PERUSTELUT

1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Komissio hyväksyi 29. kesäkuuta 2011 seuraavaa monivuotista rahoituskehystä kaudelle 2014–2020 koskevan ehdotuksen (Eurooppa 2020 ‑strategiaa tukeva talousarvio)[1], jossa esitettiin muun muassa Tulli- ja Fiscalis-ohjelmien uusien sukupolvien perustamista. Komission yksinkertaistamista koskevan politiikan mukaisesti ja nykyisten Tulli- ja Fiscalis-ohjelmien välillä vallitsevat yhtäläisyydet huomioon ottaen ehdotetaan jatkossa vain yhtä ohjelmaa (FISCUS), jolla voitaisiin kuitenkin turvata tullialan ja verotuksen erityiskysymykset. Ohjelmalla edistetään osaltaan älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 ‑strategiaa[2], koska sillä vahvistetaan unionin sisämarkkinoiden ja tulliliiton toimintaa. Uudessa ohjelmassa kansallisten verohallintojen teknistä kehitystä ja innovaatioita suunnataan kohti sähköistä verohallintoa, minkä kautta sillä edistetään myös digitaalisten sisämarkkinoiden perustamista (Euroopan digitaalistrategia).

Tulliliitolla suojataan tulleja, maksuja ja veroja keräävän unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisia etuja[3]. Siinä edellytetään, että kolmansista maista peräisin olevat tuotteet ovat unionin lainsäädännön mukaisia, tai muuten ne eivät voi liikkua vapaasti unionin alueella. Päivittäin hallinnoitavan kaupan määrä on suuri – seitsemän tulli-ilmoitusta käsitellään joka sekunti – ja tullin on toisaalta tehtävä kaupankäynti elinkeinoelämälle helpoksi, toisaalta suojeltava kansalaisia turvallisuusriskeiltä. Tähän päästään vain tiiviillä operatiivisella yhteistyöllä, jota tehdään paitsi jäsenvaltioiden tullihallintojen, myös tullihallintojen ja muiden viranomaisten välillä sekä kaupan toimijoiden ja muiden kolmansien osapuolten kanssa. Sisämarkkinoiden verotusjärjestelmien toimivuus riippuu kansallisten verohallintojen tehokkaasta ja tuloksellisesta rajatylittävän kaupan käsittelystä, veropetosten ehkäisystä ja torjunnasta sekä verotulojen suojelusta. Tämä edellyttää suurten tietomäärien vaihtamista verohallintojen kesken, jolloin verohallintojen työskentely tehostuu, mutta samalla vähennetään myös rajatylittävää toimintaa harjoittavien verovelvollisten hallinnollista ja taloudellista rasitusta ja säästetään heidän aikaansa. Ainoana ratkaisuna on jäsenvaltioiden verohallintojen sekä kolmansien osapuolten välinen tiivis yhteistyö.

Ehdotetulla ohjelmalla tuetaan yhteistyötä tulli- ja veroviranomaisten sekä muiden asianomaisten tahojen välillä. Ohjelma on jatkoa 31. joulukuuta 2013 päättyville Tulli 2013‑ ja Fiscalis 2013 ‑ohjelmille. Ehdotetulla FISCUS-ohjelmalla tuetaan unionin tulli- ja veroalan yhteistyötä toisaalta verkostoitumisen ja toimintaedellytysten kehittämisen ja toisaalta tietoteknisten valmiuksien lisäämisen ympärille keskittyvillä toimilla. Ensimmäisen keskittymän toimilla päästään vaihtamaan hyviä toimintatapoja ja operatiivisen tason osaamista jäsenvaltioiden ja muiden ohjelmaan osallistuvien maiden välillä. Toisen keskittymän toimet tekevät mahdolliseksi sen, että ohjelmasta voidaan rahoittaa huipputason tietoteknistä infrastruktuuria ja järjestelmiä, joiden ansiosta unionin tulli- ja verohallinnot voivat täysimittaisesti omaksua sähköisen hallinnon periaatteet. Pääasiallinen lisäarvo ohjelmasta saadaan siitä, että jäsenvaltioiden valmiudet kantaa tuloja ja hallinnoida yhä monimutkaisempia kaupan virtoja paranevat, ja samalla näitä varten tarvittavien välineiden kehittämiskustannukset pienenevät.

2. SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN TULOKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIT 2.1. Kuulemiset ja asiantuntemus

Nykyisten ohjelmien väliarvioinnin[4] yhteydessä toimeksisaaja analysoi nykyisten Tulli- ja Fiscalis 2013 ‑ohjelmien tuottamaa lisäarvoa sekä tehokkuutta, tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Analyysissa hyödynnettiin eri toimista saatavissa ollutta seurantatietoa. Tulli 2013 ‑ohjelman väliarviointia varten kuultiin myös kaupan edustajia.

Toinen toimeksisaaja toteutti tutkimuksen[5] tulevan Tulli–Fiscalis-ohjelman mahdollisista puitteista eli ohjelman haasteista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehtoisista toimintatavoista. Tutkimukseen sisältyi myös kattava analyysi tulliliiton tulevista haasteista ja rakenteellisista ongelmista sekä sen toimintaan mahdollisesti tehtävistä parannuksista. Viimeksi mainittua varten kuultiin eritasoisia tullialan asiantuntijoita. Tietojenvaihtoon liittyvien toimien suuren merkityksen vuoksi toteutettiin myös erillinen tutkimus tietojenvaihdon tulevasta toteuttamisstrategiasta. Tutkimus esiteltiin vero- ja tullihallintojen tietohallintojohtajille kesäkuussa 2011 pidetyissä työpajoissa.

Tulevia ohjelmia koskevan tutkimuksen tuloksia käsiteltiin osallistujamaiden edustajien kanssa kesä–heinäkuussa 2011 järjestetyissä työpajoissa. Työpajaa valmisteltaessa järjestettiin keväällä 2011 molempien ohjelmakomiteoiden kokouksissa[6] pyöreän pöydän neuvottelu, jossa osallistujamaita pyydettiin nimeämään ohjelmien tärkeimmät vahvuudet sekä kertomaan, miten ohjelmien tehokkuutta voitaisiin parantaa.

Laadituissa vaikutustenarvioinneissa analysoitiin Tulli- ja Fiscalis-ohjelmien jatkamisen vaikutuksia. Vaikutustenarvioinnit hyväksyi vaikutustenarviointilautakunta.

Tulevaa ohjelmaa koskevaa ehdotusta laadittaessa otettiin mukaan lukuisia suosituksia ohjelman suunnittelusta ja siihen tehtävistä lisäparannuksista. Suositukset koskivat erityisesti ohjelman toimien suunnittelua ja tavoitteiden muotoilua. Tärkeimmät suositukset liittyivät uusiin erityistavoitteisiin tai entisten uudelleen painottamiseen. Veroalalla suositukset keskittyivät verohallintojen ja verovelvollisten hallinnollisen rasituksen vähentämiseen sekä kolmansien maiden ja kolmansien osapuolten kanssa tehtävän yhteistyön kehittämiseen sekä petostentorjunnan vahvistamiseen. Tullialalla ohjelmassa olisi painotettava enemmän kolmansien maiden, elinkeinoelämän ja kauppajärjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä sekä kaupan helpottamista. Lisäksi väliarvioinneissa suositeltiin, että uusiin haasteisiin vastaamista varten olisi otettava käyttöön uusia välineitä, erityisesti tietyissä operatiivisissa tehtävissä tehtävä yhteistyö, ohjelman toimien tuloksia olisi syytä jakaa enemmän internetiin pohjautuvien yhteistyövälineiden avulla ja ohjelman tuotosten seurantaa varten olisi määriteltävä puitteet.

2.2. Vaikutusten arviointi

Nykyisten ohjelmien vaikutustenarvioinneissa on analysoitu ja verrattu keskenään useita vaihtoehtoisia toimintatapoja yleistä poliittista taustaa sekä tulli- ja veroalan seuraavan vuosikymmenen haasteita vasten.

Yleisiä toimintatapoja:

1)           Perusskenaario: ohjelmia jatkettaisiin, mutta niiden tavoitteet ja suunnittelu pysyisivät samoina.

2)           Ohjelman lopettaminen: molemmat ohjelmat lopetettaisiin eikä tietoteknisille välineille tai tulli- ja veroalan yhteistyötä tukeville yhteisille toimille tai koulutukselle enää annettaisi EU-rahoitusta.

Erityisesti tullialalle tarkoitettuja toimintatapoja:

3)           Lisää tukea uudistetulle tullikoodeksille ja muille EU:n lakisääteisille velvoitteille: Tässä vaihtoehdossa perusskenaariota laajennettaisiin niin, että ohjelmaa muokattaisiin tulliliiton muuttuvasta toimintaympäristöstä juontuvien uusien tarpeiden mukaan. Tällä vaihtoehdolla katetaan uusien tietoteknisten järjestelmien käyttöönotto EU:n tullialan lainsäädännössä määritellyllä tavalla, mikä tapahtuu ottamalla asteittain käyttöön jaettu kehittämismalli tietoteknisiä järjestelmiä varten sekä uudistamalla järjestelmien taustalla vaikuttavaa hallintotapaa, arkkitehtuuria ja tekniikkaa.

4)           Lisää tukea EU:n lakisääteisille velvoitteille ja rahoitustukea teknisten valmiuksien lisäämistä varten: Edelliseen vaihtoehtoon kuuluvien elementtien lisäksi tähän vaihtoehtoon sisältyisi rahoitustukiohjelma, jolloin jäsenvaltiot voisivat hakea tukea hankkiakseen maa-, meri- tai ilmarajojen valvontaan tarkoitettuja laitteita, esimerkiksi läpivalaisulaitteita tai laboratoriovälineitä. Jäsenvaltiot saisivat tukea, jotta ne pystyvät vastaamaan valvonnan nopeuttamista ja sujuvoittamista koskeviin vaatimuksiin samalla kun tekniikka kehittyy.

5)           Lisää tukea EU:n lakisääteisille velvoitteille sekä mahdollisimman laajasti jaettu tietotekninen toimintaympäristö: Vaihtoehtoon 3 kuuluvien elementtien lisäksi tässä vaihtoehdossa tuetaan EU:n tullilaitoksia, jotta ne voivat hyödyntää eurooppalaisten tietoteknisten järjestelmien täysimittaista jaettua kehitystyötä ja käyttää niitä pannessaan täytäntöön EU:n tullialan lainsäädäntöä, kuten uudistettua tullikoodeksia ja muuta tullitoimintaan liittyvää lainsäädäntöä. Vaihtoehdossa varmistettaisiin, että viranomaiset saavat entistä enemmän tukea Euroopan laajuisessa sähköisessä tullialan toimintaympäristössä tarvittavien järjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa varten ja että yritykset saavat tukea näihin järjestelmiin liittymistä varten.

Erityisesti veroalalle tarkoitettuja toimintatapoja:

6)           Perusskenaarion kehittäminen: Tässä vaihtoehdossa perusskenaarion erityistavoitteita muokattaisiin tulevien haasteiden mukaisiksi. Vaihtoehdossa otettaisiin nykyohjelmaan verrattuna uusiksi painopisteiksi veropetosten ja veronkierron torjunta, puututtaisiin verovelvollisille ja verohallinnoille koituvaan raskaaseen hallinnolliseen rasitukseen ja otettaisiin tarkasteluun kolmansien maiden ja kolmansien osapuolten kanssa tehtävä yhteistyö. Määrärahoja tarvittaisiin tässä vaihtoehdossa vain hieman nykyistä Fiscalis-ohjelmaa enemmän.

7)           Kehittäminen ja uusien toimintapolitiikkojen huomioon ottaminen: Sen lisäksi, että tässä vaihtoehdossa puututtaisiin vaihtoehdon ”Perusskenaarion kehittäminen” kohdalla kuvattuihin ongelmiin, se tarjoaisi myös keinoja laajentaa yhteistyötä politiikan kehittymisestä mahdollisesti juontuville uusille alueille. Ennen kaikkea tässä vaihtoehdossa ohjelmilla pystyttäisiin helpottamaan uuden lainsäädännön johdonmukaista soveltamista ja täytäntöönpanoa sekä saamaan aikaan niihin liittyvää tietojenvaihtoa ja hallinnollista yhteistyötä.

Vaikutustenarviointien perusteella on päädytty seuraavaan suositukseen: Tullialalla suositeltavin on vaihtoehto numero 3, ”Lisää tukea uudistetulle tullikoodeksille ja muille EU:n lakisääteisille velvoitteille”, ja veroalalla suositeltavin on vaihtoehto on vaihtoehto 6, ”Perusskenaarion kehittäminen”. Molemmat vaihtoehdot noudattavat uutta Eurooppa 2020 ‑strategiaa tukevaa talousarviota koskevaa esitystä, ja niiden hyväksyttävyys jäsenvaltioiden näkökulmasta on hyvä. Vaihtoehdosta ”Lisää tukea EU:n lakisääteisille velvoitteille ja rahoitustukea teknisten valmiuksien lisäämistä varten” on tullin osalta luovuttu, sillä teknisten valmiuksien lisäämistä koskevassa osassa mainittua laitteiden ja välineiden hankintaa voitaisiin osittain rahoittaa muista ohjelmista, esimerkiksi alueellisten rakennerahastojen varoista, kunhan samalla varmistettaisiin johdonmukaisuus ehdotetun FISCUS-ohjelman erityistavoitteiden kanssa.

3. EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT 3.1. Oikeusperusta

FISCUS-ohjelmalla on kaksi oikeusperustaa. Ehdotuksen tulliasioihin liittyvät kysymykset perustuvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 33 artiklaan, jossa kehotetaan Euroopan unionia ryhtymään tulliyhteistyötä ja EU:n tulliliittoa koskeviin toimiin.

Monet veropolitiikan täytäntöönpanon eri puolet kuuluvat edelleen pääasiassa kansallisen toimivallan piiriin. Ehdotettua ohjelmaa ei kuitenkaan voi pitää kansallisen toimivallan piiriin kuuluvana veropoliittisena toimenpiteenä. Ohjelman tavoitteena on sen sijaan parantaa verohallintojen välistä yhteistyötä ja tarjota tässä tarvittavia mekanismeja, keinoja ja rahoitusta. Kun komissio panee ohjelmaa täytäntöön, sillä ei sellaisenaan lisätä kansallisten verotusjärjestelmien yhdenmukaisuutta. Ohjelman avulla voidaan kuitenkin vähentää 27 erilaisen verotusjärjestelmän olemassaoloon liittyviä kielteisiä vaikutuksia, kuten kilpailun vääristymistä, hallinnoille ja verovelvollisille koituvaa hallinnollista rasitusta, edullisimman verokohtelun etsimistä jne. Ehdotettu toimenpide on selvä sisämarkkinoiden liitännäistoimi, jonka avulla sisämarkkinoiden eri verotusjärjestelmien toimintaa voidaan parantaa. Ehdotetun ohjelman verotusasioihin liittyvien kysymysten oikeusperustana on tämän vuoksi SEUT 114 artikla.

3.2. Toissijaisuus ja suhteellisuus

Unionin tason toimintaa kansallisen tason toiminnan sijasta tarvitaan seuraavista syistä:

· Unionilla on yksinomainen toimivalta tulliliiton alalla. Siirtämällä toimivaltansa unionille jäsenvaltiot ovat tällä perusteella sopineet, että tullialan toimet on suotavinta toteuttaa unionin tasolla. Yksinomaan unionin lainsäädäntökehyksellä ei kuitenkaan voida riittävästi huolehtia tulliliiton asianmukaisesta toiminnasta. Lainsäädäntökehystä on täydennettävä tulliohjelman tukitoimenpiteillä, jotta EU:n tullilainsäädännön lähentyvä ja yhdenmukainen soveltaminen voidaan varmistaa.

· Monet tullialan toimet ovat luonteeltaan rajatylittäviä ja kaikki 27 jäsenvaltiota ovat niissä osallisina, minkä vuoksi yksittäiset jäsenvaltiot eivät kykene huolehtimaan näistä toimista tehokkaalla ja tuloksellisella tavalla. EU-tason toimintaa tarvitaan vahvistamaan tullialalla tehtävän työn eurooppalaista ulottuvuutta, estämään sisämarkkinoiden häiriöitä sekä tukemaan EU:n ulkorajojen tehokasta suojelua.

· Tässä suhteessa EU-tason toiminta on perusteltua, jotta tulliliiton ja sen yhteisen sääntelykehyksen asianmukainen toiminta ja jatkokehittäminen voidaan varmistaa. On näet osoitettu, että EU-tason toiminta on tehokkain ja tuloksellisin reagointitapa EU:n tulliliiton ja tulliyhteistyön toimeenpanossa esiintyviin epäkohtiin ja haasteisiin.

· Verotusasioissa ei riitä, että lainsäädäntöä hyväksytään Euroopan tasolla olettaen, että sen täytäntöönpano tapahtuu ongelmitta ja että ongelmatapauksissa pelkkä jäsenyysvelvoitteiden rikkomista koskevan menettely riittää. EU:n ja kansallisen verolainsäädännön tehokkaassa täytäntöönpanossa tarvitaan myös Euroopan tason yhteistyötä ja koordinaatiota.

· Verotusasioissa ilmenneisiin haasteisiin ei voida tarttua, jollei komissio omaksu ohjaavaa roolia ja jollei jäsenvaltioita kannusteta katsomaan oman hallintoalueensa rajoja pidemmälle. Ilman jäsenvaltioiden välistä tiivistä yhteistyötä ja koordinaatiota epäoikeudenmukainen verokilpailu ja edullisimman verokohtelun etsiminen lisääntyisivät ja petollisen toiminnan harjoittajat käyttäisivät hyväkseen kansallisten viranomaisten välisen yhteistyön puutetta.

· Talouden näkökulmasta EU-tason toiminta on huomattavasti tehokkaampaa. Tulli- ja veroyhteistyön selkärankana on huolellisesti suojattu tätä tarkoitusta varten varattu viestintäverkko. Verkko liittää yhteen kansalliset tulli- ja verohallinnot noin 5 000 yhteyspisteen kautta. Tällä yhteisellä tietotekniikkaverkolla varmistetaan, että mitä hyvänsä tietoja vaihtaakseen kunkin kansallisen hallinnon täytyy ottaa yhteyttä vain kerran tähän yhteiseen infrastruktuuriin. Ilman kyseistä infrastruktuuria jäsenvaltioiden olisi sen sijaan tehtävä 26 yhteydenottoa muiden jäsenvaltioiden kansallisiin järjestelmiin.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 17 artiklan nojalla komissio hoitaa yhteensovitus-, täytäntöönpano- ja hallinnointitehtäviä perussopimuksissa määrättyjen edellytysten mukaisesti. Komission on hoidettava yhteensovitustehtävänsä kansallisten tulli- ja veroviranomaisten erikoisalojen edustajien kanssa operatiivisella tasolla ja pitkällä aikavälillä varautuen samalla unionin tulli- ja veroalalla todettuihin nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Ohjelman eri foorumit ja välineet tarjoavat komissiolle sopivat puitteet toteuttaa yhteensovitustehtäväänsä tulli- ja veroalalla. FISCUS-ohjelma noudattaa siis Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 5 artiklassa säädettyjä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita.

3.3. Väline

Vaikutustenarviointien päätelmien mukaisesti rahoitusohjelman avulla tapahtuva EU:n väliintulo on tarpeen. Komissio esittää Tulli 2013‑ ja Fiscalis 2013 ‑ohjelmien väliarvioinneista saadun myönteisen palautteen huomioon ottaen ohjelmille seuraajaksi FISCUS-ohjelmaa.

Vaikka uusi ohjelma suunnataan ensisijaisesti jäsenvaltioille ja niiden viranomaisille, tarkoituksena on kuitenkin, että tulevan ohjelman toimissa on entistä enemmän mukana ulkopuolisia intressitahoja. Tämän muutoksen vuoksi sopivin oikeudellinen väline ohjelman perustamiseen on asetus, ei päätös, kuten aiemmissa ohjelmissa.

4. VAIKUTUS TALOUSARVIOON

EU:n rahoitusohjelmien uudelleentarkastelu tapahtuu samanaikaisesti komission työohjelmaan sisältyvän uutta monivuotista rahoituskehystä koskevan esityksen antamisen kanssa. Esityksen mukaisesti nyt käsillä olevaan FISCUS-ohjelmaa koskevaan asetukseen sisältyy (nykyhinnoissa) 777 600 000 euron talousarviokehys kaudelle 2014–2020.

FISCUS-ohjelma pannaan täytäntöön priorisoidusti ja suoran keskushallinnon kautta. Työohjelmat, joissa määritetään tietyn ajankohdan painopistealueet, laaditaan yhdessä intressitahojen kanssa.

5. VALINNAISET TIEDOT 5.1. Viittaukset yksittäisiin lainkohtiin 5.1.1. I luku: Yleiset säännökset

Tulliasioihin liittyvissä kysymyksissä ohjelman soveltamisalassa keskitytään erityisesti EU:n tulliliiton toimintaan. Verotusasioihin liittyvissä kysymyksissä ohjelmaa on muokattu tuoreen unionin verolainsäädännön mukaisesti, jolloin ohjelma ei kata ainoastaan arvonlisäveroa, valmisteveroja ja tulo- ja pääomaveroja vaan myös muut EU:n verolainsäädännön soveltamisalaan kuuluvat verot.

FISCUS-ohjelmaan voivat osallistua jäsenvaltiot, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat. Asiaa koskevan unionin yleisen politiikan mukaisesti Euroopan naapuruuspolitiikan piirissä olevilla mailla on myös mahdollisuus osallistua ohjelmaan tietyin ehdoin. Erityistoimiin voivat osallistua myös ns. ulkoiset asiantuntijat (esimerkiksi muiden viranomaisten, kaupan sekä kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen edustajat ja mahdollisesti muut asiantuntijat).

FISCUS-ohjelman tavoitteita on kohdistettu uudelleen niin, että niillä vastataan ongelmiin ja haasteisiin, joita tulli- ja veropolitiikalle sekä -viranomaisille varmasti tai todennäköisesti seuraavalla vuosikymmenellä aiheutuu. Ohjelman yleistavoitteena on tulliliiton toiminnan tukeminen sekä sisämarkkinoiden lujittaminen parantamalla verotusjärjestelmien toimintaa osallistujamaiden, niiden tulli- ja verohallintojen ja virkamiesten sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden välisen yhteistyön kautta.

Tarkoitus on vastata riittävästi unionin tulli- ja veroalan tuleviin haasteisiin, mitä varten ohjelmalle on määritelty seuraavat erityistavoitteet:

1. tuetaan unionin tulli- ja veroalan lainsäädännön valmistelua, johdonmukaista soveltamista ja tehokasta täytäntöönpanoa;

2. edistetään osaltaan tulli- ja veroviranomaisten tehokasta toimintaa parantamalla niiden hallinnollisia valmiuksia ja vähentämällä hallinnollista rasitusta;

3. torjutaan petoksia ja veronkiertoa ja lisätään kilpailukykyä ja turvallisuutta lisäämällä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen, muiden valtion viranomaisten, kolmansien maiden sekä talouden toimijoiden ja niiden järjestöjen kanssa;

4. vahvistetaan eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä helpottamalla kauppaa ja vähentämällä sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia;

5. turvataan Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudelliset edut petosten ja veronkierron torjunnan avulla;

6. (ohjelman tullia koskevassa osassa) tuetaan tullia sen tehtävässä tarjota kansalaisille ja taloudelle suojaa turvallisuutta ja vaarattomuutta koskevissa asioissa sekä sen tehtävässä suojella ympäristöä.

Ohjelman tuottamiin tuloksiin keskittyvät operatiiviset tavoitteet käyvät ilmi asetuksen liitteestä 1.

5.1.2. II luku: Tukikelpoiset toimet

Seuraavassa mainitut toimet, joille voidaan myöntää ohjelmarahoitusta, ovat samankaltaiset kuin nykyisissä ohjelmissa:

· yhteiset toimet, joiden tavoitteena on edistää tiedon ja hyvien toimintatapojen vaihtoa osallistujamaiden tulli- ja veroviranomaisten välillä;

· eurooppalaiset tietojärjestelmät[7], joilla helpotetaan tiedonvaihtoa ja yhteisiin tietoihin pääsyä; ja

· koulutustoimet, joiden tavoitteena on eurooppalaisten tulli- ja veroviranomaisten inhimillisten valmiuksien kehittäminen.

Muutamia toimiluokkia on jonkin verran muutettu.

· FISCUS-ohjelmaan sisältyy myös seuraavia uusia yhteisten toimien välineitä:

· Ohjausryhmät (jotka otetaan nyt käyttöön myös veroalalla) huolehtivat luonteeltaan koordinoivista tehtävistä, ja ne koostuvat yleensä kaikista asiasta kiinnostuneista osallistujamaista. Ohjausryhmät ovat eri asia kuin hankeryhmät, jotka koostuvat yleensä vain muutamasta maasta ja toimivat rajallisen ajan ja joiden työllä tähdätään jonkin ennakolta sovitun, tulokseltaan määritellyn tavoitteen toteutumiseen.

· Asiantuntijaryhmissä yhteistyö, osaamisen yhdistäminen ja/tai tiettyjen operatiivisten toimien käsittely tapahtuu jäsennellyllä tavalla. Asiantuntijaryhmä voidaan perustaa väliaikaiseksi tai pysyväksi, ja sillä on mahdollisuus saada tukea esimerkiksi verkkoyhteistyöpalveluiden, virka-avun sekä infrastruktuurin, välineiden ja laitteiden muodossa. Näin tuetaan toimien toteuttamista ja onnistumista.

· Julkishallinnon valmiuksien kehittämiseen tähtäävillä toimilla tuetaan erityisistä ongelmista kärsiviä tulli- ja veroviranomaisia. Ongelmia voivat olla esimerkiksi tiedon tai asiantuntemuksen puute tai organisatoriset tai muut epäkohdat, joihin on mahdollista puuttua muiden maiden tai komission virkamiesten tarkoitusta varten räätälöimillä tukitoimilla.

· Eurooppalaisten tietojärjestelmien ”unionin osat” on uudessa ohjelmassa määritelty tietoteknisiksi välineiksi ja palveluiksi, joita muutamat tai kaikki jäsenvaltiot käyttävät ja jotka komissio omistaa tai hankkii. Kyseiset unionin osat on kuvattu säädösehdotuksen liitteessä 2 olevassa 4 kohdassa. Kansallisia osia ovat osat, jotka eivät ole unionin osia. Niiden kehittämisestä, asentamisesta ja käyttämisestä huolehtivat jäsenvaltiot itse, minkä vuoksi niiden rahoittaminen ja toiminta on jäsenvaltioiden vastuulla.

Unionin osien uudelleenmäärittely johtuu tietoteknisten järjestelmien kehittämiskäytäntöjen muuttumisesta. Tällä hetkellä jokainen jäsenvaltio vastaa omien kansallisten järjestelmiensä toteuttamisesta yhteisen vaatimustason mukaisesti. Tuloksena on, että jokainen järjestelmä kehitetään 27 kertaa, talouden toimijoille näkyviä rajapintoja on 27, kehittämisaikatauluja on 27, hankkeeseen tai toimintaan liittyvät ongelmat ovat 27-kertaisia ja niin edelleen. Erityisesti talouskriisin vuoksi komissio katsoo, että tietoteknisten järjestelmien kehittämistä olisi tehostettava esimerkiksi entistä useampien keskitettyjen resurssien ja jäsenvaltioiden tiiviimmän yhteisiin hankkeisiin osallistumisen kautta.

Yksinkertaistuksen tavoitteena on vähentää tietotekniikan yleiskustannuksia sekä parantaa sääntöjen soveltamisen ja tiedon yhdenmukaisuutta siirtymällä asteittain kohti osaamisen, tiedon ja tietoteknisten osien osalta entistä jaetumpaa tietoteknistä kehitystyötä. Yksinkertaistaminen parantaa työskentelytapoja esimerkiksi liiketoimintaprosessien mallintamisen ja parempien laatuvaatimuksia koskevien määrittelyiden kautta, mutta sillä myös lisätään vakiointia, kun esimerkiksi talouden toimijoille näkyvät rajapinnat samankaltaistuvat. Tällä uudella unionin osia koskevalla lähestymistavalla vähennetään toisistaan poikkeavien kehitys- ja käyttöönottosuunnitelmien riskiä. Lähestymistapaan sisältyy myös uusia keinoja valvoa hankkeen valmistumista, sillä yhteisillä suunnitelmilla estetään tilanne, jossa kehitysketjun hitain jäsen päättää koko hankkeen täytäntöönpanon aloitushetken. Komission tehtävien lisääntyessä tarvitaan komission tasolla enemmän asiantuntijatukea ja henkilöstöä.

5.1.3. IV luku: Täytäntöönpano

Tämän asetuksen täytäntöönpanon ehtojen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi on täytäntöönpanovalta syytä siirtää komissiolle. Vuosittainen työohjelma hyväksytään siis yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[8] 5 artiklassa mainitun tarkastelumenettelyn mukaisesti.

5.2. Yksinkertaistaminen 5.2.1. Miten ehdotuksella edistetään yksinkertaistamista?

a)      Yhdenmukaisuus varainhoitoasetuksen kanssa

Ohjelmaehdotus on täysin yhdenmukainen varainhoitoasetuksen ja sen täytäntöönpanosäännösten kanssa. Tärkeimpiä ohjelman toteuttamisessa käytettäviä rahoitusvälineitä ovat avustukset ja hankinnat. Ohjelmaan sisältyvät komission varainhoitoasetuksen tarkistamista koskevassa ehdotuksessa esittämät yksinkertaistamistoimenpiteet, erityisesti kerta- ja kiinteämääräisten korvausten sekä yksikkökustannusten hyödyntäminen. Ohjelmasta maksettujen päivärahojen ja matkakulujen käsittelyn tärkeyden vuoksi ohjelmassa otetaan käyttöön uuden varainhoitoasetuksen tällä alalla mahdollistamat yksinkertaistamistoimenpiteet.

b)      Yhdenmukaisuus Tulli 2013‑ ja Fiscalis 2013 ‑ohjelmien kanssa

Aiempien Tulli‑ ja Fiscalis-ohjelmien hallinnointi on ollut täysin yhdenmukaista, ja sen perustana ovat olleet keskenään samanlaiset hankintasäännöt ja avustusmallit, yhteiset hallinnointiohjeet ja tietotekniikkaan perustuvat järjestelmät. Hallinnointimallissa ohjelman toimien järjestämisessä käytetään selkeitä ja yksinkertaisia menettelyjä. Komission ohjelman hallinnointiryhmää avustavat eri tulli- ja verohallintojen omat ohjelman hallinnointiryhmät, jotka toimivat jäsenvaltioiden tulli- tai veroviranomaisten avustajina ja ensimmäisenä yhteyspisteenä. Hallinnointimalli mahdollistaa toimien käyttöönoton nopeasti, enintään muutaman viikon kuluessa, jolloin uusiin tarpeisiin voidaan vastata nopeasti, mutta samalla säilytetään eri toimien yhdenmukaisuus. Jäsenvaltiot ovat väliarvioinnin[9] yhteydessä ilmaisseet tyytyväisyytensä ohjelman hallinnointimalliin. Kun otetaan huomioon komission yksinkertaistamispolitiikka ja se, että Tulli- ja Fiscalis-ohjelmat ovat olleet jo aiemmin läheisessä vastaavuussuhteessa, on vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa päätetty esittää yhtä ohjelmaa (FISCUS).

c)      Ulkoistamisen tarkastelu ohjelmassa

Mahdollisuutta toteuttaa tuleva ohjelma toimeenpanoviraston kautta on myös tarkasteltu. Toimeenpanovirastolle voitaisiin antaa valtuudet suorittaa toimeenpanevia tehtäviä, kuten hankkeeseen kuuluvien toimien valitseminen, toimien hallinnollinen valmistelu ja seuranta ja toimien, avustusten ja tietoteknisten järjestelmien hankinnan valvonta. Toimeenpanovirastosta tulisi kuitenkin hallintorakenteeseen ylimääräinen taso, joka lisäisi koordinaation ja tarkastusten kustannuksia ja mutkistaisi ja venyttäisi päätöksentekoa lisäämällä uusia hallinnollisia menettelyjä. Erillisen toimeenpanoviraston olemassaololla olisi myös kielteisiä vaikutuksia komission taitotietoon, ja se lisäisi sisällön pirstaloitumisen riskiä hallinnollisiin näkökulmiin verrattuna. Vaihtoehto ei tuottaisi odotettuja liiketoimintaetuja, minkä vuoksi se on hylätty.

Toisessa skenaariossa tarkasteltiin myös mahdollisuutta siirtää CCN/CSI-verkostoa ja siihen liittyviä palveluja lukuun ottamatta kaikki muut merkitykselliset tietotekniset toimet kansallisille viranomaisille. Tässä skenaariossa on kuitenkin huomattava riski, että keskushallinnon rakenteiden perustamista edellyttävät tarpeet ja aloitteet lisääntyisivät asteittain. Skenaarion vaikutus vastaisi ohjelmien lopettamisen vaikutuksia, eli se vaarantaisi tulli- ja verohallinnon työn tehokkuuden ja tuloksellisuuden, tuottaisi haasteita tulliliiton yhtenäisyydelle ja samalla myös kaupan toimijoiden kohtelun samankaltaisuudelle ja vähentäisi mahdollisuuksia havaita ja torjua petoksia. Kun otetaan huomioon tuloksia ja suorituskykyä haittaavat kielteiset vaikutukset, myös tämä skenaario hylättiin.

d)      Käytetäänkö ohjelmassa yhteisiä tietoteknisiä välineitä, joiden avulla vähennetään edunsaajille ja toimeksisaajille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta?

Tulli 2013- ja Fiscalis 2013 ‑ohjelmissa hyödynnetään jo nyt välineitä, joilla helpotetaan avustusten hallinnointia yhteisen toimintojen raportointivälineen (Activity Reporting Tool – ART) avulla.

5.2.2. Ehdotuksen tulosten mittaaminen

Ohjelman toimivuutta mitataan johdonmukaisilla suorituskyky-, vaikutus-, tulos- ja tuotosindikaattoreilla, jotka ovat yhteydessä ohjelman yleisiin, erityisiin ja operatiivisiin tavoitteisiin ja jotka yhdistävät ohjelman komission hallintosuunnitelmaan. Yksityiskohtainen luettelo vaikutus-, tulos- ja tuotosindikaattoreista on ohjelmien vaikutustenarvioinneissa. Muutamille ohjelman operatiivisille tavoitteille komissio on jo nimennyt tavoitearvot, ja muille ne määritellään nykyisten ohjelmien puitteissa tehtävien toimien avulla. Komissio määrittelee kaikille operatiivisille tavoitteille tavoitearvot ennen vuoden 2020 ohjelman alkamista, ja ne esitellään ohjelmakomitealle vuotuisen toimintaohjelman menettelyn puitteissa hyväksymistä varten.

5.2.3. Ohjelmaehdotuksen yhdenmukaisuus komission kokonaispolitiikan kanssa

Ohjelmalla edistetään osaltaan älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 ‑strategian toteutumista vahvistamalla yhtenäismarkkinoita, lisäämällä julkisen sektorin tuottavuutta, pitämällä yllä teknistä kehitystä ja innovaatioita hallinnoissa ja tukemalla työllisyyttä. Ohjelmalla tuetaan Euroopan digitaalistrategian lippulaivahanketta[10], innovaatiounionin lippulaivahanketta[11], uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelman lippulaivahanketta[12] sekä globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikkaa koskevaa lippulaivahanketta[13]. Ohjelmalla tuetaan myös sisämarkkinoiden toimenpidepakettia[14] ja edistetään kasvua ja innovaatiota valvomalla teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamista rajoilla äskettäin hyväksytyn uuden teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan strategian[15] mukaisesti. Unionin ja jäsenvaltioiden taloudellisten etujen turvaamista koskien ohjelmalla tuetaan tullien ja erilaisten kaupan maksujen ja verojen keräämistä sekä yhteisiä petoksentorjuntatoimia. Tulliliitto on EU:n kauppapolitiikan toiminnallinen osa, minkä vuoksi ohjelmalla helpotetaan kahden- ja monenvälisten kauppasopimusten täytäntöönpanoa ja tullien keräämistä sekä erilaisten kauppaa koskevien toimien (kuten alkuperäsääntöjen), saartojen ja muiden rajoitusten soveltamista.[16] Viime aikoina tulli on saanut tehtäväkseen suojella ympäristöä (kun kyse on muun muassa jätteiden laittomasta viennistä, kemikaaleista, otsonikerrosta heikentävistä aineista, laittomasta puunkorjuusta ja CITES-yleissopimuksesta). Tämän lisäksi tullin toimilla sekä tullin ja poliisin sekä muiden lainvalvontaviranomaisten välisellä yhteistyöllä edistetään yhä enemmän EU:n sisäistä turvallisuutta, kuten sisäisen turvallisuuden strategian toimintasuunnitelmasta[17] ja Tukholman ohjelman toimintasuunnitelmasta[18] käy ilmi.

2011/0341 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan unionin tullitoimintaa ja verotusta kaudella 2014–2020 koskevan toimintaohjelman (FISCUS) perustamisesta ja päätösten N:o 1482/2007/EY ja N:o 624/2007/EY kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 33 ja 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[19],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Tulli- ja veroalaa koskevilla monivuotisilla toimintaohjelmilla, jotka olivat voimassa ennen vuotta 2014, on helpotettu ja vahvistettu huomattavasti sekä tulli- että veroviranomaisten keskinäistä yhteistyötä unionin alueella. Tämän vuoksi toiminnan jatkuminen on syytä varmistaa perustamalla uusi samoja aloja koskeva ohjelma.

(2) Ennen vuotta 2014 voimassa olleiden ohjelmien keskinäisten synergioiden vuoksi sekä komission eri ohjelmien vähentämistä koskevan, Eurooppa 2020 -strategiaa tukevassa talousarviossa[20] säädetyn sitoumuksen takia tulli- ja veroalan yhteistyötä koskevat ohjelmat olisi korvattava yhdellä ohjelmalla. Yhdellä ohjelmalla on mahdollista yksinkertaistaa ja johdonmukaistaa lisää, mutta samalla säilytetään mahdollisuus perustaa uusia toimia erikseen tulli- ja veroaloilla.

(3) Ohjelman toimenpiteiden eli eurooppalaisten tietojärjestelmien, tulli- ja veroviranomaisten yhteisten toimien sekä yhteisten koulutusaloitteiden odotetaan osaltaan edistävän älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 ‑strategian[21] toteutumista. Ohjelma tarjoaa puitteet toimille, joilla pyritään tulli- ja veroviranomaisten toiminnan tehostamiseen, yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen, työllisyyden lisäämiseen sekä unionin taloudellisten etujen turvaamiseen, ja näin ohjelmalla lujitetaan aktiivisesti tulliliiton ja sisämarkkinoiden toimintaa.

(4) Ohjelman verotusta koskeva osuus olisi mukautettava unionin nykyisen ja tulevan lainsäädännön mukaiseksi, jolloin siitä on mahdollista tukea mahdollisia uusia unionin veroja tai lainsäädäntöä. Tässä ohjelmassa verotuksen pitäisi tämän vuoksi kattaa paitsi arvonlisävero yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY[22] mukaisesti, alkoholin valmistevero alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen rakenteiden yhdenmukaistamisesta 19 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/83/ETY[23] mukaisesti, tupakkatuotteiden valmistevero valmistettuun tupakkaan sovellettavan valmisteveron rakenteesta ja verokannoista 21 päivänä kesäkuuta 2011 annetun neuvoston direktiivin 2011/64/EU[24] mukaisesti ja energiatuotteiden ja sähkön valmistevero energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27 päivänä lokakuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/96/EY[25]mukaisesti, myös kaikki muut unionin verolainsäädännön soveltamisalaan kuuluvat verot, joita tarkoitetaan keskinäisestä avunannosta veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä 16 päivänä maaliskuuta 2010 annetussa neuvoston direktiivissä 2010/24/EU[26].

(5) Kolmansien maiden liittymis- ja assosiaatioprosessien tukemiseksi ohjelmaan voivat tiettyjen ehtojen täyttyessä osallistua myös liittyvät maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat sekä Euroopan naapuruuspolitiikan[27] kumppanimaat. Myös maailmantalouden jatkuvasti lisääntyvien keskinäisten yhteyksien vuoksi on hyvä varata mahdollisuus ulkopuolisten asiantuntijoiden osallistumiselle. Ulkopuolisia asiantuntijoita voivat olla esimerkiksi kolmansien maiden virkamiehet tai kansainvälisten järjestöjen edustajat tai tietyissä toimissa talouden toimijoiden edustajat.

(6) Alkavalla vuosikymmenellä odotettavissa olevien ongelmien ja haasteiden perusteella ennen vuotta 2014 voimassa olleiden ohjelmien tavoitteita olisi mukautettava. Tällä asetuksella perustettavaan ohjelmaan olisi jatkossakin kuuluttava tärkeiden alojen tehtäviä, kuten unionin lainsäädännön yhdenmukainen täytäntöönpano, unionin taloudellisten etujen turvaaminen, turvallisuuden ja vaarattomuuden takaaminen sekä tulli- ja veroviranomaisten hallinnollisten valmiuksien lisääminen. Havaittujen haasteiden problematiikan vuoksi myös petostentorjunnalle, hallinnollisen rasituksen vähentämiselle ja kaupan helpottamiselle olisi kuitenkin annettava lisää painoarvoa.

(7) Ennen vuotta 2014 voimassa olleissa ohjelmissa käytetyt välineet ovat osoittautuneet sopiviksi, minkä vuoksi niistä ei ole luovuttu. Koska välineillä on kuitenkin luotava mahdollisuus jäsennellymmälle operatiiviselle yhteistyölle, ohjelmaan on lisätty uusia välineitä. Yksi näistä on unionin ja kansallisen tason asiantuntijoista koostuvat asiantuntijaryhmät, jotka huolehtivat yhdessä eräiden erityisalojen tehtävistä. Viimeaikaisen kehityksen vuoksi on lisäksi syytä ottaa huomioon mahdollisuus perustaa ohjelman puitteissa toimia, joilla edistetään osaltaan hallinnollisten valmiuksien lisäämistä, jotta erityistukea voidaan antaa sellaista tarvitseville maille.

(8) Eurooppalaisilla tietojärjestelmillä on merkittävä tehtävä unionin tulli- ja verotusjärjestelmien lujittamisessa, minkä vuoksi niitä olisi jatkossakin rahoitettava ohjelmasta. Lisäksi olisi oltava mahdollisuus sisällyttää ohjelmaan uusia unionin lainsäädännön puitteissa perustettuja tulli- ja verotusasioihin liittyviä tietojärjestelmiä. Niiden perustana olisi oltava jaetut kehittämismallit ja nykyaikainen tietojärjestelmäarkkitehtuuri, jotta niillä lisättäisiin tulli- ja verohallintojen joustavuutta ja tehokkuutta.

(9) Ohjelman puitteissa olisi lisättävä myös inhimillisiä toimintaedellytyksiä yhteisellä koulutuksella. Tulli- ja veroviranomaisten on kehitettävä ja saatettava ajan tasalle unionin tarpeiden palvelemisessa tarvittavia tietojaan ja taitojaan. Ohjelmalla olisi oltava keskeinen merkitys inhimillisten toimintaedellytysten tehokkaassa vahvistamisessa, mikä tapahtuu tukemalla entistä enemmän tulli- ja veroviranomaisille sekä talouden toimijoille annettavaa koulutusta. Tätä varten nykyistä unionin yhteistä koulutusohjelmaa, joka perustuu suurelta osin keskitetyn verkko-oppimisen kehittämiseen, olisi laajennettava monipuoliseksi veroalan koulutusta tarjoavaksi unionin tukiohjelmaksi.

(10) Ohjelman keston olisi oltava seitsemän vuotta, jotta kesto voidaan mukauttaa vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta XXX annetussa neuvoston asetuksessa (EU) N:o XXX[28] mainitun monivuotisen rahoituskehyksen keston mukaiseksi.

(11) Koko ohjelman keston ajaksi olisi vahvistettava rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarvioasioissa tehtävää yhteistyötä ja moitteetonta varainhoitoa koskevan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä XX päivänä YY-kuuta 201Z tehdyn toimielinten sopimuksen [17] kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(12) Komission vuoden 2010 talousarviokatsausta koskevassa tiedonannossaan[29] antaman rahoitusohjelmien yhtenäisyyttä ja yksinkertaistamista koskevan sitoumuksen mukaisesti resursseja olisi jaettava muiden unionin rahoitusvälineiden kanssa, jos ohjelmassa suunniteltujen toimien tavoitteet ovat yhteisiä useille rahoitusvälineille. Kaksinkertainen rahoittaminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Tähän ohjelmaan kuuluvilla toimilla olisi varmistettava johdonmukaisuus unionin tulliliiton toiminnan tukemiseen tarkoitettujen voimavarojen käytössä.

(13) Tämän asetuksen rahoituksen toteuttamisen kannalta välttämättömät toimenpiteet olisi hyväksyttävä Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta xxx annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o xxx/20x sekä neuvoston asetuksen soveltamissäännöistä xxx annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o xxx/20xx mukaisesti (lisätään viittaukset uuteen varainhoitoasetukseen sekä soveltamissäännöistä annettuun asetukseen).

(14) Unionin taloudellisia etuja olisi suojattava koko menosyklin ajan sopivilla toimenpiteillä, joita ovat esimerkiksi säännönvastaisuuksien estäminen, jäljittäminen ja tutkiminen, menetettyjen, väärin maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä sekä tarvittaessa rangaistukset.

(15) Tämän asetuksen täytäntöönpanon ehtojen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi on täytäntöönpanovalta syytä siirtää komissiolle. Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[30] mukaisesti.

(16) Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa toimen eli sisämarkkinoiden verotusjärjestelmien ja tulliliiton toiminnan parantamiseksi tarkoitetun monivuotisen ohjelman perustamisen tavoitteita, sillä ne eivät kykene huolehtimaan riittävän tehokkaasti ohjelman toteuttamisen kannalta välttämättömästä yhteistyöstä ja koordinoinnista, minkä vuoksi ohjelman tavoitteet voidaan sen vaikutukset huomioon ottaen saavuttaa helpommin unionin tasolla, voi unioni ottaa käyttöön SEU-sopimuksen 5 artiklassa säädetyn toissijaisuusperiaatteen mukaisia toimia. Samassa artiklassa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tämä asetus rajoittuu vain näiden tavoitteiden saavuttamisen kannalta välttämättömiin toimiin.

(17) FISCUS-ohjelman komitean olisi avustettava komissiota ohjelman toimeenpanossa. Kyseisen komitean pääasiallinen toimivalta liittyy vuosittaisiin työohjelmiin.

(18) Tällä asetuksella olisi korvattava sisämarkkinoiden verotuksen järjestelmiä vahvistavasta yhteisön ohjelmasta (Fiscalis 2013) 11 päivänä joulukuuta 2007 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1482/2007/EY[31] ja yhteisön tullitoimintaa koskevasta toimintaohjelmasta (Tulli 2013) 23 päivänä toukokuuta 2007 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 624/2007/EY[32]. Nämä päätökset olisi tämän vuoksi kumottava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I luku Yleiset säännökset

1 artikla Kohde

1. Perustetaan monivuotinen FISCUS-toimintaohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, jonka tarkoituksena on parantaa sisämarkkinoiden verotusjärjestelmien sekä tulliliiton toimintaa.

2. Ohjelma koostuu tullia koskevasta osasta ja verotusta koskevasta osasta.

3. Ohjelma alkaa 1 päivänä tammikuuta 2014 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2020.

2 artikla Määritelmät

Tätä asetusta sovellettaessa tarkoitetaan

a)      ’tulli- tai veroviranomaisilla’ tullia tai verotusta koskevien säännösten soveltamisesta vastaavia viranomaisia;

b)      ’ulkopuolisilla asiantuntijoilla’

1)      valtion viranomaisten edustajia myös maista, jotka eivät osallistu ohjelmaan 3 artiklan 1 kohdan ja 2 kohdan nojalla;

2)      talouden toimijoita ja niiden järjestöjä;

3)      kansainvälisten ja muiden järjestöjen edustajia.

c)      ’verotuksella’ seuraavia veroja:

1)      direktiivissä 2006/112/EY tarkoitettu arvonlisävero;

2)      direktiivissä 92/83/ETY tarkoitetut alkoholin valmisteverot;

3)      direktiivissä 2011/64/EU tarkoitetut tupakkatuotteiden valmisteverot;

4)      direktiivissä 2003/96/EY tarkoitetut energiatuotteiden ja sähkön verot;

5)      kaikki muut neuvoston direktiivin 2010/24/EU 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan soveltamisalaan kuuluvat verot.

3 artikla Ohjelmaan osallistuminen

1. Osallistujamaita ovat jäsenvaltiot sekä 2 ja 3 kohdassa lueteltujen ehtojen toteutuessa myös 2 kohdassa tarkoitetut maat.

2. Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat maat:

a) liittyvät maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat, joihin sovelletaan liittymistä edeltävää strategiaa, kunkin maan osalta puitesopimuksessa, assosiaationeuvostojen päätöksissä ja muissa vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen unionin ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden ja yleisten ehtojen mukaisesti;

b) Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaat, jos niiden asiaa koskeva lainsäädäntö ja hallintomenetelmät ovat riittävän lähellä unionin lainsäädäntöä ja hallintomenetelmiä. Kyseiset kumppanimaat voivat osallistua ohjelmaan niiden sääntöjen mukaisesti, jotka määritellään sen jälkeen, kun näiden maiden kanssa on tehty niiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevat puitesopimukset.

3. Ulkopuoliset asiantuntijat voivat ottaa osaa ohjelman puitteissa järjestettyihin toimiin aina, kun tämä on 4 ja 5 artiklassa mainittujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarpeen. Asiantuntijat valitaan heidän kunkin toimen kannalta tarpeellisten taitojensa, kokemuksensa ja tietojensa perusteella.

4 artikla Yleinen tavoite

Ohjelman yleisenä tavoitteena on tulliliiton toiminnan tukeminen sekä sisämarkkinoiden lujittaminen parantamalla verotusjärjestelmien toimintaa osallistujamaiden, niiden tulli- ja veroviranomaisten ja virkamiesten sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden välisen yhteistyön avulla.

Tämän tavoitteen toteutumista mitataan muun muassa seuraavalla indikaattorilla: miten muuttuu ohjelman intressitahojen tahojen käsitys siitä, miten ohjelmalla on onnistuttu tukemaan tulliliiton toimintaa ja lujittamaan sisämarkkinoita.

5 artikla Erityiset tavoitteet

1. Ohjelman erityiset tavoitteet ovat seuraavat:

a)      tuetaan unionin tulli- ja vero-oikeuden valmistelua, johdonmukaista soveltamista ja tehokasta täytäntöönpanoa:

b)      edistetään osaltaan tulli- ja veroviranomaisten tehokasta toimintaa parantamalla niiden hallinnollisia valmiuksia ja vähentämällä hallinnollista rasitusta;

c)      torjutaan petoksia ja veronkiertoa sekä vahvistetaan kilpailukykyä sekä turvallisuutta ja vaarattomuutta lujittamalla yhteistyötä kansainvälisten ja muiden järjestöjen, muiden valtion viranomaisten, kolmansien maiden sekä talouden toimijoiden ja niiden järjestöjen kanssa;

d)      vahvistetaan eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä helpottamalla kauppaa ja vähentämällä sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia;

e)      turvataan Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudelliset edut petosten ja veronkierron torjunnan avulla;

f)       ohjelman tullia koskevassa osassa tuetaan tullia sen tehtävässä tarjota kansalaisille suojaa turvallisuutta ja vaarattomuutta koskevissa asioissa sekä sen tehtävässä suojella ympäristöä.

2. Kaikkien edellä mainittujen erityisten tavoitteiden saavuttamista mitataan indikaattorilla, joka perustuu ohjelman intressitahojen käsitykseen siitä, miten ohjelmalla on onnistuttu vaikuttamaan näiden erityisten tavoitteiden toteutumiseen.

II luku Tukikelpoiset toimet

6 artikla Tukikelpoiset toimet

Asetuksen 13 artiklassa mainitussa vuosittaisessa työohjelmassa säädettyjen ehtojen toteutuessa ohjelmasta annetaan taloudellista tukea seuraavanlaisille toimille:

a)      Operatiivista yhteistyötä ja koordinointia tukevat yhteiset toimet:

1)      seminaarit ja työpajat;

2)      ohjausryhmät, jotka ohjaavat ja koordinoivat niiden toimivaltaan kuuluvia toimia;

3)      rajallisesta määrästä maita koostuvat hankeryhmät, jotka toimivat rajoitetun ajan ja joiden työn päämääränä on ennakolta sovitun, tulokseltaan määritellyn tavoitteen toteutuminen;

4)      osallistujamaiden tai kolmannen maan järjestämät työvierailut, joiden tarkoituksena on antaa virkamiehille mahdollisuus hankkia asiantuntemusta tai tietoa tulli- tai veroasioista tai lisätä olemassa olevaa asiantuntemusta tai tietoa; kolmansien maiden järjestämissä työvierailuissa vain matkakulut ja oleskelukorvaukset (majoituskulut ja päivärahat) ovat ohjelmassa tukikelpoisia;

5)      asiantuntijaryhmät, joilla tarkoitetaan jäsenneltyä, luonteeltaan väliaikaista tai pysyvää yhteistyön muotoa, jossa asiantuntemusta yhdistetään erityisalojen tehtävien tai operatiivisten toimien toteuttamista varten mahdollisesti verkkoyhteistyöpalveluiden, virka-avun sekä infrastruktuurin ja laitteiden avulla;

6)      julkishallinnon valmiuksien kehittäminen ja tätä tukevat toimet;

7)      tutkimukset;

8)      tiedotushankkeet;

9)      kaikki muut toimet, joilla tuetaan 4 ja 5 artiklassa säädettyjä yleisiä ja erityisiä tavoitteita.

b)      Erityisesti tullialaa koskevat yhteiset toimet, kuten komission ja osallistujamaiden virkamiehistä koostuvien yhteisten työryhmien valvontatoimet, joiden tarkoituksena on analysoida tullikäytäntöjä, havaita säännösten täytäntöönpanon mahdollisia vaikeuksia sekä tarvittaessa tehdä unionin säännösten ja työskentelytapojen muokkaamista koskevia ehdotuksia.

c)      Erityisesti veroalaa koskevat yhteiset toimet, kuten kahden tai useamman osallistujamaan, joista ainakin yhden on oltava jäsenvaltio, järjestämät monenväliset valvontatoimet, joiden tarkoituksena on valvoa koordinoidulla tavalla yhden tai useamman toisiinsa yhteydessä olevan verovelvollisen verotusta.

d)      Tietoteknisten valmiuksien kehittäminen, nimittäin seuraavien järjestelmien liitteen II 4 kohdassa säädettyjen unionin osien kehitystyö, ylläpitäminen, käyttäminen ja laadunvalvonta:

1)      liitteessä II olevissa 1, 2 ja 3 kohdassa esitetyt eurooppalaiset tietojärjestelmät; ja

2)      unionin lainsäädännön nojalla perustetut uudet eurooppalaiset tietojärjestelmät.

e)      Inhimillisten toimintaedellytysten kehittäminen: yhteiset koulutustoimet, joilla tuetaan tulli- ja verotusasioihin liittyvien tarpeellisten ammatillisten tietojen ja taitojen hankkimista.

7 artikla Yhteisiä toimia koskevat erityiset täytäntöönpanosäännökset

1. Osallistujamaiden on varmistettava, että virkamiehillä, jotka nimetään osallistumaan yhteisiin toimiin, on tehtävään soveltuva profiili ja pätevyys.

2. Osallistujamaiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet yhteisten toimien täytäntöönpanoa varten erityisesti tiedottamalla näistä toimista omien tulli- tai veroviranomaistensa keskuudessa ja varmistamalla, että aikaan saadut tulokset hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla.

8 artikla Eurooppalaisia tietojärjestelmiä koskevat erityiset täytäntöönpanosäännökset

1. Komission ja osallistujamaiden on varmistettava, että liitteessä II olevissa 1, 2 ja 3 kohdassa mainittuja eurooppalaisia tietojärjestelmiä kehitetään, käytetään ja pidetään yllä asianmukaisesti.

2. Komissio koordinoi yhteistyössä osallistujamaiden kanssa sellaisia liitteessä II olevissa 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen järjestelmien ja infrastruktuurin unionin vastuulla olevien osien ja muiden osien luomiseen ja toimivuuteen liittyviä näkökohtia, jotka ovat tarpeen niiden toimivuuden, yhteenliitettävyyden ja jatkuvan parantamisen varmistamiseksi.

9 artikla Yhteistä koulutusta koskevat erityiset täytäntöönpanosäännökset

1. Osallistujamaiden on sisällytettävä kansallisiin koulutusohjelmiinsa yhdessä kehitetyt koulutussisällöt, mukaan lukien verkko-oppimismoduulit, koulutusohjelmat ja yhteisesti sovitut koulutusta koskevat standardit.

2. Osallistujamaiden on varmistettava, että niiden virkamiehet saavat yhteisten ammatillisten taitojen ja tietojen omaksumiseksi tarvittavan koulutusohjelmien mukaisen perus- ja jatkokoulutuksen.

3. Osallistujamaiden on tarjottava ohjelmaan osallistumisen edellyttämän riittävän kielitaidon saavuttamiseksi tarvittavaa virkamiesten kielikoulutusta.

III luku Rahoituskehys

10 artikla Rahoituskehys

1. Ohjelman toteuttamiseen tarkoitetut rahoituspuitteet vahvistetaan nykyhinnoissa 777 600 000 euroksi.

2. Ohjelman määrärahoista voidaan kattaa myös valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimista aiheutuvat menot, jotka ovat tarpeen ohjelman hallinnoimiseksi ja sen tavoitteiden saavuttamiseksi; toimia ovat erityisesti tutkimukset, asiantuntijoiden tapaamiset, tiedotus- ja viestintätoimet, mukaan lukien unionin poliittisia prioriteetteja koskeva viestintä, sikäli kuin ne liittyvät tämän asetuksen yleistavoitteisiin, tietojen käsittelyn ja vaihdon edellyttämistä tietoliikenneverkoista aiheutuvat menot, samoin kuin kaikki muut komission ohjelman hallinnoinnissa mahdollisesti tarvitsemasta hallinnollisesta tai teknisestä avusta johtuvat menot.

11 artikla Tukimuodot

1. Komissio noudattaa varainhoitoasetusta ohjelman täytäntöönpanossa.

2. Asetuksen 6 artiklassa säädetyille toimille annettavan unionin taloudellisen tuen muodot ovat

a)      avustukset;

b)      julkisia hankintoja koskevat sopimukset;

c)      asetuksen 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaaminen.

3. Avustusten rahoitusosuus voi olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, joita ovat matka- ja majoituskulut, tapahtumien järjestämiseen liittyvät kulut sekä päivärahat. Tätä rahoitusosuutta sovelletaan kaikkiin tukikelpoisiin toimiin, paitsi asiantuntijaryhmiin. Tätä tukikelpoisten toimien luokkaa varten vahvistetaan vuosittaisissa työohjelmissa sovellettava rahoitusosuus, kun kyseiset toimet edellyttävät avustusten myöntämistä.

12 artikla Unionin rahallisten etujen turvaaminen

1. Komissio toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet varmistaakseen, että kun tämän asetuksen mukaisesti rahoitettuja toimia pannaan täytäntöön, Euroopan unionin taloudelliset edut suojataan soveltamalla ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa vastaan tehokkailla tarkistuksilla ja, jos säännönvastaisuuksia havaitaan, perimällä virheellisesti maksetut summat ja tarpeen mukaan soveltamalla tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia.

2. Komissiolla tai sen edustajilla ja tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tarkastaa kaikkien unionilta varoja saaneiden tuensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden tilit joko asiakirjojen perusteella tai paikalla tehtävin tarkastuksin.

3. Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF voi tehdä tarkastuksia paikan päällä ja tutkia talouden toimijoita, joita tällainen rahoitus koskee suoraan tai epäsuorasti, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisesta Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetussa neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96[33] säädettyjen menettelyjen mukaisesti sen todentamiseksi, onko Euroopan unionin rahoitukseen liittyvän avustussopimuksen tai avustuspäätöksen tai muun sopimuksen yhteydessä on esiintynyt petoksia, lahjontaa tai muuta Euroopan unionin rahallisiin etuihin vaikuttavaa laitonta toimintaa.

4. Tämän asetuksen täytäntöönpanosta seuraavissa kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa solmittavissa yhteistyösopimuksissa sekä avustussopimuksissa ja avustuspäätöksissä ja muissa sopimuksissa on valtuutettava komissio, tilintarkastustuomioistuin ja OLAF tekemään tällaisia tilintarkastuksia, paikan päällä tehtäviä tarkastuksia ja tutkimuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, ja 2 3 alakohtien, puitesopimusten, assosiaationeuvostojen päätösten tai muiden vastaavien sopimusten soveltamista.

IV luku Täytäntöönpanovalta

13 artikla Työohjelma

1. Komissio panee ohjelman täytäntöön jokaista ohjelman osaa koskevan vuosittaisen työohjelman avulla. Työohjelmaan kirjataan ohjelman painopisteet, talousarvion erittely ja toimille myönnettävien avustusten arviointikriteerit. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 14 artiklan 2 kohdassa mainitun tarkastelumenettelyn sekä varainhoitoasetuksen mukaisesti.

2. Kun kyseessä on ohjelman tullia koskeva osa, komissio ottaa vuosittaista työohjelmaa laatiessaan huomioon tullipolitiikan yhteisen lähestymistavan, jota tarkistetaan jatkuvasti tilanteen muuttuessa yhteistyössä komission ja jäsenvaltioiden kanssa tullipoliittisessa ryhmässä, joka muodostuu komission ja jäsenvaltioiden tullihallintojen johtajista tai heidän edustajistaan.

Komissio tiedottaa säännöllisesti tullipoliittiselle ryhmälle ohjelman tullia koskevan osan toteuttamiseen liittyvistä toimenpiteistä.

14 artikla Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa FISCUS-ohjelman komitea. Komitea voi kokoontua kahdessa eri kokoonpanossa, joista toinen käsittelee ohjelman tullia koskevaan osaan liittyviä asioita ja toinen ohjelman verotusta koskevaan osaan liittyviä asioita. Komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Tähän kohtaan viitattaessa sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

V luku Seuranta ja arviointi

15 artikla Ohjelman toimien seuranta

1. Komissio seuraa ohjelman ja sen toimien toteutumista yhteistyössä osallistujamaiden kanssa valvoakseen toimien täytäntöönpanoa.

2. Ohjelman vaikutuksia mitattaessa hyödynnetään muun muassa 5 artiklan 2 kohdassa säädettyjä tuloksellisuutta mittaavia keskeisiä indikaattoreita. Vaikutuksia verrataan ennakolta määriteltyihin lähtöarvoihin, jotka kuvaavat ennen täytäntöönpanoa vallinnutta tilannetta.

16 artikla Arviointi

1. Komissio huolehtii ohjelman väli- ja loppuarvioinneista, joissa keskitytään olennaisiin arviointikysymyksiin ja jotka tuotetaan riittävän ajoissa, jotta ne voidaan ottaa huomioon päätöksentekomenettelyssä. Tulokset sisällytetään päätöksiin myöhempien ohjelmien mahdollisesta uudistamisesta, muokkaamisesta tai lykkäämisestä. Arvioinnit suorittaa riippumaton ulkopuolinen arvioija.

2. Komissio laatii väliarviointikertomuksen, jossa tarkastellaan ohjelman toimien tavoitteiden saavuttamista, resurssien käytön tehokkuutta sekä ohjelman eurooppalaista lisäarvoa. Raportti laaditaan viimeistään vuoden 2018 puolivälissä. Raportissa käsitellään lisäksi yksinkertaistamista, tavoitteiden tarkoituksenmukaisuuden säilymistä sekä sitä, miten ohjelmalla on edistetty unionin painopisteitä eli älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua.

3. Komissio laatii loppuarviointiraportin ohjelman pitkäaikaisista vaikutuksista sekä vaikutusten kestävyydestä viimeistään vuoden 2021 loppuun mennessä.

4. Osallistujamaat toimittavat komission pyynnöstä kaikki komission väli- ja loppuarviointiraporttien laatimisen kannalta tarkoituksenmukaiset tiedot.

VI luku Loppusäännökset

17 artikla Kumoaminen

Päätökset N:o 1482/2007/EY ja N:o 624/2007/EY kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen.

Mainittujen päätösten nojalla toteutettuihin toimiin liittyvät taloudelliset velvoitteet kuuluvat kuitenkin edelleen niiden soveltamisalaan, kunnes toimet on saatettu päätökseen.

18 artikla Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

LIITE

I. Ohjelman operatiiviset tavoitteet

Asetuksen 5 artiklassa mainittujen erityistavoitteiden täytäntöönpanolla ja valvonnalla on seuraavat operatiiviset tavoitteet:

1. perustetaan toimia, jotka lujittavat unionin tulli- ja vero-oikeuden täytäntöönpanoa ja tästä lainsäädännöstä vallitsevaa yhteisymmärrystä;

2. tuetaan ja helpotetaan tulli- ja veroalan yhteisiä operatiivisia toimia;

3. kehitetään ja ylläpidetään tulli- ja veroalan eurooppalaisia tietojärjestelmiä;

4. vahvistetaan tulli- ja verovirkamiesten ja ulkopuolisten asiantuntijoiden tulli- ja veroalan taitoja ja osaamista;

5. tuetaan tulli- ja verovirkamiehille ja ulkopuolisille intressitahoille tarkoitetun sähköisen hallinnon kehittämistä;

6. perustetaan tulli- ja veroalaan liittyviä toimia, joihin kolmannet maat ja ulkopuoliset asiantuntijat voivat ottaa osaa;

7. tuetaan parhaiden toimintatapojen nimeämistä ja jakamista;

8. perustetaan asiantuntijaryhmiä, jotka huolehtivat yhdessä operatiivisista erityistehtävistä.

II. Eurooppalaiset tietojärjestelmät ja niiden unionin vastuulla olevat osat

(Asetuksen 6 artiklan ensimmäisen kohdan d alakohdassa tarkoitetut)

1. Yhteiset eurooppalaiset tietojärjestelmät ovat seuraavat:

a)       yhteinen tietoliikenneverkko / yhteinen järjestelmien rajapinta (CCN/CSI), CCN mail3 ‑postijärjestelmä, CSI Bridge, HTTP Bridge, CCN LDAP ‑vakioprotokolla ja siihen liittyvät välineet, CCN-verkkoportaali, CCN-seuranta;

b)      tukijärjestelmät, erityisesti CCN:n sovelluksen konfigurointiväline, automatisoidun tarjonnanhallinnan väline TASMAN, toiminnan raportointiväline ART2, verotuksen ja tulliliiton pääosaston sähköinen verkkohankkeiden hallintaväline TEMPO, palvelunhallintaväline SMT, käyttäjien hallintajärjestelmä UM, BPM-järjestelmä, käyttöastetta ilmaiseva ohjauspaneeli ja AvDB, tietotekniikkapalvelun hallintaportaali, hakemisto ja käyttäjäoikeuksien hallinta;

c)       tulli- ja vero-ohjelman tiedotus- ja viestintäalusta PICS.

2. Vain tullin käytössä olevat eurooppalaiset tietojärjestelmät ovat seuraavat:

a)       tullivaihtoa mittaavat järjestelmät, erityisesti (uusi) tietokoneavusteinen passitusjärjestelmä (N)CTS, Venäjän NCTS TIR, vientivalvontajärjestelmä ECS ja tuontivalvontajärjestelmä ICS; näitä järjestelmiä tuetaan seuraavilla sovelluksilla tai osilla: kolmansien maiden kanssa tapahtuvan tietojenvaihdon järjestelmä SPEED Bridge, SPEED Edifact -muuntonoodi SPEED-ECN, SPEEDin vakiotestaussovellus SSTA, kauttakulun vakiotestaussovellus STTA, kauttakulun testaussovellus TTA, keskitetty palvelu-/viitetietojärjestelmä CSRD, keskitetty palveluiden/hallinnoinnin tietojärjestelmä CS/MIS;

b)      yhteisön riskinhallintajärjestelmä CRMS, joka kattaa riskitietolomakkeiden (RIF) ja yhteisten profiilien (CPCA) toiminnot;

c)       talouden toimijoiden järjestelmä EOS, joka kattaa talouden toimijoiden rekisteröinnin ja tunnistuksen (EORI), valtuutetut talouden toimijat (AEO), säännöllisen alusliikenteen (RSS) ja kumppanimaiden toimintojen vastavuoroisen tunnustamisen; yleinen verkkopalvelu on tämän järjestelmän tukiosa;

d)      tariffijärjestelmä (TARIC3) on muiden sovellusten viitetietojärjestelmä, ja näitä sovelluksia ovat esimerkiksi kiintiöiden hallintajärjestelmä QUOTA2, seurannan hallinta- ja valvontajärjestelmä SURV2, eurooppalainen sitovien tariffitietojen järjestelmä EBTI3 ja Euroopan kemiallisten aineiden tulliluettelo ECICS2; yhdistetyn nimikkeistön (CN) sovelluksella ja suspensiotietojärjestelmällä (Suspensions) hallinnoidaan oikeudellisia tietoja, jotka ovat välittömästi yhteydessä tariffijärjestelmään;

e)       valvontatarkoituksiin suunnitellut sovellukset, erityisesti SMS (Specimen Management System) -tietojärjestelmä ja jalostusmenettelyjä koskeva tietojärjestelmä ISPP;

f)       väärennösten ja piratismin vastainen järjestelmä COPIS;

g)       tiedonjakojärjestelmä DDS2, jolla hallinnoidaan kaikkea internetin kautta yleisesti saatavana olevaa tietoa.

h)       petostentorjunnan tietojärjestelmä (Anti-Fraud Information System – AFIS).

3. Vain veroalan käytössä olevat eurooppalaiset tietojärjestelmät ovat seuraavat:

a)       arvonlisäveroon liittyvät järjestelmät, erityisesti alv-tietojen vaihtojärjestelmä VIES sekä alv:n palautusjärjestelmät, kuten VIES-aloitussovellus, VIES-valvontaväline, verotuksen tilastointijärjestelmä, VIES-järjestelmän WWW-palvelu, VIES-järjestelmän WWW-palvelun konfigurointiväline, VIESin ja alv:n palautuksen testausvälineet, alv:n numeroalgoritmit, sähköisten alv-lomakkeiden vaihto, sähköisten palvelujen alv-järjestelyt (VoeS), VoeS:n testausväline, sähköisten alv-lomakkeiden testausväline;

b)      takaisinperintään liittyvät järjestelmät, erityisesti saatavien perinnässä käytettävät sähköiset lomakkeet sekä sähköiset täytäntöönpanon mahdollistavat yhdenmukaiset asiakirjat (UIPE) ja sähköiset yhdenmukaiset tiedoksiantolomakkeet (UNF);

c)       välittömiin veroihin liittyvät järjestelmät, erityisesti säästöjen verotusjärjestelmä, säästöjen verotusjärjestelmän testausväline, välittömien verojen sähköiset lomakkeet, WWW-verotunniste, direktiivin 2011/16/EU 8 artiklassa mainittuun tietojenvaihtoon liittyvät järjestelmät sekä niiden testausvälineet;

d)      muut verotukseen liittyvät järjestelmät, erityisesti Euroopan verotietokanta TEDB ja CCN Mail -postijärjestelmä OECD-maille lähteville viesteille;

e)       valmisteverojärjestelmät, erityisesti valmisteverotietojen vaihtojärjestelmä SEED, valmisteveron alaisten tuotteiden tietojenvaihtojärjestelmä EMCS, sähköiset MVS-lomakkeet ja testaussovellus TA;

f)       muut keskitetyt järjestelmät, erityisesti jäsenvaltioiden tiedotus- ja viestintäsovellus MSCIA, itse käytettävä testausjärjestelmä SSTS, verotukseen liittyvän tilastotiedon järjestelmä, sähköisten lomakkeiden keskitetty sovellus sekä valmisteverojen keskitetty palveluiden/hallinnoinnin tietojärjestelmä (CS/MISE).

4. Eurooppalaisten tietojärjestelmien unionin vastuulle kuuluvat osat ovat seuraavat:

a)       tietotekniset resurssit, kuten järjestelmiin kuuluvat laitteistot, ohjelmistot ja verkkoyhteydet, mukaan lukien niihin liittyvä tietoinfrastruktuuri;

b)      järjestelmien laatimisen, ylläpitämisen, kehittämisen ja käytön tukemiselle välttämättömät tietotekniset palvelut; sekä

c)       kaikki muut osat, jotka komissio tehokkuuden, turvallisuuden ja järkeistämisen vuoksi katsoo olevan osallistujamaille yhteisiä.

RAHOITUSSELVITYS

1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

              1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

              1.2.    Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

              1.3.    Ehdotuksen/aloitteen luonne

              1.4.    Tavoitteet

              1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

              1.6.    Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

              1.7.    Hallinnointitapa (hallinnointitavat)

2. HALLINNOINTI

              2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

              2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

              2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

              3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

              3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin

              3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

              3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

              3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

              3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

              3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

              3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin tullitoimintaa ja verotusta kaudella 2014–2020 koskevan toimintaohjelman (FISCUS) perustamisesta ja päätösten N:o 1482/2007/EY ja N:o 624/2007/EY kumoamisesta.

1.2. Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[34]

1404 Tullipolitiikka

1405 Veropolitiikka

1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[35].

X Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4. Tavoitteet 1.4.1. Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Ehdotetulla FISCUS-ohjelmalla edistetään osaltaan älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 ‑strategian[36] toteutumista 1) vahvistamalla sisämarkkinoiden toimintaa, 2) muodostamalla kehyksen julkisen sektorin tuottavuutta edistävien hankkeiden tukemiselle ja 3) nopeuttamalla kansallisten ja eurooppalaisten tulli- ja verohallintojen teknistä kehitystä ja innovaatioita.

Verotusta koskeva osa

Ohjelmalla tuetaan erityisesti Euroopan digitaalistrategian lippulaivahanketta[37], innovaatiounionin lippulaivahanketta[38] sekä globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikkaa koskevaa lippulaivahanketta[39]. Ohjelmalla tuetaan kansallista verohallintoa, jotta se voi kehittyä täysimittaiseksi sähköisen verohallinnon toimijaksi, ja samalla ohjelmalla vähennetään osaltaan verovelvollisille koituvaa hallinnollista rasitusta unionin verotuslainsäädännön täytäntöönpanon järkeistämisen avulla.

Ohjelmalla tuetaan myös sisämarkkinoiden toimenpidepakettia[40] erityisesti eräiden tässä säädöksessä korostettujen veropolitiikan ja verovelvollisille aiheutuvaa rasitusta koskevien avainalueiden osalta. Kun sellaiset politiikkaa koskevat tulevat aloitteet, joita ohjelma tukee ja joiden täytäntöönpanossa on siitä apua, kuten ehdotettu energiaverodirektiivi, uusi alv-strategia sekä yrityksille ja kansalaisten rajatylittävien veroesteiden poistamiseen vaikuttaville tahoille tarkoitettu yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja, on hyväksytty, ne edistävät huomattavasti sisämarkkinoiden toimenpidepaketin tavoitteiden saavuttamista.

Tullia koskeva osa

Tulliliitto on sisämarkkinoiden olennainen osa. Tuotteille tarkoitettujen rajattomien sisämarkkinoiden olemassaolo edellyttää, että kolmansista maista peräisin olevat tuotteet täyttävät muodollisuudet ja muut vaatimukset maahantuonnin tai liikkeeseen laskemisen hetkellä, minkä jälkeen tuotteet voivat liikkua vapaasti EU:n ulkorajojen sisällä. Tulli tukee yhdenmukaisten ja kilpailukykyisten sisämarkkinaolosuhteiden muodostumista yhteisten sääntöjen ja säädösten soveltamisen kautta. Tulli tukee kasvua ja innovaatiota sisämarkkina-alueella esimerkiksi valvomalla teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamista rajoilla (katso myös eurooppalainen suunnitelma väärentämisen ja piratismin torjumiseksi[41] sekä komission äskettäin hyväksymä uusi sisämarkkinoiden teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva strategia). Tuoreen sisämarkkinoiden tulevaisuutta koskevan julkisen kuulemisen vastausten[42] perusteella tuotannonalojen edunvalvontajärjestöt kohdistavat suuria odotuksia EU:n väärentämisen ja piratismin vastaisiin lisätoimenpiteisiin. Tullilla on olennaisen tärkeä tehtävä teollis- ja tekijänoikeuksien valvonnassa, minkä vahvistavat myös tullin teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyviä toimia koskevat tilastotiedot[43]. Lisäksi ohjelmalla tuetaan useita toimintapolitiikkaa koskevia toimenpiteitä tulliliiton puitteissa. Esimerkkejä tästä ovat EU:n ja jäsenvaltioiden taloudellisten etujen turvaaminen tulleja ja erilaisia kauppaa koskevia maksuja ja veroja keräämällä sekä yhteiset petostentorjuntatoimet. Vuonna 2010 noin 12,3 prosenttia EU:n talousarviosta (15,7 miljoonaa euroa) oli peräisin perinteisistä omista varoista[44]. Tulliliitto on EU:n kauppapolitiikan toiminnallinen osa. Sen puitteissa pannaan täytäntöön kahdenvälisiä ja monenvälisiä kauppasopimuksia ja kerätään tulleja sekä sovelletaan kauppaa koskevia toimenpiteitä (kuten alkuperäsääntöjä), saartoja ja muita rajoituksia. Marraskuussa 2010 julkaistussa mietinnössä Kauppa, kasvu ja maailmanpolitiikka: Kauppapolitiikka Eurooppa 2020 ‑strategian kulmakivenä[45] korostetaan kansainvälisen tulliyhteistyön toimintaohjelmaa kahdenvälisten sopimusten ja Maailman tullijärjestön puitteissa. Siinä korostetaan myös, että tehokkaat tullimenettelyt vähentävät kaupan toimijoille sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia, helpottavat laillista kauppaa ja auttavat vastaamaan lisääntyviin turvallisuutta ja teollis- ja tekijänoikeuksia koskeviin riskeihin.

Tulliliiton EU:n sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavasta roolista on tullut entistä tärkeämpi, ja sen merkitys kasvaa edelleen, kuten sisäisen turvallisuuden strategian[46] toimintasuunnitelmasta ja Tukholman ohjelman toimintasuunnitelmasta[47] käy ilmi. Lisäksi tullin toiminnalla ja tullin, poliisin ja muiden lainvalvontaviranomaisten välisellä yhteistyöllä edistetään osaltaan maailmanlaajuisten turvallisuustavoitteiden saavuttamista. Näitä ovat esimerkiksi rahanpesun, rajatylittävän järjestäytyneen rikollisuuden sekä terrorismin torjuminen.

1.4.2. Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoitteet sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Toimintoperusteisen budjetointijärjestelmän toiminnot, joita ohjelma koskee, ovat tullipolitiikka (1404) ja veropolitiikka (1405). Ohjelman erityistavoitteet ovat seuraavat:

1)      tuetaan unionin tulli- ja vero-oikeuden valmistelua, johdonmukaista soveltamista ja tehokasta täytäntöönpanoa;

2)      edistetään osaltaan tulli- ja veroviranomaisten tehokasta toimintaa parantamalla niiden hallinnollisia valmiuksia ja vähentämällä hallinnollista rasitusta;

3)      torjutaan petoksia ja veronkiertoa ja lisätään kilpailukykyä sekä turvallisuutta ja vaarattomuutta lujittamalla yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen, muiden valtion viranomaisten, kolmansien maiden sekä talouden toimijoiden ja niiden järjestöjen kanssa, jotta petoksia ja veronkiertoa pystytään estämään ja kilpailukykyä ja turvallisuutta lisäämään;

4)      vahvistetaan eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä helpottamalla kauppaa ja vähentämällä sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia;

5)      turvataan Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudelliset edut petosten ja veronkierron torjunnan avulla;

6)      tuetaan tullia sen tehtävässä tarjota kansalaisille suojaa turvallisuutta ja vaarattomuutta koskevissa asioissa sekä sen tehtävässä suojella ympäristöä.

1.4.3. Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Tullin näkökulmasta jäsenvaltiot ovat siirtämällä toimivaltansa EU:lle – sillä EU:lla on yksinomainen toimivalta tulliliiton alalla – tällä perusteella sopineet, että tullialan toimia on suotavinta soveltaa EU-tasolla. Yksinomaan EU:n lainsäädäntökehyksellä ei kuitenkaan voida varmistaa tulliliiton asianmukaista toimintaa. Tulliohjelmaan kuuluvia rinnakkaistukitoimenpiteitä tarvitaan varmistamaan, että EU:n tullialan lainsäädäntöä sovelletaan yhdenmukaistuvalla tavalla siten, ettei kaupan toimijoiden kohtelussa, petostentorjunnassa tai oikeudellisissa velvoitteissa ole vaihtelua.

Lisäksi monet tullialan toimet ovat luonteeltaan rajatylittäviä ja kaikki 27 jäsenvaltiota ovat niissä osallisina, minkä vuoksi yksittäiset jäsenvaltiot eivät kykene huolehtimaan näistä toimista tehokkaalla ja tuloksellisella tavalla. EU-tason toimintaa tarvitaan vahvistamaan tullialalla tehtävän työn eurooppalaista ulottuvuutta, estämään sisämarkkinoiden häiriöitä sekä tukemaan EU:n rajojen tehokasta suojelua.

Tulliliiton rahoituksen pohjana ovat solidaarisuuden ja vastuun jakamisen periaatteet. Tilanteet, joissa tehokkaiden toimien tarve on suurempi kuin yksittäisten jäsenvaltioiden mahdollisuus saada aikaan näitä toimia, ovat koko unionille haitallisia. EU:n puuttumista tarvitaan turvaamaan EU:n yleistä etua silloin, kun EU:n kysyntää (esimerkiksi turvallisuuskysymyksissä) ei pystytä tyydyttämään riittävästi yksittäisen jäsenvaltion tarjonnalla. Tällaisissa tilanteissa EU:n toiminta tarkoittaa teknisten valmiuksien kehittämiselle annettavaa yhteistä rahoitusta, jotta yksittäisten jäsenvaltioiden rajallisesta tarjontakapasiteetista huolimatta tehokkaan valvonnan kysyntään pystytään vastaamaan.

Ehdotetulla ohjelmalla pyritään parantamaan verohallintojen välistä yhteistyötä ja tuottamaan mekanismeja ja keinoja, joilla yhteistyötä voidaan parantaa, sekä näiden tavoitteiden saavuttamisessa tarvittavaa rahoitusta. Kun komissio on pannut ohjelman täytäntöön, sillä ei sellaisenaan lisätä kansallisten verojärjestelmien yhdenmukaisuutta. Ohjelman avulla voidaan kuitenkin vähentää 27 erilaisen verojärjestelmän olemassaoloon liittyviä kielteisiä vaikutuksia, kuten kilpailun vääristymistä, hallinnoille ja yrityksille koituvaa hallinnollista rasitusta, edullisimman verokohtelun etsimistä jne. Ehdotettu toimenpide on siis selvä sisämarkkinoiden liitännäistoimi, jonka avulla sisämarkkinoiden eri verotusjärjestelmien toimintaa voidaan parantaa.

Vaikka jäsenvaltioiden tehtävänä on huolehtia kansallisten verotusjärjestelmien toiminnasta, ehdotuksen vaikutustenarvioinnissa nimettyjen haasteiden perusteella on ilmeistä, että veroviranomaisten välistä hallinnollista yhteistyötä tarvitaan jopa nykyistäkin laajemmassa mittakaavassa. EU:n laajuisen yhteistyön avulla veroviranomaiset voivat saada synergiaetuja, välttää kaksinkertaisia toimia ja vaihtaa hyviä toimintatapoja kaikilla verotukseen liittyvillä aloilla, kuten liiketoiminnan suunnittelussa, tietotekniikka-alalla, kansainvälisen yhteistyön alalla jne. Nykyisestä Fiscalis 2013 ­‑ohjelmasta saatu tuki veroalan yhteistyölle on osoittanut hyödyllisyytensä. Kokemus on arvokas, kun pyritään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, joita ovat erityisesti vanhentunut tekninen arkkitehtuuri, hankaluudet operatiivisen tason erityistehtäviin liittyvässä yhteistyössä, veroviranomaisten toimien tukemiseen tarkoitetun rahoituksen epätasa-arvoisuus sekä hankaluudet veroviranomaisten tärkeimpien intressitahojen välisen rakenteellisen yhteistyön aikaansaamisessa.

1.4.4. Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Ohjelman toimia seurataan, jotta voidaan varmistaa, että ohjelman täytäntöönpanoa koskevia sääntöjä ja menettelyjä on sovellettu oikein, sekä todentaa ohjelman onnistuminen tavoitteidensa täyttämisessä. Ohjelmalle perustetaan seurantakehys, johon kuuluu muun muassa toimenpidelogiikka, mittausmenetelmiä, kattava joukko indikaattoreita, tiedonkeruusuunnitelma, selkeä ja jäsennelty raportointi- ja seurantaprosessi sekä väli- ja loppuarvioinnit.

Ohjelman toimivuutta mitataan johdonmukaisilla suorituskyky-, vaikutus-, tulos- ja tuotosindikaattoreilla, jotka ovat yhteydessä ohjelman yleisiin, erityisiin ja operatiivisiin tavoitteisiin ja jotka yhdistävät ohjelman komission hallintosuunnitelmaan. Yksityiskohtainen luettelo vaikutus-, tulos- ja tuotosindikaattoreista on ohjelmien vaikutustenarvioinneissa. Muutamille ohjelman operatiivisille tavoitteille verotuksen ja tulliliiton pääosasto on jo nimennyt tavoitearvot. Muille tarkkojen lukumääräisten tavoitteiden asettaminen ei vielä tässä vaiheessa ole mahdollista. Näille operatiivisille tavoitteille verotuksen ja tulliliiton pääosasto määrittelee tavoitearvot ennen vuoden 2020 ohjelman alkamista, ja ne esitellään ohjelmakomitealle vuotuisen toimintaohjelman menettelyn puitteissa hyväksymistä varten.

Ohjelman yleistä tavoitetta mitataan tutkimalla, miten ohjelman kaikkien merkityksellisten intressitahojen käsitys muuttuu siitä, miten ohjelmalla on onnistuttu tukemaan tulliliiton toimintaa ja lujittamaan sisämarkkinoita verotusjärjestelmien toimintaa parantamalla. Tavoitearvona on, että intressitahojen käsitys ohjelman vaikutuksesta tähän tavoitteeseen pysyy samana tai muuttuu myönteisemmäksi.

Erityisten tavoitteiden mittaamisessa käytetyt indikaattorit käyvät ilmi ehdotuksen 5 artiklan 2 kohdasta.

1.5. Ehdotuksen/aloitteen perustelut 1.5.1. Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Ehdotuksella edistetään osaltaan Eurooppa 2020 ‑strategian toteutumista sekä useiden muiden unionin säädösten täytäntöönpanoa, kuten 1.4.1 kohdassa on selvitetty.

1.5.2. EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

On hyödyllisempää ryhtyä toimiin unionin tasolla kuin jokaisen 27 jäsenvaltion tasolla erikseen, kuten perustelujen 3.2 kohdassa on selvitetty.

1.5.3. Vastaavista toimista saadut kokemukset

Talouden näkökulmasta EU-tason toiminta on huomattavasti tehokkaampaa. Tulli- ja verotusyhteistyön selkärankana on huolellisesti suojattu, tätä tarkoitusta varten varattu viestintäverkko, joka on ollut toiminnassa 1990-luvun alun ensimmäisistä tulli- ja verotusyhteistyöohjelmista saakka. Verkko liittää yhteen kansalliset tulli- ja verohallinnot noin 5 000 yhteyspisteen kautta. Tällä yhteisellä tietotekniikkaverkolla varmistetaan, että mitä hyvänsä tietoja vaihtaakseen kunkin kansallisen hallinnon täytyy ottaa yhteyttä vain kerran tähän yhteiseen infrastruktuuriin. Ilman kyseistä infrastruktuuria jäsenvaltioiden olisi sen sijaan tehtävä 26 yhteydenottoa kaikkien muiden jäsenvaltion kansallisiin järjestelmiin.

Ohjelman muita kulmakiviä ovat toimet, joilla tulli- tai veroalan virkamiehiä saatetaan yhteen vaihtamaan parhaita toimintatapoja, oppimaan toisiltaan, pohtimaan ongelmaa tai esimerkiksi laatimaan ohjeita. Jos jäsenvaltioiden olisi toistensa kokemuksista oppimista varten täytynyt kehittää omat toimensa ohjelman tarjoamien puitteiden ulkopuolella, ne olisivat kaikki kehittäneet omat välineensä ja työskentelytapansa. Toimien välillä ei olisi syntynyt synergiaetuja, eikä yhteisiä toimia olisi otettu käyttöön järjestelmällisesti kaikkien 27 jäsenvaltion tasolla. Huomattavasti tehokkaampaa on, että komissio toimii ohjelman tuella toiminnan välittäjänä osallistujamaiden välillä.

Ohjelmalla saavutetaan myös vähemmän konkreettista lisäarvoa. Ohjelmalla on onnistuttu luomaan tunnetta yhteisten etujen ajamisesta, rakennettu keskinäistä luottamusta ja saatu aikaan yhteistyöhenkeä tulli- ja veroalalla sekä jäsenvaltioiden kesken että jäsenvaltioiden ja komission välillä.

1.5.4. Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Eräässä tullialalle laadituista toimintapolitiikkaskenaarioista esitetään, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille myönnettäisiin rahallista tukea laitteistojen ja välineiden hankkimista ja teknisten valmiuksien lisäämistä varten. Sen sijaan, että tätä tarkoitusta varten laadittaisiin rahoitusohjelma FISCUS-ohjelman puitteissa, suositellaan jäsenvaltioita näissä tarpeissa kääntymään muiden ohjelmien, esimerkiksi alueellisten rakennerahastojen, puoleen.

Sisäasioiden pääosaston kahden ohjelman, rikosten ennaltaehkäisyä ja torjuntaa käsittelevän ohjelman (ISEC) sekä terrorismin ja muiden turvallisuuteen liittyvien riskien ennaltaehkäisyä ja torjuntavalmiutta ja niiden seurausten hallintaa käsittelevän ohjelman (CIPS)[48] väliarvioinnissa todetaan, että Tulli- ja Fiscalis-ohjelmien hallintomalli tarjoaa erittäin lupaavan mahdollisuuden ISEC- ja CIPS-ohjelmien hallinnoinnin parantamista varten, sillä hallintomallilla voidaan vastata operatiivisiin tarpeisiin ripeästi ja joustavasti[49].

Euroopan laajuisten tietotekniikkajärjestelmien selkäranka on CCN/CSI-verkko, jota myös OLAF käyttää sääntöjenvastaisuuksia ja petoksia koskevien tietojen vaihtamiseen ja tallentamiseen. Näin molemmat pääosastot saavat mittakaavaetua.

1.6. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

X Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

– ¨  Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa 1.1.2014 ja päättyy 31.12.2020.

– ¨  Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2014 ja päättyvät vuonna 2023 (vuosina 2021–2023 vain maksumäärärahoja)

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

– Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

– minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7. Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[50]

X komissio hallinnoi suoraan keskitetysti.

¨ välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

¨         toimeenpanovirastoille

¨         yhteisöjen perustamille elimille[51]

¨         kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille

¨         henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

¨ hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa

¨ hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

/

2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset

Ohjelman toimien seurannan tarkoituksena on varmistaa, että ohjelman täytäntöönpanoa koskevia sääntöjä ja menettelyjä on sovellettu asianmukaisesti (tarkastustoiminto). Yhteisiä toimia koskevia esityksiä seurataan pysyvästi WWW-tietokannan eli toiminnan raportointivälineen Activity Reporting Toolin (ART) avulla. Tietokantaan on tallennettu esitykset ja niitä vastaavat toimet. Samalla välineellä voivat myös ohjelmasta myönnettyjen avustusten saajat eli jäsenvaltioiden tulli-/verohallinnot raportoida internetin kautta menot, joita avustuksesta on rahoitettu yhteisiin toimiin osallistumista varten. Vuosittain jäsenvaltiot lähettävät komissiolle rahoituskertomuksen ART:n avulla.

Hankinnan kautta rahoitettavaan tietoteknisten valmiuksien ja koulutusvalmiuksien kehittämistoimintaan sovelletaan tavanomaisia raportointi- ja seurantasäännöksiä.

Ohjelmasta tehdään kaksi arviointia. Väliarvioinnin tulokset saadaan vuoden 2018 puoliväliin mennessä ja ohjelman loppuarvioinnin tulokset vuoden 2021 lopulla. Ohjelman pääasiallisina edunsaajina jäsenvaltiot huolehtivat suuresta osasta tiedonkeruuta tuottamalla tietoa joko yksittäisistä välineistä (pääasiassa ART:n välityksellä) tai ohjelman laajemmasta vaikutuksesta (joko osallistumalla tunnettuuden mittaushankkeisiin tai julkaisemalla kertomuksia).

Tähän mennessä nykyisten ohjelmien arvioinnit on suunnattu pääasiassa ohjelman tärkeimmille intressitahoille eli tulli-/veroviranomaisille ja niiden asiantuntijoille, jotka ovat ohjelman kohderyhmää. On kuitenkin tärkeää kuulla myös ohjelman ulkopuolisia intressitahoja (esimerkiksi talouden toimijoita) ja saada selville, millaisia vaikutuksia ohjelmalla on ollut heihin ja missä määrin esimerkiksi tulli-/verohallintojen välisestä kohentuneesta yhteistyöstä on ollut heille hyötyä. Tämän vuoksi tämä epäsuoria vaikutuksia koskeva ulottuvuus on päätetty ottaa jatkossa mukaan ohjelman arviointiin.

2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä 2.2.1. Todetut riskit

Ohjelman täytäntöönpanon mahdolliset riskit liittyvät seuraaviin seikkoihin:

– Jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden muodostaman yhteenliittymän kanssa solmitun avustussopimuksen täytäntöönpano. Riskitasoa pidetään vähäisenä, sillä avustusten saajat kuuluvat osallistujamaiden julkishallintoon.

Ohjelman puitteissa tehtyjen hankintasopimusten täytäntöönpano. Riskejä ovat esimerkiksi seuraavat:

– jäsenvaltiot ilmoittavat kuluja toimista, joita ei hyväksytä ohjelman puitteissa

– jäsenvaltiot ilmoittavat samat kulut kahdesti

– hankintasääntöjä ei noudateta

– korvauksen maksaminen tuloksesta, jota ei ole olemassakaan.

2.2.2. Valvontamenetelmä(t)

Sovellettavan valvontastrategian keskeiset elementit ovat seuraavat:

Hankintasopimuksissa:

Sovelletaan varainhoitoasetuksissa määriteltyjä valvontamenetelmiä. Hankintasopimuksia laadittaessa sovelletaan aina komission yksiköiden vakiintuneita maksunvarmennusmenettelyjä ja kiinnitetään huomiota sopimusvelvoitteisiin sekä moitteettomaan varainhoitoon ja yleiseen hallintoon. Kaikissa komission ja edunsaajien välillä tehdyissä sopimuksissa mainitaan petoksentorjuntakeinot (valvonta, raportointi jne.). Jokaisen yksittäisen sopimuksen perustana ovat laaditut yksityiskohtaiset ohjesäännöt. Hyväksymismenettelyssä noudatetaan ehdottomasti verotuksen ja tulliliiton pääosaston TEMPO-menetelmää: tulokset käydään läpi, niitä muutetaan tarvittaessa ja lopuksi ne hyväksytään (tai hylätään) erikseen. Yhtään laskua ei makseta ilman hyväksymiskirjettä.

Hankintojen tekninen todentaminen

Verotuksen ja tulliliiton pääosasto tarkistaa tulokset ja valvoo toimeksisaajien toimintaa ja niiden tuottamia palveluja. Pääosasto tekee toimeksisaajilleen myös säännöllisiä turvallisuus- ja laaduntarkastuksia. Laaduntarkastuksilla todennetaan, vastaavatko toimeksisaajien menettelyt tosiasiassa niiden laatusuunnitelmissa määriteltyjä sääntöjä ja menettelyjä. Turvallisuustarkastuksissa keskitytään yksittäisiin prosesseihin, menettelyihin ja järjestelyihin.

Avustukset

Ohjelman edunsaajien (jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden tullihallinnot) allekirjoittamassa avustussopimuksessa määritellään ehdot, joita sovelletaan avustukseen kuuluvien toimien rahoittamiseen. Sopimuksessa on myös valvontamenetelmiä koskeva kohta. Kaikki ohjelmaan osallistuvat hallinnot ovat sitoutuneet kunnioittamaan kuluasioissa komission rahoitusta ja hallintoa koskevia sääntöjä.

Toimet, joihin osallistumista edunsaajat voivat rahoittaa avustuksella, on lueteltu WWW-tietokannassa (Activity Reporting Tool ART). Jäsenvaltiot ilmoittavat kulunsa samassa tietokannassa, jossa on useita virheiden syntymisen mahdollisuutta vähentäviä tarkistusmenetelmiä. Jäsenvaltiot voivat esimerkiksi ilmoittaa kuluja vain sellaisista toimista, joihin niitä on pyydetty osallistumaan, ja ilmoituksen voi tehdä vain kerran. Ilmoitusjärjestelmään sisäänrakennettujen tarkistusmenetelmien lisäksi verotuksen ja tulliliiton pääosasto tarkastaa paperiasiakirjoja ja tekee tarkastuksia paikan päällä otosperiaatteella. Tällä valvontastrategialla pystytään pitämään edunsaajille aiheutuva hallinnollinen rasitus mahdollisimman vähäisenä ja osoitettuihin määrärahoihin sekä havaittuihin riskeihin nähden oikeasuhteisena.

Edellä mainittujen valvontatoimenpiteiden lisäksi verotuksen ja tulliliiton pääosasto tekee tavanomaista varainhoidon valvontaa:

Sitoumusten ennakkovarmennus:

Kaikki verotuksen ja tulliliiton pääosaston sitoumukset todentaa henkilöstö- ja rahoitusosaston päällikkö. Näin sidotuista varoista 100 % on ennakkovarmennuksen piirissä. Tällä menettelyllä voidaan varmistua rahaliikenteen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta.

Maksujen ennakkovarmennus:

Kaikista menoluokista valitaan viikoittain satunnaisesti ainakin yksi maksu, jolle henkilöstö- ja rahoitusosaston päällikkö tekee ennakkovarmennuksen. Kattavuudelle ei aseteta tavoitetta, sillä tämän varmennuksen tarkoituksena on tarkastaa maksuja satunnaisesti ja todentaa, että kaikki maksut on käsitelty vaatimusten mukaisesti. Muut maksut käsitellään päivittäin voimassa olevia sääntöjä noudattaen.

Edelleenvaltuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien vakuutukset:

Kaikki edelleenvaltuutetut tulojen ja menojen hyväksyjät allekirjoittavat kyseisen vuoden toimintakertomusta tukevat vakuutukset. Nämä vakuutukset kattavat ohjelman puitteissa tehdyt toimet. Edelleenvaltuutetut tulojen ja menojen hyväksyjät vakuuttavat, että talousarvion täytäntöönpanoon liittyvät toimet on hoidettu moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti, että käytössä olevilla hallinnointi- ja valvontajärjestelmillä on saatu tyydyttävä varmuus rahaliikenteen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta ja että näihin toimiin liittyvät riskit on tunnistettu ja ilmoitettu ja että niiden lieventämiseksi on ryhdytty toimeen.

Valvontatoimien avulla verotuksen ja tulliliiton pääosasto voi riittävällä tavalla varmistua menojen laadusta ja sääntöjenmukaisuudesta ja vähentää sääntöjen noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Arvioinnin tarkkuus on yhteisille toimille tasolla kolme[52] ja hankintasopimuksille tasolla neljä[53]. Edellä mainitun tarkastusstrategian toimet vähentävät mahdolliset riskit käytännössä nollaan, ja niillä tavoitetaan kaikki edunsaajat. Kaikki riskejä vielä tästä vähentävät lisätoimet aiheuttaisivat suhteettoman suuria kustannuksia, minkä vuoksi niitä ei suunnitella. Verotuksen ja tulliliiton pääosasto katsoo, että nykyisen ja ehdotetun ohjelman välillä ei tarkastusten näkökulmasta ole eroa, ja se soveltaa samaa tarkastusstrategiaa myös vuoden 2020 ohjelmaan. Edellä selostetun valvontastrategian täytäntöönpanoon liittyvät kustannukset ovat vain 2,60 % talousarviosta, ja niiden odotetaan pysyvän samalla tasolla.

Ohjelman valvontastrategian katsotaan tehokkaasti rajoittavan sääntöjen noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä lähes nollaan, ja sen katsotaan olevan ohjelmaan liittyviin riskeihin verrattuna oikeasuhteinen.

2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Kaikkien asetuksiin perustuvien valvontamekanismien soveltamisen lisäksi verotuksen ja tulliliiton pääosasto aikoo laatia komission uuden, 24. kesäkuuta 2011 hyväksytyn petostentorjuntastrategian (CAFS) mukaisen strategian, jolla varmistetaan muun muassa se, että pääosaston petostentorjuntaan liittyvät valvontatoimet ovat täysin CAFS:n mukaisia ja että sen petosriskin hallinnassa käytettävällä lähestymistavalla pystytään havaitsemaan alueita, joilla petosten riski on olemassa, ja reagoimaan asianmukaisesti. Tarvittaessa perustetaan verkostoitumisryhmiä ja kehitetään FISCUS-ohjelmaan liittyvien petosten analysointiin tarkoitettuja tietoteknisiä välineitä.

3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Määräraha­laji || Rahoitusosuudet

Numero [Nimi………………………...………………] || JM/EI-JM[54] || EFTA-mailta[55] || ehdokas­mailta[56] || kolman­silta mailta || varainhoito­asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

|| || || || || ||

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Määräraha­laji || Rahoitusosuudet

Numero [Nimi………………………………………] || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokas­mailta || kolman­silta mailta || varainhoito­asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

1 || 14.04.03 – FISCUS (ohjelman tullia koskeva osa) || JM || EI || KYLLÄ || EI || EI

1 || 14.04.04 – FISCUS (ohjelman verotusta koskeva osa) || JM || EI || KYLLÄ || EI || EI

1 || 14.01.04.05 FISCUS – Hallintomenot || EI-JM || EI || EI || EI || EI

3.2. Arvioidut vaikutukset menoihin[57] 3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

Menot, jotka liittyvät uuden eurooppalaisen tietotekniikkajärjestelmän mahdolliseen käyttöönottoon, jos finanssitransaktioveroa koskevan ehdotuksen täytäntöönpano tällaista edellyttää, eivät sisälly FISCUS-ohjelman talousarvioon, koska finanssitransaktioveroa koskeva ehdotus on vielä alkuvaiheessaan.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 1 || Älykäs ja osallistava kasvu

PO: Verotus ja tulliliitto || || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || vuodet 2021–2023 || YHTEENSÄ

Ÿ Toimintamäärärahat || ||

14.0403 || Sitoumukset || (1) || 71,300 || 73,400 || 75,500 || 77,600 || 79,800 || 82,100 || 84,300 || || 544,000

Maksut || (2) || 14,260 || 46,765 || 62,390 || 67,740 || 69,650 || 71,625 || 73,645 || 137,925 || 544,000

14.0404 || Sitoumukset || (1a) || 33,100 || 33,100 || 33,100 || 33,200 || 33,200 || 33,200 || 33,300 || || 232,200

Maksut || (2a) || 9,268 || 24,163 || 27,473 || 29,818 || 29,863 || 29,873 || 29,908 || 51,834 || 232,200

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[58] || ||

14.010405 || || (3) || 0,200 || 0,200 || 0,200 || 0,200 || 0,200 || 0,200 || 0,200 || || 1,400

Verotuksen ja tulliliiton PO:n määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || = 1+1(a)+3 || 104,600 || 106,700 || 108,800 || 111,000 || 113,200 || 115,500 || 117,800 || || 777,600

Maksut || = 2+2(a)+3 || 23,728 || 71,128 || 90,063 || 97,758 || 99,713 || 101,698 || 103,753 || 189,759 || 777,600

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || 104,400 || 106,500 || 108,600 || 110,800 || 113,000 || 115,300 || 117,600 || || 776,200

Maksut || (5) || 23,528 || 70,928 || 89,863 || 97,558 || 99,513 || 101,498 || 103,553 || 189,759 || 776,200

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || 0,200 || 0,200 || 0,200 || 0,200 || 0,200 || 0,200 || 0,200 || || 1,400

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =4+ 6 || 104,600 || 106,700 || 108,800 || 111,000 || 113,200 || 115,500 || 117,800 || || 777,600

Maksut || =5+ 6 || 23,728 || 71,128 || 90,063 || 97,758 || 99,713 || 101,698 || 103,753 || 189,759 || 777,600

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || Hallintomenot

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YHTEENSÄ

PO: Verotus ja tulliliitto ||

Ÿ Henkilöresurssit || 15,069 || 15,069 || 15,069 || 15,069 || 15,069 || 15,069 || 15,069 || 153,483

Ÿ Muut hallintomenot || 0,610 || 0,610 || 0,610 || 0,610 || 0,610 || 0,610 || 0,610 || 4,270

Verotuksen ja tulliliiton PO YHTEENSÄ || || 15,679 || 15,679 || 15,679 || 15,679 || 15,679 || 15,679 || 15,679 || 109,753

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 15,679 || 15,679 || 15,679 || 15,679 || 15,679 || 15,679 || 15,679 || 109,753

|| || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || vuodet 2021–2023 || YH­TEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 120,279 || 122,379 || 124,479 || 126,679 || 128,879 || 131,179 || 133,479 || || 887,353

Maksut || 39,407 || 86,807 || 105,742 || 113,437 || 115,392 || 117,377 || 119,432 || 189,759 || 887,353

Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

– X  Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ò || || || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi[59] || Keski-määr. kustan­nukset || Luku­määrä || Kustan­nus || Lu­ku­mää­rä || Kustan­nus || Lu­ku­mää­rä || Kustan­nus || Lu­ku­mää­rä || Kustan­nus || Lu­ku­mää­rä || Kustan­nus || Lu­ku­mää­rä || Kustan­nus || Lu­ku­mää­rä || Kustan­nus || Luku­määrä yhteensä || Kustannuk­set yhteensä

Yleinen tavoite: Sisämarkkinoiden lujittaminen parantamalla tulliliittoa ja verotusjärjestelmiä osallistujamaiden, niiden tulli- ja verohallintojen ja virkamiesten sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden välisen yhteistyön kautta

Tulliala || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

Tieto­teknisten valmiuksien kehittäminen || Tieto­tekniikka­sopimusten määrä || || Noin 30 || 57,000 || || 59,100 || || 61,200 || || 63,300 || || 65,500 || || 67,800 || || 70,000 || || 443,900

Yhteiset toimet || Järjestettyjen tapahtumien määrä || || Noin 450 || 11,500 || || 11,500 || || 11,500 || || 11,500 || || 11,500 || || 11,500 || || 11,500 || || 80,500

Inhimillisten valmiuksien kehittäminen || Koulutusten määrä || || || 800 || || 800 || || 2,800 || || 2,800 || || 2,800 || || 2,800 || || 2,800 || || 19,600

Tulliala yhteensä || || 71,300 || || 73,400 || || 75,500 || || 77,600 || || 79,800 || || 82,100 || || 84,300 || || 544,000

Veroala || || || || || || || || || || || || || || || ||

Tieto­teknisten valmiuksien kehittäminen || || || || 23,300 || || 23,300 || || 23,300 || || 23,300 || || 23,300 || || 23,300 || || 23,300 || || 163,100

Yhteiset toimet || Järjestettyjen tapahtumien määrä || || Noin 260 || 8,500 || || 8,500 || || 8,500 || || 8,500 || || 8,500 || || 8,500 || || 8,500 || || 59,500

Inhimillisten valmiuksien kehittäminen || Koulutusten määrä || || || 1,300 || || 1,300 || || 1,400 || || 1,400 || || 1,400 || || 1,400 || || 1,500 || || 9,600

Veroala yhteensä || || 33,100 || || 33,100 || || 33,100 || || 33,200 || || 33,200 || || 33,20 || || 33,300 || || 232,200

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || 104,400 || || 106,500 || || 108,600 || || 110,800 || || 113,000 || || 115,300 || || 117,600 || || 776,200

3.2.2. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin 3.2.2.1. Tiivistelmä

– X  Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YHTEEN­SÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || 15,069 || 15,069 || 15,069 || 15,069 || 15,069 || 15,069 || 15,069 || 105,483

Muut hallintomenot || 0,610 || 0,610 || 0,610 || 0,610 || 0,610 || 0,610 || 0,610 || 4,270

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 15,679 || 15,679 || 15,679 || 15,679 || 15,679 || 15,679 || 15,679 || 109,753

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät[60] || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m.

Muut hallintomenot || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m.

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m.

YHTEENSÄ || 15,679 || 15,679 || 15,679 || 15,679 || 15,679 || 15,679 || 15,679 || 109,753

3.2.2.2. Henkilöresurssien arvioitu tarve

– X  Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

|| vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

14 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 97 || 97 || 97 || 97 || 97 || 97 || 97

14 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m.

14 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m.

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m.

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö[61] (kokoaikaiseksi muutettuna)

14 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, väliaikaiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat) || 26 || 26 || 26 || 26 || 26 || 26 || 26

14 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m.

14 01 04 05 [62] || – päätoimipaikassa[63] || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m.

– EU:n ulkop. edustustoissa || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m.

14 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m.

10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m.

Muu budjettikohta (mikä?) || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m.

YHTEENSÄ || 123 || 123 || 123 || 123 || 123 || 123 || 123

14 viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Ohjelman hallinnointiin liittyvät toimet suppeassa merkityksessä[64] sekä ohjelman täytäntöönpanoon liittyvät toimet, kuten opinnot ja eurooppalaisten tietotekniikkajärjestelmien kehitystyö, ylläpitäminen ja käyttäminen

Ulkopuolinen henkilöstö || Ohjelman täytäntöönpanoon liittyvien toimien, kuten opintojen ja eurooppalaisten tietotekniikkajärjestelmien kehitystyön, ylläpitämisen ja käyttämisen avustaminen

3.2.3. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– X  Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

3.2.4. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

Arvioidut vaikutukset tuloihin

– X  Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

[1]               KOM(2011) 500 lopullinen, 29.6.2011, Eurooppa 2020 ‑strategiaa tukeva talousarvio.

[2]               KOM(2010) 2020 lopullinen, 3.3.2010: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia.

[3]               Vuonna 2010 noin 12,3 prosenttia (15,7 miljardia euroa) EU:n talousarviosta oli lähtöisin perinteisistä omista varoista. Budjettipääosaston laatima jäsenvaltioiden tullivalvontastrategioita koskeva erityiskertomus, s. 3.

[4]               Fiscalis 2013 ‑ohjelman väliarviointi: http://ec.europa.eu/taxation_customs/resources/documents/common/publications/studies/fiscalis2013_mid_term_report_en.pdf Tulli 2013 ‑ohjelman väliarviointi: http://ec.europa.eu/taxation_customs/resources/documents/common/publications/studies/customs2013_mid_term_report_en.pdf

[5]               Deloitte: The future business architecture for the Customs Union and Cooperative Model in the Taxation Area in Europe (tulliliiton tuleva liiketoiminta-arkkitehtuuri sekä Euroopan verotusalueen yhteistyömalli).

[6]               Pöytäkirja yhdeksännestä Fiscalis-komitean kokouksesta 3.5.2011 sekä pöytäkirja yhdeksännestä tullikomitean kokouksesta 11.4.2011.

[7]               Nimenä aiemmin Euroopan laajuiset tietojärjestelmät (Trans-European IT systems).

[8]               EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

[9]               The Evaluation Partnership: Customs 2013 midterm evaluation (Tulli 2013 ‑ohjelman väliarviointi), s. 72–80 ja Ramboll: Fiscalis 2013 ‑ohjelman väliarviointi, kohdat 268–305.

[10]             KOM(2010) 245 lopullinen/2, Euroopan digitaalistrategia.

[11]             KOM(2010) 546 , 6.10.2010, Eurooppa 2020 ‑strategian lippulaivahanke – Innovaatiounioni.

[12]             KOM(2010) 682, 23.11.2010, Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma.

[13]             KOM(2010) 614, Eurooppa 2020 ‑strategian lippulaivahanke – Yhdennetty teollisuuspolitiikka.

[14]             KOM(2011) 0206 lopullinen.

[15]             KOM(2011) 287, Teollis- ja tekijänoikeuksien sisämarkkinat – Luovuuden ja innovoinnin kannustaminen talouskasvun, laadukkaiden työpaikkojen ja ensiluokkaisten tuotteiden ja palvelujen tarjoamiseksi Euroopassa.

[16]             KOM(2010) 612, Kauppa, kasvu ja maailmanpolitiikka: Kauppapolitiikka Eurooppa 2020 ‑strategian kulmakivenä.

[17]             KOM(2010) 673 lopullinen, 22.11.2010: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – EU:n sisäisen turvallisuuden strategian toteuttamissuunnitelma: viisi askelta kohti turvallisempaa Eurooppaa.

[18]             KOM(2010) 171 lopullinen, 20.4.2010: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteuttaminen EU:n kansalaisten hyväksi: Toimintasuunnitelma Tukholman ohjelman toteuttamiseksi.

[19]             EUVL C , , s. .

[20]             KOM(2011) 500 lopullinen, I osa.

[21]             KOM(2010) 2020.

[22]             EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1.

[23]             EYVL L 316, 31.10.1992, s. 21.

[24]             EUVL L 176, 5.7.2011, s. 24.

[25]             EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51.

[26]             EUVL L 84, 31.3.2010, s. 1.

[27]             KOM(2004) 373.

[28]             Täydennetään myöhemmin.

[29]             KOM(2010) 700.

[30]             EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

[31]             EUVL L 330, 15.12.2007, s. 1.

[32]             EUVL L 154, 14.6.2007, s. 25.

[33]             EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

[34]             ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[35]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa.

[36]             KOM(2010) 2020 lopullinen, 3.3.2010: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia.

[37]             KOM(2010) 245 lopullinen/2, Euroopan digitaalistrategia.

[38]             KOM(2010) 546, 6.10.2010, Eurooppa 2020 ‑strategian lippulaivahanke Innovaatiounioni.

[39]             KOM(2010) 614, Eurooppa 2020 ‑strategian lippulaivahanke Yhdennetty teollisuuspolitiikka.

[40]             KOM(2011) 206 lopullinen.

[41]             Neuvosto hyväksynyt vuonna 2008 (EUVL C 253, 4.10.2008, s. 1).

[42]             SEC(2011) 467 lopullinen, 13.4.2011. Katsaus sisämarkkinoiden toimenpidepakettia koskevasta tiedonannosta tehdystä kuulemisesta saatuihin vastauksiin.

[43]             http://ec.europa.eu/taxation_customs/resources/documents/customs/customs_controls/counterfeit_piracy/ statistics/statistics_2010.pdf.

[44]             Budjettipääosaston aihekohtainen kertomus tullivalvontastrategiasta jäsenvaltioissa perinteisten omien varojen tarkastuksen näkökulmasta, s. 3.

[45]             KOM(2010) 612: Kauppa, kasvu ja maailmanpolitiikka, s. 12.

[46]             KOM(2010) 673 lopullinen, 22.11.2010: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – EU:n sisäisen turvallisuuden strategian toteuttamissuunnitelma: viisi askelta kohti turvallisempaa Eurooppaa.

[47]             KOM(2010) 171 lopullinen, 20.4.2010: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteuttaminen EU:n kansalaisten hyväksi: Toimintasuunnitelma Tukholman ohjelman toteuttamiseksi.

[48]             KOM(2005) 124, 6.4.2005; ohjelman talousarvion koko vuosien 2007–2013 rahoituskehyksessä on 745 miljoonaa euroa.

[49]             Rikosten ennaltaehkäisyä ja torjuntaa sekä terrorismin ja muiden turvallisuuteen liittyvien riskien ennaltaehkäisyä ja torjuntavalmiutta ja niiden seurausten hallintaa käsittelevien ohjelmien arviointi, KOM(1991) 341.

[50]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

[51]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa.

[52]             Tarkastustoimien tarkkuuden taso kolme: tarkastus, jossa viitataan täysin riippumattomiin vahvistaviin tietoihin.

[53]             Tarkastustoimien tarkkuuden taso neljä: tarkastus, jossa tarkastellaan menettelyn senhetkisessä vaiheessa käytössä olevia tausta-asiakirjoja ja viitataan niihin.

[54]             JM = Jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[55]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[56]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[57]             Menot on ilmaistu nykyhintoina.

[58]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[59]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluja (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[60]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[61]             Sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa, paikalliset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat.

[62]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[63]             Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[64]             Ohjelman hallinnointiin liittyviin toimiin (suppeassa merkityksessä) liittyvien virkojen määrä on rajoitettu 18:aan.