Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman perustamisesta (2014–2020) /* KOM/2011/0834 lopullinen - 2011/0394 (COD) */
PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Ehdotuksen perustelut Yritykset ja etenkin pienet ja keskisuuret
yritykset (pk-yritykset) ovat merkittäviä kasvun ja työllisyyden edistäjiä
unionissa. Jos unioni haluaa toteuttaa Eurooppa 2020 -strategiassa esitetyt
älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevat prioriteetit, kilpailukyky
on asetettava toimien keskiöön. Unionin käytössä on sääntelykeinoja, kuten
järkevä sääntely ja byrokratian vähentäminen unionin yrityksiltä, mutta
joihinkin markkinoiden epäkohtiin voidaan puuttua tehokkaasti julkisen
rahoituksen keinoin EU:n tasolla. Ja tätä tapahtuukin jo. Kilpailukyvyn ja
innovoinnin puiteohjelmasta (CIP) annetaan rahoitusta asiaan liittyviin
toimiin. Tarve jatkaa ja kehittää tällaista rahoitustukea tunnustettiin komission
tiedonannossa ”Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio”[1]. Nyt
komissio on ehdottanut yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevaa
ohjelmaa (COSME), jonka kokonaismäärärahat kaudelle 2014–2020 olisivat 2,5
miljardia euroa. Yleinen tausta Unionin yritysten haasteena on olla
kilpailukykyisiä globaalisti. Niitä estävät kuitenkin usein markkinoiden
epäkohdat, jotka haittaavat niiden kykyä kilpailla kilpakumppaneiden kanssa
muualla maailmassa. Tämän tuloksena EU:n pk-yritysten työvoiman ja luonnonvarojen
tuottavuus on alhaisempi ja kasvu hitaampaa kuin pk-yrityksillä esimerkiksi
Yhdysvalloissa, eivätkä ne ole niin kyvykkäitä mukautumaan menestyksekkäästi
muuttuviin toimintaedellytyksiin kuin suuremmat yritykset Euroopassa.
Pk-yritysten vaikeuksia on vielä pahentanut hiljattainen talous- ja
rahoituskriisi sekä hyödykkeiden ja luonnonvarojen hinnannousut. Näihin markkinoiden epäkohtiin kohdistuvat
toimet ovat ensisijaisesti jäsenvaltioiden ja alueiden vastuulla, mutta
joillakin aloilla EU:n toimet voivat selvästi tuoda lisäarvoa. Unioni voi
esimerkiksi avustaa vahvistamalla sisämarkkinoita, tukemalla kansallisten
toimenpiteiden yhdenmukaisuutta ja johdonmukaisuutta, tehostamalla hyvien
toimintatapojen levittämisestä saatavia katalyyttivaikutuksia tai saamalla
aikaan mittakaavaetuja. Sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan takaamisen
lisäksi EU:lla on tehtävä liiketoimintaympäristön parantamisessa, jotta voidaan
varmistaa vahvat ja monipuoliset EU:n yritykset ja globaaliin kilpailuun
pystyvät pk-yritykset mukautumalla samalla vähähiiliseen ja
resurssitehokkaaseen talouteen. Tätä ohjelmaa ehdotetaan keinoksi käsitellä
keskeisiä markkinoiden epäkohtia, jotka rajoittavat yritysten, etenkin
pk-yritysten, kasvua unionissa. Kilpailukyvyn ja yrittäjyyden osalta unionin
yritysten tärkeimpiä haasteita ovat edelleen seuraavat: –
pk-yritysten vaikeudet saada rahoitusta; ne joutuvat kamppailemaan osoittaakseen luottokelpoisuutensa ja
niiden on vaikea saada riskipääomaa –
heikko yrittäjyyshenki; vain 45 prosenttia Euroopan kansalaisista haluaa ryhtyä itsenäiseksi
ammatinharjoittajaksi (esim. Yhdysvalloissa sama osuus on 55 prosenttia) –
liiketoimintaympäristö, joka ei kannusta
yritysten perustamiseen ja kasvuun ja jolle on
ominaista sääntelyn hajanaisuus ja liiallinen byrokratia –
pk-yritysten heikko kapasiteetti mukautua vähähiiliseen, ilmastonmuutosta sietävään sekä energia- ja
resurssitehokkaaseen talouteen rajallisen rahoituksen ja vähäisen
asiantuntemuksen vuoksi –
pk-yritysten heikko kapasiteetti
laajentua markkinoille kotimaansa rajojen yli,
sekä sisämarkkinoilla että niiden ulkopuolella. Nämä vaikeudet merkitsevät sitä, että
yrityksiä ei perusteta riittävästi ja että ne, jotka perustetaan, eivät usein
ole elinkelpoisia tai niiden tuottavuus ja elinkelpoisuus ovat heikkoja.
Makrotasolla on havaittavissa EU:n talouden kilpailuedun heikkeneminen. Ohjelmalla pyritään Eurooppa 2020 -strategian
mukaisesti luomaan Euroopan yrityksille kukoistamisedellytykset ja
varmistamaan, että pk-yritykset pystyvät hyödyntämään täysimittaisesti
sisämarkkinoiden valtavan potentiaalin, sekä kannustamaan niitä katsomaan
sisämarkkinoiden rajojen yli. Pk-yritysten kehittämiseksi olisi toteutettava
erityistoimia, koska ne ovat unionin talouskasvun ja uusien työpaikkojen tärkeä
lähde: niiden osuus on yli 67 prosenttia yksityissektorin työpaikoista ja ne
tuottavat yli 58 prosenttia kokonaisliikevaihdosta EU:ssa. Erityishuomiota kiinnitetään yritysten
kilpailukyvyn parantamiseen matkailusektorilla; tässä toteutetaan Lissabonin
sopimuksella unionille annettua uutta toimivaltaa, koska sektori on merkittävä
unionin BKT:n kannalta ja sillä toimii paljon pk-yrityksiä. Ehdotuksen tavoitteet Ohjelmalla pyritään saavuttamaan seuraavat
yleistavoitteet: ·
vahvistetaan unionin yritysten kilpailukykyä ja
kestävyyttä, myös matkailusektorilla ·
kannustetaan yrittäjyyshenkeä ja edistetään
pk-yritysten perustamista ja kasvua. Ohjelmasta rahoitetuilla toimilla pyritään
seuraaviin: ·
Parannetaan toimintaedellytyksiä unionin
yritysten kilpailukyvyn ja kestävyyden edistämiseksi, myös matkailusektorilla, tukemalla täytäntöönpanon yhdenmukaisuutta ja johdonmukaisuutta sekä
tietoon perustuvaa poliittista päätöksentekoa unionin tasolla. Taloudellista ja
sääntely-ympäristöä voidaan parantaa vertailuanalyysien, hyvien toimintatapojen
vaihdon ja alakohtaisten aloitteiden kautta. Pk-yrityksiä koskevaa politiikkaa
kehitetään ja pk-yritysten kilpailukykyä edistetään eurooppalaisia pk-yrityksiä
tukevan Small Business Act ‑aloitteen ja Eurooppa 2020 ‑strategian
tavoitteiden mukaisesti. Unionin toimissa vahvistetaan pienet ensin
-periaatteen käyttöä unionin ja jäsenvaltioiden poliittisessa päätöksenteossa,
kartoitetaan ja vaihdetaan hyviä toimintatapoja pk-yrityksiä tukevan aloitteen
täytäntöönpanon edistämiseksi ja tuetaan pk-yrityksiä, jotta ne pystyisivät
hyödyntämään sisämarkkinoiden potentiaalia mahdollisimman hyvin.
Liiketoimintasektoreita, kuten tuotantoteollisuus ja palveluala, ja tiettyjä
sektoreita, joilla on suuri osuus pk-yrityksiä, vahvistetaan. ·
Edistetään yrittäjyyttä, myös tiettyjen
kohderyhmien parissa. Toimiin sisältyy hallinnollisten
menettelyjen yksinkertaistaminen ja yrittäjyystaitojen ja ‑asenteen
kehittäminen, etenkin uusien yrittäjien, nuorten ja naisten parissa, sekä
yrittäjien uusien mahdollisuuksien edistäminen. ·
Parannetaan pk-yritysten rahoituksen saantia
pääoma- ja velkajärjestelyin: Kasvun edistämiseen
tarkoitetuilla rahoitusvälineillä, mukaan luettuna uudet pääoma- ja
velkamekanismit, joilla tarjotaan pääomajärjestelyjä ja lainatakauksia,
annetaan pk-yrityksille mahdollisuus saada rahoitusta helpommin. Kasvuvaiheen
investointeja varten tarkoitetusta pääomajärjestelystä tarjotaan kaupallisesti
suuntautunutta pääomarahoitusta pääasiassa riskipääoman muodossa
rahoituksenvälittäjien kautta pk-yrityksille. Luottojärjestelystä tarjotaan
suoria tai muunlaisia riskinjakojärjestelyjä rahoituksenvälittäjien kanssa
kattamaan pk-yrityksille myönnettäviä lainoja. ·
Parannetaan pääsyä markkinoille unionin sisällä
ja globaalisti: Kasvusuuntautuneita yrityspalveluita
tarjotaan Enterprise Europe Network -verkoston kautta; tarkoituksena on
helpottaa toiminnan laajenemista sisämarkkinoilla ja niiden ulkopuolella.
Ohjelmasta tarjotaan pk-yrityksille tukea myös unionin ulkopuolisilla
markkinoilla. Tukea myönnetään myös kansainväliseen teollisuusalan
yhteistyöhön; tarkoituksena on erityisesti vähentää sääntely- ja
toimintaympäristön eroja EU:n ja sen tärkeimpien kauppakumppaneiden välillä. EU:n tasolla saatava lisäarvo Toimista unionin tasolla saatava lisäarvo
perustuu seuraaviin viiteen tärkeimpään tekijään: ·
Sisämarkkinoiden vahvistaminen torjumalla
markkinoiden hajanaisuutta riskipääomasijoitusten, valtioiden rajojen yli
tapahtuvan lainanannon ja erillistakausten kaltaisilla aloilla samoin kuin
tiedotukseen ja organisaatioon liittyviä rajoituksia, jotka estävät
pk-yrityksiä hyödyntämästä sisämarkkinoiden tarjoamia etuja. Rahoitusvälineiden
päätarkoituksena on parantaa pk-yritysten rahoituksen saatavuutta
markkinasegmentillä, jota jäsenvaltioiden toimenpiteet – jotka rajoittuvat
investointeihin ja tukeen kunkin maan sisällä – eivät kata. Toimissa
keskitytään rahoittamaan kansainvälisille markkinoille pyrkivien
kasvusuuntautuneiden yritysten laajentumista ja valtioiden rajat ylittäviä
toimia sekä kehittämään valtioiden rajat ylittäviä pk-yritysten
rahoitusmarkkinoita. Tämä voidaan tehdä ainoastaan unionin tasoisella
ohjelmalla. ·
Esimerkki- ja katalyyttivaikutukset levittämällä
parhaimpia teollisuuden ja politiikan toimintatapoja. Nykyisessä ohjelmassa
parhaat esimerkit yrittäjyyden ja pk-yritysten edistämisestä jäsenvaltioiden
keskus-, alue- ja paikallistasolla voidaan valita kilpailemaan Yrittävä
Eurooppa -palkinnosta. Palkinnot myönnetään viranomaisten toteuttamille
parhaille toimenpiteille esimerkiksi hallinnollisen rasitteen
yksinkertaistamisen ja keventämisen alalla. Joka vuosi noin 400 hanketta
osallistuu kansalliseen kilpailuun, ja kukin maa valitsee näistä noin 56
osallistumaan Euroopan tason kilpailuun, jossa eurooppalainen valintalautakunta
valitsee kuusi voittajaa. 250:stä kansallisesta ehdokkaasta yli 30 on saanut
palkinnon ja toiminut esimerkkinä hyvästä toimintatavasta koko Euroopassa.
Taitojen ja tietojen siirtämisellä valtioiden rajojen yli edistetään
jäsenvaltioiden toimintalinjojen yhdentämistä, uusien yhteistyökumppanuuksien
luomista ja Euroopan talouksien välisten erojen kaventamista. Jäsenvaltioiden
keskus- ja paikallisviranomaiset voivat esitellä menestyksekkäitä aloitteita
Small Business Act ‑konferenssissa, jonka komissio ja unionin
puheenjohtajavaltio järjestävät joka vuosi. Konferenssista on tullut keskeinen
tapahtuma, jolla edistetään hyvien toimintatapojen vaihtoa unionin sisällä ja
ulkopuolella. Esimerkiksi Budapestissä järjestettyyn viimeisimpään Small
Business Act -konferenssiin osallistui 340 henkeä EU:n jäsenvaltioista ja 30
jäsenvaltioiden ulkopuolelta. Työpajoissa esitettiin 28 hyvää toimintatapaa.
Rahoitusvälineiden osalta Euroopan investointirahaston tehtävänä on helpottaa
hyvien toimintatapojen vaihtoa sekä takausten että riskipääoman alalla, ja
katalyyttivaikutuksen on havaittu olevan erityisen suuri riskipääoman alalla. ·
Mittakaavaedut aloilla, joilla yksittäisten
jäsenvaltioiden saattaisi olla vaikea saavuttaa vaadittua kriittistä massaa.
Jos tarkastellaan esimerkiksi pk-yritysten tukemista ulkomailla, Euroopan tason
lisäarvoa saadaan aikaan niputtamalla yhteen kansallisia toimia ja perustamalla
palveluita, joilta puuttuisi kriittistä massaa, jos ne tarjottaisiin
kansallisella tasolla (esim. tukemalla teollis- ja tekijänoikeuksien
täytäntöönpanoa). Nykyisestä ohjelmasta rahoitettu ”Kiina – teollis- ja
tekijänoikeudet (IPR) – Pk-yritysten neuvontapalvelu” tarjoaa neuvoja, jotka
eivät muutoin olisi pk-yritysten saatavilla pienemmissä jäsenvaltioissa.[2] Lisäksi
unionin toimilla voidaan välttää toiminnan päällekkäisyyttä ja edistää
jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä koordinointia asiaan liittyvien muiden
kuin jäsenvaltioiden kanssa. Matkailualalla unionin tasolla toteutetuista
aloitteista on selvää lisäarvoa etenkin seuraavilla aloilla: tietopohjan
vahvistaminen Euroopan laajuisilla kyselyillä ja tutkimuksilla, jotta saadaan
kysynnästä ja tarjonnasta enemmän tietoa, jota ilman ei saavuteta tietojen
vertailukelpoisuutta ja johdonmukaisuutta koko unionissa[3],yhteisten
kansainvälisten edistämisstrategioiden kehittäminen niin, että Euroopasta
muodostuu korkealaatuisten ja kestävien matkailukohteiden tyyssija[4],
sellaisten hyvien toimintatapojen kartoittaminen, joista voi olla etua
erityisille sektoreille, kuten meri- ja rannikkoalueiden matkailusektorille,
samoin kuin matkailusesongin pidentäminen, joka onnistuu paremmin
jäsenvaltioiden välisillä vaihdoilla kuin kunkin maan yksittäisillä toimilla. ·
Kansallisten toimenpiteiden yhdenmukaisuus ja
johdonmukaisuus hyvien toimintatapojen vaihdon ja vertailuanalyysien kautta.
Yksi parhaista esimerkeistä nykyisestä ohjelmasta rahoitettujen
vertailuanalyysien onnistumisesta on perustamismenettelyjen
yksinkertaistamiseen tähtäävä toimi. Vuodesta 2008 lähtien tilannetta ja
edistymistä on seurattu maakohtaisesti vuosittain ottaen huomioon kolme
yksinkertaistamisnäkökohtaa (joiden osalta kilpailukykyneuvosto antoi
vertailuanalyysia koskevan toimeksiannon): osakeyhtiön perustamisen
keskimääräinen aika, hallinnolliset kustannukset ja menettelyt. Toimi koostuu
jäsenvaltioiden nimeämien asiantuntijoiden puolivuosittain pitämistä
kokouksista (kansallisten koordinaattoreiden verkosto – ”the network of
National Start-up Co-ordinators”). Tarkoituksena oli kehittää mittausmenetelmä,
seurata edistystä ja tukea edistystä vaihtamalla hyviä toimintatapoja ja
tietoa. Vuodesta 2002 lähtien rekisteröitymisajat ovat lyhentyneet 70
prosenttia ja kustannukset enemmän kuin puolittuneet. Toimenpiteen onnistumisen
tuloksena tavoitteita on tarkistettu helmikuussa 2011 hyväksytyssä Small
Business Act -aloitteen uudelleentarkastelussa. ·
EU-toimielinten hankkima ainutlaatuinen
asiantuntemus. –
Tämä koskee EU:n rahoituslaitoksia, Euroopan
investointipankkia ja Euroopan investointirahastoa (EIR), joiden
asiantuntemus pk-ystävällisten rahoitusjärjestelyjen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa
on omaa luokkaansa. EIR:n yli 10 vuoden aikana hankkima kokemus on
ainutlaatuisen arvokasta. Se on toiminut vuodesta 2007 investoijana 19:ssä
kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmasta tuetussa riskipääomarahastossa,
usein ratkaisevassa asemassa, ja on saanut käyttöön yli 1,4 miljardin euron
kokonaisinvestoinnit kasvusuuntautuneisiin pk-yrityksiin. Aiempien saavutusten
osalta voidaan todeta, että EU:n riskipääoman ensimmäisen sukupolven (kasvu- ja
työllisyysaloitteeseen kuuluva Euroopan teknologiaohjelman (ETF)
käynnistysjärjestelmä, 1998–2000) aikana tehdyistä investoinneista edunsaajat
ovat jo maksaneet tai niiden pitäisi maksaa takaisin 98 prosenttia; edunsaajia
olivat mm. Skype (VoIP-tekniikkaa käyttävät puhelut), Vertaris (paperinkierrätys)
ja Solaire Direct (valosähkökennorakenteet). –
Yritys-Eurooppa-verkosto (Enterprise Europe Network) on saanut konkreettisia tuloksia
korostamalla pk-yritysten kansainvälistymistä (sisämarkkinoilla ja niiden
ulkopuolella) ja tarjoamalla tietoa unioniin liittyvistä asioista sekä
mahdollisuudesta osallistua päätöksentekoprosessiin. Sen tehtävä on erityisen
tärkeä pyrittäessä torjumaan tiedon epätasaista jakautumista pk-yrityksille ja
vähentämään valtioiden rajat ylittävään toimintaan liittyviä kustannuksia.
Yritys-Eurooppa-verkoston arvo muodostuu jaetuista menetelmistä ja välineistä,
joita alueellisten tai kansallisten viranomaisten valtuuttamat ja
(osa)rahoittamat pätevät palveluntarjoajat käyttävät. Johdonmukaisuus suhteessa muuhun
politiikkaan ja muihin ohjelmiin On elintärkeää ottaa pk-yritysten erityisedut
ja -olosuhteet huomioon kaikkien unionin politiikkojen ja rahoitusohjelmien
suunnittelussa. Tuleva rahoituskehys suunnitellaan niin, että sillä helpotetaan
pienyritysten osallistumista rahoitusohjelmiin yksinkertaistamalla sääntöjä,
supistamalla osallistumiskustannuksia, nopeuttamalla myöntämismenettelyjä ja
tarjoamalla käyttöön keskitetty asiointipiste, millä kevennetään unionin
rahoituksen saajiin kohdistuvaa rasitetta. Koska pk-yritysten toimintaympäristön
parantaminen on niin tärkeää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden kannalta,
se mainitaan kuudessa seitsemästä Eurooppa 2020 ‑strategian
lippulaivahankkeesta: Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka,
Innovaatiounioni, Nuoret liikkeellä, Euroopan digitaalistrategia,
Resurssitehokas Eurooppa ja Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma. Erityisen
merkityksellinen uuden ohjelman kannalta on lippulaivahanke ”Globalisaation
aikakauden teollisuuspolitiikka”, jossa esitetään uudenlaista strategista
lähestymistapaa ja käsitellään Euroopan kilpailukykyä, pienten ja keskisuurten
yritysten perustamista ja kasvua sekä yrittäjyyskulttuurin edistämistä. Ehdotettu uusi ohjelma tarjoaa myös välineen,
joka voi palvella muita poliittisia tavoitteita. Yritys-Eurooppa-verkoston
kautta voidaan linkittyä muihin ohjelmiin ja aloitteisiin, kun on kyseessä
tiedon ylhäältä alas suuntautuva levittäminen ja edistäminen sekä alhaalta
ylöspäin suuntautuva palautteen kerääminen sidosryhmiltä. Siitä tarjotaan
edelleen ympäristöohjelmia ja niiden noudattamista koskevaa tietoa, apua ja
tukea pk-yrityksille. Synergiaetuja muiden ohjelmien kanssa hyödynnetään
mahdollisimman hyvin. Esimerkiksi uudessa ohjelmassa ehdotetut takaustoimet
toimivat rinnakkain unionin rakennerahastoista ja
Progress-mikrorahoitusjärjestelystä rahoitettujen takaustoimien kanssa.
Riskipääomavälineet täydentävät Horisontti 2020 -puiteohjelmasta (tutkimuksen
ja innovoinnin tulevasta puiteohjelmasta) tarjottuja riskipääomavälineitä.
Ohjelmassa vältetään myös päällekkäisyyksiä muiden ohjelmien kanssa, etenkin
yrittäjyyden edistämisen ja ammattitaidon alalla. Lisäksi otetaan huomioon
uuden ohjelman täydentävyys ehdotetun kumppanuusvälineen kanssa. On keskeisen
tärkeää, että unionin ulkoiset toimet täydentävät sisäisen strategian –
Euroopan kestävän kasvun ja työpaikkojen turvaamisen – ulkoista ulottuvuutta. Ohjelman hallinnointi Kuten komission tiedonannossa ”Eurooppa 2020
-strategiaa tukeva talousarvio”[5]
ilmoitettiin, hallinnointi ulkoistetaan suureksi osaksi. –
Rahoitusvälineitä hoitaa Euroopan
investointipankkiryhmä komission puolesta. –
Muiden toimien hallinnointia voi hoitaa
toimeenpanovirasto, käyttäen perustana kilpailukyvyn ja innovoinnin
toimeenpanoviraston (EACI) toiminnasta nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen
yhteydessä saatuja positiivisia kokemuksia[6]. Toiminnasta tehdään kustannushyötyanalyysi. Ulkoistaminen on kilpailukyvyn ja innovoinnin
puiteohjelman yhteydessä osoittautunut erityisen onnistuneeksi
yksinkertaistamisen osalta, koska EACI on erikoistumisensa ansiosta
järkeistänyt ja kehittänyt pk-yrityksille mukautettuja menettelyjä. Myös tulevien rahoitusohjelmien pk-yrityksiin
liittyvät osat saatetaan ulkoistaa EACI:lle. Niihin saattaa sisältyä Horisontti
2020 -puiteohjelmasta osia, joissa virastosta tehdään keskitetty asiointipiste
pk-yrityksille, jotka haluavat osallistua unionin rahoitusohjelmiin. Yhden
toimeenpanoviraston käyttö johtaisi myös tietoteknisten välineiden ja
sähköisten portaalien järkeistettyyn käyttöön, mikä edelleen helpottaisi pk-yritysten
osallistumista. Yksinkertaistaminen Komission prioriteettina tässä ohjelmassa,
kuten muissakin monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvissa ohjelmissa, on
yksinkertaistaa sääntely-ympäristöä ja helpottaa rahoituksen saatavuutta EU:n
yrityksille, etenkin pk-yrityksille, mahdollisuuksien mukaan. Tätä
lähestymistapaa sovelletaan yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevassa
COSME-ohjelmassa käyttämällä perustana yksinomaan varainhoitoasetuksen sääntöjä
ilman poikkeuksia. Näin tarjotaan yrityksille yksinkertaiset, johdonmukaiset ja
standardoidut hallinnolliset menettelyt varojen saamiseen. Varainhoitoasetuksen tarkistuksen ansiosta
pienten yritysten on helpompi osallistua rahoitusohjelmiin, kun esimerkiksi
sääntöjä helpotetaan, osallistumiskustannuksia alennetaan, myöntämismenettelyjä
nopeutetaan ja tarjotaan keskitetty asiointipiste, jotta unionin rahoituksen
saanti helpottuisi. Myös uutta kertakorvausjärjestelmää ehdotetaan. Nämä ominaisuudet täyttävät sidosryhmien
tarpeet, jotka ne toivat esiin kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman
tulevaisuutta koskevassa julkisessa kuulemisessa: ·
yksinkertaistetaan hallinnollisia menettelyjä ja
Yritys-Eurooppa-verkoston menettelyjä yksinkertaistamalla ehdotusten laatimista ·
hyödynnetään enemmän kertakorvauksia ja
kiinteämääräistä rahoitusta ·
ei enää vaadita hankkeen työllistämien henkilöiden
nimien ilmiottamista ·
yksinkertaistetaan hallinnollisia asiakirjoja,
jotka on toimitettava sopimuksen tekemisen yhteydessä ·
luovutaan vaatimuksesta, jonka mukaan yksityisten
tuensaajien on toimitettava pankkitakaus. Ohjelmalla vastataan näihin ehdotuksiin
hyödyntämällä mahdollisimman paljon uutta varainhoitoasetusta ja pyritään
yksinkertaistamaan raportointivaatimuksia edelleen niin, että käytetään
laajemmin raportointia verkon välityksellä. Pk-yritysten
rahoitusmahdollisuuksien parantamiseksi niiden osallistumista kaikkiin tuleviin
unionin rahoitusohjelmiin ja tukikelpoisuutta näissä ohjelmissa koskevat
säännöt pyritään yhdenmukaistamaan mahdollisuuksien mukaan. Rahoitusvälineet sinällään ovat yrityksille
helppokäyttöisiä, koska ne osoittavat pankilleen tai riskipääomarahastolleen
tavallisen rahoituspyynnön eivätkä hanke-ehdotusta, kuten avustusrahoituksessa.
Euroopan investointirahaston tai muiden asianmukaisten rahoituslaitosten
täytäntöönpanemien rahoitusvälineiden osalta komission ehdotus pääoma- ja
velkamekanismeista ja tarkistettu varainhoitoasetus sääntelevät
rahoitusvälineiden hallinnollisia vaatimuksia. Sääntöjä yksinkertaistetaan
mahdollisimman paljon, jotta saadaan tasapainotettua toisaalta välittäjien ja
edunsaajien raportointivaatimukset ja toisaalta moitteeton varainhoito, mukaan
luettuna tilintarkastusvaatimukset. Lisäksi komissio hyödyntää EACI:n kehittämiä
yksinkertaistettuja menettelyjä samantyyppisissä hankkeissa. Hyviä
toimintatapoja vaihdetaan esimerkiksi viraston sopimuksissa ja menettelyissä
käyttöön ottamien yksinkertaistamistoimien osalta. Yksinkertaistamista voidaan
vielä lisätä esimerkiksi ottamalla käyttöön joustavampia täytäntöönpanotapoja
avustussopimuksissa, jotta vältetään muutokset myöhemmin. INTRESSITAHOJEN KUULEMISEN JA VAIKUTUSTEN
ARVIOINNIN TULOKSET Intressitahojen kuuleminen Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma
päättyy 31. joulukuuta 2013. Komissio järjesti sen seuraajaohjelman vaikutustenarvioinnin
yhteydessä laajan julkisen kuulemisen, johon osallistui julkisia ja yksityisiä
organisaatioita ja yksityishenkilöitä ja joka toteutettiin neljässä vaiheessa: –
internetkysely (myös rahoitusvälineitä koskeva
erityiskysely[7]),
joka toteutettiin 8. marraskuuta 2010 ja 11. helmikuuta 2011 välisenä
aikana –
julkinen konferenssi 25. tammikuuta 2011 –
jäsenvaltioiden edustajien tapaaminen yrittäjyyden
ja innovoinnin ohjelman komiteassa ja kilpailukyvyn ja innovoinnin
puiteohjelman komiteoiden yhteisessä kokouksessa –
kilpailukyvyn ja innovoinnin strategisen
neuvoa-antavan komitean kokous 2. helmikuuta 2011. Kuulemisessa vahvistui, että monet nykyisen
ohjelman osat toimivat hyvin ja että yleisesti kannatetaan sellaisen unionin
ohjelman säilyttämistä, josta tuetaan pk-yrityksiä ja luodaan niille suotuisa
toimintaympäristö. Pk-yritysten rahoituksensaantiin liittyvistä kysymyksistä
keskusteltiin pk-yritysten rahoitusfoorumissa, joka järjestettiin syyskuussa
2010 ja maaliskuussa 2011. Nykyisen ohjelman arviointi Nykyisessä kilpailukyvyn ja innovoinnin
puiteohjelmassa arviointeja tehdään sekä erillisten ohjelmien että koko
puiteohjelman tasolla. Useimmat ehdotetun yritysten ja pk-yritysten
kilpailukykyä koskevan ohjelman toimista ovat jatkoa kilpailukyvyn ja innovoinnin
puiteohjelmaan kuuluvan yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman toimille. Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman
arviointien tärkeimmät havainnot esitetään tiivistettynä jäljempänä. Väliarviointi Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman
väliarvioinnissa[8]
arvioitiin ohjelman ensimmäisiä tuloksia ja keskityttiin
Yritys-Eurooppa-verkoston perustamiseen ja ohjelmasta ja sitä edeltävistä
ohjelmista rahoitettujen rahoitusvälineiden vaikutuksiin. Arvioinnissa
vahvistui, että yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman tavoitteissa oli
tehokkaasti otettu huomioon Euroopan pk-yritysten tärkeimmät esteet ja
rajoitukset, kuten sääntelyyn liittyvät ja hallinnolliset rasitteet sekä
rahoituksen heikko saanti. Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelmasta tuettuja
rahoitusvälineitä tarvitaan markkinoiden epäkohtien vuoksi, jotta voidaan
puuttua rahoitukseen liittyviin vaikeuksiin, joita aloittavilla ja kasvavilla
pk-yrityksillä on kaikkialla unionissa. Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman
rahoitusvälineitä pidettiin innovatiivisena tapana käsitellä markkinoiden
epäkohtia pk-yritysten rahoituksen alalla. Suosituksia lisäparannuksiksi olivat
esimerkiksi seuraavat: ·
kehitetään standardoitu joukko
seurantaindikaattoreita, jotta voidaan pitää kirjaa ja raportoida ohjelman
edistyksestä ·
parannetaan Yritys-Eurooppa-verkoston
palautetoimintoa ·
yksinkertaistetaan ohjelman rakennetta, jotta
saadaan parannettua yksittäisten toimien ja ohjelman yleisten tavoitteiden
välistä yhteyttä. Loppuarviointi Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman
loppuarvioinnissa[9]
arvioitiin ohjelman merkityksellisyyttä, tehokkuutta, vaikuttavuutta,
hyödyllisyyttä ja kestävyyttä sekä sitä koskevaa tiedotusta ja tietämystä ja
keskityttiin tärkeimpiin osatekijöihin: rahoitusvälineet,
Yritys-Eurooppa-verkosto ja innovointi. Arviointiin sisältyi sidosryhmien ja
edunsaajien erittäin kattava kuuleminen kyselyjen ja haastattelujen kautta. Arvioinnin tulokset olivat rohkaisevia.
Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman katsottiin olevan oikeilla jäljillä
odotettujen vaikutusten saavuttamiseksi, ja sen katsottiin puuttuvan
tarpeisiin, ongelmiin ja kysymyksiin, joita varten se on tarkoitettu, erityisen
tehokkaasti Euroopan tasolla. Sen tavoitteita pidettiin erittäin
merkityksellisinä yritysten tarpeiden ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden
kannalta. Ohjelman katsottiin hyödyttävän tehokkaalla tavalla loppukäyttäjiä,
etenkin pk-yrityksiä. Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman toimenpiteiden ja
varsinkin sen rahoitusvälineiden katsottiin luoneen tehokkaasti todelliset
edellytykset markkinoilla toimimista varten. Ohjelman täytäntöönpanon lisäparannuksista
annettiin seuraavia suosituksia: ·
kehitetään järjestelmällinen hallintoprosessi,
jolla pyritään laaja-alaisiin tavoitteisiin ohjelman sisällä ja yhdistetään
korkean tason tavoitteet yksittäisiin rahoitettuihin toimiin ja toimenpiteisiin ·
tehdään yhteys muihin yrityspolitiikan
osatekijöihin selvemmäksi, esimerkiksi viittaamalla pienyrityksiä koskevan
aloitteen prioriteetteihin tai asiaan liittyviin Eurooppa 2020 ‑strategian
lippulaivahankkeisiin ·
kehitetään seurantajärjestelmää ja
-indikaattoreita, joita on edelleen hiottava, vaikka ne ovatkin arvokas tekijä
ohjelman tuloksellisuuden arvioinnissa. Nykyisessä ohjelmassa on jo kiinnitetty
enemmän huomiota tuloksellisuuden mittaamiseen ja tuloksellisuutta koskeviin
indikaattoreihin, ja tällä on keskeinen asema uudessa ohjelmassa. Uudessa
ohjelmassa otetaan huomioon edellä esitetyt suositukset, etenkin niin, että
toimintalogiikkaa vahvistetaan ja yhdistetään se tiiviimmin unionin
strategisiin prioriteetteihin. Vaikutusten arviointi Ohjelman välineistä tehtiin vaikutusten
arviointi, joka on liitettynä tähän komission ehdotukseen. Vaikutusten
arvioinnissa tarkasteltiin neljää vaihtoehtoa: –
vaihtoehto 1: nykytilan säilyttäminen – ohjelma
kattaisi samat kilpailukykyyn ja pk-yrityksiin liittyvät seikat kuin
yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman odotetaan kattavan vuonna 2013 –
vaihtoehto 2: kaikkien nykyisten rahoitustoimien
lakkauttaminen –
vaihtoehto 3 b: toimien nykyisen soveltamisalan
säilyttäminen ja talousarvion tasapainotettu laajentaminen –
vaihtoehto 3 c: keskitetty talousarvion
laajentaminen ja rahoitustuen rajoittaminen rahoitusvälineisiin ja
Yritys-Eurooppa-verkostoon. Vaikutustenarvioinnissa päädyttiin siihen,
että kohtuullinen talousarvion laajentaminen on parhaana pidetty
vaihtoehto, koska sillä päästäisiin tasapainoiseen lähestymistapaan niin, että
tuetaan tehokkuusetuja, kriittistä massaa, johdonmukaisuutta ja vaikuttavuutta
ja torjutaan markkinoiden ja sääntelyn epäkohtia. Vaikutustenarviointilautakunnan lausunnon
perusteella raporttia parannettiin seuraavasti: –
tekstissä tuotiin yksityiskohtaisemmin esiin
arvioinnin tulokset ja sidosryhmien kannat –
sosiaalisia vaikutuksia arviointiin laajemmin –
politiikan johdonmukaisuutta ja johdonmukaisuutta
muiden EU-ohjelmien kanssa arviointiin ja selitettiin tarkemmin raportissa. EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ Oikeusperusta Ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen 173 ja 195 artiklaan. Siinä on seuraavat säännökset: –
1 artiklalla perustetaan ohjelma. –
2 artiklassa määritellään yleiset tavoitteet ja 3
artiklassa erityistavoitteet. –
4 artiklassa kuvataan ohjelman budjetti. –
5 artikla koskee kolmansien maiden osallistumista. –
6, 7, 8 ja 9 artiklassa kuvataan ohjelman
toiminta-alat. –
10 artiklassa määritellään vuotuinen työohjelma
täytäntöönpanoa varten. –
11 artiklassa määritellään niiden
tukitoimenpiteiden soveltamisala, joista komissio vastaa. –
12 artiklassa esitetään seurantaa ja arviointia
koskevat säännökset. –
13 artiklassa kuvataan taloudellisen avun muodot. –
14 artiklassa annetaan tietoa rahoitusvälineiden
täytäntöönpanosta. –
15 artiklassa on säännöksiä unionin taloudellisten
etujen suojaamisesta. –
16 artiklassa esitetään komiteaa koskevat
säännökset. –
17, 18 ja 19 artiklassa esitetään delegoituja
säädöksiä, siirretyn säädösvallan käyttämistä sekä kiireellistä menettelyä
koskevat säännökset. –
20 artiklassa esitetään tämän asetuksen
voimaantulopäivä. Toissijaisuus- ja
suhteellisuusperiaatteet Ehdotettu EU-toimi on Lissabonin sopimuksen
mukainen, koska se kohdistuu erityisesti politiikan epäkohtiin, kuten
koordinoinnin ja tehokkaan verkottumisen puutteeseen, ja markkinoiden
epäkohtiin, kuten tiedon epätasaiseen jakautumiseen, johon voidaan puuttua vain
EU:n tasolla. Koordinoidun ja vakaan politiikan toteuttamista pidetään erittäin
arvokkaana siltä kannalta, että sillä saadaan tuotua yhteen keskeiset
sidosryhmät, jaettua tietoa, ideoita ja huolenaiheita sekä tekemällä asiaa
tunnetuksi viranomaisten parissa ja laajemmin yhteiskunnassa. Mikään tulevassa ohjelmassa esitetyistä
toimenpiteistä ei edellytä sitä, että kansalliset aloitteet korvattaisiin
EU-tason toimenpiteillä tai että sitovat päätökset tehtäisiin EU:n tasolla.
EU:n toimilla on tarkoitus saada kansalliset toimenpiteet toimimaan paremmin
antamalla niille EU:n tasoista ulottuvuutta, parantamalla koordinointia ja
poistamalla yksityisten toimijoiden tai viranomaisten yhteistyön esteitä
valtioiden väliltä. Kansallisten ja alueellisten toimijoiden ja rakenteiden
yhteistyötä kannustetaan pikemminkin horisontaalisella verkostoitumisella kuin
vertikaalisella keskittämisellä. EU:n toimien on oltava oikeasuhteisia eli
käyttöön otettujen toimien ja keinojen on oltava täysin perusteltuja
tavoitteiden kannalta. Tältä osin kun otetaan huomioon EU:n talouden haasteet,
EU-toimien koon ja laajuuden odotetaan luovan positiivisia vaikutuksia koko
Euroopassa keskittämis- ja kerrannaisvaikutusten ansiosta.
Talousarviorajoitusten vuoksi ehdotetut EU-tason toimenpiteet on huolellisesti
valittu niin, että ne tuovat lisäarvoa EU:n tasolla. Edellä esitetyn analyysin perusteella voidaan
todeta, että ehdotettu EU:n tason toimi yrittäjyyden ja kilpailukyvyn
edistämiseksi on täysin perusteltu, etenkin kun otetaan huomioon pk-yritysten
tarpeet. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Ohjelman täytäntöönpanoon liittyvät määrärahat
1. tammikuuta 2014 ja 31. joulukuuta 2020 väliseksi ajaksi ovat 2,522 miljardia
euroa.[10] 2011/0394 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja
keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman perustamisesta (2014–2020) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN
UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 173 ja 195 artiklan, ottavat huomioon Euroopan komission
ehdotuksen, sen jälkeen kun säädösehdotus on toimitettu
kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja
sosiaalikomitean lausunnon, ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon, noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,
sekä katsovat seuraavaa: (1)
Komissio antoi maaliskuussa 2010 tiedonannon
”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia”[11],
jäljempänä ’Eurooppa 2020 -strategia’. Tiedonanto hyväksyttiin
Eurooppa-neuvoston kokouksessa kesäkuussa 2010. Eurooppa 2020 ‑strategialla
pyritään vastaamaan talouskriisiin ja valmistelemaan Eurooppaa seuraavaa
vuosikymmentä varten. Siinä asetetaan viisi kunnianhimoista tavoitetta, jotka
koskevat ilmastoa ja energiaa, työllisyyttä, innovointia, koulutusta sekä sosiaalista
osallisuutta ja jotka on saavutettava vuoteen 2020 mennessä, ja tuodaan esiin
kasvun avaintekijöitä, joilla pyritään lisäämään Euroopan dynaamisuutta ja
kilpailukykyä. Siinä korostetaan myös, että on tärkeää vahvistaa Euroopan
talouskasvua ja pitää samalla yllä korkeaa työllisyystasoa, vähähiilistä,
resurssi- ja energiatehokasta taloutta sekä sosiaalista koheesiota. (2)
Varmistaakseen, että yrityksillä on keskeinen asema
Euroopan talouskasvun luomisessa komissio antoi lokakuussa 2010 tiedonannon
”Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka – Kilpailukyky ja
kestävyys keskeiselle sijalle”[12],
jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi päätelmissään joulukuussa 2010. Kyseessä on
Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahanke. Tiedonannossa esitetään strategia,
jolla pyritään lisäämään kasvua ja työpaikkoja säilyttämällä ja tukemalla
vahvaa, monipuolista ja kilpailukykyistä teollisuuspohjaa Euroopassa etenkin
parantamalla yritysten toimintaedellytyksiä sekä vahvistamalla useita
sisämarkkinoiden näkökohtia, myös yrityksiin liittyviä palveluja. (3)
Komissio antoi kesäkuussa 2008 tiedonannon ”Pienet
ensin – Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (”Small Business Act”)”[13], jonka
Eurooppa-neuvosto hyväksyi joulukuussa 2008. Small Business Act -aloitteessa
esitetään kattavat poliittiset toimintapuitteet pienille ja keskisuurille
yrityksille (pk-yrityksille), edistetään yrittäjyyttä ja nivotaan ”pienet
ensin” ‑periaate lainsäädäntöön ja politiikkaan pk-yritysten
kilpailukyvyn parantamiseksi. Aloitteessa vahvistetaan 10 periaatetta ja
esitetään poliittisia ja lainsäädäntötoimia, joiden tarkoituksena on edistää
pk-yritysten mahdollisuuksia kasvaa ja luoda työpaikkoja. Small Business Act
-aloitteella edistetään Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista.
Lippulaivahankkeissa on jo esitetty useita pk-yrityksiä koskevia toimia. (4)
Helmikuussa 2011 annetussa komission tiedonannossa
”Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen
uudelleentarkastelu”[14],
jonka kilpailukykyneuvosto hyväksyi toukokuussa 2011, tehdään katsaus aloitteen
toteutukseen ja arvioidaan pk-yritysten tarpeita nykyisessä talousympäristössä,
jossa niiden on entistä vaikeampi saada rahoitusta ja päästä markkinoille.
Kyseisessä uudelleentarkastelussa luodaan katsaus SBA-aloitteen ensimmäisten
kahden vuoden aikana saavutettuun edistykseen ja esitetään uusia toimia
talouskriisin aiheuttamien, sidosryhmien esille ottamien uusien haasteiden
ratkaisemiseksi; siinä myös ehdotetaan keinoja parantaa SBA-aloitteen
toteutusta antamalla sidosryhmille selkeä rooli ja asettamalla liike-elämän
organisaatiot toiminnan etulinjaan. (5)
Ehdotuksessa neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020
koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta[15], joka
hyväksyttiin 29 päivänä kesäkuuta 2011, komissio esittää lainsäädäntöehdotusten
ja asiakirjojen pakettia, joka koskee unionin talousarviota vuosiksi 2014–2020.
Kyseisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä kuvataan, miten voidaan saavuttaa
poliittiset tavoitteet, jotka koskevat kasvun lisäämistä ja työpaikkojen luomista
Euroopassa sekä vähähiilisen ja ympäristöystävällisemmän talouden ja
kansainvälisesti merkittävän Euroopan luomista. (6)
Jotta voitaisiin edistää unionin yritysten, etenkin
pk-yritysten, vahvempaa kilpailukykyä ja kestävyyttä, osaamisyhteiskunnan
etenemistä ja tasapainoiseen talouskasvuun perustuvaa kehitystä, olisi
perustettava yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma,
jäljempänä ’ohjelma’. (7)
Komissio on sitoutunut sisällyttämään ilmastotoimet
unionin rahoitusohjelmiin ja osoittamaan vähintään 20 prosenttia unionin
talousarviosta ilmastoon liittyviin tavoitteisiin. On tärkeää varmistaa, että
ohjelman valmistelussa, suunnittelussa ja toteutuksessa edistetään
ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista sekä riskien
ennaltaehkäisyä. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla toimenpiteillä
olisi osaltaan edistettävä siirtymistä vähähiiliseen sekä ilmastonmuutosta
sietävään talouteen ja yhteiskuntaan. (8)
Unionin kilpailukykypolitiikalla on tarkoitus ottaa
käyttöön institutionaalisia ja poliittisia järjestelyjä, joilla luodaan
edellytykset, joiden vallitessa yritykset voivat kasvaa kestävällä tavalla.
Parantunut tuottavuus on keskeistä kestävälle tulojen kasvulle, joka puolestaan
parantaa elintasoa. Kilpailukyky riippuu myös yritysten kyvystä hyödyntää
täysimääräisesti Euroopan sisämarkkinoiden kaltaisia mahdollisuuksia. Tämä on
erityisen tärkeää pk-yrityksille, joiden osuus unionin yrityksistä on 99
prosenttia ja jotka tarjoavat tämänhetkisistä yksityissektorin työpaikoista
kaksi kolmasosaa ja uusista työpaikoista 80 prosenttia ja vastaavat yli
puolesta unionin yritysten luomasta kokonaislisäarvosta. Pk-yritykset
ovat keskeinen talouskasvun, työllisyyden ja sosiaalisen integraation moottori. (9)
Kilpailukyky on asetettu unionin politiikan
keskipisteeseen viime vuosina niiden markkinoiden, poliittisten ja
institutionaalisten epäkohtien vuoksi, jotka haittaavat unionin yritysten ja
erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä. (10)
Ohjelmassa olisi sen vuoksi puututtava markkinoiden
epäkohtiin, jotka vaikuttavat unionin talouden kilpailukykyyn globaalisti
pääasiassa sellaisten seikkojen vuoksi, jotka haittaavat yritysten kykyä
kilpailla kilpakumppaneiden kanssa muualla maailmassa. (11)
Ohjelma olisi kohdistettava erityisesti
mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä
6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY[16] olevan
määritelmän mukaisiin pk-yrityksiin. Erityishuomiota olisi kiinnitettävä
mikroyrityksiin, käsiteollisuustoimintaa harjoittaviin yrityksiin sekä
sosiaalisiin yrityksiin. Huomiota olisi kiinnitettävä myös nuorten yrittäjien,
uusien ja mahdollisten yrittäjien sekä naisyrittäjien samoin kuin erityisten
kohderyhmien kuten maahanmuuttajien ja sosiaalisesti heikommassa asemassa
olevista ryhmistä tulevien yrittäjien erityisominaisuuksiin ja ‑vaatimuksiin.
Ohjelmalla olisi myös kannustettava seniorikansalaisia ryhtymään yrittäjiksi ja
jatkamaan yrittäjinä sekä edistettävä yrittäjien uusia mahdollisuuksia. (12)
Monet unionin kilpailukykyongelmista liittyvät
pk-yritysten vaikeuksiin saada rahoitusta, koska ne eivät pysty osoittamaan
luottokelpoisuuttaan ja niillä on vaikeuksia saada riskipääomaa. Tällä on
negatiivista vaikutusta perustettujen uusien yritysten määrään ja laatuun sekä
yritysten kasvuun. Ehdotettujen rahoitusvälineiden lisäarvo unionin kannalta on
muun muassa siinä, että vahvistetaan riskipääoman sisämarkkinoita ja kehitetään
Euroopan laajuiset pk-yritysten rahoitusmarkkinat. Unionin toimilla olisi
täydennettävä pk-yrityksiä koskevien rahoitusvälineiden käyttöä
jäsenvaltioissa. Toimien täytäntöönpanosta vastaavien tahojen olisi taattava
täydentävyys ja vältettävä päällekkäistä rahoitusta EU:n muista resursseista. (13)
Yritys-Eurooppa-verkosto on osoittanut lisäarvonsa
Euroopan pk-yritysten kannalta keskitettynä asiointipisteenä, joka tarjoaa
tukea ja apua yrityksille, jotta ne voisivat parantaa kilpailukykyään ja
selvittää liiketoimintamahdollisuuksia sisämarkkinoilla ja niiden ulkopuolella.
Menettelyjen ja työskentelymenetelmien järkeistäminen ja yritysten tukipalvelujen
eurooppalainen ulottuvuus voidaan saavuttaa vain unionin tasolla. Verkosto on
erityisesti auttanut pk-yrityksiä löytämään kumppaneita yhteistyötä tai
teknologian siirtoa varten sekä saamaan neuvoja rahoituslähteistä, teollis- ja
tekijänoikeuksista sekä ekoinnovaatioista ja kestävästä tuotannosta. Se on myös
saanut palautetta unionin lainsäädännöstä ja standardeista. Sen ainutlaatuinen
kokemus on erityisen tärkeä pyrittäessä torjumaan tiedon epätasaista
jakautumista ja vähentämään valtioiden rajat ylittävään toimintaan liittyviä
kustannuksia. (14)
Pk-yritysten vähäinen kansainvälistyminen sekä
Euroopan sisällä että ulkopuolella vaikuttaa kilpailukykyyn. Joidenkin
arvioiden mukaan tällä hetkellä unionin pk-yrityksistä 25 prosenttia harjoittaa
tai on jossakin vaiheessa kolmen viime vuoden aikana harjoittanut vientiä ja
näistä vain 13 prosenttia harjoittaa säännöllisesti vientiä unionin
ulkopuolelle ja vain 2 prosenttia on tehnyt investointeja kotimaansa
ulkopuolelle. Small Business Act -aloitteessa kehotettiin unionia ja
jäsenvaltioita tukemaan ja kannustamaan pk-yrityksiä hyödyntämään unionin
ulkopuolisten markkinoiden kasvua, ja tämän mukaisesti EU tukee Euroopan
liike-elämän järjestöjen verkostoa yli 20:illä ulkomaanmarkkinoilla. Se tarjoaa
taloudellista tukea EU:n–Japanin teolliselle yhteistyökeskukselle,
elinkeinoelämän elimille Hongkongissa, Malesiassa ja Singaporessa sekä Euroopan
kauppa- ja teknologiakeskukselle Intiassa, EU:n pk-yritysten keskukselle
Kiinassa ja Thaimaassa sekä teollis- ja tekijänoikeuksia käsittelevälle
pk-yritysten neuvontapalvelulle Kiinassa. Euroopan tason lisäarvoa saadaan
aikaan niputtamalla yhteen alan kansallisia toimia, välttämällä
päällekkäisyyttä, edistämällä yhteistyötä ja tarjoamalla palveluita, joilta
puuttuisi kriittistä massaa, jos ne tarjottaisiin kansallisella tasolla. (15)
Eurooppalaisten yritysten ja etenkin pk-yritysten
kilpailukyvyn parantamiseksi jäsenvaltioiden ja komission on luotava suotuisa
liiketoimintaympäristö. Huomiota on kiinnitettävä varsinkin pk-yritysten etuihin
ja niihin sektoreihin, joilla pk-yritysten toiminta on aktiivisinta. Unionin
tason aloitteita tarvitaan, jotta voidaan kehittää tasapuoliset
toimintaedellytykset pk-yrityksille ja vaihtaa tietoa ja osaamista Euroopan
laajuisesti. (16)
Yksi kilpailukykyyn vaikuttava tekijä on
suhteellisen heikko yrittäjyyshenki unionissa. Vain 45 prosenttia unionin
kansalaisista (ja alle 40 prosenttia naisista) haluaisi toimia itsenäisenä
ammatinharjoittajana, kun sama osuus on 55 prosenttia Yhdysvalloissa ja 71
prosenttia Kiinassa.[17]
Esimerkki- ja katalyyttivaikutukset, kuten eurooppalaiset palkinnot ja
konferenssit, sekä yhdenmukaisuutta ja johdonmukaisuutta lisäävät toimenpiteet,
kuten vertailuanalyysit ja hyvien toimintatapojen vaihto, saavat aikaan paljon
Euroopan tason lisäarvoa. (17)
Globaali kilpailu, väestörakenteen muutokset,
resurssien rajoitukset ja esiin tulevat sosiaaliset suuntaukset synnyttävät
haasteita ja mahdollisuuksia joillekin sektoreille. Esimerkiksi
suunnittelupohjaisen sektoreiden, joihin kohdistuu globaaleja haasteita ja
joille on ominaista pk-yritysten suuri osuus, on mukauduttava niin, että ne
pystyvät hyödyntämään edut ja valjastamaan käyttöönsä yksilöllisten ja
inklusiivisten tuotteiden suureen kysyntään liittyvän käyttämättömän
potentiaalin. Koska nämä haasteet koskevat kaikkia näillä sektoreilla toimivia
pk-yrityksiä unionissa, tarvitaan unionin tasolla yhdennettyjä toimia. (18)
Komissio antoi 30 päivänä kesäkuuta 2010
tiedonannon ”Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan
matkailupolitiikan uudet puitteet”[18],
joka hyväksyttiin Eurooppa-neuvoston päätelmissä lokakuussa 2010, ja siinä
todettiin, että matkailu on merkittävä unionin talouden sektori. Sektorilla
toimivien yritysten osuus unionin bruttokansantuotteesta (BKT) ja työpaikkojen
luomisesta on huomattava, ja niillä on merkittävä potentiaali kehittää
yrittäjyyttä, koska sektorilla toimii pääasiassa pk-yrityksiä. Lissabonin
sopimuksessa tunnustetaan matkailun merkitys ja esitetään unionin erityinen
toimivalta alalla jäsenvaltioiden toimien täydentäjänä. Unionin tasoisista
matkailualoitteista saadaan selvää lisäarvoa, etenkin koska niillä voidaan
tarjota unionin tasoisia tietoja ja analyysejä, kehittää kansainvälisiä
matkailunedistämisstrategioita ja vaihtaa hyviä toimintatapoja. (19)
Ohjelmassa olisi esitettävä toimet tavoitteita
varten, rahoituspuitteet niiden toteuttamiseksi, erilaiset
täytäntöönpanotoimenpiteet sekä seurantaa, arviointia ja unionin taloudellisten
etujen suojaamista koskevat järjestelyt. (20)
Ohjelmalla olisi täydennettävä unionin muita
ohjelmia ja otettava samalla huomioon, että kunkin välineen olisi toimittava
omien erityismenettelyjensä mukaisesti. Näin ollen samoihin tukikelpoisiin
kustannuksiin ei tulisi myöntää kaksinkertaista rahoitusta. Jotta unionin
rahoituksella saataisiin lisäarvoa ja merkittävää vaikutusta, ohjelmassa olisi
kehitettävä tiiviitä synergiaetuja muiden unionin ohjelmien ja
rakennerahastojen kanssa. (21)
Avoimuuden sekä naisten ja miesten tasa-arvon
periaatteet olisi otettava huomioon kaikissa ohjelmaan kuuluvissa aloitteissa ja
toimissa. Aloitteissa ja toimissa olisi otettava huomioon myös kaikkien
kansalaisten ihmisoikeudet ja perusvapaudet. (22)
Tässä asetuksessa olisi vahvistettava ohjelman koko
keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää
talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta
XX/YY/201Z tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen
toimielinten sopimuksen[19]
17 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa
talousarviomenettelyssä. (23)
Sen varmistamiseksi, että varoja käytetään
ainoastaan markkinoiden, poliittisten ja institutionaalisten epäkohtien
torjumiseksi, ja jotta vältetään markkinoiden vääristyminen, ohjelman
rahoituksessa on noudatettava valtiontukea koskevia unionin sääntöjä. (24)
Euroopan talousaluetta koskevassa sopimuksessa ja
liittymissopimusten liitteenä olevissa pöytäkirjoissa määrätään asianomaisten
maisten osallistumisesta unionin ohjelmiin. Muiden kolmansien maiden
osallistumisen olisi oltava mahdollista, jos se on sopimusten ja menettelyjen
mukaista. (25)
Ohjelmaa olisi seurattava ja arvioitava, jotta sitä
voidaan mukauttaa. (26)
Euroopan unionin taloudellisia etuja olisi menojen
hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita
ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä
menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen
takaisinperintä ja soveltuvin osin seuraamukset. (27)
Tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaisten
edellytysten varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa
tämän ohjelman täytäntöönpanoa koskevien vuotuisten työohjelmien hyväksymistä
varten. Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja
periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan
käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetuksen (EU) N:o 182/2011[20]
mukaisesti. (28)
Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä
säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin
toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti osallistumista ja
tiettyjen tehtävien ulkoistamista koskevien erityisten sääntöjen osalta. On
erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset
kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. (29)
Komission olisi delegoituja säädöksiä
valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asiaankuuluvat asiakirjat
toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle samanaikaisesti, ajoissa ja
asianmukaisesti, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN: I LUKU
Kohde 1 artikla
Perustaminen Perustetaan unionin toimia koskeva ohjelma
yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi, korostaen erityisesti pieniä ja
keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä), jäljempänä ’ohjelma’, 1 päivän tammikuuta
2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 väliseksi ajaksi. 2 artikla
Yleiset tavoitteet 1.
Ohjelmalla edistetään seuraavassa kuvattuja yleisiä
tavoitteita, joissa kiinnitetään erityishuomiota pk-yritysten erityistarpeisiin
Euroopan ja globaalilla tasolla: (a)
vahvistetaan unionin yritysten kilpailukykyä ja
kestävyyttä, myös matkailusektorilla (b)
kannustetaan yrittäjyyshenkeä ja edistetään
pk-yritysten luomista ja kasvua. 2.
Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen
tavoitteiden saavuttamista mitataan seuraavilla indikaattoreilla: (c)
unionin teollisuussektorin kasvuprosentti suhteessa
bruttokansantuotteen (BKT) kokonaiskasvuun (d)
unionin teollisuustuotannon kasvu ekoteollisuudessa (e)
muutokset pk-yritysten hallinnollisessa rasitteessa (f)
pk-yritysten kasvu lisäarvon ja työntekijöiden
lukumäärän osalta (g)
ja pk-yritysten vaihtuvuus. 3.
Ohjelmalla tuetaan Eurooppa 2020 -strategian
täytäntöönpanoa ja edistetään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua
koskevan tavoitteen saavuttamista. Ohjelmalla edistetään erityisesti
työllisyyttä koskevaa yleistavoitetta. II LUKU
Erityiset tavoitteet ja toiminta-alat 3 artikla
Erityiset tavoitteet 4.
Ohjelman erityisiä tavoitteita ovat seuraavat: (a)
Parannetaan unionin yritysten kilpailukyvyn ja
kestävyyden toimintaedellytyksiä, myös matkailusektorilla (b)
Edistetään yrittäjyyttä, myös tiettyjen kohderyhmien
parissa (c)
Parannetaan pk-yritysten rahoituksen saantia
pääoma- ja velkajärjestelyin (d)
Parannetaan markkinoille pääsyä sekä unionissa että
globaalisti. 5.
Ohjelman täytäntöönpanossa edistetään yritysten
tarvetta mukautua vähähiiliseen, ilmastonmuutosta sietävään sekä energia- ja
resurssitehokkaaseen talouteen. 6.
Ohjelman vaikutusta 1 kohdassa tarkoitettujen
erityisten tavoitteiden saavuttamiseen mitataan tuloksellisuutta koskevilla
indikaattoreilla. Nämä indikaattorit esitetään liitteessä I. 4 artikla
Talousarvio 1.
Rahoituspuitteet ohjelman täytäntöönpanoa varten
ovat 2,522 miljardia euroa, josta noin 1,4 miljardia euroa osoitetaan
rahoitusvälineisiin. 2.
Tässä asetuksessa vahvistetuista rahoituspuitteista
voidaan kattaa myös sellaisiin valmistelu-, seuranta-, valvonta-, auditointi-
ja arviointitoimiin liittyviä kustannuksia, joita ohjelman hallinnointi ja sen
tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät; tällaisia ovat erityisesti
tutkimukset, asiantuntijatapaamiset, tiedotus- ja viestintätoimet, myös
toimielinten tiedotustoiminta unionin poliittisista prioriteeteista, sikäli
kuin ne liittyvät tämän ohjelman yleisiin tavoitteisiin, tiedon käsittelyyn ja
vaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkostoihin liittyvät kustannukset sekä
kaikki muut tekniseen ja hallinnolliseen apuun liittyvät kustannukset, joita
komissiolle aiheutuu ohjelman hallinnoinnista. 3.
Rahoitusosuudella voidaan myös kattaa teknisen ja
hallinnollisen avun kuluja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa
siirtyminen ohjelman ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o
1639/2006/EY[21]
mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä. Samanlaisten kulujen
kattamiseksi talousarvioon voidaan tarvittaessa ottaa määrärahoja myös vuoden
2020 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen
31 päivään joulukuuta 2020 mennessä. 5 artikla
Kolmansien maiden osallistuminen 1.
Ohjelmaan voivat osallistua: (a)
Euroopan vapaakauppaliittoon (EFTA) kuuluvat maat,
jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa määrättyjen
ehtojen mukaisesti ja muut Euroopan maat, jos se on sopimusten ja menettelyjen
mukaista (b)
EU:hun liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja
mahdolliset ehdokasmaat kunkin maan osalta puitesopimuksissa ja
assosiaationeuvostojen päätöksissä vahvistettujen unionin ohjelmiin
osallistumista koskevien yleisten periaatteiden sekä yleisten ehtojen tai
vastaavien järjestelyjen mukaisesti (c)
Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat,
jos se on sopimusten ja menettelyjen mukaista, kunkin maan osalta
puitesopimuksissa, assosiaatiosopimusten pöytäkirjoissa ja
assosiaationeuvostojen päätöksissä vahvistettujen unionin ohjelmiin
osallistumista koskevien yleisten periaatteiden sekä yleisten ehtojen
mukaisesti. 2.
Tämän ohjelman mukaisiin toimiin voivat osallistua
1 kohdassa tarkoitettuihin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit, jos
kyseisessä kohdassa vahvistetut ehdot eivät täyty tai jos kyseiset maat
päättävät olla osallistumatta ohjelmaan, tai muihin kolmansiin maihin
sijoittautuneet oikeussubjektit. 3.
Tällaiset oikeussubjektit eivät ole oikeutettuja
unionin rahoitustukeen, paitsi jos se on välttämätöntä ohjelman kannalta,
etenkin unionin yritysten kilpailukyvyn ja markkinoille pääsyn kannalta. Tätä
poikkeusta ei sovelleta oikeussubjekteihin, jotka ovat voittoa tuottavia. 6 artikla
Toimet unionin yritysten kilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytysten
parantamiseksi 1.
Komissio tukee toimia, joilla parannetaan ja
vahvistetaan unionin yritysten, etenkin pk-yritysten, kilpailukykyä ja
kestävyyttä, jotta parannetaan yritysten kilpailukykyä ja kasvua edistävien
kansallisten toimintalinjojen vaikuttavuutta, yhdenmukaisuutta ja
johdonmukaisuutta Euroopassa. 2.
Komissio voi tukea toimia, joilla on tarkoitus
kehittää uusia kilpailukykystrategioita. Tällaisiin toimiin voi kuulua
seuraavia: (a)
toimenpiteet, joilla parannetaan yritysten
kilpailukykyyn ja kestävyyteen vaikuttavan politiikan suunnittelua,
täytäntöönpanoa ja arviointia, mukaan luettuna selviytymis- ja palautumiskyky
katastrofitilanteissa, sekä turvataan asianmukaisten infrastruktuurien,
maailmanluokan klustereiden, yritysverkostojen, toimintaedellytysten sekä
kestävien tuotteiden, palvelujen ja prosessien kehittäminen (b)
toimenpiteet, joilla kannustetaan yhteistyötä
poliittisessa päätöksenteossa ja hyvien toimintatapojen vaihtoa jäsenvaltioiden,
muiden ohjelmaan osallistuvien maiden sekä unionin tärkeimpien
kilpakumppaneiden keskuudessa ja joissa otetaan huomioon
kilpailukykypolitiikkaan liittyvät kansainväliset näkökohdat (c)
tuki pk-yrityksiä koskevan politiikan kehittämiseen
ja poliittisten päättäjien väliseen yhteistyöhön, etenkin jos tarkoituksena on
helpottaa pääsyä ohjelmiin ja toimenpiteisiin pk-yritysten kannalta. 3.
Komissio voi tukea aloitteita, joilla edistetään
sellaisten kilpailukykyisten teollisuudenalojen syntyä, jotka perustuvat sektoreiden
väliseen toimintaan aloilla, joille on ominaista pk-yritysten suuri osuus ja
joiden osuus unionin BKT:stä on merkittävä. Tällaisilla aloitteilla on
kannustettava uusien markkinoiden kehittymistä sekä kilpailukykyisimpiin
liiketoimintamalleihin tai muutettuihin arvoketjuihin perustuvien tavaroiden ja
palvelujen tarjontaa. Näihin sisältyy aloitteita, joilla edistetään
tuottavuutta, resurssitehokkuutta, kestävyyttä ja yritysten sosiaalista
vastuuta. 7 artikla
Toimet yrittäjyyden edistämiseksi 1.
Komissio tukee yrittäjyyden edistämistä
parantamalla yrittäjyyden kehittämiseen vaikuttavia toimintaedellytyksiä.
Komissio tukee yritysten kehittämiselle ja kasvulle suotuisaa
liiketoimintaympäristöä. 2.
Erityishuomiota on kiinnitettävä nuoriin
yrittäjiin, uusiin ja potentiaalisiin yrittäjiin sekä naisyrittäjiin samoin
kuin erityisiin kohderyhmiin. 3.
Komissio voi tukea jäsenvaltioiden toimenpiteitä,
joilla kehitetään yrittäjyyskasvatusta, ‑taitoja ja -asenteita, etenkin
potentiaalisten ja uusien yrittäjien parissa. 8 artikla
Toimet pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksien parantamiseksi 1.
Komissio tukee toimia, joilla pyritään parantamaan
pk-yritysten rahoituksen saantia käynnistys- ja kasvuvaiheessa ja täydennetään
jäsenvaltioiden rahoitusvälineiden käyttöä pk-yritysten hyväksi kansallisella
ja alueellisella tasolla. Täydentävyyden varmistamiseksi näitä toimia
koordinoidaan tiiviisti koheesiopolitiikan yhteydessä ja kansallisella tasolla
toteutettujen toimien kanssa. Tällaisilla toimilla on pyrittävä kannustamaan
sekä pääoma- että velkarahoituksen tarjoamista. 2.
Osana 1 kohdassa tarkoitettuja toimia komissio
kehittää markkinoiden kysynnän perusteella toimenpiteitä, joilla parannetaan
valtioiden rajat ylittävää ja monen maan välistä rahoitusta ja autetaan näin
pk-yrityksiä kansainvälistämään toimintaansa unionin lainsäädännön mukaisesti. 3.
Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimien
yksityiskohdista säädetään liitteessä II. 9 artikla
Toimet markkinoillepääsyn parantamiseksi 1.
Jotta voidaan edelleen parantaa unionin yritysten
kilpailukykyä ja pääsyä markkinoille, komissio jatkaa Yritys-Eurooppa-verkoston
tukemista. 2.
Komissio voi tukea toimia, joilla parannetaan
pk-yritysten pääsyä sisämarkkinoille, mukaan luettuna tietojen tarjoaminen ja
tietämyksen lisääminen. 3.
Erityistoimenpiteillä on pyrittävä helpottamaan
pk-yritysten pääsyä unionin ulkopuolisille markkinoille ja vahvistamaan
nykyisiä tukipalveluita kyseisillä markkinoilla. Pk-yritykset voivat saada
ohjelmasta tukea, joka liittyy standardeihin ja teollis- ja tekijänoikeuksiin
tärkeimmissä kolmansissa maissa. 4.
Ohjelman toimilla voidaan pyrkiä edistämään
kansainvälistä teollisuusalan yhteistyötä, mukaan luettuna teollisuutta ja
sääntelyä koskeva vuoropuhelu kolmansien maiden kanssa. Erityistoimenpiteillä
voidaan pyrkiä kaventamaan eroja teollisia tuotteita koskevissa unionin ja
muiden maiden sääntelypuitteissa, teollisuuspolitiikassa ja yritysten
toimintaympäristön parantamisessa. III LUKU
Ohjelman täytäntöönpano 10 artikla
Vuotuinen työohjelma 1.
Komissio hyväksyy ohjelman täytäntöönpanoa varten
vuotuiset työohjelmat 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä
noudattaen. Vuotuisissa työohjelmissa vahvistetaan tavoitteet, odotettavat
tulokset, täytäntöönpanomenetelmä sekä rahoituksen kokonaismäärä. Niihin
sisältyy myös tarkka kuvaus rahoitettavista toimista, kuhunkin toimeen
osoitettavasta alustavasta rahamäärästä sekä alustava täytäntöönpanoaikataulu
samoin kuin asianmukaiset indikaattorit, joilla seurataan tuotosten ja
tavoitteiden saavuttamista. Niissä on mainittava avustusten osalta
prioriteetit, keskeiset arviointiperusteet ja yhteisrahoituksen enimmäismäärä. 2.
Komissio panee ohjelman täytäntöön
varainhoitoasetuksen mukaisesti (asetus (EU) N:o XXX/2012) [uusi
varainhoitoasetus]). 3.
Ohjelman täytäntöönpanossa varmistetaan, että
tuetuissa toimissa otetaan huomioon 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tuleva
kehitys ja tarpeet, varsinkin väliarvioinnin jälkeen, ja se, että ne ovat
relevantteja kehittyvien markkinoiden, talouden ja yhteiskunnan muutosten
kannalta. 11 artikla
Tukitoimenpiteet 1.
Edellä olevassa 10 artiklassa tarkoitetun
työohjelman kattamien toimenpiteiden lisäksi komissio toteuttaa säännöllisesti
tukitoimenpiteitä, joihin sisältyvät seuraavat: (a)
sektorikohtaisten ja sektoreiden välisten
kilpailukykynäkökohtien analysointi ja seuranta (b)
hyvien toimintatapojen ja poliittisten
toimintamallien kartoittaminen ja kehittäminen edelleen (c)
yritysten kilpailukyvyn kannalta erityisen
merkityksellisten unionin toimenpiteiden vaikutusten arviointi, jotta
löydettäisiin aloja, joilla on yksinkertaistettava nykyistä lainsäädäntöä tai
ehdotettava uusia lainsäädäntötoimenpiteitä (d)
yrityksiin vaikuttavan lainsäädännön,
teollisuuspolitiikan ja kilpailukykyyn liittyvien toimenpiteiden arviointi 2.
Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetut tukitoimenpiteet
eivät välttämättä ole osa 10 artiklassa tarkoitettuja vuotuisia työohjelmia. 12 artikla
Seuranta ja arviointi 1.
Komissio seuraa ohjelman täytäntöönpanoa ja
hallintoa. 2.
Komissio laatii vuosittain seurantaraportin, jossa
tarkastellaan tuettujen toimien tehokkuutta ja vaikuttavuutta rahoituksen,
tulosten ja mahdollisuuksien mukaan vaikutusten kannalta. Raporttiin on
sisällyttävä tietoja ilmastoon liittyvistä menoista ja tuen vaikutuksesta
ilmastonmuutosta koskeviin tavoitteisiin siinä määrin, kun tietojen keruu ei
aiheuta kohtuutonta hallinnollista rasitetta pk-yrityksille. 3.
Komissio laatii viimeistään vuoteen 2018 mennessä
toimenpiteiden uusimista, muuttamista tai keskeyttämistä koskevan päätöksen
tekemistä varten arviointikertomuksen, jossa käsitellään kaikkien ohjelmasta
tuettujen toimien tavoitteiden saavuttamista tulosten ja vaikutusten tasolla,
resurssien käytön tehokkuutta ja Euroopan tasolla saatavaa lisäarvoa.
Arviointikertomuksessa on myös käsiteltävä yksinkertaistamisen laajuutta,
sisäistä ja ulkoista johdonmukaisuutta, kaikkien tavoitteiden jatkuvaa
merkityksellisyyttä sekä sitä, miten toimenpiteillä on edistetty unionin
painopisteiden eli älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun toteutumista.
Siinä on otettava huomioon edeltävien toimenpiteiden pitkän aikavälin
vaikutusten arvioinnin tulokset. 4.
Toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutuksista ja
vaikutusten kestävyydestä laaditaan arviointikertomus, joka otetaan huomioon
päätettäessä seuraavan toimenpiteen uusimisesta, muuttamisesta tai keskeyttämisestä. 5.
Sen arvioimiseksi, missä määrin ohjelmasta
tuettujen toimien tavoitteet on saavutettu, kehitetään joukko keskeisiä
tuloksellisuutta mittaavia indikaattoreita, jotka tarjoavat arviointiperustan.
Niitä on tarkasteltava ennalta määrittyjä perustasoja vasten, jotka kuvaavat
tilannetta ennen toimien täytäntöönpanoa. 6.
Kaikkien asiaan liittyvien tahojen on toimitettava
komissiolle kaikki tarvittavat tiedot kyseisten toimenpiteiden seurantaa ja
arviointia varten IV LUKU
Rahoitussäännökset ja taloudellisen tuen muodot 13 artikla
Taloudellisen tuen muodot Ohjelman mukainen unionin rahoitustuki voidaan
panna täytäntöön välillisesti siirtämällä budjetin täytäntöönpanotehtävät
asetuksen (EU) N:o XXX/2012 [uusi varainhoitoasetus] XX artiklassa luetelluille
elimille. 14 artikla
Rahoitusvälineet 1.
Ohjelman mukaisilla rahoitusvälineillä on pyrittävä
helpottamaan kasvusuuntautuneiden pk-yritysten rahoituksen saantia. Näihin
rahoitusvälineisiin on sisällyttävä pääomajärjestely ja lainatakausjärjestely. 2.
Kasvusuuntautuneiden pk-yritysten rahoitusvälineet
voidaan tapauksen mukaan yhdistää muihin jäsenvaltioiden ja niiden
hallintoviranomaisten [asetuksen (EU) N:o XXX/201X [rakennerahastoja koskeva
uusi asetus] 33 artiklan 1 kohdan a alakohdan] mukaisesti perustamiin rahoitusvälineisiin
ja unionin rahoittamiin apurahoihin, mukaan luettuna tämän asetuksen piiriin
kuuluvat. 3.
Rahoitusvälineillä on pyrittävä säilyttämään
unionin talousarviosta myönnettyjen varojen arvo. Niistä voi olla mahdollista
saada tuottoa, joka auttaa saavuttamaan muiden kumppanien tai investoijien
tavoitteet. 4.
Asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [uusi
varainhoitoasetus] 18 artiklan 4 kohdan mukaan yhden rahoitusvälineen tuottamat
tulot ja maksut on osoitettava kyseiseen rahoitusvälineeseen. Vuosien 2007–2013
monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä jo perustettujen rahoitusvälineiden
osalta kyseisellä kaudella aloitettujen toimien tuottamat tulot ja maksut on
osoitettava rahoitusvälineeseen kaudella 2014–2020. Article15
Unionin taloudellisten etujen suojaaminen 1.
Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että
tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin
taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa
ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos
sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät
takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja ennalta
ehkäiseviä seuraamuksia. 2.
Komissiolla tai sen edustajilla ja
tilintarkastustuomioistuimella on oltava valtuudet tarkastaa kaikkien tämän
asetuksen nojalla unionin varoja saaneiden tuensaajien, toimeksisaajien ja
alihankkijoiden ja muiden kolmansien osapuolten tilit joko asiakirjojen
perusteella tai paikalla tehtävin tarkastuksin. 3.
Euroopan petostentorjuntavirasto, jäljempänä
’OLAF’, voi asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 säädettyjen menettelyjen
mukaisesti avustussopimukseen tai -päätökseen taikka unionin rahoitusta
koskevaan sopimukseen liittyvän, unionin taloudellisia etuja vahingoittavan
petoksen, lahjonnan tai muun laittoman toiminnan osoittamiseksi tehdä niihin
talouden toimijoihin kohdistuvia, paikalla suoritettavia todentamisia ja
tarkastuksia, joille kyseinen rahoitus on myönnetty suoraan tai välillisesti. 4.
Kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen
kanssa tehdyissä yhteistyösopimuksissa sekä tämän asetuksen täytäntöönpanosta
seurauksena olevissa avustussopimuksissa ja ‑päätöksissä sekä
sopimuksissa on nimenomaisesti annettava komissiolle,
tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAF:lle oikeus tehdä edellä tarkoitettuja
tarkastuksia sekä edellä tarkoitettuja paikalla suoritettavia todentamisia ja
tarkastuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen ja toisen alakohdan
soveltamista. V LUKU
Komitea ja loppusäännökset 16 artikla
Komitea 1.
Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on
asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. 2.
Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen
(EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. 17 artikla
Delegoidut säädökset 1.
Siirretään komissiolle 18 artiklan mukaisesti valta
antaa delegoituja säädöksiä, jotka koskevat muutoksia tämän asetuksen
liitteessä I olevassa luettelossa säädettyihin indikaattoreihin, jos ne eivät
osoittaudu sopiviksi mittaamaan edistystä ohjelman yleisten ja erityisten
tavoitteiden saavuttamisessa. 2.
Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja
säädöksiä, jotka koskevat muutoksia tämän asetuksen liitteessä II säädettyjen
erityistoimien yksityiskohtiin, jos markkinoiden taloudellinen kehitys sitä
edellyttää, 18 artiklan mukaisesti tai niiden tulosten mukaisesti, joita on
saatu kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman lainatakausjärjestelystä (LGF)
ja seitsemännen puiteohjelman riskinjakorahoitusvälineen (RSFF)
riskinjakovälineestä (RSI). 3.
Tämän artiklan nojalla annettaviin delegoituihin
säädöksiin sovelletaan 19 artiklassa säädettyä menettelyä, kun tämä on
tarpeen erittäin kiireellisessä tapauksessa, esimerkiksi kun taloudelliset
olosuhteet muuttuvat nopeasti. 18 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen 1.
Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä
tässä artiklassa säädetyin edellytyksin. 2.
Edellä olevassa 17 artiklassa tarkoitettu
säädösvalta siirretään komissiolle seitsemäksi vuodeksi [the date of entry
into force of the basic legislative act] alkaen. 3.
Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin
tahansa peruuttaa 17 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron.
Peruuttamispäätöksellä lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan siirto.
Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan
Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä
mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen
säädösten pätevyyteen. 4.
Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen,
komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
5.
Edellä olevan 17 artiklan nojalla annettu
delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai
neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on
annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa
sitä, tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun
määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta
säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa
jatketaan kahdella kuukaudella. 19 artikla
Kiireellinen menettely 1.
Tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset
tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan kuin niitä ei
vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan
parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi
sovelletaan kiireellistä menettelyä. 2.
Euroopan parlamentti ja neuvosto voi 18 artiklan 5
kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa delegoitua säädöstä. Siinä
tapauksessa komissio kumoaa säädöksen viipymättä sen jälkeen, kun Euroopan
parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa sitä on annettu sille tiedoksi. 20 artikla
Kumoaminen ja siirtymäsäännökset 1.
Kumotaan päätös N:o 1639/2006/EY 1 päivästä
tammikuuta 2014. 2.
Päätöksen N:o 1639/2006/EY mukaisesti
käynnistettyihin toimiin ja näihin toimiin liittyviin rahoitusvelvoitteisiin
sovelletaan kuitenkin edelleen kyseistä päätöstä, kunnes ne päättyvät. 3.
Edellä olevassa 4 artiklassa tarkoitetulla
rahoitusosuudella voidaan myös kattaa teknisen ja hallinnollisen avun kuluja,
jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen ohjelman ja päätöksen
N:o 1639/2006/EY mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä. 21 artikla
Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä
sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava,
ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Strasbourgissa Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston
puolesta Puhemies Puheenjohtaja LIITE I
Yleisiä ja erityisiä tavoitteita koskevat indikaattorit Yleinen tavoite: || 1. Vahvistetaan unionin yritysten kilpailukykyä ja kestävyyttä, myös matkailusektorilla Vaikutusindikaattori[22] || Nykytilanne || Pitkän aikavälin tavoitteet ja välitavoitteet (2020) Teollisuuden kilpailukyvyn kasvu[23] Pk-yritysten hallinnollisen rasitteen muutos (uuden yrityksen perustamiseen kuluvien päivien määrä) EU:n teollisuustuotannon kasvu ekoteollisuudessa (muutos edeltävään vuoteen, %) || 2009: -3,1 %, 2008: -0,3 %, 2007: +0,7 % 2009: -3,1 % Uuden pk-yrityksen perustamiseen kuluvien päivien lukumäärä: 7 työpäivää Vuotuinen kasvu 6–7 prosenttia viime vuosina || Vuotuinen kasvu 1 %, ja vuonna 2015 kasvu 5 % Uuden pk-yrityksen perustamiseen kuluvien päivien väheneminen: 3 työpäivää vuonna 2020 Vuotuinen kasvu keskimäärin 8 % seuraavan vuosikymmenen aikana; vuoteen 2015 mennessä 50 %:n lisäys tuotannossa Yleinen tavoite: || 2. Kannustetaan yrittäjyyshenkeä ja edistetään pk-yritysten perustamista ja kasvua Vaikutusindikaattori || Nykytilanne || Pitkän aikavälin tavoitteet ja välitavoitteet (2020) Pk-yritysten kasvu lisäarvon ja työntekijöiden osalta Palaute pk-yrityksiltä ja muilta lopullisilta edunsaajilta ohjelman lisäarvosta, hyödyllisyydestä ja merkityksellisyydestä (mitataan ohjelman arvioinneissa) Yritys-Eurooppa-verkoston ja internetkyselyjen kautta Pk-yritysten vaihtuvuus (perustetut ja lopetetut) || Vuonna 2010 pk-yritysten osuus oli yli 58 % EU:n kokonaisliikevaihdosta (bruttoarvonlisäys); pk-yritysten työntekijämäärä yhteensä: 87,5 miljoonaa (67 % yksityissektorin työpaikoista EU:ssa) 78 % tyytyväistä ja positiivista palautetta Yritys-Eurooppa-verkoston lisäarvosta || Tavoitteena lisätä pk-yritysten bruttoarvonlisäystä 4 % vuodessa; pk-yritysten työntekijämäärän vuotuinen kasvu 1 % Lisätään tyytyväisyyttä Yritys-Eurooppa-verkoston lisäarvoon yli 80 %:iin Erityistavoite: || Parannetaan EU:n yritysten kilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytyksiä, myös matkailusektorilla Tulosindikaattori || Viimeisin tiedossa oleva tulos || Keskipitkän aikavälin tavoite (tulos) 2017 Kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät toimet Hyväksyttyjen yksinkertaistamistoimenpiteiden määrä Toimien laatua ja lisäarvoa koskevien ”kuntotestien” lukumäärä Yrityksissä hyväksytyt eurooppalaiset kestävää tuotantoa ja tuotteita koskevat välineet, myös EMAS, ekomerkit ja ekosuunnittelu || Komission yksinkertaistamisohjelma päivitettiin vuonna 2010 ja sillä pyritään vähentämään byrokratiaa 25 % vuoteen 2012 mennessä. Vuoteen 2010 asti toteutettiin 5 yksinkertaistamistoimenpidettä vuodessa. Vuonna 2010 käynnistettiin neljä ”kuntotestiä” sidosryhmien parissa ympäristö-, liikenne-, työllisyys- ja teollisuuspolitiikan alalla. Palautteeseen sisältyi kommentteja lainsäädännöstä ja toimien lisäarvosta. Noin 35 000 ISO 14001 EMS -sertifikaattia ja 4 500 EMAS-rekisteröitymistä, 18 000 lisenssiä EU:n ympäristömerkille || Noin 7 yksinkertaistamistoimenpidettä vuodessa. Palautteenanto ja ”kuntotestit” ulotetaan muille politiikanaloille ja ne johtavat yksinkertaistamiseen, joka vaikuttaa teollisuuteen positiivisesti. Suunnitteilla on jopa 12 ”kuntotestiä”, joiden tavoitteena on parempi sääntely. Huomattavan monet yritykset seuraavat tuloksellisuuttaan, soveltavat ympäristöhallintajärjestelmiä ja saavat aikaan parannuksia resurssien tuottavuuden ja ympäristönsuojelun alalla. Merkittävä osa tuotannosta on resurssitehokkaita ja ympäristöystävällisiä tuotteita. Pk-yrityksiä koskevan politiikan kehittäminen Pk-yritystestiä käyttävien jäsenvaltioiden lukumäärä Yrittävä Eurooppa -palkinnon tekeminen tunnetummaksi koko EU:ssa eri tiedotusvälineiden kautta kaikissa jäsenvaltioissa Uusien yritysten perustamisajan ja -vaikeuksien vähentäminen || Pk-yritystestiä käyttävien jäsenvaltioiden lukumäärä: 15 Mediajulkaisujen/artikkeleiden lukumäärä kaikissa jäsenvaltioissa: 60 vuonna 2010 Perustamisajan lyhentäminen: 7 työpäivää || Pk-yritystestiä käyttävien jäsenvaltioiden lukumäärä: 21 Mediajulkaisujen/artikkeleiden lukumäärä kaikissa jäsenvaltioissa: 80 Perustamisajan lyhentäminen: 5 työpäivää Uudet liiketoimintamallit Markkinoilla olevien uusien tuotteiden/palvelujen lukumäärä Lisääntyneen viennin ja sitä vastaavan rahamäärän taso Sidosryhmien palaute toimien laadusta ja lisäarvosta || Tähän asti toiminta on rajoittunut suppeaan analyyttiseen työhön. || Tavoitteena uusien tuotteiden/palvelujen kumulatiivinen lukumäärä 5 vuonna 2017 (lisätään 15:een vuonna 2018 ja 25:een vuonna 2019). Viennin osalta ei odotettua vaikutusta vielä 2017. Osallistuvien pk-yritysten ensimmäisen sukupolven viennin osuuden tavoitteeksi asetetaan 20 %:n lisäys vuonna 2018. Ainakin 70 % vuonna 2014 osallistuvista pk-yrityksistä ilmoittaa positiivisen vaikutuksen liikevaihtoonsa vuoden 2017 lopulla tehtävässä kyselyssä. Matkailu Rahoitushakemusten lukumäärä Pk-yritysten prosenttiosuus (ja suuntaukset) matkailuun liittyviä rahoitusmahdollisuksia koskevista hakemuksista Euroopan matkailualan laatumerkin saaneiden yritysten lukumäärä Eurooppalaiset matkailun huippukohteet -aloitteesta edistetyt kestävät matkailunkehittämismallit omaksuneiden matkakohteiden lukumäärä || Rahoitushakemusten lukumäärä (kaikki ehdotuspyynnöt) yhteensä: noin 75 vuodessa (keskimäärin vuonna 2011) Tähän mennessä yhtään ehdotuspyyntöä ei ole suunnattu suoraan pk-yrityksille Tähän mennessä yksikään yritys ei ole saanut Euroopan matkailualan laatumerkkiä (toimi kehitteillä) Myönnettyjen Eurooppalaiset matkailun huippukohteet ‑palkintojen lukumäärä yhteensä 98 (keskimäärin 20 vuodessa – 10 vuonna 2007, 20 vuonna 2008, 22 vuonna 2009, 25 vuonna 2010 ja 21 vuonna 2011) || Rahoitushakemusten lukumäärä (kaikki ehdotuspyynnöt) yhteensä: yli 100 vuodessa 30 % ehdotuspyynnöistä suunnataan suoraan pk-yrityksille Euroopan matkailualan laatumerkki ‑ohjelmaan osallistumiskelpoisten arviointijärjestelmien kattavuus 50 % Vähintään 200 matkakohdetta, jotka omaksuvat Eurooppalaiset matkailun huippukohteet ‑ohjelmasta edistetyt kestävän matkailun kehittämismallit (30 vuodessa) Erityistavoite: || Edistetään yrittäjyyttä, myös tiettyjen kohderyhmien parissa Tulosindikaattori || Viimeisin tiedossa oleva tulos || Keskipitkän aikavälin tavoite (tulos) 2017 Yrittäjyyden tukeminen Palaute yrittäjyyttä koskevista näkemyksistä (% EU:n kansalaisista, jotka haluaisivat toimia itsenäisinä ammatinharjoittajina Eurobarometrin mukaan) EU:n tasolla kehitettyjä yrittäjyystoimia toteuttavien valtioiden lukumäärä Sellaisten kansallisten ohjelmien lukumäärä, joihin muista jäsenvaltioista tulevat pk-yritykset voivat osallistua Pk-yrityksiä koskevien hyväksyttyjen yksinkertaistamistoimenpiteiden määrä || Vuoden 2007 ja 2009 luvut vakaasti 45 %:ssa EU:n tasolla kehitettyjä yrittäjyystoimia toteuttavien valtioiden lukumäärä: 22 (2010) Sellaisten kansallisten ohjelmien lukumäärä, joihin muista jäsenvaltioista tulevat pk-yritykset voivat osallistua: 5 5 yksinkertaistamistoimenpidettä vuodessa (2010) || Niiden EU-kansalaisten osuuden lisääminen 50 %:iin, jotka haluaisivat ryhtyä itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi EU:n tasolla kehitettyjä yrittäjyystoimia toteuttavien valtioiden lukumäärä: 25 Sellaisten kansallisten ohjelmien lukumäärä, joihin muista jäsenvaltioista tulevat pk-yritykset voivat osallistua: 10 Noin 7 yksinkertaistamistoimenpidettä vuodessa. Erityistavoite: || Parannetaan pk-yritysten rahoituksen saantia oman ja vieraan pääoman muodossa Tulosindikaattori || Viimeisin tiedossa oleva tulos || Keskipitkän aikavälin tavoite (tulos) 2017 Rahoitusvälineet kasvua varten Niiden yritysten lukumäärä, jotka saavat lainatakauksia, ja luotonannon arvo Riskipääomaa saaneiden yritysten lukumäärä ja investointien arvo (joista valtioiden rajat ylittäviä tapauksia) || Ehdotettuja välineitä ei ole vielä käynnistetty eivätkä ne ole samoja kuin nykyiset välineet, joten nykyisiä välineitä koskevat tiedot eivät ehkä ole vertailukelpoisia || Niiden yritysten lukumäärä, jotka saavat lainatakauksia (+/- 95 000), ja luotonannon arvo (+/- 10,7 miljardia euroa) Riskipääomaa saaneiden yritysten lukumäärä: (+/- 180) ja investointien arvo (+/- 220 miljonaa euroa) Erityistavoite: || Parannetaan pääsyä markkinoille unionin sisällä ja globaalisti Tulosindikaattori || Viimeisin tiedossa oleva tulos || Keskipitkän aikavälin tavoite (tulos) 2017 Enterprise Europe Network – Yritys-Eurooppa-verkosto Allekirjoitettujen kumppanuussopimusten lukumäärä Verkoston merkin tunnistamisen ja brändiajattelun lisääntyminen (esim. bränditietoisuus pk-yrityksissä) Asiakkaiden tyytyväisyysaste (% pk-yrityksistä, jotka ovat tyytyväisiä, tiettyjen palvelujen lisäarvo) Tukipalveluja saavien pk-yritysten lukumäärä Välitystapahtumiin ja yritysvierailuihin osallistuvien pk-yritysten lukumäärä || Enterprise Europe Network – Yritys-Eurooppa-verkosto Allekirjoitettuja kumppanuussopimuksia: 1 950 (2010) Verkoston brändin tunnistamisen ja brändiajattelun lisääntyminen: ei mitata vielä Asiakkaiden tyytyväisyysaste (% pk-yrityksistä, jotka ovat tyytyväisiä, tiettyjen palvelujen lisäarvo): 78 % Tukipalveluja saavien pk-yritysten lukumäärä: 435.000 (2010) Välitystapahtumiin ja yritysvierailuihin osallistuvien pk-yritysten lukumäärä: 45 000 (2010) || Enterprise Europe Network – Yritys-Eurooppa-verkosto Allekirjoitettuja kumppanuussopimuksia: 3 000/vuosi Verkoston brändin tunnistamisen ja brändiajattelun lisääntyminen: 30 % pk-yrityksistä saavutettu Asiakkaiden tyytyväisyysaste (% pk-yrityksistä, jotka ovat tyytyväisiä, tiettyjen palvelujen lisäarvo): >80 % Tukipalveluja saavien pk-yritysten lukumäärä: 500 000/vuosi Välitystapahtumiin ja yritysvierailuihin osallistuvien pk-yritysten lukumäärä: 60 000/vuosi Pk-yritysten tukeminen EU:n ulkopuolisilla markkinoilla Kansainväliseen toimintaan (vienti, tuonti, suorat ulkomaiset investoinnit ja muut toiminta) EU:n ulkopuolella osallistuvien pk-yritysten osuus (%) || 13 % (2009) || 17 % (2017) Kansainvälinen teollisuusalan yhteistyö Niiden tapausten lukumäärä, joissa teollisuustuotteita koskevan EU:n ja kolmansien maiden sääntelyn lähentämistä on parannettu Niiden EU:n Small Business Act -aloitteen alojen ja hyvin toimintatapojen lukumäärä, jotka on otettu käyttöön naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvissa ja ehdokasmaissa || Sääntely-yhteistyössä tärkeimpien kauppakumppaneiden (Yhdysvaltojen, Japanin, Kiinan, Brasilian, Venäjän, Kanadan ja Intian) kanssa arvioidaan olevan keskimäärin kaksi merkityksellistä alaa, joilla teknisen sääntelyn yhdenmukaistaminen on merkittävää Arvioiden mukaan kolmella poliittisella alueella (ehdokasmaiden alue, itänaapuruusmaiden alue ja Välimeren naapuruusmaiden alue) Small Business Act ‑aloitteen kymmenestä toiminta-alasta keskimäärin kolmea on säännelty näissä maissa. || 3 merkityksellistä alaa, joilla teknistä sääntelyä yhdenmukaistetaan merkittävästi tärkeimpien kauppakumppaneiden (Yhdysvaltojen, Japanin, Kiinan, Brasilian, Venäjän, Kanadan ja Intian) kanssa (2017) 5 Small Business Act -aloitteen toiminta-alaa kolmella poliittisella alueella (ehdokasmaiden alue, itänaapuruusmaiden alue ja Välimeren naapuruusmaiden alue). LIITE
II Toimet pk-yritysten rahoituksen
saatavuuden parantamiseksi 1.
Toimiin, joilla parannetaan pk-yritysten
rahoituksen saatavuutta, on sisällyttävä pääomajärjestely ja
lainatakausjärjestely 2.
Yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevan
ohjelman pääomajärjestely, pääomajärjestely kasvua varten (EFG-järjestely),
pannaan täytäntöön EU:n pääomarahoitusvälineen – josta tuetaan EU:n yritysten
kasvua sekä tutkimusta, kehitystä ja innovointia (RDI) alkuvaiheesta (mukaan
luettuna siemenvaihe) kasvuvaiheeseen – osajärjestelmänä, ja se saa
taloudellista tukea Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta ja tästä ohjelmasta. EFG:ssä käytetään samaa toteutusmekanismia kuin
Horisontti 2020 -puiteohjelmassa perustettavassa RDI-pääomajärjestelyssä,
jäljempänä esitettyjen ehtojen mukaisesti. 3.
Lainatakausjärjestely (LGF) pannaan täytäntöön
osana EU:n yritysten kasvuun sekä tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin
(RDI) tarkoitettua EU:n velkarahoitusvälinettä käyttäen samaa
toteutusmekanismia kuin Horisontti 2020 ‑puiteohjelman velkajärjestelyyn
kuuluvassa pk-yritysten kysyntäpohjaisessa osajärjestelmässä (riskinjakoväline
RSI II), jäljempänä esitettyjen ehtojen mukaisesti. 4.
Pääoma- ja lainatakausjärjestelyssä on noudatettava
rahoitusvälineitä koskevia varainhoitoasetuksen ja soveltamissäännöt korvaavan
delegoidun säädöksen säännöksiä, ja tarkemmat toimintaa koskevat vaatimukset
esitetään komission ohjeissa. 5.
Pääoma- ja lainatakausjärjestelyllä täydennetään
rahoitusvälineitä, joita jäsenvaltioissa käytetään pk-yritysten hyväksi
koheesiopolitiikan puitteissa. 6.
Pääoma- ja lainatakausjärjestelyssä voidaan tarpeen
mukaan sallia taloudellisten resurssien yhdistäminen sellaisten jäsenvaltioiden
kanssa, jotka ovat halukkaita antamaan osan rakennerahastojen niille
[rakennerahastoja koskevan asetuksen 33 artiklan 1 kohdan a alakohdan]
mukaisesti myöntämistä varoista. 7.
Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1639/2006/EY) GIF 2
-järjestelmään liittyvät tulot ja maksut osoitetaan yritysten ja pk-yritysten
kilpailukykyä koskevaan ohjelmaan. 8.
Kasvusuuntautuneiden pk-yritysten rahoitusvälineet
pannaan täytäntöön EU:n asiaa koskevien valtiontukisääntöjen mukaisesti. Pääomajärjestely
kasvua varten (Equity Facility for Growth – EFG) 1.
EFG:ssä keskitytään rahastoihin, jotka tarjoavat
riskipääomaa ja mezzanine- eli välirahoitusta, kuten toissijaisia lainoja ja
osakkuuslainoja, laajeneviin ja kasvuvaiheen yrityksiin, etenkin valtioiden
rajat ylittävästi toimiviin, mutta siitä on myös mahdollisuus tehdä
investointeja alkuvaiheen yrityksiin yhdessä Horisontti 2020 -puiteohjelman
mukaisen RDI-pääomajärjestelyn kanssa. Jälkimmäisessä tapauksessa investoinnit
EFG:stä saavat olla enintään 20 prosenttia EU:n kokonaisinvestoinneista, lukuun
ottamatta monivaiherahastoja (”multi-stage funds”), joissa rahoitusta EFG:stä
ja RDI-pääomajärjestelystä annetaan suhteutetusti rahaston
investointipolitiikan perusteella. EFG:n on vältettävä buy-out- tai
jälkirahoitusta, joka on tarkoitettu hankitun yrityksen purkamiseen. Komissio
voi päättää muuttaa 20 prosentin kynnysarvoa muuttuvien markkinaolosuhteiden
mukaisesti. 2.
Tuki annetaan yhden seuraavan investoinnin
muodossa: (a)
suoraan Euroopan investointirahastosta (EIR) tai
muusta oikeussubjektista, jotka vastaavat täytäntöönpanosta komission puolesta
tai (b)
rahastojen rahastosta (”funds-of-funds”) tai
investointivälineestä, jotka investoivat valtioiden rajojen yli ja jotka on
perustanut EIR tai muu oikeussubjekti, joka vastaa täytäntöönpanosta komission
puolesta, yhdessä yksityisten investoijien ja/tai kansallisten julkisten
rahoituslaitosten kanssa. Lainatakausjärjestely
(LFG) 1.
LGF:ää hoitaa Euroopan investointirahasto (EIR) tai
muu oikeussubjekti, joka vastaa täytäntöönpanosta komission puolesta.
Järjestelystä tarjotaan ·
vastatakauksia ja muita riskinjakojärjestelyjä
takausjärjestelmiin ·
suoria takauksia ja muita riskinjakojärjestelyjä
muille rahoituksen välittäjille, jotka täyttävät tukikelpoisuusperusteet. 2.
LGF:ään sisältyvät seuraavat kaksi toimea: ·
ensimmäinen toimi – lainoihin, mukaan luettuna
toissijaiset lainat ja osakkuuslainat, tai leasing-järjestelyihin perustuva
velkarahoitus – pienentää pk-yritysten rahoituksen saantiin liittyviä ongelmia,
jotka johtuvat joko odotetuista suuremmista riskeistä tai riittävien vakuuksien
puuttumisesta ·
toinen toimi – pk-yrityslainasalkkujen
arvopaperistaminen – on järjestelmä, jonka tavoitteena on saada pk-yritysten
käyttöön lisää velkarahoitusta osajärjestelmän piiriin kuuluvien
rahoituslaitosten kanssa tehtyjen asianmukaisten riskinjakojärjestelyjen
mukaisesti. Kyseisille transaktioille myönnettävän tuen ehtona on se, että
alullepanijoina toimivat laitokset käyttävät merkittävän osan käyttöön saadun
pääoman perusteella syntyvästä likviditeetistä uusina luottoina pk-yrityksille
kohtuullisen ajan kuluessa. Tämän uuden velkarahoituksen suuruus lasketaan
suhteessa takuunalaiseen riskien kokonaisuuteen, ja siitä ja ajanjaksosta
neuvotellaan tapauskohtaisesti kunkin alullepanijana toimivan laitoksen kanssa.
3.
LGF kattaa – arvopaperistetussa salkussa olevat
lainat pois luettuna – lainat 150 000 euroon asti, ja lainojen
vähimmäiserääntymisaika on 12 kuukautta. LGF on suunniteltava niin, että on
mahdollista raportoida tuetuista innovatiivisista pk-yrityksistä, sekä lainojen
lukumäärän että arvon perusteella. SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN
LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS 1. PERUSTIEDOT
EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi 1.2. Toimintalohko(t)
toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 1.3. Ehdotuksen/aloitteen
luonne 1.4. Tavoitteet
1.5. Ehdotuksen/aloitteen
perustelut 1.6. Toiminnan
ja sen rahoitusvaikutusten kesto 1.7. Hallinnointitapa
(hallinnointitavat) 2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta-
ja raportointisäännöt 2.2. Hallinnointi-
ja valvontajärjestelmä 2.3. Toimenpiteet
petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN
ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen
tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 3.2. Arvioidut
vaikutukset menoihin 3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin 3.2.2. Arvioidut
vaikutukset toimintamäärärahoihin 3.2.3. Arvioidut
vaikutukset hallintomäärärahoihin 3.2.4. Yhteensopivuus
nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 3.2.5. Ulkopuolisten
tahojen osallistuminen rahoitukseen 3.3. Arvioidut
vaikutukset tuloihin SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ
RAHOITUSSELVITYS 1. PERUSTIEDOT
EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen
nimi Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetus yritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä koskevan
ohjelman perustamisesta (2014–2020) 1.2. Toimintalohko(t)
toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[24] Toimintalohko: Yritys- ja teollisuustoiminta Toiminnot: Kilpailukyky,
teollisuuspolitiikka, innovointi ja yrittäjyys Tämä toimintalohko vastaa nykyistä
toimintoperusteista budjetointirakennetta. Varainhoitovuodelle 2014 voidaan
määrittää uusi budjetointirakenne, kun toimielinten välinen sopimus
rahoituskehyksestä vuosiksi 2014–2020 on hyväksytty. 1.3. Ehdotuksen/aloitteen
luonne ¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen. ¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen,
joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen.[25] x Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan
toimen jatkamiseen. ¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on
suunnattu uudelleen. 1.4. Tavoitteet 1.4.1. Komission
monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka
(joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee Ehdotetun ohjelman kohteena oleva monivuotinen
strateginen tavoite on Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpano; strategiassa
esitetään – älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien
lippulaivahankkeiden ohella – toimenpiteitä EU:n yritysten pitkän aikavälin
kestävyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmalla myös
kannustetaan yrittäjyyshenkeä ja edistetään pk-yritysten luomista ja kasvua.
Ehdotetulla ohjelmalla edistetään erityisesti työllisyyttä koskevaa
yleistavoitetta (75 % 20–64-vuotiaista työllisiä). 1.4.2. Erityistavoite
(erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis-
ja budjetointijärjestelmässä 1. Parannetaan unionin yritysten
kilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytyksiä, myös matkailusektorilla 2. Edistetään yrittäjyyttä, myös
tiettyjen kohderyhmien parissa 3. Parannetaan pk-yritysten
rahoitusmahdollisuuksia 4. Parannetaan markkinoille pääsyä
sekä unionissa että globaalisti. Näiden erityistavoitteiden keskipitkän
aikavälin tavoitteet esitetään asetuksen liitteessä I. Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa
johtamis- ja budjetointijärjestelmässä Kun toimielinten välinen sopimus
rahoituskehyksestä vuosiksi 2014–2020 on hyväksytty, voidaan määrittää uusi
budjetointirakenne. 1.4.3. Odotettavissa
olevat tulokset ja vaikutukset Selvitys siitä, miten
ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän
tilanteeseen Ehdotetun ohjelman perimmäisenä tavoitteena on
saada aikaan positiivista muutosta Euroopan unionin ja sen yritysten
taloudellisessa tilanteessa, esimerkiksi lisäämällä kasvua, työllisyyttä ja
perustettavien yritysten määrää. Toimissa keskitytään Eurooppa 2020 -strategian
tavoitteiden ja sen yleistavoitteiden edistämiseen tukemalla
lippulaivahankkeeseen ”Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka” ja
pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkasteluun
kuuluvia toimia. Ohjelman keskeisenä tarkoituksena ja tehtävänä
on tukea modernin ja tehokkaan eurooppalaisen kilpailukykypolitiikan
kehittämistä, koordinointia ja täytäntöönpanoa keskittymällä erityisesti
pk-yrityksiin. 1.4.2 kohdassa mainittuihin
erityistavoitteeisiin päästään seuraavin toimin: –
parannetaan kasvusuuntautuneiden ja
kansainvälistymään kykenevien pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia –
parannetaan yritystukea ja tiedotuspalveluita
pk-yrityksille sisämarkkinoilla ja niiden ulkopuolella –
parannetaan hyvien toimintapojen ja tiedon vaihtoa,
vertailuanalyysejä ja poliittista koordinointia alueellisella, kansallisella ja
Euroopan tasolla –
parannetaan kohdennettujen sektoreiden
kilpailukykyä. Eurooppalaiset yritykset ovat tärkeimpiä
sidosryhmiä, joihin vaikuttavat juuri niiden ongelmien taustalla olevat
tekijät, joihin uudella ohjelmalla olisi vastattava. Vaikutukset kohdistuvat
enemmän pk-yrityksiin kuin suurempiin yrityksiin niiden pääomaomistukseen,
hallintoon ja rahoitusmenetelmiin liittyvien erityispiirteiden vuoksi, jotka
edellyttävät räätälöityjä poliittisia toimia. Koska pk-yritykset ovat EU:n
uusien työpaikkojen tärkein lähde, niiden kehittäminen vaikuttaa suoraan
työvoimaan. Pk-yritysten ongelmien ratkaisulla parannettaisiin merkittävästi
myös EU:n työllisyysnäkymiä. 1.4.4. Tulos-
ja vaikutusindikaattorit Selvitys siitä, millaisin indikaattorein
ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan Nykyiseen ohjelmaan sovelletulla tuloksiin
perustuvalla hallintotavalla ja vuotuisella tuloksellisuuden seurannalla on
onnistuttu menestyksekkäästi osoittamaan ohjelman saavutukset ja vahvistamaan
EU:n vastuullisuutta. Näiden kokemusten perusteella ja ottaen huomioon saadut arviointisuositukset
uudessa ohjelmassa on selkeä toimintalogiikka (jossa SMART-periaatteen mukaiset
toiminnalliset tavoitteet edistävät yleistavoitteiden saavuttamista) ja joukko
vastaavia vaikutus- ja tulosindikaattoreita. Kun otetaan huomioon viive tuotosten
toteutumisessa ja niiden vaikutuksessa yleisiin tavoitteisiin, niiden osalta
edistymistä olisi mitattava yleisesti ottaen kolmen vuoden välein, kun taas
edistymistä toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa mitaaan vuosittain.
Luettelo kaikista indikaattoreista esitetään komission asetusehdotuksen
liitteessä I. 1.5. Ehdotuksen/aloitteen
perustelut 1.5.1. Tarpeet,
joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä Ehdotetulla ohjelmalla tuetaan komissiota,
jäsenvaltioita ja keskeisiä sidosryhmiä niiden suunnitellessa, koordinoidessa
ja toteuttaessa tehokasta kilpailukykyyn ja yrittäjyyteen liittyvää politiikkaa
ja tukitoimia, joilla tähdätään seuraavien pitkän aikavälin haasteiden
ratkaisemiseen: –
ongelmat rahoituksen saannissa –
vähäinen pk-yritysten perustamisaste –
teollisuuden erikoistumiseen liittyvät kysymykset –
rajallinen kapasiteetti mukautua kestävyyden
asettamiin haasteisiin –
pk-yritysten vähäinen kansainvälistyminen –
heikko yrittäjyyshenki –
yritysvastainen toimintaympäristö. Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä uudella
ohjelmalla puututaan seuraaviin poliittisiin, markkinoiden ja
institutionaalisiin epäkohtiin: –
politiikan koordinoinnin puute –
tiedon epätasainen jakautuminen –
suuret liiketoimintakustannukset –
sääntely-ympäristön hajanaisuus. 1.5.2. EU:n
osallistumisesta saatava lisäarvo Ainutlaatuisen asemansa ansiosta EU pystyy
tarjoamaan poliittiselle vaihdolle ja vastavuoroiselle oppimiselle
kilpailukykyyn ja pk-yrityksiin liittyvän politiikan alalla Euroopan tasoisen
foorumin, johon kansallisen, alueellisen ja Euroopan tason sidosryhmät voivat
osallistua. EU:n toimet tuovat lisäarvoa kansallisen ja/tai alueellisen tason
toimiin tarjoamalla eurooppalaisen ulottuvuuden tietojen keruuseen ja
analysointiin sekä tilastovälineiden ja -menetelmien ja yhteisten
indikaattoreiden kehittämiseen. Tällainen Euroopan laajuinen näyttö on
ennakkoedellytys, jotta voidaan analysoida luotettavasti kilpailukykyyn ja
pk-yrityksiin vaikuttavia keskeisiä tekijöitä. 1.5.3. Vastaavista
toimista saadut kokemukset Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman (EIP)
arviointi Komissio on suorittanut yrittäjyyden ja
innovoinnin ohjelman väliarvioinnin ja loppuarvioinnin (huhtikuussa 2009 ja
huhtikuussa 2010) ja kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman väliarvioinnin
(maaliskuussa 2010). Näissä ohjelmien arvioinneissa tuli esiin, että ohjelmien
tavoitteet ovat relevantteja EU-politiikan strategisten tavoitteiden kannalta
ja niiden mukaisia. Rajallisesta budjetista huolimatta edistys on ollut
näkyvää, etenkin pk-yrityksiin kohdistuvien tärkeimpien toimien osalta.
Haastattelujen ja muun näytön perusteella voidaan katsoa, että Euroopan tason
lisäarvo on selvää. Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman (EACI)
arviointi Osa yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman
budjetista on annettu kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanoviraston EACI:n
hoidettavaksi. Toukokuussa 2011 päätökseen saadussa arvioinnissa pääteltiin,
että EACI suoriutui hyvin ja oli tehokas ja vaikuttava toteutusmekanismi niiden
aloitteiden osalta, joissa sillä oli toiminnallinen vastuu. Arvioinnissa
todettiin, että lähes 100 prosenttia budjetista oli pantu täytäntöön. Julkinen kuuleminen Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman
mahdollisesta seuraajasta käynnistettiin julkinen kuuleminen osana
vaikutustenarviointiprosessia. Kuuleminen oli osoitettu julkisille ja
yksityisille organisaatioille ja yksityishenkilöille, jotka halusivat antaa
näkökantansa, kuten yritykset, liikealan organisaatiot, tutkimus- ja
innovaatiotoiminnan tukijat sekä kansalliset, alueelliset ja valtakunnalliset
viranomaiset. Julkinen kuulemisprosessi koostui
internetkyselystä, julkisesta konferenssistsa, kokouksista jäsenvaltioiden
edustajien kanssa kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman eri
hallintokomiteoissa ja kilpailukyvyn ja innovoinnin strategisen neuvoa-antavan
komitean kokouksesta. Kuulemisessa vahvistui, että monet nykyisen ohjelman osat
toimivat hyvin ja että yleisesti kannatetaan sellaisen EU-ohjelman
säilyttämistä, josta tuetaan pk-yrityksiä ja luodaan niille suotuisa toimintaympäristö.
Pk-yritysten rahoituksensaantiin liittyvistä kysymyksistä keskusteltiin
pk-yritysten rahoitusfoorumissa, joka järjestettiin syyskuussa 2010 ja
maaliskuussa 2011. 1.5.4. Yhteensopivuus
muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut Komissio varmistaa unionin ja jäsenvaltioiden
välisten aloitteiden sekä asiaan liittyvillä aloilla toteutettavien unionin eri
aloitteiden välisen tehokkaan koordinoinnin ja keskittyy näin Euroopan tason
lisäarvoon ja päällekkäisyyksien välttämiseen. Synergiaedut muiden ohjelmien kanssa
maksimoidaan tarjoamalla väline, josta voi olla apua muiden poliittisten
tavoitteiden saavuttamisessa. Yritys-Eurooppa-verkoston kautta voidaan
linkittyä muihin ohjelmiin ja aloitteisiin, kun on kyseessä tiedon ylhäältä
alas suuntautuva levittäminen, ohjelmien ja aloitteiden edistäminen sekä
alhaalta ylöspäin suuntautuva palautteen kerääminen sidosryhmiltä. Uudessa ohjelmassa vältetään päällekkäisyyksiä
muiden ohjelmien kanssa: siinä ei kateta toimia, jotka koskevat
innovaatiotoimintaan liittyviä markkinoiden epäkohtia, jotka kuuluvat
Horisontti 2020 -puiteohjelman soveltamisalaan. Horisontti 2020 -puiteohjelman
rahoitusvälineissä keskitytään erityisesti tutkimus- ja innovaatiopohjaisten
yritysten rahoitukseen, kun taas uudessa ohjelmassa keskitytään kasvu- ja
kansainvälistymisvaiheessa oleviin pk-yrityksiin. Kun kohderyhmä on tämä,
uudessa ohjelmassa vältetään päällekkäisyydet myös
Progress-mikrorahoitusjärjestelyn kanssa. Järjestely perustettiin osana unionin
kriisitoimia työttömyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen kasvaessa.
Mikrorahoitusjärjestelyn tavoitteena on parantaa mikrorahoituksen saatavuutta
heikommassa asemassa oleville ryhmille, etenkin sosiaalitaloudessa. Sama koskee
sen seuraajaa vuoden 2013 jälkeen, jolloin järjestely ulotetaan sosiaalisiin
yrityksiin tehtäviin investointeihin. Ehdotetun ohjelman takaustoimet toimivat
rinnakkain rakennerahastoista rahoitettujen takaustoimien kanssa. Pk-yritysten
takausjärjestelmän (SMEG) seuraajassa keskitytään enemmän takausten tukemiseen
valtioiden rajojen yli ja monen maan väliseen lainanantoon samoin kuin
arvopaperistamiseen Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suositusten
mukaisesti. Näin taataan suuri täydentävyys JEREMIE-ohjelman (Euroopan yhteiset
resurssit mikro- ja pk-yritysten tukemiseksi) kaltaisten ohjelmien kanssa,
joissa keskitytään valtakunnalliseen ja alueelliseen tasoon. Lisäksi otetaan huomioon uuden ohjelman
täydentävyys ehdotetun kumppanuusvälineen kanssa. On keskeisen tärkeää, että
Euroopan unionin ulkoiset toimet täydentävät sisäisen strategian – Euroopan
kestävän kasvun ja työpaikkojen turvaamisen – ulkoista ulottuvuutta. Jotta saavutetaan uuden ohjelman tavoitteet ja
kuten seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevassa komission tiedonannossa
korostettiin, on keskeisen tärkeää, että pk-yritysten erityisedut ja
-olosuhteet otetaan huomioon kaikessa unionin politiikan ja rahoitusohjelmien
suunnittelussa. Tuleva rahoituskehys suunnitellaan niin, että sillä helpotetaan
pienyritysten osallistumista rahoitusohjelmiin, yksinkertaistamalla sääntöjä,
supistamalla osallistumiskustannuksia, nopeuttamalla myöntämismenettelyjä ja
tarjoamalla käyttöön keskitetty asiointipiste, millä kevennetään unionin
rahoituksen saajiin kohdistuvaa rasitetta. 1.6. Toiminnan
ja sen rahoitusvaikutusten kesto X Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto
on rajattu. –
X Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta
alkaa 1.1.2014 ja päättyy 31.12.2020. –
X Taloudellinen vaikutus (maksumäärärahat)
vuodesta 2014 vuoteen 2024 (rahoitusvälineiden osalta vuoteen 2035) ¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa
ei ole rajattu. –
Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna
VVVV, –
minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa. 1.7. Hallinnointitapa
(hallinnointitavat)[26] X komissio hallinnoi suoraan keskitetysti
X välillinen keskitetty hallinnointi,
jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty –
X toimeenpanovirastoille –
X yhteisöjen perustamille elimille[27] –
¨ kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen
palvelun tehtäviä hoitaville elimille –
¨ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan
unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään
varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä ¨ hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ¨ hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa X Hallinnointi yhteistyössä
kansainvälisten järjestöjen kanssa: Huomautukset: Komissio hallinnoi osan toimesta suoraan
keskitetysti ja osaan sovelletaan välillistä keskitettyä hallinnointia, jossa
täytäntöönpanotehtäviä on siirretty toimeenpanovirastoille. Muiden välillisen hallinnoinnin vaihtoehtojen
osalta, kun otetaan huomioon ehdotetussa ohjelmassa suunniteltujen toimien ja
hankkeiden luonne, komissio harkitsee mahdollisuutta hyödyntää jotakin
nykyisistä toimeenpanovirastoista. Tämä koskee vain tehtäviä, joihin ei liity
poliittisia valintoja. Myös hallinnointia yhteistyössä
kansainvälisten järjestöjen kanssa (esim. Euroopan neuvosto, OECD, Maailman
matkailujärjestö ja Euroopan matkailukomissio) harkitaan joidenkin
analyyttisten ja vertailuananlyyseihin liittyvien toimien osalta. Rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta vastaa
Euroopan investointirahasto. 2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta-
ja raportointisäännöt Aikavälien ja edellytysten täsmentäminen Tulevan ohjelman
täytäntöönpanon seurannasta vastaavat jatkuvaluonteisesti Euroopan komissio,
suoraan komission yksiköt ja välillisesti välittäjätahot, kuten Euroopan
investointirahasto ja toimeenpanovirastot, joille saatetaan antaa tehtäväksi
ohjelman osien täytäntöönpano. Komissio laatii vuosittain seurantaraportin,
jossa tarkastellaan tuettujen toimien tehokkuutta ja vaikuttavuutta
rahoituksen, tulosten ja mahdollisuuksien mukaan vaikutusten kannalta, jotta
voidaan tehdä tarvittavia muutoksia politiikkaan ja rahoitusprioriteetteihin.
Suorituskykyä mitataan pysyvällä indikaattorijoukolla. Seuranta- ja
arviointijärjestelmä perustuu suurelta osin nykyisen ohjelman järjestelmään,
mutta tietojen keruu- ja analysointijärjestelmään samoin kuin arviointi- ja
seurantamenetelmään tehdään seuraavia parannuksia (nykyisen ohjelman arvioinnin
pohjalta tehtyjen suositusten perusteella): –
muotoillaan uudet erityisindikaattorit ja
seurantajärjestelyt –
tehdään ristiinviittaus Eurooppa 2020 -strategian
lippulaivahankkeiden indikaattoreihin, jotta voidaan ohjata ohjelman
hallintoprosessia ja antaa lisäpanosta Eurooppa 2020 ‑strategian
seurantaprosessiin –
hyödynnetään vastakohtiin perustuvaa menetelmää,
jossa verrataan edunsaajien otosta ei-edunsaajien otokseen, jos se on
aiheellista, jotta voidaan erottaa ohjelman vaikutus ehdotettuihin
indikaattoreihin muuttuvien taloudellisten olosuhteiden vaikutuksesta –
hyödynnetään temaattista arviointia tulevan
ohjelman eri osatekijöiden osalta, jos se on aiheellista. Uudelle
ohjelmalle tehdään väli- ja jälkiarviointi, jossa tarkastellaan edistymistä
tavoitteiden ja tulosten osalta. Väliarviointi tehdään vuoden 2017 loppuun
mennessä, jotta sitä voidaan käyttää perustana ohjelman seuraajaa
valmisteltaessa. Jälkiarviointi tehdään kahden vuoden kuluessa ohjelman
päättymisestä. 2.2. Hallinnointi-
ja valvontajärjestelmä 2.2.1. Todetut
riskit Ohjelman talousarvio pannaan täytäntöön
rahoitusvälineiden, avustusten ja julkisen hankinnan kautta. Kaikkien näiden
erilaisten menojen riskit ovat erilaiset. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen
tekemissä tarkastuksissa ja komission omissa jälkitarkastuksissa on kartoitettu
seuraavat keskeiset riskit, jotka saattavat koskea myös tätä ohjelmaa: Rahoitusvälineiden osalta: Tärkeimmät kartoitetut
riskit liittyvät (kansainvälisten rahoitusvälittäjien ja lopullisten
edunsaajien) tukikelpoisuuteen, sopimusten vaatimustenmukaisuuteen (komission
vaatimusten siirtäminen osaksi sopimusasiakirjoja), prosessin
vaatimustenmukaisuuteen (komission määräämiä prosesseja ei noudateta) ja
tuloksellisuuteen (ennalta määritettyjä tavoitteita ei saavuteta). Näiden riskien käsittelyssä otetaan huomioon
seuraavat tekijät: ·
Kansainväliset rahoitusvälittäjät toteuttavat
merkittäviä hallinto- ja valvontaprosesseja. ·
Komission on nojauduttava merkittävässä määrin
kansainvälisten rahoitusvälittäjien valvontajärjestelmiin. ·
On tärkeää varmistaa asianmukainen valvonnan taso
täytäntöönpanoketjun eri vaiheissa niin, että kaikilla osapuolilla on selkeät
vastuualueet. ·
Pääosaston rahoitusyksikön ennakkotarkistusta
sovelletaan vain budjettitoimiin kansainvälisten rahoitusvälittäjien kanssa
eikä projektikohtaisesti. Avustusten osalta: Monimutkaisista
kustannusten tukikelpoisuussäännöistä ja tiettyjen edunsaajien (pk-yritysten) suhteellisen
vähäisestä rahoitushallintoasiantuntemuksesta saattaa olla tuloksena suuri
riski väärin ilmoitetuista kustannuksista (esim. edunsaajat ilmoittavat
aiheettomista pk-yritysten omistaja-johtajan kustannuksista). Jos ei ole täydellistä tietokantaa, jossa on
tiedot edunsaajista, hankkeista ja ilmoitetuista kustannuksista, riskialttiiden
edunsaajien ja kustannusten kaksinkertaisen ilmoittamisen tai muiden
säännönvastaisuuksien havaitseminen saattaa olla vaikeaa, minkä vuoksi petosten
torjunta on tehotonta. Julkisten hankintojen osalta: Tarjouksissa
olevat virheet, joita ei havaita, tai epätäsmällisyydet, joita ei korjata,
saattavat johtaa sopimuksen huonoon toteutukseen. 2.2.2. Valvontamenetelmä(t)
Edellä esitettyjen riskien käsittelemiseksi
esitetään erilaisia valvontamenetelmiä. 1. RAHOITUSVÄLINEET Tiedot sisäisestä valvontajärjestelmästä Rahoitusvälineitä varten esitetään seuraaviin
toimenpiteisiin perustuvaa hallinto- ja valvontajärjestelmää: –
kansainvälisten rahoitusvälittäjien
ennakkoarviointi –
riskeihin perustuva seuranta, myös standardoidun
raportoinnin perusteella –
ennaltaehkäisevät toimet suunnittelemalla
asianmukaiset valintakelpoisuutta, sopimusten säännönmukaisuutta, prosessin
säännönmukaisuutta ja tuloksellisuutta koskevat vaatimukset –
sopimusperusteiset oikaisukeinot, jotka
mahdollistavat korjaavat toimet, jos valintakelpoisuuteen, sopimusten
säännönmukaisuuteen, prosessin säännönmukaisuuteen ja tuloksellisuuteen liittyy
täytäntöönpanovirheitä –
ennakkovalvonta maksuille, jotka suoritetaan pääosastosta
kansainvälisten rahoituksenvälittäjien sijoitustilille –
korkotoimenpiteiden linjaaminen –
hallintoon osallistuminen –
kansainvälisiä rahoitusvälittäjiä, alempia
rahoitusvälittäjiä ja lopullisia edunsaajia koskevat tilintarkastusoikeudet –
koko täytäntöönpanoketjun kattava tilintarkastuksen
jäljitysketju –
komission edustajien suorittamat säännönmukaisuutta
ja tuloksellisuutta koskevat tarkastukset –
integroitu varmuuden hankkiminen, jossa otetaan
huomioon kansainvälisten ja alempien rahoitusvälittäjien ylläpitämät sisäiset
valvonta- ja tarkastusjärjestelmät, joissa käsitellään valintakelpoisuutta,
sopimusten säännönmukaisuutta, prosessin säännönmukaisuutta ja tuloksellisuutta
–
ulkoisten tilintarkastajien tarkastamat
tilinpäätökset –
kansainvälisten rahoitusvälittäjien vuosittain
toimittamat tarkastuslausumat. Sen varmentaminen, että prosessit toimivat
suunnitellusti, taataan eri tiedotuskanavia pitkin: –
johdon tiedot pääosaston sisäisen valvonnan
järjestelmistä; saadaan päivittäisen työn ja kokemusten kautta –
pääosaston viralliset valvonta- ja
seurantajärjestelyt –
tulokset vuotuisesta sisäisen valvontajärjestelmän
tarkistuksesta (perusvaatimusten täysi noudattaminen) –
riskinarvioinnin tulokset –
ennakko- ja jälkitarkastukset, myös raportit
poikkeuksista ja/tai sisäisen valvonnan heikkouksista –
tulokset pääosaston ulkoisesta tilintarkastuksesta –
pääosaston sisäisen tarkastuksen yksikön suorittama
tilintarkastus ja konsultointityö –
ulkoisten arvioijien suorittamat ohjelmien
arvioinnit. Sisäisen tarkastuksen yksikön, sisäisen
tarkastuksen tai Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suorittamasta
tilintarkastuksesta saadaan lisäpalautetta valvontajärjestelmän riittävyydestä. Arvio valvontajärjestelmän edellyttämien
tarkastusten kustannuksista ja eduista Suunniteltua valvontaa on harkittu laajalti
sisäistä valvontaa koskevan COSO-mallin määritelmän mukaiseksi eli prosessiksi,
jonka tarkoituksena on tarjota kohtuullinen varmuus tavoitteiden
saavuttamisesta toimien tehokkuuden ja vaikuttavuuden, tilinpäätösraportoinnin
luotettavuuden sekä sovellettavien lakien ja asetusten noudattamisen osalta.
Valvonnan kustannukset arvioidaan kattavasti ottaen huomioon kaikki toimet,
jotka liittyvät suoraan tai välillisesti kansainvälisten rahoitusvälittäjien,
rahoituslaitosten ja lopullisten edunsaajien oikeuksien sekä menojen
säännönmukaisuuden varmentamiseen. Ne yksilöidään mahdollisuuksien mukaan eri
hallintovaiheissa ja suunnitellun valvontajärjestelmän kuvauksen mukaisesti. Mukautuksiin, joissa otetaan huomioon uuden
ehdotuksen odotetut muutokset, sisältyvät tiedot seuraavista keskeisistä
muutoksista: a) oman ja vieraan pääoman mekanismien
mukaisesti sovellettavien sääntöjen selvennys ja ennaltaehkäisevien toimien
tehostaminen suunnittelemalla asianmukaiset vaatimukset b) korkotoimenpiteiden linjaaminen ja muut
sopimusperusteiset oikaisukeinot, jotka mahdollistavat korjaavat toimet
vaatimuksiin liittyvän täytäntöönpanovirheen tapauksessa. Sovellettavien sääntöjen noudattamatta
jättämisen riskin odotetun tason arviointi Suunnitellussa valvontajärjestelmässä
noudattamatta jättämisen riskin odotettu taso (toimien laillisuuteen ja
säännönmukaisuuteen liittyvä odotettu virheriski toimien tasolla) pidetään alle
2 prosentissa monivuotisella tasolla, kuitenkin alemmin kustannuksin riskien
tiheyden ja riskien vaikutusten hillinnän vuoksi, jotka aiheutuvat käyttöön
otetuista lisätoimenpiteistä. Virheprosentin odotetaan laskevan
sovellettavien sääntöjen, mukaan luettuna SMART-vaatimusten, selkeyttämisen,
sopimusperusteisten oikaisukeinojen vahvistamisen ja korkotoimenpiteiden
linjaamisen ansiosta. 2. AVUSTUKSET Suunnitelmien mukaan merkittävä osa ohjelman
talousarviosta pannaan täytäntöön välillisen keskitetyn hallinnoinnin kautta
eli toimeenpanovirastojen toteuttamien toimien kautta. Tiedot sisäisestä valvontajärjestelmästä Tämänhetkiset sisäiset valvontapuitteet
perustuvat komission sisäisten valvontastandardien täytäntöönpanoon, parhaiden
hankkeiden valintamenettelyihin ja toimiin, joilla ne muutetaan oikeudellisiksi
välineiksi, hankkeiden ja sopimusten hallinnointiin niiden koko elinkaaren
ajan, maksupyyntöjen ennakkotarkastuksiin, myös tilintarkastuslausuntojen
saamiseen, kustannuslaskentamenetelmän ennakkovarmennukseen,
jälkitarkastuksiin, korjauksiin ja arviointiin. Ehdotuspyyntöjä koskeviin asiakirjoihin
sisältyy tarkkoja ohjeita tukikelpoisuussäännöistä ja yleisimmistä virheistä,
jotka liittyvät henkilöstökustannuksiin. Edunsaajia kehotetaan toimittamaan jo
ehdotusta tehdessään riittävästi yksityiskohtaisia tietoja odotetuista
kustannuksista, jotta voidaan tehdä ennakkotarkastus ja havaita mahdollisia
virheitä ja väärinymmärryksiä ja tarpeen mukaan muuttaa täytäntöönpanoa tai
mukauttaa avustussopimusta. Tämä lisää merkittävästi edunsaajien
oikeusvarmuutta ja vähentää virheriskiä. Jälkitarkastuksia tehdään, jotta voidaan
määrittää keskimääräinen edustava virhetaso, joka jää jäljelle koulutuksesta,
ennakkotarkastuksista ja korjauksista huolimatta. Ohjelman kustannusten
jälkitarkastusstrategia perustuu liiketoimien tilintarkastukseen, joka
määritetään rahayksikköön perustuvalla otannalla täydennettynä riskeihin
perustuvalla otannalla. Laillisuutta ja säännönmukaisuutta koskevaa
jälkitarkastusstrategiaa täydennetään vahvistetulla toiminnan arvioinnilla ja
petosten vastaisella strategialla (ks. 2.3 kohta). Arvio valvontajärjestelmän edellyttämien
tarkastusten kustannuksista ja eduista On löydettävä tasapaino sen välillä, että
lisätään ohjelman houkuttelevuutta vähentämällä edunsaajien valvontarasitetta
(lisääntynyt luottamus ja riskinotto, kun käytetään enemmän
yksikkökustannuksia, kertakorvauksia ja kiinteämääräistä rahoitusta), ja sen
välillä, että varmistetaan korjaamattomien virheiden tason pysyminen niin
alhaisena, kuin on kohtuudella mahdollista. Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto
perustaa kustannustehokkaan sisäisen valvonnan järjestelmän, jolla annetaan
kohtuullinen varmuus siitä, että virheriski monivuotisen menokauden aikana on
vuosittain 2–5 prosenttia, ja lopullisena tavoitteena on saavuttaa
jäännösvirhetaso, joka on mahdollisimman lähellä 2:ta prosenttia monivuotisten
ohjelmien päättämisvaiheessa, kun kaikkien tarkastus-, korjaus- ja
takaisinperintätoimien taloudellinen vaikutus on otettu huomioon. Tarkastusstrategialla pyritään kohtuulliseen
ja luotettavaan edustavaan virheriskiin ja tehokkaaseen ja vaikuttavaan
petosten tutkimiseen. Ehdotusten ennakkotarkastus ennen avustussopimuksen
allekirjoittamista ja tukikelpoisuussääntöjen selkeyttäminen eivät
merkittävästi pidennä sopimuksen tekoon kuuluvaa aikaa. Valtuutetut tulojen ja
menojen hyväksyjät raportoivat vuosittain valvonnan kustannuksista ja eduista,
ja komissio raportoi lainsäädäntövallan käyttäjälle väliarvioinnin puitteissa
noudattamatta jättämisen tasosta, joka voitaisiin saavuttaa. Sovellettavien sääntöjen noudattamatta
jättämisen riskin odotetun tason arviointi A. Nykyiset virhelähteet Tähänastisten tulosten perusteella toistuvia
virheitä on havaittu seuraavissa yhteyksissä: ·
henkilöstökustannukset:
veloitetaan keskimääräiset tai budjetoidut kustannukset (eikä tosiasiallisia
kustannuksia), ei pidetä asianmukaista kirjaa ohjelmaan käytetystä ajasta,
veloitetaan tukikelvottomia asioita (pk-yritysten omistaja-johtajien
kustannukset) ·
muut välittömät kustannukset: alihankinta ilman ennakkohyväksyntää tai niin, ettei ole noudatettu
kustannustehokkuutta koskevia sääntöjä ·
välilliset kustannukset:
monissa tapauksissa välilliset kustannukset ovat kiinteä prosenttiosuus
välittömistä kustannuksista, joten virhe välillisissä kustannuksissa on
suhteessa virheeseen välittömissä kustannuksissa. B. Ehdotetut
yksinkertaistamismahdollisuudet Ohjelmalle on etua
yksinkertaistamistoimenpiteistä, jotka sisältyvät varainhoitoasetuksen joka
kolmas vuosi tehtävään tarkistukseen. Komissio hyödyntää tässä yhteydessä
mahdollisuutta hyväksyä yksinkertaistamistoimenpiteitä, kuten esimerkiksi
pk-yritysten omistaja-johtajia koskevat vakioyksikkökustannukset tai kiinteiden
määrien käyttö henkilöstökustannuksissa edunsaajien tavanomaisten
kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti. C. Valvonnan muutosten vaikutus
noudattamatta jättämisen odotetun tason laskemiseen Lähtökohtana on nykytilanne, joka perustuu
kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman avustuksia koskeviin tarkastuksiin
tähän mennessä. Puiteohjelman tarkastuksissa havaittu virheprosentti tähän
mennessä on noin 5 prosenttia. Jos oletetaan, että –
tulevan kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevan
ohjelman edunsaajat ovat samanlaisia kuin kilpailukyvyn ja innovoinnin
puiteohjelman osallistuneet edunsaajat ja että –
kolmanneksen virhelähteistä odotetaan olevan B
kohdassa lueteluja, varainhoitoasetukseen sisältyvien
yksinkertaistamistoimenpiteiden odotetaan johtavan virheprosentin alenemiseen.
Virheiden odotetaan myös vähenevän tukikelpoisuussääntöjen selkeyttämisen
ansiosta. Päätelmät: kaikkien edellä mainittujen
toimenpiteiden perimmäisenä tavoitteena on päästä jäännösvirhetasoon, joka on
mahdollisimman lähellä 2:ta prosenttia ohjelman elinkaaren lopussa. Tämä perustuu siihen olettamukseen, että
yksinkertaistamistoimenpiteitä ei muuteta merkittävästi
päätöksentekoprosessissa. 3. JULKISET HANKINNAT Komission sisäisten valvontastandardien
täytäntöönpanoon perustuvissa sisäisen valvonnan puitteissa, parhaiden
ehdotusten valintaa ja sopimusten hallinnointia koskevissa julkisten
hankintojen menettelyissä hankkeen/sopimuksen koko keston ajan sekä laskuja ja
maksuja koskevissa ennakkotarkastuksissa on vältettävä yli 2 prosentin
jäännösvirheitä. 2.3. Toimenpiteet
petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut
torjunta- ja suojatoimenpiteet Komission petosten vastaisen strategian[28]
puitteissa ja Euroopan petostentorjuntaviraston OLAFin avustuksella –
osallistumalla petosten ehkäisy- ja havaitsemisverkoston toimintaan – yritys-
ja teollisuustoiminnan pääosasto on laatinut luonnoksen omasta petosten
vastaisesta strategiastaan, joka kattaa petosten ja sääntöjenvastaisuuksien
ehkäisyn ja havaitsemisen sekä sisäisesti että edunsaajien ja toimeksisaajien
tasolla. Strategia päivitetään vuosittain. Etenkin avustusten osalta yritys- ja
teollisuustoiminnan pääosaston petosten vastaista strategiaa koskevassa
toimintasuunnitelmassa esitetään keskusrekisterin luomista kaikista
edunsaajista (koordinaattoreista, yhteistyökumppaneista, alihankkijoista ja
muista toimijoista) ja hankkeista (raportit ja kustannusselvitykset).
Tietokanta sekä tehokas tietojen analysointiväline, jonka hankinta on
suunnitteilla ja joka havaitsee petosindikaattoreita (”punaisia lippuja”),
parantavat merkittävästi valvontatoimintaa ja tarkastusvalmiuksia. Lisätäkseen tietoa ja parantaakseen valmiuksia
ennaltaehkäisevien ja tehokkaiden tarkastusten tekemistä varten pääosaston
petosten vastaista strategiaa koskevaan toimintasuunnitelmaan sisältyy
koulutuksen ja ohjemateriaalin tarjontaa. Lisäksi laaditaan ja toteutetaan
edunsaajien taloudellisen ja teknisen kapasiteetin arviointia koskeva
valvontastrategia sekä petosindikaattoreihin perustuva edunsaajien
riskiluokitus, rekisteröinti tietoteknisiin välineisiin sekä merkinnät ennakko-
ja jälkitarkastuksia varten. Lisäksi kehitetään tarkastusmenetelmiä ja
neuvontaa riskiperusteista jälkitarkastusta varten; näissä keskitytään
mahdollisiin petos- ja sääntöjenvastaisuustapauksiin. Petosten vastainen
strategia linjataan myös paremmin sisäisten valvontastandardien mukaiseksi,
erityisesti riskinarvioinnin osalta, sekä muiden pääosastojen ja
edelleenvaltuutettujen tahojen vastaavien strategioiden mukaiseksi. Rahoitusvälineiden osalta komissio varmistaa,
että kansainvälisten rahoitusvälittäjien kanssa tehtyihin sopimusasiakirjoihin
sisältyy toimenpiteitä petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan
estämiseksi ja kansainvälisille rahoitusvälittäjille asetettava velvollisuus
saattaa nämä toimenpiteet osaksi sopimuksiaan valittujen välittäjien kanssa
sekä hallinto- ja valvontajärjestelmiinsä, mukaan luettuna komission ennalta
määrittämiin vaatimuksiin perustuva seurantatoiminta. 3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN
ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen
tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat ·
Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat
(ohjeelliset) Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden
ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä. Monivuot. rahoitus-kehyksen otsake || Budjettikohta || Määrärahalaji || Rahoitusosuudet Otsake 1 || JM || EFTA-mailta || ehdokas-mailta || kolmansilta mailta || varainhoito-asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet [1] || Toimintamenot: 02 02 01 Yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma || JM || KYLLÄ/ || KYLLÄ/ || KYLLÄ/ || ei [1] || Hallintomenot || Ei-JM || KYLLÄ/ || KYLLÄ/ || KYLLÄ/ || ei 3.2. Arvioidut
vaikutukset menoihin 3.2.1. Yhteenveto arvioiduista
vaikutuksista menoihin milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: 1 || Numero || [Otsake…..] Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto || || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Vuoden 2020 jälkeen || YHTEENSÄ Toimintamäärärahat || || || || || || || || || Budjettikohdan numero || Sitoumukset || (1) || 213,600 || 256,000 || 300,500 || 346,000 || 393,500 || 441,000 || 492,400 || || 2443,000 Maksut || (2) || 110,240 || 235,240 || 287,240 || 311,240 || 327,240 || 368,240 || 439,240 || 364,320 || 2443,000 Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[29] || 02,0104 || (3) || 11,000 || 11,000 || 11,000 || 11,000 || 11,000 || 12,000 || 12,000 || || 79,000 Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+3 || 224,600 || 267,000 || 311,500 || 357,000 || 404,500 || 453,000 || 504,400 || || 2522,000 Maksut || =2 +3 || 121,240 || 246,240 || 298,240 || 322,240 || 338,240 || 380,240 || 451,240 || 364,320 || 2522,000 Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || 213,600 || 256,000 || 300,500 || 346,000 || 393,500 || 441,000 || 492,400 || || 2443,000 || Maksut || (5) || 110,240 || 235,240 || 287,240 || 311,240 || 327,240 || 368,240 || 439,240 || 364,320 || 2443,000 || Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || 11,000 || 11,000 || 11,000 || 11,000 || 11,000 || 12,000 || 12,000 || || 79,000 || Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESTA <1> katettavat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =4+ 6 || 224,600 || 267,000 || 311,500 || 357,000 || 404,500 || 453,000 || 504,400 || || 2522,000 || Maksut || =5+ 6 || 121,240 || 246,240 || 298,240 || 322,240 || 338,240 || 380,240 || 451,240 || 364,320 || 2522,000 || || Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || ”Hallintomenot” milj. euroa (kolmen
desimaalin tarkkuudella) || || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto || Henkilöresurssit || 18,764 || 19,140 || 19,522 || 19,913 || 20,311 || 20,717 || 21,131 || 139,498 Muut hallintomenot || 0,086 || 0,088 || 0,089 || 0,091 || 0,093 || 0,095 || 0,097 || 0,639 || || || || || || || || || Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESTA 5 katettavat määrärahat YHTEENSÄ[30] || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 18,850 || 19,228 || 19,611 || 20,004 || 20,404 || 20,812 || 21,228 || 140,137 milj. euroa (kolmen
desimaalin tarkkuudella) || || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Vuoden 2020 jälkeen || YHTEENSÄ Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESTA 1–5 katettavat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 243,450 || 286,228 || 331,111 || 377,004 || 424,904 || 473,812 || 525,628 || || 2662,137 Maksut || 140,090 || 265,468 || 317,851 || 342,244 || 358,644 || 401,052 || 472,468 || 364,320 || 2662,137 3.2.2. Arvioidut
vaikutukset toimintamäärärahoihin –
¨ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja. –
X Ehdotus/aloite edellyttää
toimintamäärärahoja seuraavasti: Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen
desimaalin tarkkuudella) || || || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ || || || || || || Tuotokset || || || Suunnitellut tavoitteet ja tuotokset[31] || || || || Tuotoksen tyyppi[32] || Keskimäär. kustannukset || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä yhteensä || Kustannukset yhteensä || || ERITYISTAVOITE 1: Parannetaan EU:n yritysten toimintaedellytyksiä kilpailukyvyn ja kestävyyden kannalta || || || || || || || || || || || || || || || || || || || Euroopan kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät toimet || Tutkimukset, vaikutustenarvioinnit, muut arvioinnit, konferenssit || 0,250 || 54 || 13,500 || 55 || 13,750 || 57 || 14,250 || 58 || 14,500 || 60 || 15,000 || 61 || 15,250 || 62 || 15,500 || 407 || 101,680 || || || Pk-yrityksiä koskevan politiikan kehittämiseen ja niiden kilpailukyvyn edistämiseen suuntautuvat toimet || Kokoukset, raportit, tietokannat || 0,075 || 98 || 7,350 || 98 || 7,350 || 122 || 9,150 || 124 || 9,300 || 128 || 9,600 || 138 || 10,350 || 152 || 11,400 || 860 || 64,480 || || || Matkailu || Hankkeet, palkinnot, kyselyt, tapahtumat || 1,000 || 9 || 9,000 || 12 || 12,000 || 16 || 16,000 || 19 || 19,000 || 22 || 22,000 || 25 || 25,000 || 28 || 28,000 || 131 || 131,440 || || || Uudet liiketoiminta-ajatukset kulutustavaroiden osalta || Markkinoille saattamista koskevat hankkeet || 1,000 || 8 || 8,000 || 9 || 9,000 || 11 || 11,000 || 13 || 13,000 || 14 || 14,000 || 15 || 15,000 || 17 || 17,000 || 87 || 86,800 || || || Välisumma erityistavoite 1 || || || || || || || || || || || || || || || || 384,400 || || || ERITYISTAVOITE 2: Edistetään yrittäjyyttä || || || || || || || || || || || || || || || || || || || Yrittäjyyttä edistävät toimet || Tutkimukset, kampanjat, tapahtumat || 0,5 || 5 || 2,500 || 6 || 3,000 || 5 || 2,500 || 6 || 3,000 || 6 || 3,000 || 6 || 3,000 || 7 || 3,500 || 41 || 20,720 || || || Vaihtojen lukumäärä || 0,007 || 600 || 4,200 || 720 || 5,040 || 1300 || 9,100 || 1400 || 9,800 || 1650 || 11,550 || 1770 || 12,390 || 2000 || 14,000 || 9440 || 66,080 || || || Välisumma erityistavoite 2 || || || || || || || || || || || || || || || || 86,800 || || || ERITYISTAVOITE 3: Parannetaan pk-yritysten rahoitusmahdollisuksia || || || || || || || || || || || || || || || || || || Rahoitusvälineet || Edunsaajina olevien pk-yritysten määrä (lainatakaukset) || 0,004 || 7500 || 30,000 || 17 000 || 68,000 || 27 000 || 108,000 || 31 000 || 124,000 || 31 000 || 124,000 || 31 000 || 124,000 || 42 000 || 168,000 || 186500 || 746,320 || || || Lainojen määrä (milj. €) || || 1 071 || || 2 201 || || 3 384 || || 3 995 || || 4 065 || || 4 119 || || 5 420 || || 24255 || || || || Edunsaajina olevien pk-yritysten määrä (riskipääoma) || 1, 220 || 10 || 12,200 || 30 || 36,600 || 46 || 56,120 || 85 || 103,700 || 115 || 140,300 || 140 || 170,800 || 140 || 170,800 || 566 || 690,000 || || || Vipuvaikutus milj. € (riskipääoma) || || 103 || || 343 || || 686 || || 1 064 || || 1 445 || || 1 817 || || 1 869 || || 7 327 || || || || Välisumma erityistavoite 3 || || || || || || || || || || || || || || || || 1436,320 || || || ERITYISTAVOITE 4: Parannetaan pääsyä markkinoille || || || || || || || || || || || || || || || || || || || Enterprise Europe Network – Yritys-Eurooppa-verkosto || Kumppanuusehdotukset || 0,005 || 5732 || 28,660 || 5821 || 29,105 || 5923 || 29,615 || 6040 || 30,200 || 6106 || 30,530 || 6336 || 31,680 || 6540 || 32,700 || 42 498 || 212,500 || || || Tukipalveluita saavat pk-yritykset (1000:ta pk-yritystä kohti) || 0,065 || 403 || 26,195 || 418 || 27,170 || 438 || 28,47 || 458 || 29,77 || 488 || 31,720 || 508 || 33,020 || 539 || 35,035 || 3252 || 211,380 || || || Tuki pk-yrityksille ulkomailla || Tutkimukset || 0,250 || 10 || 2,500 || 12 || 3,000 || 15 || 3,750 || 14 || 3,500 || 15 || 3,750 || 18 || 4,500 || 20 || 5,000 || 104 || 25,951 || || || || Pk-keskukset, pk-helpdesk || 1,000 || 5 || 5,000 || 6 || 6,000 || 7 || 7,000 || 9 || 9,000 || 10 || 10,000 || 11 || 11,000 || 12 || 12,000 || 60 || 60,000 || || || || Foorumit, tapahtumat, edistämistoimet || 0,200 || 6 || 1,200 || 6 || 1,300 || 8 || 1,600 || 10 || 1,900 || 10 || 2,000 || 12 || 2,400 || 13 || 2,600 || || 13,249 || || || Tuki kansainväliseen teolliseen yhteistyöhön || Seminaarit, kokoukset || 0,200 || 5 || 1,000 || 7 || 1,400 || 8 || 1,600 || 9 || 1,800 || 10 || 2,000 || 11 || 2,200 || 12 || 2,400 || 62 || 12,400 || || || Välisumma erityistavoite 4 || || || || || || || || || || || || || || || || 535,480 || || || KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || 213,600 || || 256,000 || || 300,500 || || 346,000 || || 393,500 || || 441,000 || || 492,400 || || 2443,000 || || 3.2.3. Arvioidut
vaikutukset hallintomäärärahoihin 3.2.3.1. Yhteenveto
–
¨ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja. –
X Ehdotus/aloite edellyttää
hallintomäärärahoja seuraavasti: milj. euroa (kolmen
desimaalin tarkkuudella) || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || || Henkilöresurssit || 18,764 || 19,140 || 19,522 || 19,913 || 20,311 || 20,717 || 21,131 || 139,498 Muut hallintomenot || 0,086 || 0,088 || 0,089 || 0,091 || 0,093 || 0,095 || 0,097 || 0,639 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 18,850 || 19,228 || 19,611 || 20,004 || 20,404 || 20,812 || 21,228 || 140,137 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät[33] || || || || || || || || Henkilöresurssit || || || || || || || || Muut hallintomenot || || || || || || || || Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || || || || || || || || YHTEENSÄ || 18,85050 || 19,228 || 19,611 || 20,004 || 20,404 || 20,812 || 21,228 || 140,137 3.2.3.2. Henkilöresurssien
arvioitu tarve –
¨ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja. –
X Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja
seuraavasti: Arvio
ilmoitetaan kokoaikaiseksi muutettuna || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 110 || 110 || 110 || 110 || 110 || 110 || 110 XX 01 01 02 (lähetystöt) || || || || || || || XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || || 10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || || Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[34] || || || || || || || XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 58 || 58 || 58 || 58 || 58 || 58 || 58 XX 01 02 02 (lähetystöjen sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || || XX 01 04 yy[35] || päätoimipaikassa[36] || || || || || || || || lähetystöissä || || || || || || || XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || || 10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || || Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || || YHTEENSÄ || 168 || 168 || 168 || 168 || 168 || 168 || 168 XX viittaa kyseessä
olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon. Henkilöresurssien tarve katetaan toimen
hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa
toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla
henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea
hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen
jakomenettelyssä talousarvion puitteissa. Yritys- ja teollisuustoiminnan
pääosasto harkitsee toimien osittaista ulkoistamista olemassa olevalle
toimeenpanovirastolle. Määriä ja laskelmia muutetaan tarvittaessa ulkoistamismenettelyn
tulosten mukaisesti. Kuvaus henkilöstön tehtävistä: Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Ulkopuolinen henkilöstö || 3.2.4. Yhteensopivuus
nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa –
X Ehdotus/aloite on monivuotista rahoituskehystä
vuosiksi 2014–2020 koskevan komission ehdotuksen (KOM(2011) 500 lopullinen)
mukainen. –
¨ Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen
rahoitussuunnitelman muuttamista. Selvitys
rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen
tulevat budjettikohdat ja määrät […] –
¨ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön
ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.[37] Selvitys
tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen
otsakkeet, budjettikohdat ja määrät […] 3.2.5. Ulkopuolisten
tahojen maksut [täydennetään] –
Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu
ulkopuolisia tahoja. määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin
tarkkuudella) || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Yhteensä Ohjelmaan osallistuvat muut kuin EU:n jäsenvaltiot[38] || || || || || || || || Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || Pm || Pm || Pm || Pm || Pm || Pm || Pm || Pm 3.3. Arvioidut
vaikutukset tuloihin –
X Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia
tuloihin. –
¨ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti: –
¨ vaikutukset omiin varoihin –
¨ vaikutukset sekalaisiin tuloihin milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[39] Vuosi N || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) …. artikla || || || || || || || || Vastaava(t) menopuolen budjettikohta
(budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen
tapauksessa: […] Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen
laskentamenetelmästä. [1] KOM(2011)
500 lopullinen. [2] Verkkoportaalilla
ja verkko-opetuspalveluilla on ollut yli 50 000 käyttäjää ensimmäisten
kolmen vuoden aikana ja hakuja on tehty yli 2 miljoonaa; joka vuosi
järjestetään yli 30 koulutusseminaaria ja interaktiivista työpajaa, joissa
tarkastellaan pk-yritysten ongelmia. [3] Yksittäisten
pienempien jäsenvaltioiden tekemillä tutkimuksilla/kyselyillä on vähemmän
Euroopan tason lisäarvoa, ne eivät kata koko EU:ta ja voivat olla päällekkäisiä
muissa maissa jo toteutettujen tutkimusten kanssa. [4] Tämäntyyppisillä
toimenpiteillä saadaan paljon lisäarvoa ja vaikutusta, jos ne toteutetaan
koordinoidusti ja täydentävästi jäsenvaltioiden välillä; lisäksi pienemmillä
jäsenvaltioilla on yleensä vähemmän resursseja matkailukohteidensa ja etenkin
kansainvälisten matkailutuotteiden edistämiseen. [5] KOM(2011)
500 lopullinen ja SEC(2011) 867–868 lopullinen; Komission tiedonanto Euroopan
parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden
komitealle: ”Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio”, Osa II
(politiikkoja koskevat luvut). [6] Loppuraportti:
Evaluation of the Executive Agency for Competitiveness and Innovation;
12.5.2011. http://ec.europa.eu/cip/files/docs/evaluation-of-eaci-may-2011_en.pdf. [7] http://ec.europa.eu/cip/files/docs/public-consultation-annex2-to-final-report_en.pdf. [8] http://ec.europa.eu/enterprise/dg/files/evaluation/final_report_eip_interim_evaluation_04_2009_en.pdf. [9] http://ec.europa.eu/cip/files/docs/eip-final-evaluation-report_en.pdf. [10] Ohjelman
talousarviota on supistettu komission tiedonannossa ”Eurooppa 2020 -strategiaa
tukeva talousarvio” (KOM(2011) 500) ilmoitettuun summaan nähden, koska
standardointia tukevia toimia rahoitetaan 182 miljoonalla eurolla ohjelman
ulkopuolelta, jotta voidaan säilyttää toimien onnistunut rakenne ja tehokas
täytäntöönpano. [11] KOM(2010)
2020 lopullinen. [12] KOM(2010)
614 lopullinen. [13] KOM(2008)
394 lopullinen. [14] KOM(2011)
78 lopullinen. [15] KOM(2011)
398 lopullinen. [16] EUVL L
124, 20.5.2003, s. 36. [17] Yrittäjyyttä
koskeva Eurobarometritutkimus, 2009. [18] KOM(2010)
352 lopullinen. [19] EUVL C 139, 14.6.2006,
s. 1. [20] EUVL L 55, 28.2.2011, s.
13. [21] EUVL L
310, 9.11.2006, s. 15. [22] Nämä
indikaattorit viittaavat kehitykseen yritys- ja teollisuuspolitiikan alalla. Komissio
yksin ei ole vastuussa tavoitteiden saavuttamisesta. Alan tuloksiin vaikuttavat
myös monet muut tekijät, joihin komissio ei voi vaikuttaa. [23] NEER/REER
perustuu ULC:hen, poisluettuna valuuttakurssien vaihtelun vaikutukset (NEER =
nimellinen efektiivinen valuuttakurssi, REER = todellinen efektiivinen
valuuttakurssi, ULC = yksikkötyökustannukset). [24] ABM: toimintoperusteinen
johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi. [25] Sellaisina
kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a
ja b alakohdassa. [26] Kuvaukset
eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla
budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html. [27] Sellaisina
kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa. [28] KOM(2011)
376, 24.6.2011. [29] Tekninen
ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen
liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), toimeenpanovirastot (ottamatta
huomioon suunniteltua ulkoistamisen lisäystä), epäsuora ja suora
tutkimustoiminta. [30] Yritys- ja
teollisuustoiminnan pääosasto harkitsee toimien osittaista ulkoistamista
olemassa olevalle toimeenpanovirastolle. Määriä ja laskelmia muutetaan
tarvittaessa ulkoistamismenettelyn tulosten mukaisesti. ”Muut hallintomenot”
kattavat pakollisten komiteakokousten rahoituksen. [31] Tämä
alustava toimintamäärärahojen jakaminen ja talousarvion jakaminen ehdotetuille
toimille, jotka ovat seurausta siitä, perustuu suunniteltujen toimien
luonteeseen: esimerkiksi pk-yrityspolitiikan kehittämistä ja pk-yritysten
kilpailukyvyn edistämistä koskevat toimet ovat politiikan kehittämistä, joka
perustuu tutkimuksiin ja tapahtumiin, jotka toteutetaan julkisten hankintojen
kautta ja jotka aiheuttavat suhteellisesti vähemmän kustannuksia kuin toimet,
joita suunnitellaan matkailun ja kulutustavaroiden alalla ja jotka edellyttävät
ehdotuspyyntöjä. [32] Tuotokset
ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen
opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit). [33] Tekninen
ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen
liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora
tutkimustoiminta. [34] Sopimussuhteiset
toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö (”Intérimaire”), lähetystöjen nuoremmat
asiantuntijat, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat. [35] Toimintamäärärahoista
katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat). [36] Etenkin
rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto
(maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto. [37] Ks.
toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta. [38] Ohjelmaan
voivat osallistua erityisedellytyksin ja jos ne ovat maksaneet
rahoitusosuutensa ohjelmaan, Euroopan vapaakauppa-alueen maat (EFTA-maat),
jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ehdokasmaat ja mahdolliset
ehdokasmaat sekä Euroopan naapuruuspolitiikan piirin kuuluvat maat (ks. 5
artikla). [39] Perinteiset
omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli
bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.