Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa /* KOM/2011/0753 lopullinen - 2011/0368 (COD) */
PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Vapaus-, turvallisuus- ja oikeusasioiden
painoarvo on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Tämä politiikanala on keskeinen
osa eurooppalaista hanketta, jonka tavoitteena on luoda sisärajaton alue, jonne
sekä unionin että kolmansien maiden kansalaiset voivat saapua ja jonka sisällä
he voivat liikkua, asua ja työskennellä vapaasti ja tuoda kansallisille
työmarkkinoille uusia ideoita, pääomaa, tietoa ja innovaatioita tai täydentää
niiden vajeita luottaen siihen, että heidän oikeuksiaan noudatetaan ja että
heidän turvallisuutensa on taattu. Sisäpolitiikan lisääntynyt merkitys
todettiin vuonna 2009 hyväksytyssä Tukholman ohjelmassa[1], ja se on
myös yksi niistä aloista, joilla on tapahtunut merkittäviä muutoksia Lissabonin
sopimuksen johdosta. Sisäisen turvallisuuden alalla lähivuosina
toteutettavia toimenpiteitä varten on esitetty selkeät suuntaviivat sellaisissa
keskeisissä asiakirjoissa kuin komission tiedonanto EU:n sisäisestä
turvallisuudesta[2].
Unionilla on edessään merkittäviä haasteita sisäisen turvallisuuden alalla.
Terrorismi ja järjestäytynyt rikollisuus, huumekauppa, korruptio,
tietoverkkorikollisuus sekä ihmiskauppa ja laittomien aseiden kauppa
muodostavat vakavia uhkia myös tulevaisuudessa. Rikosten kokonaisluvun arvioidaan
pysyvän ennallaan, mutta rikollisuuden luonteen odotetaan muuttuvan, kun
rikolliset käyttävät rikosten tekemiseen uusia teknologioita. Rajatylittävä ja
järjestäytynyt rikollisuus luultavasti lisääntyvät, kehittyvät ja
kansainvälistyvät. Tiettyjen rikostyyppien kuten petosten, rahanpesun ja
tietoverkkorikollisuuden, odotetaan lisääntyvän. Lisätoimia tarvitaan myös
Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseksi tehokkaammin erityisesti
terrorihyökkäyksiltä ja yhdennetyn unionin lähestymistavan kehittämiseksi
riskin- ja kriisinhallintaan. Näiden tulevien haasteiden voittamiseksi
tarvitaan tehostettuja unionin tason toimia, jotta kansalaisia voidaan suojella
kasvavilta rajatylittäviltä uhkatekijöiltä ja tukea jäsenvaltioiden
toimivaltaisten viranomaisten operatiivista toimintaa muun muassa riittävällä
unionin rahoituksella. Tätä varten Tukholman ohjelmassa vaaditaan
nimenomaisesti uuden rahaston perustamista sisäisen turvallisuuden strategian
täytäntöönpanon tukemiseksi sekä johdonmukaisen ja kattavan lähestymistavan
omaksumista lainvalvontayhteistyöhön, joka käsittää myös unionin ulkorajojen
hallinnoinnin. Tältä pohjalta komissio ehdotti 29. kesäkuuta
2011 hyväksymässään ehdotuksessa uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä
vuosiksi 2014–2020[3],
että sisäasioiden rahoituksen rakennetta yksinkertaistettaisiin vähentämällä
rahoitusohjelmien määrä kahteen eli sisäisen turvallisuuden rahastoon ja
turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoon. Sisäisen turvallisuuden rahaston
kokonaisbudjetti on 4 648 miljoonaa euroa (nykyhintoina), joilla tuetaan
sisäisen turvallisuuden strategiassa vahvistettujen viiden strategisen
tavoitteen toteuttamista: hajotetaan kansainväliset rikollisverkostot;
ehkäistään terrorismia ja puututaan radikalisoitumiseen ja terroristien värväystoimintaan;
parannetaan kansalaisten ja yritysten turvallisuutta verkkoympäristössä;
vahvistetaan turvallisuutta rajavalvonnan avulla ja parannetaan Euroopan kykyä
selviytyä kriiseistä ja katastrofeista. Koska sisäisen turvallisuuden strategia kattaa
hyvin erilaisia strategisia tavoitteita, joilla on eri oikeusperustat, sitä ei
oikeudellisista syistä ole mahdollista perustaa yhtenä rahoitusvälineenä. Sen
vuoksi rahasto ehdotetaan perustettavaksi kattavana rahoituskehyksenä, joka
käsittää kaksi alakohtaista ehdotusta (tämä on niistä toinen) ja niitä
täydentävän horisontaalisen säädöksen, jossa vahvistetaan niitä koskevat
yhteiset säännökset. Oikeudellista rakennetta selostetaan lähemmin
3 jaksossa. 2. INTRESSITAHOJEN KUULEMISEN JA
VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET Nykyisin korostetaan arvioinnin merkitystä
päätöksenteon perusteena. Sen mukaisesti tämä ehdotus perustuu arviointien
tuloksiin, sidosryhmien kuulemiseen ja vaikutusten arviointiin. Tulevien sisäpoliittisten rahoitusvälineiden
valmistelu alkoi vuonna 2010 ja jatkui vuoteen 2011. Valmistelutyön yhteydessä
annettiin ulkopuolisen arvioijan tehtäväksi toteuttaa selvitys näiden
välineiden vaikutuksista. Selvitys käynnistettiin joulukuussa 2010, ja se
valmistui heinäkuussa 2011. Siinä tarkastellut ongelmat, tavoitteet ja
mahdolliset toimintalinjaukset sekä arviot niiden vaikutuksista perustuivat
nykyisiä rahoitusvälineitä koskevien vaikutustenarviointien tuloksiin. Komissio
laati selvityksen perusteella vaikutustenarviointikertomuksen, josta
vaikutustenarviointilautakunta antoi lausuntonsa 9. syyskuuta 2011. Arvioinnin
merkitystä päätöksenteon perusteena korostavan lähestymistavan mukaisesti tässä
ehdotuksessa on otettu huomioon myös turvallisuutta ja vapauksien suojelua
koskevan yleisohjelman virallinen väliarviointi[4], joka kattaa rikosten ennalta ehkäisyä ja
torjuntaa (ISEC) sekä terrorismin ja muiden turvallisuuteen liittyvien riskien
ennalta ehkäisyä, torjuntavalmiutta ja niiden seurausten hallintaa (CIPS)
koskevien erityisohjelmien täytäntöönpanon vuosina 2007–2009. Komissio arvioi
16. kesäkuuta 2011 päivätyssä kertomuksessaan ohjelmien täytäntöönpanon
laadullisia ja määrällisiä näkökohtia ja saavutettuja tuloksia sekä kartoitti
ohjelman perusteella toteutetut toimet, analysoi rahoitettujen hankkeiden tehokkuutta
ja tutki, olisiko ohjelmavälineitä ja täytäntöönpanomekanismeja tarpeen
tarkistaa. Lisäksi tämän ehdotuksen laatimisessa on
otettu huomioon EU:n sisäasioiden rahoituksesta verkkokyselyn muodossa
5.1.–20.3.2011 järjestetyn julkisen kuulemisen tulokset[5].
Kommentteja pyydettiin sekä EU:n että kolmansien maiden sidosryhmiltä. Kyselyyn
saatiin kansalaisilta ja järjestöiltä yhteensä 115 vastausta, joista kahdeksan
oli lausuntoja. Vastaajia oli kaikista jäsenvaltioista ja lisäksi muutamista
kolmansista maista. Vuonna 2011 järjestetyssä konferenssissa The
future of EU funding for Home Affairs: A fresh look keskeisten sidosryhmien
(jäsenvaltiot, kansainväliset järjestöt, kansalaisjärjestöt ym.) edustajat
vaihtoivat näkemyksiä EU:n sisäasioiden tulevasta rahoituksesta. Konferenssissa
myös vahvistettiin vaikutustenarvioinnin ja julkisen kuulemisen tulokset. Kysymys tulevasta rahoituksesta on noussut
esiin keskusteluissa toimielinten edustajien kanssa useaan otteeseen, mm.
oikeus- ja sisäasioiden neuvoston epävirallisissa lounaskeskusteluissa
21. tammikuuta 2011, Euroopan parlamentin poliittisten koordinaattorien
epävirallisessa aamiaistilaisuudessa 26. tammikuuta 2011, komissaari
Malmströmin kuulemisessa EU:n poliittisia haasteita ja rahoitusta käsittelevässä
Euroopan parlamentin erityisvaliokunnassa 10. maaliskuuta 2011 sekä
sisäasioiden pääosaston pääjohtajan ja Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien
sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan jäsenten mielipidevaihdossa
17. maaliskuuta 2011. Nimenomaan sisäisen turvallisuuden alaan
liittyviä tulevia rahoitusvälineitä koskevaa asiantuntijaneuvontaa on saatu
Europolin turvallisuuskomitean (COSI) kokouksessa 5. lokakuuta 2010 käydyissä
keskusteluissa, joissa vaihdettiin alustavia näkemyksiä jäsenvaltioiden ja virastojen
(Eurojust, Europol, CEPOL ja Frontex) edustajien kanssa, sekä EOSin 9.
helmikuuta 2011 järjestämässä konferenssissa Industry and Security.
Lisäksi jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa keskusteltiin sisäisen
turvallisuuden rahoitusvälineen täytäntöönpanoon liittyvistä teknisistä
näkökohdista turvallisuutta ja vapauksien suojelua koskevan yleisohjelman
erityisohjelmien (ISEC ja CIPS) kokouksissa 15. helmikuuta ja 18. heinäkuuta
2011. Edellä mainitut kuulemiset, konferenssit ja
asiantuntijoiden kanssa käydyt keskustelut ovat vahvistaneet keskeisten
sidosryhmien olevan yhtä mieltä siitä, että unionin rahoitusta on voitava
käyttää sisäisen turvallisuuden alalla laajemmin, myös sisäisen turvallisuuden
ulkoisen ulottuvuuden osalta. Samalla on pyrittävä yksinkertaistamaan
täytäntöönpanomekanismeja ja lisäämään joustavuutta erityisesti
hätätilanteisiin vastaamisen helpottamiseksi. Lisäarvon parantamiseksi unionin
rahoitusta myönnettäessä olisi otettava nykyistä paremmin huomioon unionin
tason painopisteet ja strategiset sitoumukset, ja varoja olisi kohdennettava
erityisesti EU:n sisäasioiden säännöstön täytäntöönpanon tukemiseen.
Sidosryhmien mukaan sisäisen turvallisuuden laajat temaattiset painopisteet on
vahvistettu jo vuonna 2009 hyväksytyssä Tukholman ohjelmassa ja vuonna 2010
hyväksytyssä sisäisen turvallisuuden strategiassa. Siksi tuleva
rahoitusmekanismi olisi määriteltävä kattavasti niin, että sen piiriin kuuluvat
sekä lainvalvonta- ja rajavalvonta- että tulliviranomaiset. Lisäksi pidettiin
tärkeänä, että alalla toimivia unionin virastoja, kuten Europolia ja Frontexia,
hyödynnetään nykyistä enemmän. Rahoitusvälineiden määrän vähentämistä kahteen
kannatettiin laajasti edellyttäen, että tämä todella yksinkertaistaisi
menettelyjä. Sidosryhmät kannattivat myös joustavan hätätilannemekanismin
käyttöönottoa. Hallinnointia yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja siirtymistä
monivuotiseen ohjelmasuunnitteluun pidettiin yleisesti tarkoituksenmukaisena
hallintotapana sisäasioiden rahoituksen toteuttamiseksi. Valtiosta
riippumattomat järjestöt olivat tosin sitä mieltä, että myös suoraa
hallinnointia olisi jatkettava. 3. EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ Toiminnan oikeusperusta on Euroopan unionista
tehdyn sopimuksen 3 artiklan 2 kohta, jonka mukaan ”unioni tarjoaa kansalaisilleen
vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen, jolla ei ole sisärajoja ja jolla
taataan henkilöiden vapaa liikkuvuus, toteuttaen samalla ulkorajoilla tehtäviä
tarkastuksia, turvapaikkaa, maahanmuuttoa sekä rikollisuuden ehkäisyä ja
torjuntaa koskevat aiheelliset toimenpiteet”. Unionin toiminta on oikeutettua Euroopan
unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’,
67 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden nojalla, sillä siinä
määritellään keinot vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen
toteuttamiseksi. Tällä asetuksella on useita oikeusperustoja
vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevassa SEUT-sopimuksen
V osastossa (82 artiklan 1 kohta, 84 artikla ja 87 artiklan 2 kohta). Nämä
artiklat ovat yhteensopivia oikeusperustoja kyseisen osaston perusteella
tapahtuvaan päätöksentekoon liittyvien oikeudellisten vaatimusten mukaisesti. Vaikka toiminnan tavoitteet ovat keskenään
johdonmukaisia, sisäisen turvallisuuden rahastoa ei voida perustaa yhdellä
kattavalla säädösehdotuksella siksi, että äänestysjärjestelyihin neuvostossa
vaikuttaa ns. eriytetty yhdentyminen eli se, sovelletaanko pöytäkirjaa nro 19
(Schengenin säännöstöstä), pöytäkirjaa nro 21 (Yhdistyneen kuningaskunnan ja
Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta) vai
pöytäkirjaa nro 22 (Tanskan asemasta, mukaan lukien sen suhde SEUT-sopimuksen
kolmannen osan V osastoon). Tämän vuoksi sisäisen turvallisuuden rahasto
perustetaan kahdesta erillisestä säädöksestä muodostuvan kattavan rahoituskehyksen
muodossa siten, että kummassakin säädöksessä vahvistetaan tietty rahaston
osa-alue ja siihen liittyvät tavoitteet, tukikelpoiset toimet ja niihin
osoitettavat määrärahat: ·
asetus poliisiyhteistyön, rikollisuuden
ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan osa-alueen määrittämisestä
osana rahastoa; ·
asetus rajavalvonnan ja yhteisen viisumipolitiikan
osa-alueen määrittämisestä osana rahastoa. Tämän asetuksen perusteella voidaan myöntää
rahoitustukea poliisiyhteistyötä, tietojenvaihdon ja tietojen saatavuuden
edistämistä, rikollisuuden ehkäisemistä ja rajatylittävän sekä vakavan ja
järjestäytyneen rikollisuuden sekä terrorismin torjumista varten. Näiden
lisäksi rahoitustukea voidaan myöntää väestön ja elintärkeiden
infrastruktuurien suojelemiseen turvallisuuteen liittyviltä vaaratilanteilta ja
turvallisuuteen liittyvien vaaratilanteiden tehokasta hallinnointia varten
osana sisäisen turvallisuuden rahaston kattavaa kehystä. Rahoitustukea
myönnettäessä otetaan unionin yhteiset politiikat (strategiat, ohjelmat ja
toimintasuunnitelmat), lainsäädäntö, käytännön yhteistyö sekä uhkien ja riskien
arvioinnit. Tämän vuoksi ne kaksi ohjelmaa (ISEC ja CIPS), joista nyt
myönnetään rahoitustukea tälle alalle, olisi kumottava alkaen 1. päivästä
tammikuuta 2014, siirtymäsäännösten soveltamista kuitenkaan rajoittamatta.
CIPS-ohjelmaa (neuvoston päätös 2007/124/EY, Euratom) ei kuitenkaan ole
mahdollista kumota tällä asetuksella sen kaksiosaisesta oikeusperustasta (EY,
Euratom) johtuvien äänestysjärjestelyjen vuoksi, vaan sen kumoamisesta on
annettava erillinen säädös. Kaiken kaikkiaan tällä alalla voidaan
saavuttaa selkeää lisäarvoa unionin toimilla verrattuna jäsenvaltioiden
yksinään toteuttamiin toimiin. Koska Euroopan unionilla on jäsenvaltioita
paremmat edellytykset puuttua rajatylittäviin tilanteisiin ja luoda kehys
yhteisille lähestymistavoille, tämän asetuksen perusteella myönnettävä
rahoitustuki edistää erityisesti kansallisten ja EU:n tason valmiuksien
kehittämistä sekä rajatylittävää yhteistyötä ja koordinointia, viestinnän
helpottamista ja suojaamista, verkostoitumista, keskinäistä luottamusta ja
tietojen sekä kokemusten vaihtoa. Tässä yhteydessä kuitenkin todetaan, että
toimet on toteutettava tarkoituksenmukaisella tasolla ja että unionin toimissa
ei pidä mennä pidemmälle kuin on tarpeen. Kuten talousarvion
kokonaistarkastelussa korostetaan, ”EU:n talousarviosta olisi rahoitettava EU:n
julkisia hyödykkeitä, toimia, joita jäsenvaltiot ja alueet eivät itse pysty
rahoittamaan, ja toimia, joissa EU:n rahoituksella voidaan varmistaa paremmat
tulokset”.[6] 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Komission ehdotus uudesta monivuotisesta
rahoituskehyksestä vuosiksi 2014–2020 sisältää 4 648 miljoonan euron
määrärahan (nykyhintoina) sisäisen turvallisuuden rahastoa varten. Tämän
kokonaismäärärahan puitteissa on varattu tämän ehdotuksen täytäntöönpanoon
alustavasti 1 128 miljoonaa euroa. Alustavien suunnitelmien mukaan
50 prosenttia tästä määrästä (564 milj. euroa) käytettäisiin
jäsenvaltioiden kansallisiin ohjelmiin ja toiset 50 prosenttia
(564 milj. euroa) komission johdolla keskitetyn hallinnoinnin perusteella
unionin toimiin, hätätoimenpiteisiin ja tekniseen apuun. miljoonaa
euroa Sisäisen turvallisuuden rahasto ml. uudet tietojärjestelmät || || 4 648 - poliisiyhteistyötä koskeva väline || || 1 128 - rajavalvontaa koskeva väline || || 3 520 5. EHDOTUKSEN KESKEISET KOHDAT ·
Keskittyminen strategisiin painopisteisiin Riittävien ja näkyvien vaikutusten
varmistamiseksi tässä asetuksessa ehdotetaan, että unionin rahoitustuki
keskitetään vuosina 2014–2020 viiteen keskeiseen strategiseen painopisteeseen
(EU:n sisäisen turvallisuuden strategian mukaisesti): –
ehkäistään ja torjutaan rajatylittävää, vakavaa ja
järjestäytynyttä rikollisuutta; –
parannetaan kansalaisten ja yritysten
turvallisuutta verkkoympäristössä; –
ehkäistään terrorismia ja puututaan
radikalisoitumiseen ja terroristien värväystoimintaan; –
parannetaan valmiuksia suojata elintärkeitä
infrastruktuureja kaikilla talouden aloilla; ja –
parannetaan Euroopan kykyä selviytyä kriiseistä ja
katastrofeista. Jäsenvaltioiden on otettava huomioon nämä
asetuksen liitteessä vahvistettavat strategiset painopisteet, kun ne laativat
monivuotisia kansallisia ohjelmiaan. Painopisteitä voidaan muuttaa milloin
tahansa yksinkertaistetulla menettelyllä annettavalla delegoidulla säädöksellä,
jos ilmenee uusia riskejä tai uhkatekijöitä. Lisäksi jäsenvaltioita voidaan
kannustaa toteuttamaan näitä unionin strategisia painopisteitä korottamalla
niihin liittyvien kansallisten täytäntöönpanotoimien unionilta tuleva
osarahoitus 75 prosentista 90 prosenttiin horisontaalisen asetuksen mukaisesti.
Tämän asetuksen perusteella tuettavat
konkreettiset toimet kattavat ensisijaisesti toimia, joilla vahvistetaan
jäsenvaltioiden operatiivisia valmiuksia, kuten yhteisiä rajatylittäviä toimia,
parhaiden käytäntöjen vaihtoa, uusien menetelmien ja teknologioiden testausta
ja validointia (jotta voidaan kuroa kiinni välimatka unionin rahoittamaan
turvallisuustutkimukseen), teknisten laitteiden ja perusrakenteiden hankintaa,
koulutusta ja henkilöstövaihtoa, analyyttisia toimintoja kuten riskien ja
uhkatekijöiden arviointeja sekä verkostoitumista. Jotta sisäasioiden alalla toimivien unionin
virastojen pätevyyttä ja asiantuntemusta voitaisiin käyttää tehokkaammin,
komissio aikoo käyttää myös varainhoitoasetuksen[7] tarjoamaa mahdollisuutta osoittaa tämän
asetuksen mukaisesti käytettävissä olevilla määrärahoilla virastoille
erityistehtäviä, edellyttäen että nämä tehtävät kuuluvat virastojen
toimenkuvaan ja täydentävät niiden työohjelmaa. Tähän välineeseen perustuvien
tehtävien osalta tämä tarkoittaa erityisesti Euroopan poliisivirastoa (Europol)
ja esimerkiksi yhteisten tutkintaryhmien organisointia tai
Prüm-neuvontapalvelua sekä Euroopan poliisiakatemiaa (Cepol) ja muun muassa
soveltuvien kolmansien maiden lainvalvontaviranomaisten henkilöstölle
tarkoitettujen eurooppalaisten koulutussuunnitelmien, yhteisten temaattisten
oppijaksojen ja moduulien laatimista ja toteuttamista. ·
Käytettävissä olevien resurssien jakautuminen Tämän välineen kokonaisrahoitus kaudelle
2014–2020 käsittää kaksi osaa: unionin talousarviosta saatavat määrärahat
(1 128 miljoonaa euroa nykyhintoina) ja Schengenin säännöstön
täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen osallistuvien maiden (Norja,
Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein) rahoitusosuus, jonka määrä ei ole vielä
tiedossa. Jäsenvaltioista Tanska ei osallistu tämän asetuksen antamiseen, kun
taas Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta saattavat päättää osallistua siihen
niiden asemasta tehtyjen pöytäkirjojen mukaisesti. Kokonaismäärärahat, 1 128 miljoonaa
euroa, jakautuvat kahteen yhtä suureen osaan (50/50): jäsenvaltiot saavat
alustavasti 564 miljoonaa euroa (nykyhintoina) (yhteistyössä toteutettavaan
hallinnointiin perustuvia) kansallisia ohjelmiaan varten ja unionin toimiin, hätäapuun
ja tekniseen apuun, ja komissio panee täytäntöön vastaavan alustavan määrän
soveltaen suoraa ja välillistä hallinnointia. Kriteerit, joiden perusteella käytettävissä
olevat varat jaetaan jäsenvaltioille, liittyvät jäsenvaltioiden suojelua tarvitseviin
kohteisiin: niiden väestö ja pinta-ala, niiden lentokenttien ja satamien kautta
kulkeva henkilö- ja tavaraliikenne sekä unionin lainsäädännön perusteella
nimetyt elintärkeät infrastruktuurit. Koska tässä yhteydessä on otettava
huomioon jäsenvaltioiden erilaiset rahoitusvalmiudet, viidenneksi
(käänteiseksi) myöntämiskriteeriksi on otettu niiden bruttokansantuote. ·
Hätäapu ja kolmansissa maissa toteutettavat ja
niihin liittyvät toimet Tässä asetuksessa ja horisontaalisessa
asetuksessa vahvistetaan erityissäännökset, joiden nojalla unioni voi toteuttaa
nopeita ja tehokkaita toimia, kun ilmenee sellaisia turvallisuuteen liittyviä
vaaratilanteita tai uusia uhkakuvia, jotka vaikuttavat tai saattavat vaikuttaa
hyvin kielteisesti väestön turvallisuuteen yhdessä tai useammassa
jäsenvaltiossa (hätätilanne). Tällaisista hätäaputoimista päättää aina
komissio, mutta niitä voivat ehdottaa myös jäsenvaltiot, unionin virastot,
kansainväliset järjestöt tai SEUT-sopimuksen 71 artiklan nojalla perustettu
sisäisen turvallisuuden pysyvä komitea (COSI), jota edustaa neuvoston
puheenjohtajana toimiva jäsenvaltio. Hätäapu ei rajoitu pelkästään EU:n
alueelle, vaan sitä voidaan myöntää myös kolmansissa maissa toteutettaviin tai
niihin liittyviin toimenpiteisiin. Yleensä ne kolmansissa maissa toteutettavat
tai niihin liittyvät toimet, joihin voidaan myöntää rahoitusta tämän asetuksen
perusteella, ovat lyhytaikaisia operaatioita, jotka vaikuttavat suoraan unionin
sisäiseen turvallisuuteen, kuten yhteiset rajatylittävät toimet, teknisten
laitteiden hankinta, tietojenvaihtoon ja koulutukseen liittyvät toimet,
uhkatekijöiden ja riskien arvioinnit sekä rahoitustuki tietoisuuden lisäämiseen
ja viestintään liittyville toimille. Kolmansissa maissa toteutettavien toimien
täytäntöönpanosta vastaa ensisijaisesti komissio soveltaen joko suoraa tai
välillistä hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti. Tästä rahastosta ei
rahoiteta suoraan kehitystä tukevia toimia, vaan niillä täydennetään
tarvittaessa rahoitusapua, jota annetaan unionin ulkoisen avun välineistä,
jotka ovat jatkossakin tärkein rahoituslähde tuettaessa valmiuksien
kehittämistä kolmansissa maissa. Tällaisten toimien toteuttamisessa pyritään
noudattamaan täysin johdonmukaisesti asianomaista maata tai aluetta koskevan
unionin ulkoisen toiminnan ja ulkopolitiikan periaatteita ja yleistavoitteita.
Toimien täydentävyys varmistetaan tehostamalla koordinointia Euroopan
ulkosuhdehallinnon ja asianomaisten komission yksiköiden kanssa. 2011/0368 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen
ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineen perustamisesta osana
sisäisen turvallisuuden rahastoa EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN
UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan 1 kohdan, 84 artiklan sekä
87 artiklan 2 kohdan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen[8], sen jälkeen kun esitys
lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille
parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja
sosiaalikomitean lausunnon[9], ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[10], noudattavat tavallista
lainsäätämisjärjestystä, sekä katsovat seuraavaa: (1) Unionin tavoite korkean
turvallisuustason varmistamisesta Euroopan unionissa vapauden, turvallisuuden
ja oikeuden alueella (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 67
artiklan 3 kohta) olisi saavutettava muun muassa toteuttamalla toimenpiteitä
rikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä tukemalla jäsenvaltioiden ja
kolmansien maiden lainvalvontaviranomaisten yhteistyötä ja niiden välistä
koordinointia. (2) Tämän tavoitteen
saavuttamiseksi olisi toteutettava tehostettuja unionin tason toimia, jotta
ihmisiä ja omaisuutta voidaan suojella kasvavilta rajatylittäviltä
uhkatekijöiltä ja tukea jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten
toimintaa. Terrorismi ja järjestäytynyt
rikollisuus, huumekauppa, korruptio, tietoverkkorikollisuus sekä ihmiskauppa ja
laittomien aseiden kauppa muodostavat edelleen uhkan unionin sisäiselle
turvallisuudelle. (3) Euroopan unionin sisäisen
turvallisuuden strategia, jonka neuvosto hyväksyi helmikuussa 2010[11],
sisältää yhteisen toimintasuunnitelman näiden yhteisten turvallisuushaasteiden
ratkaisemiseksi. Komission marraskuussa 2010 hyväksymässä EU:n sisäisen
turvallisuuden strategian toteuttamissuunnitelmassa[12]
strategian periaatteet ja suuntaviivat muunnetaan konkreettisiksi
toimenpiteiksi määrittelemällä viisi strategista tavoitetta: hajotetaan
kansainväliset rikollisverkostot, ehkäistään terrorismia ja puututaan
radikalisoitumiseen ja terroristien värväystoimintaan, parannetaan kansalaisten
ja yritysten turvallisuutta verkkoympäristössä, vahvistetaan turvallisuutta
rajavalvonnan avulla ja parannetaan Euroopan kykyä selviytyä kriiseistä ja
katastrofeista. (4) Jäsenvaltioiden välinen
yhteisvastuullisuus, selkeä tehtävänjako, perusoikeuksien ja oikeusvaltion
kunnioittaminen sekä kokonaisvaltaisen näkemyksen vahva painottaminen ja
sisäisen turvallisuuden erottamaton yhteys ulkoiseen turvallisuuteen olisi
otettava huomioon sisäisen turvallisuuden strategian täytäntöönpanoa ohjaavina
keskeisinä periaatteina. (5) Sisäisen turvallisuuden
strategian täytäntöönpanon edistämiseksi ja sen operatiivisen toteutumisen
varmistamiseksi jäsenvaltioille olisi annettava riittävästi unionin
rahoitustukea perustamalla sisäisen turvallisuuden rahasto. (6) Perussopimuksen V osastoon
liittyvien oikeudellisten vaatimusten vuoksi sisäisen turvallisuuden rahastoa
ei ole mahdollista perustaa yhtenä rahoitusvälineenä. (7) Sen vuoksi rahasto olisi
perustettava kattavana kehyksenä, josta myönnetään EU:n rahoitusta sisäisen
turvallisuuden alalla ja joka käsittää tällä asetuksella perustettavan välineen
sekä välineen, joka perustetaan ulkorajojen ja viisumipolitiikan
rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa
annettavalla asetuksella (EU) N:o XXX/2012[13]. Kattavaa kehystä olisi täydennettävä
turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoon ja poliisiyhteistyön, rikollisuuden
ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineeseen
sovellettavista yleisistä säännöksistä annetulla asetuksella (EU) N:o XXX/2012[14]. (8) Tähän asetukseen ja
ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen
turvallisuuden rahastoa annettuun asetukseen (EU) N:o XXX/2012 perustuvien
määrärahojen olisi yhdessä muodostettava rahaston koko voimassaoloajan
kokonaismäärärahat, joita budjettivallan käyttäjä pitää toimielinten sopimuksen
17 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa
talousarviomenettelyssä. (9) Tämän asetuksen perusteella
olisi myönnettävä rahoitustukea poliisiyhteistyön, tietojenvaihdon ja tietojen
saatavuuden edistämiseen, rikollisuuden ehkäisemiseen ja rajatylittävän,
vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden sekä terrorismin torjumiseen, väestön
ja elintärkeiden infrastruktuurien suojelemiseen turvallisuuteen liittyviltä
vaaratilanteilta sekä turvallisuuteen liittyvien vaaratilanteiden tehokkaan
hallinnoinnin edistämiseen osana sisäisen turvallisuuden rahaston kattavaa
kehystä, ottaen huomioon yhteiset politiikat (strategiat, ohjelmat ja
toimintasuunnitelmat), lainsäädäntö ja käytännön yhteistyö. (10) Näillä aloilla myönnettävällä
rahoitustuella tuetaan erityisesti toimia, jotka edistävät rajatylittäviä
yhteisiä toimia, tietojenvaihtoa ja tietojen saatavuutta, parhaiden
käytänteiden vaihtoa, helpompaa ja suojattua viestintää ja koordinointia,
koulutusta ja henkilöstövaihtoa, analyysi-, seuranta- ja arviointitoimia,
kattavia uhkien ja riskien arviointeja, tietoisuuden lisäämiseen tähtääviä
toimia, uuden teknologian testausta ja validointia, forensiseen tieteeseen
liittyvää tutkimusta sekä yhteentoimivien teknisten laitteistojen hankintoja. (11) Kun tämän välineen tuella
toteutetaan toimenpiteitä kolmansissa maissa ja niihin liittyviä toimenpiteitä,
olisi hyödynnettävä synergiaa ja noudatettava johdonmukaisuutta muiden unionin
ulkopuolella toteutettavien, sekä maantieteellisistä että temaattisista unionin
ulkoisen avun välineistä tuettujen toimien kanssa. Näiden toimien
toteuttamisessa olisi etenkin pyrittävä noudattamaan täysin johdonmukaisesti
asianomaista maata tai aluetta koskevan unionin ulkoisen toiminnan periaatteita
ja yleistavoitteita. Niiden tarkoituksena ei tulisi olla tukea suoraan kehitysyhteistyöhön
suunnattuja toimia, vaan niillä olisi tarvittaessa täydennettävä ulkoisen avun
välineiden perusteella myönnettyä rahoitusta. Olisi myös pyrittävä
johdonmukaisuuteen suhteessa humanitaarista apua koskevaan unionin politiikkaan
erityisesti hätätoimenpiteiden toteuttamisen osalta. (12) Tämä väline olisi pantava
täytäntöön noudattaen täysin Euroopan unionin peruskirjassa vahvistettuja
oikeuksia ja periaatteita. (13) Sisäisen turvallisuuden
rahaston täytäntöönpanon yhdenmukaisuuden varmistamiseksi rahastoon osoitetut
unionin varat olisi pantava täytäntöön yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin
mukaisesti, lukuun ottamatta unionin erityisen edun mukaisia toimia, jäljempänä
’unionin toimet’, hätäapua ja teknistä apua, jotka pannaan täytäntöön suoraa ja
välillistä hallinnointia soveltaen. (14) Jäsenvaltioille niiden
kansallisten ohjelmien täytäntöönpanoa varten osoitetut määrärahat olisi
jaettava sellaisten selkeiden ja objektiivisten kriteerien perusteella, jotka
liittyvät jäsenvaltioiden suojelua tarvitseviin julkisiin hyödykkeisiin ja
jäsenvaltioiden taloudelliseen kykyyn varmistaa sisäisen turvallisuuden korkea
taso, kuten väestön lukumäärä, valtion pinta-ala, niiden kansainvälisten
lentokenttien ja satamien kautta kulkevien matkustajien ja rahdin määrä,
Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien lukumäärä ja jäsenvaltioiden
bruttokansantuote. (15) Jotta voidaan lujittaa
yhteisvastuuta ja vastuunjakoa unionin yhteisistä politiikoista, strategioista
ja ohjelmista, jäsenvaltioita olisi kannustettava käyttämään osa kansallisiin
ohjelmiin myönnetyistä kokonaisresursseista tämän asetuksen liitteessä
vahvistettuihin unionin strategisiin painopisteisiin. Näitä painopisteitä
koskevien hankkeiden osalta unionin osarahoitus olisi korotettava 90
prosenttiin niiden tukikelpoisista kokonaiskustannuksista asetuksen (EU) N:o
XXX/2012 [horisontaaliasetus] mukaisesti. (16) Unionin käyttöön jäävien
resurssien enimmäismäärän olisi oltava yhtä suuri kuin jäsenvaltioille niiden
kansallisten ohjelmien täytäntöönpanoa varten myönnettävien resurssien määrä.
Näin voidaan varmistaa, että unioni pystyy tiettynä varainhoitovuonna tukemaan
toimia, jotka ovat unionin erityisen edun mukaisia, esimerkiksi selvityksiä,
uusien teknologioiden testausta ja validointia, valtioiden välisiä hankkeita,
verkostoitumista ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa, asiaa koskevan unionin
lainsäädännön ja politiikkojen täytäntöönpanon seurantaa sekä kolmansissa
maissa toteutettavia ja niihin liittyviä toimia. Tuettavien toimien olisi
oltava unionin strategioissa, ohjelmissa, toimintasuunnitelmissa ja riskien ja
uhkien arvioinneissa yksilöityjen painopisteiden mukaisia. (17) Jotta voitaisiin vahvistaa
EU:n kykyä reagoida välittömästi unionin turvallisuuteen liittyviin
vaaratilanteisiin ja uusiin uhkakuviin, olisi oltava mahdollista myöntää
hätäapua asetuksella (EU) N:o XXX/2012 [horisontaaliasetus] perustetun nopean
toiminnan mekanismin mukaisesti. (18) Unionin talousarviosta
myönnettävä rahoitus olisi keskitettävä toimiin, joissa unionin toiminta voi
tuoda lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin. Koska
unionilla on jäsenvaltioita paremmat edellytykset puuttua rajatylittäviin
tilanteisiin ja tarjota kehys yhteisille lähestymistavoille, tämän asetuksen
perusteella tukikelpoisilla toimilla olisi edistettävä erityisesti kansallisten
ja EU:n tason valmiuksien kehittämistä sekä rajatylittävää yhteistyötä ja
koordinointia, verkostoitumista, keskinäistä luottamusta sekä tietojen ja
parhaiden käytänteiden vaihtoa. (19) Komissiolle olisi siirrettävä
valta hyväksyä säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290
artiklan mukaisesti, jotta tämän välineen säännöksiä, jotka koskevat unionin
strategisten painopisteiden määrittelyä, voidaan täydentää tai muuttaa. On
erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset
kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä
valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat
toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin
ja asianmukaisesti. (20) Jotta voitaisiin varmistaa
tämän asetuksen säännösten yhtenäinen, tehokas ja oikea-aikainen soveltaminen,
komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi
käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti
jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä
helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o
182/2011 mukaisesti. (21) Rikosten ennalta ehkäisyä ja
torjuntaa koskevan erityisohjelman perustamisesta kaudelle 2007–2013 osana
turvallisuutta ja vapauksien suojelua koskevaa yleisohjelmaa 12 päivänä
helmikuuta 2007 tehty neuvoston päätös 2007/125/YOS[15] olisi
kumottava, tässä asetuksessa vahvistettujen siirtymäsäännösten soveltamista
kuitenkaan rajoittamatta. (22) Koska jäsenvaltiot eivät voi
riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli
lainvalvontaviranomaisten välisen koordinoinnin ja yhteistyön lujittamista,
rikollisuuden ehkäisemistä ja torjumista, väestön ja elintärkeiden
infrastruktuurien suojelemista turvallisuuteen liittyviltä vaaratilanteilta ja
jäsenvaltioiden ja unionin valmiuksien parantamista hallinnoida tehokkaasti
turvallisuusriskejä ja kriisitilanteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin
unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn
sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.
Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä
asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen. (23) Islannin ja Norjan osalta
tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä tietyistä
Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan
välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön
täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen
yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn
neuvoston päätöksen 1999/437/EY[16]
1 artiklan H kohdassa tarkoitetulla alalla. (25) Sveitsin osalta tällä
asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita
tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä
allekirjoitetussa sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin
säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja jotka kuuluvat
päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan H kohdassa, tarkasteltuna yhdessä mainitun
sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta tehdyn neuvoston päätöksen
2008/146/EY[17]
3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan. (26) Liechtensteinin osalta tällä
asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita
tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja
Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä allekirjoitetussa pöytäkirjassa, joka
koskee Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymistä Euroopan unionin, Euroopan
yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta
Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehtyyn
sopimukseen, ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan
H kohdassa, tarkasteltuna yhdessä pöytäkirjan tekemisestä unionin puolesta
annetun neuvoston päätöksen 2011/349/EU[18] 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun
alaan. (27) Euroopan unionista tehtyyn
sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn,
Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei
osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, se ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta
Tanskaan. (28) Euroopan unionista tehtyyn
sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä,
Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja
oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa olevan 3 artiklan mukaisesti
Irlanti [ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia
eikä sitä sovelleta Irlantiin / on ilmoittanut haluavansa osallistua
tämän asetuksen antamiseen ja soveltamiseen], sanotun kuitenkaan
rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista. (29) Euroopan unionista tehtyyn
sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä,
Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja
oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa olevan 3 artiklan mukaisesti
Yhdistynyt kuningaskunta [ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus
ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen
kuningaskuntaan / on ilmoittanut haluavansa osallistua tämän asetuksen
antamiseen ja soveltamiseen] sanotun kuitenkaan rajoittamatta
mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Kohde ja soveltamisala 1. Tällä
asetuksella perustetaan väline rahoitustuen myöntämiseksi poliisiyhteistyötä,
rikollisuuden ehkäisemistä ja torjumista sekä kriisinhallintaa varten,
jäljempänä ’väline’, osana sisäisen turvallisuuden rahastoa, jäljempänä
’rahasto’. Tällä asetuksella
ja poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä
kriisinhallinnan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden
rahastoa annetulla asetuksella (EU) N:o XXX/2012 perustetaan sisäisen
turvallisuuden rahasto kaudelle, joka alkaa 1 päivästä tammikuuta 2014 ja
päättyy 31 päivään joulukuuta 2020. 2. Tässä
asetuksessa vahvistetaan a) välineen perusteella myönnettävää
rahoitustukea koskevat tavoitteet, tukikelpoiset toimet ja strategiset
painopisteet; b) tukikelpoisten toimien yleinen
täytäntöönpanokehys; c) määrärahat, jotka välineen perusteella
ovat käytettävissä 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020
välisenä aikana, ja niiden jakautuminen. 3. Tässä
asetuksessa säädetään asetuksessa (EU) N:o XXX/2012 [horisontaaliasetus]
vahvistettujen sääntöjen soveltamisesta. 4. Tätä
välinettä ei sovelleta kysymyksiin, jotka kuuluvat asetuksella (EU) N:o
XXX/2012[19]
perustetun oikeusalan ohjelman soveltamisalaan. Tästä välineestä voidaan
kuitenkin kattaa toimia, joiden tarkoituksena on tukea oikeus- ja
lainvalvontaviranomaisten välistä yhteistyötä. 2 artikla Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan a) ’poliisiyhteistyöllä’ Euroopan unionin
toiminnasta tehdyn sopimuksen 87 artiklassa määriteltyjä erityistoimenpiteitä
ja yhteistyömuotoja; b) ’tietojen vaihdolla ja tietojen
saatavuudella’ sellaisten tietojen keräämistä, tallentamista, käsittelyä,
analysointia ja vaihtoa, joita lainvalvontaviranomaiset tarvitsevat rikosten
torjuntaa, tutkintaa, selvittämistä ja syyteharkintaa varten, erityisesti kun
on kyse rajatylittävästä, vakavasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta; c) ’rikosten ehkäisemisellä’ kaikkia
toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vähentää rikollisuutta tai muutoin
edistää rikollisuuden ja kansalaisten turvattomuuden tunteen vähentämistä
eurooppalaisen rikoksentorjuntaverkoston perustamisesta 30 päivänä marraskuuta
2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2009/902/YOS[20] mukaisesti; d) ’järjestäytyneellä rikollisuudella’
sellaista kolmen tai useamman henkilön muodostaman, rakenteeltaan jäsentyneen
ryhmän, joka on ollut olemassa jonkin aikaa, yhdessä toteuttamaa rangaistavaa
toimintaa, jonka tarkoituksena on välittömän tai välillisen taloudellisen tai
muun aineellisen hyödyn saaminen; e) ’terrorismilla’ mitä tahansa terrorismin
torjumisesta 13 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyssä neuvoston puitepäätöksessä
2002/475/YOS[21],
sellaisena kuin se on muutettuna 28 päivänä marraskuuta 2008 tehdyllä neuvoston
puitepäätöksellä 2008/919/YOS[22],
määriteltyä tahallista tekoa tai rikosta; f) ’riskin- ja kriisinhallinnalla’ mitä
tahansa toimia, jotka liittyvät terrorismin ja muiden turvallisuuteen
liittyvien riskien arviointiin, ehkäisemiseen, niihin valmistautumiseen ja
niiden seurausten hallintaan; g) ’ehkäisemisellä ja valmistautumisella’
mitä tahansa toimia, joiden tarkoituksena on ehkäistä ja/tai vähentää
mahdolliseen terrorihyökkäykseen tai muuhun turvallisuuteen liittyvään
vaaratilanteeseen liittyviä riskejä; h) ’seurausten hallinnalla’ sellaisten
toimenpiteiden tehokasta koordinointia, jotka on toteutettu terrorihyökkäyksen
tai muun turvallisuuteen liittyvän vaaratilanteen aiheuttamiin vaikutuksiin
reagoimiseksi ja niiden vähentämiseksi, jotta voidaan varmistaa kansallisella
ja/tai EU:n tasolla toteutettujen toimien tehokas koordinointi; i) ’elintärkeällä infrastruktuurilla’
sellaisia aineellisia resursseja, palveluja, tietotekniikkayhteyksiä, -verkkoja
ja ‑infrastruktuurivaroja, joiden toimintahäiriö tai tuhoutuminen
aiheuttaisi vakavia seurauksia elintärkeille yhteiskunnan toiminnoille, mukaan
lukien toimitusketjut, kansalaisten terveys, turvallisuus ja taloudellinen tai
sosiaalinen hyvinvointi tai unionin tai sen jäsenvaltioiden toiminta; j) ’hätätilanteella’ mitä tahansa
turvallisuuteen liittyvää vaaratilannetta tai uusia uhkakuvia, jotka
vaikuttavat tai saattavat vaikuttaa hyvin kielteisesti väestön turvallisuuteen
yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa. 3 artikla Tavoitteet 1. Välineen yleistavoitteena on
edistää turvallisuuden korkean tason varmistamista Euroopan unionissa. 2. Edellä 1 kohdassa esitetyn
yleistavoitteen puitteissa välineellä edistetään unionin strategioissa,
ohjelmissa sekä uhkien ja riskien arvioinneissa asetettujen painopisteiden
mukaisesti seuraavien erityistavoitteiden toteutumista: a) ehkäistä ja torjua rajatylittävää,
vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta sekä vahvistaa jäsenvaltioiden ja
kolmansien maiden lainvalvontaviranomaisten yhteistyötä ja niiden välistä
koordinointia. Tämän tavoitteen saavuttamista mitataan
erilaisten indikaattorien avulla, joita ovat muun muassa rajatylittävien
yhteisten operaatioiden, parhaita käytänteitä koskevien asiakirjojen ja järjestettyjen
tapahtumien lukumäärä. b) parantaa jäsenvaltioiden ja unionin
valmiuksia hallinnoida tehokkaasti turvallisuuteen liittyviä riskejä ja
kriisejä, ja valmistautua terrorihyökkäyksiin ja muihin turvallisuuteen
liittyviin vaaratilanteisiin ja suojata väestöä ja elintärkeitä
infrastruktuureja niiltä. Tämän tavoitteen saavuttamista mitataan
erilaisten indikaattorien avulla, joita ovat muun muassa sellaisten käyttöön
otettujen ja/tai edelleen kehitettyjen välineiden lukumäärä, joiden avulla
helpotetaan elintärkeiden infrastruktuurien suojelua jäsenvaltioissa talouden
kaikilla sektoreilla, ja unionin tasolla laadittujen uhkien ja riskien
arviointien lukumäärä. 3. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi
välineestä edistetään seuraavia operatiivisia tavoitteita edistämällä ja
kehittämällä a) toimenpiteitä (menetelmiä, työvälineitä
ja rakenteita), joiden avulla voidaan lujittaa jäsenvaltioiden valmiuksia
ehkäistä ja torjua rajatylittävää, vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta
sekä terrorismia erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien,
tietojen ja parhaiden käytänteiden vaihdon, tietojen saatavuuden,
yhteentoimivien teknologioiden, vertailukelpoisten tilastojen, soveltavan
kriminologian, viestinnän ja tietoisuuden lisäämisen avulla; b) hallinnollista ja operatiivista
koordinointia, yhteistyötä, keskinäistä ymmärtämystä ja tietojenvaihtoa
jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten, muiden kansallisten viranomaisten ja
alalla toimivien unionin elinten sekä tarvittaessa kolmansien maiden välillä; c) koulutussuunnitelmia eurooppalaisten
koulutuspolitiikkojen täytäntöönpanoa varten, muun muassa erityisten EU:n
lainvalvontaviranomaisten vaihto-ohjelmien avulla, jotta voidaan edistää
todellisen eurooppalaisen oikeus- ja lainvalvontakulttuurin muodostumista; d) toimenpiteitä ja parhaita käytänteitä
todistajien ja rikoksen uhrien suojelua ja tukemista varten; e) toimenpiteitä, joilla parannetaan
jäsenvaltioiden hallinnollisia ja operatiivisia valmiuksia suojata elintärkeitä
infrastruktuureja kaikilla talouden aloilla, muun muassa yksityisen ja julkisen
sektorin kumppanuuksien ja tehokkaamman koordinaation ja yhteistyön sekä
tietotaidon ja kokemusten vaihdon ja levittämisen avulla sekä unionissa että
kolmansien maiden kanssa; f) suojattuja viestintäyhteyksiä ja
tehokasta koordinointia olemassa olevien alakohtaisten varhaisvaroitus- ja
kriisinhallintatoimijoiden kesken sekä kansallisella että unionin tasolla,
tilannekeskukset mukaan lukien, jotta voidaan mahdollistaa kattavien ja
tarkkojen yleiskatsausten laatiminen kriisitilanteissa, koordinoida
vastatoimenpiteitä ja jakaa julkisia, erityisiä ja luottamuksellisia tietoja; g) toimenpiteitä (menetelmiä, työkaluja ja
rakenteita), joilla parannetaan jäsenvaltioiden ja unionin hallinnollisia ja
operatiivisia valmiuksia laatia kattavia uhkien ja riskien arviointeja, joiden
avulla unioni voi luoda yhteisiin arvioihin perustuvia yhdennettyjä
lähestymistapoja kriisitilanteita varten ja parantaa jäsenvaltioiden ja
kumppanimaiden erilaisten uhkatasojen määritelmien ymmärtämystä. 4. Tällä välineellä edistetään myös
jäsenvaltioiden ja komission aloitteesta toteutettavan teknisen avun
rahoittamista. 4 artikla Tukikelpoiset toimet 1. Edellä 3 artiklassa määriteltyjen
tavoitteiden puitteissa ja asetuksen (EU) N:o XXX/2012 [horisontaaliasetus] 13
artiklan mukaisesti poliittisessa vuoropuhelussa sovittujen päätelmien
perusteella tällä välineellä tuetaan jäsenvaltioissa toteutettavia ja
erityisesti seuraavia toimia: a) toimet, joilla parannetaan
poliisiyhteistyötä ja lainvalvontaviranomaisten välistä koordinointia, mukaan
lukien yhteiset tutkintaryhmät ja muut rajatylittävät operaatiot, tietojen
saatavuus ja vaihto ja yhteentoimivat teknologiat; b) verkostoituminen, keskinäinen luottamus,
ymmärtämys ja oppiminen, tietotaidon, kokemusten ja hyvien käytänteiden
yksilöinti, vaihto ja levittäminen, tietojen jakaminen, yhteinen
tilannetietoisuus ja tilanteiden ennakointi, vaihtoehtosuunnittelu ja
yhteentoimivuus; c) analyysi-, seuranta- ja arviointitoimet,
mukaan lukien selvitykset sekä uhrien, riskien ja vaikutusten arvioinnit; d) tietoisuuden lisäämiseen, tietojen
levittämiseen ja viestintään liittyvät toimet; e) teknisten laitteiden, suojattujen
tilojen, infrastruktuurien ja niihin liittyvien rakennusten ja järjestelmien,
erityisesti tieto- ja viestintäjärjestelmien ja niiden osien, hankinta ja/tai
päivittäminen, muun muassa Euroopan verkkorikoskeskuksen puitteissa tehtävää
tietoverkkorikollisuutta koskevaa eurooppalaista yhteistyötä varten; f) alalla toimivien viranomaisten henkilöstön
ja asiantuntijoiden vaihto ja koulutus, myös kielikoulutus, sekä yhteiset
harjoitukset tai ohjelmat; g) toimet, jotka liittyvät uusien
menetelmien tai teknologioiden käyttöönottoon, siirtoon, testaukseen ja
validointiin, mukaan lukien unionin rahoittamaan turvallisuustutkimukseen
liittyvät pilottihankkeet ja seurantatoimet. 2. Edellä 3 artiklassa tarkoitettujen
tavoitteiden puitteissa tämän välineen avulla tuetaan myös kolmansiin maihin
liittyviä ja kolmansissa maissa toteutettavia ja erityisesti seuraavia toimia: a) toimet, joilla parannetaan
poliisiyhteistyötä ja lainvalvontaviranomaisten välistä koordinointia, mukaan
lukien yhteiset tutkintaryhmät ja muut rajatylittävät operaatiot, tietojen
saatavuus ja vaihto ja yhteentoimivat teknologiat; b) verkostoituminen, keskinäinen luottamus,
ymmärtämys ja oppiminen, tietotaidon, kokemusten ja hyvien käytänteiden
yksilöinti, vaihto ja levittäminen, tietojen jakaminen, yhteinen
tilannetietoisuus ja tilanteiden ennakointi, vaihtoehtosuunnittelu ja
yhteentoimivuus; c) teknisten laitteiden, muun muassa tieto-
ja viestintäjärjestelmien ja niiden osien, hankinta ja/tai päivittäminen; d) alalla toimivien viranomaisten
henkilöstön ja asiantuntijoiden vaihto ja koulutus, kielikoulutus mukaan
lukien; e) tietoisuuden lisäämiseen, tietojen
levittämiseen ja viestintään liittyvät toimet; f) uhkien, riskien ja vaikutusten
arvioinnit; g) selvitykset ja pilottihankkeet. 5 artikla Kokonaismäärärahat ja täytäntöönpano 1. Tämän asetuksen täytäntöönpanoon
osoitettavat kokonaismäärärahat ovat 1 128 miljoonaa euroa. 2. Budjettivallan käyttäjä myöntää
vuosittaiset määrärahat rahoituskehyksen puitteissa. 3. Kokonaismäärärahat pannaan
täytäntöön seuraavien toimenpiteiden avulla: a) kansalliset ohjelmat 6 artiklan
mukaisesti; b) unionin toimet 7 artiklan mukaisesti; c) tekninen apu 8 artiklan mukaisesti; d) hätäapu 9 artiklan mukaisesti. 4. Tähän välineeseen perustuva
talousarvio pannaan täytäntöön asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [uusi
varainhoitoasetus][23]
55 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua, yhteistyössä jäsenvaltioiden
kanssa toteutettavaa hallinnointia noudattaen, lukuun ottamatta 7 artiklassa
tarkoitettuja unionin toimia, 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua teknistä apua
ja 9 artiklassa tarkoitettuja hätätoimia. 5. Kokonaismäärärahojen ohjeellinen
jakautuminen on seuraava: a) 564 miljoonaa euroa jäsenvaltioiden
kansallisiin ohjelmiin; b) 564 miljoonaa euroa unionin toimiin,
hätäapuun ja komission aloitteesta myönnettävään tekniseen apuun. 6. Tämän asetuksen täytäntöönpanoon 1
kohdan mukaisesti osoitetut kokonaismäärärahat muodostavat yhdessä ulkorajojen
ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen
turvallisuuden rahastoa annetun asetuksen (EU) N:o XXX/2012 täytäntöönpanoon
osoitettujen kokonaismäärärahojen kanssa sisäisen turvallisuuden rahaston
kokonaismäärärahat, joita budjettivallan käyttäjä pitää vuosittaisessa
talousarviomenettelyssä ensisijaisena ohjeenaan talousarviota koskevasta
kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn Euroopan parlamentin,
neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[24] 17
kohdan mukaisesti. 7. Schengenin säännöstön määräysten
täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen osallistuvat maat osallistuvat
tähän välineeseen tämän asetuksen mukaisesti. 8. Tarvittavin järjestelyin
täsmennetään näiden maiden rahoitusosuudet tähän välineeseen ja tällaiseen
osallistumiseen liittyvät täydentävät säännöt, myös säännökset, joilla
varmistetaan unionin taloudellisten etujen suojaaminen ja
tilintarkastustuomioistuimen toimivalta tehdä tarkastuksia. Näiden maiden rahoitusosuudet lisätään 1
kohdassa tarkoitettuihin unionin talousarviosta saataviin
kokonaismäärärahoihin. 6 artikla Kansalliset ohjelmat 1. Jäsenvaltioiden on laadittava tähän
välineeseen perustuva kansallinen ohjelma yhdessä ulkorajojen ja
viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden
rahastoa annettuun asetukseen (EU) N:o XXX/2012 perustuvan kansallisen ohjelman
kanssa ja esitettävä ne komissiolle rahastosta rahoitettavana yhtenä
kansallisena ohjelmana asetuksen (EU) N:o XXX/2012 [horisontaaliasetus] 14
artiklan mukaisesti. 2. Jäsenvaltioiden on pyrittävä
toteuttamaan kansallisilla ohjelmilla, jotka komissio tutkii ja hyväksyy
asetuksen (EU) N:o XXX/2012 [horisontaaliasetus] 14 artiklan
perusteella, erityisesti liitteessä lueteltuihin unionin strategisiin
painopisteisiin liittyviä hankkeita. 3. Siirretään komissiolle valta antaa
delegoituja säädöksiä 11 artiklan mukaisesti 2 kohdassa tarkoitetun
liitteen muuttamiseksi unionin strategisia painopisteitä muuttamalla,
lisäämällä tai poistamalla. 7 artikla Unionin toimet 1. Komission aloitteesta tämän
välineen avulla voidaan rahoittaa valtioiden välisiä toimia ja unionin
erityisen edun mukaisia toimia, jäljempänä ’unionin toimet’, jotka liittyvät
3 artiklassa tarkoitettuihin yleisiin, erityisiin ja operatiivisiin
tavoitteisiin. 2. Tukikelpoisten unionin toimien on
oltava unionin strategioissa, ohjelmissa sekä uhkien ja riskien arvioinneissa
asetettujen painopisteiden mukaisia, ja niillä on tuettava erityisesti
seuraavia toimia: a) valmistelu-, seuranta- ja
hallinnointitoimet, tekninen apu, arviointimekanismin laatiminen
poliisiyhteistyötä, rikollisuuden ehkäisemistä ja torjumista sekä
kriisinhallintaa koskevien politiikkojen täytäntöönpanoa varten; b) valtioidenväliset hankkeet, joissa on
mukana vähintään kaksi jäsenvaltiota tai vähintään yksi jäsenvaltio ja yksi
kolmas maa; c) analyysi-, seuranta- ja arviointitoimet,
mukaan lukien uhkien, riskien ja vaikutusten arvioinnit ja hankkeet, joiden
avulla seurataan unionin lainsäädännön ja toimintatavoitteiden täytäntöönpanoa
jäsenvaltioissa; d) hankkeet, joilla edistetään
verkottumista, vastavuoroista luottamusta, ymmärtämystä ja oppimista sekä
hyvien käytänteiden ja innovatiivisten menetelmien kartoittamista ja
levittämistä unionin tasolla; e) hankkeet, joilla tuetaan metodologisten,
erityisesti tilastoihin liittyvien välineiden ja menetelmien sekä yhteisten
indikaattoreiden kehittämistä; f) teknisten laitteiden, suojattujen
tilojen, infrastruktuurien ja niihin liittyvien rakennusten ja järjestelmien,
erityisesti unionin tason tieto- ja viestintäjärjestelmien ja niiden osien,
hankinta ja/tai päivittäminen, muun muassa tietoverkkorikollisuutta koskevaa,
Euroopan verkkorikoskeskuksen puitteissa tehtävää eurooppalaista yhteistyötä
varten; g) hankkeet, joilla vahvistetaan
sidosryhmien ja kansalaisten tietoisuutta unionin politiikoista ja
tavoitteista, mukaan lukien unionin poliittisia painopisteitä koskeva
toimielinten tiedotustoiminta; h) erityisesti uusien menettelyjen
kehittämiseen ja/tai uusien teknologioiden käyttöönottoon tähtäävät
innovatiiviset hankkeet, joita voidaan siirtää muihin jäsenvaltioihin, ja
erityisesti hankkeet, joiden tarkoituksena on unionin rahoittamien
turvallisuustutkimusta koskevien hankkeiden tulosten testaus ja validointi; i) selvitykset ja pilottihankkeet; j) 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut
kolmansissa maissa toteutettavat ja niihin liittyvät toimet. 3. Unionin toimet toteutetaan
asetuksen (EU) N:o XXX/2012 [horisontaaliasetus] 7 artiklan mukaisesti. 8 artikla Tekninen apu 1. Komission aloitteesta ja/tai
puolesta tämän välineen perusteella voidaan myöntää vuosittain enintään
800 000 euroa sisäisen turvallisuuden rahaston tekniseen apuun asetuksen
(EU) N:o XXX/2012 [horisontaaliasetus] 10 artiklan mukaisesti. 2. Jäsenvaltion aloitteesta tämän
välineen perusteella voidaan osoittaa enintään 5 prosenttia jäsenvaltiolle
myönnetystä kokonaisrahoituksesta kansallisen ohjelman mukaiseen tekniseen
apuun asetuksen (EU) N:o XXX/2012 [horisontaaliasetus] 20 artiklan
mukaisesti. 9 artikla Hätäapu 1. Tästä välineestä myönnetään
hätäapua kiireellisiin erityistarpeisiin vastaamista varten 2 artiklan
j alakohdassa määritellyn hätätilanteen sattuessa. 2. Hätäapu toteutetaan asetuksen (EU)
N:o XXX/2012 [horisontaaliasetus] 8 artiklassa säädetyn mekanismin mukaisesti. 10 artikla Määrärahat jäsenvaltioiden
tukikelpoisiin toimiin 1. Osoitetaan jäsenvaltioille 564
miljoonaa euroa seuraavasti: a) 30 prosenttia suhteessa niiden kokonaisväestöön; b) 10 prosenttia suhteessa niiden
pinta-alaan; c) 10 prosenttia suhteessa niiden
kansainvälisten lentokenttien ja satamien kautta kulkevien matkustajien ja
rahtitonnien lukumäärään; d) 10 prosenttia suhteessa direktiivin
2008/114/EY mukaisesti nimettyjen Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien
lukumäärään; e) 40 prosenttia käänteisessä suhteessa
niiden bruttokansantuotteeseen (ostovoima asukasta kohti). 2. Edellä 1 kohdassa mainittuja
tietoja koskevina vertailulukuina käytetään viimeisimpiä tilastotietoja, jotka
komissio (Eurostat) vahvistaa jäsenvaltioiden antamien tietojen perusteella
unionin lainsäädännön mukaisesti, sekä tietoja, jotka jäsenvaltiot toimittavat
komissiolle direktiivin 2008/114/EY mukaisesti. Viitepäivämäärä on 30. päivä
kesäkuuta 2013. 11 artikla Siirretyn
säädösvallan käyttäminen 1. Siirretään komissiolle valta antaa
delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin. 2. Tässä asetuksessa tarkoitettu valta
antaa delegoituja säädöksiä siirretään komissiolle seitsemän vuoden ajaksi [tämän
asetuksen voimaantulosta]. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri
toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai
neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin
kauden päättymistä. 3. Euroopan parlamentti tai neuvosto
voi milloin tahansa peruuttaa tässä asetuksessa tarkoitetun säädösvallan
siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu
säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona
se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin
myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa
olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. 4. Heti kun komissio on antanut
delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan
parlamentille ja neuvostolle. 5. Tämän asetuksen nojalla annettu
delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai
neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu
tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä
tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan
päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan
parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella
kuukaudella. 12 artikla Komiteamenettely 1. Komissiota avustaa asetuksen (EU)
N:o XXX/2012 [horisontaaliasetus] 55 artiklan 1 kohdassa perustettu
turvapaikka-, maahanmuutto- ja turvallisuusasioita käsittelevä yhteinen
komitea. 2. Kun viitataan tähän kohtaan,
sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. 13 artikla Asetuksen
(EU) N:o XXX/2012 sovellettavuus Tähän välineeseen
sovelletaan asetuksen (EU) N:o XXX/2012 [horisontaaliasetus] säännöksiä. 14 artikla Kumoaminen Kumotaan neuvoston päätös 2007/125/YOS
1 päivästä tammikuuta 2014. 15 artikla Siirtymäsäännökset 1. Tämä
asetus ei estä jatkamasta tai muuttamasta, esimerkiksi peruuttamasta osittain
tai kokonaan, kyseisiä hankkeita niiden päättämiseen asti tai rahoitustukea,
jonka komissio on hyväksynyt neuvoston päätöksen 2007/125/YOS tai muun
kyseiseen tukitoimeen 31 päivänä joulukuuta 2013 sovellettavan lainsäädännön
nojalla. 2. Tehdessään
tämän välineen perusteella myönnettävää yhteisrahoitusta koskevia päätöksiä
komissio ottaa huomioon neuvoston päätöksen 2007/125/YOS nojalla ennen [julkaisupäivä
virallisessa lehdessä] hyväksytyt toimenpiteet, joilla on taloudellisia
vaikutuksia yhteisrahoituksen kattamana aikana. 3. Komissio
vapauttaa automaattisesti viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017 ne varat,
jotka on osoitettu sen 1 päivän tammikuuta 2011 ja 31 päivän
joulukuuta 2013 välisenä aikana hyväksymään yhteisrahoitukseen ja joita
koskevia, toimien päättämiseen vaadittavia asiakirjoja ei ole lähetetty
komissiolle loppukertomuksen jättämiselle vahvistettuun määräaikaan mennessä.
Aiheettomasti maksetut määrät on maksettava takaisin. Määriä, jotka
liittyvät toimiin, joita on lykätty sellaisten oikeudellisten menettelyjen tai
hallinnollisten muutoksenhakujen vuoksi, joilla on lykkäävä vaikutus, ei oteta
huomioon automaattisesti vapautettavaa maksusitoumuksen määrää laskettaessa. 4. Jäsenvaltioiden
on toimitettava komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2015
arviointikertomus neuvoston päätöksen 2007/125/YOS perusteella vuosina
2011–2013 yhteisrahoitettujen toimien tuloksista ja vaikutuksista. 5. Komissio
toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle viimeistään 31 päivänä
joulukuuta 2015 kertomuksen neuvoston päätöksen 2007/125/YOS täytäntöönpanon
avulla vuosina 2011–2013 saavutetuista tuloksista ja täytäntöönpanoon
liittyvistä laadullisista ja määrällisistä näkökohdista. 16 artikla Uudelleentarkastelu Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat
tätä asetusta uudelleen komission ehdotuksen pohjalta viimeistään
30 päivänä kesäkuuta 2020. 17 artikla Voimaantulo
ja soveltaminen Tämä asetus tulee voimaan […] päivänä sen
jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tämä asetus on kaikilta osiltaan
velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten
mukaisesti. Tehty Brysselissä Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston
puolesta Puhemies Puheenjohtaja LIITE Luettelo
unionin strategisista painopisteistä (6 artiklan 2 kohta) ·
Toimenpiteet, joilla ehkäistään ja torjutaan
rajatylittävää vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta ja erityisesti
huumekauppaa, ihmiskauppaa ja lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, sekä
hankkeet, joiden avulla paljastetaan ja hajotetaan rikollisverkostoja,
suojataan taloutta rikollisten soluttautumiselta ja vähennetään taloudellisia
kannustimia takavarikoimalla ja jäädyttämällä rikoksella saadut varat ja
tuomitsemalla ne menetetyiksi. ·
Toimenpiteet, joilla parannetaan kansalaisten ja
yritysten turvallisuutta verkkoympäristössä, erityisesti hankkeet, joiden
avulla parannetaan lainvalvonta- ja lainkäyttöviranomaisten valmiuksia tai
tehdään yhteistyötä alan toimijoiden kanssa kansalaisten voimaannuttamiseksi ja
suojelemiseksi tai parannetaan valmiuksia reagoida verkkohyökkäyksiin. ·
Toimenpiteet, joilla ehkäistään terrorismia ja
puututaan radikalisoitumiseen ja terroristien värväystoimintaan,
erityisesti hankkeet, joilla autetaan yhteisöjä kehittämään paikallisia
toimintamenetelmiä ja ehkäiseviä politiikkoja tai annetaan viranomaisille
edellytykset katkaista terroristien rahoituksen ja raaka-aineiden saanti ja
valvoa näiden liiketoimia, tai suojataan matkustaja- ja rahtiliikennettä, tai
parannetaan räjähdysaineiden ja kemiallisten, biologisten, säteily- ja
ydinmateriaalien (CBRN-materiaalien) turvallisuutta. ·
Toimenpiteet, joilla parannetaan jäsenvaltioiden
hallinnollisia ja operatiivisia valmiuksia suojata elintärkeitä
infrastruktuureja kaikilla talouden aloilla, direktiivin 2008/114/EY
soveltamisalaan kuuluvat alat mukaan lukien, ja erityisesti julkisen ja
yksityisen sektorin kumppanuuksia edistävät hankkeet, joiden tarkoituksena on
parantaa luottamusta ja helpottaa yhteistyötä, koordinointia,
vaihtoehtosuunnittelua sekä tietojen ja hyvien käytänteiden vaihtoa ja
levittämistä julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kesken. ·
Toimenpiteet, joilla parannetaan Euroopan kykyä
selviytyä kriiseistä ja katastrofeista, ja erityisesti hankkeet, joilla
edistetään unionin johdonmukaisen riskinhallintapolitiikan kehittämistä niin,
että päätöksenteko perustuu uhkien ja riskien arviointiin, sekä hankkeet,
joilla tuetaan tehokasta ja koordinoitua valmiutta reagoida kriiseihin muun
muassa kansanterveyden, pelastuspalvelun ja terrorismin alalla olemassa olevien
(alakohtaisten) valmiuksien, asiantuntemuksen ja tilannearviointikeskusten
pohjalta. SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ
RAHOITUSSELVITYS 1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi 1.2. Toimintalohko(t)
toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 1.3. Ehdotuksen/aloitteen
luonne 1.4. Tavoitteet
1.5. Ehdotuksen/aloitteen
perustelut 1.6. Toiminnan
ja sen rahoitusvaikutusten kesto 1.7. Hallinnointitapa
(hallinnointitavat) 2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta-
ja raportointisäännöt 2.2. Hallinnointi-
ja valvontajärjestelmä 2.3. Toimenpiteet
petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT
RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen
tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 3.2. Arvioidut
vaikutukset menoihin 3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin
3.2.2. Arvioidut
vaikutukset toimintamäärärahoihin 3.2.3. Arvioidut
vaikutukset hallintomäärärahoihin 3.2.4. Yhteensopivuus
nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 3.2.5. Ulkopuolisten
tahojen osallistuminen rahoitukseen 3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS
1.
PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA
1.1.
Ehdotuksen/aloitteen nimi
Tiedonanto
”Avoimen ja turvallisen Euroopan rakentaminen: sisäasioiden talousarvio
kaudelle 2014–2020”; Ehdotus
asetukseksi turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoon ja poliisiyhteistyön,
rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan
rahoitusvälineeseen sovellettavista yleisistä säännöksistä; Ehdotus asetukseksi
poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä
kriisinhallinnan rahoitusvälineen perustamisesta; Ehdotus
asetukseksi ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta
osana sisäisen turvallisuuden rahastoa.
1.2.
Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja
budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[25]
Nykyinen
otsake 3, osasto 18 – Sisäasiat Uusi
monivuotinen rahoituskehys: Otsake 3 (Turvallisuus ja kansalaisuus) – ”Sisäinen
turvallisuus” Ehdotuksen/aloitteen luonne þ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen (sisäasioiden rahoitus
kaudella 2014–2020). ¨ Ehdotus/aloite
liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai
valmistelutoimeen[26]
¨ Ehdotus/aloite
liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen. ¨ Ehdotus/aloite liittyy
toimeen, joka on suunnattu uudelleen.
1.3.
Tavoitteet
1.3.1.
Komission monivuotinen strateginen tavoite
(monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista
ehdotus/aloite tukee
Sisäasioiden
politiikan lopullisena tavoitteena on luoda sisärajaton alue, jonne sekä
unionin että kolmansien maiden kansalaiset voivat saapua ja jonka sisällä he
voivat liikkua, asua ja työskennellä vapaasti ja tuoda kansallisille
työmarkkinoille uusia ideoita, pääomaa, tietoa ja innovaatioita tai täydentää
niiden vajeita luottaen siihen, että heidän oikeuksiaan noudatetaan ja että
heidän turvallisuutensa on taattu. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on
olennaisen tärkeää tehdä yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden ja
kansainvälisten järjestöjen kanssa. Sisäpolitiikan
kasvava merkitys on todettu Tukholman ohjelmassa ja sen toimintasuunnitelmassa,
jonka täytäntöönpano on unionin strateginen painopiste ja kattaa muun muassa
maahanmuuttoasiat (laillinen maahanmuutto ja kotouttaminen, turvapaikka-asiat,
laiton muuttoliike ja palauttaminen), turvallisuusasiat (terrorismin ja
järjestäytyneen rikollisuuden ehkäiseminen ja torjunta, poliisiyhteistyö),
ulkorajojen valvonnan (mm. viisumipolitiikka) sekä näiden kaikkien ulkoisen
ulottuvuuden. Lissabonin sopimuksen voimaantulo merkitsee sitä, että unioni voi
pyrkiä entistä määrätietoisemmin lievittämään vapaus-, turvallisuus- ja
oikeusasioihin liittyviä kansalaisten huolia. Sisäasioiden politiikan
painopisteitä ja erityisesti kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista olisi
tarkasteltava myös Eurooppa 2020 ‑strategiassa esitettyjen seitsemän
lippulaiva-aloitteen luomaa taustaa vasten, sillä aloitteiden tarkoituksena on
auttaa EU:ta nousemaan vallitsevasta talous- ja finanssikriisistä kohti
älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. Sisäisen
turvallisuuden rahastosta myönnettävän rahoitustuen avulla unionin
sisäpolitiikan tavoitteista voidaan tehdä todellisuutta.
1.3.2.
Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto
(toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä
SISÄISEN
TURVALLISUUDEN RAHASTO Poliisiyhteistyön,
rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusväline Tällä
välineellä edistetään unionin strategioissa ja ohjelmissa sekä uhkien ja
riskien arvioinneissa asetettujen painopisteiden mukaisesti seuraavien
erityistavoitteiden toteutumista: a) ehkäistä
ja torjua rajatylittävää, vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta, terrorismi
mukaan luettuna, sekä vahvistaa jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden
lainvalvontaviranomaisten yhteistyötä ja niiden välistä koordinointia; c) parantaa
jäsenvaltioiden ja unionin valmiuksia hallinnoida tehokkaasti turvallisuuteen
liittyviä riskejä ja kriisejä, ja valmistautua terrorihyökkäyksiin ja muihin
turvallisuuteen liittyviin vaaratilanteisiin ja suojata väestöä ja elintärkeitä
infrastruktuureja niiltä. Nykyiset
toiminnot toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä: 18.05 Ulkorajoja
ja viisumipolitiikkaa koskeva rahoitusväline Tällä
välineellä edistetään unionin strategioissa ja ohjelmissa sekä uhkien ja
riskien arvioinneissa asetettujen painopisteiden mukaisesti seuraavien
erityistavoitteiden toteutumista: a) tukea
yhteistä viisumipolitiikkaa laillisen matkustamisen helpottamiseksi, varmistaa
kolmansien maiden kansalaisten tasapuolinen kohtelu ja puuttua laittomaan
maahanmuuttoon; b) tukea
rajavalvontaa, jotta voidaan varmistaa yhtäältä ulkorajojen korkeatasoinen
suojelu ja toisaalta sujuva rajaliikenne ulkorajoilla Schengenin säännöstön
mukaisesti. Nykyinen
toiminto toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä: 18.02 (ulkorajarahaston osalta).
1.3.3.
Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset
Selvitys siitä, miten
ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän
tilanteeseen Ehdotuksen
vaikutuksia edunsaajiin/kohderyhmiin kuvaillaan tarkemmin vaikutustenarvioinnin
kohdassa 4.1.2. Yleisesti
voidaan todeta, että kaikilla rahoitusmenettelyjen eri tasoilla ja kaikkien
hallinnointimuotojen yhteydessä toteutettavasta yksinkertaistamisesta on
selkeää hyötyä rahoitustuen hallinnoinnissa käytettäville menettelyille. Poliisiyhteistyö,
rikollisuuden ehkäiseminen ja torjuminen sekä kriisinhallinta Pääasiallisia
edunsaajia ovat jäsenvaltiot ja niiden lainvalvontaviranomaiset sekä muut
elintärkeiden infrastruktuurien suojeluun ja kriisinhallintaan erikoistuneet
viranomaiset, mutta tarvittaessa myös kansainväliset ja valtiosta
riippumattomat järjestöt (esim. rikosten ja radikalisoitumisen ehkäisemisen ja
laittoman kaupan torjunnan alalla). Muutoksista hyötyvä kohderyhmä on koko väestö. Keskeisiä
saavutuksia ovat 1) jäsenvaltioiden parempi hallinnollinen ja operatiivinen
valmius paljastaa rajatylittävää, vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta
sekä terrorismia ja saattaa tekijät vastuuseen, jotta voidaan vähentää tästä
johtuvia turvallisuusuhkia, 2) Euroopan parempi kyky selviytyä kriiseistä ja
katastrofeista, kun käytössä on yhtäältä johdonmukaisempi EU:n
riskinhallintapolitiikka, jossa uhkien ja riskien arviointi yhdistetään
politiikan suunnitteluun, ja toisaalta tehokkaampi ja paremmin koordinoitu
valmius reagoida kriiseihin, joka perustuu olemassa olevien valmiuksien ja
asiantuntemuksen yhdistämiseen. Merkittävä saavutus on myös jäsenvaltioiden
parempi valmius ehkäistä terrorihyökkäyksiä ja muita turvallisuutta koskevia vaaratilanteita
sekä valmistautua niihin ja suojella väestöä ja elintärkeitä infrastruktuureja
niiltä. Ulkorajat
ja viisumipolitiikka Ulkorajoihin
ja viisumipolitiikkaan liittyvän rahoitustuen pääasiallisia edunsaajia ovat
asiaa koskevan unionin säännöstön eli Schengenin rajasäännöstön ja
viisumisäännöstön täytäntöönpanosta vastaavat jäsenvaltioiden yksiköt:
rajavartiostot, poliisi ja konsuliviranomaiset. Muutoksista hyötyvä kohderyhmä
ovat matkailijat eli kaikki EU:n alueelle saapuvat ulkorajojen ylittäjät.
Toiminnan tuloksia ovat edellä mainittujen yksiköiden paremmat valmiudet 1)
suorittaa rajavalvontaa ja tehdä yhteistyötä muiden lainvalvontayksiköiden
kanssa Euroopan rajavalvontajärjestelmän (Eurosur) puitteissa; 2) hallinnoida
muuttovirtoja konsulaateissa (viisumihakemukset) ja 3) parantaa
matkustajavirtojen käsittelyä rajanylityspaikoilla niin, että varmistetaan
ensinnäkin korkea ja yhdenmukainen suojelun taso yhteistyössä muiden
lainvalvontayksiköiden kanssa ja toisaalta sujuva rajanylitys unionin säännöstön
ja kunnioittavan ja ihmisarvoisen kohtelun periaatteiden mukaisesti. Merkittävä
erityistulos on kahden uuden EU:n laajuisen tietojärjestelmän perustaminen
kolmansien maiden kansalaisten rajojen yli liikkumisen seuraamista varten (EU:n
maahantulo- ja maastapoistumisjärjestelmä ja EU:n rekisteröityjen matkustajien
ohjelma).
1.3.4.
Tulos- ja vaikutusindikaattorit
Selvitys siitä,
millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan Koska
kansalliset ohjelmat vahvistetaan vasta poliittisen vuoropuhelun jälkeen, tässä
vaiheessa ei ole mahdollista esittää lopullisia indikaattoreita, joiden
perusteella edellä mainittujen erityistavoitteiden saavuttamista mitataan.
Tässä vaiheessa voidaan kuitenkin todeta, että - poliisiyhteistyön
ja rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen alalla indikaattoreita olisivat
muun muassa rajatylittävien yhteisten operaatioiden sekä parhaita käytänteitä
koskevien asiakirjojen ja järjestettyjen tapahtumien lukumäärä. Kriisinhallinnan
ja elintärkeiden infrastruktuurien suojelun alalla indikaattoreita olisivat
muun muassa sellaisten käyttöön otettujen ja/tai edelleen kehitettyjen
välineiden lukumäärä, joilla helpotetaan elintärkeiden infrastruktuurien
suojelua jäsenvaltioissa talouden kaikilla sektoreilla, sekä unionin tasolla
laadittujen uhkien ja riskien arviointien lukumäärä. - ulkorajojen
ja viisumipolitiikan alalla indikaattoreita olisivat muun muassa sellaisten
konsulaattien lukumäärä, jotka on varusteltu, suojattu ja/tai joita on
tehostettu sen varmistamiseksi, että ne pystyvät käsittelemään
viisumihakemuksia tehokkaasti ja tarjoamaan viisuminhakijoille laadukasta
palvelua, sekä rajavalvontaa varten tarvittavien laitteistojen kehittäminen ja
kiinniotettujen, ulkorajan laittomasti ylittäneiden kolmansien maiden kansalaisten
määrä ottaen huomioon kuhunkin ulkorajaosuuteen liittyvät riskit.
Vaikutusindikaattoreiden avulla mitataan, miten rajaturvallisuus, viisumien
myöntämiskapasiteetti ja kyky käsitellä matkustajaliikennettä rajoilla
turvallisesti ja joustavasti ovat parantuneet.
1.4.
Ehdotuksen/aloitteen perustelut
1.4.1.
Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan
lyhyellä tai pitkällä aikavälillä
EU:lla on
edessään merkittäviä sisäasioihin liittyviä haasteita myös kaudella 2014–2020. Turvallinen ja
vakaa toimintaympäristö on välttämätön ja hyödyllinen EU:n taloudellisen,
kulttuurisen ja sosiaalisen kasvun takaamiseksi. EU:n rooli on ratkaisevan
tärkeä, olipa kyseessä sitten vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden,
tietoverkkorikollisuuden ja terrorismin uhkien torjunta ja EU:n ulkorajojen
tehokkaasta hallinnoinnista huolehtiminen tai nopea reagoiminen ihmisten
aiheuttamiin kriiseihin tai luonnonkatastrofeihin. Mikään jäsenvaltio ei pysty
yksinään reagoimaan tehokkaasti uhkiin, jotka globaalistumisen aikakaudella
kasvavat ja ovat entistä suuremmassa määrin ylikansallisia. Tarvitaan
johdonmukainen ja kattava EU:n reagointimalli varmistamaan, että
lainvalvontaviranomaiset pystyvät toimimaan tehokkaasti yli rajojen ja
lainkäyttöalueiden. Tavoitteiden
saavuttamiseksi on välttämätöntä tehdä yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden ja
kansainvälisten järjestöjen kanssa. Pohjois-Afrikan viimeaikaiset tapahtumat
ovat osoittaneet, miten tärkeää EU:lle on kattava ja koordinoitu lähestymistapa
maahanmuuttoon, rajavalvontaan ja turvallisuuteen. Koska EU:n sisäasioiden
ulkoisen ulottuvuuden merkitys kasvaa jatkuvasti, sitä on edelleen
vahvistettava johdonmukaisesti unionin ulkopolitiikan kanssa.
1.4.2.
EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo
Muuttovirtojen
ja turvallisuusuhkien hallintaan liittyy haasteita, joita jäsenvaltiot eivät
voi ratkaista yksinään. Näillä aloilla voidaan saavuttaa selkeää lisäarvoa EU:n
talousarviosta saatavien määrärahojen avulla. Tiettyihin
jäsenvaltioihin kohdistuu suuri paine niiden maantieteellisen sijainnin ja
niiden hallinnoitavaksi tulevan unionin ulkorajan pituuden vuoksi. Sisärajoilla
tehtävien tarkastusten poistamista onkin kompensoitava unionin ulkorajojen
tehokkaaseen valvontaan tähtäävillä yhteisillä toimilla. Siksi jäsenvaltioiden
yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaate on turvapaikkaa,
maahanmuuttoa ja ulkorajoja koskevien yhteisten politiikkojen perusta. EU:n
talousarvio tarjoaa keinot vastata tästä periaatteesta johtuviin taloudellisiin
seurauksiin. Turvallisuuden alalla esiintyvät vakavaan ja järjestäytyneeseen
rikollisuuteen, terrorismiin ja muihin turvallisuuskysymyksiin liittyvät
uhkatekijät ovat yhä useammin rajatylittäviä. Jäsenvaltioiden
lainvalvontaviranomaisten yhteistyö ja koordinointi on välttämätöntä, jotta
näitä rikoksia voidaan ehkäistä ja torjua esimerkiksi tietojenvaihdon,
yhteisten tutkimusten, yhteentoimivien teknologioiden ja yhteisten uhkien ja
riskien arviointien avulla. Muuttovirtojen
ja EU:n ulkorajojen ja turvallisuuden hallinnointi edellyttävät jäsenvaltioilta
merkittäviä resursseja ja valmiuksia. Parantamalla operatiivista yhteistyötä ja
koordinointia esimerkiksi yhdistämällä resursseja muun muassa koulutuksen ja
laitteistohankintojen alalla voidaan saavuttaa mittakaava- ja synergiaetuja.
Näin varmistetaan julkisten rahojen tehokkaampi käyttö ja vahvistetaan
jäsenvaltioiden solidaarisuutta, keskinäistä luottamusta ja vastuunjakoa EU:n
yhteisistä politiikoista. Tämä on erityisen tärkeää turvallisuuden alalla,
missä rajatylittäville yhteisille operaatioille osoitettu taloudellinen tuki on
välttämätöntä poliisin, tullin, rajavartijoiden ja oikeusviranomaisten
yhteistyön tehostamiseksi. Sisäasioiden
ulkoisen ulottuvuuden osalta on selvää, että toimenpiteiden hyväksyminen ja
resurssien yhdistäminen EU:n tasolla lisää merkittävästi EU:n edellytyksiä
saada kolmannet maat vakuuttuneiksi siitä, että niiden kannattaa tehdä unionin
kanssa yhteistyötä sellaisten maahanmuuttoa ja turvallisuutta koskevien
kysymysten parissa, jotka ovat ensisijaisesti unionin ja jäsenvaltioiden etujen
mukaisia. EU:n oikeus
toteuttaa toimia sisäasioiden alalla perustuu Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, V osaston (Vapauden,
turvallisuuden ja oikeuden alue) määräyksiin ja erityisesti 77 artiklan 2
kohtaan, 78 artiklaan 2 ja 4 kohtaan, 82 artiklan 1 kohtaan, 84 artiklaan ja 87
artiklan 2 kohtaan. Yhteistyöstä kolmansien maiden ja kansainvälisten
järjestöjen kanssa määrätään SEUT-sopimuksen 212 artiklan 3 kohdassa.
Ehdotukset ovat toissijaisuusperiaatteen mukaisia, koska valtaosa rahoituksesta
pannaan täytäntöön yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin periaatteen
mukaisesti ja jäsenvaltioiden toimielinten toimivaltaa kunnioittaen.
1.4.3.
Vastaavista toimista saadut kokemukset
Vaikka
sisäasioiden nykyisten rahoitusvälineiden katsotaan yleensä täyttäneen niille
asetetut tavoitteet ja toimineen tehokkaasti, väliarvioinnin ja sidosryhmien
kuulemisen perusteella on tarpeen – yksinkertaistaa ja virtaviivaistaa tulevia sisäasioiden
rahoitusvälineitä vähentämällä rahoitusohjelmien määrä
kahteen siten, että perustetaan turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto ja sisäisen
turvallisuuden rahasto. Näin EU voi käyttää välineitään strategisemmin, jotta
ne vastaavat paremmin EU:n poliittisiin painopisteisiin ja tarpeisiin; – vahvistaa EU:n roolia globaalina toimijana
sisällyttämällä uusiin rahastoihin ulkoista ulottuvuutta koskeva tekijä, jotta
voidaan lujittaa EU:n vaikutusvaltaa ulkopolitiikkaan liittyvän sisäasioiden
ulottuvuuden osalta; – turvautua ensisijaisesti yhteistyössä toteutettavaan hallinnointiin keskitetyn hallinnoinnin sijasta tarpeettoman byrokratian
karsimiseksi; – noudattaa tulospainotteisempaa lähestymistapaa yhteistyössä
toteutettavaan hallinnointiin siirtymällä korkean
tason poliittisen vuoropuhelun pohjalta toteutettavaan monivuotiseen
ohjelmasuunnitteluun; näin voidaan varmistaa, että jäsenvaltioiden kansalliset
ohjelmat ovat täysin EU:n tasolla määriteltyjen tavoitteiden ja painopisteiden
mukaiset ja että niissä keskitytään tulosten saavuttamiseen; – parantaa keskitettyä hallinnointia, jotta saadaan käyttöön välineet
toteuttaa toimintapoliittisia toimia, joita ovat muun
muassa tuki valtioiden välisille toimille, erityisen innovatiivisille toimille
sekä kolmansissa maissa toteutettaville ja niihin liittyville toimille
(ulkoinen ulottuvuus), sekä hätätoimenpiteet, selvitykset ja tapahtumat; – ottaa käyttöön yhteinen sääntelykehys, johon
sisältyvät ohjelmasuunnittelua, raportointia, varainhoitoa ja valvontaa
koskevat yhteiset säännöt ovat mahdollisimman lähellä muiden yhteistyössä
hallinnoitavien EU:n rahastojen vastaavia sääntöjä, niin että kaikkien
sidosryhmien on helpompi ymmärtää niitä ja voidaan varmistaa, että
täytäntöönpano on mahdollisimman pitkälle yhdenmukaista; – vastata hätätilanteisiin nopeasti ja tehokkaasti suunnittelemalla rahastot niin, että EU voi toimia nopeasti
kehittyviin tilanteisiin niiden vaatimalla tavalla; – vahvistaa sisäasioiden alalla toimivien virastojen roolia, jotta voidaan edistää käytännön yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä
ja uskoa virastoille tiettyjen erityistehtävien täytäntöönpano samalla kun
huolehditaan niiden toiminnan riittävästä poliittisesta valvonnasta. Lisätietoja on
saatavilla vaikutustenarvioinnissa ja kunkin asetuksen perusteluissa.
1.4.4.
Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden
kanssa ja mahdolliset synergiaedut
Useista muista
EU:n rahoitusvälineistä tuetaan toimia, jotka täydentävät sisäisen
turvallisuuden rahastosta aikanaan rahoitettavia toimia: Tehtävänjako
sisäisen turvallisuuden rahaston ja pelastuspalvelun rahoitusvälineen
välillä säilyy samanlaisena kuin nykyisen CIPS-ohjelman 3 artiklassa:
luonnonkatastrofit sekä ihmisen aiheuttamat tahattomat katastrofit
(onnettomuudet) kuuluvat pelastuspalvelun piiriin, kun taas ihmisen tahallaan
aiheuttamat katastrofit ovat turvallisuusongelmia, minkä vuoksi ne katetaan
sisäisen turvallisuuden rahastosta. Terrorihyökkäykset
ja muut turvallisuuteen liittyvät vaaratilanteet pysyvät edelleen EU:n
solidaarisuusrahaston soveltamisalan ulkopuolella. Ei myöskään ole selvää,
millä tavoin ja missä määrin SEUT-sopimuksen 222 artiklaa
(solidaarisuuslauseke) sovellettaisiin terrorihyökkäyksen tai ihmisen
aiheuttaman tai luonnonkatastrofin kohteeksi joutuneen jäsenvaltion tukemiseen,
koska tätä varten on hyväksyttävä täytäntöönpanojärjestelyt, joita koskevaa ehdotusta
ei ole vielä laadittu. Tämän vuoksi merkittävän terrorihyökkäyksen tai muun
turvallisuuteen liittyvän vaaratilanteen aiheuttamiin hätätoimenpiteisiin
myönnettäisiin rahoitusta sisäisen turvallisuuden rahastosta. Välimatka Horisontti
2020 -ohjelmasta tuettujen turvallisuustutkimusten tulosten ja niiden
käytännön soveltamisen välillä kurotaan kiinni, koska sisäisen turvallisuuden
rahaston yhteydessä määritellään erityistavoitteita ja tukikelpoisia toimia,
joiden perusteella voidaan tukea tieteellisten tutkimusten tulosten testausta
ja validointia (prototyypit) niiden sarjamuotoista käytännön soveltamista
varten (ns. esikaupalliset hankinnat). Tuleva oikeusalan
ohjelma liittyy tiiviisti sisäisen turvallisuuden rahastoon ja täydentää
sitä erityisesti rikosoikeuden osalta, mutta siinä keskitytään enemmän
oikeudelliseen yhteistyöhön, oikeudellisten menettelyjen yhdenmukaistamiseen ja
vastavuoroiseen tunnustamiseen, mikä käytännössä estää suuret päällekkäisyydet. Sisäisen
rahaston ulkoista ulottuvuutta koskevan osuuden perusteella tuetaan kolmansissa
maissa toteutettavia ja niihin liittyviä toimia, jotka ovat ensisijaisesti EU:n
etujen ja tavoitteiden mukaisia, vaikuttavat suoraan EU:hun ja sen
jäsenvaltioihin ja takaavat jatkuvuuden EU:n alueella toteutettavien toimien
kanssa. Nämä rahoitustoimet suunnitellaan ja pannaan täytäntöön
johdonmukaisesti EU:n ulkoisen toiminnan ja ulkopolitiikan kanssa. Rahoitusta
ei myönnetä suoraan kehitystä tukeviin toimiin, vaan sillä täydennetään
tarvittaessa ulkoisen avun välineiden perusteella myönnettyä rahoitusta.
Sisäasioiden kannalta tässä yhteydessä erityisen kiinnostava on maahanmuutto-
ja turvapaikka-asioita koskevan aihepiirikohtaisen ohjelman ja vakautusvälineen
seuraaja. Siinä missä ulkoisen avun välineiden perusteella tuetaan joko
tuensaajamaiden kehitystarpeita tai EU:n yleisiä poliittisia etuja strategisten
kumppanien kanssa, sisäasioiden rahastoista tuetaan sellaisia kolmansissa
maissa toteutettavia erityistoimia, jotka edistävät EU:n sisäiseen
turvallisuuteen liittyviä tavoitteita. Rahastojen avulla täytetään tiettyjä
puutteita, ja ne täydentävät osaltaan EU:n käytössä olevia toimintavälineitä.
1.5.
Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto
þ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan
kesto on rajattu. –
þ Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa 1.1.2014 ja päättyy
31.12.2020. –
þ Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2014 ja päättyvät vuonna 2023. ¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan
kestoa ei ole rajattu. –
Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna
VVVV, –
minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.
1.6.
Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[27]
þkomissio hallinnoi suoraan keskitetysti þ välillinen keskitetty hallinnointi, jossa
täytäntöönpanotehtäviä on siirretty –
þ toimeenpanovirastoille –
þ yhteisöjen perustamille elimille[28] –
þ kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun
tehtäviä hoitaville elimille –
¨ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan
unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään
varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä þ hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden
kanssa þhajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa þ hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten
järjestöjen kanssa (tarkennettava). Jos käytetään useampaa
kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava
lisätietoja. Huomautukset: Ehdotusten
täytäntöönpanoa hallinnoidaan pääasiassa yhteistyössä siten, että jäsenvaltiot
toteuttavat monivuotisia kansallisia ohjelmia. Kansallisten
ohjelmien mukaisia tavoitteita täydennetään ns. unionin toimilla ja
hätätilanteita varten käyttöön otettavalla nopean toiminnan mekanismilla. Nämä
toimet toteutetaan lähinnä avustusten ja hankintasopimusten muodossa keskitetyn
suoran hallinnoinnin mukaisesti, ja niihin sisältyvät kolmansissa maissa
toteutettavat ja niihin liittyvät toimet. Toimien
pirstaloitumista pyritään välttämään kaikin mahdollisin keinon niin, että
resurssit keskitetään tiettyjen EU:n tavoitteiden saavuttamiseen käyttäen
keskeisten sidosryhmien asiantuntemusta, tarvittaessa kumppanuus- ja
puitesopimusten avulla. Komission
aloitteesta annettava tekninen apu toteutetaan keskitetyn suoran hallinnoinnin
mukaisesti. Sisäisen
turvallisuuden rahastoa koskevilla asetuksilla kehitetään Schengenin säännöstön
määräyksiä (rajavalvontaa ja viisumipolitiikkaa sekä poliisiyhteistyötä
koskevat säädökset). Schengenin säännöstön määräysten täytäntöönpanoon,
soveltamiseen ja kehittämiseen osallistuvat maat osallistuvat myös näiden kahden
asetuksen täytäntöönpanoon samalla tavoin kuin jäsenvaltiot, Schengenin
säännöstön täytäntöönpanoon osallistumisesta tehtyjen sopimusten mukaisesti. Ne
osallistuvat rahastojen toimintaan asetuksen säännösten mukaisesti siten, että
ne toteuttavat omia monivuotisia kansallisia ohjelmiaan ja voivat hakea
rahoitusta unioniin toimiin jne. Samoin kuin ulkorajarahaston yhteydessä on
tarkoitus vahvistaa erityisjärjestelyjä, joissa täsmennetään näiden maiden
osallistumiseen sovellettavat täydentävät säännöt (varainhoitoasetuksen ja sen
täytäntöönpanosääntöjen sekä perussopimusten perusteella ja ottaen huomioon
tilintarkastustuomioistuimen toimivalta tehdä tarkastuksia). Koska nämä maat
osallistuvat EU:n talousarvion rahoittamiseen näiden kahden asetuksen osalta
BKT:nsa mukaisesti, järjestelyissä määritetään myös rahoitusosuudet, jotka
näiltä mailta peritään niiden osuutena Schengenin hallinnointiin liittyvästä
vastuunjaosta. Niille rahastosta myönnettävät määrärahat eivät vaikuta tähän
osuuteen. Toistaiseksi tällaisia osallistuvia maita ovat Norja, Islanti,
Sveitsi ja Liechtenstein.
2.
HALLINNOINTI
2.1.
Seuranta- ja raportointisäännöt
Ilmoitetaan
sovellettavat aikavälit ja edellytykset. Yhteistyössä
toteutettavaa hallinnointia varten ehdotetaan
johdonmukaista ja tehokasta raportointi-, seuranta- ja arviointikehystä.
Jäsenvaltioita kehotetaan perustamaan kutakin kansallista ohjelmaa varten
seurantakomitea, jonka toimintaan komissio voi osallistua. Jäsenvaltiot
raportoivat monivuotisen ohjelman täytäntöönpanosta vuosittain. Nämä raportit
ovat edellytys vuotuisten maksujen suorittamiselle. Vuonna 2017 niiltä
pyydetään väliarviointia varten lisätietoja siitä, miten ne ovat edistyneet
tavoitteiden saavuttamisessa. Näin tehdään myös vuonna 2019, jotta viimeisen
varainhoitovuoden (2020) aikana voidaan tarvittaessa tehdä vielä mukautuksia. Kun
sisäasioiden alalla tuetaan arviointeihin perustuvan toimintakulttuurin
kehittämistä, rahastoille voidaan laatia yhteinen arviointi- ja seurantakehys,
jonka yhteydessä sovelletaan laaja-alaisia indikaattoreita, jotka korostavat
rahastojen tulospainotteista lähestymistapaa ja sitä, miten niillä voisi olla
keskeinen tehtävä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomiseen
liittyvän tavoitteen saavuttamisessa. Nämä indikaattorit kuvastavat rahastojen
toiminnan mahdollisia vaikutuksia: yhteisen kulttuurin kehittäminen
rajaturvallisuuden, poliisiyhteistyön ja kriisinhallinnan aloilla; EU:hun
suuntautuvien muuttovirtojen tehokkaampi hallinta; kolmansien maiden
kansalaisten oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu; jäsenvaltioiden
solidaarisempi yhteistyö maahanmuuttoon ja sisäiseen turvallisuuteen
liittyvissä kysymyksissä sekä EU:n yhdenmukainen suhtautuminen kolmansiin
maihin sekä maahanmuuttoon että turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Jotta voidaan
varmistaa arviointiperiaatteiden asianmukainen soveltaminen ja ottaa huomioon
EU:n nykyisen sisäasioiden rahoituksen arvioinnista jäsenvaltioissa saadut
käytännön kokemukset, komissio ja jäsenvaltiot laativat yhteisen arviointi- ja
seurantakehyksen muun muassa määrittämällä toimintamallit ja yhteiset tuotos-
ja tulosindikaattorit. Kaikki
toimenpiteet vahvistetaan ohjelmakauden alussa, niin että jäsenvaltiot voivat
laatia raportointi- ja arviointijärjestelmänsä yhteisesti sovittujen
periaatteiden ja vaatimusten pohjalta. Jotta
voitaisiin vähentää hallinnollista rasitusta ja hyödyntää raportoinnin ja
arvioinnin välisiä synergiaetuja, arviointiraporteissa vaadittavat tiedot
perustuvat jäsenvaltioiden kansallisten ohjelmien vuotuisissa täytäntöönpanoraporteissa
esitettäviin tietoihin ja täydentävät niitä. Vuonna 2018
komissio laatii raportin kansallisten ohjelmien väliarvioinnista. Lisäksi
komissio esittää väliraportin rahastojen täytäntöönpanosta 30. kesäkuuta 2018
mennessä ja jälkiarviointiraportin 30. kesäkuuta 2024 mennessä. Näissä
raporteissa tarkastellaan koko täytäntöönpanoa (eikä pelkästään kansallisten
ohjelmien täytäntöönpanoa yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin
perusteella).
2.2.
Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä
2.2.1.
Todetut riskit
Sisäasioiden
pääosaston (PO HOME) rahoitusohjelmiin ei ole kohdistunut merkittäviä
virheriskejä. Osoituksena tästä on se, että tilintarkastustuomioistuimen
vuosikertomuksissa ei ole esitetty sitä koskevia merkittäviä havaintoja ja että
sisäasioiden pääosaston (ja sitä ennen vapaus-, turvallisuus- ja oikeusasioiden
pääosaston (JLS)) vuotuisten toimintakertomusten lopullinen jäljelle jäävä
virheaste ei ole ylittänyt kahta prosenttia. Yhteistyössä
toteutettavan hallinnoinnin yhteydessä nykyisten
ohjelmien täytäntöönpanoon liittyvät yleiset riskit jakautuvat pääasiallisesti
kolmeen ryhmään: – riski siitä, että varojen käyttö on ollut tehotonta tai että se ei ole
ollut riittävän kohdennettua; – sääntöjen monimutkaisuudesta ja hallinnointi- ja valvontajärjestelmien
heikkoudesta johtuvat virheet; – hallinnollisten resurssien tehoton käyttö (vaatimukset eivät ole
riittävän oikeasuhteisia). Lisäksi on
syytä mainita eräitä erityistekijöitä, jotka liittyvät yhteisvastuuta ja
maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman neljästä rahastosta
muodostuvaan järjestelmään. – Vuosiohjelmiin perustuva järjestelmä takaa, että loppumaksut
suoritetaan säännöllisesti varmennettujen ja tarkastettujen menojen
perusteella. Vuosiohjelmien tukikelpoisuusaika ei kuitenkaan ole sidottu EU:n
varainhoitovuoteen, minkä vuoksi varmennusketju ei ole täysin tyydyttävä,
vaikka järjestelmä on hyvin raskas. – Komissio vahvistaa yksityiskohtaiset tukikelpoisuussäännöt. Näin
varmistetaan, että rahoitetut menot ovat periaatteessa yhdenmukaiset. Tästä
aiheutuu kuitenkin tarpeetonta työtä kansallisille viranomaisille ja
komissiolle. Lisäksi se kasvattaa riskiä, että tuensaajat ja/tai jäsenvaltiot
tekevät virheitä, jotka johtuvat EU:n sääntöjen virheellisestä tulkinnasta. – Nykyiset hallinnointi- ja valvontajärjestelmät ovat hyvin lähellä
rakennerahastojen vastaavia järjestelmiä. Niissä on kuitenkin vähäisiä
eroavuuksia, erityisesti todentamis- ja tarkastusviranomaisten välisen
vastuuketjun osalta. Tämä aiheuttaa jäsenvaltioissa sekaannusta varsinkin
silloin kun viranomaiset joutuvat tekemisiin kummankin rahastotyypin kanssa.
Tämä lisää myös virheriskiä ja vaatii tiiviimpää seurantaa. Näitä seikkoja
muutetaan huomattavasti tässä ehdotuksessa: – Hallinnointi- ja valvontajärjestelmissä noudatetaan yhteisen
strategiakehyksen rahastojen yleisiä vaatimuksia, ja ne ovat myös täysin uuden
varainhoitoasetuksen vaatimusten mukaisia: entiset kolme viranomaista korvataan
kahdella viranomaisella (vastuu- ja tarkastusviranomainen), joiden tehtäviä
selkeytetään paremman varmuuden saamiseksi. – Monivuotinen ohjelmasuunnittelu ja vuotuinen tilien tarkastus
vastuuviranomaisen suorittamien maksujen pohjalta yhdenmukaistaa
tukikelpoisuuskaudet komission tilinpäätöksen kanssa lisäämättä kuitenkaan
hallinnollista rasitusta nykyisestä. – Paikalla tehtäviä tarkastuksia suoritetaan osana ensimmäisen tason
valvontaa eli vastuuviranomaisen toimesta, ja ne tukevat sen vuosittain antamaa
hallinnollista vahvistuslausumaa. – Tukikelpoisuussääntöjen selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen ja niiden
yhdenmukaistaminen EU:n muiden rahoitustukivälineiden kanssa vähentää eri
lähteistä avustuksia saavien tuensaajien tekemiä virheitä.
Tukikelpoisuussäännöt vahvistetaan kansallisella tasolla, lukuun ottamatta
perusperiaatteita, jotka ovat samanlaiset kuin yhteisen strategiakehyksen
rahastojen perusperiaatteet. – Tuensaajia kannustetaan soveltamaan yksinkertaistettua kustannusten
korvaamista, etenkin pienten avustusten yhteydessä. Keskitetyn
hallinnoinnin yhteydessä suurimpia riskejä ovat: – riski, että hyväksytyt hankkeet eivät vastaa riittävällä tavalla
sisäasioiden pääosaston poliittisia painopisteitä; – riski, että valitut hankkeet ovat huonolaatuisia ja että niiden
tekninen täytäntöönpano on puutteellinen, mikä heikentää ohjelmien vaikutusta;
puutteellisista valintamenettelyistä johtuva asiantuntemuksen tai seurannan
puute; – riski, että myönnettyjä varoja käytetään tehottomasti tai
epätaloudellisesti, olivatpa kyseessä sitten avustukset (todellisten
tukikelpoisten menojen korvaaminen on monimutkaista, minkä lisäksi hallintoviranomaisilla
ei juuri ole mahdollisuuksia tarkistaa tukikelpoisia kustannuksia) tai
hankintasopimukset (vaaditun asiantuntemuksen omaavia talouden toimijoita
saattaa olla rajallinen määrä, mikä vähentää mahdollisuuksia vertailla
hintatarjouksia); – riski, joka liittyy (erityisesti) pienempien organisaatioiden kykyyn
valvoa menoja tehokkaasti ja varmistaa toteutettujen toimien läpinäkyvyys. – riski komission maineen tahriutumisesta, jos paljastuu petoksia tai
rikollista toimintaa; kolmansien osapuolten sisäisten valvontajärjestelmien
perusteella voidaan saada ainoastaan osittainen varmuus, koska erilaisia
sopimusosapuolia ja tuensaajia on hyvin paljon ja jokainen niistä käyttää omia,
usein varsin suppeita valvontajärjestelmiään. Useimpia
näistä riskeistä voidaan pienentää kohdentamalla ehdotuspyynnöt paremmin ja
käyttämällä uuteen varainhoitoasetukseen sisältyviä yksinkertaistettuja
tekijöitä.
2.2.2.
Valvontamenetelmä(t)
Hallinnointi
yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa: Hallinnointi-
ja valvontajärjestelmien rakennetta koskeva ehdotus merkitsee jäsenvaltioiden
tasolla parannusta vuosina 2007–2013 käytössä olleeseen järjestelmään
verrattuna, ja siinä säilytetään useimmat tämän kauden toiminnoista, mukaan
luettuina hallinnolliset ja paikalla tehtävät tarkastukset, hallinnointi- ja
valvontajärjestelmien tarkastukset ja hankkeiden tarkastukset. Toimien
keskinäistä järjestystä on kuitenkin muutettu niin, että paikalla tehtävät
tarkastukset ovat selkeästi vastuuviranomaisen tehtävä olennaisena osana
vuotuisen tilien tarkastuksen ja hyväksymisen valmistelua. Vastuullisuuden
lisäämiseksi vastuuviranomaiset hyväksyy kansallinen hyväksynnän antava elin,
joka on vastuussa viranomaisten jatkuvasta valvonnasta. Viranomaisten
lukumäärän pienentäminen – todentamisviranomaista ei enää ole, minkä lisäksi
rahastojen määrää on supistettu – todennäköisesti vähentää hallinnollista
rasitusta ja mahdollistaa hallinnollisten valmiuksien kehittämisen sekä
vastuualueiden selkeämmän jaon. Toistaiseksi
ei ole käytettävissä luotettavaa arviota siitä, minkä verran yhteistyössä
toteutettavaan hallinnointiin perustuvien sisäasioiden rahastojen valvonta
tulee maksamaan. Ainoa käytettävissä oleva arvio liittyy EAKR:oon ja
koheesiorahastoon, joiden valvontaan liittyvät kustannukset (kansallisen tason
valvonta lukuun ottamatta komission kustannuksia) ovat arviolta noin
2 prosenttia kauden 2007–2013 kokonaisrahoituksesta. Kustannukset koskevat
seuraavia valvonta-aloja: 1 prosentti johtuu kansallisesta koordinoinnista
ja ohjelman valmistelusta, 82 prosenttia koskee ohjelman hallinnointia,
4 prosenttia liittyy todentamiseen ja 13 prosenttia tarkastuksiin. Seuraavat
ehdotukset lisäävät valvontakustannuksia: – hyväksynnän antavan elimen perustaminen ja toiminta ja yleensä
järjestelmän muuttaminen; – vuositilinpäätöksen liitteenä olevan hallinnollisen vahvistuslausuman
toimittaminen; – vastuuviranomaisen paikalla tekemät tarkastukset; – tarkastusviranomaisten lisätarkastusten tarve hallinnollisen
vahvistuslausuman tarkastamiseksi. Osa
ehdotuksista kuitenkin pienentää valvontakustannuksia: – Todentamisviranomainen lakkautetaan. Vaikka todentamisviranomaisen
tehtävät sulautetaan osittain yhteen vastuuviranomaisen tehtävien kanssa,
jäsenvaltio voi säästää huomattavan osan todentamiskustannuksista, kun hallinto
tehostuu, koordinointitarve vähenee ja tarkastusten soveltamisala supistuu. – Tarkastusviranomaisen tarkastuksissa keskitytään suorittamaan uudelleen
(otos) vastuuviranomaisen suorittamista 1. tason hallinnollisista ja paikalla
tekemistä tarkastuksista. Tämä nopeuttaa kuulemismenettelyä ja takaa, että
kaikki tarvittavat tarkastukset on tehty ennen tilinpäätöksen toimittamista; – Yksinkertaistettujen kustannusten käyttö vähentää sekä viranomaisten
että tuensaajien hallinnollisia kustannuksia ja hallinnollista rasitusta kaikilla
tasoilla; – Vuotuinen päättäminen/sulkeminen ja sääntöjenmukaisuustarkastuksen
kohteena olevan ajanjakson lyhentäminen 36 kuukauteen vähentää tarkastettavien
asiakirjojen säilyttämisestä viranomaisille ja tuensaajille aiheutuvia
kustannuksia; – Sähköisten viestintäjärjestelmien perustaminen komission ja
jäsenvaltioiden välille tulee pakolliseksi. Lisäksi on
otettava huomioon 2.2.1 kohdassa luetellut yksinkertaistamistoimet, jotka
osaltaan auttavat vähentämään tuensaajien hallinnollista rasitusta ja vähentävät
siten sekä virheriskejä että hallinnollista rasitetta. Tämän vuoksi
odotetaan, että ehdotukset eivät kokonaisuutena niinkään johda
valvontakustannusten lisääntymiseen tai vähenemiseen vaan niiden
uudelleenjakoon. Ennakoidaan kuitenkin, että kustannusten uudelleenjakautumisen
(kaikkien tehtävien osalta ja suhteutetuista valvontajärjestelyistä johtuen
myös kaikissa jäsenvaltioissa ja ohjelmissa) myötä riskejä voidaan lieventää
tehokkaammin ja varmennusketjusta tulee parempi ja nopeampi. Yhteistyössä
toteutettavaan hallinnointiin perustuvien hallinnointi- ja
valvontajärjestelmien kustannusten ei odoteta vähenevän komission tasolla
ohjelmakauden ensimmäisen puolikkaan aikana. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että
yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin piiriin kuuluvat määrärahat ja
toiminta-alat lisääntyvät nykyisestä. Sen vuoksi jo resurssien säilyttäminen
nykytasolla merkitsee tehokkuuden lisääntymistä. Lisäksi ohjelmakauden
ensimmäisinä vuosina on hoidettava monia tärkeitä tehtäviä: ohjelmakauden
2007–2013 ohjelmien sulkeminen (viimeiset raportit on toimitettava viimeistään
31.3.2016), poliittiset vuoropuhelut ja monivuotisten kansallisten ohjelmien
hyväksyminen kaudelle 2014–2020, uuden tilien tarkastusta ja hyväksymistä
koskevan järjestelmän perustaminen. Kauden jälkipuoliskolla mahdolliset
käytettävissä olevat resurssit voidaan käyttää arvioinnin ja seurannan
parantamiseen. Keskitetty
hallinnointi Keskitetyn
hallinnoinnin osalta komissio soveltaa edelleen nykyistä
valvontajärjestelmäänsä, joka muodostuu seuraavista elementeistä:
operatiivisten linjojen suorittama operaatioiden valvonta,
talousarviokirjanpitoyksikön suorittama ennakkotarkastus, sisäisiä hankintoja
käsittelevä komitea, avustusten jälkitarkastukset tai sisäisestä tarkastuksesta
vastaavan yksikön ja/tai sisäisen tarkastuksen yksikön suorittamat
tarkastukset. Jälkitarkastusten yhteydessä pyritään havaitsemaan mahdollisimman
runsaasti poikkeamia aiheettomien maksujen takaisinperimiseksi. Tämän
strategian mukaisesti tarkastukset suoritetaan otokselle hankkeita, jotka
valitaan lähes yksinomaan riskianalyysin perusteella. Ennakko- ja
jälkitarkastusten yhdistelmän sekä hallintotarkastusten ja paikalla tehtävien
tarkastusten ansiosta jäljelle jäävä lukuna ilmaistavissa oleva virheprosentti
on ollut viime vuosina keskimäärin alle 2 prosenttia. Tämän perusteella
sisäasioiden pääosasto katsoo, että sisäinen valvontajärjestelmä on riittävän
tehokas ja kustannuksiltaan asianmukainen, jotta alhainen virheprosentti
voidaan saavuttaa. Sisäasioiden
pääosasto tutkii kuitenkin edelleen mahdollisuuksia parantaa hallinnointia ja
jatkaa yksinkertaistamista. Varsinkin kaikkia uuteen varainhoitoasetukseen
perustuvia yksinkertaistamisvaihtoehtoja hyödynnetään mahdollisimman paljon,
koska niiden odotetaan edistävän tuensaajien hallinnollisen rasituksen
vähentämistä, jolloin ne samalla vähentävät myös virheriskiä ja komission
hallinnollista rasitusta. Uudet
osa-alueet Ehdotusten
perusteella EU:n sisäasioiden rahoitus laajenee uusille osa-alueille, joita
ovat muun muassa EU:n virastojen olemassa olevan asiantuntemuksen parempi
hyödyntäminen, ulkoisen ulottuvuuden kehittäminen ja hätätilannemekanismin
lujittaminen.
Sisäasioiden pääosasto tarvitsee tätä varten uusia hallinnointi- ja
valvontamenetelmiä.
Uusia osa-alueita varten osoitettavia määrärahoja ei ole vielä vahvistettu,
mutta määrät tuskin nousevat merkittäviksi sisäasioiden kokonaisbudjettiin
verrattuina. On kuitenkin erittäin tärkeää laatia näitä uusia tehtäviä varten
tarvittavat sisäiset menettelyt ja työjärjestelyt mahdollisimman hyvissä ajoin
ohjelmakauden aikana moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen. Edellä
esitetty analyysi osoittaa selkeästi, että kaikista yksinkertaistamistoimista
huolimatta sisäasioiden pääosaston kasvavan talousarvion täytäntöönpanoa varten
tarvitaan lisää henkilöresursseja.
Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla
pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön
uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa
sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada
käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.
2.3.
Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien
ehkäisemiseksi
Ilmoitetaan käytössä
olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet Kaikkien
säännönmukaisten valvontamekanismien lisäksi sisäasioiden pääosasto laatii
petostentorjuntastrategian komission 24. kesäkuuta 2011 hyväksymän uuden
petostentorjuntastrategian (CAFS) pohjalta. Näin varmistetaan, että pääosaston
sisäiset petostentorjuntatarkastukset ovat komission uuden strategian mukaiset
ja että sen lähestymistapa petosriskin hallinnointiin tähtää petoksille
alttiiden alojen ja asianmukaisten vastatoimien kartoittamiseen. Tarvittaessa
perustetaan erilaisia verkostoja ja tietojärjestelmiä rahastoihin liittyvien
petostapausten analysointia varten. Yhteistyössä
toteutettavan hallinnoinnin osalta komission petostentorjuntastrategiassa
todetaan selkeästi, että ohjelmakautta 2014–2020 koskevissa komission
ehdotuksissa on vaadittava jäsenvaltioita toteuttamaan petosten ehkäisemiseksi
toimenpiteitä, jotka ovat vaikuttavia ja kartoitettuun riskitasoon
suhteutettuja. Ehdotusten 5 artiklassa asetetaankin jäsenvaltioille selkeä
vaatimus ehkäistä, todeta ja oikaista sääntöjenvastaisuudet ja ilmoittaa niistä
komissiolle. Näihin velvoitteisiin liittyviä tarkempia yksityiskohtia esitetään
vastuuviranomaisen toimintaa koskevissa yksityiskohtaisissa säännöissä, jotka
vahvistetaan 24 artiklan 5 kohdan c alakohdassa. Lisäksi 41
artiklassa säädetään selkeästi komission tai tilintarkastustuomioistuimen
havaintojen perusteella tehtävistä rahoitusoikaisuista saatavien varojen
uudelleenkäytöstä.
3.
EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET
3.1.
Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen
otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat
· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat Monivuotisen
rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä. Moniv. rahoituskehyksen otsake || Budjettikohta || Määrärahalaji || Rahoitusosuudet Numero || JM[29] || EFTA-mailta[30] || ehdokasmailta[31] || kolmansilta mailta || varainhoitoasetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet 3 || || JM || EI || EI || EI || EI · Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat Monivuotisen rahoituskehyksen
otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä. Moniv. rahoituskehyksen otsake || Budjettikohta || Määrärahalaji || Rahoitusosuudet Numero Otsake 3 || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokasmailta || kolmansilta mailta || varainhoitoasetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet 3 || 18 01 04 bb – Sisäisen turvallisuuden rahasto – Poliisiyhteistyö & rikoksentorjunta – Tekninen apu || EI-JM || EI || EI || KYLLÄ || EI 3 || 18 02 bb – Sisäisen turvallisuuden rahasto - Poliisiyhteistyö & rikoksentorjunta || JM || EI || EI || KYLLÄ || EI 3 || 18 01 04 bb – Sisäisen turvallisuuden rahasto – Ulkorajat & viisumit – Tekninen apu || EI-JM || EI || EI || KYLLÄ || EI 3 || 18 02 cc – Sisäisen turvallisuuden rahasto - Ulkorajat & viisumit || JM || EI || EI || KYLLÄ || EI Kolmansien maiden rahoitusosuudet koskevat
sisäisen turvallisuuden rahaston kumpaakin osa-aluetta. Näiden rahoitusosuuksien määrittämisperusteet
ja laskentamenetelmä neuvotellaan EU:n ja osallistuvien maiden välillä
erillisessä menettelyssä. Olettaen, että rahoitusosuudet vastaisivat ulkorajarahaston
nykyisiä rahoitusosuuksia, osallistuvien maiden olisi maksettava ulkorajoja ja
viisumipolitiikkaa koskevaan rahoitusvälineeseen noin 210 miljoonaa euroa ja
poliisiyhteistyötä koskevaan rahoitusvälineeseen noin 50 miljoonaa euroa.
3.2.
Arvioidut vaikutukset menoihin
3.2.1.
Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || Otsake 3 || Turvallisuus ja kansalaisuus PO HOME || || || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || Vuoden 2020 jälkeen || YHTEENSÄ Toimintamäärärahat (nykyhintoina) || || || || || || || || || 18 02 bb Sisäisen turvallisuuden rahasto – Poliisiyhteistyö ja rikoksentorjunta || Sitoumukset || (1a) || 135,076 || 143,047 || 151,283 || 159,791 || 168,578 || 177,653 || 187,022 || || 1 122,450 Maksut || (2a) || 15,714 || 43,881 || 71,419 || 111,709 || 147,854 || 156,248 || 164,918 || 410,707 || 1 122,450 18 02 cc Sisäisen turvallisuuden rahasto – Ulkorajat ja viisumit || Sitoumukset || (1a) || 422,310 || 447,186 || 472,886 || 499,435 || 526,856 || 555,173 || 584,412 || - || 3 508,258 Maksut || (2a) || 59,999 || 120,794 || 223,204 || 350,813 || 461,098 || 487,256 || 514,275 || 1 290,818 || 3 508,258 Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[32] || || || || || || || || || 18 01 04 bb Sisäisen turvallisuuden rahasto – Poliisiyhteistyö ja rikoksentorjunta || || || 0,800 || 0,800 || 0,800 || 0,800 || 0,800 || 0,800 || 0,800 || || 5,600 18 01 04 cc Sisäisen turvallisuuden rahasto – Ulkorajat ja viisumit || || || 1,700 || 1,700 || 1,700 || 1,700 || 1,700 || 1,700 || 1,700 || || 11,900 PO HOMEn määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a +3 || 559,886 || 592,733 || 626,669 || 661,726 || 697,934 || 735,326 || 773,934 || || 4 648,208 Maksut || =2+2a +3 || 78,213 || 167,174 || 297,123 || 465,023 || 611,452 || 646,004 || 681,693 || 1 701,525 || 4 648,208 Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || ”Hallintomenot” Koska turvapaikka-
ja maahanmuuttorahaston ja sisäisen turvallisuuden rahaston täytäntöönpanossa
on monia yhteisiä tekijöitä, kuten poliittinen vuoropuhelu jokaisen
jäsenvaltion kanssa, ja koska sisäasioiden pääosaston sisäistä organisaatiota
voi olla tarpeen muuttaa uusien rahastojen hallinnointia (ja nykyisten
ohjelmien päättämistä varten), hallintomenoja ei voida jakaa turvapaikka- ja
maahanmuuttorahaston ja sisäisen turvallisuuden rahaston välillä. Siksi jäljempänä
esitettävät, otsakkeeseen 5 liittyvät luvut vastaavat molempien rahastojen
hallinnointiin tässä pääosastossa tarvittavia kokonaismäärärahoja, eikä
määrärahojen kokonaismäärää ilmoiteta erikseen. milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) || || || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || Vuoden 2020 jälkeen || YHTEENSÄ PO HOME || Henkilöresurssit || 20,841 || 20,841 || 20,841 || 20,841 || 20,841 || 20,841 || 20,841 || || 145,887 Muut hallintomenot || 0,156 || 0,159 || 0,162 || 0,165 || 0,168 || 0,172 || 0,175 || || 1,157 PO HOME YHTEENSÄ || Määrärahat || 20,997 || 21,000 || 21,003 || 21,006 || 21,009 || 21,013 || 21,016 || || 147,044 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 20,997 || 21,000 || 21,003 || 21,006 || 21,009 || 21,013 || 21,016 || || 147,044 milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) || || || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || || YHTEENSÄ Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || – || – || – || – || – || – || – || – || Maksut || || || || || || || || ||
3.2.2.
Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin
–
¨ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja. –
þ Ehdotus edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:
Sisäasioiden politiikat pannaan täytäntöön pääasiallisesti yhteistyössä
jäsenvaltioiden kanssa. Toiminnan painopisteet määritetään EU:n tasolla, mutta
päivittäinen hallinnointi tapahtuu kansallisella tasolla vastuuviranomaisten
johdolla. Komissio ja vastuuviranomaiset määrittävät kansallisten ohjelmien
yhteydessä yhteiset tulosindikaattorit ja tavoitteet, jotka komissio vahvistaa.
Tämän vuoksi on vaikea määritellä tulostavoitteita ennen kuin ohjelmat on
laadittu, neuvoteltu ja vahvistettu, mikä tapahtuu vuosina 2013/2014.
Sisäasioiden pääosasto ei myöskään pysty esittämään keskitetyn hallinnoinnin
osalta tyhjentävää luetteloa kaikista tuloksista, jotka rahastoista
myönnettävän rahoituksen avulla on toteutettava, eikä niiden keskimääräisiä
kustannuksia ja lukumäärää, kuten tässä jaksossa vaaditaan. Tällä hetkellä ei
ole käytettävissä tilastotyökalua, jonka avulla voitaisiin laskea nykyisten
ohjelmien keskimääräiset kustannukset. Tällainen kustannusten tarkka määrittely
olisi myös ristiriidassa sen periaatteen kanssa, että tulevien ohjelmien
pitäisi olla riittävän joustavia kattamaan poliittisten painopisteiden
muutokset vuosina 2014–2020. Tämä koskee erityisesti hätätoimenpiteitä sekä
kolmansissa maissa toteutettavia ja niihin liittyviä toimia. Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen
desimaalin tarkkuudella) Tavoitteet ja tuotokset ò || || || vuosi n || vuosi n + 1 || vuosi n + 2 || vuosi n + 3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ TUOTOKSET Tyyppi[33] || Keskimäär. kustannukset || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannukset yhteensä ERITYISTAVOITE 1[34]… || || || || || || || || || || || || || || || || - tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || || - tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || || - tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || || Välisumma erityistavoite 1 || || || || || || || || || || || || || || || || ERITYISTAVOITE 2… || || || || || || || || || || || || || || || || - tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || || Välisumma erityistavoite 2 || || || || || || || || || || || || || || || || KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || || || || || || || || || || || || || || ||
3.2.3.
Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin
3.2.3.1.
Yhteenveto
–
¨ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja. –
þ Ehdotus edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti: Koska turvapaikka-
ja maahanmuuttorahaston ja sisäisen turvallisuuden rahaston täytäntöönpanossa
on monia yhteisiä tekijöitä, kuten poliittinen vuoropuhelu jokaisen
jäsenvaltion kanssa, ja koska sisäasioiden pääosaston sisäistä organisaatiota
voi olla tarpeen muuttaa uusien rahastojen hallinnointia (ja nykyisten
ohjelmien päättämistä varten), hallintomenoja ei voida jakaa turvapaikka- ja
maahanmuuttorahaston ja sisäisen turvallisuuden rahaston välillä. Siksi jäljempänä
esitettävät, otsakkeeseen 5 liittyvät luvut vastaavat molempien rahastojen
hallinnointiin tässä pääosastossa tarvittavia kokonaismäärärahoja, eikä
määrärahojen kokonaismäärää ilmoiteta erikseen. milj. euroa (kolmen
desimaalin tarkkuudella) PO HOME Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5[35] || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ Henkilöresurssit PO HOME || 20,841 || 20,841 || 20,841 || 20,841 || 20,841 || 20,841 || 20,841 || 145,887 Muut hallintomenot || 0,156 || 0,159 || 0,162 || 0,165 || 0,168 || 0,172 || 0,175 || 1,157 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 20,997 || 21,000 || 21,003 || 21,006 || 21,009 || 21,013 || 21,016 || 147,044 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5[36] sisältymättömät[37] || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ Henkilöresurssit PO HOME || 0,640 || 0,640 || 0,640 || 0,640 || 0,640 || 0,640 || 0,640 || 4,480 Muut hallintomenot || 1,860 || 1,860 || 1,860 || 1,860 || 1,860 || 1,860 || 1,860 || 13,020 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || 2,500 || 2,500 || 2,500 || 2,500 || 2,500 || 2,500 || 2,500 || 17,500 YHTEENSÄ || – || – || – || – || – || – || – || –
3.2.3.2.
Henkilöresurssien arvioitu tarve
–
¨ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja. –
þ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti: Vuoden luvut
ovat vuoden 2011 lukuja. Koska turvapaikka-
ja maahanmuuttorahaston ja sisäisen turvallisuuden rahaston täytäntöönpanossa
on monia yhteisiä tekijöitä, kuten poliittinen vuoropuhelu jokaisen
jäsenvaltion kanssa, ja koska sisäasioiden pääosaston sisäistä organisaatiota
voi olla tarpeen muuttaa uusien rahastojen hallinnointia (ja nykyisten
ohjelmien päättämistä varten), hallintomenoja ei voida jakaa turvapaikka- ja
maahanmuuttorahaston ja sisäisen turvallisuuden rahaston välillä. Siksi jäljempänä
esitettävät, otsakkeeseen 5 liittyvät luvut vastaavat molempien rahastojen
hallinnointiin tässä pääosastossa tarvittavia kokonaismäärärahoja, eikä
määrärahojen kokonaismäärää ilmoiteta erikseen. Arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden
desimaalin tarkkuudella) || || vuosi n || vuosi n + 1 || vuosi n + 2 || vuosi n + 3 || vuosi N+4 || vuosi N+5 || vuosi N+6 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) PO HOME || || 18 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 136 || 136 || 136 || 136 || 136 || 136 || 136 || XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || 15 || 15 || 15 || 15 || 15 || 15 || 15 || 18 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || || || 10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || || || Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[38] || || 18 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 16 || 16 || 16 || 16 || 16 || 16 || 16 || XX 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || 10 || 10 || 10 || 10 || 10 || 10 || 10 || 18 01 04 bb[39] || - päätoimipaikassa[40] || 4 || 4 || 4 || 4 || 4 || 4 || 4 || - EU:n ulkop. edustustoissa || * || * || * || * || * || * || * || 18 01 04 cc [41] || - päätoimipaikassa[42] || 6 || 6 || 6 || 6 || 6 || 6 || 6 || - EU:n ulkop. edustustoissa || * || * || * || * || * || * || * || XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || || || 10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || || || Muut (13 01 04 02) || || || || || || || || YHTEENSÄ || – || – || – || – || – || – || – XX viittaa
kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon. Henkilöresurssien tarve katetaan toimen
hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa
toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla
henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea
hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen
jakomenettelyssä talousarvion puitteissa. Määriä ja kohdentamista mukautetaan,
jos toimia ulkoistetaan täytäntöönpanovirastojen tehtäväksi. Kuvaus henkilöstön
tehtävistä: Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt päätoimipaikassa || Tehtävät käsittävät kaikki rahoitusohjelmien hallinnointiin liittyvät tehtävät, kuten: - osallistuminen talousarviomenettelyyn; - poliittisen vuoropuhelun käyminen jäsenvaltioiden kanssa; - vuotuisen työohjelman/rahoituspäätösten valmistelu, painopisteiden asettaminen, kansallisten ohjelmien hyväksyminen; - kansallisten ohjelmien, ehdotuspyyntöjen ja tarjouskilpailujen sekä niihin liittyvien valintamenettelyjen hallinnointi; - yhteydenpito sidosryhmiin (potentiaaliset/valitut tuensaajat, jäsenvaltiot ym.); - ohjeiden laatiminen jäsenvaltioille; - huolehtiminen hankkeiden operatiivisesta ja rahoitushallinnoinnista; - edellä mainittujen tarkastusten suorittaminen (ennakkotarkistukset, hankintakomitea, jälkitarkastukset, sisäinen tarkastus, tilien tarkastaminen ja hyväksyminen); - kirjanpito; - avustusten ja kansallisten ohjelmien hallinnoinnissa käytettävien tietojärjestelmien kehittäminen ja hallinnointi; - tavoitteiden saavuttamisen seuranta ja siitä raportointi, muun muassa vuotuisissa toimintakertomuksissa ja edelleenvaltuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän laatimissa kertomuksissa. Ulkopuolinen henkilöstö || Tehtävät ovat samanlaisia kuin virkamiesten ja väliaikaisen henkilöstön tehtävät, lukuun ottamatta niitä tehtäviä, joita ei voida antaa ulkopuoliselle henkilöstölle EU:n ulkop. edustustoissa || Sisäasioiden toimialan politiikan täytäntöönpanon ja erityisesti sen ulkoisen ulottuvuuden kehittämistä varten EU:n edustustoissa on oltava riittävästi sisäasioiden tuntemusta. Tämä henkilöstö voitaisiin ottaa joko Euroopan komissiosta ja/tai Euroopan ulkosuhdehallinnosta.
3.2.4.
Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen
rahoituskehyksen kanssa
–
þ Ehdotus/aloite on seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen
mukainen. –
¨ Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen
rahoitussuunnitelman muuttamista. Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista
muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät –
¨ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista
tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.[43] Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös
kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät
3.2.5.
Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen
–
Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu
ulkopuolisia tahoja. –
þ Ehdotuksen mukaan EU-rahoitus edellyttää yhteisrahoitusta. Tarkkaa
määrää ei kyetä ilmoittamaan. Asetuksessa vahvistetaan osarahoituksen
enimmäismäärät toimen lajin mukaan jaoteltuina: määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin
tarkkuudella) || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || Yhteensä Rahoitukseen osallistuva taho || JV || JV || JV || JV || JV || JV || JV || Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || pm || pm || pm || pm || pm || pm || pm ||
3.3.
Arvioidut vaikutukset tuloihin
–
þ Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin. –
¨ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti: –
¨ vaikutukset omiin varoihin –
¨ vaikutukset sekalaisiin tuloihin milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[44] vuosi n || vuosi n + 1 || vuosi n + 2 || vuosi n + 3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) Momentti …………. || || || || || || || || Vastaava(t) menopuolen
budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten
tulojen tapauksessa: Selvitys tuloihin
kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä [1] EUVL L
115, 4.5.2010, s. 1. [2] KOM(2010)
673 lopullinen. [3] KOM(2011)
500 lopullinen. [4] KOM(2011)
318 lopullinen, 16.6.2011: Tiedonanto: Turvallisuutta ja vapauksien suojelua
koskevan puiteohjelman (2007–2013) väliarviointi. [5] Kuulemisasiakirjat
ja vastausten perusteella laadittu raportti ovat saatavilla sisäasioiden
pääosaston (PO HOME) verkkosivuilla: http://ec.europa.eu/home-affairs/news/consulting_public/consulting_0020_en.htm.
[6] EU:n
talousarvion kokonaistarkastelu, KOM(2010) 700, 19.10.2010. [7] Komission
ehdotus – Asetus unionin vuotuiseen talousarvioon sovellettavista
varainhoitosäännöistä, KOM(2010) 815 lopullinen, 22.12.2010. Tällä ehdotuksella
komissio virallisesti peruuttaa kaksi aiempaa säädösehdotusta (KOM(2010) 71
lopullinen ja KOM(2010) 260 lopullinen). [8] EUVL C
... [9] EUVL C
... [10] EUVL C ... [11] Neuvoston
asiak. 7120/10. [12] KOM(2010)
673 lopullinen. [13] EUVL L …. [14] EUVL L …. [15] EUVL L 58,
24.2.2007, s. 7. [16] EYVL L
176, 10.7.1999, s. 31. [17] EUVL L 53,
27.2.2008, s. 1. [18] EUVL L
160, 18.6.2011, s. 1. [19] EUVL L … … [20] EUVL L
321, 8.12.2009, s. 44. [21] EYVL L 64,
22.6.2002, s. 3. [22] EUVL L
330, 9.12.2008, s. 21. [23] EUVL L …. [24] KOM(2011)
403 lopullinen. [25] ABM:
toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi. [26] Sellaisina
kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a
ja b alakohdassa. [27] Kuvaukset
eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla
budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html. [28] Sellaisina
kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa. [29] JM =
jaksotetut määrärahat / EI-JM = jaksottamattomat määrärahat. [30] EFTA:
Euroopan vapaakauppaliitto. [31] Ehdokasmaat
ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat. [32] Tekninen
ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen
liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora
tutkimustoiminta. [33] Tuotokset
ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen
opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit). [34] Kuten
kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”. [35] Kokonaismäärärahat
henkilöresursseihin varattujen vuoden 2011 lopullisten määrärahojen
perusteella, ml. virkamiehet ja ulkopuolinen henkilöstö. [36] Tekninen
ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen
liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora
tutkimustoiminta. [37] Entisistä
BA-budjettikohdista rahoitettu ulkopuolinen henkilöstö henkilöresursseihin
varattujen vuoden 2011 lopullisten määrärahojen perusteella, ml. ulkopuolinen
henkilöstö päätoimipaikassa ja lähetystöissä. [38] Sopimussuhteiset
toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat lähetystöissä,
paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat. [39] Toimintamäärärahoista
katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat). [40] Etenkin
rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto
(maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto. [41] Toimintamäärärahoista
katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat). [42] Etenkin
rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto
(maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto. [43] Katso
toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta. [44] Perinteiset
omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä
on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.