveltuvia alueita, joilla on laidunnettu ilmasto-oloihin soveltuneita unkarilaisia harmaanautoja. Tämän vuoksi laiduntalous ja teurasnautojen kauppa ovat perinteisesti olleet alueen johtavia maatalousaloja.

Perinteisellä nautaeläintaloudella oli ratkaiseva asema maantieteellisen alueen pienempien kaupunkien kehityksessä. Lähteiden mukaan naudanlihan vientiä harjoitettiin lähes keskeytyksettä 1300-luvulta 1800-luvun puoliväliin saakka. Turkkilaisten jatkuvien hyökkäysten vuoksi väkimäärä väheni ja vähemmän elinkelpoiset yhteisöt hajosivat. Syrjäisimmät seudut autioituivat, sillä asukkaat muuttivat kyliin, joiden luonnonvarat olivat paremmat. Laajoilla alueilla luovuttiin peltoviljelystä ja siirryttiin laiduntalouteen. Laiduntaminen pustalla omilla tai vuokramailla (ennen kaikkea lihakarjanpito) toi asukkaille niin paljon lisätuloja, että tilat itsenäistyivät vähitellen, kehitykselle tarjoutui taloudelliset mahdollisuudet ja kaupunkikehitys pääsi käyntiin. Ei ole liikaa sanottu, että unkarilaisen harmaanaudan kasvatukseen perustuvasta taloudesta tuli tämän muutoin Euroopan reunamilla sijaitsevan maan johtava talouden ala.

”Magyar szürkemarha hús” -lihalla on ollut huomattava vaikutus Unkarin kansan- ja paimenkulttuurin kehittymiseen. Nautojen teurastuksesta saatuja sivutuotteita käytettiin päivittäin paimentolaiselämässä. Varsinkin eläinten sarvia arvostettiin suuresti. Sarvista valmistettiin paimentolaistorvia sekä suola- ja lääkeastioita, jotka koristeltiin runsaasti. Tämä käsityöläisperinne on jatkunut meidän päiviimme saakka tietyillä alueilla.

Laajamittaiseen paimentalouteen soveltuvista maista huomattava osa on nykyisin luonnonsuojelualueita. Ottaen huomioon luonnonsuojelunäkökohdat viljelijät pitävät laajaperäisen laiduntalouden avulla maan kunnossa. Tällainen viljelymuoto on kestävä ja perinteinen, ja lisäksi sillä varmistetaan pitkällä aikavälillä alueen arvokkaan ja suojellun kasviston sekä eläimistön hoivaaminen ja säilyminen.

5.2   Tuotteen erityisyys:

Perinteisen eläintenpidon ansiosta tuotteiden (3.2 kohdassa eritellyt) biokemialliset, fyysiset ja aistinvaraiset ominaisuudet eroavat olennaisesti muusta markkinoilla olevasta naudanlihasta. Silmiinpistävin esimerkki ovat vähäinen valumahävikki, lihan kuiva koostumus ja lihaskuitujen paljous, lihaksen sisäisen rasvan vähäisyys sekä lihan riistaan vivahtava maku, joka poikkeaa totutusta naudanlihan mausta.

”Magyar szürkemarha hús” -lihan rasvahappokoostumus tuo ravitsemuksellista etua, sillä laajaperäisesti kasvatetuista unkarilaisen harmaanautarodun lihasonneista saadussa lihassa on tutkimusten mukaan huomattavasti enemmän monityydyttymättömiä rasvahappoja kuin voimaperäisesti kasvatetuista elämistä saadussa lihassa. Laajaperäisesti kasvatettujen unkarilaisten harmaannautojen lihassa monityydyttymättömien rasvahappojen ryhmien n-6 ja n-3 suhde sekä n-6- rasvahappoihin kuuluvan linolihapon ja n-3-rasvahappoihin kuuluvan linoleenihapon suhde on 3:1. Tämä on parempi kuin laajaperäisesti kasvatetuista holstein-friisiläisen rodun naudoista saadun lihan suhdeluku 4:1, jota pidetään tyydyttävänä. Voimaperäisesti kasvatettujen nautojen lihassa kyseinen suhdeluku voi olla 9:1 tai 10:1. Voidaankin sanoa, että n-6- ja n-3-rasvahappojen suhde on ihmisten ravitsemuksen kannalta parhaimmillaan laajaperäisesti kasvatettujen unkarilaisen harmaanaudan lihassa.

5.3   Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM):

”Magyar szürkemarha hús” -lihan tuotantoeläimiä eli unkarilaisia harmaanautoja vientiin keskiajalla Eurooppaan huomattavia määriä (vuosittain noin 100 000 eläintä). Nämä erittäin suuret kauppamäärät johtuivat jo tuolloin lihan erinomaisesta, muusta naudanlihasta poikkeavasta mausta.

Teurasnaudat ajettiin jalan kaukaisten maiden kauppapaikoille erityisiä varta vasten perustettuja leveitä teitä pitkin. Näin ”Magyar szürkemarha hús” -lihaa ryhdyttiin myymään Nürnbergin, Münchenin, Augsburgin, Regensburgin, Ulmin, Strasbourgin, Hustopečen, Legradin, Bakarin ja Venetsian lihamarkkinoilla ja siitä tuli kysytty tuote.

Se, että Unkarista peräisin olevaa naudanlihaa pidettiin parhaimpana teurasnaudan lihana, käy ilmi lukuisista edellä mainittujen saksalaisten kaupunkien arkistoista löytyvistä senaikaisista asiakirjoista (Augssburg, 1578; Nürnberg, 1571). Saksan keisarillisissa kaupunkisäännöissä todettiin, että jos tällaista lihaa leikattiin lihakaupassa, samaan aikaan ei saanut paloitella muuta lihaa, jottei se sekaantuisi joukkoon.

Edellä kuvatuista perinteisistä laajaperäisistä kasvatusolosuhteista johtuen eläimet pystyvät kulkemaan paljon pidemmän matkan kuin tavalliset naudat (päivittäin 20–30 km). Koska eläimet kulkevat ja laiduntavat tällä tavoin, valumahävikki on vähäistä, niistä saatava liha on kuivaa, lihaskuituja on paljon ja lihaksen sisäistä rasvaa on vain vähän.

Luontaisissa olosuhteissa ilman kemiallisia aineita laajaperäisesti kasvatettu ”Magyar szürkemarha hús” -liha on markkinoilla nykyään yhä halutumpaa ja edustaa Euroopan kulttuurista ja viljelyllistä moninaisuutta.

Eritelmän julkaisutiedot:

(Asetuksen (EY) N:o 510/2006 5 artiklan 7 kohta)

http://www.fvm.hu/main.php?folderID=2343

(1)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.