Recommendation for a COUNCIL RECOMMENDATION on the National Reform Programme 2011 of Swedenand delivering a Council opinionon the updated Convergence Programme of Sweden, 2011-2014
Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Ruotsin kansallisesta uudistusohjelmasta
vuodelta 2011
sekä siihen sisältyvä neuvoston lausunto
Ruotsin tarkistetusta lähentymisohjelmasta vuosiksi 2011–2014 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148
artiklan 4 kohdan, ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman
valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta
7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY)
N:o 1466/97[1] ja
erityisesti sen 9 artiklan 3 kohdan, ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen[2], ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät, ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon, on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa, sekä katsoo seuraavaa: (1)
Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta
2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja
kasvustrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa
talouspolitiikan koordinointia. Strategia keskitetään avainalueisiin, joilla
tarvitaan toimia Euroopan kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn
lisäämiseksi. (2)
Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010
suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista
suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010
päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista[3]. Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt
suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat
huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan. (3)
Komissio hyväksyi 12 päivänä tammikuuta 2011
ensimmäisen vuotuisen kasvuselvityksen. Tästä alkoi uusi talouden ohjauksen ja
hallinnan jakso EU:ssa ja ensimmäinen politiikan yhdennetyn
etukäteiskoordinoinnin EU-ohjausjakso, jonka perusta on Eurooppa 2020
-strategiassa. (4)
Eurooppa-neuvosto hyväksyi 25 päivänä maaliskuuta
2011 julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistuksen painopisteet (jotka
ovat 15 päivänä helmikuuta ja 7 päivänä maaliskuuta 2011 annettujen neuvoston
päätelmien ja komission vuotuisen kasvuselvityksen mukaisia). Se korosti, että
etusijalle on asetettava talousarvioiden tervehdyttäminen ja julkisen talouden
kestävyyden palauttaminen, työttömyyden vähentäminen työmarkkinauudistusten
avulla sekä uudet kasvua edistävät toimet. Se kehotti kaikkia jäsenvaltioita
toteuttamaan näihin painopisteisiin perustuvia konkreettisia toimenpiteitä,
jotka sisällytetään niiden vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin
uudistusohjelmiin. (5)
Ruotsi toimitti vuosiksi 2011–2014 laaditun, vuonna
2011 tarkistetun lähentymisohjelmansa ja vuonna 2011 laaditun kansallisen
uudistusohjelmansa 29 päivänä huhtikuuta 2011. Näitä kahta ohjelmaa on
arvioitu yhtä aikaa. (6)
Ennen vuosien 2008–2009 talouskriisiä Ruotsin
talous kasvoi yli vuosikymmenen ajan voimakkaasti kotimaisen kysynnän ja
nettoviennin ansiosta. Koska Ruotsin talous on suuntautunut vientiin ja sillä
on suuri rahoitussektori, ulkoisen kysynnän äkillinen lasku ja
rahoitusmarkkinoiden hyytyminen vuonna 2008 vaikuttivat siihen voimakkaasti.
BKT supistui 5,1 prosenttia vuonna 2009 ja työttömyys kasvoi noin 6 prosentista
yli 9 prosenttiin. Taantuma jäi kuitenkin lyhyeksi ja vaikutti pääasiassa
vientiteollisuuteen, sillä lähtötilanne oli hyvä, kotitalouksilla,
pankkisektorilla ja julkisella sektorilla ei ollut suurempia muutospaineita ja
tilanteeseen reagoitiin oikeilla finanssi- ja rahapoliittisilla toimilla. Kun
maailmankauppa elpyi, Ruotsin talous elpyi voimakkaasti ja laaja-alaisesti,
jolloin kokonaistuotanto kasvoi 5,5 prosenttia vuonna 2010. Automaattisten
vakauttajien ja harkinnanvaraisten toimenpiteiden yhteisvaikutuksen ansiosta
julkisen talouden rahoitusasema, joka oli 3,7 prosenttia ylijäämäinen suhteessa
BKT:hen vuonna 2007, laski 0,9 prosenttia alijäämäiseksi vuonna 2009 ja palautui
sitten tasapainoon vuonna 2010. (7)
Neuvosto on neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97
mukaisen tarkistetun lähentymisohjelman arvioinnin perusteella sitä mieltä,
että julkisen talouden ennusteiden perustana oleva makrotalouden skenaario on
realistinen, lukuun ottamatta vuotta 2012, jonka osalta se on liian
optimistinen. Tarkistetussa lähentymisohjelmassa esitelty julkisen talouden
strategia on järkevä, sillä se auttaa Ruotsia saavuttamaan keskipitkän
aikavälin tavoitteen, joka on 1 prosentin ylijäämä suhteessa BKT:hen
suhdannekierron aikana. Tämä antaisi hiukan liikkumavaraa 3 prosentin
viitearvon ylityksiä vastaan mahdollisissa tulevissa laskusuhdanteissa.
Ohjelmassa ennakoidaan julkisen talouden ylijäämän kasvavan vuoden 2011
0,6 prosentista suhteessa BKT:hen 3,7 prosenttiin vuonna 2014, joka on
ohjelman viimeinen vuosi. Tämä parannus johtuu voimakkaaksi ennakoidusta
talouskasvusta, sillä ohjelmassa ei kaavailla kyseisiksi vuosiksi mitään
vakauttamistoimia. Julkisen talouden tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät
riskit ovat pääosin tasapainossa. Koska ohjelmassa esitetty vuoden 2011
tuloennuste on varovainen, julkisen talouden toteutumat saattavat osoittautua
tänä vuonna hiukan paremmiksi kun taas vuodesta 2012 alkaen tietyt julkisen
talouden ennusteiden heikkenemisriskit liittyvät suotuisiin makrotalouden
odotuksiin. Koska hallitus on ilmoittanut, että muita vuoden 2011
talousarvioesityksessä kaavailtuja elvyttäviä finanssipoliittisia toimenpiteitä
(kuten työssäkäyvien verohyvitysjärjestelmän viides vaihe, valtionveron
tulorajan uusi korotus, ravintolapalveluiden alv-alennus ja eläkkeiden
verotuksen madaltaminen) saatetaan toteuttaa vuodesta 2012 alkaen, jos
julkisessa taloudessa on riittävästi liikkumavaraa, myötäsyklisen
finanssipolitiikan virityksen riski on olemassa. Tulevasta väestönkehityksestä
johtuen on tärkeää, että Ruotsi pysyy keskipitkän aikavälin tavoitteessaan. (8)
Asunto- ja asuntolainamarkkinoiden tämänhetkinen
tilanne saattaa olla epävakauttava tekijä. Finanssikriisin huippua seuranneen
lyhytaikaisen ja lievän korjausliikkeen jälkeen asuntojen hinnat kääntyivät
Ruotsissa (toisin kuin muissa maissa) uudestaan voimakkaaseen kasvuun, joka
alkoi 1990-luvun jälkipuoliskolla, ja ovat nyt ennätyskorkealla. Asuntojen
hintojen nousuun yhdistyy kotitalouksien velkaantumisen kasvu: velkaantumisaste
oli vuoden 2010 puolivälissä historiallisen korkea, 170 prosenttia
käytettävissä olevista tuloista. Lisäksi suuri osa asuntoveloista on
vaihtuvakorkoisia pienillä lyhennyksillä. Tämä heikentää ruotsalaisten kotitalouksien
kykyä kestää korkojen nousua tai työttömyyttä. Selvä korjausliike
asuntomarkkinoilla saattaisi vaikuttaa negatiivisesti makrotalouden vakauteen,
kun kotitaloudet hillitsisivät kulutustaan pitääkseen taloutensa tasapainossa
ja ruotsalaisten pankkien rahoituskulut kasvaisivat. (9)
Ruotsin työmarkkinoilla EU:n ulkopuolisten maiden
kansalaisilla ja nuorilla on suhteellisen heikko asema verrattuna EU:n
keskiarvoon. Heidän työmarkkina-asemansa kohentaminen on olennaista, jotta
kokonaistyöllisyyttä saadaan nostettua ja työvoiman saatavuutta pitkällä
aikavälillä parannettua väestön ikääntymisen aiheuttamien haasteiden
mukaisesti. Ruotsin hallitus on toteuttamassa useita uudistuksia, joilla
parannettaan molempien näiden ryhmien työllisyyttä. Näitä ovat muun muassa
neuvonnan lisärahoitus, työharjoittelumahdollisuudet, ammatillinen
aikuiskoulutus, oppisopimuskoulutus, kohdennetut palkkatuet ja räätälöidyt
ruotsin kielen kurssit. Viimeisimpien tilastojen mukaan Ruotsin työmarkkinat
ovat selvästi kohenemassa kaikkien muiden ryhmien paitsi ulkomailla syntyneiden
naisten osalta. (10)
Komissio on arvioinut lähentymisohjelman ja
kansallisen uudistusohjelman[4]. Se
on ottanut huomioon niiden merkityksen Ruotsin finanssipolitiikan sekä
sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta. Lisäksi se on arvioinut,
ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska Euroopan unionin talouden
ohjausta ja hallintaa on tarpeen tehostaa kokonaisuudessaan antamalla EU:n
tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Se katsoo, että ohjelmat ovat
asianmukaisia Ruotsin suurimpiin haasteisiin nähden. Hallituksen
finanssipoliittinen strategia – keskipitkän aikavälin tavoitteessa pysyminen –
on järkevä, mutta vuodesta 2012 alkaen on kuitenkin varottava
finanssipolitiikan liiallista löystymistä suotuisan kasvun aikana.
Makrotalouden tasapainoon kohdistuvat riskit olisi arvioitava, etenkin
asuntojen hintojen nousuun ja kotitalouksien velkaantumiseen liittyvät riskit.
Myös heikoimpien väestöryhmien, etenkin nuorten ja ulkomaalaissyntyisten naisten,
osallistumista työmarkkinoihin on seurattava ja parannettava. (11)
Neuvosto on tutkinut Ruotsin tarkistetun
lähentymisohjelman vuodeksi 2011 ja sen lausunto[5]
on esitetty erityisesti jäljempänä 1 kohdassa esitetyssä suosituksessa.
Neuvosto on tutkinut Ruotsin kansallisen uudistusohjelman ottaen huomioon 25
päivänä maaliskuuta 2011 hyväksytyt Eurooppa-neuvoston päätelmät, SUOSITTAA, että Ruotsi toteuttaisi
vuosina 2011–2012 toimia, joilla se (1)
pitää finanssipolitiikan sellaisessa kurssissa,
jolla varmistetaan keskipitkän aikavälin tavoitteessa pysyminen ja vältetään
myötäsyklinen finanssipolitiikan viritys nyt kun noususuhdanne on alkanut; (2)
ehkäisee makrotaloudellisia riskejä, jotka
liittyvät asuntojen hintojen nousuun ja kotitalouksien velkaantumiseen, mukaan
luettuina asuntolainajärjestelmään, vuokrien sääntelyyn, kiinteistöverotukseen
ja rakennuslupiin liittyvät uudistukset; (3)
seuraa ja parantaa nuorten ja muiden heikossa
asemassa olevien väestöryhmien osallistumista työmarkkinoille. Tehty Brysselissä Neuvoston
puolesta Puheenjohtaja [1] EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1. [2] EUVL C …, s.. [3] Pidetään voimassa vuonna 2011 19 päivänä
toukokuuta 2011 annetulla neuvoston päätöksellä 2011/308/EU. [4] SEC(2011) 735. [5] Lausunnosta säädetty neuvoston asetuksen (EY) N:o
1466/97 9 artiklan 3 kohdassa.