Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS koheesiorahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1084/2006 kumoamisesta /* KOM/2011/0612 lopullinen - 2011/0274 (COD) */
{SEC(2011)1138
final} {SEC(2011)1139
final} PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Komissio hyväksyi 29. kesäkuuta 2011
ehdotuksen seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosiksi 2014–2020:
Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio. Ehdotuksessaan komissio päätti,
että koheesiopolitiikan tulisi pysyä olennaisena osana uutta rahoituspakettia,
ja korosti sen ratkaisevaa asemaa Eurooppa 2020 -strategian toteuttamisessa. Komissio ehdottikin lukuisia merkittäviä
muutoksia koheesiopolitiikan suunnitteluun ja täytäntöönpanoon. Ehdotuksen
keskeisiä seikkoja ovat rahoituksen keskittäminen harvempiin, paremmin Eurooppa
2020 -strategiaan liittyviin tavoitteisiin, tuloksiin keskittyminen,
sovittuihin tavoitteisiin johtavan kehityksen seuranta, rahoituksen ehdollisuuden
lisääminen ja toteutuksen yksinkertaistaminen Tässä asetuksessa annetaan koheesiorahastoa
koskevia säännöksiä, ja samalla kumotaan asetus (EY) N:o 1084/2006. Ehdotus
perustuu toukokuussa 2007 julkaistun neljännen koheesiokertomuksen jälkeiseen
työhön. Koheesiokertomuksessa luotiin katsaus alueiden tulevien vuosikymmenten
tärkeimpiin haasteisiin ja käynnistettiin keskustelu tulevasta
koheesiopolitiikasta. Marraskuun 9. päivänä 2010 komissio antoi viidennen
koheesiokertomuksen, jossa analysoitiin yhteiskunnan ja talouden suuntauksia
sekä hahmoteltiin tulevaa koheesiopolitiikkaa. Koheesiopolitiikka on olennainen osa
yhteisvastuullisuutta EU:n köyhimpien ja heikoimpien alueiden kanssa. Se on
kuitenkin myös paljon muuta. EU:n suurimpia saavutuksia on ollut kaikkien
kansalaisten elintason parantaminen. Tähän on päästy paitsi tukemalla
köyhempien jäsenvaltioiden ja alueiden kehitystä ja kasvua myös edistämällä
sisämarkkinoiden yhdentymistä, sillä sisämarkkinat muodostavat suuren
mittakaavan markkinat, jotka tuottavat mittakaavaetuja kaikille EU:n alueille –
rikkaille ja köyhille, suurille ja pienille. Komissio on arvioinut aiempaa
koheesiopolitiikkaan liittyvää varainkäyttöä ja löytänyt useita esimerkkejä
lisäarvosta sekä kasvua ja työpaikkoja luovista investoinneista, jotka eivät
olisi olleet mahdollisia ilman EU:n talousarviosta annettavaa tukea. Toisaalta
arvioinnissa nousivat esiin myös toiminnan hajanaisuuden ja priorisoinnin
puuttumisen vaikutukset. Koska julkisia varoja on nykyään tarjolla niukasti ja kasvua
tukevia investointeja tarvitaan kipeämmin kuin koskaan aikaisemmin, komissio on
päättänyt ehdottaa koheesiopolitiikkaan huomattavia muutoksia. Koheesiorahastosta avustetaan jäsenvaltioita,
joiden BKTL asukasta kohden on alle 90 prosenttia suhteessa EU-27:n
keskiarvoon, investoimaan TEN-T-liikenneverkkoihin ja ympäristöön. Osa
koheesiorahaston määrärahoista (10 miljardia euroa) erotetaan keskeisten
kuljetusverkkojen rahoittamiseen osana Verkkojen Eurooppa -välinettä.
Koheesiorahastosta voidaan rahoittaa myös energiaan liittyviä hankkeita, mikäli
ne ovat ympäristön kannalta selkeästi hyödyllisiä, esimerkiksi edistämällä
energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä. 2. INTRESSITAHOJEN KUULEMISEN JA
VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET 2.1. Kuuleminen ja asiantuntijoiden käyttö Ehdotuksissa on otettu huomioon viides
taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta käsittelevä kertomus, EU:n
talousarvion kokonaistarkastelu[1], ehdotukset
monivuotisista rahoituskehyksistä[2], viides koheesiokertomus[3]
ja kertomusten antamisen jälkeen toteutetut kuulemiset. Julkinen kuuleminen viidennen
koheesiokertomuksen päätelmistä järjestettiin 12. marraskuuta 2010 ja 31.
tammikuuta 2011 välisenä aikana. Kuuleminen tuotti yhteensä 444 kommenttia.
Kommentteja esittivät jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset,
työmarkkinaosapuolet, Euroopan etua edistävät järjestöt, kansalaisjärjestöt,
kansalaiset ja muut sidosryhmät. Julkisessa kuulemisessa tuotiin esiin lukuisia
kysymyksiä koheesiopolitiikan tulevaisuudesta. Yhteenveto tuloksista
julkaistiin 13. toukokuuta 2011[4]. Euroopan laajuisen liikenneverkon
tulevaisuudesta järjestettiin julkinen kuuleminen 4. toukokuuta 2010 ja 15.
syyskuuta 2010 välisenä aikana. Etenkin jäsenvaltio- ja aluetason sidosryhmien
enemmistö kannatti TEN-T-liikenneverkkojen eri rahoitusvälineiden koordinoinnin
parantamista EU-tasolla, erityisesti koheesiopolitiikassa, tutkimus- ja
innovointitoiminnan rahoituksessa, TEN-T-ohjelmassa ja Euroopan
investointipankin toimissa. Lisäksi tarkasteltiin kauden 2000–2006
jälkiarviointien tuloksia ja suurta määrää tutkimuksia ja
asiantuntijalausuntoja. Asiantuntijoiden antamia ohjeita saatiin myös tulevaa
koheesiopolitiikkaa valmistelevalta korkean tason ryhmältä, johon kuului
asiantuntijoita kansallisista viranomaistahoista ja joka kokoontui kymmenen
kertaa vuosina 2009–2011. 2.2. Vaikutusten arviointi Vaihtoehtoja punnittiin erityisesti siltä osin,
miten paljon koheesiorahaston rahoitusta suunnataan liikenteen ja ympäristön
perusinfrastruktuureihin. Koheesiorahaston tavoitteena on tukea Euroopan
laajuisia liikenneverkkoja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 171
ja 177 artiklan mukaisesti. Arvioinnissa tarkasteltiin useita keinoja
asettaa rahoitukselle edellytyksiä, jotka koskevat tasapainoista makrotaloudellista
ja finanssipoliittista kehystä: nykyinen tilanne, joka sisältää
jälkiarviointimahdollisuuden, jota ei ole koskaan käytetty; tiukempi
jälkiarvioinnin ehdollisuus ja ennakkoehdollisuus, jolloin edellytettäisiin
ehtojen täyttymistä ennen ohjelmien hyväksymistä. Nykyisen järjestelmän kehittämisellä täytetään
parhaiten omistajuuden, läpinäkyvyyden ja ennakoitavuuden kriteerit, ja sillä
voidaan samalla varmistaa, että epäterve finanssipolitiikka ei heikennä kasvua
edistävien investointien vaikuttavuutta. Tällainen menettely edellyttää, että
toistuvissa rikkomistapauksissa maksusitoumukset tai osa niistä keskeytetään.
Menettely antaa joitakin mahdollisuuksia myös joustoon poikkeuksellisessa
taloudellisessa tilanteessa. Samalla varmistetaan, että koheesio- ja
rakennerahastojen makrotalouteen ja finanssipolitiikkaan sidottua ehdollisuutta
koskevat säännökset ovat täysin yhteneväisiä vakaus- ja kasvusopimuksen
mukaisesta julkisen talouden valvonnasta annettujen uusien sääntöjen kanssa. 3. EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ EU:n aluepolitiikalla on merkittävä tehtävä
paikallisten voimavarojen käyttöön saamisessa ja omien mahdollisuuksien
kehittämisen pitämisessä toiminnan keskipisteenä. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen
(SEUT) 174 artiklan mukaan unioni kehittää ja harjoittaa toimintaansa
taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi
edistääkseen koko unionin sopusointuista kehitystä ja pyrkii vähentämään
alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden
jälkeenjääneisyyttä. Perussopimuksessa todetaan, että
koheesiorahaston perustamisen tarkoituksena on, että se osallistuu
ympäristöalan hankkeiden rahoittamiseen ja Euroopan laajuisten verkkohankkeiden
rahoittamiseen liikenteen infrastruktuurin alalla Perussopimuksen 192
artiklassa viitataan koheesiorahaston käyttöön ympäristöasioissa tapauksissa,
joissa periaatetta, jonka mukaan saastuttaja maksaa, ei voida soveltaa, koska
siitä aiheutuisi suhteettomia kustannuksia jonkin jäsenvaltion viranomaisille.
Perussopimuksen pöytäkirjassa N:o 28 todetaan, että koheesiorahastosta annetaan
rahoitustukea hankkeisiin jäsenvaltioissa, joiden bruttokansantuote asukasta
kohden on alle 90 prosenttia unionin keskitasosta. Koheesiota tukevan EU-rahoituksen uudistaminen
liittyy komission työohjelmaan sisältyvään uuteen monivuotiseen
rahoituskehykseen. Kuten EU:n talousarvion kokonaistarkastelussa
korostettiin, ”EU:n talousarviosta olisi rahoitettava EU:n julkisia
hyödykkeitä, toimia, joita jäsenvaltiot ja alueet eivät itse pysty
rahoittamaan, ja toimia, joissa EU:n rahoituksella voidaan varmistaa paremmat
tulokset”[5]. Säädösehdotus on
toissijaisuusperiaatteen mukainen, sillä EAKR:n tehtävät on vahvistettu
perussopimuksissa, ja politiikkaa toteutetaan yhteistyöperiaatteen mukaisesti
ja ottaen huomioon jäsenvaltioiden ja alueiden toimielinten toimivallan. Sekä kyseeseen tuleva säädös että toimenpiteen
tyyppi (eli rahoitus) rajataan SEUT-sopimuksessa, jossa vahvistetaan
koheesiorahaston oikeusperusta ja määrätään, että rahaston tehtävät,
ensisijaiset tavoitteet ja rakenteet on määriteltävä asetuksissa. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Komission ehdotuksessa monivuotisesta
rahoituskehyksestä esitetään 376 miljardin euron kohdentamista kaudelle
2014–2020. Vuosiksi 2014–2020 ehdotetut määrärahat || miljardia euroa Lähentymisalueet Siirtymäalueet Kilpailukykyalueet Alueellinen yhteistyö Koheesiorahasto Lisämäärärahat kaikkein syrjäisimmille ja harvaan asutuille alueille || 162,6 39 53,1 11,7 68,7 0,926 ”Verkkojen Eurooppa” -väline (liikenne, energia ja tieto- ja viestintätekniikka) || 40 miljardia euroa (lisäksi koheesiorahaston sisällä kohdennetut 10 miljardia euroa) *Kaikki luvut
ilmoitettu vuoden 2011 kiinteinä hintoina 5. YHTEENVETO EHDOTETUN ASETUKSEN
SISÄLLÖSTÄ Ehdotetussa asetuksessa määritetään
koheesiorahaston toimien soveltamisala. Ehdotukseen sisältyy soveltamisalaa
koskeva artikla, jossa määritellään liikenteeseen ja ympäristöön liittyvät
yleiset toiminta-alat. Toimien soveltamisala määritellään myös antamalla luettelo
toimista, jotka eivät ole tukikelpoisia, sekä luettelo ensisijaisista
investoinneista. Ympäristöalalla koheesiorahastosta tuetaan
seuraavanlaisia investointeja: sopeutuminen ilmastonmuutokseen, riskien
ehkäiseminen, vesi- ja jätealojen investoinnit, ja kaupunkiympäristö. Komission
ehdottaman monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti myös energiainvestoinnit
ovat tukikelpoisia, jos niistä on selvää ympäristönsuojelullista etua. Näin
ollen tukea myönnetään myös energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan. Liikenteen alalla koheesiorahastosta tuetaan
Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevia investointeja sekä sellaisia
liikennejärjestelmiä ja kaupunkiliikennettä, jotka aiheuttavat vähän
hiilidioksidipäästöjä. 2011/0274 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS koheesiorahastosta ja neuvoston asetuksen
(EY) N:o 1084/2006 kumoamisesta EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN
UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 177 artiklan toisen alakohdan, ottavat huomioon Euroopan komission
ehdotuksen, sen jälkeen kun esitys
lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu
kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja
sosiaalikomitean lausunnon[6], ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[7], noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä sekä katsovat seuraavaa: (1)
Perussopimuksen 174 artiklan mukaisesti unioni
kehittää ja harjoittaa toimintaansa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen
yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi. Koheesiorahaston tulisi näin ollen osallistua
ympäristön ja liikenteen infrastruktuuria koskevien Euroopan laajuisten
verkkojen alalla toteutettavien hankkeiden rahoittamiseen. (2)
Rakennerahastojen ja koheesiorahaston toimintaa
koskevat uudet puitteet asetetaan Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan
sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen
maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä
säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja
koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY)
N:o 1083/2006 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] kumoamisesta […]
annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o […]/2012[8].
On tarpeen määritellä koheesiorahaston toiminnan tavoitteet uudessa
puitekehyksessä, kun otetaan huomioon sille perussopimuksessa annetut tehtävät. (3)
Unioni voi koheesiorahaston välityksellä osallistua
perustamissopimuksen 11 ja 191 artiklassa määrättyjen unionin ympäristötavoitteiden
toteuttamiseen tähtääviin toimiin. (4)
Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevien
koheesiorahastosta rahoitettavien hankkeiden on oltava unionin suuntaviivoista
Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi 7 päivänä heinäkuuta 2010
annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 661/2010/EU[9]
mukaisia. Toimien keskittämiseksi etusijalle olisi asetettava Euroopan yhteistä
etua koskevat hankkeet, jotka on määritelty kyseisessä päätöksessä. (5)
Olisi tarpeen antaa erityiset säännökset siitä,
mitä toimia koheesiorahastosta voidaan rahoittaa asetuksessa (EU) N:o […]/2012
[yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] määriteltyjen temaattisten tavoitteiden
mukaisesti. Koheesiorahaston ulkopuolinen rahoitus tulisi määritellä ja
selkeyttää myös sellaisen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen osalta
laitoksissa, joihin sovelletaan kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan
järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY
muuttamisesta 13 päivänä lokakuuta 2003 annettua Euroopan parlamentin ja
neuvoston direktiiviä 2003/87/EY[10]. (6)
Jotta voidaan ottaa huomioon koheesiorahaston
erityistarpeet sekä Eurooppa 2020 ‑strategia, jonka mukaan
koheesiopolitiikan tulisi tukea älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun
aikaansaamista[11], on tarpeen määrittää asetuksessa
(EU) N:o […]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] säädettyihin
temaattisiin tavoitteisiin sisältyviä investointiprioriteetteja. (7)
Toimenpideohjelmien täytäntöönpanon edistymistä
mittaavat yhteiset indikaattorit olisi asetettava ennen kuin jäsenvaltiot
laativat toimenpideohjelmansa. Näitä indikaattoreita olisi täydennettävä
ohjelmakohtaisilla indikaattoreilla. (8)
Tällä asetuksella korvataan koheesiorahastosta ja
asetuksen (EY) N:o1164/94 kumoamisesta 11 päivänä heinäkuuta 2006 annettu
neuvoston asetus (EY) N:o 1084/2006[12]. Asetus (EY) N:o
1084/2006 olisi selvyyden vuoksi kumottava, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla
Kohde Tässä asetuksessa säädetään kasvu- ja
työllisyystavoitteeseen liittyvistä koheesiorahaston tehtävistä ja asetuksen
(EU) N:o [ ]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 81 artiklassa
tarkoitettuun Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteeseen suunnatun
tuen laajuudesta. 2 artikla
Koheesiorahaston tuen laajuus 1. Koheesiorahastosta tuetaan
tasapainoisella tavalla seuraavia kohteita ottaen huomioon kunkin tuensaajana
olevan jäsenvaltion erityiset investointi- ja infrastruktuuritarpeet: a) ympäristöinvestoinnit muun muassa
kestävään kehitykseen ja energiaan liittyvillä aloilla, joilla on nähtävissä
ympäristöhyötyjä; b) Euroopan laajuisten verkkojen
liikenneinfrastruktuurit päätöksellä N:o 661/2010/EU annettujen suuntaviivojen
mukaisesti; c) tekninen apu. 2. Koheesiorahastosta ei
rahoiteta a) ydinvoimaloiden käytöstäpoistoa; b) direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan
kuuluvaa kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämistä; c) asumista. 3 artikla
Investointiprioriteetit Asetuksen (EU) N:o […]/2012 [yhteisiä
säännöksiä koskeva asetus] 16 artiklan mukaisesti koheesiorahastosta tuetaan
asetuksen (EU) N:o […]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 9 artiklassa
tarkoitettuihin temaattisiin tavoitteisiin sisältyviä seuraavia
investointiprioriteetteja: a) siirtymistä vähähiiliseen talouteen
tuetaan kaikilla aloilla seuraavin keinoin: i) uusiutuvien energialähteiden tuotannon
ja jakelun edistäminen; ii) energiatehokkuuden ja uusiutuvien
energialähteiden edistäminen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä; iii) energiatehokkuuden ja uusiutuvien
energiamuotojen käytön tukeminen julkisissa infrastruktuureissa; iv) älykkäiden energianjakelujärjestelmien
kehittäminen matalajännitetasoille; v) kaupunkialueiden vähähiilisten
strategioiden edistäminen; b) ilmastonmuutokseen sopeutumisen,
riskien ehkäisemisen ja riskinhallinnan edistäminen: i) ilmastonmuutokseen sopeutumiseen
kohdennettujen investointien tukeminen; ii) erityisriskeihin varautumisen,
katastrofitilanteisiin liittyvän selviytymis- ja palautumiskyvyn ja
katastrofien hallintajärjestelmien kehittäminen; c) ympäristön suojeleminen ja
luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen: i) jätealan merkittäviin
investointitarpeisiin vastaaminen, jotta unionin ympäristölainsäädännössä
asetetut vaatimukset täyttyvät; ii) vesialan merkittävien
investointitarpeiden ratkaiseminen, jotta unionin ympäristölainsäädännössä
asetetut vaatimukset täyttyvät; iii) biodiversiteetin ja
ekosysteemipalvelujen suojelu ja ennallistaminen muun muassa vihreän
infrastruktuurin kautta; iv) toimet, joilla kehitetään
kaupunkiympäristöä, muun muassa ympäristövaurioalueiden kunnostaminen ja
ilmansaasteiden vähentäminen; d) kestävän liikenteen edistäminen ja
pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista
seuraavin keinoin: i) multimodaaliliikennettä koskevan
yhtenäisen Euroopan liikennealueen tukeminen investoinneilla Euroopan
laajuisiin liikenneverkkoihin; ii) ympäristöystävällisten ja vähähiilisten
liikennejärjestelmien kehittäminen, muun muassa kestävän kaupunkiliikenteen
edistäminen; iii) kattavien, korkealaatuisten ja
yhteentoimivien rautatiejärjestelmien kehittäminen; e) institutionaalisten valmiuksien ja
tehokkaan julkishallinnon edistäminen parantamalla institutionaalisia
valmiuksia ja koheesiorahaston täytäntöönpanoon liittyvien julkishallinnon ja
julkisten palvelujen tehokkuutta. 4 artikla
Indikaattorit 1.
Tämän asetuksen liitteessä on määritelty yhteiset
indikaattorit, joita on tarvittaessa käytettävä asetuksen (EU) N:o […]/2012
[yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Yhteisten
indikaattorien perustasona käytetään nollaa, ja kumulatiiviset tavoitteet
asetetaan vuodelle 2022. 2.
Ohjelman erityisten tulosindikaattorien perustasona
käytetään nollaa, ja kumulatiiviset tavoitteet asetetaan vuodelle 2022. 3.
Ohjelman erityisten tulosindikaattorien perustasona
käytetään uusimpia käytettävissä olevia tietoja, ja tavoitteet asetetaan
vuodelle 2022, mutta ne voidaan ilmaista määrällisesti tai laadullisesti. 5 artikla
Siirtymäsäännökset 1. Tämä asetus ei vaikuta
sellaisen avun jatkamiseen tai muuttamiseen, mukaan lukien sen peruuttaminen
kokonaan tai osittain, jonka komissio on hyväksynyt asetuksen (EY) N:o
1084/2006 tai muun 31 päivänä joulukuuta 2013 kyseiseen apuun sovellettavan
lainsäädännön nojalla, jota siten sovelletaan kyseiseen apuun tai hankkeisiin
niiden päättymiseen saakka. 2. Asetuksen (EY) N:o 1084/2006
mukaisesti esitetyt tukihakemukset ovat edelleen voimassa. 6 artikla
Kumoaminen Kumotaan asetus (EY) N:o 1084/2006. Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään
viittauksina tähän asetukseen. 7 artikla
Uudelleentarkastelu Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat
tätä asetusta uudelleen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022
perustamissopimuksen 177 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen. 8 artikla
Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä
sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tämä asetus on kaikilta osiltaan
velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston
puolesta Puhemies Puheenjohtaja LIITE Koheesiorahastoa
koskevien yleisten indikaattorien luettelo || YKSIKKÖ || NIMI Ympäristö || || Kiinteä jäte || tonni || Jätteiden kierrätyskapasiteetin lisäys Vesihuolto || henkilömäärä || Parannetun vesihuollon piirissä olevan väestön lisäys || m3 || Arvioitu vedenjakeluverkoston vuotojen väheneminen Jäteveden käsittely || asukasvastineluku || Parannetun jäteveden käsittelyn piirissä olevan väestön lisäys || || || || Kriisinehkäisy ja -hallinta || henkilömäärä || Tulvantorjuntatoimenpiteistä hyötyvä väestö henkilömäärä || Metsäpalojen torjunnasta ja muista torjuntatoimenpiteistä hyötyvä väestö Maaperän ennallistaminen || hehtaari || Ennallistetun maaperän kokonaispinta-ala Maaperän sulkeminen rakentamisella || hehtaari || Umpeen rakennetut maa-alueet Luonto ja biologinen monimuotoisuus || hehtaari || Sellaisten luontotyyppien pinta-ala, joiden suojelun taso on parantunut Energia ja ilmastonmuutos || || Uusiutuvat energialähteet || megawatti || Uusiutuvien energialähteiden tuotantokapasiteetin lisäys Energiatehokkuus || kotitaloudet || Niiden kotitalouksien määrä, joiden energiatehokkuusluokka on parantunut || kWh/vuosi || Julkisten rakennusten primäärienergian kulutuksen väheneminen || käyttäjät || Älykkäisiin verkkoihin liitettyjen uusien käyttäjien määrä Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen || CO2-ekvivalenttitonni || Kasvihuonekaasupäästöjen arvioitu väheneminen CO2-ekvivalenttitonneina Liikenne || || Rautatieliikenne || km || Uusien rautateiden kokonaispituus || km || Uusittujen tai parannettujen rautateiden kokonaispituus Maantiet || km || Uusien rakennettujen maanteiden kokonaispituus || km || Uusittujen tai parannettujen maanteiden kokonaispituus Kaupunkiliikenne || henkilömatkat || Tuetuilla kaupunkiliikennemuodoilla tehtyjen henkilömatkojen määrän lisäys Sisävesiliikenne || tonneja/km || Parannetuilla sisävesiliikenteen väylillä kuljetetun rahdin lisäys [1] Komission tiedonanto Euroopan parlamentille,
neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle –
EU:n talousarvion kokonaistarkastelu (KOM(2010) 700 lopullinen, 19.10.2010. [2] Komission tiedonanto Euroopan parlamentille,
neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle:
Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio, KOM(2011) 500 lopullinen,
29.6.2011. [3] Viides kertomus taloudellisesta, sosiaalisesta ja
alueellisesta koheesiosta, marraskuu 2010. [4] Komission yksiköiden valmisteluasiakirja: Julkinen
kuuleminen viidennen taloudellista, sosiaalista ja alueellista
yhteenkuuluvuutta käsittelevän kertomuksen päätelmistä - tulokset , SEC(2011)
590 lopullinen, 13.5.2011. [5] KOM(2010) 700 lopullinen, 19.10.2010. [6] EUVL C , s... [7] EUVL C , s... [8] EUVL L, , s. . [9] EUVL L 204, 5.8.2010, s. 1. [10] EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32. [11] Komission tiedonanto: Eurooppa 2020 - Älykkään, kestävän
ja osallistavan kasvun strategia, KOM(2010) 2020 lopullinen, 3.3.2010. [12] EUVL L 210, 31.7.2006, s. 79.