PERUSTELUT

1. EHDOTUKSEN TAUSTA 1.1. Johdanto

Tällä ehdotuksella vahvistetaan oikeudellinen kehys, joka tarvitaan, jotta voidaan vastata Eurooppa-neuvoston 23. ja 24. kesäkuuta 2011 esittämään pyyntöön kehittää ensi tilassa Euroopan rajavartiointijärjestelmää (Eurosur) siten, että se voitaisiin ottaa käyttöön vuoteen 2013 mennessä. Sen avulla jäsenvaltioiden rajavartioinnista vastaavat viranomaiset ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto[1] (Frontex), jäljempänä ’virasto’, voivat jakaa operatiivisia tietoja ja parantaa yhteistyötään.

Eurosurin avulla on tarkoitus vahvistaa Schengen-alueen ulkorajojen valvontaa. Sen myötä luodaan rajavartioinnista vastaaville jäsenvaltioiden viranomaisille mekanismi, jolla ne voivat jakaa operatiivista tietoa ja tehdä yhteistyötä keskenään ja viraston kanssa. Tarkoituksena on vähentää merellä menetettyjen ihmishenkien ja EU:hun huomaamatta ja laittomasti tulevien maahanmuuttajien määrää sekä lisätä sisäistä turvallisuutta ehkäisemällä valtioiden rajat ylittävää rikollisuutta, kuten ihmiskauppaa ja huumeiden salakuljetusta.

Parhaillaan toteutetaan Eurosurin testaamiseen ja asteittaiseen käyttöönottoon liittyviä töitä, joiden perustana on komission tiedonannossa vuonna 2008 esitetty etenemissuunnitelma[2].

1.2. Oikeusperusta

Tämä lainsäädäntöehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 77 artiklan 2 kohdan d alakohtaan, jonka mukaan Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen kaikista tarvittavista toimenpiteistä, joilla otetaan vaiheittain käyttöön yhdennetty ulkorajojen valvontajärjestelmä[3].

Eurosurin perustaminen on osa toimia, joilla vahvistetaan jäsenvaltioiden ulkorajojen turvallisuutta. Se on siis uusi ohjauskeino, jolla sujuvoitetaan yhteistyötä ja jonka avulla jäsenvaltiot voivat systemaattisesti vaihtaa rajavartiointia koskevia tietoja keskenään ja viraston kanssa. Tällaista mahdollisuutta ei ole tähän mennessä EU:n tasolla ollut.

Eurosuria koskevalla säädöksellä kehitetään Schengenin säännöstöä, johon Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti eivät osallistu, mutta jota sen sijaan sovelletaan neljään assosioituneeseen maahan (Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein). Schengen-maat ovat sitoutuneet pitämään yllä ulkorajojen valvonnan yhteisiä standardeja.

1.3. Lainsäädäntöehdotuksen tavoitteet ja sisältö

Lainsäädäntöehdotuksen tarkoituksena on parantaa jäsenvaltioiden ja viraston tilannetietoisuutta ja reaktiokykyä niiden estäessä laitonta muuttoliikettä ja maa- ja meriulkorajat ylittävää rikollisuutta (1 artikla).

Tavoitteeseen päästään vahvistamalla yhteiset puitteet (4 artikla) ja määrittelemällä Eurosurin perustan muodostavien, jäsenvaltioissa toimivien rajavartioinnin kansallisten koordinointikeskusten (5 artikla) ja viraston (6 artikla) vastuu ja toimivalta. Koordinaatiokeskuksissa vastataan tuloksellisesta ja tehokkaasta resurssi- ja henkilöstöhallinnosta kansallisella tasolla. Ne ja virasto viestivät toisilleen Eurosur-verkon kautta (7 artikla); verkon ansiosta voidaan vaihtaa niin arkaluonteisia mutta turvallisuusluokittelemattomia tietoja kuin salaisiksi luokiteltujakin tietoja.

Kansallisten koordinointikeskusten ja viraston yhteistyötä ja tiedonvaihtoa toteutetaan tilannekuvin (8 artikla), jotka laaditaan kansallisella (9 artikla) ja EU:n (10 artikla) tasolla sekä rajan läheisen alueen tasolla (11 artikla). Nämä kolme tilannekuvaa, joista kahta viimeksi mainittua hallinnoi virasto, ovat rakenteeltaan samanlaisia, jotta tiedonkulku niiden välillä olisi helpompaa.

Tilannekuvat eivät yleensä sisällä henkilötietoja, vaan niiden kautta vaihdetaan tietoja erityistapahtumista ja muista kuin henkilökohteista, esimerkiksi alusten havaitsemisesta ja jäljittämisestä. Poikkeuksellisissa tapauksissa henkilötiedot voivat kuulua jäsenvaltioiden viraston kanssa jakamiin tietoihin, mikäli 26. lokakuuta 2004 annetun asetuksen (EY) N:o 2007/2004 edellytyksiä noudatetaan[4] Jos henkilötiedot kuuluvat kansallisiin tilannekuviin vierekkäisillä ulkorajaosuuksilla, niitä voidaan vaihtaa ainoastaan naapurijäsenvaltion kanssa EU:n horisontaalisen tietosuojaa koskevan oikeudellisen kehyksen edellytysten mukaisesti.

Lisäksi virasto toteuttaa valvontavälineiden yhteiseen käyttöön liittyvän palvelun (12 artikla), sillä tällainen palvelu voidaan tarjota kustannustehokkaammin Euroopan tasolla. Se voidaan toteuttaa soveltuvien Euroopan avaruusohjelmien, esimerkiksi ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuisen seurantajärjestelmän GMES:n, tuella.

Eurosurin suhteen on valittu lähestymistapa, jonka mukaan pyritään mahdollisimman pitkälti käyttämään hyväksi muiden EU:n virastojen saatavilla olevia tietoja, valmiuksia ja järjestelmiä. Tästä syystä virasto tarjoaa tiiviissä yhteistyössä Euroopan unionin satelliittikeskuksen, Euroopan kalastuksenvalvontaviraston ja Euroopan meriturvallisuusviraston kanssa valvontavälineiden yhteiseen käyttöön liittyviä palveluja sekä Europolin kanssa rajat ylittävää rikollisuutta koskevien tietojen vaihtoon liittyviä palveluja.

Komissio aikoo tehdä vuonna 2013 asianmukaisen ehdotuksen direktiivin 2002/59/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse meriliikennettä koskevien tietojen toimittamisesta SafeSeaNet-järjestelmän kautta. Tarkoituksena on, että SafeSeaNet-järjestelmässä olevat asiaankuuluvat tiedot annetaan käyttöön myös muihin kuin meriturvallisuuteen, merenkulun turvatoimiin ja meriympäristön suojeluun liittyviin tarkoituksiin, jolloin ne olisivat osa Eurosurin puitteissa käytettyjä valvontavälineitä.

Pelkkä parempi tietoisuus ulkorajojen tapahtumista ei riitä, jos jäsenvaltioilla ei ole parempia valmiuksia reagoida haasteisiin omilla ulkorajoillaan. Tämän vuoksi jäsenvaltiot jakavat ulkorajat osuuksiin (13 artikla), joiden vaikutustasot määritellään riskianalyysin ja erityistapahtumien määrän mukaan (14 artikla). Rajavartioinnin kansalliset koordinointikeskukset ja virasto toteuttavat vastatoimia kunkin ulkorajaosuuden vaikutustason perusteella vaikutuksia vähentääkseen.

Yhteistyö naapurissa sijaitsevien kolmansien maiden kanssa on keskeisen tärkeää Eurosurin menestymiselle. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden ja naapurimaiden välillä jo olevat tai suunnitellut alueelliset verkostot yhdistetään Eurosuriin kansallisten koordinointikeskusten kautta (vrt. 9 artiklan 2 kohdan h alakohta ja 18 artikla). Jäsenvaltiot ja virasto ovat jo toteuttamassa Eurosurin eri osia kansallisella ja Euroopan tasolla, joten Eurosur lienee toiminnassa vuoden 2013 jälkipuoliskolla (21 artikla). Euroopan komissio yhteisen tutkimuskeskuksen pitäisi tarjota virastolle teknistä tukea Eurosurin teknisessä kehittämisessä.

Eurosuria ei ole tarkoitettu järjestelmäksi, johon kerätään tai tallennetaan henkilötietoja tai jonka kautta niitä vaihdetaan valtioiden välillä. Tämän vuoksi se ei kuulu tiedonhallinnasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella vuonna 2010 annetun komission tiedonannon[5] piiriin. Eurosurin kehittämistä on kuitenkin analysoitu tiedonannossa vahvistettujen periaatteiden perusteella, kuten tämän asiakirjan liitteenä olevassa vaikutustenarvioinnissa esitetään. Tämä koskee erityisesti välttämättömyyden periaatetta: mahdollisuus käyttää Eurosuria henkilötietojen vaihtoon on pidetty mahdollisimman vähäisenä. Kustannustehokkuuden periaatetta on noudatettu siten, että on valittu asteittainen lähestymistapa, johon liittyvät tekniset ratkaisut ovat vähiten monimutkaisia. Toimintalinjoja on laadittu alhaalta ylöspäin ja komissio on tehnyt vuodesta 2008 tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa arvioidakseen eri teknisiä ratkaisuja ja vahvistaakseen tehtyjen tutkimusten tuloksia ja suosituksia yhdessä näiden kanssa.

Ehdotusta on tarkasteltu perusteellisesti, jotta voitaisiin olla varmoja, että säännökset noudattavat täysin perusoikeuksia, joita ovat erityisesti ihmisarvon kunnioittaminen, kidutuksen sekä epäinhimillisen tai halventavan rangaistuksen tai kohtelun kielto, oikeus vapauteen ja turvallisuuteen, oikeus henkilötietojen suojaan, palauttamiskielto, syrjimättömyys ja lapsen oikeudet. Erityistä huomiota kiinnitettiin EU:n perusoikeuskirjan 4 artiklaan ja 19 artiklan 2 kohtaan, joiden mukaan ketään ei saa siirtää sellaiseen maahan, jossa häntä vakavasti uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai halventava rangaistus tai kohtelu. Tämän asetuksen 18 artiklan 2 kohdassa kielletään nimenomaisesti tietojen vaihto sellaisen kolmannen maan kanssa, joka voisi käyttää näitä tietoja tunnistamaan henkilöitä tai henkilöryhmiä, joita vakavasti uhkaa kidutus tai muu epäinhimillinen tai halventava rangaistus tai kohtelu tai muu perusoikeuksien loukkaus.

Lisäksi perusoikeuskirjan 24 artikla oli otettava huomioon, sillä monet laittomat muuttajat ja ihmiskaupan uhrit ovat lapsia. Asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa säädetään nimenomaisesti, että jäsenvaltioiden ja viraston on annettava etusija lasten, ihmiskaupan uhrien, välitöntä lääkintäapua tarvitsevien, kansainvälistä suojelua tarvitsevien, merihädässä olevien sekä muiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden erityistarpeille. Perusoikeuskirjan 8 artikla, joka koskee henkilötietojen suojaa, on myös erityisen tärkeä. Tiedonvaihtoon saattaa sisältyä henkilötietoja, jolloin sovelletaan tietosuojaa koskevia sääntöjä, joita on noudatettava täysimääräisesti.

2.           INTRESSITAHOJEN KUULEMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Tämän ehdotuksen liitteenä olevassa komission valmisteluasiakirjassa arvioidaan ehdotuksen vaikutukset. Siinä esitetään yhteenveto vuosina 2008–2011 toteutetuista kuulemisista sekä yksityiskohtainen selvitys Eurosurin puitteista ja sen perustamiseen liittyvistä erilaisista toimintavaihtoehdoista ja kustannuksista.

3.           EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

Ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan d alakohta.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Eurosurin eri osien täytäntöönpanosta vastaavat pääasiassa virasto ja jäsenvaltiot (yhteinen hallinnointi) vuonna 2008 laaditun Eurosuria koskevan etenemissuunnitelman pohjalta (KOM(2008) 68 lopullinen).

Jäsenvaltiot saavat tukea kansallisten koordinointikeskusten perustamiseen ulkorajarahastolta vuosina 2012–2013 sekä ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä osana suunniteltua sisäisen turvallisuuden rahastoa vuosina 2014–2020.

Toisaalta virasto käyttää omaa talousarviotaan viestintäverkon ja muiden Eurosurin horisontaalisten osien luomiseen, esimerkiksi Euroopan tilannekuvan ja rajan läheisen alueen yhteisen tiedustelutilannekuvan luomiseen. Tarvittaessa täydentävää tukea saadaan sisäisen turvallisuuden rahastosta (suora tai välillinen keskitetty varainhoito).

Seitsemännestä tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmasta saadaan rahoitusta, jolla tuetaan valvontavälineiden yhteiseen käyttöön liittyvän palvelun aloittamista vuosina 2012–2013.

Toimenpiteitä naapurissa sijaitsevissa kolmansissa maissa tuetaan vuosina 2012–2013 turvapaikka-asioita ja muuttoliikettä koskevasta aihekohtaisesta ohjelmasta osana kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä.

2011/0427 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan rajavartiointijärjestelmän (Eurosur) perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 77 artiklan 2 kohdan d alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Euroopan rajavartiointijärjestelmää, jäljempänä ’Eurosur’, tarvitaan vahvistamaan tiedonvaihtoa ja operatiivista yhteistyötä jäsenvaltioiden viranomaisten sekä näiden ja 26 päivänä lokakuuta 2004 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 2007/2004[6] perustetun Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston (Frontex), jäljempänä ’virasto’, välillä. Eurosurin olisi tarjottava näille viranomaisille ja virastolle infrastruktuuri ja välineet, joita tarvitaan tilannetietoisuuden ja reaktiokyvyn parantamiseksi, kun pyritään havaitsemaan ja estämään laitonta muuttoliikettä ja rajat ylittävää rikollisuutta sekä suojaamaan ja pelastamaan maahantulijoiden henkiä unionin jäsenvaltioiden ulkorajoilla.

(2)       Jäsenvaltioiden olisi perustettava rajavartioinnin kansalliset koordinointikeskukset, jotta niiden ja viraston välinen yhteistyö ja tiedonvaihto tehostuisi. Eurosurin moitteettoman toiminnan kannalta on keskeisen tärkeää, että kaikki jäsenvaltioiden viranomaiset, jotka vastaavat kansallisen lainsäädännön nojalla ulkorajojen vartioinnista, toimivat yhteistyössä kansallisten koordinointikeskusten kanssa.

(3)       Tämä asetus ei saisi estää jäsenvaltioita antamasta kansallisille koordinointikeskuksille vastuuta myös ilmarajojen vartiointia koskevan tiedonvaihdon ja yhteistyön koordinoinnista ja rajanylityspaikoilla tehtävistä tarkastuksista.

(4)       Tämä asetus on osa EU:n ulkorajojen yhdennettyä rajaturvallisuusmallia ja Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden strategiaa. Eurosurilla kehitetään myös osaltaan EU:n merialueen vartiointia koskevaa yhteistä tiedonvaihtoympäristöä, sillä se tarjoaa laajemmat puitteet meritilannetietoisuudelle eri alojen julkisten viranomaisten tiedonvaihdon kautta EU:ssa.

(5)       Asetuksen (EY) N:o 2007/2004 2 artiklan 1 kohdan i alakohdan mukaan viraston olisi annettava tarvittava tuki Eurosurin kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi ja tarvittaessa yhteisen tiedonvaihtoympäristön, myös järjestelmien yhteentoimivuuden, kehittämiseksi.

(6)       Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, joita ovat muun muassa ihmisarvon kunnioittaminen, kidutuksen sekä epäinhimillisen tai halventavan rangaistuksen ja kohtelun kielto, oikeus vapauteen ja turvallisuuteen, oikeus henkilötietojen suojaamiseen, palauttamiskiellon periaate, syrjimättömyys ja lapsen oikeudet. Jäsenvaltioiden olisi sovellettava tätä asetusta kyseisten oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti.

(7)       Eurosurin viestintäverkon kautta toteutettavan henkilötietojen vaihdon olisi perustuttava voimassa oleviin kansallisiin ja EU:n säännöksiin ja noudatettava niihin sisältyviä erityisiä tietosuojavaatimuksia. Yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY[7], yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001[8] ja poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön osalta rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta 27 päivänä marraskuuta 2008 tehtyä neuvoston puitepäätöstä 2008/977/YOS[9] sovelletaan tapauksissa, joissa kohdennetummat välineet, kuten asetus (EY) N:o 2007/2004, eivät takaa täydellistä tietosuojaa.

(8)       Koska jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa Eurosurin perustamista koskevaa tavoitetta, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen sen tavoitteen saavuttamiseksi.

(9)       Jotta Eurosur voitaisiin ottaa maantieteellisesti asteittain käyttöön, velvoitetta nimetä ja hallinnoida kansallisia koordinointikeskuksia olisi sovellettava kolmessa toisiaan seuraavassa vaiheessa: ensin jäsenvaltioissa, jotka sijaitsevat eteläisillä meriulkorajoilla ja itäisillä maaulkorajoilla, toisessa vaiheessa muissa jäsenvaltioissa, joilla on maa- tai meriulkorajoja, ja kolmannessa vaiheessa lopuissa jäsenvaltioissa.

(10)     Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä asetus sen vuoksi sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston määräysten nojalla, Tanskan on päätettävä edellä mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen antamisesta, saattaako se sen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(11)     Tällä asetuksella kehitetään sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY[10] mukaisesti. Sen vuoksi Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä asetus sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta siihen.

(12)     Tällä asetuksella kehitetään sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY[11] mukaisesti. Sen vuoksi Irlanti ei osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä asetus sido Irlantia eikä sitä sovelleta siihen.

(13)     Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyssä sopimuksessa[12].

(14)     Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä allekirjoitetussa sopimuksessa[13] Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen.

(15)     Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehdyssä pöytäkirjassa[14].

(16)     Tämän asetuksen täytäntöönpano ei vaikuta unionin ja jäsenvaltioiden väliseen toimivallan jakoon, eikä se vaikuta niihin jäsenvaltioiden velvoitteisiin, jotka johtuvat Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksesta, ihmishengen turvallisuutta merellä koskevasta kansainvälisestä yleissopimuksesta, kansainvälisestä etsintä- ja pelastuspalveluja merellä koskevasta yleissopimuksesta, kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisesta Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksesta ja sen maitse, meritse ja ilmateitse tapahtuvaa maahanmuuttajien salakuljetusta koskevasta lisäpöytäkirjasta, pakolaisten oikeusasemaa koskevasta yleissopimuksesta, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevasta yleissopimuksesta sekä muista kansainvälisistä sopimuksista.

(17)     Tämän asetuksen täytäntöönpano ei vaikuta viraston koordinoiman operatiivisen yhteistyön puitteissa suoritettavan meriulkorajojen vartioinnin sääntöihin, jotka on vahvistettu 26 päivänä heinäkuuta 2010 annetussa neuvoston päätöksessä 2010/252/EU[15],

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 artikla

Aihe

Tässä asetuksessa vahvistetaan yhteiset puitteet, jäljempänä ’Euroopan rajavartiointijärjestelmä’ tai ’Eurosur’, jäsenvaltioiden viranomaisten ja viraston väliselle tiedonvaihdolle ja operatiiviselle yhteistyölle, jotta tilannetietoisuutta ja reaktiokykyä Euroopan unionin jäsenvaltioiden ulkorajoilla voidaan parantaa.

2 artikla

Soveltamisala

1.           Tätä asetusta sovelletaan jäsenvaltioiden meri- ja maaulkorajojen vartiointiin, johon kuuluu laittomien rajanylitysten seuranta-, havaitsemis-, tunnistamis-, jäljittämis-, estämis- ja pysäyttämistoimenpiteitä.

2.           Tätä asetusta ei sovelleta pysäyttämisen jälkeen toteutettuihin operatiivisiin, menettelyllisiin ja oikeudellisiin toimenpiteisiin.

3.           Jäsenvaltioiden ja viraston on tätä asetusta soveltaessaan noudatettava perusoikeuksia, myös tietosuojavaatimuksia. Niiden on annettava etusija lasten, ihmiskaupan uhrien, välitöntä lääkintäapua tarvitsevien, kansainvälistä suojelua tarvitsevien, merihädässä olevien sekä muiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden erityistarpeille.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)           ”tilannetietoisuudella” kykyä seurata, havaita, tunnistaa, jäljittää ja ymmärtää rajat ylittävää toimintaa, jotta valvontatoimenpiteille voidaan määrittää perusteet uusien tietojen ja jo saadun tietämyksen yhdistämisen pohjalta;

b)           ”reaktiokyvyllä” kykyä toteuttaa toimia laittomien rajanylitysten torjumiseksi, mukaan lukien keinot ja määräajat, joiden avulla epätavanomaisiin olosuhteisiin kyetään reagoimaan riittävän hyvin;

c)           ”tilannekuvalla” graafista käyttöliittymää, jossa esitetään eri viranomaisilta, valvontalaitteista ja -järjestelmistä sekä muista lähteistä saadut reaaliaikaiset tiedot ja tiedustelutiedot, jotka jaetaan viestintä- ja tiedotuskanavia pitkin muille viranomaisille tilannetietoisuuden saavuttamiseksi ja reaktiokyvyn tukemiseksi ulkorajoilla ja rajan läheisellä alueella;

d)           ”rajat ylittävällä rikollisuudella” vakavaa tai järjestäytynyttä rikollisuutta jäsenvaltioiden ulkorajoilla, kuten ihmiskauppaa, huumausaineiden salakuljetusta tai muuta laitonta toimintaa;

e)           ”ulkorajaosuudella” jäsenvaltion maa- tai meriulkorajaa kokoisuudessaan tai osittain sellaisena kuin se on määritelty kansallisessa lainsäädännössä tai sellaisena kuin kansallinen koordinointikeskus tai muu vastuussa oleva kansallinen viranomainen on sen vahvistanut;

f)            ”rajan läheisellä alueella” jäsenvaltion ulkorajan ulkopuolella sijaitsevaa maantieteellistä aluetta, joka ei kuulu minkään kansallisen rajavartiointijärjestelmän piiriin.

II OSASTO

PUITTEET

I LUKU

Osat

4 artikla

Eurosur-puitteet

1.           Jäsenvaltioiden ja viraston on käytettävä tiedonvaihtoon ja yhteistyöhön rajavartioinnin alalla Eurosur-puitteita, joihin kuuluvat seuraavat osat:

a)           rajavartioinnin kansalliset koordinointikeskukset;

b)           kansalliset tilannekuvat;

c)           viestintäverkko;

d)           Euroopan tilannekuva;

e)           rajan läheisen alueen yhteinen tiedustelutilannekuva;

f)            valvontavälineiden yhteinen käyttö.

2.           Kansallisten koordinointikeskusten on toimitettava virastolle viestintäverkon kautta kansallisista tilannekuvistaan kaikki tiedot, joita tarvitaan Euroopan tilannekuvan ja rajan läheisen alueen yhteisen tiedustelutilannekuvan luomiseen ja ylläpitoon.

3.           Virasto antaa kansallisille koordinointikeskuksille viestintäverkon kautta rajattoman pääsyn tarkastelemaan Euroopan tilannekuvaa ja rajan läheisen alueen yhteistä tiedustelutilannekuvaa.

4.           Edellä 1 kohdassa luetellut osat luodaan ja niitä pidetään yllä liitteessä esitettyjen periaatteiden mukaisesti.

5 artikla

Kansallinen koordinointikeskus

1.           Kunkin jäsenvaltion, jolla on maa- ja meriulkorajoja, on nimettävä rajavartioinnin kansallinen koordinointikeskus sekä hallinnoitava sitä ja pidettävä sitä yllä; koordinointikeskus koordinoi ja vaihtaa tietoa kaikkien niiden viranomaisten kanssa, joilla on vastuu ulkorajojen vartioinnista kansallisesti, sekä muiden kansallisten koordinointikeskusten ja viraston kanssa. Jäsenvaltion on ilmoitettava keskuksen perustamisesta komissiolle, joka puolestaan toimittaa tiedon muille jäsenvaltioille ja virastolle.

2.           Kansalliset koordinointikeskukset ovat yhteyspiste tiedonvaihdolle ja yhteistyölle muiden kansallisten koordinointikeskusten ja viraston kanssa tämän kuitenkaan rajoittamatta 16 artiklan soveltamista.

3.           Kansallisen koordinointikeskuksen on

a)           huolehdittava oikea-aikaisesta tiedonvaihdosta ja yhteistyöstä kaikkien niiden kansallisten viranomaisten välillä, jotka ovat vastuussa ulkorajojen vartioinnista, ja kansallisella tasolla asianomaisten lainvalvontaviranomaisten kanssa sekä muiden kansallisten koordinointikeskusten ja viraston kanssa;

b)           osallistuttava resurssien ja henkilöstön tehokkaaseen ja tulokselliseen hallintaan;

c)           luotava kansallinen tilannekuva 9 artiklan mukaisesti ja pidettävä sitä yllä;

d)           tuettava kaikkien kansallisten rajavartiointitoimien suunnittelua ja toteuttamista;

e)           hallinnoitava kansallista rajavartiointijärjestelmää, tarvittaessa kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

f)            mitattava säännöllisesti kansallisten rajavartiointitoimien vaikutukset;

g)           koordinoitava operatiivisia toimia muiden jäsenvaltioiden kanssa tämän kuitenkaan vaikuttamatta viraston toimivaltaan.

4.           Kansallisten koordinointikeskusten on oltava toiminnassa 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa.

6 artikla

Virasto

1.           Virasto

a)           hallinnoi Eurosurin viestintäverkkoa 7 artiklan mukaisesti;

b)           luo Euroopan tilannekuvan 10 artiklan mukaisesti ja pitää sitä yllä;

c)           luo rajan läheisen alueen yhteisen tiedustelutilannekuvan 11 artiklan mukaisesti ja pitää sitä yllä;

d)           helpottaa valvontavälineiden yhteistä käyttöä 12 artiklan mukaisesti.

2.           Virasto on 1 kohdassa tarkoitettujen tehtävien osalta toiminnassa 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa.

7 artikla

Viestintäverkko

1.           Virasto perustaa viestintäverkon ja pitää sitä yllä tarjotakseen viestintä- ja analysointivälineitä ja mahdollistaakseen arkaluonteisten mutta turvallisuusluokittelemattomien tietojen ja salaisiksi luokiteltujen tietojen turvatun vaihdon miltei reaaliajassa kansallisten koordinointikeskusten kanssa ja niiden kesken. Verkko on toiminnassa 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa ja sen puitteissa on pystyttävä toteuttamaan seuraavat toimet:

a)           kahden- ja monenvälinen tiedonvaihto miltei reaaliajassa;

b)           audio- ja videokokousten pitäminen,

c)           arkaluonteisten mutta turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojattu käsittely, säilyttäminen ja muokkaus;

d)           EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojattu käsittely, säilyttäminen, lähettäminen ja muokkaus RESTREINT UE/EU RESTRICTED -tasoon tai vastaavaan kansalliseen luokitustasoon saakka samalla kun varmistetaan, että turvallisuusluokiteltua tietoa käsitellään erillisessä ja asianmukaisesti valtuutetussa osassa viestintäverkkoa.

2.           Virasto tarjoaa teknistä tukea ja varmistaa, että viestintäverkko on yhteentoimiva kaikkien muiden viraston hallinnoimien viestintä- ja tietojärjestelmien kanssa.

3.           Virasto ja kansalliset koordinointikeskukset vaihtavat, muokkaavat ja tallettavat viestintäverkkoon arkaluonteisia mutta turvallisuusluokittelemattomia sekä turvallisuusluokiteltuja tietoja noudattaen sääntöjä ja standardeja, joissa noudatetaan komission sisäisten menettelysääntöjen muuttamisesta tehdyn komission päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom[16] perusperiaatteita tai yhteisiä vaatimuksia.

4.           Viestintäverkkoa käyttävien jäsenvaltioiden viranomaisten, virastojen ja muiden elinten on varmistettava, että turvallisuusluokiteltua tietoa käsiteltäessä noudatetaan vastaavia turvallisuussääntöjä ja -standardeja kuin ne, joita virasto soveltaa.

II LUKU

Tilannetietoisuus

8 artikla

Tilannekuvat

1.           Kansalliset tilannekuvat, Euroopan tilannekuva ja rajan läheisen alueen yhteinen tiedustelutilannekuva laaditaan kokoamalla, arvioimalla, keräämällä, analysoimalla, tulkitsemalla, tuottamalla, havainnollistamalla ja jakamalla tietoa.

2.           Edellä 1 kohdassa tarkoitetut kuvat sisältävät seuraavat tietokerrokset:

a)           tapahtumatietokerros, joka sisältää tiedot laittomaan muuttoliikkeeseen, rajat ylittävään rikollisuuteen ja kriisitilanteisiin liittyvistä erityistapahtumista;

b)           operatiivisten tietojen kerros, joka sisältää tiedot omien voimavarojen tilanteesta ja asemasta, toiminta-alueista ja ympäristöstä;

c)           analyysitietokerros, joka sisältää strategisia tietoja, analyysituotteita, tiedustelutietoja sekä kuvia ja paikkatietoja.

9 artikla

Kansallinen tilannekuva

1.           Kansallisen koordinointikeskuksen on laadittava kansallinen tilannekuva ja pidettävä sitä yllä, jotta kaikki ulkorajojen vartioinnista kansallisesti vastuussa olevat viranomaiset saisivat tehokkaita, tarkkoja ja oikea-aikaisia tietoja, jotka ovat keskeisen tärkeitä laittoman muuttoliikkeen ja rajat ylittävän rikollisuuden estämiseksi kyseisen jäsenvaltion ulkorajoilla.

2.           Kansallinen tilannekuva kootaan seuraavista lähteistä kerätyistä tiedoista:

a)           kansallinen rajavartiointijärjestelmä, tarvittaessa kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

b)           ulkorajojen vartioinnista vastuussa olevien kansallisten viranomaisten hallinnoimat liikkumattomat ja liikkuvat valvontalaitteet;

c)           rajavartiointia ja muita seurantatehtäviä suorittavat partiot;

d)           paikalliset, alueelliset ja muut koordinointikeskukset;

e)           muut asiaankuuluvat kansalliset viranomaiset ja järjestelmät;

f)            virasto;

g)           kansalliset koordinointikeskukset muissa jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa;

h)           alueelliset verkostot naapurissa sijaitsevien kolmansien maiden kanssa, esimerkiksi Seahorse-verkostot Atlantin ja Välimeren alueilla, Itämeren alueen rajavalvonnan yhteistyöverkosto CoastNet, Mustanmeren rajavalvonnan koordinointi- ja tiedotuskeskus ja muut alueelliset verkostot, joita on perustettu maaulkorajoille;

i)            alusten ilmoitusjärjestelmät, kuten alusten automaattinen tunnistusjärjestelmä AIS ja alusten satelliittiseurantajärjestelmä VMS; tiedot näistä järjestelmistä hankitaan kansallisella tasolla toimivaltaisilta kansallisilta viranomaisilta ja kalastuksenseurantakeskuksilta;

j)            muut asiaa hoitavat eurooppalaiset ja kansainväliset organisaatiot;

k)           muut lähteet.

3.           Kansallisen tilannekuvan tapahtumatietokerros koostuu seuraavista välitasoista:

a)           laittoman maahantulon välitaso, joka sisältää tietoa maahanpyrkijöiden laittomiin rajanylityksiin liittyvistä erityistapahtumista kyseisen jäsenvaltion ulkorajalla tai sen läheisyydessä, laittomien rajanylitysten järjestämisestä, ja muista vastaavista maahantulotilanteista, esimerkiksi laitonta rajanylitystä yrittäneiden henkilöiden etsintä- ja pelastustoimista;

b)           rajat ylittävän rikollisuuden välitaso, joka sisältää tietoa ihmiskauppaan sekä huumausaineiden ja muun laittoman tavaran salakuljetukseen liittyvistä erityistapahtumista sekä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvistä tapahtumista kyseisen jäsenvaltion ulkorajalla tai sen läheisyydessä;

c)           kriisitilanteiden välitaso, joka sisältää tietoa luonnononnettomuuksista, ihmisen aiheuttamista katastrofeista, onnettomuuksista ja muista sellaisista kriisitilanteista kyseisen jäsenvaltion ulkorajalla tai sen läheisyydessä, joilla saattaa olla merkittävä vaikutus ulkorajojen valvontaan;

d)           muiden tapahtumien välitaso, joka sisältää tietoa tunnistamattomista ja epäilyttävistä rakenteista tai henkilöistä kyseisen jäsenvaltion ulkorajalla tai sen läheisyydessä, sekä muista tapahtumista, joilla saattaa olla merkittävä vaikutus ulkorajojen valvontaan.

4.           Kullekin kansallisen tilannekuvan tapahtumatietokerroksen erityistapahtuman vaikutukselle määritellään suuntaa-antava taso, joka on ”matala”, ”keskitaso” tai ”korkea”. Kaikista tapahtumista, joiden vaikutustaso on ”keskitaso” tai ”korkea”, on ilmoitettava virastolle.

5.           Kansallisen tilannekuvan operatiivisten tietojen kerros koostuu seuraavista välitasoista:

a)           omien voimavarojen välitaso, joka sisältää tietoja omien voimavarojen sijainnista, aikataulusta, kulkusuunnasta, kulkuvauhdista, asemasta ja tyypistä, sekä käyttöönottosuunnitelmasta, joka sisältää tiedot toiminta-alueen maantieteellisistä koordinaateista, partiointiaikatauluista ja viestintäkoodeista; jos omia voimavaroja käytetään valvontatoimeen, jonka yhteydessä toteutetaan useita, myös sotilaallisia, tehtäviä, kansallinen koordinointikeskus voi päättää, ettei se jaa tietoja muiden kansallisten koordinointikeskusten ja viraston kanssa, paitsi silloin, kun omia voimavaroja käytetään toisen jäsenvaltion vierekkäisellä ulkorajaosuudella;

b)           toiminta-alueiden välitaso, joka sisältää tietoja operaatioiden tehtävästä, sijainnista, asemasta, kestosta ja mukana olevista viranomaisista,

c)           ympäristöä koskevan tiedon välitaso, joka sisältää tietoja maasto- ja sääolosuhteista kyseisen jäsenvaltion ulkorajoilla tai tarjoaa pääsymahdollisuuden tarkastelemaan näitä tietoja.

6.           Kansallisen tilannekuvan analyysitietokerros koostuu seuraavista välitasoista:

a)           informaation välitaso, joka sisältää laittoman muuttoliikkeen ja rajat ylittävän rikollisuuden analysoinnin kannalta tärkeimmät tapahtumat ja indikaattorit;

b)           analyysien välitaso, jossa esitetään kyseisen jäsenvaltion kannalta oleellisia analyysiraportteja, riskinluokittelun suuntauksia, alueellisia havaintoja ja tilannekatsauksia;

c)           tiedustelutilanteen välitaso, joka sisältää maahantulijoiden profiileja, reittejä, tietoja maa- tai meriulkorajalle määritellyistä vaikutustasoista sekä laittoman maahantulon järjestämistä koskevia analyysejä;

d)           kuvien ja paikkatietojen välitaso, joka sisältää referenssikuvia, taustakarttoja, tiedustelutiedon validointiarvioita, muutosanalyysejä (maapallon havainnointikuvia) sekä muutosten jäljitystietoja, paikannustietoja ja rajojen läpäisevyyttä koskevia karttoja.

7.           Analyysitietokerroksen tiedot ja operatiivisten tietojen kerroksen ympäristöä koskevat tiedot voivat perustua Euroopan tilannekuvassa annettuihin tietoihin ja rajan läheisen alueen yhteiseen tiedustelutilannekuvaan.

8.           Operatiivisten tietojen kerroksen omia voimavaroja koskevat tiedot luokitellaan EU RESTRICTED -turvaluokkaan.

9.           Naapurijäsenvaltioiden kansallisten koordinointikeskusten on jaettava toistensa kanssa suoraan ja miltei reaaliajassa vierekkäisiä ulkorajaosuuksia koskevat tilannekuvat seuraavilta osin:

a)           kaikki erityistapahtumat, jotka liittyvät laittomaan muuttoliikkeeseen ja rajat ylittävään rikollisuuteen sekä muihin tapahtumatietokerrokseen sisältyviin merkittäviin tilanteisiin;

b)           operatiivisten tietojen kerrokseen sisältyvät omien partioiden sijaintitiedot, kun partion päätehtävänä on torjua laitonta muuttoliikettä ja rajat ylittävää rikollisuutta;

c)           vierekkäisillä ulkorajaosuuksilla toimivien partioiden seuraavan päivän suunnitelmat, aikataulut ja viestintäkoodit;

d)           taktista riskianalyysiä koskevat raportit sellaisina kuin ne ovat analyysitietokerroksessa.

10 artikla

Euroopan tilannekuva

1.           Virasto laatii Euroopan tilannekuvan ja pitää sitä yllä voidakseen toimittaa kansallisille koordinointikeskuksille tietoja ja analyysejä, jotka ovat oleellisia laittoman muuttoliikkeen ja rajat ylittävän rikollisuuden estämiseksi jäsenvaltioiden ulkorajoilla.

2.           Euroopan tilannekuva kootaan seuraavista lähteistä kerätyistä tiedoista:

a)           kansalliset tilannekuvat, myös 9 artiklan 8 kohdan mukaisesti saadut perustiedot;

b)           virasto;

c)           muut asiaan kuuluvat eurooppalaiset ja kansainväliset organisaatiot;

d)           muut lähteet.

3.           Euroopan tilannekuvan tapahtumatietokerrokseen sisältyy seuraavia seikkoja koskevia tietoja:

a)           laitonta muuttoliikettä ja rajat ylittävää rikollisuutta koskevat erityistapahtumat sekä kriisitilanteet ja muut kansallisen tilannekuvan tapahtumatietokerrokseen sisältyvät tapahtumat, jotka kansallinen koordinointikeskus on luokitellut vaikutustasoltaan keskitasoisiksi tai korkeiksi;

b)           laitonta muuttoliikettä ja rajat ylittävää rikollisuutta koskevat erityistapahtumat sekä kriisitilanteet ja muut rajan läheisen alueen yhteiseen tiedustelutilannekuvaan sisältyvät tapahtumat, kun niillä on kohtuullisen merkittävää tai merkittävää vaikutusta jäsenvaltioiden ulkorajoilla;

c)           laitonta muuttoliikettä ja rajat ylittävää rikollisuutta koskevat erityistapahtumat viraston koordinoiman yhteisen operaation toiminta-alueella.

4.           Virasto käyttää Euroopan tilannekuvassa tietylle erityistapahtumalle kansallisen koordinointikeskuksen laatimassa kansallisessa tilannekuvassa määriteltyä vaikutustasoa.

5.           Euroopan tilannekuvan operatiivisten tietojen kerros koostuu seuraavista välitasoista:

a)           omien voimavarojen välitaso, joka sisältää tietoja viraston yhteisiin operaatioihin osallistuvien tai viraston käytettävissä olevien voimavarojen sijainnista, aikataulusta, kulkusuunnasta, kulkuvauhdista ja tyypistä, sekä käyttöönottosuunnitelman, joka sisältää tiedot toiminta-alueesta, partiointiaikatauluista ja viestintäkoodeista;

b)           operaatioiden välitaso, joka sisältää tietoja viraston koordinoimista yhteisestä operaatioista, myös tehtävänmäärityksestä, sijainnista, asemasta, kestosta, jäsenvaltioista ja muista mukana olevista toimijoista sekä päivittäiset ja viikoittaiset tilanneraportit, tilastotiedot ja viestimille tarkoitetut tiedotuspaketit;

c)           ympäristöä koskevan tiedon välitaso, joka sisältää tietoja maasto- ja sääolosuhteista jäsenvaltioiden ulkorajoilla.

6.           Euroopan tilannekuvan analyysitietokerros koostuu seuraavista välitasoista:

a)           informaation välitaso, joka sisältää laittoman muuttoliikkeen ja rajat ylittävän rikollisuuden analysoinnin kannalta tärkeimmät tapahtumat ja indikaattorit;

b)           analyysien välitaso, jossa esitetään yleiset ja luokittain jaotellut riskiluokittelukartat; riskinluokittelun suuntaukset; alueelliset havainnot; tilannekatsaukset sekä riskinluokittelun vastaavuusindikaattorit ja Frontexin riskianalyysiverkoston indikaattorit;

c)           tiedustelutilannekuvan välitaso, joka sisältää maahantulijoiden profiileja, reittejä, tietoja maa- tai meriulkorajalle määritellyistä vaikutustasoista sekä laittoman maahantulon järjestämistä koskevia analyysejä;

d)           kuvien ja paikkatietojen välitaso, joka sisältää referenssikuvia, taustakarttoja, tiedustelutiedon validointiarvioita, muutosanalyysejä (maapallon havainnointikuvia) sekä muutosten jäljitystietoja, paikannustietoja ja rajojen läpäisevyyttä koskevia karttoja.

6.           Euroopan tilannekuvan operatiivisten tietojen kerroksen omia voimavaroja koskevat tiedot luokitellaan EU RESTRICTED -turvaluokkaan.

11 artikla

Rajan läheisen alueen yhteinen tiedustelutilannekuva

1.           Virasto laatii rajan läheisen alueen yhteisen tiedustelutilannekuvan ja pitää sitä yllä, jotta kansallisille koordinointikeskuksille voidaan toimittaa rajan läheisestä alueesta tietoja ja analyysejä, jotka ovat oleellisia laittoman muuttoliikkeen ja vakavan tai järjestäytyneen rikollisuuden estämiseksi jäsenvaltioiden ulkorajoilla ja naapurissa sijaitsevissa kolmansissa maissa.

2.           Rajan läheisen alueen yhteinen tiedustelutilannekuva kootaan seuraavista lähteistä kerätyistä tiedoista:

a)           kansalliset koordinointikeskukset;

b)           maahanmuuttoalan yhteishenkilöiltä saadut tiedot ja raportit;

c)           virasto;

d)           muut asiaankuuluvat eurooppalaiset ja kansainväliset organisaatiot;

e)           kolmannet maat;

f)            muut lähteet.

3.           Rajan läheisen alueen yhteiseen tiedustelutilannekuvaan voi sisältyä tietoa, joka on ilmarajojen vartiointioperaatioiden ja rajanylityspaikoilla tehtävien tarkastusten kannalta oleellista.

4.           Rajan läheisen alueen yhteisen tiedustelutilannekuvan tapahtumatietokerros sisältää tietoa kaikista sellaisista erityistapahtumista, kriisitilanteista ja muista tapauksista rajan läheisellä alueella, joilla voi olla kohtuullisen merkittävää tai merkittävää vaikutusta laittomaan muuttoliikkeeseen ja rajat ylittävään rikollisuuteen jäsenvaltioiden ulkorajoilla.

5.           Virasto määrittää ohjeellisen vaikutustason kullekin erityistapahtumalle rajan läheisen alueen yhteisen tiedustelutilannekuvan tapahtumatietokerroksessa. Virasto ilmoittaa kansallisille koordinointikeskuksille kaikista sellaisista erityistapahtumista yhteisessä rajan läheisillä alueilla, jotka on luokiteltu vaikutustasoltaan keskitasoisiksi tai korkeiksi.

6.           Rajan läheisen alueen yhteisen tiedustelutilannekuvan operatiivisten tietojen kerros on rakenteeltaan samanlainen kuin Euroopan tilannekuva ja sisältää tietoja rajan läheisellä alueella toimivista voimavaroista ja toteutettavista operaatioista sekä tietoja ympäristöstä.

7.           Rajan läheisen alueen yhteisen tiedustelutilannekuvan analyysitietokerros on rakenteeltaan samanlainen kuin Euroopan tilannekuva ja sisältää strategisia tietoja, analyysituotteita ja -palveluja, tiedustelutietoa sekä kuvia ja paikkatietoja rajan läheisestä alueesta.

12 artikla

Valvontavälineiden yhteinen käyttö

1.           Virasto helpottaa valvontavälineiden, esimerkiksi satelliittien ja alusten ilmoitusjärjestelmien, yhteistä käyttöä jäsenvaltioissa, jotta kansalliset koordinointikeskukset ja se itse saavat ulkorajoja ja rajan läheistä aluetta koskevaa vartiointitietoa säännöllisesti, luotettavasti ja kustannustehokkaasti.

2.           Virasto voi toimittaa kansalliselle koordinointikeskukselle jäsenvaltion pyynnöstä tämän ulkorajoista ja rajan läheisestä alueesta tietoa, joka saadaan seuraavasti:

a)           riskianalyysin ja tiedustelutyön avulla yksilöityjen, kolmansissa maissa sijaitsevien nimettyjen satamien ja rannikoiden valikoiva seuranta laittomaan maahantuloon ja rajat ylittävään rikollisuuteen käytettävien alusten maihinnousu- ja läpikulkupaikkoina;

b)           sellaisen aluksen jäljittäminen avomerellä, jota epäillään käytettävän tai jota on havaittu käytetyn laittomaan maahantuloon ja rajat ylittävään rikollisuuteen;

c)           nimettyjen merialueiden seuranta sellaisten alusten havaitsemiseksi, tunnistamiseksi ja jäljittämiseksi, joita epäillään käytettävän tai joita on havaittu käytetyn laittomaan maahantuloon ja rajat ylittävään rikollisuuteen;

d)           nimettyjen merialueiden ja maaulkorajoilla sijaitsevien alueiden ympäristöarviointi seuranta- ja partiointitoiminnan optimoimiseksi;

e)           riskianalyysin ja tiedustelutoiminnan avulla nimettyjen ulkorajan läheisten alueiden valikoiva seuranta mahdollisina laittomaan maahantuloon ja rajat ylittävään rikollisuuteen käytettävinä lähtö- ja läpikulkupaikkoina.

3.           Virasto voi toimittaa 1 kohdassa tarkoitetut tiedot yhdistämällä ja analysoimalla seuraavista järjestelmistä ja valvontalaitteista ja -järjestelmistä saatuja tietoja:

a)           alusten ilmoitusjärjestelmät, esimerkiksi alusten automaattinen tunnistusjärjestelmä AIS ja alusten satelliittiseurantajärjestelmä VMS, niiden oikeudelliset rajoitukset huomioon ottaen;

b)           satelliittikuvat;

c)           mihin tahansa alustaan asennetut valvontalaitteet, myös miehitetyt tai miehittämättömät ilma-alukset.

4.           Virasto saattaa evätä kansallisen koordinointikeskuksen pyynnön teknisten ja taloudellisten rajoitusten vuoksi sekä muista perustelluista syistä.

5.           Virasto saattaa omasta aloitteestaan käyttää 2 kohdassa tarkoitettuja valvontavälineitä kerätäkseen tietoja, jotka ovat oleellisia rajan läheisen alueen yhteisen tiedustelutilannekuvan kannalta.

III LUKU

Reaktiokyky

13 artikla

Ulkorajaosuuksien määrittely

Kukin jäsenvaltio jakaa maa- ja meriulkorajansa rajaosuuksiin, ja paikallinen tai alueellinen koordinointikeskus vastaa niiden henkilöstön ja resurssien tehokkaasta ja tuloksellisesta hallinnasta.

14 artikla

Ulkorajaosuuksien vaikutustasojen määrittely

1.           Virasto määrittelee oman riskianalyysinsä perusteella ja asianomaisia jäsenvaltioita kuultuaan seuraavat vaikutustasot kullekin jäsenvaltioiden maa- tai meriulkorajaosuudelle:

a)           matala vaikutustaso, mikäli kyseisellä rajaosuudella tapahtuvilla laittomaan maahantuloon ja rajat ylittävään rikollisuuteen liittyvillä erityistapahtumilla on vähäinen vaikutus rajaturvallisuuteen;

b)           keskitason vaikutustaso, mikäli kyseisellä rajaosuudella tapahtuvilla laittomaan muuttoliikkeeseen ja rajat ylittävään rikollisuuteen liittyvillä erityistapahtumilla on kohtuullisen merkittävä vaikutus rajaturvallisuuteen;

c)           korkea vaikutustaso, mikäli kyseisellä rajaosuudella tapahtuvilla laittomaan muuttoliikkeeseen ja rajat ylittävään rikollisuuteen liittyvillä erityistapahtumilla on merkittävä vaikutus rajaturvallisuuteen.

2.           Kansalliset koordinointikeskukset arvioivat säännöllisin väliajoin, onko rajaosuuden vaikutustasoa tarvetta mukauttaa. Kansallinen koordinointikeskus voi pyytää virastoa muuttamaan vaikutustasoa toimittamalla perusteltuja tietoja kyseisen rajaosuuden muuttuneista olosuhteista.

3.           Virasto esittää ulkorajoille määritellyt vaikutustasot Euroopan tilannekuvassa.

15 artikla

Vaikutustasoa vastaava reaktio

1.           Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ulkorajaosuuksilla toteutettu vartiointi- ja partiointitoiminta vastaa määriteltyjä vaikutustasoja seuraavasti:

a)           kun ulkorajaosuudelle on määritelty matala vaikutustaso, paikallisen tai alueellisen koordinointikeskuksen on järjestettävä säännöllinen vartiointi riskianalyysin perusteella ja varmistettava, että raja-alueella pidetään valmiudessa riittävästi partioita jäljittämistä, tunnistamista ja pysäyttämistä varten;

b)           kun ulkorajaosuudelle on määritelty keskitason vaikutustaso, kansallisen koordinointikeskuksen on tuettava paikallista tai alueellista koordinointikeskusta antamalla väliaikaisesti käyttöön lisähenkilöstöä ja -resursseja;

c)           kun ulkorajaosuudelle on määritelty korkea vaikutustaso, kansallisen koordinointikeskuksen on varmistettava, että paikalliselle tai alueelliselle koordinointikeskukselle annetaan kansallisesti kaikki tarvittava tuki, myös tiedot, resurssit ja henkilöstö; kansallinen koordinointikeskus voi myös pyytää virastolta tukea asetuksen (EY) N:o 2007/2004 säännösten mukaisesti.

2.           Kansallisen koordinointikeskuksen on ilmoitettava virastolle viipymättä 1 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti toteutetuista kansallisista toimenpiteistä.

3.           Jos sellaiselle ulkorajaosuudelle on määritelty keskitason tai korkea vaikutustaso, jonka vieressä on toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan rajaosuus, kansallinen koordinointikeskus koordinoi naapurimaan kansallisen koordinointikeskuksen kanssa toteutettuja toimenpiteitä.

4.           Kun kansallinen koordinointikeskus esittää 1 kohdan c kohdassa tarkoitetun pyynnön, virasto voi tukea kyseistä keskusta erityisesti seuraavasti:

a)           sille annetaan etusija valvontavälineiden yhteisessä käytössä;

b)           Euroopan rajavartijaryhmien käyttöönottoa koordinoidaan asetuksen (EY) N:o 2007/2004 mukaisesti;

c)           viraston käytössä olevien teknisten apuvälineiden käyttö taataan asetuksen (EY) N:o 2007/2004 mukaisesti;

d)           koordinoidaan jäsenvaltioiden tarjoamaa mahdollista lisätukea.

5.           Virasto arvioi vaikutustasojen määrittelyä sekä kansallisella ja EU:n tasolla toteutettuja vastaavia toimenpiteitä riskianalyysiraporteissaan.

IV OSASTO

ERITYISMÄÄRÄYKSET

16 artikla

Tehtävien jakaminen muille keskuksille jäsenvaltioissa

1.           Jäsenvaltiot voivat antaa alueellisille, paikallisille, toiminnallisille tai muille keskuksille, jotka pystyvät tekemään operatiivisia päätöksiä, tehtäväksi tilannetietoisuuden ja reaktiokyvyn varmistamisen toimialueellaan, mukaan lukien 5 artiklan 3 kohdan b, d ja e alakohdassa tarkoitetut tehtävät ja toimivalta.

2.           Edellä 1 kohdassa tarkoitettu jäsenvaltion päätös ei saa vaikuttaa kansalliseen koordinointikeskukseen ja sen kykyyn tehdä yhteistyötä ja vaihtaa tietoa muiden kansallisten koordinointikeskusten ja viraston kanssa.

3.           Ennalta määritetyissä tapauksissa kansallinen koordinointikeskus voi antaa 1 kohdassa tarkoitetulle keskukselle luvan viestiä ja vaihtaa tietoa toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan alueellisen koordinointikeskuksen tai kansallisen koordinointikeskuksen kanssa sillä edellytyksellä, että se tiedottaa säännöllisesti omalle kansalliselle koordinointikeskukselleen tästä viestinnästä ja tiedonvaihdosta.

17 artikla

Viraston yhteistyö kolmansien osapuolten kanssa

1.           Virasto käyttää muiden EU:n virastojen käytössä jo olevaa tietoa, valmiuksia ja järjestelmiä näitä koskevien oikeudellisten puitteiden mukaisesti.

2.           Virasto tekee 1 kohdan mukaisesti yhteistyötä erityisesti seuraavien yhteisöjen kanssa:

a)           Euroopan poliisivirasto (Europol), huumausaineasioissa toimiva merenkulun analysointi- ja operaatiokeskus (MAOC-N) ja Välimeren huumeidentorjunnan koordinointikeskus (CeCLAD-M) rajat ylittävää rikollisuutta koskevan tiedon vaihtamiseksi, jotta se voidaan lisätä Euroopan tilannekuvaan;

b)           Euroopan unionin satelliittikeskus, Euroopan meriturvallisuusvirasto ja Euroopan kalastuksenvalvontavirasto valvontavälineiden yhteisen käytön osalta;

c)           Euroopan komissio ja EU:n virastot, jotka voivat toimittaa virastolle Euroopan tilannekuvan ja rajan läheisen alueen yhteisen tiedustelutilannekuvan ylläpitämisen kannalta tärkeitä tietoja;

d)           kansainväliset organisaatiot, jotka voivat toimittaa virastolle Euroopan tilannekuvan ja rajan läheisen alueen yhteisen tiedustelutilannekuvan ylläpitämisen kannalta tärkeitä tietoja.

3.           Viraston ja 2 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen välillä vaihdetaan tietoa 7 artiklassa tarkoitetun verkon tai muiden sellaisten viestintäverkkojen kautta, jotka täyttävät saatavuus-, luottamuksellisuus- ja luotettavuuskriteerit.

4.           Viraston ja 2 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen välistä yhteistyötä säännellään toimintamenettelyillä asetuksen (EY) N:o 2007/2004 sekä kutakin yhteisöä koskevan oikeusperustan mukaisesti. Turvallisuusluokitellun tiedon käsittelyn osalta näillä menettelyillä on varmistettava, että EU:n virastot ja muut asianomaiset yhteisöt noudattavat viraston soveltamia turvallisuussääntöjä ja -normeja vastaavia turvallisuussääntöjä ja -normeja.

5.           Edellä 2 kohdassa tarkoitetut virastot ja yhteisöt voivat käyttää Eurosurin kautta saatua tietoa oikeudellisten puitteidensa rajoissa ja perusoikeuksia noudattaen.

18 artikla

Yhteistyö naapurissa sijaitsevien kolmansien maiden kanssa

1.           Tiedonvaihto ja yhteistyö laittoman muuttoliikkeen ja rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa naapurissa sijaitsevien kolmansien maiden kanssa voidaan toteuttaa yhden tai usean jäsenvaltion ja yhden tai usean naapurissa sijaitsevan kolmannen maan välillä tehtyjen kahden- tai monenvälisten sopimusten pohjalta. Jäsenvaltioiden kansalliset koordinointikeskukset toimivat 7 artiklassa tarkoitetun verkon ja naapurissa sijaitsevien kolmansien maiden kanssa ylläpidettyjen alueellisten verkkojen välisen tiedonvaihdon yhteyspisteinä.

2.           Tämän artiklan 1 kohdassa ja 9 artiklan 2 kohdan h alakohdassa tarkoitettu tiedonvaihto sellaisen kolmannen maan kanssa, joka voisi käyttää näitä tietoja tunnistamaan henkilöitä tai henkilöryhmiä, joita vakavasti uhkaa kidutus tai muu epäinhimillinen tai halventava rangaistus tai kohtelu tai muu perusoikeuksien loukkaus, on kiellettyä.

3.           Tämän artiklan 1 kohdassa ja 9 artiklan 2 kohdan h alakohdassa tarkoitettu tiedonvaihto toteutetaan naapurissa sijaitsevien kolmansien maiden kanssa tehtyjen kahden- tai monenvälisten sopimusten edellytyksiä noudattaen.

4.           Minkä tahansa muun jäsenvaltion, joka on toimittanut tietoja Eurosurin puitteissa eikä kuulu 1 kohdassa tarkoitettuihin sopimuksiin tai 9 artiklan 2 kohdan h alakohdassa tarkoitettuihin verkkoihin, on hyväksyttävä ennalta se, että kyseistä tietoa voidaan jakaa kolmannen maan kanssa osana kyseistä sopimusta tai verkostoa.

5.           Valvontavälineiden yhteisen käytön palveluista saatujen tietojen vaihtamiseen kolmansien maiden kanssa sovelletaan kyseisiä välineitä ja järjestelmiä koskevaa lainsäädäntöä ja sääntöjä sekä direktiivin 95/46/EY ja asetuksen (EY) N:o 45/2001 asiaa koskevia säännöksiä.

19 artikla

Käsikirja

Euroopan komissio toimittaa tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja viraston kanssa Eurosurin toteuttamista ja hallintoa varten käytännön käsikirjan, jäljempänä ’käsikirja’, joka sisältää teknisiä ja operatiivisia ohjeita, suosituksia ja parhaita käytänteitä. Euroopan komissio hyväksyy käsikirjan suosituksen muodossa.

20 artikla

Seuranta ja arviointi

1.           Virasto varmistaa, että käytössä on menettelyt Eurosurin teknisen ja operatiivisen toiminnan seuraamiseksi suhteessa tavoitteisiin, jotka koskevat riittävän tilannetietoisuuden ja reaktiokyvyn saavuttamista ulkorajoilla.

2.           Virasto antaa kertomuksen Eurosurin toiminnasta 1 päivänä lokakuuta 2015 ja tämän jälkeen joka toinen vuosi.

3.           Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle Eurosuria koskevan kokonaisarvion 1 päivänä lokakuuta 2016 ja tämän jälkeen neljän vuoden välein. Kokonaisarviossa tarkastellaan saavutettuja tuloksia suhteessa tavoitteisiin ja arvioidaan perustana olevien periaatteiden pätevyyttä, tämän asetuksen soveltamista jäsenvaltioissa ja viraston toimesta sekä perusoikeuksien noudattamista. Arvioon liitetään tarvittaessa tämän asetuksen muuttamista koskevia asianmukaisia ehdotuksia.

4.           Jäsenvaltioiden on toimitettava virastolle tiedot, joita se tarvitsee 2 kohdassa tarkoitetun kertomuksen laatimiseksi. Viraston on toimitettava komissiolle 3 kohdassa tarkoitetun arvion laatimiseen tarvittavat tiedot.

21 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

1.           Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.           Tätä asetusta sovelletaan 1 päivästä lokakuuta 2013.

3.           Asetuksen 5 artiklan 1 kohtaa sovelletaan 1 päivästä lokakuuta 2013 jäsenvaltioihin, jotka sijaitsevat EU:n eteläisillä meriulkorajoilla ja itäisillä maaulkorajoilla (Bulgaria, Espanja, Italia, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Slovakia, Slovenia, Suomi, Unkari ja Viro).

4.           Asetuksen 5 artiklan 1 kohtaa sovelletaan 1 päivästä lokakuuta 2014 muihin jäsenvaltioihin, joilla on maa- ja meriulkorajoja (Alankomaat, Belgia, Ruotsi ja Saksa).

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

Liite

Eurosur-puitteiden eri osia luotaessa, hallinnoitaessa ja ylläpidettäessä on otettava huomioon seuraavat periaatteet:

a)           Etuyhteisöjen periaate: Kansalliset koordinointikeskukset ja virasto muodostavat erityisiä etuyhteisöjä tietojen vaihtamiseksi ja yhteistyön toteuttamiseksi osana Eurosuria. Etuyhteisöjä käytetään, kun organisoidaan eri kansallisten koordinointikeskusten ja viraston tiedonvaihtoa yhteisten tavoitteiden, vaatimusten ja etujen edistämiseksi.

b)           Johdonmukaisen hallinnon ja olemassa olevien rakenteiden käytön periaatteet: Virasto varmistaa, että Eurosur-puitteiden eri osat toimivat johdonmukaisesti, esimerkiksi antamalla ohjausta ja tukea kansallisille koordinointikeskuksille ja edistämällä informaation ja tekniikan yhteentoimivuutta. Eurosurin puitteissa käytetään mahdollisimman paljon olemassa olevia järjestelmiä ja valmiuksia. Sitä perustettaessa varmistetaan, että se vastaa kaikilta osin merivalvontaa koskevan yhteisen tiedonvaihtoympäristön aloitetta ja edistää ja hyödyntää näin koordinoitua ja kustannustehokasta lähestymistapaa monialaiselle tiedonvaihdolle EU:ssa.

c)           Tiedonvaihdon ja tietovarmuuden periaatteet: Eurosurin puitteissa käyttöön annettu tieto on kaikkien kansallisten koordinointikeskusten ja viraston käytettävissä, ellei erityisrajoituksia ole vahvistettu tai niistä sovittu. Kansalliset koordinointikeskukset takaavat kansallisesti ja Euroopan tasolla vaihdettavan tiedon saatavuuden, luottamuksellisuuden ja luotettavuuden. Virasto takaa Euroopan tasolla vaihdettavan tiedon saatavuuden, luottamuksellisuuden ja luotettavuuden.

d)           Palvelulähtöisyyden ja standardoinnin periaatteet: Eurosurin eri valmiuksia toteutetaan palvelulähtöisesti. Viraston on varmistettava mahdollisimman pitkälti, että Eurosur-puitteet perustuvat kansainvälisesti sovittuihin standardeihin.

e)           Joustavuuden periaate: Eurosurin organisaatio, informaatio ja tekniikka suunnitellaan siten, että Eurosurin sidosryhmät voivat reagoida muuttuviin olosuhteisiin joustavasti ja järjestelmällisesti.

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

              1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

              1.2.    Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

              1.3.    Ehdotuksen/aloitteen luonne

              1.4.    Tavoitteet

              1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

              1.6.    Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

              1.7.    Hallinnointitapa (hallinnointitavat)

2.           HALLINNOINTI

              2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

              2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

              2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

              3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

              3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin

              3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

              3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

              3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

              3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

              3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

              3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus asetukseksi Euroopan rajavartiointijärjestelmän (Eurosur) perustamisesta

1.2. Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[17]

Nykyään otsake 3 A, 18 luku – Sisäasiat

Tuleva monivuotinen rahoituskehys Otsake 3 (turvallisuus ja kansalaisuus)

Ehdotuksen/aloitteen luonne

þ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen (sisäasioiden rahoittaminen kaudella 2014-2020)

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[18].

¨ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.3. Tavoitteet 1.3.1. Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Eurooppa-neuvosto totesi 23. ja 24. kesäkuuta 2011 pidetyn kokouksensa päätelmissä, että Euroopan rajavartiointijärjestelmää (Eurosur) on kehitettävä ensi tilassa edelleen, jotta se voitaisiin ottaa käyttöön vuoteen 2013 mennessä ja jäsenvaltioiden rajavartioinnista vastaavat viranomaiset voisivat jakaa operatiivisia tietoja ja parantaa yhteistyötä.

Kuten komission vuotta 2011 koskevassa työohjelmassa[19] mainitaan, ”Eurosurilla on tarkoitus vahvistaa valvontaa Schengenin ulkorajoilla, erityisesti eteläisillä merirajoilla ja itäisillä maarajoilla Eurosur antaa rajavartiointia hoitaville jäsenvaltioiden viranomaisille (rajavartijat, rannikkovartijat, poliisi, tulli ja laivasto) mekanismin, jolla ne voivat jakaa operatiivista tietoja ja tehdä yhteistyötä keskenään ja Frontexin kanssa, jotta merellä menetettyjen ihmishenkien ja EU:hun huomaamatta laittomasti tulevien maahanmuuttajien määrää voidaan vähentää sekä sisäistä turvallisuutta lisäämällä ehkäistä valtioiden rajat ylittävää rikollisuutta, kuten terrorismia, ihmiskauppaa, aseiden ja huumeiden salakuljetusta ym.”

EU:n jäsenvaltiot, EU:n ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto Frontex ja Euroopan komissio ovat tehneet vuodesta 2008 tiivistä yhteistyötä määritelläkseen ja laatiakseen Eurosur-puitteet. Eurosurin eri osia testataan ja niitä on perustettu vuodesta 2011 pilottihankkeena Frontexin talousarviosta saadulla rahoituksella. Jäsenvaltiot ovat käyttäneet samaan aikaan vuodesta 2008 ulkorajarahastoa perustaessaan Eurosurin kansallisia osia, esimerkiksi kansallisia koordinointikeskuksia ja kansallisia rajavartiointijärjestelmiä.

Tämän perusteella tällä hetkellä käytössä ovat seuraavat toimintoperusteisen budjetointijärjestelmän toiminnot:

18 02 — Solidaarisuus – ulkorajat, palauttamismenettelyt, viisumipolitiikka ja henkilöiden vapaa liikkuvuus – Tavoite 1: Huolehtia, että henkilöt voivat ylittää sisärajat ilman rajatarkastuksia, edistää turvallisia rajoja ja estää laitonta maahantuloa kehittämällä edelleen yhdennettyä ulkorajojen turvallisuusjärjestelmää ja rajatarkastusten korkeaa tasoa, johon kuuluu SIS II -järjestelmän käyttöönotto ja rahoitustuki ulkorajarahastosta.

Eurosurin samanaikaisen kehittämisen ja käyttöönoton ansiosta sen perustamiseen tarvittava aika lyhenee merkittävästi ja Eurosurin eri osia voidaan testata ja mukauttaa ennen kuin sen toiminta alkaa vuoden 2013 lopussa.

Parhaillaan toteutetaan Eurosurin kehittämiseen, testaamiseen ja asteittaiseen käyttöönottoon liittyviä töitä, jotka perustuvat komission tiedonannossa vuonna 2008 esitettyyn etenemissuunnitelmaan[20]. Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto vahvisti tämän etenemissuunnitelman kesäkuussa 2008 ja helmikuussa 2010 esittämissään päätelmissä, ja samoin se on vahvistettu Tukholman ohjelmassa ja sen toteuttamista koskevassa toimintasuunnitelmassa.

1.3.2. Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Eurosurilla on kaksi erityistavoitetta: jäsenvaltioiden rajavalvontaviranomaisten ja Frontexin tilannetietoisuuden ja reaktiokyvyn parantaminen merkittävästi, jolloin laittoman maahantulon ja rajat ylittävän rikollisuuden uudet reitit ja menettelyt voidaan parhaassa tapauksessa havaita ja lopettaa pian niiden käyttöönoton jälkeen.

1.3.3. Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

1.         Tilannetietoisuudella mitataan sitä, miten viranomaiset pystyvät havaitsemaan rajanylityksiä ja määrittämään perusteet valvontatoimenpiteille. Tilannetietoisuus voidaan saavuttaa seuraavien operatiivisten tavoitteiden toteuttamisella kansallisella ja Euroopan tasolla:

a.         parannetaan viranomaisten välistä yhteistyötä yksinkertaistamalla rakenteita ja liittämällä lainvalvonta-alan järjestelmiä toisiinsa,

b.         käytetään datafuusiota yhdessä nykyaikaisten teknisten valmiuksien kanssa rajanylitysten ja erityisesti (pienten) alusten havaitsemiseen ja jäljittämiseen,

c.         vaihdetaan monialaisia tietoja muiden merialan toimijoiden, esimerkiksi liikenteen, tullin, kalastuksenvalvonnan ja puolustusvoimien toimijoiden, kanssa,

d.         parannetaan tiedonvaihtoa naapurissa sijaitsevien kolmansien maiden kanssa.

2.         Reaktiokyvyllä mitataan aikaa, joka tarvitaan rajan ylittäneen saavuttamiseen tarkastamista varten, sekä aikaa ja keinoja, joita tarvitaan, jotta epätavallisiin olosuhteisiin voitaisiin reagoida riittävästi. Seuraavat operatiiviset tavoitteet olisi tämän vuoksi saavutettava kansallisella ja Euroopan tasolla:

a.         tiedon ja tiedustelutiedon vaihto miltei reaaliajassa ja tarvittaessa turvatusti, jolloin siirrytään partiointiin perustuvasta lähestymistavasta tiedusteluun ja riskianalyysiin perustuvaan lähestymistapaan,

b.         henkilöstön ja resurssien tehokas hallinta, valvontalaitteet ja partiot mukaan lukien,

c.         vaikutusten mittaaminen, rajavartiointitoimien vaikutusten arvioiminen ja näin uuden perustason vahvistaminen riskinarvioinnille sekä prioriteettien uudelleen järjestäminen.

Ongelmien, tavoitteiden ja toimien yhteenliittäminen

Erityistavoitteet || Suunnitellut toimet

1 a – Rakenteiden yksinkertaistaminen ja järjestelmien yhdistäminen toisiinsa kansallisesti. 2 a – Henkilöstön ja resurssien tehokas hallinta. 2 c – Vaikutusten mittaus. || Kansallisen koordinointikeskuksen ja Frontexin tilannekeskuksen perustaminen.

2 a – Tiedon ja tiedustelutiedon jakaminen miltei reaaliajassa. || Eurosur-verkoston perustaminen ja kansallisten koordinointikeskusten ja Frontexin liittäminen siihen. Rajan läheisen alueen yhteisen tiedustelutilannekuvan perustaminen.

1 d – Tiedonvaihdon parantaminen naapurissa sijaitsevien kolmansien maiden kanssa. || Eurosurin liittäminen jäsenvaltioiden ja niiden naapurissa sijaitsevien kolmansien maiden välisiin alueellisiin verkkoihin.

1 b – Datafuusion ja teknisten valmiuksien yhdistäminen rajanylitysten havaitsemista ja jäljittämistä varten. 1 c – Monialainen tiedonvaihto muiden merialan toimijoiden kanssa. || Valvontavälineiden yhteiseen käyttöön liittyvän palvelun perustaminen EU:n tasolla.

1.3.4. Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Frontex varmistaa, että menetelmät Eurosurin toiminnan seuraamiseksi suhteessa politiikan päätavoitteisiin ovat olemassa ja ottaa huomioon seuraavat indikaattorit[21]:

Vaikutusindikaattorit[22]

Schengen-alueelle havaitsematta saapuvien laittomien maahantulijoiden määrän väheneminen,

meriteitse saapuvien maahantulijoiden kuolemien väheneminen,

rajat ylittävän rikollisuuden, erityisesti ulkorajojen yli salakuljetettujen huumeiden, väheneminen.

Tulos- ja tuotosindikaattorit[23]

ulkorajoja ja rajan läheistä aluetta koskevan tilannetietoisuuden paraneminen,

viranomaisten välisen yhteistyön paraneminen kansallisella tasolla,

jäsenvaltioiden välisen sekä Frontexin kanssa tehdyn yhteistyön paraneminen,

naapurissa sijaitsevien kolmansien maiden kanssa toteutettavan yhteistyön lisääntyminen,

pienten veneiden havaitsemista ja jäljittämistä koskevien teknisten ja operatiivisten valmiuksien paraneminen,

turvallisuusluokittelemattomien ja -luokiteltujen tietojen vaihto yhä useammin miltei reaaliajassa,

paremmat valmiudet reagoida hälytyksiin, erityistapahtumiin ja muihin tapahtumiin ulkorajoilla.

1.4. Ehdotuksen/aloitteen perustelut 1.4.1. Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

EU:lla on edelleen vuosina 2012–2020 rajavartioinnin alalla monia yleisiä ja erityisiä ongelmia, joita ratkotaan Eurosurin avulla.[24]

EU:n ulkorajoille on syntynyt laittomasta maahantulosta merkittävästi painetta, jonka odotetaan jatkuvan tulevina vuosina. Pienten merikelvottomien veneiden käytön vuoksi Välimerellä hukkuneiden maahanpyrkijöiden määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Tämä aiheuttaa lainvalvontaviranomaisille suuren haasteen, sillä tällaisia veneitä on erittäin vaikea havaita avomerellä. Maahanpyrkijöiden salakuljettamiseen osallistuvat rikollisverkostot käyttävät usein samoja reittejä ja menetelmiä rajat ylittävään rikolliseen toimintaan, esimerkiksi ihmis- ja huumekauppaan. Rajavalvonta- ja poliisiviranomaisten välisen yhteistyön paraneminen helpottaa merkittävästi tällaisten vakavien rikosten torjuntaa ulkorajoilla.

Rikollisverkostot ovat laittoman maahantulon ja rajat ylittävän rikollisuuden reittejä ja menetelmiä vaihtaessaan usein nopeampia ja joustavampia kuin jäsenvaltioiden viranomaiset reagoidessaan muuttuneisiin olosuhteisiin. Yksi syy reagoinnin hitauteen on se, että eräissä jäsenvaltioissa jopa kuusi eri viranomaista työskentelee suoraan merirajojen valvonnan parissa, eikä näiden viranomaisten välillä ole selkeitä sääntöjä ja menettelyjä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa varten. Koordinointi ei kuitenkaan ole puutteellista pelkästään joissakin jäsenvaltioissa, vaan myös eri jäsenvaltioiden välillä, koska niillä ei ole kunnollisia menettelyjä, verkostoja tai viestintäkanavia vaihtaa tietoja. Maahantulijoiden aiheuttama paine asettaa merkittäviä haasteita myös kolmansille maille, jotka sijaitsevat Välimeren etelärannikolla. Tämän vuoksi laittomien maahantulijoiden alkuperä- ja lähtömaiden kanssa on tarpeen tehdä tiiviimpää yhteistyötä.

1.4.2. EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Eurosurissa noudatetaan toissijaisuusperiaatteen[25] mukaisesti hajautettua lähestymistapaa, ja Eurosur-yhteistyö perustuu rajavartioinnin kansallisten koordinointikeskusten työlle. Eurosur liittää toisiinsa olemassa olevat kansalliset ja eurooppalaiset järjestelmät ja kehittää uusia valmiuksia, jolloin jäsenvaltioiden rajavalvontaviranomaiset ja Frontex pystyvät viestimään ja vaihtamaan tietoja paremman tilannetietoisuuden saamiseksi ulkorajoilla. Näin rajavartiointiin saadaan todellista lisäarvoa.

Paremman tiedonvaihdon avulla voidaan helpommin tunnistaa kohteet, esimerkiksi laittomaan maahantuloon ja rajat ylittävään rikollisuuteen käytettävät veneet, ja pysäyttämiseen tarkoitettuja laitteita voidaan käyttää kohdennetummin, oikea-aikaisemmin ja kustannustehokkaammin. Jäsenvaltiot eivät kykene yksin saavuttamaan tätä tavoitetta riittävissä määrin, ja se onkin helpompi saavuttaa EU:n tasolla.

1.4.3. Vastaavista toimista saadut kokemukset

Eurosur-aloitteen pohjana ovat aiemmat, esimerkiksi Frontexin koordinoimasta Euroopan rannikkovartioverkostosta saadut kokemukset. Lisäksi tarkoituksena on käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyväksi jo olemassa olevia kansallisia rajavalvonnan infrastruktuureita yhdessä kansainvälisten ja eurooppalaisten operatiivisten järjestelmien kanssa sekä uusia tekniikoita (esim. satelliitteja). Eurosurin yhteydessä käytetään erityisesti nykyaikaisen teknologian käytön osalta hyväksi useita tutkimushankkeita, jotka on toteutettu osana seitsemättä tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmaa.[26]

1.4.4. Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Käyttämällä mahdollisimman tehokkaasti hyväksi EU:n tasolla saatavilla jo olevia järjestelmiä, valmiuksia ja rahoitusohjelmia Eurosurin ja muiden välineiden välille pyritään saamaan mahdollisimman hyvä tasapaino ja synnyttämään synergiaa.

1.5. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

þ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

– ¨  Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

– þ  Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2014 ja päättyvät vuonna 2020.

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

– - Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

– - minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.6. Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[27]

þ komissio hallinnoi suoraan keskitetysti

þ välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– ¨  toimeenpanovirastoille

– þ  yhteisöjen perustamille elimille[28]

– ¨  kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille

– ¨  henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

þ hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa

¨ hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Eurosurin eri osien täytäntöönpanosta vastaavat pääasiassa virasto ja jäsenvaltiot vuonna 2008 laaditun Eurosuria koskevan etenemissuunnitelman pohjalta (KOM(2008) 68 lopullinen). Vuosina 2012–2013 jäsenvaltiot saavat kansallisten koordinointikeskusten perustamiseen tukea ulkorajarahastolta sekä vuosina 2014–2020 ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä osana suunniteltua sisäisen turvallisuuden rahastoa. Toisaalta Frontex käyttää omaa talousarviotaan Eurosur-verkoston ja muiden Eurosurin horisontaalisten osien perustamiseen, esimerkiksi rajan läheisen alueen yhteisen tiedustelutilannekuvan luomiseen. Tarvittaessa täydentävää tukea saadaan sisäisen turvallisuuden rahastosta (suora tai välillinen keskitetty varainhoito).

Seitsemännestä tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmasta saadaan rahoitusta, jolla tuetaan tulevan valvontavälineiden yhteiseen käyttöön liittyvän palvelun aloittamista vuosina 2012–2013.

Toimenpiteitä naapurissa sijaitsevissa kolmansissa maissa tuetaan vuosina 2012–2013 turvapaikka- ja maahanmuuttoasioita koskevasta aihekohtaisesta ohjelmasta osana kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä.

2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset

Frontex toimittaa komissiolle kaksi vuotta sen jälkeen, kun Eurosur on aloittanut täysimääräisesti toimintansa, ja tämän jälkeen vuosittain Eurosurin teknisestä ja operatiivisesta toiminnasta kertomuksen, jossa otetaan huomioon aiemmin selostetut indikaattorit.[29] Lisäksi komissio tekee Eurosurista kokonaisarvion, jossa tarkastellaan saavutettuja tuloksia tavoitteisiin nähden ja arvioidaan perustana olevien periaatteiden pätevyyttä, kolme vuotta sen jälkeen, kun Eurosur-järjestelmä on aloittanut kaikki toiminnot, ja tämän jälkeen neljän vuoden välein. Ensimmäinen arvio tehtäneen vuonna 2016, mikäli Eurosur aloittaa toimintansa vuonna 2013. Komission olisi toimitettava arviointia koskevat kertomukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja niiden mukana olisi tarvittaessa toimitettava asianmukaiset ehdotukset, joilla muutetaan Eurosurin perustamisesta annettua asetusta.

2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä 2.2.1. Todetut riskit

– Liitteenä olevassa vaikutustenarvioinnissa esitetyt kustannusarviot on laadittu jäsenvaltioiden, EU:n virastojen ja yksityisen sektorin toimittamien tietojen perusteella. Ulkopuolinen toimeksisaaja (GHK) on vahvistanut Eurosurin taloudellista vaikutusta koskevan teknisen selvityksen. Kyseessä on tarkin mahdollinen arvio harkittavana olevien toimintalinjavaihtoehtojen toteuttamisen kustannuksista vuonna 2008 laaditussa Eurosurin etenemissuunnitelmassa esitetyn kuvauksen ja siihen liittyvien teknisten asiakirjojen perusteella. Soveltamisalan, organisoinnin ja hallintorakenteiden, teknisten vaatimusten, tuotettujen palvelujen luonteen ja Eurosuria koskevan etenemissuunnitelman asteittaisen toteuttamisen mukauttaminen johtaa oletettavasti muutoksiin myös palvelujen tuottamisen kustannuksissa.

– Vuonna 2008 laaditussa Eurosurin etenemissuunnitelmassa (KOM(2008) 68 lopullinen) esitettyjä eri osia ja vaiheita kehitetään, testataan ja toteutetaan samanaikaisesti. Näin tehdään siksi, että järjestelmän kehittämisen tavanomainen aikataulu, jossa kukin vaihe perustuu edellisen vaiheen tuloksille ja järjestelmää toteutetaan sen jälkeen, kun se on laadittu, olisi liian aikaavievä. Yhdistettäessä eri vaiheiden tuloksia yhdeksi kokonaisuudeksi on oltava varovainen. Johdonmukaisuus voidaan saavuttaa parhaiten lainsäädännön avulla siten, että määritellään selvästi osien erilainen sisältö ja eri toimijoiden roolit ja vastuualueet.

2.2.2. Valvontamenetelmä(t)

Eurosurin yhteydessä käytetään eri rahoitusohjelmien (esimerkiksi sisäisen turvallisuuden rahaston) osana käyttöön otettuja hallinto- ja valvontajärjestelmiä. Lisäksi aiotaan käyttää sisäisiä (esim. yhteinen tutkimuskeskus) ja ulkoisia (esim. ulkopuoliset toimeksisaajat) asiantuntijoita varmistamaan, että Eurosurin eri osat toteutetaan moitteettomasti ja sujuvasti.

2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Kansallisella ja Euroopan tasolla käyttöön otettuja petoksentorjuntatoimenpiteitä sovelletaan täysimääräisesti.

3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat[30]

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuoti­sen rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Menojen tyyppi || Rahoitusosuus

Numero || JM[31] || EFTA-mailta[32] || ehdokas­mailta[33] || kolman­silta mailta || Varainhoitoasetuk­sen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

3 A || 18 02 03 02 – Frontex || JM || Ei || Ei || Ei || Ei

3 A || 18 02 06 – Ulkorajarahasto || JM || Ei || Ei || Kyllä || Ei

· - Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Moniv. rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Menojen tyyppi || Rahoitusosuus

Numero || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokas­mailta || kolman­silta mailta || Varainhoitoasetuk­sen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

3 || 18 02 cc - Sisäisen turvallisuuden rahasto – raja- ja viisumiasiat || JM || Ei || Ei || Kyllä || Ei

3 || 18 02 05 02 – Frontex || JM || Ei || Ei || Ei || Ei

3.2. Arvioidut vaikutukset menoihin vuosina 2014–2020[34] 3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || Otsake 3 || Turvallisuus ja kansalaisuus

Pääosasto: HOME || || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || Myö­hemmät vuodet || YHTEE­NSÄ

Ÿ Toimintamäärärahat || || || || || || || || ||

Sisäisen turvallisuuden rahasto[35] || Maksusitoumus­määrärahat || (1) || 14,107 || 16,111 || 16,111 || 16,411 || 16,411 || 16,411 || 16,411 || || 111,973

Maksumäärä­rahat || (2) || 1,915 || 3,997 || 7,720 || 12,130 || 15,751 || 16,266 || 16,347 || 37,848 || 1111,973

18 02 03 02[36] || Maksusitoumus­määrärahat || (1a) || 20,601 || 19,997 || 18,290 || 18,290 || 18,290 || 18,290 || 18,290 || || 132,048

Maksumäärä­rahat || (2a) || 10,301 || 20,299 || 19,144 || 18,290 || 18,290 || 18,290 || 18,290 || 9,145 || 132,048

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[37] || || || || || || || || ||

Budjettikohdan numero || || (3) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || || 0

Pääosasto HOMEn määrärahat YHTEENSÄ || Maksusitoumus­määrärahat || =1+1a +1b+1c || 34,708 || 36,108 || 34,401 || 34,701 || 34,701 || 34,701 || 34,701 || || 244,021

Maksumäärä­rahat || || 12,215 || 24,296 || 26,864 || 30,420 || 34,041 || 34,556 || 34,637 || 46,993 || 244,021

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Maksusitoumus­määrärahat || (4) || 34,708 || 36,108 || 34,401 || 34,701 || 34,701 || 34,701 || 34,701 || || 244,021

Maksumäärä­rahat || (5) || 12,215 || 24,296 || 26,864 || 30,420 || 34,041 || 34,556 || 34,637 || 46,993 || 244,021

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || || 0

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 3 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (viitemäärä) || Maksusitoumus­määrärahat || =4+ 6 || 34,708 || 36,108 || 34,401 || 34,701 || 34,701 || 34,701 || 34,701 || || 244,021

Maksumäärä­rahat || =5+ 6 || 12,215 || 24,296 || 26,864 || 30,420 || 34,041 || 34,556 || 34,637 || 46,993 || 244,021

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || Hallintomenot

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || Myö­hemmät vuodet || YHTEE­NSÄ

Pääosasto: HOME ||

Ÿ Henkilöresurssit || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || || 1,778

Ÿ Muut hallintomenot || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || || 0

Pääosasto HOME YHTEENSÄ || Määrärahat || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || || 1,778

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Maksusitoumusmäärä­rahat yhteensä = maksumäärärahat yhteensä) || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || || 1,778

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || || YHTEE­NSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Maksusitoumusmäärä­rahat || 34,962 || 36,362 || 34,655 || 34,955 || 34,955 || 34,955 || 34,955 || || 245,799

Maksumäärärahat || 12,469 || 24,550 || 27,118 || 30,674 || 34,295 || 34,810 || 34,891 || 46,993 || 245,799

3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– þ  Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Tavoitteet ja tuotokset ò || || || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ ||

TUOTOKSET ||

Tyyppi[38] || Keskimäär. kustan­nukset || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä || Kus­tannus || Luku­määrä yhteen­sä || Kustan­nukset yhteen­sä ||

ERITYISTAVOITTEET 1 a, 2 a & 2 c[39] || || || || || || || || || || || || || || || || ||

- Tuotos[40] || Keskus || 2,179 || 24 || 7,470 || 24 || 7,470 || 24 || 7,470 || 24 || 7,470 || 24 || 7,470 || 24 || 7,470 || 24 || 7,470 || 24 || 52,29 ||

- Tuotos[41] || Keskus || 75,765 || 1 || 11,316 || 1 || 12,164 || 1 || 10,457 || 1 || 10,457 || 1 || 10,457 || 1 || 10,457 || 1 || 10,457 || 1 || 75,765 ||

Erityistavoitteet 1 a, 2 a ja 2 c yhteensä || 25 || 18,786 || 25 || 19,634 || 25 || 17,927 || 25 || 17,927 || 25 || 17,927 || 25 || 17,927 || 25 || 17,927 || 25 || 128,055 ||

ERITYISTAVOITE 2 a[42] || || || || || || || || || || || || || || || || ||

- Tuotos[43] || Verkko || 33,071 || 1 || 5,969 || 1 || 4,517 || 1 || 4,517 || 1 || 4,517 || 1 || 4,517 || 1 || 4,517 || 1 || 4,517 || 1 || 33,071 ||

- Tuotos[44] || Kuva || 23,212 || 1 || 3,316 || 1 || 3,316 || 1 || 3,316 || 1 || 3,316 || 1 || 3,316 || 1 || 3,316 || 1 || 3,316 || 1 || 23,212 ||

Erityistavoite 2 a yhteensä || 2 || 9,285 || 2 || 7,833 || 2 || 7,833 || 2 || 7,833 || 2 || 7,833 || 2 || 7,833 || 2 || 7,833 || 2 || 56,283 ||

ERITYISTAVOITE 1 d[45] || || || || || || || || || || || || || || || || ||

|| - Tuotos[46] || Verkko || 537,75 || 4 || 951 || 4 || 0 || 4 || 0 || 4 || 300 || 4 || 300 || 4 || 300 || 4 || 300 || 4 || 2,151

|| Erityistavoite 1 d yhteensä || 4 || 0,951 || 4 || 0 || 4 || 0 || 4 || 0,300 || 4 || 0,300 || 4 || 0,300 || 4 || 0,300 || 4 || 2,151

ERITYISTAVOITTEET 1 b ja 1 c[47] || || || || || || || || || || || || || || || ||

- Tuotos[48] || Palvelu || || 1 || 5,686 || 1 || 8,641 || 1 || 8,641 || 1 || 8,641 || 1 || 8,641 || 1 || 8,641 || 1 || 8,641 || 1 || 57,532

Erityistavoitteet 1 b ja 1 c yhteensä || 1 || 5,686 || 1 || 8,641 || 1 || 8,641 || 1 || 8,641 || 1 || 8,641 || 1 || 8,641 || 1 || 8,641 || 1 || 57,532

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || 32 || 37,198 || 32 || 38,688 || 32 || 36,891 || 32 || 37,191 || 32 || 37,191 || 32 || 37,191 || 32 || 37,191 || 32 || 244,021 ||

3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin 3.2.3.1. Yhteenveto

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– þ  Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi 2014[49] || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEEN­SÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 1,778

Muut hallintomenot || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 1,778

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät[50] || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || || || || || || || ||

Muut hallintomenot || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

YHTEENSÄ || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 1,778

3.2.3.2.  Henkilöresurssien arvioitu tarve

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– þ  Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti[51]:

arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

18 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 2 AD || 2 AD || 2 AD || 2 AD || 2 AD || 2 AD || 2 AD

XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || || || || || || ||

XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[52]

XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || ||

XX 01 04 yy[53] || - päätoimipaikassa[54] || || || || || || ||

- edustustoissa || || || || || || ||

XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || ||

YHTEENSÄ || 2 AD || 2 AD || 2 AD || 2 AD || 2 AD || 2 AD || 2 AD

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Eurosurin päivittäisen hallinnoinnin seuranta ja tukeminen.

Ulkopuolinen henkilöstö ||

3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen ja seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– þ  Ehdotus/aloite on nykyisen ja seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.[55]

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

– þ  Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

– ¨  Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi n || Vuosi n + 1 || Vuosi n + 2 || Vuosi n + 3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || Yhteensä

Rahoitukseen osallistuva taho || || || || || || || ||

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || || || || || || || ||

Arvioidut vaikutukset tuloihin

– þ  Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– ¨  Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

¨         vaikutukset omiin varoihin

¨         vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoito­vuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[56]

Vuosi n || Vuosi n + 1 || Vuosi n + 2 || Vuosi n + 3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Momentti …………. || || || || || || || ||

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

[1]               EUVL L 349, 25.11.2004, s. 1.

[2]               KOM(2008) 68 lopullinen, 13.2.2008 (Eurosuria koskeva etenemissuunnitelma). Edistyminen vuosina 2008–2010, ks. SEC(2009) 1265 lopullinen, 24.9.2009, ja SEC(2011)145 lopullinen, 28.1.2011.

[3]               Vrt. myös SEUT-sopimuksen 77 artiklan 1 kohdan c alakohta.

[4]               Vrt. asetuksen (EY) N:o 2007/2004 11 c artikla, joka on lisätty asetuksella (EU) N:o 1168/2011.

[5]               KOM(2010) 385 lopullinen, 20.7.2010.

[6]               EUVL L 349, 25.11.2004, s. 1.

[7]               EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

[8]               EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

[9]               EUVL L 350, 30.12.2008, s. 60.

[10]             EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43.

[11]             EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20.

[12]             EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

[13]             EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

[14]             EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19.

[15]             EUVL L 111, 4.5.2010, s. 20.

[16]             EYVL L 317, 3.12.2001, s. 31.

[17]             ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[18]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa.

[19]             KOM(2010) 623 lopullinen, 27.10.2010, vol. II, 43 kohta, s. 14.

[20]             KOM(2008) 68 lopullinen, 13.2.2008 (Eurosuria koskeva etenemissuunnitelma).

[21]             Vrt. liitteenä olevan vaikutustenarvioinnin luku 8.

[22]             Verrattuna vuotta 2011 koskeviin lukuihin, jotka on esitetty Frontexin riskianalyysiraporteissa ja Europolin asiaa koskevissa kertomuksissa. Kyseiset indikaattorit riippuvat myös Eurosurin ulkopuolisista tekijöistä, kuten muutoksista naapurissa sijaitsevien kolmansien maiden poliittisessa ja taloudellisessa tilanteessa.

[23]             Verrattuna nykytilanteeseen, jota on kuvattu Eurosur-asetusehdotuksen liitteenä olevassa vaikutustenarvioinnissa.

[24]             Vrt. liitteenä olevan vaikutustenarvioinnin luvut 3.2 ja 3.3.

[25]             Vrt. liitteenä olevan vaikutustenarvioinnin luku 3.5.

[26]             Ks. luettelo hankkeista liitteessä 1.5.

[27]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html.

[28]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa.

[29]             Vrt. liitteenä olevan vaikutustenarvioinnin luku 8.

[30]             Kyseisiä budjettikohtia käytetään Eurosurin eri osien vaiheittaiseen kehittämiseen ja testaamiseen vuoteen 2013 asti. Koska ehdotetun Eurosur-asetuksen pitäisi tulla voimaan vuoden 2013 lopussa, rahoitusselvitys koskee ainoastaan vuosia 2014–2020. Liitteenä olevassa vaikutustenarvioinnissa esitetään katsaus Eurosurin kehittämiskustannuksiin vuosina 2008–2010 ja Eurosurin arvioituihin kustannuksiin vuosina 2011–2020.

[31]             JM = Jaksotetut määräajat / EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[32]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[33]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[34]             Katsaus vuosien 2011–2020 arvioituihin kokonaismenoihin esitetään liitteenä olevassa vaikutustenarvioinnissa.

[35]             Tämä budjettikohta kattaa seuraavat kustannukset: 1. EU:n osarahoitus, 75 % kansallisten koordinointikeskusten toimintakustannuksista 24 jäsenvaltiossa, joilla on maa- ja meriulkorajoja, mikäli nämä kustannukset sisältyvät jäsenvaltioiden ohjelmasuunnitteluun, jossa käytetään EU:n talousarviota; 2. valvontavälineiden yhteiseen käyttöön liittyvän palvelun kustannukset, joihin pitäisi saada osarahoitusta myös asiaa koskevista Euroopan avaruusohjelmista, esimerkiksi ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuisesta seurantajärjestelmästä GMES:stä, jos sitä on saatavilla jaksolle 2014–2020; 3. kustannukset Eurosurin liittämisestä alueellisiin verkkoihin jäsenvaltioiden ja niiden naapurissa sijaitsevien kolmansien maiden kanssa; 4. muut Eurosurin toteuttamiseen tarvittavat kustannukset.

[36]             Frontexin tilannekeskuksen, kansalliset koordinointikeskukset ja Frontexin yhdistävän verkon sekä yhteisen rajan läheisen alueen tiedustelutilannekuvan toimintakustannukset. Näistä arvioista 5–10 miljoonaa euroa vuodessa katetaan Frontexin talousarviosta ja 10–15 miljoonaa euroa vuodessa sisäisen turvallisuuden rahastosta. Frontexin rahoittamat tarkat määrät määritellään vuotuisessa talousarviomenettelyssä.

[37]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[38]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[39]             Ks. 1.4.2 kohta: 1a – Rakenteiden yksinkertaistaminen ja järjestelmien yhdistäminen toisiinsa kansallisesti; 2a – Henkilöstön ja resurssien tehokas hallinta; 2c – Vaikutusten mittaus.

[40]             EU:n osarahoitus, 75 % kansallisten koordinointikeskusten toimintakustannuksista 24 jäsenvaltiossa, joilla on maa- ja meriulkorajoja.

[41]             Frontexin tilannekeskuksen toimintakustannukset.

[42]             2a – Tiedon ja tiedustelutiedon jakaminen miltei reaaliajassa.

[43]             Kansalliset koordinointikeskukset ja Frontexin yhdistävän verkon toimintakustannukset.

[44]             Yhteisen rajojen läheisen alueen tiedustelutilannekuvan toimintakustannukset.

[45]             1 d – Tiedonvaihdon parantaminen naapurissa sijaitsevien kolmansien maiden kanssa.

[46]             Eurosurin liittäminen jäsenvaltioiden ja niiden naapurissa sijaitsevien kolmansien maiden välisiin alueellisiin verkkoihin.

[47]             1 b – Datafuusion ja teknisten valmiuksien yhdistäminen rajanylitysten havaitsemista ja jäljittämistä varten; 1 c – Monialainen tiedonvaihto muiden merialan toimijoiden kanssa.

[48]             Valvontavälineiden EU:n tason yhteiseen käyttöön liittyvän palvelun toimintakustannukset.

[49]             Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[50]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[51]             Taulukossa esitetyt kaksi AD-virkaa sisältyvät sisäisen turvallisuuden rahaston perustamista koskevaan asetusehdotukseen.

[52]             Sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa, paikalliset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat

[53]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[54]             Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[55]             Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[56]             Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.