Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta /* KOM/2011/0890 lopullinen - 2011/0455 (COD) */

PERUSTELUT

1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Henkilöstösäännöt muodostavat oikeudellisen kehyksen, joka koskee eri asemapaikoissa Euroopan unionissa ja kolmansissa maissa sijaitsevien yli 50 toimielimen ja viraston palveluksessa työskentelevien noin 55 000 virkamiehen ja muun toimihenkilön työskentelyä ja työehtoja.

EU:n on nyt vastattava ennen kokemattomiin haasteisiin, joten sen henkilöstön pätevyys, sitoutuneisuus, riippumattomuus ja lojaalius ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Samanaikaisesti nämä haasteet edellyttävät kaikilta julkishallinnoilta ja kaikilta julkishallinnossa työskenteleviltä erityisiä ponnisteluja tehokkuuden parantamiseksi ja Euroopan muuttuvaan taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen sopeutumiseksi.

Maailmantalouden viimeaikaiset tapahtumat samoin kuin siitä seuraava tarve vakauttaa julkista taloutta vaikuttavat väistämättä myös EU:n virkamieskuntaan ja kaikkien EU:n toimielinten, elinten ja virastojen hallintoihin. EU:n hallintomenojen osuus on vain 5,8 prosenttia vuosiksi 2007–2013 hyväksytystä monivuotisesta rahoituskehyksestä, joka puolestaan vastaa noin yhtä prosenttia EU:n BKT:stä. On kuitenkin tärkeää osoittaa, että kaikki EU:n toimielimet ja niiden henkilöstö jatkavat pyrkimistä tehokkuuteen ja taloudellisuuteen, ja huomioida julkisen talouden rajoitteet, joiden kanssa monet julkishallinnot Euroopassa joutuvat elämään.

Koska EU:lla ja sen toimielimillä on edessään suuria haasteita, ehdotuksessa on saatava tasapainotettua tehokkuuden ja säästöjen lisäämisen välttämättömyys sekä toimielinten kyky toteuttaa EU:n politiikkaa. Tähän liittyen EU:n toimielinten on työnantajina pystyttävä edelleen houkuttelemaan mahdollisimman pätevää henkilöstöä eri erikoisaloilta ja pitämään kiinni tällaisesta henkilöstöstä. Toimielimet hakevat palvelukseensa erittäin päteviä henkilöitä, jotka pystyvät työskentelemään monikulttuurisessa ja monikielisessä ympäristössä ja jotka ovat valmiita muuttamaan ulkomaille ja asumaan siellä perheineen. EU:n toimielimistä jää lähiaikoina eläkkeelle varsinkin EU:hun ennen vuotta 2004 kuuluneiden 15 jäsenvaltion kansalaisia, mikä merkitsee sitä, että jatkossa on erityisen haasteellista säilyttää henkilöstön keskuudessa kaikkien jäsenvaltioiden välinen maantieteellinen tasapaino. Kun otetaan huomioon Euroopan väestörakenteen muutokset, tulevaisuudessa on entistäkin vaikeampaa saada palvelukseen erinomaista henkilöstöä kaikista jäsenvaltioista ja pitää heistä kiinni.

Tätä ehdotusta on tarkasteltava yhteydessä henkilöstösääntöjen kattavaan uudistukseen, joka tuli voimaan 1. toukokuuta 2004. Sen myötä EU:n virkamieskuntaa koskeva lainsäädäntö uudistettiin perusteellisesti, ja se toi mukanaan merkittäviä muutoksia kaikille EU:n virkamieshallinnon aloille. Koko urajärjestelmä uudistettiin. Sen yhteydessä luotiin uusi henkilöstöluokka, sopimussuhteiset toimihenkilöt, joilla on yleisesti ottaen matalampi palkka. Virkamiesten ja väliaikaisten toimihenkilöiden palkkataulukkoja tarkistettiin siten, että henkilöstöä voitiin ryhtyä rekrytoimaan aiempaa alempiin palkkaluokkiin ja sen myötä matalammalla alkupalkalla. Uudistuksessa myös muutettiin työehtoja joustavammiksi ja perheystävällisemmiksi, kun henkilökohtaisista syistä myönnettävän virkavapauden enimmäispituutta pidennettiin ja käyttöön otettiin vanhempainloma.

Uudistuksen yhteydessä eläkeikää korotettiin 60 vuodesta 63 vuoteen, mutta jo palveluksessa olleeseen henkilöstöön sovelletaan siirtymätoimenpiteitä. Uusien työntekijöiden eläkeoikeuksien vuotuista karttumisprosenttia alennettiin 2 prosentista 1,9 prosenttiin, ja 1. toukokuuta 2004 jälkeen karttuneisiin eläkeoikeuksiin ei enää sovelleta korjauskerrointa korkeiden elinkustannusten perusteella. Eläkejärjestelmän vakuutusmatemaattisen tasapainon säilyttämiseksi sovellettava menetelmä vahvistettiin henkilöstösääntöjen liitteessä XII. Lisäksi hyväksyttiin EU:n virkamiesten palkan ja eläkkeiden mukauttamista koskeva uusi menetelmä.

Kaikilla näillä muutoksilla yhdessä on saatu aikaan merkittäviä säästöjä EU:n talousarvioon, ja niiden vuotuinen vaikutus kasvaa edelleen: tähän mennessä uudistus on tuottanut 3 miljardin euron säästöt ja vuoteen 2020 mennessä sen ansiosta säästetään vielä 5 miljardia euroa. Eurostatin tekemä tutkimus eläkekustannusten pitkän aikavälin talousarviovaikutuksista osoitti, että muihin osa-alueisiin kohdistuvien vaikutusten lisäksi vuoden 2004 uudistuksesta koituvat säästöt eläkekustannuksista ovat pitkällä aikavälillä yli 1 miljardi euroa vuodessa.

Palkkojen ja eläkkeiden mukauttamista koskeva menetelmä on ollut käytössä vuodesta 1972, ja se on osoittautunut hyödylliseksi välineeksi, jonka avulla on vältetty vuotuiset neuvottelut palkkojen mukauttamisesta, sekä mahdolliset lakot, jotka liittyvät tällaisiin neuvotteluihin. Menetelmää on vuosien kuluessa muutettu useaan otteeseen, viimeksi vuonna 2004. Koska nykyisen menetelmän voimassaolo päättyy vuoden 2012 lopussa, komissio ehdottaa nyt uutta menetelmää, jossa heijastuvat jäsenvaltioiden tekemät poliittiset päätökset niiden virkamiesten palkkojen mukautuksista. Samalla sen yhteydessä pyritään ratkaisemaan puutteita, joita on käynyt ilmi vuoden 2009 vuotuisesta mukautuksesta käytyjen neuvottelujen yhteydessä ja jälkeen. Eläkemaksun laskentajärjestelmän voimassaolo päättyy 30. kesäkuuta 2013, ja komissio ehdottaa uutta, yleisen vakuutusmatemaattisen käytännön mukaista järjestelmää.

Tämän ehdotuksen yhteydessä otetaan huomioon myös neuvoston päätelmät ja SEUT-sopimuksen 241 artiklan mukaisesti esittämät pyynnöt, jotka liittyvät menetelmää koskevan poikkeuslausekkeen soveltamiseen, EU:n virkamiesten eläkejärjestelmään, kuten varhaiseläkejärjestelmään, sekä urarakenteeseen palkan ja tehtävien kytkemiseksi tiiviimmin yhteen. Lisäksi siinä otetaan huomioon kritiikki, jota on esitetty henkilöstösääntöjen vanhentuneita kohtia kohtaan siltä osin, kun arvostelu on perusteltua.

Komission ehdotuksessa saavutetaan tasapaino kustannustehokkuuden ja toimielinten henkilöstöhallinnon tarpeiden välillä. Euroopan komissio katsoo, että jos tämä ehdotus hyväksytään, EU:n toimielimillä on jatkossakin palveluksessaan riippumaton, tehokas ja uudenaikainen virkamieshallinto, jonka avulla toimielimet voivat hoitaa niille perussopimuksissa uskotut tehtävät.

2. INTRESSITAHOJEN KUULEMISEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET

Tästä ehdotuksesta on kuultu henkilöstön edustajia voimassa olevia menettelyjä noudattaen, ja siinä otetaan huomioon näiden kuulemisten tulokset.

Ennen ehdotuksen hyväksymistä siitä on kuultu henkilöstösääntökomiteaa ja Euroopan komission henkilöstökomiteaa.

Asiantuntijatiedon käyttö

Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö ei ollut tarpeen.

3. EHDOTUKSEN PÄÄKOHDAT

Henkilöstön vähentäminen 5 prosentilla

Kunkin toimielimen ja viraston henkilöstöä ehdotetaan vähennettäväksi 5 prosenttia. Tämä toteutettaisiin siten, että tiettyä määrää palveluksesta poistuvasta henkilöstöstä, toisin sanoen eläkkeelle jääviä tai sopimuksen päättymisen vuoksi lähteviä henkilöitä, ei korvattaisi uusilla. Toimielinten ja virastojen velvoite noudattaa henkilöstön vähentämistä koskevaa sitoumustaan käy ilmi henkilöstösääntöjen ehdotetusta 6 artiklasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta budjettivallan käyttäjän tulevia päätöksiä.

Palkkojen ja eläkkeiden mukauttamismenetelmä

Uuden menetelmän yhteydessä säilytettäisiin kansallisten virkamiesten ja EU-virkamiesten palkkakehityksen rinnastettavuuden periaate ja pyrittäisiin korjaamaan nykyisen menetelmän puutteet:

– Uudessa menetelmässä otettaisiin huomioon kaikissa jäsenvaltioissa tapahtunut palkkojen nimellismuutos (palkkojen reaalimuutosten sijaan). Tällä tavoin menetelmä seuraa tarkasti Euroopan unionin kaikissa jäsenvaltioissa, ei ainoastaan rajallisessa otoksessa, tapahtuneita palkkojen muutoksia;

– Jotta poikkeuksellisessa tilanteessa esiintyvää viivettä saataisiin lyhennettyä, uutta poikkeuslauseketta sovellettaisiin automaattisesti seuraavien kahden edellytyksen täyttyessä: 1) EU:n BKT supistuu, ja 2) EU:n henkilöstön palkan ja eläkkeiden mukautuksen määrän sekä EU:n BKT:n muutoksen välinen ero on suurempi kuin kaksi prosenttiyksikköä. Jos molemmat edellytykset täyttyvät, puolet mukautuksen määrästä siirrettäisiin seuraavalle vuodelle. Tätä lauseketta olisi jouduttu käyttämään esimerkiksi vuonna 2009.

– Brysselin kansainvälisen indeksin käyttö lopetettaisiin. Kunkin asemapaikan ja jäsenvaltioiden elinkustannusten kasvun väliset erot laskettaisiin ja otettaisiin huomioon korjauskertoimissa. Belgian ja Luxemburgin osalta otettaisiin käyttöön uusi yhteinen korjauskerroin, sillä nämä jäsenvaltiot katsottaisiin yhdeksi ainoaksi asemapaikaksi. Ensimmäisen vuoden osalta se on tarkoitus määrittää 100:ksi.

Ehdotettu menetelmä ei ole inflaatioon perustuva indeksointi, kuten ei nykyinenkään menetelmä, sillä se pelkästään seuraa kansallisten valtion virkamiesten ostovoiman kehitystä sellaisena kuin kukin jäsenvaltio siitä kansallisella tasolla päättää.

Yhteisvastuumaksu

Öljykriisin vaikutusten vuoksi menetelmä on ollut vuodesta 1982 kytketty palkoista perittävään lisäveroon. Taloudellisen tilanteen paranemisesta huolimatta tätä lisäveroa ei ole poistettu vaiheittain, vaan siitä on tullut menetelmän automaattiseen soveltamiseen liittyvä toimenpide. Ehdotuksen mukaan yhteisvastuumaksua korotetaan 6 prosenttiin ehdotetun menetelmän voimassaolon ajaksi.

Eläkejärjestelmään väestörakenteen kehityksen vuoksi tehtävät muutokset

Tavanomainen eläkeikä nostetaan 65 vuoteen

Tällä hetkellä 1. toukokuuta 2004 jälkeen palvelukseen otettujen virkamiesten tavanomainen eläkeikä on 63 vuotta. Ennen 1. toukokuuta 2004 palvelukseen otettuihin virkamiehiin sovelletaan siirtymäsäännöksiä, joiden perusteella eläkeikä vaihtelee 60 vuodesta 63 vuoteen.

Nyt ehdotetaan, että 1. tammikuuta 2013 lähtien palvelukseen otettavien virkamiesten tavanomainen eläkeikä korotetaan 65 vuoteen. Ehdotuksen mukaan sovellettaisiin samanlaisia siirtymäsäännöksiä kuin vuonna 2004, toisin sanoen ennen 1. tammikuuta 2013 palvelukseen otettujen virkamiesten eläkeikä vaihtelisi 60:n ja 65 vuoden välillä.

Lisäksi mahdollisuus jatkaa työskentelyä 67-vuotiaaksi voitaisiin myöntää muutenkin kuin vain poikkeustapauksissa.

Ehdotuksen mukaan käyttöön otettaisiin myös lisätoimenpiteitä, joiden avulla voitaisiin ottaa asianmukaisesti huomioon kertyneet eläkeoikeudet ja velvollisuus säilyttää eläkejärjestelmän vakuutusmatemaattinen tasapaino.

Varhaiseläkeikä nostetaan 58 vuoteen ja varhaiseläkkeelle pääsevien virkamiesten määrää vähennetään

Tällä hetkellä varhaiseläkkeen vähimmäisikä on 55 vuotta. Uudessa ehdotuksessa varhaiseläkkeen vähimmäisiäksi määritettäisiin 58 vuotta. Tämän lisäksi tiettynä vuonna eläkkeelle ilman eläkeoikeuksien vähentämistä jäävien virkamiesten enimmäismäärä määritettäisiin 5 prosentiksi kaikkien toimielinten edellisenä vuonna eläkkeelle jääneiden virkamiesten määrästä (nykyisessä järjestelmässä vastaava osuus on 10 prosenttia). Järjestelmä säilytetään, koska se on osoittautunut edellisen laajentumisen yhteydessä kaikkien toimielinten kannalta hyödylliseksi henkilöstöhallinnon välineeksi.

Eläkemaksun laskentamenetelmää mukautetaan kansainvälisen vakuutusmatemaattisen käytännön mukaiseksi

Eläkemaksun laskentajärjestelmän voimassaolo päättyy 30. kesäkuuta 2013. Ehdotuksen mukaan menetelmä säilyy samana, mutta korosta ja palkkojen kasvusta käytettävää liikkuvaa keskiarvoa pidennetään 30 vuoden liikkuvaksi keskiarvoksi. Tarkoitus on soveltaa kahdeksan vuoden siirtymäkautta.

Tämän muutoksen seurauksena eläkemaksusta tulisi vakaampi ja sen alttius lyhyen aikavälin korkomuutoksille vähenisi, mikä vähentäisi myös sen kiistanalaisuutta. Laskentajärjestelmästä tulisi yleisen vakuutusmatemaattisen käytännön mukainen, sillä sen mukaan eläkejärjestelmien tasapainon varmistamiseen olisi käytettävä aikaisempia havaintoja 20–40 vuoden ajalta.

Palvelussuhteen ehtojen mukauttaminen

Otetaan käyttöön viikoittainen vähimmäistyöaika

Jos tavoitteena on saavuttaa samat politiikan tavoitteet kuin aiemmin, 5 prosentin henkilöstöleikkaus edellyttäisi sitä, että jokainen henkilöstön jäsen ottaa hoitaakseen osuuden lisätyötaakasta.

Sen vuoksi henkilöstösääntöihin ehdotetaan sisällytettäväksi viikoittaisen työajan vähimmäistuntimäärä, 40 tuntia.

Joustavaa työaikaa koskevat järjestelyt säilytetään

Joustavat työaikajärjestelyt mahdollistavat työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen ja edistävät tasapainoista sukupuolijakaumaa toimielimissä, kuitenkin niin, että noudatetaan pakollista työaikaa koskevia velvoitteita. Sen vuoksi henkilöstösääntöihin on asianmukaista sisällyttää selkeä viittaus näihin järjestelyihin. Näitä henkilöstöä koskevia yleisiä järjestelyjä ei sovelleta esimiehiin, sillä he ovat saaneet toimielimiltä valtuudet hallinnoida henkilöstönsä aikaa ja omaa aikaansa.

Korvaukset ja etuudet: vähennetään vuotuisia matkapäiviä ja vuotuista matkakulukorvausta sekä mukautetaan muuttokulujen ja virkamatkakulujen korvaamissääntöjä

Tällä hetkellä henkilöstöllä on oikeus enintään kuuteen matkapäivään vuodessa lähtöpaikkakunnalle matkustamiseksi. Vuotuisten matkapäivien määrää ehdotetaan vähennettäväksi enintään kolmeen päivään.

Vuotuinen matkakulukorvaus perustuu kilometreinä määritettyyn etäisyyteen rautateitse, vaikka junalla matkustaminen ei useinkaan ole tavallisin tapa matkustaa lähtöpaikkakunnalle. Sen vuoksi etäisyys ehdotetaan laskettavaksi isoympyrämatkana, mikä pienentäisi yksittäisten henkilöiden saaman korvauksen määrää. Lisäksi vuotuisten matkakulujen korvaukset rajoitettaisiin koskemaan EU:n jäsenvaltioiden aluetta.

Muuttokulujen korvaamissääntöjä olisi yksinkertaistettava sekä henkilöstöön että hallintoon kohdistuvan hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi. Sen vuoksi ehdotetaan otettavaksi käyttöön kustannuskattoja, joissa otetaan huomioon virkamiehen tai toimihenkilön perhetilanne sekä muuton ja siihen liittyvän vakuutuksen keskimääräiset kustannukset.

Virkamatkoja koskevia sääntöjä olisi mukautettava niin, että niissä otetaan huomioon sellaisten toimielinten erityistarpeet, joiden henkilöstön on toistuvasti tehtävä virkamatkoja toimielimensä päätoimipaikkoihin. Ehdotuksen mukaan tällaisissa tapauksissa majoituskulut voidaan korvata kiinteämääräisen summan perusteella.

Toimielimiä ja virastoja koskevat avoimuutta edistävät toimenpiteet

Henkilöstösäännöt pannaan täytäntöön toimielinten ja virastojen hyväksymien toimenpiteiden välityksellä. Henkilöstösääntöjen johdonmukaisen ja yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi ja yksinkertaisuuden vuoksi komission täytäntöönpanosääntöjä sovellettaisiin virastoihin soveltuvin osin.

Virastojen erityistilanteen huomioon ottamiseksi ne voisivat kuitenkin komissiolta luvan saatuaan joko hyväksyä erilaiset täytäntöönpanosäännöt tai päättää tarvittaessa olla soveltamatta mitään täytäntöönpanosääntöjä.

Läpinäkyvyyden takaamiseksi unionin tuomioistuin perustaisi rekisterin kaikkien toimielinten täytäntöönpanosäännöistä.

Hallintoavustajien ura, uusi sihteerien urarakenne ja sopimussuhteisen henkilöstön palvelukseen ottamisen joustavuuden parantaminen

Ylimmät palkkaluokat varataan henkilöstölle, jolla on korkean tason tehtäviä

Jotta saataisiin luotua selvä yhteys tehtävien ja palkkaluokan välille, hallintoavustajien tehtäväryhmän urarakennetta muutetaan niin, että kaksi ylintä palkkaluokkaa (AST 10 ja 11) varataan vain sellaisille virkamiehille ja väliaikaisille toimihenkilöille, jotka hoitavat merkittäviä henkilöstöhallintoon, talousarvion toteuttamiseen ja/tai koordinointiin liittyviä tehtäviä.

Uusi sihteerien ja virkailijoiden tehtäväryhmä AST/SC

AST-henkilöstön nykyisten alojen urarakenteita on mukautettava edelleen vastaamaan eritasoisia tehtäviä, jotta EU:n virkamieshallintoon saadaan luotua sopivan vaihteleva valikoima urarakenteita ja toisaalta saadaan rajoitettua hallintomenoja, kuten monivuotisessa rahoituskehyksessä edellytetään. Tätä tarkoitusta varten olisi otettava käyttöön uusi AST/SC -tehtäväryhmä sihteeri- ja virkailijahenkilöstä varten. Tälle uudelle tehtäväryhmälle ehdotetuilla palkoilla ja ylennysprosenteilla varmistetaan tehtävien ja palkkatason asianmukainen vastaavuus. Tällä tavoin pystytään säilyttämään vakaa, kattava ja tasapainoinen EU:n virkamieskunta, mitä monet toimielimet pitävät välttämättömänä.

Sopimussuhteisen henkilöstön palvelukseen ottaminen

Jotta toimielimet saisivat lisää joustavuutta, ylimääräisten sopimussuhteisten toimihenkilöiden sopimusten enimmäiskestoa ehdotetaan pidennettäväksi kolmesta vuodesta kuuteen.

Vaikka suurin osa virkamiehistä otettaisiin palvelukseen edelleen avointen kilpailujen kautta, toimielimet saisivat luvan järjestää sisäisiä kilpailuja, joihin voisi osallistua myös sopimussuhteinen henkilöstö.

Perusteettoman maantieteellisen epätasapainon korjaaminen

Henkilöstösäännöissä säädetään, että Euroopan unionin virkamiehet on otettava palvelukseen mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta. Tilastoista käy kuitenkin ilmi, että joidenkin maiden kansalaiset ovat yliedustettuja verrattuna niiden väestön suhteelliseen osuuteen Euroopan unionin väestöstä, kun taas toisten maiden kansalaiset ovat laajasti aliedustettuja. Tämä epätasapaino on erityisen selvää tietyissä palkkaluokissa.

Sen vuoksi henkilöstösääntöjen 27 artiklaa olisi muutettava siten, että toimielimet voivat toteuttaa toimenpiteitä pitkäaikaisen ja merkittävän maantieteellisen epätasapainon korjaamiseksi säilyttäen edelleen periaatteen, jonka mukaan palvelukseen ottaminen perustuu mahdollisimman korkeatasoiseen pätevyyteen, tehokkuuteen ja luotettavuuteen. Tämä toimenpide hyväksytään yleisenä täytäntöönpanotoimenpiteenä, ja siitä on laadittava kertomus viiden vuoden kuluttua.

Virastojen henkilöstöhallinnon tehokkuuden parantaminen

EU:n virastoista on tullut tärkeä osa Euroopan unionin toimielinjärjestelmää. Tällä hetkellä toiminnassa on 45 yksikköä (32 sääntelyvirastoa, seitsemän yhteisyritystä ja kuusi toimeenpanovirastoa). Niiden palveluksessa on lähes 8 000 henkilöä, useimmat väliaikaisina toimihenkilöinä. Henkilöstösääntöjen ja muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen säännökset eivät kuitenkaan ole täysin sopivat virastojen tapaisten pienten rakenteiden tarpeisiin.

Tästä syystä komissio ehdottaa, että virastoissa otettaisiin käyttöön uusi väliaikaisen henkilöstön ryhmä. Heidät otettaisiin palvelukseen avoimella ja objektiivisella valintamenettelyllä ja palvelussuhde voitaisiin solmia toistaiseksi voimassa olevaksi. Virastot voisivat tarvittaessa siirtää heidät tilapäisesti muihin tehtäviin yksikön edun mukaisesti. Virastojen väliaikainen henkilöstö voisi myös pitää palkatonta lomaa enintään 15 vuotta koko uransa aikana. Liikkuvuutta viraston sisällä ja eri virastojen välillä helpotettaisiin, koska palkkaluokka ja palkkataso säilyisivät toimihenkilön päättäessä hakea uutta tointa, edellyttäen, että hänen palkkaluokkansa kuuluu uuden toimen palkkaluokkien piiriin.

Virastoilla olisi tiettyä joustonvaraa niiden perustaessa komiteoita, joissa käydään sosiaalista vuoropuhelua tai joita on kuultava ennen päätöksentekoa.

4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella olisi talousarviovaikutuksia Euroopan unionin menoihin ja tuloihin. Siirtymäsäännösten vuoksi eräiden säännösten taloudellinen vaikutus lisääntyisi vähitellen ja täysi vaikutus ilmenisi vasta pitkällä aikavälillä. Seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloaikana saavutettavien säästöjen arvioidaan ylittävän 1 miljardi euroa. Pitkällä aikavälillä ehdotetuista muutoksista aiheutuvat säästöt olisivat 1 miljardi euroa vuodessa. Tarkempia tietoja esitetään tämän ehdotuksen liitteenä olevassa rahoitusselvityksessä.

2011/0455 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 336 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan ja erityisesti sen 12 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen, joka on tehty henkilöstösääntökomitean kuulemisen jälkeen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon unionin tuomioistuimen lausunnon,

ottavat huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Euroopan unionilla ja sen yli 50 toimielimellä ja virastolla olisi oltava korkeatasoinen julkishallinto, jotta se pystyy täyttämään tehtävänsä mahdollisimman korkeita vaatimuksia vastaavasti perussopimusten mukaisesti ja vastaamaan sekä sisäisiin että ulkoisiin tulevaisuuden haasteisiin.

(2) On tarpeen luoda sääntelykehys tehokkuudeltaan ja nuhteettomuudeltaan mahdollisimman korkeatasoisen henkilöstön palvelukseen ottamista varten jäsenvaltioiden kansalaisten joukosta maantieteellisesti mahdollisimman laajalta alueelta, ja sen mahdollistamiseksi, että kyseinen henkilöstö voi hoitaa tehtävänsä mahdollisimman tuloksellisesti ja tehokkaasti.

(3) Laajempana tavoitteena olisi oltava henkilöstöresurssien optimaalinen hallinta ja Euroopan unionin virkamieskunnan pätevyys, riippumattomuus, lojaalius, puolueettomuus ja pysyvyys sekä kulttuurinen ja kielellinen moninaisuus.

(4) Sen takaamiseksi, että Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön ostovoima kehittyy yhtäläisesti jäsenvaltioiden valtionhallinnon kansallisten virkamiesten ostovoiman kanssa, on tärkeää säilyttää palkkoja koskeva monivuotinen mekanismi, jota kutsutaan ”menetelmäksi”, jatkamalla sen soveltamista vuoden 2022 loppuun siten että sitä tarkastellaan uudelleen viidennen vuoden lopussa. Ristiriita sen välillä, että menetelmän mekanismi on aina ollut luonteeltaan hallinnollinen, ja että neuvosto on yksin hyväksynyt menetelmän tuloksen, on johtanut aikaisemmin vaikeuksiin eikä ole Lissabonin sopimuksen mukainen. Sen vuoksi on asianmukaista antaa lainsäätäjien näitä henkilöstösääntöjen muutoksia antaessaan päättää menetelmästä, jolla palkat, eläkkeet ja korvaukset päivitettäisiin vuosittain automaattisesti. Tämä päivittäminen perustuu kunkin jäsenvaltion tekemiin poliittisiin päätöksiin omien virkamiestensä palkkojen mukauttamisesta kansallisella tasolla.

(5) On tärkeää huolehtia palkkojen ja eläkkeiden päivittämiseen käytettävien tilastotietojen laadusta. Puolueettomuuden periaatteen mukaisesti kansallisten tilastolaitosten olisi kerättävä tiedot kansallisella tasolla ja toimitettava ne Eurostatille.

(6) Menetelmän soveltamisesta Euroopan unionin virkamiehille ja muulle henkilöstölle koituvien mahdollisten etujen tasapainottamiseksi olisi jatkettava erityismaksujärjestelmää, ja annettava maksun uudeksi nimeksi ’yhteisvastuumaksu’. Vuosina 2004–2012 voimassa olleen erityismaksun suuruus on kasvanut vähitellen ja se on ollut keskimäärin 4,23 prosenttia, mutta tämänhetkisissä olosuhteissa vaikuttaa aiheelliselta nostaa yhteisvastuumaksu 6 prosentin yhdenmukaiselle tasolle, jotta voidaan ottaa huomioon vaikea taloudellinen tilanne ja sen vaikutukset julkiseen talouteen koko Euroopan unionissa. Tällaista yhteisvastuumaksua olisi sovellettava kaikkiin Euroopan unionin virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön yhtä pitkän ajan kuin itse ”menetelmää”.

(7) Väestörakenteen muutokset ja siihen liittyvä väestön muuttuva ikärakenne edellyttävät eläkeiän nostamista; jo palveluksessa oleviin Euroopan unionin virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön olisi kuitenkin sovellettava siirtymätoimenpiteitä. Siirtymätoimenpiteet ovat tarpeen jo palveluksessa olevien virkamiesten saavutettujen etujen säilyttämiseksi, sillä he ovat suorittaneet maksuja Euroopan unionin virkamiesten laskennalliseen eläkerahastoon.

(8) Koska Euroopan unionin eläkejärjestelmä on vakuutusmatemaattisessa tasapainossa, ja tämä tasapaino on säilytettävä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, ennen 1 päivää tammikuuta 2013 palvelukseen otetulle henkilöstölle olisi korvattava heidän maksamansa eläkemaksut siirtymätoimenpiteillä, kuten korkeammalla kartuntaprosentilla lakisääteisen eläkeiän jälkeisistä palvelusvuosista (Barcelonassa asetettu tavoite) tai varhaiseläkkeeseen liittyvien vähennysten puolittamisella 60 vuoden iän ja lakisääteisen eläkeiän välisenä aikana.

(9) Yleisesti hyväksytty vakuutusmatemaattinen käytäntö edellyttää, että korkojen ja palkkojen nousun osalta käytetään 20–40 vuoden aikaisempien havaintojen jaksoa, jotta eläkejärjestelmien tasapaino voidaan varmistaa. Sen vuoksi käytettävät koron ja palkkojen kasvun liikkuvat keskiarvot olisi pidennettävä 30 vuoteen soveltaen kahdeksan vuoden siirtymäkautta.

(10) Neuvosto on pyytänyt komissiota tekemään henkilöstösääntöjen 5 artiklan 4 kohtaan, liitteessä I olevaan A kohtaan ja 45 artiklan 1 kohtaan liittyvän selvityksen ja esittämään aiheellisia ehdotuksia selvän yhteyden luomiseksi tehtävien ja palkkaluokan välille AST-tehtäväryhmässä ja sen varmistamiseksi, että ylennysten yhteydessä tehtävässä ansioiden vertailussa painotetaan enemmän tehtävien tasoa.

(11) Tämä pyyntö huomioon ottaen on asianmukaista, että korkeampaan palkkaluokkaan ylentämisen ehdoksi olisi asetettava sellaisten tehtävien hoitaminen, joiden merkityksen vuoksi on perusteltua nimittää virkamies kyseiseen korkeampaan palkkaluokkaan.

(12) AST-tehtäväryhmän urarakennetta olisi uudistettava niin, että ylimmät palkkaluokat varataan rajoitetulle määrälle virkamiehiä, jotka hoitavat vaativimpia henkilöstöhallintoon, talousarvion toteuttamiseen tai koordinointiin liittyviä tehtäviä tässä tehtäväryhmässä.

(13) AST-henkilöstön nykyisten tehtäväalojen urarakenteen mukauttamiseksi vastaamaan vielä paremmin eritasoisia tehtäviä sekä väistämättä tarvittavaan hallintomenojen rajoittamiseen osallistumiseksi olisi otettava käyttöön uusi sihteeri- ja virkailijahenkilöstön tehtäväryhmä AST/SC. Sen palkat ja ylennettävien määrät määritetään siten, että tehtävien taso ja palkkataso vastaavat toisiaan asianmukaisesti. Tällä tavoin voidaan säilyttää vakaa ja kattava EU:n virkamieskunta.

(14) Toimielimissä sovellettavat työajat olisi saatettava eräissä Euroopan unionin jäsenvaltioissa voimassa olevien työaikojen mukaisiksi, jotta toimielinten henkilöstön vähentäminen voidaan kompensoida. Viikoittaisen vähimmäistyöajan käyttöönotolla varmistetaan, että toimielinten palveluksessa oleva henkilöstö pystyy hoitamaan Euroopan unionin poliittisista tavoitteista aiheutuvan työmäärän, ja samalla yhdenmukaistetaan toimielinten työehdot koko Euroopan unionin virkamieskunnan yhteisvastuullisuuden vuoksi.

(15) Joustavat työaikajärjestelyt ovat olennainen osa uudenaikaista ja tehokasta julkishallintoa, sillä ne mahdollistavat perheystävälliset työehdot ja toimielinten sopivan tasapainoisen sukupuolijakauman. Sen vuoksi henkilöstösääntöihin on tarpeen sisällyttää nimenomainen viittaus näihin järjestelyihin.

(16) Vuotuisia matkapäiviä ja asemapaikan ja lähtöpaikkakunnan välisten matkakulujen vuotuista maksamista koskevia sääntöjä olisi uudenaikaistettava ja järkeistettävä, ja ne olisi liitettävä henkilön asemaan ulkomailla työskentelevänä, jotta niiden soveltamisesta tulisi yksinkertaisempaa ja läpinäkyvämpää. Vuotuisten matkapäivien määrä olisi rajoitettava enintään kolmeen.

(17) Samoin muuttokulujen korvaamissääntöjä olisi yksinkertaistettava, jotta niiden soveltaminen olisi sekä hallinnon että kyseisen henkilöstön kannalta helpompaa. Tämän vuoksi olisi otettava käyttöön kustannuskattoja, joissa otetaan huomioon virkamiehen tai toimihenkilön perhetilanne sekä muuton ja siihen liittyvän vakuutuksen keskimääräiset kustannukset.

(18) Joidenkin henkilöstöön kuuluvien on tehtävä toistuvasti virkamatkoja toimielimensä muihin päätoimipaikkoihin. Tällaisia tilanteita ei tällä hetkellä oteta asianmukaisesti huomioon virkamatkoja koskevissa säännöissä. Näitä sääntöjä olisi sen vuoksi mukautettava, jotta tällaisissa tapauksissa majoituskulut voidaan korvata kiinteämääräisen summan perusteella.

(19) Sopimussuhteisen henkilöstön palvelukseen ottamista koskevaa kehystä on aiheellista muuttaa joustavammaksi. Euroopan unionin toimielinten olisi näin ollen voitava ottaa palvelukseensa sopimussuhteista henkilöstöä kuuden vuoden enimmäisajaksi hoitamaan tehtäviä virkamiesten tai väliaikaisen henkilöstön valvonnassa. Vaikka suurin osa virkamiehistä otetaan palvelukseen edelleen avointen kilpailujen kautta, toimielinten olisi saatava lupa järjestää sisäisiä kilpailuja, joihin myös sopimussuhteinen henkilöstö voi osallistua.

(20) Olisi säädettävä siirtymäjärjestelyistä, jotta uusia sääntöjä ja toimenpiteitä voidaan ryhtyä soveltamaan vähitellen, samalla kun otetaan huomioon ennen näiden henkilöstösääntöjen muutosten voimaantuloa palvelukseen otetun henkilöstön saavutetut edut ja oikeutetut odotukset.

(21) Yksinkertaisuuden ja henkilöstöpolitiikan johdonmukaisuuden vuoksi komission henkilöstösääntöjen täytäntöönpanosta antamia sääntöjä olisi sovellettava soveltuvin osin myös virastoihin. Sen varmistamiseksi, että virastojen erityistilanne voidaan tarvittaessa ottaa huomioon, virastoilla olisi kuitenkin oltava oikeus pyytää komissiolta lupaa antaa täytäntöönpanosääntöjä, jotka poikkeavat komission antamista, tai olla kokonaan soveltamatta komission sääntöjä.

(22) Kaikista henkilöstösääntöjen soveltamiseksi annetuista säännöistä olisi laadittava rekisteri, jota olisi hallinnoitava Euroopan unionin tuomioistuimessa. Tämä rekisteri, jota kaikki toimielimet ja virastot voivat käyttää, mahdollistaa läpinäkyvyyden ja edistää henkilöstösääntöjen yhtenäistä soveltamista.

(23) Täytäntöönpanosäännösten antamista koskevien sääntöjen yhdenmukaistamiseksi ja selkeyttämiseksi ja ottaen huomioon niiden sisäisen ja hallinnollisen luonteen on aiheellista antaa asiaan liittyvä päätöksentekotoimivalta nimittävälle viranomaiselle ja viranomaiselle, jolla on toimivalta tehdä työsopimuksia.

(24) Ottaen huomioon virastoissa työskentelevän väliaikaisen henkilöstön suuren määrän ja tarpeen määritellä johdonmukainen henkilöstöpolitiikka, on tarpeen luoda uusi väliaikaisen henkilöstön ryhmä ja vahvistaa sitä koskevat erityissäännöt.

(25) Henkilöstösäännöissä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat erityisesti tiettyjä työehtojen näkökohtia.

(26) Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt seuraavasti:

1. Korvataan 1 d artiklan 3 kohdassa sana ”Toimielimet” sanoilla ”Toimielinten nimittävät viranomaiset”;

2. Muutetaan 5 artikla seuraavasti:

(a) Korvataan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1. Näiden henkilöstösääntöjen soveltamisalaan kuuluvat virat luokitellaan niihin sisältyvien tehtävien luonteen ja vaativuuden mukaan hallintovirkamiesten tehtäväryhmään, jäljempänä ”AD”, hallintoavustajien tehtäväryhmään, jäljempänä ”AST”, ja sihteerien ja virkailijoiden tehtäväryhmään, jäljempänä ”AST/SC”.

2. Tehtäväryhmässä AD on kaksitoista palkkaluokkaa, jotka vastaavat erilaisia johto-, suunnittelu- ja analysointitehtäviä sekä kielialan tehtäviä ja tieteellisiä tehtäviä. Tehtäväryhmässä AST on yksitoista palkkaluokkaa, jotka vastaavat toimeenpanotehtäviä ja teknisiä tehtäviä. Tehtäväryhmässä AST/SC on kuusi palkkaluokkaa, jotka vastaavat toimisto- ja sihteeritehtäviä.”;

(b) Lisätään 3 kohdan a alakohtaan sanojen ”tehtäväryhmän AST” jälkeen sanat ”ja tehtäväryhmän AST/SC”;

”4. Eri virkatyyppejä kuvaava taulukko on liitteessä I olevassa A kohdassa. Tämän taulukon perusteella kunkin toimielimen nimittävä viranomainen voi päättää henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan yksityiskohtaisemmin kuhunkin virkatyyppiin liittyvistä tehtävistä ja toimivaltuuksista.”;

3. Korvataan 6 artikla seuraavasti:

”6 artikla

1. Kutakin toimielintä koskevan talousarvion pääluokan liitteenä olevassa kyseisen toimielimen henkilöstötaulukossa vahvistetaan virkojen määrä kussakin palkkaluokassa ja tehtäväryhmässä.

Kunkin toimielimen henkilöstötaulukon on vastattava monivuotisessa rahoituskehyksessä ja sen täytäntöönpanomääräykset sisältävässä toimielinten sopimuksessa esitettyjä velvoitteita.

2. Rajoittamatta 45 artiklan mukaisen ansioihin perustuvan ylennysperiaatteen soveltamista tämän taulukon avulla taataan, että jokaisessa toimielimessä henkilöstötaulukon kunkin palkkaluokan avoimien tointen määrä 1 päivänä tammikuuta kunakin vuonna vastaa edellisen vuoden 1 päivänä tammikuuta alemmassa palkkaluokassa työtehtävissä toimivien virkamiesten määrää kerrottuna liitteessä I olevassa B kohdassa kyseiselle palkkaluokalle vahvistetuilla prosenttiluvuilla. Kyseisiä prosenttilukuja sovelletaan viiden vuoden keskiarvon pohjalta 1 päivästä tammikuuta 2013.

3. Liitteessä I olevassa B kohdassa vahvistettuja prosenttilukuja tarkastellaan uudelleen viiden vuoden kuluttua 1 päivästä tammikuuta 2013 komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle antaman kertomuksen ja komission ehdotuksen perusteella.

Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät päätöksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 336 artiklan mukaisesti.

4. Komissio antaa saman viiden vuoden jakson kuluttua Euroopan parlamentille ja neuvostolle tehtäväryhmää AST/SC koskevien säännösten ja liitteessä XIII olevassa 30 artiklassa vahvistettujen siirtymäsäännösten täytäntöönpanosta kertomuksen, jossa otetaan huomioon sihteerin ja virkailijan tehtäviä hoitavan henkilöstön tarpeen kehitys kaikissa toimielimissä sekä vakinaisten ja väliaikaisten tointen kehitys tehtäväryhmässä AST ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrän kehitys tehtäväryhmässä II.”;

4. Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

(a) Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Rajoittamatta 1 a kohdan soveltamista jokaiseen toimielimeen perustetaan

– henkilöstökomitea, joka voi jakautua jaostoihin erikseen kutakin henkilöstön asemapaikkaa varten,

– pariteettikomitea tai useita pariteettikomiteoita, jos tämä on tarpeen asemapaikassa olevien virkamiesten määrän vuoksi,

– kurinpitolautakunta tai useita kurinpitolautakuntia, jos tämä on tarpeen asemapaikassa olevien virkamiesten määrän vuoksi,

– epäpätevyyttä käsittelevä neuvoa-antava pariteettikomitea tai useita neuvoa-antavia pariteettikomiteoita, jos se on tarpeen asemapaikassa olevien virkamiesten määrän vuoksi,

– tarvittaessa arviointikomitea,

– työkyvyttömyyslautakunta,

jotka hoitavat niille näissä henkilöstösäännöissä osoitetut tehtävät.”;

(b) Korvataan 1 a kohta seuraavasti:

”Näiden henkilöstösääntöjen tiettyjen määräysten soveltamiseksi voidaan muodostaa kahden tai useamman toimielimen yhteinen pariteettikomitea. Muut 1 kohdassa tarkoitetut komiteat ja lautakunnat voidaan muodostaa kahden tai useamman viraston yhteisiksi elimiksi.”;

”Virastot voivat henkilöstönsä rakenteen huomioon ottamiseksi poiketa liitteessä II olevan 1 artiklan säännöksistä, jotka koskevat henkilöstökomiteoiden jäsenyyttä. Virastot voivat päättää olla nimittämättä varajäseniä pariteettikomiteaan tai liitteessä II olevassa 2 artiklassa säädettyihin komiteoihin.”;

5. Korvataan 10 artiklan ensimmäisen alakohdan toisessa virkkeessä sana ”toimielinten” sanoilla ”toimielinten nimittävien viranomaisten”;

6. Korvataan 18 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Kaikki oikeudet, jotka johtuvat virkamiehen toiminnasta hänen hoitaessaan tehtäviään, kuuluvat Euroopan unionille, tai toiminnan liittyessä Euroopan atomienergiayhteisöön, oikeudet kuuluvat Euroopan atomienergiayhteisölle. Euroopan unionilla tai tarvittaessa Euroopan atomienergiayhteisöllä on oikeus velvoittaa virkamies luovuttamaan sille tekijänoikeudet tällaisiin töihin.”;

7. Korvataan 26 a artiklassa sana ”toimielinten” sanoilla ”toimielinten nimittävien viranomaisten”.

8. Korvataan 27 artikla seuraavasti:

”27 artikla

Palvelukseen otettaessa on tarkoitus varmistaa, että toimielin saa palvelukseensa mahdollisimman päteviä, tehokkaita ja ehdottoman luotettavia virkamiehiä, joiden palvelukseen ottaminen tapahtuu Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisten joukosta maantieteellisesti mahdollisimman laajalta alueelta. Virkaa ei saa varata tietyn jäsenvaltion kansalaisille.

Unionin kansalaisten yhdenvertaisuuden periaatteen mukaisesti kukin toimielin voi hyväksyä korjaavia toimenpiteitä, jos virkamiesten kansalaisuuksissa on havaittu pitkäkestoinen ja merkittävä epätasapaino, jota ei voida perustella objektiivisin kriteerein. Kyseiset korjaavat toimenpiteet eivät saa koskaan johtaa muihin kuin ansioihin perustuviin palvelukseenottoperusteisiin. Ennen tällaisten korjaavien toimenpiteiden hyväksymistä kyseisen toimielimen nimittävä viranomainen vahvistaa yleiset säännökset tämän kohdan täytäntöönpanemiseksi 110 artiklan mukaisesti.

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen edellisen kohdan täytäntöönpanosta viiden vuoden kuluttua 1 päivästä tammikuuta 2013.”;

9. Lisätään 29 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Vaikka periaate, jonka mukaan suurin osa virkamiehistä otetaan palvelukseen avointen kilpailujen kautta, säilyy voimassa, nimittävä viranomainen voi päättää, poiketen siitä, mitä b alakohdassa säädetään, järjestää toimielimen sisäisen kilpailun, joka on avoin myös Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 3 a ja 3 b artiklassa tarkoitetuille sopimussuhteisille toimihenkilöille.”;

10. Korvataan 31 artiklan 2 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Virkamiehet voidaan ottaa palvelukseen ainoastaan palkkaluokkiin SC 1, AST 1–AST 4 tai AD 5–AD 8, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 29 artiklan 2 kohdan soveltamista.”;

11. Korvataan 32 artiklan kolmannessa kohdassa sana ”toimielimen” sanoilla ”kunkin toimielimen nimittävän viranomaisen”;

12. Korvataan 37 artiklan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa sana ”toimielinten” sanoilla ”toimielinten nimittävien viranomaisten”;

13. Muutetaan 42 a artikla seuraavasti:

(a) Korvataan ensimmäisen kohdan toisessa virkkeessä sana ”Toimielinten” sanoilla ”Kunkin toimielimen nimittävän viranomaisen”;

(b) Korvataan kolmannen kohdan viimeisessä virkkeessä sana ”mukautetaan” sanalla ”päivitetään”;

14. Muutetaan 43 artikla seuraavasti:

(a) Korvataan ensimmäisen kohdan ensimmäisessä virkkeessä sanat ”kunkin toimielimen” sanoilla ”kunkin toimielimen nimittävän viranomaisen”;

(b) Korvataan ensimmäisen kohdan toisessa virkkeessä sana ”Toimielinten” sanoilla ”Kunkin toimielimen nimittävän viranomaisen”;

15. Muutetaan 45 artikla seuraavasti:

(a) Lisätään 1 kohdan toisen virkkeen jälkeen virke seuraavasti:

”Ellei sovelleta 4 artiklassa ja 29 artiklan 1 kohdassa vahvistettua menettelyä, virkamies voidaan ylentää vain, jos hän hoitaa virkaa, joka vastaa jotakin liitteessä I olevassa A kohdassa esitetyn seuraavaksi ylemmän palkkaluokan virkatyyppiä.”;

(b) Korvataan 2 kohdan ensimmäisessä virkkeessä sanat ”Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 55 artiklassa” sanoilla ”Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 55 artiklan 1 kohdassa”;

16. Korvataan 45 a artiklan 5 kohdassa sanat ”Toimielimet vahvistavat” sanoilla ”Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen vahvistaa”;

17. Korvataan 48 artiklan kolmannessa kohdassa sanat ”tehtäväryhmässä AST” sanoilla ”tehtäväryhmissä AST ja AST/SC”;

18. Korvataan 50 artiklan viimeisessä kohdassa luku ”55” luvulla ”58”;

19. Muutetaan 51 artikla seuraavasti:

(a) Korvataan 1 kohdan ensimmäisessä virkkeessä sanat ”Kukin toimielin” sanoilla ”Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen”;

(b) Korvataan 6 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisessä ja viimeisessä virkkeessä sanat ”palkkaluokan 1” sanoilla ”palkkaluokan AST 1”;

20. Korvataan 52 artiklan b alakohta seuraavasti:

”b) hänen omasta hakemuksestaan hakemuksessa esitetyn eläkkeellejäämiskuukauden viimeisenä päivänä, jos virkamies on 58–65-vuotias ja täyttää välittömästi myönnettävää eläkettä koskevat edellytykset liitteessä VIII olevan 9 artiklan mukaisesti. Sovelletaan soveltuvin osin, mitä 48 artiklan toisen kohdan toisessa virkkeessä säädetään.

Virkamies voi kuitenkin omasta pyynnöstään, siinä tapauksessa että nimittävä viranomainen pitää pyyntöä perusteltuna yksikön edun vuoksi, jatkaa työskentelyä 67-vuotiaaksi asti; siinä tapauksessa hän jää ilman eri toimenpiteitä eläkkeelle sen kuukauden viimeisenä päivänä, jona hän täyttää 67 vuotta.”;

21. Muutetaan 55 artikla seuraavasti:

(a) Kohdat numeroidaan;

(b) Korvataan 2 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Tavanomainen työaika on 40–42 tuntia viikossa, ja työtunnit suoritetaan nimittävän viranomaisen vahvistaman yleisen työajan mukaisesti.”;

(d) Lisätään kohta seuraavasti:

”4. Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen voi ottaa käyttöön joustavia työaikajärjestelyjä. Virkamiehet, joihin sovelletaan 44 artiklan toisen kohdan säännöksiä, järjestävät työaikansa ilman tällaisia järjestelyjä.”;

22. Muutetaan 55 a artikla seuraavasti:

(a) Korvataan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan e alakohta seuraavasti:

”e) eläkeiän saavuttamista edeltävien kolmen viimeisen vuoden aikana, mutta ei ennen 58 vuoden ikää”;

(b) Korvataan 2 kohdan toisessa alakohdassa sanat ”tai 55-vuotiaasta lähtien” sanoilla ”tai eläkeiän saavuttamista edeltävien kolmen viimeisen vuoden aikana, mutta ei ennen 58 vuoden ikää”;

23. Korvataan 56 artiklan kolmas kohta seuraavasti:

”Tehtäväryhmän SC 1–6 ja AST 1–4 virkamiesten tekemät ylityötunnit oikeuttavat liitteessä VI vahvistetuin edellytyksin korvaavaan vapaaseen tai, jos yksikön tarpeiden vuoksi ei ole mahdollista antaa korvausta vapaana sitä kuukautta seuraavan kuukauden aikana, jona ylityötunnit on tehty, palkkaan.”;

24. Korvataan 56 a artiklan toinen kohta ja 56 b artiklan toinen kohta seuraavasti:

”Komissio määrittää henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan 110 a ja 110 b artiklan mukaisesti delegoiduilla säädöksillä tällaisten korvausten saajaluokat, korvausten myöntämisen edellytykset ja niiden määrät.”;

25. Korvataan 56 c artiklan toinen kohta seuraavasti:

”Komissio määrittää henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan 110 a ja 110 b artiklan mukaisesti delegoiduilla säädöksillä korvausten saajaluokat, korvausten myöntämisen edellytykset ja niiden määrät.”;

26. Korvataan 57 artiklan ensimmäisessä kohdassa sana ”toimielimet” sanoilla ”toimielinten nimittävät viranomaiset”;

27. Korvataan 61 artiklassa sana ”toimielinten” sanoilla ”toimielinten nimittävien viranomaisten”.

28. Muutetaan 63 artikla seuraavasti:

(a) Korvataan toinen kohta seuraavasti:

”Kun palkka maksetaan muuna valuuttana kuin euroina, se lasketaan niiden valuuttakurssien perusteella, joita käytetään Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamiseen 1 päivänä heinäkuuta kyseisenä vuonna.”;

(b) Korvataan kolmas kohta seuraavasti:

”Valuuttakurssit päivitetään vuosittain takautuvasti 65 artiklassa säädetyn palkkatason vuotuisen päivityksen yhteydessä.”;

29. Korvataan 64 artikla seuraavasti:

”Virkamiehen palkkaan, joka ilmaistaan euroina ja josta on vähennetty näissä henkilöstösäännöissä tai niiden soveltamisesta annetuissa asetuksissa tarkoitetut pakolliset vähennykset, sovelletaan eri asemapaikkojen elinolojen mukaan korjauskerrointa, joka on joko pienempi, suurempi tai yhtä suuri kuin 100 prosenttia.

Korjauskertoimet päivitetään vuosittain liitteen XI mukaisesti. Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen julkaisee päivitetyt korjauskertoimet kaksi viikkoa päivityksen jälkeen tiedottaakseen asiasta toimielimen henkilöstölle.”;

30. Korvataan 65 artikla seuraavasti:

”1. Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen taso päivitetään vuosittain liitteen XI mukaisesti. Päivitys suoritetaan ennen vuoden loppua komission esittämän kertomuksen perusteella; tämä kertomus perustuu Euroopan unionin tilastotoimiston yhteistyössä jäsenvaltioiden kansallisten tilastovirastojen kanssa laatimiin tilastotietoihin, joiden on vastattava tilannetta 1 päivänä heinäkuuta kussakin jäsenvaltiossa.

Edellä olevassa 42 a artiklan toisessa ja kolmannessa kohdassa, 66 ja 69 artiklassa, liitteessä VII olevassa 1 artiklan 1 kohdassa, 2 artiklan 1 kohdassa, 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa, 4 artiklan 1 kohdassa, 7 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 2 kohdassa, 10 artiklan 1 kohdassa ja liitteessä XIII olevassa 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut määrät, liitteessä VII olevassa entisessä 4 a artiklassa tarkoitetut määrät, jotka päivitetään liitteessä XIII olevan 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti, muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 24 artiklan 3 kohdassa, 28 a artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa, 28 a artiklan 7 kohdassa, 93 ja 94 artiklassa, 96 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa, 96 artiklan 7 kohdassa, 133, 134 ja 136 artiklassa tarkoitetut määrät, neuvoston asetuksen (EHTY, ETY, Euratom) N:o 300/76 1 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut määrät ja neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68 4 artiklassa tarkoitettuja määriä koskeva kerroin päivitetään vuosittain liitteen XI mukaisesti. Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen julkaisee päivitetyt määrät kaksi viikkoa päivityksen jälkeen tiedottaakseen asiasta toimielimen henkilöstölle.

2. Elinkustannusten muuttuessa huomattavasti 1 kohdassa tarkoitetut määrät ja 64 artiklassa tarkoitetut korjauskertoimet päivitetään liitteen XI mukaisesti. Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen julkaisee päivitetyt määrät ja korjauskertoimet kaksi viikkoa päivityksen jälkeen tiedottaakseen asiasta toimielimen henkilöstölle.”;

31. Muutetaan 66 artikla seuraavasti:

(a) Korvataan johtolause seuraavasti:

”Kuukausittaiset peruspalkat vahvistetaan tehtäväryhmien AD ja AST kunkin palkkaluokan ja tason osalta jäljempänä olevan taulukon mukaisesti:”;

(b) Lisätään seuraava:

”Kuukausittaiset peruspalkat vahvistetaan tehtäväryhmän AST/SC kunkin palkkaluokan ja tason osalta jäljempänä olevan taulukon mukaisesti:

|| Palkkataso

Palkkaluokka || 1 || 2 || 3 || 4 || 5

SC 6 || 3 844,31 || 4 005,85 || 4174,78 || 4 290,31 || 4 349,59

SC 5 || 3 397,73 || 3 540,50 || 3 689,28 || 3 791,92 || 3 844,31

SC 4 || 3 003,02 || 3 129,21 || 3 260,71 || 3 351,42 || 3 397,73

SC 3 || 2 654,17 || 2 765,70 || 2 881,92 || 2 962,10 || 3 003,02

SC 2 || 2 345,84 || 2 444,41 || 2 547,14 || 2 617,99 || 2 654,17

SC 1 || 2 160,45 || 2 251,24 || 2 313,87 || 2 345,84 ||

”;

32. Muutetaan 66 a artikla seuraavasti:

(a) Korvataan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1. Poiketen siitä, mitä neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68[1] 3 artiklan 1 kohdassa säädetään, virkamiesten palkkojen ja eläkkeiden päivittämistä koskevan menetelmän soveltamisen huomioon ottamiseksi sovelletaan työtehtävissä toimivalle unionin henkilöstölle maksettavaa palkkaa koskevaa väliaikaista toimenpidettä, jäljempänä ”yhteisvastuumaksu”, ajanjaksolla, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2013 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2022.

2. Tätä yhteisvastuumaksua vastaava prosenttiluku, jota sovelletaan 3 kohdassa tarkoitettuun perusteeseen, on 6 prosenttia.”

(b) Muutetaan 3 kohta seuraavasti: i) Korvataan johtolauseessa ja a alakohdan i alakohdassa ja b alakohdassa sana ”erityismaksun” sanalla ”yhteisvastuumaksun” ja sana ”erityismaksua” sanalla ”yhteisvastuumaksua”; ii) Korvataan a alakohdan ii alakohdassa sanat ”palkkaluokan 1 palkkatasoon 1” sanoilla ”palkkaluokan AST 1 palkkatasoon 1”;

33. Muutetaan 72 artikla seuraavasti:

(a) Korvataan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisessä virkkeessä sana ”toimielimien” sanoilla ”kunkin toimielimen nimittävän viranomaisen” ja 1 kohdan kolmannessa alakohdassa sana ”Toimielimet voivat” sanoilla ”Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen voi”;

(b) Korvataan 2 ja 2 a kohdassa luku ”63” luvulla ”65”;

34. Korvataan 73 artiklan 1 kohdassa sana ”toimielinten” sanoilla ”toimielinten nimittävien viranomaisten”;

35. Korvataan 76 a artiklan toisessa virkkeessä sana ”toimielinten” sanoilla ”toimielinten nimittävien viranomaisten”;

36. Korvataan 77 artiklan ensimmäisessä ja viidennessä kohdassa, 80 artiklan kuudennessa kohdassa ja 81a artiklan 1 kohdan d alakohdassa luku ”63” luvulla ”65”;

37. Korvataan 82 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Jos palkkoja päivitetään 65 artiklan 1 kohdan mukaisesti, samaa päivitystä sovelletaan eläkkeisiin.”;

38. Poistetaan 83 artiklan 1 kohdan toinen alakohta.

39. Muutetaan 83 a artikla seuraavasti:

(a) Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”Virastot, jotka eivät saa avustusta Euroopan unionin yleisestä talousarviosta, maksavat mainittuun talousarvioon eläkejärjestelmän rahoittamiseen tarvittavat maksut kokonaisuudessaan. Virastot, joita rahoitetaan osittain mainitusta talousarviosta, maksavat työnantajan maksuosuuksien osan, joka vastaa ilman Euroopan unionin yleisestä talousarviosta myönnettävää avustusta muodostuvien viraston tulojen ja sen kokonaistulojen välistä suhdetta.”

(b) Korvataan 3 kohdassa sana ”neuvosto” sanalla ”komissio”;

”4. Komissio esittää vuosittain vakuutusmatemaattisen arvioinnin päivitetyn version liitteessä XII olevan 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Jos parhaillaan sovellettavan eläkemaksun määrän ja vakuutusmatemaattisen tasapainon säilyttämiseksi tarvittavan maksuosuuden määrän välillä on vähintään 0,25 prosentin suuruinen ero, komissio mukauttaa määrää liitteessä XII vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.”;

(d) Korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Komissio päättää tämän artiklan 3 ja 4 kohdan soveltamisesta 110 a ja 110 b artiklan mukaisesti delegoiduilla säädöksillä henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan.”

40. Poistetaan VIII osasto ”Yhteisöjen yhteisen ydintutkimuskeskuksen virkamiehiin sovellettavat erityissäännökset”;

41. Korvataan 110 artikla seuraavasti:

”110 artikla

1. Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen antaa yleiset säännökset näiden henkilöstösääntöjen täytäntöönpanemiseksi kuultuaan henkilöstökomiteaa ja henkilöstösääntökomiteaa.

2. Komission näiden henkilöstösääntöjen soveltamiseksi antamia täytäntöönpanosääntöjä, myös 1 kohdassa tarkoitettuja yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä, sovelletaan virastoihin soveltuvin osin. Tätä varten komissio ilmoittaa virastoille kaikista tällaisista täytäntöönpanosäännöistä viipymättä niiden antamisen jälkeen.

Tällaiset täytäntöönpanosäännöt tulevat voimaan virastoissa yhdeksän kuukautta sen jälkeen, kun ne tulivat voimaan komissiossa, tai yhdeksän kuukautta sen päivän jälkeen, jona komissio ilmoitti virastoille kunkin täytäntöönpanosäännön antamisesta, sen mukaan, kumpi on myöhäisempi. Sen estämättä, mitä edellä säädetään, virasto voi myös päättää, että tällaiset täytäntöönpanosäännöt tulevat voimaan aikaisemmin.

Edellä esitetystä poiketen virasto voi ennen edellä tarkoitetun yhdeksän kuukauden määräajan päättymistä ja henkilöstökomiteaansa kuultuaan esittää komission hyväksyttäväksi täytäntöönpanosääntöjä, jotka poikkeavat komission hyväksymistä täytäntöönpanosäännöistä. Samoin edellytyksin virasto voi pyytää komissiota hyväksymään joidenkin täytäntöönpanosääntöjen soveltamatta jättämisen. Jälkimmäisessä tapauksessa komissio voi pyynnön hyväksymisen tai hylkäämisen sijaan pyytää virastoa esittämään sen hyväksyttäväksi täytäntöönpanosäännöt, jotka poikkeavat komission antamista.

Edellisissä alakohdissa tarkoitetun yhdeksän kuukauden määräajan laskeminen keskeytyy päivästä, jona virasto pyytää komission hyväksyntää, päivään, jona komissio ilmoittaa kantansa.

Virasto voi henkilöstökomiteaansa kuultuaan esittää komission hyväksyttäväksi myös täytäntöönpanosääntöjä, jotka koskevat eri seikkoja kuin komission antamat täytäntöönpanosäännöt.

Täytäntöönpanosääntöjen antamisen yhteydessä virastoja edustaa hallintoneuvosto tai vastaava elin, joka mainitaan niiden perustamisesta annetuissa Euroopan unionin säädöksissä.

3. Kun sääntöjä annetaan toimielinten välisellä sopimuksella, virastoja ei rinnasteta toimielimiin. Komissio kuulee kuitenkin virastoja ennen sääntöjen vahvistamista.

4. Näiden henkilöstösääntöjen soveltamista koskevat säännöt, myös 1 kohdassa tarkoitetut yleiset täytäntöönpanosäännökset, sekä toimielinten nimittävien viranomaisten välisellä sopimuksella annetut säännöt on saatettava henkilöstön tietoon.

5. Toimielinten ja virastojen hallintoyksiköt kuulevat toisiaan säännöllisesti henkilöstösääntöjen soveltamisesta. Virastoilla on näissä neuvotteluissa yhteisedustus niiden välisellä sopimuksella vahvistettavien sääntöjen mukaisesti.

6. Euroopan unionin tuomioistuin hallinnoi rekisteriä säännöistä, jotka kunkin toimielimen nimittävä viranomainen on antanut näiden henkilöstösääntöjen soveltamiseksi, ja säännöistä, jotka virastot ovat 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti antaneet siitä, missä määrin ne poikkeavat komission antamista säännöistä. Toimielimillä ja virastoilla on suora pääsy tähän rekisteriin ja täydet oikeudet muuttaa omia sääntöjään. Komissio esittää joka kolmas vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen kunkin toimielimen näiden henkilöstösääntöjen soveltamiseksi antamista säännöistä.”;

42. Lisätään 110 artiklan jälkeen artiklat seuraavasti:

”110 a artikla

Siirretään komissiolle valta antaa työehtojen tiettyjä näkökohtia sekä palkkaa ja kulujen korvaamista koskevien sääntöjen tiettyjä näkökohtia koskevia delegoituja säädöksiä 110 b artiklan mukaisesti.

110 b artikla

1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2. Siirretään henkilöstösääntöjen 56 a, 56 b, 56 c ja 83 a artiklassa, henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 13 artiklassa, liitteessä X olevassa 13 artiklassa ja liitteessä XII olevassa 12 artiklassa sekä muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 28 a ja 96 artiklassa tarkoitettu valta komissiolle määräämättömäksi ajaksi 1 päivästä tammikuuta 2013.

Siirretään liitteessä XI olevassa 9 ja 10 artiklassa tarkoitettu valta komissiolle 10 vuodeksi 1 päivästä tammikuuta 2013.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa henkilöstösääntöjen 56 a, 56 b, 56 c ja 83 a artiklassa, henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 13 artiklassa, liitteessä X olevassa 13 artiklassa, liitteessä XI olevassa 9 ja 10 artiklassa ja liitteessä XII olevassa 12 artiklassa sekä muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 28 a ja 96 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5. Edellä olevan henkilöstösääntöjen 56 a, 56 b, 56 c ja 83 a artiklan, henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 13 artiklan, liitteessä X olevan 13 artiklan, liitteessä XI olevan 9 ja10 artiklan ja liitteessä XII olevan 12 artiklan sekä muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 28 a ja 96 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”;

43. Muutetaan liite I seuraavasti:

(a) Korvataan A kohta seuraavasti:

”A. Kunkin tehtäväryhmän 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut virkatyypit

1. Tehtäväryhmä AD

Pääjohtaja || AD 16

Pääjohtaja Johtaja || AD 15

Johtaja Hallintovirkamies esimerkiksi virkanimikkeellä: Yksikönpäällikkö/ Neuvonantaja kielten asiantuntija; talouden asiantuntija; oikeudellinen asiantuntija; lääketieteen asiantuntija; eläinlääketieteen asiantuntija; tieteellinen asiantuntija; tutkimusasiantuntija; rahoitusasiantuntija; tilintarkastuksen asiantuntija || AD 14

Hallintovirkamies esimerkiksi virkanimikkeellä: Yksikönpäällikkö/ Neuvonantaja kielten asiantuntija; talouden asiantuntija; oikeudellinen asiantuntija; lääketieteen asiantuntija; eläinlääketieteen asiantuntija; tieteellinen asiantuntija; tutkimusasiantuntija; rahoitusasiantuntija; tilintarkastuksen asiantuntija || AD 13

Hallintovirkamies esimerkiksi virkanimikkeellä: Yksikönpäällikkö/ johtava kielenkääntäjä, johtava tulkki, johtava ekonomisti; johtava lakimies; johtava asiantuntijalääkäri; johtava eläinlääkintätarkastaja; johtava tieteellinen toimihenkilö; johtava tutkija; johtava rahoitustoimihenkilö; johtava tilintarkastuksen toimihenkilö || AD 12

Hallintovirkamies esimerkiksi virkanimikkeellä: Yksikönpäällikkö/ vanhempi kielenkääntäjä, vanhempi tulkki, vanhempi ekonomisti, vanhempi lakimies, vanhempi asiantuntijalääkäri; vanhempi eläinlääkintätarkastaja; vanhempi tieteellinen toimihenkilö, vanhempi tutkija, vanhempi rahoitustoimihenkilö; vanhempi tilintarkastuksen toimihenkilö || AD 10

Hallintovirkamies esimerkiksi virkanimikkeellä: Kielenkääntäjä; tulkki; ekonomisti; lakimies; asiantuntijalääkäri; eläinlääkintätarkastaja; tieteellinen toimihenkilö; tutkija; rahoitustoimihenkilö; tilintarkastaja || AD 8

Hallintovirkamies esimerkiksi virkanimikkeellä: Nuorempi kääntäjä, nuorempi tulkki, nuorempi ekonomisti, nuorempi lakimies; nuorempi asiantuntijalääkäri; nuorempi eläinlääkintätarkastaja; nuorempi tieteellinen toimihenkilö; nuorempi tutkija; nuorempi rahoitustoimihenkilö; nuorempi tilintarkastaja || AD 6

2. Tehtäväryhmä AST

Vanhempi hallintoavustaja[2] Merkittävää itsenäisyyttä edellyttävien hallinnollisten, teknisten tai koulutustehtävien suorittaminen, henkilöstöhallintoon, talousarvion toteuttamiseen tai poliittiseen koordinointiin liittyvien vaativien tehtävien hoitaminen. || AST 10–AST 11

Hallintoavustaja[3] Erityisesti sääntöjen ja määräysten tai yleisten ohjeiden täytäntöönpanon suhteen tiettyä itsenäisyyttä edellyttävien hallinnollisten, teknisten tai koulutustehtävien suorittaminen tai toimiminen toimielimen jäsenen, kabinettipäällikön, (vara-)pääjohtajan tai vastaavan ylimmän tason johtajan henkilökohtaisena hallintoavustajana. || AST 1–AST 9

3. Tehtäväryhmä AST/SC

Sihteeri/virkailija Toimisto- ja sihteeritehtävien, toimiston hoitoon liittyvien ja muiden vastaavien tiettyä itsenäisyyttä edellyttävien tehtävien hoitaminen[4] || SC 1–SC 6

”

(b) Muutetaan B kohta seuraavasti:

i) Lisätään otsikon jälkeen seuraava:

”1. Keskimääräisen urakehityksen vastaavuutta ohjaavat prosenttiluvut tehtäväryhmissä AST ja AD:”;

ii) Korvataan 1 kohdassa taulukossa tehtäväryhmän AST palkkaluokan 9 osalta esitetty ilmaisu ”20 %” ilmaisulla ”8 %”;

iii) Lisätään seuraava:

”2. Keskimääräisen urakehityksen vastaavuutta ohjaavat prosenttiluvut tehtäväryhmässä AST/SC:

|| Palkkaluokka || Sihteerit/virkailijat

|| SC 6 || -

|| SC 5 || 12 %

|| SC 4 || 15 %

|| SC 3 || 17 %

|| SC 2 || 20 %

|| SC 1 || 25 %

44. Muutetaan liite II seuraavasti:

(a) Korvataan 1 artiklan ensimmäisen kohdan toisessa virkkeessä sana ”Toimielin” sanoilla ”Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen”;

(b) Korvataan 1 artiklan toisen kohdan toisessa virkkeessä sana ”Toimielimellä” sanoilla ”Kunkin toimielimen nimittävällä viranomaisella”;

(d) Korvataan 2 artiklan toisen kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa sanat ”2 artiklan kolmannessa alakohdassa” sanoilla ”2 artiklassa”;

45. Muutetaan liitteessä IV oleva ainoa artikla seuraavasti:

(a) Korvataan 1 kohdan toisessa alakohdassa ja 4 kohdan neljännessä alakohdassa luku ”63” luvulla ”65”;

(b) Poistetaan 1 kohdan kolmas alakohta.

46. Korvataan liitteessä IV a olevassa 4 artiklan ensimmäisessä kohdassa sanat ”yli 55-vuotias virkamies, joka saa vähentää työaikansa puoleen valmistautuakseen eläkkeelle jäämiseen” sanoilla ”virkamies, jolla on lupa henkilöstösääntöjen 55 a artiklan 2 kohdan e alakohdan mukaisesti vähentää työaikansa puoleen”;

47. Korvataan liitteessä V oleva 7 artikla seuraavasti:

”7 artikla

Ulkomaankorvaukseen tai maastamuuttokorvaukseen oikeutettujen virkamiesten vuosilomaan lisätään matkapäivät, joiden määrä perustuu asemapaikan ja lähtöpaikkakunnan väliseen maantieteelliseen etäisyyteen ja jotka lasketaan seuraavasti:

– 250–600 kilometriä: yksi matkapäivä,

– 601–1 200 kilometriä: kaksi matkapäivää,

– yli 1 200 kilometriä: kolme matkapäivää.

Edellä olevia säännöksiä sovelletaan virkamiehiin, joiden asemapaikka sijaitsee jäsenvaltioiden alueella. Jos asemapaikka sijaitsee tämän alueen ulkopuolella, matkapäivien määrä vahvistetaan erityisellä päätöksellä tarvittavat seikat huomioon ottaen.

Kun kyseessä on 2 jaksossa tarkoitettu erityisloma, mahdollisten matkapäivien määrä vahvistetaan erityisellä päätöksellä tarvittavat seikat huomioon ottaen.”;

48. Muutetaan liite VI seuraavasti:

(a) Korvataan 1 artiklan johtolause seuraavasti:

”Palkkaluokkien SC 1–6 tai AST 1–4 virkamiehillä on henkilöstösääntöjen 56 artiklassa vahvistetuin rajoituksin oikeus saada tekemistään ylitöistä korvaus vapaana tai palkkana seuraavasti:”;

(b) Korvataan 3 artikla seuraavasti:

”Tämän liitteen edellisistä säännöksistä poiketen tietyt erityisolosuhteissa työskentelevät palkkaluokkien SC 1–6 ja AST 1—4 virkamiesten ryhmät voivat saada ylityötunneista kiinteämääräisen korvauksen, jonka määrän ja myöntämisedellytykset nimittävä viranomainen vahvistaa pariteettikomitean lausunnon saatuaan.”;

49. Muutetaan liite VII seuraavasti:

(a) Korvataan 1 artiklan 3 kohdassa sanat ”palkkaluokan 3” sanoilla ”palkkaluokan AST 3”;

(b) Korvataan 7 artikla seuraavasti:

”1. Virkamiehellä on oikeus saada matkakuluja vastaava kiinteämääräinen korvaus sekä omalta osaltaan että puolisonsa ja talouteensa kuuluvien huollettavana olevien henkilöiden osalta

(a) palvelukseen tulemisen yhteydessä matkakuluista palvelukseenottopaikkakunnalta asemapaikkaan,

(b) palvelussuhteen päättyessä lopullisesti henkilöstösääntöjen 47 artiklan mukaisesti asemapaikalta jäljempänä 3 kohdassa määritellylle lähtöpaikkakunnalle,

Virkamiehen kuoltua on eloon jääneellä puolisolla ja huollettavana olevilla henkilöillä oikeus saada kiinteämääräinen korvaus samoin edellytyksin.

Lasten, jotka ovat koko kalenterivuoden ajan alle kaksivuotiaita, matkakuluja ei korvata.

2. Kiinteämääräinen korvaus suoritetaan 1 kohdassa tarkoitettujen paikkakuntien välisen maantieteellisen etäisyyden mukaan laskettavan kilometrikorvauksen perusteella.

Korvaus on:

0 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on || 0–200 km

0,1895 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on || 201–1 000 km

0,3158 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on || 1 001–2 000 km

0,1895 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on || 2 001–3 000 km

0,0631 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on || 3 001–4 000 km

0,0305 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on || 4 001–10 000 km

0 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus ylittää || 10 000 km.

Edellä oleviin kilometrikorvauksiin lisätään kiinteämääräinen lisäkorvaus seuraavasti:

– 94,74 euroa, jos 1 kohdassa tarkoitettujen paikkakuntien välinen maantieteellinen etäisyys on 600–1 200 kilometriä,

– 189,46 euroa, jos 1 kohdassa tarkoitettujen paikkakuntien välinen maantieteellinen etäisyys on yli 1 200 kilometriä.

Edellä olevia kilometrikorvauksia ja kiinteämääräisiä korvauksia päivitetään vuosittain palkkojen vuotuista päivitystä vastaavasti.

2 a. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, sellaiseen siirtoon liittyvät matkakulut, johon kuuluu vaihto Euroopan unionin jäsenvaltioiden alueella sijaitsevan asemapaikan ja näiden alueiden ulkopuolella sijaitsevan asemapaikan välillä, tai sellaiseen siirtoon liittyvät matkakulut, johon kuuluu vaihto näiden alueiden ulkopuolella sijaitsevien asemapaikkojen välillä, korvataan kiinteämääräisenä korvauksena, joka perustuu turistiluokkaa välittömästi ylemmän luokan lentomatkan kustannuksiin.

3. Virkamiehen lähtöpaikkakunta määritetään hänen tullessaan palvelukseen ottaen periaatteessa huomioon hänen palvelukseenottopaikkakuntansa tai nimenomaisesta ja perustellusta pyynnöstä se paikkakunta, johon hänellä on luontaiset siteet. Tätä määritystä voidaan myöhemmin tarkistaa nimittävän viranomaisen erityisellä päätöksellä sinä aikana, jolloin henkilö on palveluksessa, tai hänen lähtiessään palveluksesta. Asianomaisen ollessa palveluksessa tämä päätös voidaan tehdä ainoastaan poikkeuksellisesti ja sen jälkeen kun kyseinen henkilö on esittänyt asianmukaiset todisteet hakemuksensa perusteeksi.

Tässä tarkistuksessa ei kuitenkaan voida hyväksyä paikkakunnaksi, johon kyseisellä henkilöllä on luontaiset siteet, unionin jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä II mainittujen valtioiden ja alueiden eikä Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella sijaitsevaa paikkakuntaa.”;

”8 artikla

”1. Virkamiehellä, joka on oikeutettu ulkomaankorvaukseen tai maastamuuttokorvaukseen, on oikeus saada kalenterivuosittain, 2 kohdassa säädetyin rajoituksin, omalta osaltaan, ja jos hänellä on oikeus kotitalouslisään, puolisonsa ja 2 artiklassa tarkoitettujen huollettavanaan olevien henkilöiden osalta kiinteämääräinen korvaus matkakuluista asemapaikasta 7 artiklassa määritellylle lähtöpaikkakunnalle.

Jos molemmat puolisot ovat Euroopan unionin virkamiehiä, kummallakin on oikeus saada omalta ja huollettavanaan olevien henkilöiden osalta kiinteämääräinen korvaus matkakuluista edellä olevien säännösten mukaisesti; kukin huollettavana oleva henkilö oikeuttaa ainoastaan yhteen korvaukseen. Huollettavana olevien lasten osalta tämä korvaus määritetään puolisoiden hakemuksesta jommankumman puolison lähtöpaikkakunnan perusteella.

Jos virkamies avioituu keskellä vuotta ja on sen jälkeen oikeutettu kotitalouslisään, puolison osalta korvattavat matkakulut lasketaan sen jakson mukaan, joka alkaa avioitumispäivästä ja päättyy avioitumisvuoden lopussa.

Mahdolliset laskentaperusteiden muutokset, jotka aiheutuvat kyseisten korvausten maksamisen jälkeen tapahtuneesta perhesuhteiden muutoksesta, eivät velvoita virkamiestä maksamaan korvausta takaisin.

Lasten, jotka ovat koko kalenterivuoden ajan alle kaksivuotiaita, matkakuluja ei korvata.

2. Kiinteämääräinen korvaus suoritetaan virkamiehen asemapaikan ja hänen lähtöpaikkakuntansa välisen maantieteellisen etäisyyden mukaan laskettavan kilometrikorvauksen perusteella.

Jos 7 artiklassa määritelty lähtöpaikkakunta sijaitsee unionin jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä II mainittujen valtioiden ja alueiden ja Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella, kiinteämääräinen korvaus suoritetaan virkamiehen asemapaikan ja sen jäsenvaltion pääkaupungin, jonka kansalainen hän on, välisen maantieteellisen etäisyyden mukaan laskettavan kilometrikorvauksen perusteella. Virkamies, jonka lähtöpaikkakunta sijaitsee Euroopan unionin jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä II mainittujen valtioiden ja alueiden ja Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella, ja joka ei ole minkään jäsenvaltion kansalainen, ei ole oikeutettu kiinteämääräiseen korvaukseen.

Kilometrikorvaus on:

0 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on || 0–200 km

0,3790 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on || 201–1 000 km

0,6316 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on || 1 001–2 000 km

0,3790 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on || 2 001–3 000 km

0,1262 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on || 3 001–4 000 km

0,0609 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on || 4 001–10 000 km

0 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus ylittää || 10 000 km.

Edellä oleviin kilometrikorvauksiin lisätään kiinteämääräinen lisäkorvaus seuraavasti:

– 189,48 euroa, jos asemapaikan ja lähtöpaikkakunnan välinen maantieteellinen etäisyys on 600–1 200 kilometriä,

– 378,93 euroa, jos asemapaikan ja lähtöpaikkakunnan välinen maantieteellinen etäisyys on yli 1 200 kilometriä.

Edellä olevat kilometrikorvaukset ja kiinteämääräiset korvaukset päivitetään vuosittain palkkojen vuotuista mukautusta vastaavasti.

3. Kun virkamies on ollut kalenterivuoden aikana Euroopan unionin toimielinten palveluksessa alle yhdeksän kuukautta siksi, että hänen palvelussuhteensa on päättynyt muusta syystä kuin kuoleman takia tai siksi, että hän on ollut kyseisen vuoden aikana virkavapaalla henkilökohtaisista syistä, hänellä on oikeus ainoastaan osaan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetusta kiinteämääräisestä korvauksesta; korvauksen määrä lasketaan sen jakson mukaan, jonka aikana virkamies on toiminut työtehtävissä.

4. Edellä olevia säännöksiä sovelletaan virkamiehiin, joiden asemapaikka sijaitsee jäsenvaltioiden alueella. Virkamiehellä, jonka asemapaikka sijaitsee jäsenvaltioiden alueen ulkopuolella, on oikeus omalta osaltaan, ja jos hänellä on oikeus kotitalouslisään, puolisonsa ja 2 artiklassa tarkoitettujen huollettavanaan olevien henkilöiden osalta, saada kalenterivuosittain korvaus matkakuluista lähtöpaikkakunnalleen tai johonkin toiseen paikkaan, kuitenkin siten, että korvauksen enimmäismäärä on yhtä suuri kuin matkakulut lähtöpaikkakunnalle. Jos puoliso ja 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut henkilöt eivät asu virkamiehen kanssa tämän asemapaikassa, heillä on kuitenkin oikeus saada kalenterivuosittain korvaus matkakuluista lähtöpaikkakunnalta asemapaikkaan tai johonkin toiseen paikkaan, kuitenkin siten, että korvauksen enimmäismäärä on yhtä suuri kuin matkakulut lähtöpaikkakunnalta asemapaikkaan.

Nämä matkakulut korvataan kiinteämääräisenä maksuna, joka perustuu turistiluokkaa välittömästi ylemmän luokan lentomatkan kustannuksiin.”;

(d) Korvataan 9 artikla seuraavasti:

”9 artikla

1. Virkamies, jonka on vaihdettava asuinpaikkaa täyttääkseen henkilöstösääntöjen 20 artiklan velvoitteet palvelukseentulon yhteydessä tai palveluksessa olon aikana asemapaikan vaihdon yhteydessä ja joka ei ole saanut muualta korvausta samoista kuluista, on kustannusten enimmäismäärien asettamissa rajoissa oikeutettu korvauksiin henkilökohtaisen irtaimiston siirtämisestä aiheutuvista kuluista, mukaan luettuina vakuutukset tavanomaisten riskien (rikkoutuminen, varkaus, tulipalo) varalta.

Kustannusten enimmäismäärissä otetaan huomioon virkamiehen perhetilanne muuttohetkellä sekä muuton ja siihen liittyvän vakuutuksen keskimääräiset kustannukset.

Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen antaa yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä tämän kohdan soveltamiseksi.

2. Palvelussuhteen päättyessä tai virkamiehen kuollessa korvataan muuttokulut asemapaikasta lähtöpaikkakunnalle 1 kohdassa määritellyissä rajoissa. Jos kuollut virkamies oli naimaton, nämä kulut korvataan oikeudenomistajille.

3. Vakinaisen virkamiehen muuton on tapahduttava vuoden kuluessa koeajan päättymisestä. Tehtävien päättyessä lopullisesti muuton on tapahduttava 6 artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa säädetyssä kolmen vuoden määräajassa. Edellä tarkoitettujen määräaikojen jälkeen tapahtuneet muutot voidaan korvata ainoastaan poikkeustapauksissa nimittävän viranomaisen erityisellä päätöksellä.”;

(e) Muutetaan 13 artikla seuraavasti:

i) korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Komissio tarkistaa joka toinen vuosi 2 kohdan a alakohdassa mainitut määrät. Tämä tarkistus suoritetaan hotellien, ravintoloiden ja ateriapalvelujen hintoja koskevan selvityksen perusteella, ja se perustuu mainittujen hintojen kehitystä kuvaaviin indekseihin. Komissio päättää tästä tarkistuksesta henkilöstösääntöjen 110 a ja 110 b artiklan mukaisesti delegoiduilla säädöksillä.”;

ii) Lisätään 4 kohta seuraavasti:

”4. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, majoituskulut, joita virkamiehelle aiheutuu virkamatkoista perussopimuksen pöytäkirjassa N:o 6 tarkoitettuihin toimielimensä päätoimipaikkoihin, voidaan korvata kiinteämääräisenä summana, joka ei saa ylittää kyseisille jäsenvaltioille vahvistettua enimmäismäärää.”;

(f) Korvataan 13 a artiklassa sanat ”Eri toimielimet” sanoilla ”Eri toimielinten nimittävät viranomaiset”;

(g) Muutetaan 17 artikla seuraavasti:

i) Korvataan 1 kohdassa sanat ”siihen paikkaan” sanoilla ”Euroopan unionissa sijaitsevaan pankkiin”;

ii) Korvataan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Toimielinten nimittävien viranomaisten yhteisymmärryksessä ja henkilöstösääntökomitean lausunnon saatuaan laatimien sääntöjen mukaisesti vahvistetuin edellytyksin virkamies voi hakea lupaa erityiseen säännölliseen palkan osan siirtoon.”;

iii) Lisätään 3 kohdan ensimmäisessä virkkeessä sanan ”käytetään” jälkeen sanat ”kyseisen jäsenvaltion valuuttaa ja”;

iv) Lisätään 4 kohdan ensimmäisessä virkkeessä sanojen ”toiseen jäsenvaltioon” jälkeen sanat ”paikallisena valuuttana”;

50. Muutetaan liite VIII seuraavasti:

(a) Korvataan 5 artiklassa luku ”63” luvulla ”65”;

(b) Korvataan 6 artiklassa sanat ”1 -palkkaluokan l tason” sanoilla ”palkkaluokan AST 1 ensimmäisen palkkatason”;

i) Korvataan luku ”63” luvulla ”65”;

ii) Korvataan 1 kohdan b alakohdassa luku ”55” luvulla ”58”;

iii) Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”Nimittävä viranomainen voi päättää yksikön edun mukaisesti, objektiivisin perustein ja yleisissä täytäntöönpanosäännöksissä vahvistettujen avoimien menettelyjen avulla jättää soveltamatta edellä mainittua vähennystä asianomaisiin virkamiehiin. Niiden virkamiesten ja väliaikaisten toimihenkilöiden kokonaismäärä, jotka jäävät eläkkeelle ilman että heidän eläkettään vähennetään kultakin vuodelta, saa olla enintään 5 prosenttia niiden kaikkien toimielinten virkamiesten määrästä, jotka ovat edellisenä vuonna siirtyneet eläkkeelle. Tämä prosenttiluku voi vaihdella vuosittain 4 prosentista 6 prosenttiin siten, että kahden vuoden kokonaismäärä ei saa ylittää 5 prosenttia ja että noudatetaan talousarviovaikutusten välttämisen periaatetta.”;

(d) Korvataan 11 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa sana ”toimielin” sanoilla ”sen toimielimen nimittävä viranomainen”;

(e) Korvataan 12 artiklan 1 ja 2 kohdassa luku ”63” luvulla ”65”;

(f) Korvataan 15 ja 18 a artiklassa luku ”63” luvulla ”65”;

(g) Korvataan 27 artiklan toisessa kohdassa sana ”mukautettuna” sanalla ”päivitettynä”;

(h) Muutetaan 45 artikla seuraavasti:

i) Korvataan kolmannessa kohdassa sana ”asuinjäsenvaltion” sanoilla ”Euroopan unionissa sijaitsevaan”;

ii) Lisätään neljännen kohdan ensimmäisessä virkkeessä sanan ”euroina” jälkeen sanat ”Euroopan unionissa sijaitsevaan tai”;

iii) Poistetaan neljännen kohdan toisesta virkkeestä sanat ”euroina toimielimen toimipaikan pankkiin tai”;

51. Muutetaan liite IX seuraavasti:

(a) Korvataan 2 artiklan 3 kohdassa sana ”Toimielimet vahvistavat” sanoilla ”Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen vahvistaa”;

(b) Korvataan 5 artiklan 1 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Jokaiseen toimielimeen perustetaan kurinpitolautakunta, jäljempänä ’lautakunta’, paitsi jos kaksi virastoa tai useampi virasto päättää henkilöstösääntöjen 9 artiklan 1 a kohdan mukaisesti perustaa yhteisen lautakunnan.”;

”Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen vahvistaa henkilöstökomiteaansa kuultuaan tämän liitteen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jos se pitää sitä tarpeellisena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan 3 kohdan soveltamista.”;

52. Muutetaan liite X seuraavasti:

(a) Korvataan 11 artiklan ensimmäisessä virkkeessä sana ”Belgiassa” sanoilla ”Euroopan unionissa”;

(b) Korvataan 13 artikla seuraavasti:

”13 artikla

Komissio vahvistaa kerran vuodessa 12 artiklassa tarkoitetut korjauskertoimet taatakseen kaikin mahdollisin tavoin virkamiesten ostovoiman vastaavuuden heidän asemapaikastaan riippumatta. Komissio antaa delegoituja säädöksiä henkilöstösääntöjen 110 a ja 110 b artiklan mukaisesti.”

Komissio päättää korjauskertoimen väliaikaisista mukautustoimenpiteistä ensimmäisessä kohdassa vahvistetun menettelyn mukaisesti, kun elinkustannusten vaihtelu asemamaassa korjauskertoimen soveltamisen jälkeen ja vastaava vaihtokurssi osoittautuu yli viideksi prosentiksi edellisen kyseisessä maassa tehdyn mukautuksen jälkeen.”;

53. Korvataan liite XI seuraavasti:

”Liite XI

Henkilöstösääntöjen 64 ja 65 artiklan soveltamista koskevat säännöt

1 LUKU

PALKKOJEN VUOTUINEN PÄIVITYS (HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN 65 ARTIKLAN 1 KOHTA)

1 jakso

Vuotuiseen päivitykseen vaikuttavat tekijät

1 artikla

1. Euroopan unionin tilastotoimiston (Eurostat) kertomus

Henkilöstösääntöjen 65 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua päivitystä varten Eurostat laatii vuosittain ennen lokakuun loppua kertomuksen valtionhallinnon palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten palkkojen nimellismuutoksista ja elinkustannusten kehityksestä jäsenvaltioissa.

2. Euroopan kuluttajahintaindeksi

(a) Eurostat käyttää Euroopan kuluttajahintaindeksiä mitatessaan elinkustannusten kehitystä Euroopan unionissa.

(b) Tässä indeksissä otetaan huomioon edellisen vuoden kesäkuun ja kuluvan vuoden kesäkuun välisenä aikana todettu kehitys.

3. Elinkustannusten kehitys jäsenvaltioissa

(a) Eurostat laatii hintapariteetit, joilla määritellään virkamiesten palkkojen ja eläkkeiden ostovoiman vastaavuus. Hintapariteetit koskevat kunkin vuoden kesäkuuta.

(b) Kunkin maan tai asemapaikan hintapariteetti on 1 päivänä tammikuuta 2013 ostovoimapariteetti, jonka Eurostat on vahvistanut palkoille ja eläkkeille 1 päivänä heinäkuuta 2012. Hintapariteettia päivitetään vuosittain kyseisen maan inflaation ja Euroopan kuluttajahintaindeksin suhteella.

(c) Belgialle ja Luxemburgille lasketaan kuitenkin yksi yhteinen hintapariteetti. Tätä varten näiden maiden inflaatio painotetaan niissä työskentelevän henkilöstön jakautumisen mukaan. Belgian ja Luxemburgin ostovoimapariteetti 1 päivänä tammikuuta 2013 on 1.

(d) Hintapariteetit lasketaan siten, että kukin perustekijä voidaan päivittää kaksi kertaa vuodessa.

(e) Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ennen 1 päivää heinäkuuta 2017 Eurostatin keräämiin tietoihin perustuvan kertomuksen Euroopan unionin virkamiesten elinkustannuksista asemapaikoissa, joita ei mainita c alakohdassa.

4. Valtionhallinnon palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten palkkojen kehitys

(a) Eurostat laskee kansallisten tilastovirastojen ennen elokuun loppua toimittamien tietojen perusteella kunkin jäsenvaltion palkkaindikaattorit, jotka kuvaavat valtionhallinnon palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten nousevaa tai laskevaa nimellispalkkakehitystä edellisen vuoden heinäkuun ja kuluvan vuoden heinäkuun välisenä aikana. Näiden molempien on sisällettävä kahdestoistaosa kaikista vuosittain maksetuista tekijöistä.

Palkkaindikaattoreita on kahdenlaisia:

i) yksi Eurostatin määrittelemä indikaattori kullekin tehtäväryhmälle,

ii) yksi keskiarvoindikaattori, joka on painotettu kuhunkin vastaavaan tehtäväryhmään kuuluvien kansallisten virkamiesten lukumäärän perusteella.

Jotta voidaan vahvistaa koko Euroopan unionia koskeva kokonaispalkkaindikaattori, jäsenvaltiokohtaiset tulokset painotetaan kunkin jäsenvaltion ostovoimapariteetteina mitatulla bruttokansantuotteen osuudella, sellaisena kuin tämä osuus ilmaistaan kyseisenä ajankohtana voimassa olevassa Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmässä esitettävissä kansantalouden tileissä olevien määritelmien mukaisesti julkaistuissa viimeisimmissä tilastoissa.

Kukin indikaattori vahvistetaan nimellisinä bruttomäärinä. Eurostat vahvistaa bruttopalkan määritelmän kunkin viitejäsenvaltion osalta niiden tilastovirastoja kuultuaan.

(b) Kansalliset tilastovirastot toimittavat Eurostatin pyynnöstä sille lisätietoja, joita se tarvitsee laskeakseen kansallisten virkamiesten palkkakehitystä täsmällisesti mittaavan palkkaindikaattorin.

Jos Eurostat toteaa kansallisia tilastovirastoja uudelleen kuultuaan, että saaduissa tiedoissa on tilastollisia poikkeamia tai että on mahdotonta laatia indikaattoreita, jotka mittaisivat tietyn jäsenvaltion virkamiesten nimellispalkkakehityksen tilastollisesti oikein, se ilmoittaa asiasta komissiolle ja toimittaa sille kaiken arviointiin tarvittavan aineiston.

Eurostat liittää palkkaindikaattoreita koskevaan kertomukseensa selvitykset palkkaindikaattorien ja edellä mainittujen tarkistusindikaattorien eroavuuksista.

2 artikla

Komissio laatii joka kolmas vuosi yksityiskohtaisen kertomuksen toimielinten palvelukseenottoa koskevista tarpeista ja toimittaa sen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kuultuaan muita toimielimiä henkilöstösääntöjen säännösten mukaisesti komissio tekee tarvittaessa tämän kertomuksen perusteella Euroopan parlamentille ja neuvostolle palvelukseenottoa koskevia ehdotuksia, joita laadittaessa on otettu huomioon kaikki tarvittavat seikat.

2 jakso

Palkkojen ja eläkkeiden vuosittaista päivittämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt

3 artikla

1. Palkkoja ja eläkkeitä päivitetään ennen kunkin vuoden loppua henkilöstösääntöjen 65 artiklan mukaisesti tämän liitteen 1 jaksossa säädettyjen tekijöiden perusteella; päivitys tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta.

2. Päivityksen suuruus on palkkaindikaattoreiden kokonaisarvo. Päivitys vahvistetaan bruttomääräisenä ja se ilmaistaan yhtenä kaikkia koskevana prosenttilukuna.

3. Näin vahvistetun päivityksen suuruus sisällytetään henkilöstösääntöjen 66 artiklassa ja liitteessä XIII sekä muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 20 ja 93 artiklassa oleviin peruspalkkataulukoihin.

4. Sovellettaessa asetusta (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68 kerrotaan kyseisen asetuksen 4 artiklassa olevat määrät tekijällä, joka muodostuu:

(a) edellisestä päivityksestä saadusta kertoimesta, ja

(b) edellä 2 kohdassa tarkoitetusta palkkojen päivityskertoimesta.

5. Korjauskertoimet vahvistetaan tämän liitteen 1 artiklassa tarkoitettujen hintapariteettien ja henkilöstösääntöjen 63 artiklassa kyseisten maiden osalta säädettyjen valuuttakurssien välisten suhteiden perusteella. Niitä sovelletaan:

(a) jäsenvaltioissa tai eräissä muissa asemapaikoissa työskenteleville Euroopan unionin virkamiehille maksettaviin palkkoihin,

(b) henkilöstösääntöjen 82 artiklan 1 kohdasta poiketen Euroopan unionin eläkkeisiin, jotka maksetaan jäsenvaltioihin ennen 1 päivää toukokuuta 2004 kertyneiden eläkkeeseen oikeuttavia palvelusvuosia vastaavan osan perusteella. Euroopan unionin eläkkeisiin, jotka maksetaan 1 päivästä toukokuuta 2004 lukien kertyneiden eläkkeeseen oikeuttavia palvelusvuosia vastaavan osan perusteella, sovelletaan tämän liitteen 1 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettua hintapariteettia.

Korkean inflaation maissa sijaitsevissa asemapaikoissa sovelletaan kuitenkin tämän liitteen 8 artiklassa säädettyjä korjauskertoimien taannehtivaa vaikutusta koskevia menettelyjä.

6. Toimielimet tekevät virkamiesten palkkoihin sekä entisten virkamiesten ja muiden edunsaajien eläkkeisiin vastaavat positiiviset tai negatiiviset päivitykset taannehtivasti seuraavan päivityksen soveltamis- ja voimaantulopäivän väliseltä ajalta.

Jos tällainen taannehtiva päivitys johtaa liikaa perityn määrän palauttamiseen, tämä voidaan tehdä porrastaen palautus enintään kahdentoista kuukauden ajalle siitä päivästä, jona seuraava vuotuinen päivitys tulee voimaan.

2 LUKU

PALKKOJEN JA ELÄKKEIDEN VÄLIAIKAISET PÄIVITYKSET (HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN 65 ARTIKLAN 2 KOHTA)

4 artikla

1. Henkilöstösääntöjen 65 artiklan 2 kohdassa säädetyistä palkkojen ja eläkkeiden väliaikaisista päivityksistä tehdään 1 päivänä tammikuuta voimaan tuleva päätös, jos elinkustannukset muuttuvat huomattavasti kesäkuun ja joulukuun välisenä aikana tämän liitteen 6 artiklassa määriteltyyn kynnysarvoon verrattuna.

2. Nämä väliaikaiset päivitykset otetaan huomioon palkkojen vuotuisessa päivityksessä.

5 artikla

Elinkustannusten kehitys mitataan edellisen kalenterivuoden kesä- ja joulukuun välistä aikaa koskevalla yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä. Elinkustannusten kehitystä Belgiassa ja Luxemburgissa mitataan kuitenkin niiden inflaatiolla, jota painotetaan 1 artiklan 3 kohdan c alakohdassa säädetyllä tavalla.

6 artikla

Tämän liitteen 5 artiklassa mainittu kynnysarvo kuuden kuukauden ajalle vastaa 12 kuukauden ajalle laskettua 5:tä prosenttia. Jos kynnysarvo saavutetaan tai ylitetään jäsenvaltiossa, päivitetään kyseisessä maassa kaikkien asemapaikkojen palkkoja ja eläkkeitä.

7 artikla

Tämän liitteen 6 artiklaa sovellettaessa korjauskertoimia päivitetään niin, että niissä otetaan huomioon 5 artiklassa tarkoitettu elinkustannusten kehitys.

3 LUKU

KORJAUSKERTOIMEN VOIMAANTULOPÄIVÄ (ASEMAPAIKAT, JOISSA ELINKUSTANNUSTEN KASVU ON NOPEAA)

8 artikla

1. Asemapaikoissa, joissa elinkustannusten kasvu on nopeaa, korjauskerroin tulee voimaan ennen 1 päivää tammikuuta, kun kyseessä on väliaikainen päivitys, ja ennen 1 päivää heinäkuuta, kun kyseessä on vuotuinen päivitys. Tarkoituksena on saattaa ostovoiman heikkeneminen sellaisen asemapaikan ostovoiman heikkenemisen mukaiseksi, jossa elinkustannusten muutos vastaisi kynnysarvoa.

2. Vuotuinen päivitys tulee voimaan

(a) 16 päivänä toukokuuta asemapaikoissa, joiden inflaatio on yli 5 prosenttia, ja

(b) 1 päivänä toukokuuta asemapaikoissa, joiden inflaatio on yli 10 prosenttia.

3. Väliaikainen päivitys tulee voimaan

(a) 16 päivänä marraskuuta asemapaikoissa, joiden inflaatio on yli 5 prosenttia, ja

(b) 1 päivänä marraskuuta asemapaikoissa, joiden inflaatio on yli 10 prosenttia.

4 LUKU

KORJAUSKERTOIMIEN MÄÄRITTÄMINEN JA SOVELTAMISEN LOPETTAMINEN (HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN 64 ARTIKLA)

9 artikla

1. Kyseisten jäsenvaltioiden asianomaiset viranomaiset, Euroopan unionin toimielimen hallinto tai Euroopan unionin virkamiesten edustajat tietyssä asemapaikassa voivat pyytää korjauskertoimen määrittämistä asemapaikalle.

Hakemuksen tukena on oltava objektiivisia tietoja, joista käy ilmi, että ostovoima on ollut usean vuoden ajan huomattavan vääristynyt kyseisessä asemapaikassa verrattuna kyseisen jäsenvaltion pääkaupungin ostovoimaan (lukuun ottamatta Alankomaita, joissa vertailu tehdään Haagin eikä Amsterdamin kanssa). Jos Eurostat vahvistaa, että vääristymä on huomattava (yli 5 prosenttia) ja pysyvä, komissio säätää henkilöstösääntöjen 110 a ja 110 b artiklan mukaisesti delegoiduilla säädöksillä korjauskertoimen kyseiselle asemapaikalle.

2. Komissio voi myös päättää lopettaa tiettyä asemapaikkaa koskevan oman korjauskertoimen soveltamisen. Tällöin ehdotuksen on perustuttava jompaankumpaan seuraavista seikoista:

(a) kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, Euroopan unionin toimielimen hallinto tai kyseisessä asemapaikassa toimivien Euroopan unionin virkamiesten edustajat ovat jättäneet hakemuksen, jossa todetaan, että kyseisen asemapaikan ja asianomaisen jäsenvaltion pääkaupungin välinen elinkustannusten ero ei enää ole merkittävä (alle 2 prosenttia). Lähentymisen on oltava pysyvä ja Eurostatin vahvistama,

(b) kyseisessä asemapaikassa ei enää ole Euroopan unionin virkamiehiä eikä väliaikaista henkilökuntaa.

3. Eurostat vahvistaa asemapaikan ja kyseisen jäsenvaltion pääkaupungin välisen ostovoimapariteetin. Asemapaikan hintapariteetti on ostovoimapariteetin ja pääkaupunkiin sovellettavan korjauskertoimen tulo.

5 LUKU

POIKKEUSLAUSEKE

10 artikla

Jos Euroopan unionin kuluvan vuoden bruttokansantuote laskee komission talouden ja rahoituksen pääosaston ennusteen mukaan ja vuotuisen päivityksen suuruus ylittää Euroopan unionin bruttokansantuotteen ennustetun muutoksen kahdella prosenttiyksiköllä, positiivinen päivityksen suuruus jaetaan kahteen yhtä suureen osaan. Komissio antaa henkilöstösääntöjen 110 a ja 110 b artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joiden mukaan päivityksen määrästä puolet tulee voimaan kuluvan vuoden heinäkuun 1 päivästä ja toinen puoli seuraavan vuoden heinäkuun 1 päivästä.

6 LUKU

EUROSTATIN TEHTÄVÄT JA SUHTEET JÄSENVALTIOIDEN TILASTOVIRASTOIHIN

11 artikla

Eurostatin tehtävänä on valvoa palkkojen päivittämiseksi huomioon otettavien tekijöiden laskemisessa käytettyjen perustietojen ja tilastollisten menetelmien laatua. Sen tehtävänä on erityisesti laatia tätä valvontaa varten tarvittavat arviot ja tutkimukset.

Kansallisten tilastovirastojen on hoidettava tehtävänsä puolueettomuusperiaatetta noudattaen ja toimitettava Eurostatille kaikki tarvittavat tiedot ja selitykset.

12 artikla

Eurostat kutsuu vuosittain maaliskuussa koolle jäsenvaltioiden tilastovirastojen asiantuntijoista koostuvan työryhmän, jäljempänä ”henkilöstösääntöjen 65 artiklaa koskeva ryhmä”.

Kokouksessa käsitellään tilastollisia menetelmiä ja niiden soveltamista erityis- ja tarkistusindikaattoreiden osalta.

Palkkojen päivitystä varten tehtävään nimellispalkkojen muutoksia koskevaan arviointiin tarvittavat tekijät ja valtionhallinnon työaikojen kehitystä koskevat tiedot on esitettävä tämän ryhmän kokouksessa.

13 artikla

Kunkin jäsenvaltion on toimitettava Eurostatille tämän pyynnöstä tiedot tekijöistä, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti valtionhallinnon palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten palkkojen muodostumiseen ja kehitykseen.

7 LUKU

LOPPUSÄÄNNÖS JA TARKISTUSLAUSEKE

14 artikla

1. Tämän liitteen säännöksiä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2013 31 päivään joulukuuta 2022.

2. Niitä voidaan tarkistaa viidennen vuoden päättyessä erityisesti budjettivaikutusten kannalta. Tässä tarkoituksessa komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen ja tarvittaessa ehdotuksen tämän liitteen muuttamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 336 artiklan nojalla.”;

54. Muutetaan liite XII seuraavasti:

(a) Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

i) Korvataan 1 kohta seuraavasti: ”Jos maksuosuutta päivitetään, päivitys tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta samanaikaisesti henkilöstösääntöjen 65 artiklassa säädetyn palkkojen vuotuisen päivityksen kanssa. Päivitys ei saa johtaa siihen, että maksuosuus olisi enemmän kuin yksi prosenttiyksikköä yli tai alle edelliselle vuodelle vahvistetun määrän.”;

ii) Poistetaan 2 kohta, jolloin 3 kohdasta tulee 2 kohta;

(b) Korvataan 4 artiklan 6 kohdassa luku ”12” luvulla ”30”;

(d) Korvataan 11 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Virkamiesten taulukkopalkkojen vuosimuutos, joka on otettava huomioon vakuutusmatemaattisissa laskelmissa, perustuu vuoteen 2012 asti liitteessä XI olevan 1 artiklan 4 kohdassa mainittuihin erityisindikaattoreihin, sellaisina kuin ne ovat voimassa vuonna 2012, ja vuodesta 2013 alkaen erityisindikaattoreihin, jotka kunakin vuonna vastaavat liitteessä XI olevan 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun kokonaispalkkaindikaattorin ja Euroopan kuluttajahintaindeksin välistä suhdetta.”;

(e) Lisätään 11 artiklan jälkeen artikla seuraavasti:

”11 a artikla

Liikkuva keskiarvo lasketaan tämän liitteen 4 artiklan 6 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan soveltamista varten seuraavan taulukon mukaisesti:

Vuonna 2013 – 14 vuotta || Vuonna 2017 – 22 vuotta

Vuonna 2014 – 16 vuotta || Vuonna 2018 – 24 vuotta

Vuonna 2015 – 18 vuotta || Vuonna 2019 – 26 vuotta

Vuonna 2016 – 20 vuotta || Vuonna 2020 – 28 vuotta.”;

(f) Lisätään 12 artiklaan virke seuraavasti:

”Komissio antaa delegoituja säädöksiä henkilöstösääntöjen 110 a ja 110 b artiklan mukaisesti.”;

(g) Korvataan 14 artikla seuraavasti:

Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tarkastella uudelleen tätä liitettä viisivuotisen vakuutusmatemaattisen arvioinnin yhteydessä erityisesti budjettivaikutusten ja vakuutusmatemaattisen tasapainon kannalta, komission kertomuksen ja siihen tarvittaessa liitetyn ehdotuksen pohjalta, jotka on laadittu henkilöstösääntökomitean lausunnon saamisen jälkeen. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät tätä ehdotusta koskevan päätöksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 336 artiklan mukaisesti.”;

55. Muutetaan liite XIII seuraavasti:

(a) Korvataan 7 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa sana ”mukautetaan” sanalla ”päivitetään”;

(b) Poistetaan 10 artikla, 14–17 artikla, 18 artiklan 2 kohta ja 19 artikla;

(c) Korvataan 18 artiklan 1 kohdassa sana ”mukautetaan” sanalla ”päivitetään” ja sana ”vuosimukautusta” sanalla ”vuosipäivitystä”;

(d) Muutetaan 20 artikla seuraavasti:

i) Poistetaan 2 kohta;

ii) Korvataan 3 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

Kyseisten virkamiesten eläkkeisiin sovelletaan korjauskerrointa vain, jos virkamiehen asuinpaikka on samassa maassa kuin hänen viimeinen asemapaikkansa tai samassa maassa kuin hänen liitteessä VII olevassa 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu lähtöpaikkakuntansa. Eläkettä saava virkamies voi kuitenkin pyytää nimittävää viranomaista muuttamaan hänen lähtöpaikkakuntansa perhesyistä tai terveydellisistä syistä; päätös tehdään kyseisen virkamiehen pyyntönsä tueksi toimittaman asianmukaisen näytön perusteella.”;

iii) Lisätään 3 kohdan toisen alakohdan jälkeen alakohta seuraavasti:

”Liitteessä XI olevassa 3 artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitettu hintapariteetti on vähintään 1.”;

iv) Lisätään 3 kohdan jälkeen kohta seuraavasti:

”3 a. Virkamiehiin, jotka on otettu palvelukseen ennen 1 päivää tammikuuta 2013, sovelletaan 3 kohdan kolmatta alakohtaa.”;

v) Poistetaan 4 kohdan viimeinen virke;

(e) Korvataan 22 artikla seuraavasti:

”22 artikla

1. Jos virkamies on ollut palveluksessa vähintään 20 vuotta 1 päivänä toukokuuta 2004, hän saavuttaa oikeuden vanhuuseläkkeeseen 60 vuoden iässä.

Jos virkamies on vähintään 30-vuotias 1 päivänä toukokuuta 2013 ja on tullut palvelukseen ennen 1 päivää tammikuuta 2013, hän saavuttaa oikeuden vanhuuseläkkeeseen seuraavan taulukon osoittamassa iässä:

Ikä 1.5.2013 || Eläkeikä || Ikä 1.5.2013 || Eläkeikä

59 vuotta tai enemmän || 60 vuotta 0 kuukautta || 44 vuotta || 62 vuotta 8 kuukautta

58 vuotta || 60 vuotta 2 kuukautta || 43 vuotta || 62 vuotta 11 kuukautta

57 vuotta || 60 vuotta 4 kuukautta || 42 vuotta || 63 vuotta 1 kuukautta

56 vuotta || 60 vuotta 6 kuukautta || 41 vuotta || 63 vuotta 3 kuukautta

55 vuotta || 60 vuotta 8 kuukautta || 40 vuotta || 63 vuotta 5 kuukautta

54 vuotta || 60 vuotta 10 kuukautta || 39 vuotta || 63 vuotta 7 kuukautta

53 vuotta || 61 vuotta 0 kuukautta || 38 vuotta || 64 vuotta 0 kuukautta

52 vuotta || 61 vuotta 2 kuukautta || 37 vuotta || 64 vuotta 1 kuukautta

51 vuotta || 61 vuotta 4 kuukautta || 36 vuotta || 64 vuotta 2 kuukautta

50 vuotta || 61 vuotta 6 kuukautta || 35 vuotta || 64 vuotta 3 kuukautta

49 vuotta || 61 vuotta 9 kuukautta || 34 vuotta || 64 vuotta 4 kuukautta

48 vuotta || 62 vuotta 0 kuukautta || 33 vuotta || 64 vuotta 5 kuukautta

47 vuotta || 62 vuotta 2 kuukautta || 32 vuotta || 64 vuotta 6 kuukautta

46 vuotta || 62 vuotta 4 kuukautta || 31 vuotta || 64 vuotta 7 kuukautta

45 vuotta || 62 vuotta 6 kuukautta || 30 vuotta || 64 vuotta 8 kuukautta

Jos virkamies on alle 30-vuotias 1 päivänä toukokuuta 2013, hän saavuttaa oikeuden vanhuuseläkkeeseen 65 vuoden iässä.

Niiden 1 päivän toukokuuta 2004 ja 31 päivän joulukuuta 2012 välisenä aikana palvelukseen tulleiden virkamiesten osalta, jotka olivat 1 päivänä toukokuuta 2013 43-vuotiaita tai vanhempia, eläkeikä säilyy kuitenkin 63 vuodessa.

Ennen 1 päivää tammikuuta 2013 palveluksessa olevien virkamiesten eläkeikä, joka on otettava huomioon eläkeikänä kaikissa näiden henkilöstösääntöjen viittauksissa, vahvistetaan edellä olevien säännösten mukaan, ellei näissä henkilöstösäännöissä muutoin säädetä.

2. Sen estämättä, mitä liitteessä VIII olevassa 2 artiklassa säädetään, jos ennen 1 päivää tammikuuta 2013 palvelukseen tullut virkamies jatkaa palveluksessa saavutettuaan sen iän, jolloin hän olisi saanut oikeuden vanhuuseläkkeeseen, hänellä on oikeus saada 3 prosentin lisäkorotus viimeiseen peruspalkkaansa kustakin tämän iän saavuttamisen jälkeisestä työskentelyvuodesta; hänen eläkkeensä kokonaismäärä voi kuitenkin olla enintään 70 prosenttia hänen viimeisestä peruspalkastaan, joka määritetään tapauksen mukaan henkilöstösääntöjen 77 artiklan toisen tai kolmannen kohdan mukaan.

Jos virkamies oli 1 päivänä toukokuuta 2004 vähintään 50-vuotias tai hän oli ollut palveluksessa vähintään 20 vuotta, edellisessä alakohdassa säädetty eläkkeen korotus ei voi kuitenkaan olla vähempää kuin 5 prosenttia siitä eläkeoikeuksien määrästä, joka hänelle on kertynyt 60 ikävuoteen mennessä.

Tämä korotus myönnetään myös kuolemantapauksessa, jos virkamies on jäänyt palvelukseen saavutettuaan sen iän, jolloin hän olisi saanut oikeuden vanhuuseläkkeeseen.

Jos liitettä IV a sovellettaessa osa-aikatyössä oleva virkamies, joka on tullut palvelukseen ennen 1 päivää tammikuuta 2013, maksaa eläkemaksut suhteutettuina työskentelyaikaan, tässä artiklassa säädettyjä eläkeoikeuksien korotuksia sovelletaan ainoastaan samassa suhteessa.

3. Jos virkamies siirtyy eläkkeelle ennen kuin hän on saavuttanut tässä artiklassa säädetyn eläkeiän, 60 vuoden iän ja lakisääteisen eläkeiän välisenä aikana sovelletaan ainoastaan puolta liitteessä VIII olevassa 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetystä vähennyksestä.

4. Poiketen siitä, mitä liitteen IV ainoan artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, virkamies, johon sovelletaan 1 artiklan mukaisesti alempaa kuin 65 vuoden eläkeikää, saa kyseisessä liitteessä säädetyn korvauksen siinä säädetyin edellytyksin siihen päivään asti, jona virkamies saavuttaa 63 vuoden iän tai eläkeikänsä, jos viimeksi mainittu on korkeampi kuin 63 vuotta.

Virkamies saa ylittäessään tämän iän ja enintään 65-vuotiaaksi asti kuitenkin edelleen korvausta kunnes hän saavuttaa vanhuuseläkkeen enimmäismäärän.”;

(f) Muutetaan 23 artikla seuraavasti:

i) Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen 52 artiklassa säädetään, ennen 1 päivää tammikuuta 2013 palvelukseen tulleet virkamiehet, jotka päättävät palvelussuhteensa ennen ikää, jolloin he olisivat tämän liitteen 22 artiklan mukaan saavuttaneet oikeuden vanhuuseläkkeeseen, voivat pyytää seuraavan taulukon mukaisesti määritettävästä iästä lukien liitteessä VIII olevan 9 artiklan 1 kohdan b alakohdan toisen alakohdan soveltamista:

Päiväys || Heti maksettavaan eläkkeeseen oikeuttava ikä

31 päivään joulukuuta 2013 saakka: || 55 vuotta 6 kuukautta

31 päivään joulukuuta 2014 saakka || 56 vuotta

31 päivään joulukuuta 2015 saakka: || 56 vuotta 6 kuukautta

31 päivään joulukuuta 2016 saakka || 57 vuotta

31 päivään joulukuuta 2017 saakka || 57 vuotta 6 kuukautta

ii) Poistetaan 2 kohta;

(g) Lisätään 24 artiklan jälkeen artikla seuraavasti:

”24 a artikla

Kun eläke on vahvistettu ennen 1 päivää tammikuuta 2013, eläkkeensaajan eläkeoikeuden katsotaan tulleen vahvistetuksi kyseisen päivämäärän jälkeen niiden sääntöjen mukaisesti, joita sovellettiin eläkeoikeuden alkuperäisenä vahvistushetkenä. Sama koskee yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän antamaa suojaa.”;

(h) Korvataan 28 artikla seuraavasti:

”28 artikla

1. Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklassa tarkoitetuilla toimihenkilöillä, joilla oli sopimus 1 päivänä toukokuuta 2004 ja jotka on nimitetty virkamiehiksi mainitun ajankohdan jälkeen ennen 1 päivää tammikuuta 2013, on eläkkeelle siirtyessään oikeus väliaikaisina toimihenkilöinä ansaittujen eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattiseen tarkistukseen, jossa otetaan huomioon henkilöstösääntöjen 77 artiklassa tarkoitettu eläkeiän muutos.

2. Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2, 3 a ja 3 b artiklassa tarkoitetuilla toimihenkilöillä, joilla on sopimus 1 päivänä tammikuuta 2013 ja jotka nimitetään virkamiehiksi mainitun ajankohdan jälkeen, on eläkkeelle siirtyessään oikeus väliaikaisina toimihenkilöinä tai sopimussuhteisina toimihenkilöinä ansaittujen eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattiseen tarkistukseen, jossa otetaan huomioon henkilöstösääntöjen 77 artiklassa tarkoitetun eläkeiän muutos, jos he ovat 1 päivänä toukokuuta 2013 vähintään 30 vuoden ikäisiä.”;

(i) Lisätään 4 jakson jälkeen jakso seuraavasti:

”5 jakso

30 artikla

1. Poiketen siitä, mitä liitteessä I olevassa A jakson 2 kohdassa säädetään, 31 päivänä joulukuuta 2012 palveluksessa oleviin virkamiehiin sovelletaan seuraavaa tehtäväryhmän AST virkatyyppejä kuvaavaa taulukkoa:

Vanhempi hallintoavustaja[5] Merkittävää itsenäisyyttä edellyttävien hallinnollisten, teknisten tai koulutustehtävien suorittaminen ja henkilöstöhallintoon, talousarvion toteuttamiseen tai poliittiseen koordinointiin liittyvien vaativien tehtävien hoitaminen || AST 10 – AST 11

Hallintoavustaja[6] Erityisesti sääntöjen ja määräysten tai yleisten ohjeiden täytäntöönpanon suhteen tiettyä itsenäisyyttä edellyttävien hallinnollisten, teknisten tai koulutustehtävien suorittaminen tai toimiminen toimielimen jäsenen, kabinettipäällikön, (vara-)pääjohtajan tai vastaavan ylimmän tason johtajan henkilökohtaisena hallintoavustajana. || AST 1 – AST 9

Siirtymäaikainen apulaishallintoavustaja Esimerkiksi seuraavat tehtävät: (nuorempi) virkailija, (nuorempi) informaatikko, (nuorempi) teknikko, (nuorempi) tietotekniikan työntekijä, parlamentin vahtimestari[7] || AST 1 – AST 7

Siirtymäaikainen tukihenkilöstön työntekijä Yksinkertaisten manuaalisten tai hallinnollisten tukitehtävien suorittaminen || AST 1 – AST 5

2. Nimittävä viranomainen luokittelee 31 päivänä joulukuuta 2012 palveluksessa olevat tehtäväryhmän AST virkamiehet virkatyyppeihin 1 päivästä tammikuuta 2013 1 kohdassa esitetyistä kuvauksista riippumatta seuraavasti:

(a) Virkamiehet, jotka olivat 31 päivänä joulukuuta 2012 palkkaluokassa AST 10 tai AST 11 luokitellaan vanhemmiksi hallintoavustajiksi.

(b) Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 entisellä ura-alueella B tai ura-alueella C tai D olleet virkamiehet, jotka ovat siirtyneet tehtäväryhmään AST rajoituksetta ja joihin ei sovelleta a alakohtaa, luokitellaan hallintoavustajiksi.

(c) Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 entisellä ura-alueella C olleet virkamiehet, joihin ei sovelleta a tai b alakohtaa, luokitellaan siirtymäaikaisiksi apulaishallintoavustajiksi.

(d) Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 entisellä ura-alueella D olleet virkamiehet, joihin ei sovelleta a tai b alakohtaa, luokitellaan siirtymäaikaisiksi tukihenkilöstön työntekijöiksi.

(e) Virkamiehet, joihin ei sovelleta a–d alakohtaa, luokitellaan sen kilpailun palkkaluokan perusteella, jonka soveltuvien hakijoiden luettelosta heidät on otettu palvelukseen. Virkamiehet, jotka ovat läpäisseet palkkaluokan AST 3 tai sitä ylemmän palkkaluokan kilpailun, luokitellaan hallintoavustajiksi, kaikki muut virkamiehet luokitellaan siirtymäaikaisiksi apulaishallintoavustajiksi. Tämän liitteen 13 artiklan 1 kohdan vastaavuustaulukkoa sovelletaan vastaavasti virkamiehen palvelukseenottopäivästä riippumatta.

3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdan e alakohdassa säädetään, nimittävä viranomainen voi ennen 31 päivää joulukuuta 2015 luokitella palkkaluokkaa AST 3 alempaa palkkakuokkaa koskevan kilpailun perusteella palvelukseen otettuja virkamiehiä hallintoavustajiksi yksikön edun mukaisesti ja 31 päivänä joulukuuta 2012 hoidetun viran perusteella. Kukin nimittävä viranomainen antaa henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti säännökset tämän artiklan soveltamiseksi. Tästä säännöksestä hyötyvien siirtymäaikaisten apulaishallintoavustajien kokonaismäärä ei saa kuitenkaan olla enempää kuin 5 prosenttia siirtymäaikaisista apulaishallintoavustajista 1 päivänä tammikuuta 2013.

4. Virkamiesten alkuperäinen luokittelu säilyy, kunnes heidät osoitetaan ylempään virkatyyppiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta henkilöstösääntöjen 86 artiklan ja liitteen IX soveltamista. Yleneminen on mahdollista ainoastaan kutakin 1 kohdassa esitettyä virkatyyppiä vastaavan urarakenteen sisällä.

5. Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen 6 artiklan 1 kohdassa ja liitteessä I olevassa B kohdassa säädetään, ylennyksen edellyttämien avoimien toimien määrä lähinnä ylemmässä palkkaluokassa lasketaan siirtymäaikaisten tukihenkilöstön työntekijöiden osalta erikseen. Sovelletaan seuraavia prosenttilukuja:

|| Palkkaluokka || Osuus

Siirtymäaikaiset tukihenkilöstön työntekijät || 5 || -

4 || 10 %

3 || 22 %

2 || 22 %

1 || -

Siirtymäaikaisten tukihenkilöstön työntekijöiden osalta ylenemistä varten vertaillaan samassa palkkaluokassa olevien ja samaan virkatyyppiin luokiteltujen ylenemiskelpoisten virkamiesten ansioita (henkilöstösääntöjen 45 artiklan 1 kohta).

6. Siirtymäaikaisilla apulaishallintoavustajilla ja tukihenkilöstön työntekijöillä, jotka olivat ennen 1 päivää toukokuuta 2004 entisellä ura-alueella C tai D, on edelleen oikeus saada ylityötunneista korvaus, kuten liitteessä VI säädetään, joko vapaana tai palkkana, jos yksikön tarpeiden vuoksi ei ole mahdollista antaa korvausta vapaana sitä kuukautta seuraavan kuukauden aikana, jona ylityötunnit on suoritettu.

7. Virkamiehet, jotka ovat saaneet henkilöstösääntöjen 55 a artiklan 2 kohdan e alakohdan ja henkilöstösääntöjen liitteessä IV a olevan 4 artiklan perusteella luvan työskennellä osa-aikaisesti ennen 1 päivää tammikuuta 2013 alkavana ja sen yli jatkuvana aikana, voi jatkaa osa-aikaista työskentelyä samoin ehdoin yhteensä enintään viiden vuoden ajan.

31 artikla

Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen liitteessä II olevassa 1 artiklan neljännen kohdan ensimmäisessä virkkeessä säädetään, tehtäväryhmän AST/SC edustusta henkilöstökomiteassa ei tarvitse taata ennen kuin 1 päivänä tammikuuta 2017.”;

2 artikla

Muutetaan Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavat palvelussuhteen ehdot seuraavasti:

1. Poistetaan 1 artiklan toinen luetelmakohta;

2. Lisätään 2 artiklaan alakohta seuraavasti:

”f) toimihenkilöä, joka on määrätty hoitamaan henkilöstösääntöjen 1 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettua virastoa koskevan talousarvion pääluokan liitteenä olevaan henkilöstötaulukkoon sisältyvää tointa, jonka budjettivallan käyttäjät ovat luokitelleet väliaikaiseksi, lukuun ottamatta kyseisen viraston perustamisesta annetussa Euroopan unionin säädöksessä tarkoitettuja virastojen päällikköjä ja varapäällikköjä.”;

3. Poistetaan 3 artikla;

4. Korvataan 3 b artiklan b kohdan i alakohta seuraavasti:

”virkamiehiä tai väliaikaisia toimihenkilöitä AST/SC- ja AST-tehtäväryhmässä;”;

5. Korvataan 8 artiklan ensimmäisessä kohdassa ilmaus ”2 artiklan a alakohdassa” ilmauksella ”2 artiklan a tai f alakohdassa”;

6. Poistetaan 10 artiklan neljäs kohta;

7. Muutetaan 11 artikla seuraavasti:

(a) Korvataan ensimmäisen kohdan ensimmäisessä virkkeessä luku ”26” luvulla ”26 a”;

(b) Korvataan kolmannessa kohdassa sana ”toisessa” sanalla ”kolmannessa”;

8. Muutetaan 12 artikla seuraavasti:

(a) Lisätään 1 kohtaan seuraava:

”Virkaa ei saa varata tietyn jäsenvaltion kansalaisille. Euroopan unionin kansalaisten yhdenvertaisuuden periaatteen mukaisesti kukin toimielin voi kuitenkin hyväksyä korjaavia toimenpiteitä, jos väliaikaisen henkilöstön kansalaisuuksissa on havaittu pitkäkestoinen ja merkittävä epätasapaino, jota ei voida perustella objektiivisin kriteerein. Kyseiset korjaavat toimenpiteet eivät saa koskaan johtaa muihin kuin ansioihin perustuviin palvelukseenottoperusteisiin. Ennen tällaisten korjaavien toimenpiteiden hyväksymistä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen vahvistaa yleiset säännökset tämän kohdan täytäntöönpanemiseksi henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen edellisen kohdan täytäntöönpanosta viiden vuoden kuluttua 1 päivästä tammikuuta 2013.”;

(b) Korvataan 5 kohdassa sanat ”Kukin toimielin” sanoilla ”Edellä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen”;

9. Korvataan 14 artiklan ensimmäinen ja toinen kohta seuraavasti:

”Väliaikaisen toimihenkilön on oltava koeajalla yhdeksän kuukautta.

Jos väliaikainen toimihenkilö on koeaikana estynyt hoitamasta tehtäviään sairauden, henkilöstösääntöjen 58 artiklassa tarkoitetun äitiysloman tai tapaturman vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan, 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi pidentää koeaikaa vastaavalla ajalla.”;

10. Lisätään 15 artiklan 1 kohdan ensimmäiseen alakohtaan virke seuraavasti:

”Väliaikainen toimihenkilö, jonka luokitus on vahvistettu 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun viranomaisen antamien luokitusperusteiden mukaisesti, säilyttää väliaikaisena toimihenkilönä hankkimansa ikälisät, jos hänet palkataan väliaikaiseksi toimihenkilöksi samassa palkkaluokassa välittömästi edeltävän väliaikaisen työskentelyjakson jälkeen.”;

11. Korvataan 17 artiklan toinen kohta seuraavasti:

”Edellisessä kohdassa tarkoitetun loman kestoa ei oteta huomioon henkilöstösääntöjen 44 artiklan ensimmäisen kohdan säännöksiä sovellettaessa.”;

12. Muutetaan 20 artikla seuraavasti:

(a) Korvataan 3 kohdassa sana ”erityismaksua” sanalla ”yhteisvastuumaksua”;

(b) Korvataan 4 kohta seuraavasti:

”Henkilöstösääntöjen 44 artiklaa sovelletaan väliaikaisiin toimihenkilöihin soveltuvin osin.”;

13. Muutetaan 28 a artikla seuraavasti:

(a) Korvataan 10 kohdassa sanat ”yhteisöjen toimielimien” sanoilla ”toimielimien 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen viranomaisten”;

(b) Korvataan 11 kohta seuraavasti:

”Komissio antaa joka toinen vuosi kertomuksen työttömyysvakuutusjärjestelmän rahoitustilanteesta. Komissio voi tästä kertomuksesta riippumatta mukauttaa 7 kohdassa säädettyjä maksuja henkilöstösääntöjen 110 a ja 110 b artiklan mukaisesti annetuilla delegoiduilla säädöksillä, jos järjestelmän tasapaino sitä edellyttää.”;

14. Muutetaan 34 artikla seuraavasti:

(a) Korvataan toisessa ja kolmannessa kohdassa luku ”63” luvulla ”65”;

(b) Korvataan toisessa kohdassa sanat ”2 artiklan a, c tai d alakohdassa” sanoilla ”2 artiklan a, c, d, e tai f alakohdassa”;

15. Korvataan 36 artiklan toisessa virkkeessä sanat ”2 artiklan a, c tai d alakohdassa” sanoilla ”2 artiklan a, c, d, e tai f alakohdassa”;

16. Korvataan 37 artiklan neljännessä kohdassa luku ”63” luvulla ”65” ja sanat ”2 artiklan a, c tai d alakohdassa” sanoilla ”2 artiklan a, c, d, e tai f alakohdassa”;

17. Korvataan 39 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Edellä 2 artiklassa tarkoitetulla toimihenkilöllä on palvelussuhteensa päättyessä oikeus vanhuuseläkkeeseen, vakuutusmatemaattisen arvon siirtoon tai erorahaan henkilöstösääntöjen V osaston 3 luvussa ja henkilöstösääntöjen liitteessä VIII säädetyin edellytyksin. Kun toimihenkilöllä on oikeus vanhuuseläkkeeseen, hänen eläkeoikeuksiaan vähennetään suhteessa 42 artiklan perusteella maksettuun määrään.

Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevaa 9 artiklan 2 kohtaa sovelletaan seuraavin ehdoin: 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi päättää yksikön edun mukaisesti, objektiivisin perustein sekä yleisissä täytäntöönpanosäännöksissä vahvistettujen avoimien menettelyjen avulla jättää soveltamatta edellä mainittua vähennystä enintään neljään väliaikaiseen toimihenkilöön kaikissa toimielimissä minä tahansa vuonna. Tämä lukumäärä voi vaihdella vuosittain siten, että kahden vuoden enimmäismäärä ei saa ylittää kuutta ja että noudatetaan talousarviovaikutusten välttämisen periaatetta.”;

18. Korvataan 42 kohdan ensimmäisessä kohdassa sana ”toimielimen” sanoilla ”6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun viranomaisen” ja sana ”toimielin” sanoilla ”6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen”;

19. Korvataan 47 artiklan a alakohta seuraavasti:

”sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka kuluessa toimihenkilö täyttää 65 vuotta, tai poikkeuksellisesti henkilöstösääntöjen 52 artiklan b alakohdan toisen alakohdan mukaisesti määrättynä päivänä; tai”;

20. Poistetaan 50 c artiklan 2 kohta;

21. Lisätään II osastoon luku seuraavasti:

”11 luku

2 artiklan f alakohdassa tarkoitettuja väliaikaisia toimihenkilöitä koskevat erityissäännökset

51 artikla

Henkilöstösääntöjen 37 artiklaa, ensimmäisen kohdan b alakohtaa lukuun ottamatta, ja 38 artiklaa sovelletaan 2 artiklan f alakohdassa tarkoitettuihin väliaikaisiin toimihenkilöihin soveltuvin osin.

52 artikla

Poiketen siitä, mitä 17 artiklan ensimmäisen kohdan toisessa virkkeessä säädetään, 2 artiklan f alakohdassa tarkoitetuille väliaikaisille toimihenkilöille, joilla on toistaiseksi voimassa oleva sopimus, voidaan palvelusvuosista riippumatta myöntää palkatonta lomaa enintään vuoden pituisiksi jaksoiksi.

Tällaisen loman kokonaispituus saa olla enintään 15 vuotta toimihenkilön koko uran aikana.

Toinen henkilö voidaan palkata toimeen, jota väliaikainen toimihenkilö on hoitanut.

Loman päättyessä väliaikainen toimihenkilö on siirrettävä ensimmäiseen palkkaluokkaansa vastaavaan toimeen, joka vapautuu hänen tehtäväryhmässään, jos hänellä on tähän toimeen vaaditut ominaisuudet. Jos toimihenkilö kieltäytyy hänelle tarjotusta toimesta, hän säilyttää oikeudet palata samoin edellytyksin seuraavaan palkkaluokkaansa vastaavaan toimeen, joka vapautuu hänen tehtäväryhmässään; jos toimihenkilö kieltäytyy toisen kerran, palvelussuhde voidaan irtisanoa toimielimen puolelta päättymään ilman irtisanomisaikaa. Siihen asti kun toimihenkilö tosiasiallisesti palaa aiempia tehtäviä vastaavaan toimeen tai hänet siirretään tilapäisesti muihin tehtäviin, toimihenkilön katsotaan olevan edelleen henkilökohtaisista syistä myönnetyllä lomalla palkatta.

53 artikla

Edellä 2 artiklan f kohdassa tarkoitettu väliaikainen henkilöstö palkataan yhden tai useamman viraston järjestämällä valintamenettelyllä. Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto voi viraston tai virastojen pyynnöstä avustaa virastoja, erityisesti määrittelemällä kokeiden sisällön ja järjestämällä valintamenettelyt. Toimisto varmistaa valintamenettelyjen avoimuuden.

Jos kyseessä on ulkoinen valintamenettely, 2 artiklan f alakohdassa tarkoitettua väliaikaista henkilöstöä palkataan ainoastaan palkkaluokkiin SC1, AST 1–4 tai AD 5–8. Virasto voi kuitenkin tarvittaessa antaa luvan palkata toimihenkilö palkkaluokkaan AD 9, AD 10, AD 11 tai poikkeustapauksessa palkkaluokkaan AD 12. Palkkaluokkiin AD 9–12 palkattavien kokonaismäärä ei saa virastossa ylittää 20:tä prosenttia AD-tehtäväryhmään palkatun väliaikaisen henkilöstön kokonaismäärästä minkään viiden vuoden jakson aikana.

54 artikla

Edellä 2 artiklan f alakohdassa tarkoitetun väliaikaisen henkilöstön tapauksessa luokittelu lähinnä ylempään palkkaluokkaan voidaan toteuttaa ainoastaan valitsemalla luokiteltavat niiden toimihenkilöiden joukosta, jotka ovat palvelleet vähintään kaksi vuotta palkkaluokassaan, kyseisten väliaikaisten toimihenkilöiden ansioiden vertailun sekä heistä laadittujen arviointien perusteella. Henkilöstösääntöjen 45 artiklan 1 kohdan viimeistä virkettä ja 2 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin. Henkilöstösääntöjen liitteessä I olevassa B kohdassa asetettuja virkamiesten keskimääräisen urakehityksen vastaavuutta ohjaavia prosenttilukuja ei saa ylittää.

Kukin virasto antaa henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti yleiset säännökset tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi.

55 artikla

Kun 2 artiklan f kohdassa tarkoitettu väliaikainen toimihenkilö vaihtaa sisäisesti julkaistun avointa toimea koskevan ilmoituksen seurauksena toimea tehtäväryhmänsä sisällä, häntä ei voida luokitella alempaan palkkaluokkaan tai alemmalle palkkatasolle kuin aiempaa toimea varten on vahvistettu, edellyttäen, että hänen palkkaluokkansa on jokin avointa toimea koskevassa ilmoituksessa mainituista palkkaluokista.

Samoja säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin silloin kun väliaikainen toimihenkilö tekee viraston kanssa uuden sopimuksen välittömästi toisen viraston kanssa tehdyn sopimuksen jatkoksi.

56 artikla

Kukin virasto vahvistaa henkilöstösääntöjen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti 2 artiklan f alakohdassa tarkoitettujen väliaikaisten toimihenkilöiden palkkaamista ja käyttöä koskevat yleiset säännökset.

22. Poistetaan III osasto ”Ylimääräiset toimihenkilöt”;

23. Korvataan 79 artiklan 2 kohdassa sanat ”Jokainen toimielin” sanoilla ”Edellä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen”;

24. Korvataan 80 artiklan 3 ja 4 kohta seuraavasti:

”3. Edellä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen tai 3 a artiklassa tarkoitettu elin voi edellä olevan taulukon perusteella päättää yksityiskohtaisemmin kuhunkin tehtävään sisältyvistä toimivaltuuksista kuultuaan henkilöstösääntökomiteaa.

4. Henkilöstösääntöjen 1 d ja 1 e artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.”;

25. Korvataan 82 artiklan 6 kohdassa sanat ”Jokainen toimielin” sanoilla ”Edellä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen”;

26. Korvataan 84 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”Jos sopimussuhteinen toimihenkilö on koeaikana estynyt hoitamasta tehtäviään sairauden, henkilöstösääntöjen 58 artiklassa tarkoitetun äitiysloman tai tapaturman vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan, 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi pidentää koeaikaa vastaavalla ajalla.”;

27. Korvataan 85 artiklan 3 kohdassa sanat ”EY:n perustamissopimuksen 314 artiklassa” sanoilla ”Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 55 artiklan 1 kohdassa”.

28. Lisätään 86 artiklan 1 kohtaan ensimmäisen alakohdan jälkeen alakohta seuraavasti:

”Tehtäväryhmään I sovelletaan henkilöstösääntöjen 32 artiklan 2 kohtaa soveltuvin osin. Tämän artiklan soveltamiseksi annetaan yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.”;

29. Korvataan 88 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdassa sanat ”kolme vuotta” sanoilla ”kuusi vuotta”;

30. Lisätään 89 artiklan 1 kohtaan ensimmäisen alakohdan jälkeen alakohta seuraavasti:

31. Korvataan 95 artiklassa, 103 artiklan 2 ja 3 kohdassa sekä 106 artiklan 4 kohdassa luku ”63” luvulla ”65”;

32. Korvataan 96 artiklan 11 kohta seuraavasti:

33. Korvataan 120 artiklassa sanat ”kukin toimielin” sanoilla ”6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen”;

34. Korvataan 141 artiklassa sanat ”kukin toimielin” sanoilla ”6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen”;

35. Muutetaan liite seuraavasti:

(a) Lisätään 1 artiklan 1 kohtaan virkkeet seuraavasti:

”Kyseisessä liitteessä olevan 22 artiklan, 4 kohtaa lukuun ottamatta, 23 artiklan, 24 a artiklan ja 30 artiklan 7 kohdan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin muuhun henkilöstöön, joka on palveluksessa 31 päivänä joulukuuta 2012. Kyseisessä liitteessä olevan 30 artiklan 1–4 kohdan ja 6 kohdan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin väliaikaiseen henkilöstöön, joka on palveluksessa 31 päivänä joulukuuta 2012.”;

(b) Lisätään artikla seuraavasti:

”6 artikla

Viraston palveluksessa 31 päivänä joulukuuta 2012 olevien muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettujen väliaikaisten toimihenkilöiden sopimukset muutetaan 1 päivästä tammikuuta 2013 ilman valintamenettelyä sopimuksiksi, joihin sovelletaan näiden palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan f alakohtaa. Sopimuksen ehdot jäävät muilta osin entiselleen. Tätä kohtaa ei sovelleta sellaisten väliaikaisten toimihenkilöiden sopimuksiin, jotka on palkattu kyseisen viraston perustamisesta annetussa Euroopan unionin säädöksessä tarkoitetuiksi viraston päälliköiksi ja varapäälliköiksi.”;

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2. Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4. Tavoitteet

1.5. Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7. Hallinnointitapa (hallinnointitavat)

2. HALLINNOINTI

2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2. Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta.

1.2. Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[8]

Kysymykseen voivat tulla kaikki toimintalohkot ja toiminnot.

1.3. Ehdotuksen/aloitteen perustelut 1.3.1. Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Henkilöstöresurssien hallinnan optimointi EU:n toimielimissä laatimalla asianmukainen lainsäädäntökehys.

1.4. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

ý Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

– Käynnistysvaihe alkaa 1 päivänä tammikuuta 2013,

– minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.5. Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[9]

ý EU:n toimielimet hallinnoivat suoraan keskitetysti.

2. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 2.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Ehdotuksella on rahoitusvaikutuksia kaikkiin budjettikohtiin, jotka liittyvät toimielinten ja virastojen henkilöstömenoihin. Se koskee henkilöstön palkkamenoja päätoimipaikassa ja edustustoissa, sopimussuhteisia työntekijöitä, hallintotoimistojen työntekijöitä, komission ja parlamentin jäseniä, parlamentin jäsenten avustajia, tutkimushenkilöstöä, BA-budjettikohdista rahoitettua henkilöstöä, tehtävien ennenaikaista päättymistä koskevien säännösten nojalla maksuja saavaa henkilöstöä sekä eläkkeitä.

2.2. Arvioidut vaikutukset menoihin 2.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomenoihin kaikissa otsakkeissa

– ý Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) vuoden 2011 hintoina

Edellä 2.1 kohdassa tarkoitetut budjettikohdat || vuosi 2013 || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || Yhteensä 2013-2020 || Pitkällä aikavälillä[10]

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || -33,120 || -63,057 || -94,666 || -127,501 || -163,021 || -174,092 || -186,388 || -199,399 || -1041,245[11] || -1022,488

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuulumattomat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || -8,280 || -15,758 || -23,644 || -31,800 || -40,579 || -43,210 || -46,074 || -49,015 || -258,360 || -106.286

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) vuoden 2011 hintoina

|| || || vuosi 2013 || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || Yhteensä 2013-2020 || Pitkällä aikavälillä

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || -41,400 || -78,815 || -118,310 || -159,301 || -203,600 || -217,302 || -232,462 || -248,414 || -1299,605 || -1128,774

2.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

– ý Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

2.2.2.1. Henkilöresurssien arvioitu tarve

– ý Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

2.2.3. Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– ý Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

2.2.4. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

2.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin

– ¨ Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– ý Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

– ¨ vaikutukset omiin varoihin

– ý vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta || Vuoden 2012 ATE:ssä ennustetut määrärahat (vuoden 2011 hintoina) || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus

vuosi 2013 || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || Pitkällä aikavälillä

410 momentti Eläkemaksut || 461,746 || -12,359 || -20,730 || -28,496 || -35,909 || -42,897 || -44,258 || -45,596 || -46,859 || -60,161

400 momentti Verotus || 615,079 || -7,239 || -11,797 || -16,218 || -20,628 || -24,988 || -26,461 || -28,042 || -29,669 || -103,331

404 momentti Erityismaksu || 63,344 || +5,847 || +5,147 || +4,458 || +3,762 || +3,082 || +2,799 || +2,514 || +2,236 || -4,643

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

Vaikutukset tuloihin perustuvat muutoksiin peruspalkoissa, korvauksissa ja eläkkeissä, joihin näitä vähennyksiä sovelletaan.

[1] Neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68, annettu 29 päivänä helmikuuta 1968, Euroopan yhteisöille suoritettavaan veroon sovellettavien edellytysten ja menettelyjen vahvistamisesta (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 8).

[2] Virkamiehen ensimmäinen määräys vanhemman hallintoavustajan virkaan voidaan toteuttaa vain henkilöstösääntöjen 4 artiklassa ja 29 artiklan 1 kohdassa vahvistetun menettelyn mukaisesti.

[3] Virkamiehen ensimmäinen määräys hallintoavustajan virkaan voidaan toteuttaa vain henkilöstösääntöjen 4 artiklassa ja 29 artiklan 1 kohdassa vahvistetun menettelyn mukaisesti.

[4] Parlamentin vahtimestarien lukumäärä Euroopan parlamentissa ei saa olla suurempi kuin 85.

[5] Virkamiehen ensimmäinen määräys vanhemman hallintoavustajan virkaan voidaan toteuttaa vain 4 artiklassa ja 29 artiklan 1 kohdassa vahvistetun menettelyn mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan a alakohdan soveltamista.

[6] Virkamiehen ensimmäinen määräys hallintoavustajan virkaan voidaan toteuttaa vain 4 artiklassa ja 29 artiklan 1 kohdassa vahvistetun menettelyn mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan b ja e alakohdan soveltamista.

[7] Parlamentin vahtimestarien lukumäärä Euroopan parlamentissa ei saa olla suurempi kuin 85.

[8] ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[9] Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

[10] Sarakkeessa esitetään vuotuiset säästöt silloin, kun henkilöstösääntöjen vuoden 2013 uudelleentarkastelun vaikutukset ovat näkyvissä. Tämä vastannee 2060-lukua, jolloin vaikutus eläkemenoihin on korkeimmillaan.

[11] Otsakkeessa V kumulatiivisen vaikutuksen arvioidaan olevan seuraavalla monivuotisella rahoituskehyskaudella 2014–2020 -1008 miljardia.

52011PC0890