Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) /* KOM/2011/0608 lopullinen - 2011/0269 (COD) */
{SEC(2011)1130
final} {SEC(2011)1131
final} PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA ·
Yleinen tausta Tiedonannossaan Eurooppa 2020 ‑strategiaa
tukeva talousarvio[1]
komissio korosti tarvetta puuttua tehokkaasti erinäisiin haasteisiin, jotka
muodostavat vakavan uhkan sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle ja kilpailukyvylle.
Näitä haasteita ovat lähinnä taitojen vähentyminen, aktiivisen
työvoimapolitiikan ja koulutusjärjestelmien tavoitteiden saavuttamatta
jääminen, marginalisoituneiden ryhmien sosiaalinen syrjäytyminen ja työvoiman
vähäinen liikkuvuus. Tässä yhteydessä tunnustetaan, että monivuotisen
rahoituskehyksen 2014–2020 voimassaoloaikana on tarpeen tarjota erityistä
kertaluonteista tukea työntekijöille, jotka ovat jääneet työttömiksi
lisääntyvästä tuotannon ja kaupan rakenteen globalisaatiosta johtuvan suuren
rakennemuutoksen seurauksena. Samoin kuin ohjelmakaudella 2007–2013, tätä
erityistä tukea olisi tarjottava Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) kautta.
EGR on yksi niistä käytössä olevista erityisistä välineistä, joiden
käyttöönotto ei vaikuta monivuotisen rahoituskehyksen menokattoihin. Samassa tiedonannossa komissio totesi, että EGR:n
kautta unionin pitäisi myös voida tarjota tukea, kun kyse on odottamattoman
kriisin aiheuttamista vakavista paikallisen, alueellisen tai kansallisen
talouden häiriöistä johtuvista laajoista työntekijävähennyksistä. EGR:n
toiminta-alaa laajennetaan lisäksi niin, että maataloustuottajille voidaan
antaa siirtymävaiheen tukea, jotta heidän on helpompi sopeutua unionin
solmimien maataloustuotteisiin liittyvien kauppasopimusten synnyttämään uuteen
markkinatilanteeseen. ·
Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet Euroopan globalisaatiorahasto EGR perustettiin
asetuksella (EY) N:o 1927/2006[2]
alun perin ohjelmakauden 2007–2013 ajaksi välineeksi, jolla unioni voi osoittaa
solidaarisuutta ja antaa tukea maailmankaupan huomattavien rakenteellisten
muutosten vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille, kun tällaisilla
työpaikkojen menetyksillä on huomattavan haitallinen vaikutus alueelliseen tai
paikalliseen talouteen. Osarahoittamalla aktiivisia työvoimapoliittisia
toimenpiteitä EGR pyrkii helpottamaan työntekijöiden integroitumista uudelleen
työelämään toimialoilla, sektoreilla, alueilla tai työmarkkinoilla, joihin
kohdistuu äkillinen vakava talouden häiriötila. Koska vuoden 2008 rahoitus- ja talouskriisi oli
niin vakava ja kehittyi niin nopeasti, komissio kaavaili laatimassaan Euroopan
talouden elvytyssuunnitelmassa[3]
asetuksen (EY) N:o 1927/2006 tarkistamista. Tarkistuksen[4] yhteydessä tehtiin EGR:n ensimmäisten
toteuttamisvuosien perusteella joitakin pysyviä muutoksia, mutta
päätarkoituksena oli laajentaa 1. päivästä toukokuuta 2009 30. päivään
joulukuuta 2011 EGR:n toiminta-alaa siten, että unioni voi sen avulla osoittaa
solidaarisuutta ja antaa tukea työntekijöille, joiden irtisanominen johtuu
suoraan rahoitus- ja talouskriisistä, sekä jäsenvaltioille aiheutuvan taakan
keventämiseksi nostaa rahaston rahoitusosuutta 50 prosentista 65 prosenttiin.
Nykyisen taloudellisen tilanteen valossa ja julkisen talouden
vakauttamistarpeen vuoksi komissio on ehdottanut,[5] että kriisiin liittyvän
tilapäisen poikkeuksen voimassaoloa jatketaan 31. joulukuuta 2013 saakka eli
asetuksen (EY) N:o 1927/2006 täytäntöönpanokauden loppuun asti. Tämän ehdotuksen päätavoitteena on huolehtia
siitä, että EGR:n toiminta jatkuu seuraavalla ohjelmakaudella monivuotista
rahoituskehystä 2014–2020 koskevien perusperiaatteiden mukaisesti; niillä myös
ulotettiin EGR:n toiminta-ala käsittämään maataloustuottajat. Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 päätavoitteen
mukaisesti ehdotuksen tarkoituksena on osoittaa unionin tasolla solidaarisuutta
poikkeuksellisten olosuhteisten vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille ja
tukea heidän nopeaa integroitumistaan uudelleen työelämään Eurooppa 2020 ‑strategian
tavoitteiden mukaisesti. Tarkemmin sanottuna EGR tarjoaa sille asetuksen
(EY) N:o 1927/2006 1 artiklassa vahvistetun alkuperäisen toiminta-alan
mukaisesti tukea tapauksissa, joissa työntekijöitä on irtisanottu
maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi. EGR voi toimia
myös silloin, kun ennakoimaton kriisi aiheuttaa vakavia paikallisen,
alueellisen tai kansallisen talouden häiriöitä. Tällaisia ennakoimattomia
kriisejä voisivat olla esimerkiksi voimakas taantuma merkittävien kauppakumppanien
taloudessa, vuoden 2008 romahduksen kaltainen rahoitusjärjestelmän
romahtaminen, vakava ongelma energiahuollossa tai perushyödykkeiden saannissa
taikka luonnonkatastrofi. Lisäksi EGR voi auttaa maataloustuottajia sopeutumaan
uuteen markkinatilanteeseen, jonka taustalla on kauppasopimus, esimerkiksi
unionin tekemä sopimus maataloustuotteista. Tällaisista kauppasopimuksista
neuvotellaan parhaillaan esimerkiksi Mercosur-maiden kanssa sekä Maailman
kauppajärjestössä Dohan kehitysohjelman puitteissa. Jotta EGR olisi jatkossakin käyttökelpoinen
Euroopan tasoinen väline, työntekijöille myönnettävää EGR-tukea koskeva hakemus
voidaan esittää, kun vähennettyjen työntekijöiden määrä ylittää tietyn
vähimmäisarvon. Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 toiminnasta saatu kokemus on
osoittanut, että 500 työntekijän vähentämiseen tietyllä viiteajanjaksolla
perustuva kynnysarvo on asianmukainen etenkin, kun otetaan huomioon
mahdollisuus toimittaa hakemus pienempienkin irtisanomismäärien tapauksessa,
kun kyse on pienistä työmarkkinoista tai poikkeuksellisista olosuhteista. Maataloussektorilla EGR-hakemuksen esittämiseen
sovellettaisiin erilaisia perusteita. Kun komission yksiköt tekevät analyysin
kauppaneuvotteluja varten, toimitetaan ennakkotietoja niistä sektoreista ja/tai
tuotteista, joihin kauppasopimusten myötä lisääntyvä tuonti todennäköisesti
suoraan vaikuttaa. Kun kauppasopimus parafoidaan, komission yksiköt selvittävät
tarkemmin ne sektorit tai tuotteet, joiden osalta odotetaan unioniin
suuntautuvan tuonnin huomattavaa kasvua ja hintojen merkittävää laskua, ja
arvioivat sitten todennäköiset vaikutukset sektorikohtaisiin tuloihin. Tältä
pohjalta komissio nimeäisi sitten ne maatalouden sektorit tai tuotteet ja
tarvittaessa alueet, joille mahdollista EGR-tukea voitaisiin myöntää. Jäsenvaltioilla
olisi mahdollisuus toimittaa EGR-rahoitushakemuksia, kunhan ne voivat osoittaa,
että tukikelpoisilla sektoreilla tapahtuu merkittäviä kauppaan liittyviä
menetyksiä, että asia vaikuttaa kyseisillä sektoreilla toimiviin
maataloustuottajiin ja että ne ovat yksilöineet ja kohdentaneet asianomaiset
maataloustuottajat. Jotta työntekijät voisivat saada EGR-tukea
riippumatta työsopimuksestaan tai ‑suhteestaan, ’työntekijän’ käsite
ulotetaan kattamaan paitsi ne työntekijät, joilla on toistaiseksi voimassa
oleva työsopimus, kuten asetuksessa (EY) N:o 1927/2006, myös määräaikaisella
sopimuksella työskentelevät työntekijät, vuokratyöntekijät, mikro- sekä pienten
ja keskisuurten yritysten omistaja-johtajat sekä itsenäiset ammatinharjoittajat
(myös maataloustuottajat). Koska EGR-tuen saamisen edellytyksenä on, että
työntekijät on irtisanottu tai että maataloustuottajat ovat mukauttamassa sitä
osaa toiminnastaan, johon kauppasopimus vaikuttaa, ehdotuksessa on erityisiä
säännöksiä siitä, miten työntekijävähennykset olisi kunkin työntekijäryhmän
kohdalla laskettava. EGR:n on tarkoitus edistää Eurooppa 2020 ‑strategian
kasvu- ja työllisyystavoitteita. Siksi se keskittyy aktiivisiin
työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, joilla pyritään integroimaan irtisanotut
työntekijät nopeasti uudelleen vakaaseen työsuhteeseen. EGR myöntää myös tämän
ehdotuksen mukaan rahoitustukea erinäisiin aktiivisiin työvoimapoliittisiin
toimenpiteisiin, kuten asetuksessa (EY) N:o 1927/2006. Siitä ei voida rahoittaa
passiivisia toimenpiteitä, sillä ne eivät ole Eurooppa 2020 ‑strategian
kasvu- ja työllisyystavoitteiden mukaisia. Avustukset voivat tulla kyseeseen
vain siinä tapauksessa, että ne on suunniteltu kannustimiksi, joilla
helpotetaan irtisanottujen työntekijöiden osallistumista aktiivisiin
työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Jotta aidosti aktiivisten
työvoimapoliittisten toimenpiteiden ja ”aktivoitujen” avustusten välille
saataisiin järkevä tasapaino, avustusten osuudelle koordinoidussa aktiivisten
työvoimapoliittisten toimenpiteiden paketissa asetetaan enimmäisarvo. Maataloustuottajien sekä kaikkien maatilalla
toimivien talouden jäsenten kohdalla toimenpiteissä keskityttäisiin sellaisen
koulutuksen ja sellaisten taitojen hankkimiseen ja neuvontapalvelujen käyttöön,
joiden avulla he pystyvät mukauttamaan toimintaansa ja myös harjoittamaan
uudenlaista toimintaa maataloudessa tai sen ulkopuolella, sekä annettaisiin
jonkin verran tukea näiden toimintamuotojen muuttamisen tai mukauttamisen
edellyttämiin alkuinvestointeihin. Tarkoituksena on huolehtia siitä, että nämä
ihmiset pystyvät parantamaan rakenteellista kilpailukykyään ja varmistamaan
toimeentulonsa. Tukea voitaisiin myöntää myös yhteistyötoimiin, joilla pyritään
luomaan uusia markkinavaihtoehtoja etenkin pienviljelijöille. EGR sijoitetaan monivuotisen rahoituskehyksen
ulkopuolelle, koska sen käyttöönottoa perustelevat olosuhteet ovat luonteeltaan
ennakoimattomia ja kiireellisiä. Rahaston tehokkuutta ovat kuitenkin haitanneet
päätöksentekoprosessin pituus ja menettelyvaatimukset. Kaikkien EGR-prosessiin
osallistuvien tahojen olisi pyrittävä lyhentämään mahdollisimman paljon sitä
aikaa, joka kuluu EGR-tukihakemuksen esittämisestä maksujen suorittamiseen, ja
yksinkertaistamaan menettelyjä. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä toimittamaan täydellinen
hakemus mahdollisimman pian sen jälkeen, kun asiaan liittyvät kriteerit
täyttyvät. Kun täydellinen hakemus on jätetty, komission olisi ripeästi
arvioitava se ja tehtävä päätös sen tukikelpoisuudesta. Budjettivallan
käyttäjän puolestaan olisi viipymättä annettava päätös EGR-rahoituksen
käyttöönotosta. Jotta voidaan kattaa vuoden alussa ilmenevät tarpeet, komissio
ehdottaa jatkossakin vuotuisen talousarviomenettelyn yhteydessä
maksumäärärahojen vähimmäismäärän ottamista asianomaiseen budjettikohtaan. Koska rahaston tuen tarve johtuu seikoista, jotka
eivät ole ennakoitavissa, on tarpeen varata osa vuotuisesta enimmäismäärästä
hakemuksille, joiden perusteella myönnetään rahoitusta kunkin vuoden syyskuun
1. päivän jälkeen. Jos rahaston tuen tarve ylittää käytettävissä olevat
määrärahat, komissio ottaa ehdotuksissaan huomioon maatalousalan tukemiseen
varatun osuuden monivuotisen rahoituskehyksen aikana. EGR:n tuki täydentää jäsenvaltioiden toimia
kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Moitteettomaan
varainhoitoon liittyvistä syistä EGR ei voi korvata toimenpiteitä, jotka jo
katetaan niistä unionin rahastoista ja ohjelmista, jotka kuuluvat monivuotisen
rahoituskehyksen piiriin. EGR:n rahoitustuella ei myöskään voida korvata
toimenpiteitä, jotka kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten
perusteella kuuluvat irtisanovien yrityksien vastuulle. Ehdotukseen sisältyvä talousarviomenettely
noudattaa suoraan toimielinten sopimuksen luonnoksen[6] 13 kohtaa. Prosessia
lyhennetään ja sujuvoitetaan aina, kun se on mahdollista. Kun otetaan huomioon, että EGR:n osarahoittamat
toimenpiteet toteutetaan niin, että hallinnointi hoidetaan yhteistyössä
jäsenvaltioiden kanssa, rahoitustuen maksamismenettely pidetään linjassa sen
menettelyn kanssa, jota sovelletaan tähän unionin talousarvion
hallinnointitapaan. Rahoitusjärjestelyjen olisi samalla heijasteltava niiden
toimien laajuutta, joita jäsenvaltiot toteuttavat hakemuksessa esittämien
ehdotustensa mukaisesti. Rahoitusosuutta porrastetaan: pääsääntönä on, että
paketin ja sen täytäntöönpanon kustannuksiin myönnetään 50 prosentin
rahoitusosuus, jota voidaan nostaa 65 prosenttiin, kun kyse on hakemuksista,
joita esittävien jäsenvaltioiden alueella ainakin yksi NUTS II ‑tason
alue on tukikelpoinen rakennerahastojen lähentymisperiaatteen mukaisesti.
Porrastuksen tarkoituksena on, että näiden jäsenvaltioiden
osarahoitusresurssien puute ei pääsisi haittaamaan unionin
solidaarisuudenilmaisua niiden työntekijöille; tämä tavoite näkyy
rakennerahastojen suurempina osarahoitusosuuksina. Kun komissio arvioi näitä
hakemuksia, se päättää, onko asianomaisen jäsenvaltion ehdottamassa tapauksessa
perusteltua soveltaa korkeampaa rahoitusosuutta. Yksi kautta 2014–2020 koskevista keskeisistä
seikoista on se, että unionin tason varainkäytön olisi oltava
tulossuuntautunutta, jolloin varmistettaisiin, että rahoituksen tulokset ja
vaikutukset edistävät Eurooppa 2020 ‑strategian ja sen tavoitteiden
toteuttamista. EGR:ään liittyvän rahoituksen osalta monivuotisessa
rahoituskehyksessä asetetaan tavoitteeksi, että ainakin 50 prosenttia EGR:n avustamista työntekijöistä löytäisi
uuden ja vakaan työpaikan 12 kuukauden kuluessa. Jotta komissio voisi seurata,
onnistuvatko jäsenvaltiot pyrkimyksissään tämän tavoitteen toteutumiseen,
jäsenvaltiot esittävät EGR:n täytäntöönpanosta välikertomuksen 15 kuukauden
kuluttua. Samaa tulossuuntautunutta lähestymistapaa noudattaen ehdotuksessa
säädetään mahdollisuudesta, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat Euroopan komission
hyväksynnän saatuaan muuttaa suunnittelemiaan aktiivisia työvoimapoliittisia
toimenpiteitä, jos 24 kuukauden täytäntöönpanojakson kuluessa ilmenee, että
jotkin muut toimenpiteet olisivat uudelleenintegroitumisasteen nostamisen
kannalta relevantimpia ja lupaavampia. ·
Voimassa olevat aiemmat säännökset Kuten monivuotista rahoituskehystä koskevassa
tiedonannossa[7]
ilmoitettiin, rakennerahastot, joihin Euroopan sosiaalirahasto ESR ja Euroopan
aluekehitysrahasto EAKR kuuluvat, myöntävät rahoitusta rakenteellisiin toimiin,
joilla edistetään taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.
Rahoituksessa keskitytään Eurooppa 2020 ‑strategian keskeisiin
prioriteetteihin, joita ovat mm. työllisyyden edistäminen, investoiminen
taitoihin, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, sosiaalinen osallisuus ja
köyhyyden torjuminen samoin kuin institutionaalisten valmiuksien ja
julkishallinnon tehostaminen. Sekä ESR:n että EAKR:n toiminta koostuu
monivuotisista ohjelmista, joilla tuetaan strategisia pitkän aikavälin
tavoitteita, etenkin muutosten ennakointia ja hallintaa sekä
rakenneuudistuksia. EGR puolestaan on perustettu tarjoamaan tukea
poikkeuksellisissa olosuhteissa monivuotisen ohjelmoinnin ulkopuolella. Kuten mainitussa tiedonannossa ilmoitettiin,
yhteisen maatalouspolitiikan kaksipilarinen rakenne säilytetään ja politiikalla
tarjotaan jatkossakin suoraa tukea maataloustuottajille ja tuetaan
markkinatoimenpiteitä. Rahoitus tulee kokonaan unionin talousarviosta. Toisesta
pilarista jatketaan tiettyjen ympäristöhyödykkeiden tarjoamista, maa- ja metsätalouden
kilpailukyvyn parantamista, maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamista ja
elämänlaadun parantamista maaseudulla. Näin toimitaan etenkin Euroopan
maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuen puitteissa.
Rakennerahastojen tapaan maaseuturahaston toiminta koostuu monivuotisista
ohjelmista, joilla tuetaan strategisia pitkän aikavälin tavoitteita. EGR puolestaan on perustettu välineeksi, jolla
Euroopan unioni osoittaa solidaarisuutta myöntämällä ajallisesti rajoitettua
tukea irtisanotuille työntekijöille sekä maataloustuottajille, jotka joutuvat
muuttamaan tai mukauttamaan aikaisempaa maataloustoimintaansa,
poikkeuksellisissa olosuhteissa ja monivuotisen ohjelmoinnin ulkopuolella. Jotta unionin taloudellisen, sosiaalisen ja
alueellisen yhteenkuuluvuuden välineitä käytettäisiin tehokkaasti, välineen
valinnan perustana on oltava arvio siitä, johtuvatko työntekijävähennykset
rakenteellisista tekijöistä vai työllisyystilanteen tilapäisestä
heikkenemisestä asetuksessa määriteltyjen seikkojen vuoksi. ·
Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun
politiikkaan ja muihin tavoitteisiin EGR edistää Eurooppa 2020 ‑strategian
tavoitteiden saavuttamista. Kyseisen strategian avulla unionin on määrä
selviytyä kriisistä vahvempana ja ohjata taloutensa kohti älykästä, kestävää ja
osallistavaa kasvua, johon yhdistyy korkea työllisyys, tuottavuus ja
sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua
koskevaan Eurooppa 2020 ‑strategiaan liittyvässä tiedonannossa[8] komissio tähdentää, että EGR:llä
on selkeä rooli lippulaivahankkeessa Globalisaation aikakauden
teollisuuspolitiikka, etenkin osaamisen sijoittamisessa nopeasti nouseville
voimakkaan kasvun aloille ja markkinoille. ·
Vaikutus perusoikeuksiin Ehdotuksella ei ole vaikutuksia perusoikeuksiin. 2. KUULEMISET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ·
Intressitahojen kuuleminen EGR:n tulevaisuudesta järjestettiin kaksi
sidosryhmien konferenssia 25. ja 26. tammikuuta 2011[9] ja 8. maaliskuuta 2011.[10] Suhtautumista[11]
EGR:ään mitattiin kysymällä jäsenvaltioiden asiantuntijoilta EGR:n
tulevaisuudesta kahdella kyselylomakkeella, jotka lähetettiin 26. elokuuta 2010
ja 12. lokakuuta 2010, sekä Euroopan tason työmarkkinaosapuolijärjestöiltä 2.
helmikuuta 2011 lähetetyllä kyselylomakkeella. Vastaus saatiin 25
jäsenvaltiolta. Työmarkkinaosapuolten järjestöistä vain harva vastasi kyselyyn,
mutta ne osallistuivat aktiivisesti konferensseihin. Jäsenvaltioiden
asiantuntijoita kuultiin vielä asiantuntijakokouksissa Portossa 29. ja 30.
syyskuuta 2010[12]
ja Brysselissä 9. maaliskuuta 2011.[13]
Kuulemisten keskeisenä tuloksena oli, että sidosryhmät asettuivat selvästi
tukemaan nopeasti käyttöön saatavaa kriisinhallintavälinettä, jota voidaan
käyttää joukkoirtisanomisten yhteydessä. Kaikki kuitenkin kritisoivat
voimakkaasti menettelyjen monimutkaisuutta ja nykyisen päätöksentekoprosessin
hitautta. ·
Asiantuntijatiedon käyttö Ulkopuolisia asiantuntijoita ei tarvittu. ·
Vaikutusten arviointi EGR:ää koskeva vaikutusten arviointi sisältyy
työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston rahoitusvälineistä
tehtyyn vaikutusten arviointiin.[14]
Välineet ovat Euroopan sosiaalirahasto ESR, EGR, Progress-ohjelma, Eures ja
Progress-mikrorahoitusjärjestely. Vaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin seuraavia
kolmea EGR:ään sovellettavaa vaihtoehtoa. –
Vaihtoehto 1 – Politiikkaa ei muuteta: EGR jatkaa ilman omaa talousarviota. Kunkin hakemuksen yhteydessä
budjettivallan käyttäjän on päätettävä, olisiko kyseiseen tilanteeseen
myönnettävä tukea. Keskeisenä huonona puolena on se pitkä viive, joka johtuu
päätöksentekoprosessiin liittyvistä hallintomenettelyistä. Keskeiset hyvät
puolet ovat välineen joustavuus, joka näkyy etenkin menojen pitkälti
ennakoimattoman luonteen huomioon ottamisessa, sen kyky tuoda
joukkoirtisanomisia esille Euroopan parlamentissa sekä kunkin hakemuksen ja
EGR:n itsensä hyvä näkyvyys. –
Vaihtoehto 2 – EGR:n toimet sisällytetään
ESR:ään. Keskeisiä huonoja puolia ovat se, että
ohjelmakaudeksi tarvitaan selkeät talousarviomäärärahat huolimatta
joukkoirtisanomisten ”ei-ohjelmoitavissa” olevasta luonteesta, mahdollinen
ristiriita koheesiopolitiikassa käytettyjen yleisten jakoperusteiden kanssa
sekä unionin tuen poliittisen näkyvyyden väheneminen, kun budjettivallan
käyttäjä ei ole mukana prosessissa. Keskeisiä hyviä puolia taas ovat
lisääntynyt johdonmukaisuus ja täydentävyys suhteessa ESR:ään,
päätöksentekoprosessin lyheneminen sekä EGR-hakemusten yksinkertaistuminen ja
keventyminen sen ansiosta, että EGR voisi hyödyntää ESR:n rakenteita,
menettelyjä, hallinto- ja valvontajärjestelmiä sekä ESR:ään liittyviä
yksinkertaistuksia esimerkiksi tukikelpoisten kustannusten osalta. –
Vaihtoehto 3 – EGR toimii itsenäisenä
rahastona omilla talousarviomäärärahoillaan.
Keskeisiä huonoja puolia ovat rahoituksellisen joustavuuden menettäminen sen
vuoksi, että muuttuvaluonteisia menoja varten korvamerkittäisiin
kiinteämääräiset määrärahat (kielteinen vaikutus toteutusmenettelyyn verrattuna
vaihtoehtoon 2, kun EGR ei voi hyödyntää ESR:n rakenteita, menettelyjä ja
yksinkertaistamistoimia), sekä riski jonkinasteisesta päällekkäisyydestä ESR:n
kanssa. Keskeinen hyvä puoli on eurooppalaisen solidaarisuuden hyvä näkyvyys. Arvioinnissa kävi ilmi, että EGR:n avun
myöntämisnopeuden kannalta parhaita ovat vaihtoehdot 2 ja 3. Näihin
vaihtoehtoihin liittyy kuitenkin suurempi riski tehokkuuden heikkenemisestä,
kun osoitettuja resursseja jää käyttämättä. Vaihtoehdon 1 mukainen poliittisten
päättäjien mukanaolo antaa suurimman näkyvyyden sille, että unioni on vankasti
sitoutunut toimimaan työttömäksi jääneiden työntekijöiden hyvinvoinnin puolesta.
Sen vuoksi vaihtoehtoa 1 pidetään parhaana. Sen tarjoama joustonvara
mahdollistaa tehokkaan resurssienkäytön vaikuttamatta monivuotiseen
rahoituskehykseen. Sen puitteissa voidaan yksinkertaistaa toteutusmenettelyä
entisestään ja parantaa siten sen avun vaikuttavuutta, jota irtisanotuille
työntekijöille ja globalisaation vaikutusten kohteeksi joutuneille
maataloustuottajille tarjotaan. Rahoitusjärjestelyjen
osalta tämä ehdotus perustuu vaihtoehtoon 1: kyse on monivuotisen
rahoituskehyksen ulkopuolella toimivasta erityisestä välineestä. Säännösten
täsmällistä sisältöä ja EGR:n sääntöjen muuttamista niin, että myös
maataloustuottajat katetaan, on arvioitu tämän ehdotuksen ohessa
toimitettavassa ennakkoarvioinnissa. Ennakkoarvioinnissa[15] tarkasteltiin seuraavia kolmea
vaihtoehtoa: –
Vaihtoehto 1 – Politiikkaa ei muuteta. EGR jatkaa toimintaansa nykyisillä säännöillä, sellaisina kuin ne
ovat muutettuina nk. kriisipoikkeuksella, sekä tiettyjen tukikelpoisten toimien
pohjalta. –
Vaihtoehto 2 – Tukikelpoista kohderyhmää
laajennetaan. EGR jatkaa toimintaansa nykyisillä
säännöillä, sellaisina kuin ne ovat muutettuina nk. kriisipoikkeuksella, sekä
tiettyjen tukikelpoisten toimien pohjalta kuten vaihtoehdossa 1, mutta
toimintakriteerejä laajennetaan niin, että tukikelpoisia ovat myös
vuokratyöntekijät ja määräaikaisilla työsopimuksilla työskentelevät. –
Vaihtoehto 3 – Tukikelpoista kohderyhmää ja
tukikelpoisia toimia laajennetaan entisestään. EGR
laajentaa vaihtoehtoa 2 sisällyttämällä tukikelpoiseen kohderyhmään mikro- sekä
pienten ja keskisuurten yritysten omistaja-johtajat sekä itsenäiset
ammatinharjoittajat (myös maataloustuottajat) ja lisäämällä tukikelpoisia
toimia omistaja-johtajien erityisten vaatimusten ottamiseksi huomioon. Edellä kuvattujen kolmen toimintavaihtoehdon hyviä
ja huonoja puolia koskevan arvioinnin perusteella tässä ehdotuksessa ulotetaan
tuki koskemaan sitä työvoiman osaa, joihin taloudellisen toiminnan
globalisaatio, äkillinen kriisi tai kauppasopimukset vaikuttavat kielteisesti
ja jotka ovat joko vakituisia tai tilapäisiä palkkatyöntekijöitä,
omistaja-johtajia tai itsenäisiä ammatinharjoittajia. 3. EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ ·
Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus Ehdotuksen tarkoituksena on varmistaa EGR:n
toiminnan jatkuminen seuraavalla ohjelmakaudella monivuotista rahoituskehystä
2014–2020 koskevien perusperiaatteiden mukaisesti. EGR:n kautta unionin tulisi
pystyä osoittamaan unionin tason solidaarisuutta ja antamaan tukea
työntekijöille, jotka ovat menettäneet työpaikkansa kaupan globalisoitumisen
vuoksi, odottamattoman kriisin seurauksena taikka maatalousalaan vaikuttavien
kauppasopimusten vaikutusten vuoksi. ·
Oikeusperusta Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus ja
erityisesti sen 175 artiklan kolmas kohta sekä 42 ja 43 artikla. Jos rakennerahastojen ja yhteisen
maatalouspolitiikan ulkopuoliset erityistoimet osoittautuvat tarpeellisiksi,
Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat 175 artiklan kolmannen kohdan mukaan
päättää niistä tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen sekä talous- ja
sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa kuultuaan, sanotun kuitenkaan
rajoittamatta unionin muussa politiikassa päätettyjen toimenpiteiden
soveltamista. Mitä tulee tämän asetuksen säännöksiin, jotka
liittyvät aktiivisille maataloustuottajille myönnettävään tukeen, EGR:n apua
voidaan pitää maataloustoimintaan myönnettävänä tukena ja toimenpiteenä, joka
toteutetaan unionin maatalouspolitiikan nimenomaisen tavoitteen
toteuttamiseksi. Maataloustuottajiin kohdistettavien toimenpiteiden
asianmukaisen oikeusperustan muodostavat siten Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen 42 ja 43 artikla. ·
Toissijaisuusperiaate Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, koska asia,
jota ehdotus koskee, ei kuulu unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla
toteuttaa tavoitteita eli unionin tason solidaarisuuden osoittamista
poikkeuksellisissa olosuhteissa sille työvoiman osalle, johon globalisaatio,
äkillinen kriisi tai kauppasopimukset ovat vaikuttaneet kielteisesti.
Tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, kun otetaan huomioon,
että EGR on väline, jolla osoitetaan solidaarisuutta jäsenvaltioiden välillä.
EGR:n rahoitustuen käyttöönotto edellyttää molempien budjettivallan käyttäjien
sopimusta, mikä on osoitus koko unionin ja jäsenvaltioiden solidaarisuudesta.
Tällä tavoin ehdotus tukee tavoitetta, jonka mukaan unionin poikkeuksellisissa
olosuhteissa osoittamasta solidaarisuudesta tulee konkreettisempi erityisesti
sen kohteena olevalle työvoiman osalle sekä unionin kansalaisille yleensäkin. ·
Suhteellisuusperiaate Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tämän
ehdotuksen säännökset eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen sen tavoitteiden
saavuttamiseksi. Jäsenvaltioille asetetut vaatimukset kuvastavat tarvetta
auttaa asianomaista työvoiman osaa sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin ja
integroitumaan nopeasti takaisin työelämään. Unionin ja kansallisten
viranomaisten hallinnollinen taakka rajoittuu siihen, mitä komission vastuu
unionin talousarvion toteuttamisesta edellyttää. Koska rahoitustuki maksetaan
jäsenvaltion viranomaisille yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin
periaatteen mukaisesti, jäsenvaltion on esitettävä raportti rahoitustuen
käytöstä. ·
Sääntelytavan valinta Ehdotettu sääntelytapa: asetus. Muut säädöslajit eivät soveltuisi seuraavasta
syystä: tavoitteeseen eli unionin tason solidaarisuuden osoittamiseen päästään
vain sellaisenaan sovellettavalla säädöksellä. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET EGR on yksi monivuotisen rahoituskehyksen
ulkopuolisista erityisvälineistä. Rahaston enimmäismäärä on tammikuun 2014 ja
31. päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana 3 miljardia euroa ja maatalouden
tukemiseen osoitettava määrä enintään 2,5 miljardia euroa (vuoden 2011
hintoina). Sen toimintaa sääntelee budjettiyhteistyötä ja
moitteetonta varainhoitoa koskevasta Euroopan parlamentin, neuvoston ja
komission välisestä toimielinten sopimuksesta[16]
laaditun luonnoksen 13 kohta. Rahaston vuotuinen enimmäismäärä on 429 miljoonaa
euroa. 5. LISÄTIETOJA 2011/0269 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN
UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan kolmannen kohdan sekä 42
ja 43 artiklan, ottavat huomioon komission ehdotuksen, sen jälkeen kun esitys
lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu
kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja
sosiaalikomitean lausunnon,[17] ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon,[18] noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä sekä katsovat seuraavaa: (1)
Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta
2010 komission ehdotuksen uuden strategian, Eurooppa 2020:n, käynnistämisestä.
Yksi Eurooppa 2020 ‑strategian kolmesta prioriteetista on osallistava
talous, joka tarkoittaa, että ihmisille annetaan uusia mahdollisuuksia
edistämällä korkeaa työllisyyttä, panostamalla osaamiseen, torjumalla köyhyyttä
ja uudistamalla työmarkkinoita, koulutusta ja sosiaaliturvajärjestelmiä niin,
että ihmisiä voidaan auttaa ennakoimaan ja hallitsemaan muutosta ja voidaan
rakentaa osallistava yhteiskunta. (2)
Euroopan globalisaatiorahasto perustettiin Euroopan
globalisaatiorahaston perustamisesta 20 päivänä joulukuuta 2006 annetulla
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1927/2006[19] 1 päivästä tammikuuta 2007 31
päivään joulukuuta 2013 ulottuvan rahoituskehyksen ajaksi, jotta unioni voi
osoittaa solidaarisuutta globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien
rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille sekä
tukea heidän nopeaa integroitumistaan takaisin työelämään. Tämä EGR:n
alkuperäinen tavoite pätee edelleen. (3)
Komission tiedonannossa Euroopan parlamentille,
neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Eurooppa
2020 ‑strategiaa tukeva talousarvio[20]
tunnustetaan EGR:n rooli joustavana rahastona, josta tuetaan työpaikkansa
menettäneitä työntekijöitä ja autetaan heitä löytämään uusi työpaikka
mahdollisimman pian. Unionin olisi 1 päivästä tammikuuta 2014 31 päivään
joulukuuta 2020 ulottuvan monivuotisen rahoituskehyksen aikana edelleen
tarjottava erityistä kertaluonteista tukea helpottamaan työntekijöiden
integroitumista uudelleen työelämään alueilla, aloilla tai työmarkkinoilla,
joihin kohdistuu äkillinen vakava talouden häiriötila. Koska EGR:n
tarkoituksena on tarjota tukea kiireellisissä tilanteissa ja odottamattomissa
olosuhteissa, se olisi pidettävä monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolella. (4)
Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 toiminta-alaa
laajennettiin vuonna 2009 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY)
N:o 546/2009[21]
osana Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa siten, että siihen sisällytettiin
talous- ja rahoituskriisin seurauksena vähennetyt työntekijät. Jotta EGR voisi
ryhtyä tukitoimiin tulevissa kriisitilanteissa, sen toiminta-alaan olisi
sisällytettävä vakavan talouden häiriötilan seurauksena tehtävät
työntekijävähennykset, jotka aiheutuvat odottamattomasta kriisistä, joka on
verrattavissa talouteen vuodesta 2008 lähtien vaikuttaneeseen talous- ja
rahoituskriisiin. (5)
Tiedonannon Eurooppa 2020 ‑strategiaa
tukeva talousarvio mukaisesti EGR:n toiminta-alaa olisi laajennettava
siten, että sen kautta voitaisiin helpottaa maataloustuottajien sopeutumista
uuteen markkinatilanteeseen, jonka maatalouden alan kansainväliset
kauppasopimukset aiheuttavat ja jonka seurauksena maataloustuottajat muuttavat
tai merkittävästi mukauttavat maataloustoimintaansa, jotta voidaan auttaa heitä
parantamaan rakenteellista kilpailukykyään tai helpottaa heidän siirtymistään muuhun
kuin maataloustoimintaan. (6)
Jotta EGR säilyttäisi Euroopan laajuisen
luonteensa, työntekijöille myönnettävää EGR-tukea koskeva hakemus pitäisi voida
esittää, kun vähennettyjen työntekijöiden määrä ylittää tietyn vähimmäisarvon.
Pienillä työmarkkinoilla, kuten pienissä jäsenvaltioissa ja syrjäisillä
alueilla, ja poikkeuksellisissa olosuhteissa hakemuksia voidaan esittää myös
vähennettyjen työntekijöiden määrän ollessa pienempi. Komission olisi
määritettävä maataloustuottajiin sovellettavat kriteerit suhteessa kunkin
kauppasopimuksen seurauksiin. (7)
Vähennetyiksi tulleiden työntekijöiden pitäisi
voida hyötyä EGR:stä työsopimuksen tai ‑suhteen tyypistä riippumatta.
Tätä asetusta sovellettaessa olisi sen vuoksi pidettävä vähennettyinä
työntekijöinä myös vähennetyiksi tulleita määräaikaisella sopimuksella
työskenteleviä ja vuokratyöntekijöitä sekä toimintansa lopettavia mikro- sekä
pienten ja keskisuurten yritysten omistaja-johtajia ja itsenäisiä
ammatinharjoittajia sekä maataloustuottajia, jotka muuttavat tai mukauttavat
toimintaansa kauppasopimusten synnyttämässä uudessa markkinatilanteessa. (8)
Maataloustuottajien osalta EGR:n toiminta-alaan
olisi sisällytettävä edunsaajat, joihin unionin GATT-sopimuksen XXIV artiklan
mukaisesti tekemät kahdenväliset sopimukset tai Maailman kauppajärjestön tehdyt
monenväliset sopimukset vaikuttavat. Tällaisia ovat maataloustuottajat, jotka
muuttavat tai mukauttavat aiempaa maataloustoimintaansa ajanjaksona, joka alkaa
tällaisten kauppasopimusten parafoimisesta ja päättyy kolme vuotta niiden
täysimääräisen täytäntöönpanon jälkeen. (9)
EGR:n rahoitustuki olisi keskitettävä aktiivisiin
työmarkkinatoimenpiteisiin, joilla pyritään integroimaan irtisanotut
työntekijät nopeasti takaisin työelämään joko entisellä toiminta-alalla tai sen
ulkopuolella, maatalous mukaan luettuna. Sen vuoksi olisi rajoitettava rahassa
maksettavien avustusten sisällyttämistä koordinoituun yksilöllisten palvelujen
pakettiin. (10)
Koordinoitua aktiivisten työmarkkinapoliittisten
toimenpiteiden pakettia kootessaan jäsenvaltioiden olisi keskityttävä
toimenpiteisiin, jotka selvästi parantavat vähennettyjen työntekijöiden
työllistettävyyttä. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä siihen, että vähintään 50 prosenttia kohteena olevista työntekijöistä
integroituu uudelleen työelämään tai ryhtyy harjoittamaan uutta toimintaa 12
kuukauden kuluessa hakemuksen päivämäärästä. (11)
Jotta vähennettyjä työntekijöitä voitaisiin tukea
tehokkaasti ja nopeasti, jäsenvaltioiden olisi kaikin keinoin pyrittävä
esittämään täydellisiä hakemuksia. Lisätietoja pitäisi toimittaa vain
poikkeustapauksissa ja rajoitetussa ajassa. (12)
Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti
EGR:n rahoitustuella ei pitäisi korvata tukitoimenpiteitä, joita voidaan
suunnata vähennetyille työntekijöille unionin rakennerahastoista tai muista
unionin politiikoista tai ohjelmista. (13)
EGR-tapauksiin ja niistä saatuihin tuloksiin
liittyviä tiedotus- ja viestintätoimia varten olisi annettava erityisiä
säännöksiä. Jotta voitaisiin tehostaa viestintää kansalaisille ja saada aikaan
vahvempia synergiaetuja komission aloitteesta toteutettavien viestintätoimien
välillä, tämän asetuksen nojalla viestintätoimiin osoitetuilla resursseilla
olisi lisäksi edistettävä unionin poliittisten prioriteettien viestintää,
sikäli kuin ne liittyvät tämän asetuksen yleistavoitteisiin. (14)
Jotta voitaisiin varmistaa, ettei jäsenvaltion
osarahoituksen puute haittaa unionin solidaarisuuden osoittamista
työntekijöille, rahoitusosuutta olisi porrastettava siten, että paketin ja sen
täytäntöönpanon kustannuksiin myönnetään pääsääntöisesti 50 prosentin
rahoitusosuus, jota voidaan nostaa 65 prosenttiin, kun kyse on hakemuksista,
joita esittävien jäsenvaltioiden alueella ainakin yksi NUTS II ‑tason
alue on tukikelpoinen rakennerahastojen lähentymisperiaatteen mukaisesti. (15)
Tämän asetuksen täytäntöönpanon helpottamiseksi
olisi menot katsottava tukikelpoisiksi joko siitä päivästä, jona jäsenvaltiolle
aiheutuu hallintomenoja EGR:n toteutuksesta, taikka siitä päivästä, jona
jäsenvaltio ryhtyy tarjoamaan yksilöllisiä palveluja, tai maataloustuottajien
tapauksessa siitä päivästä, jona annetaan komission säädös 4 artiklan 3 kohdan
mukaisesti. (16)
Jotta voidaan kattaa kunkin vuoden viimeisinä
kuukausina ilmenevät tarpeet, on syytä varmistaa, että 1 päivänä syyskuuta on
käytettävissä vähintään yksi neljännes EGR:n vuotuisesta enimmäismäärästä.
Loppuvuoden aikana myönnettäviä rahoitustukia jaettaessa olisi otettava
huomioon maataloustuottajien tukemiselle monivuotisessa rahoituskehyksessä
vahvistettu enimmäismäärä. (17)
Budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta
varainhoidosta [……….] tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission
välisessä toimielinten sopimuksessa[22],
jäljempänä ’toimielinten välinen sopimus’, määritetään EGR:n talousarviokehys. (18)
Jäsenvaltioiden ja EGR:n päätöksentekoprosessiin
osallistuvien unionin toimielinten olisi vähennettyjen työntekijöiden edun
nimissä pyrittävä kaikin keinoin lyhentämään käsittelyaikaa ja
yksinkertaistamaan menettelyjä. (19)
Jotta komissio voisi jatkuvasti seurata EGR:n
tuella saatuja tuloksia, jäsenvaltioiden olisi toimitettava väli- ja
loppukertomus EGR:n toteuttamisesta. (20)
Jäsenvaltioiden olisi edelleen vastattava
rahoitustuen täytäntöönpanosta sekä unionin rahoituksella tuettujen toimien
hallinnoinnista ja valvonnasta Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon
sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun
neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[23], jäljempänä
’varainhoitoasetus’, mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi esitettävä selvitys
EGR:n rahoitustuen käytöstä. (21)
Koska tämän asetuksen tavoitteita ei voida
riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan niiden
laajuuden ja vaikutusten takia toteuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi
toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun
toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun
suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on
tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla
Tavoitteet Tällä asetuksella perustetaan Euroopan
globalisaatiorahasto, jäljempänä ’EGR’, monivuotisen rahoituskehyksen
voimassaoloajaksi 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020
väliseksi ajaksi. EGR:n tavoitteena on edistää talouskasvua ja
työllisyyttä unionissa antamalla unionille mahdollisuus osoittaa
solidaarisuutta globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien
rakenteellisten muutosten, maatalouteen vaikuttavien kauppasopimusten tai
odottamattoman kriisin vuoksi vähennetyille työntekijöille sekä tukea heidän nopeaa
integroitumistaan takaisin työelämään taikka heidän maataloustoimintansa
muuttamista tai mukauttamista. Toimenpiteillä, joille rahastosta myönnetään
rahoitustukea 2 artiklan a ja b alakohdan mukaisesti, on pyrittävä
varmistamaan, että vähintään 50 prosenttia toimenpiteisiin osallistuvista
työntekijöistä löytää vakaan työpaikan vuoden kuluessa hakemuksen
päivämäärästä. 2 artikla
Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan jäsenvaltioiden
esittämiin hakemuksiin rahoitustuen myöntämiseksi seuraaville: (a)
työntekijät, jotka ovat tulleet vähennetyiksi
maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi, jotka näkyvät
etenkin unioniin suuntautuvan tuonnin merkittävänä kasvuna, unionin
markkinaosuuden nopeana heikkenemisenä tietyllä toimialalla taikka toiminnan
siirtämisenä kolmansiin maihin, kun tällaisilla työpaikkojen menetyksillä on
huomattavan haitallinen vaikutus paikalliseen, alueelliseen tai kansalliseen
talouteen (b)
työntekijät, jotka ovat tulleet vähennetyiksi
odottamattoman kriisin aiheuttaman paikallisen, alueellisen tai kansallisen
talouden vakavan häiriön seurauksena, edellyttäen, että työntekijöiden
vähentämisen ja kriisin välillä on suora ja osoitettava yhteys (c)
työntekijät, jotka muuttavat tai mukauttavat
aiempaa maataloustoimintaansa ajanjaksona, joka alkaa siitä, kun unioni parafoi
asianomaisella maatalouden alalla tehtävän, kaupan vapauttamistoimenpiteitä
sisältävän sopimuksen, ja päättyy, kun kyseisten toimenpiteiden
täysimääräisestä täytäntöönpanosta on kulunut kolme vuotta, sillä edellytyksellä,
että kyseiset kauppatoimenpiteet johtavat yhden tai useamman maataloustuotteen
unioniin suuntautuvan tuonnin huomattavaan lisääntymiseen, johon liittyy
kyseisten tuotteiden hintojen merkittävä lasku unionin tai tapauksen mukaan
kansallisella tai alueellisella tasolla. 3 artikla
Määritelmä Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia
’työntekijän’ määritelmiä: (a)
’työntekijällä’ tarkoitetaan työntekijöitä, joilla
on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ja joilla on 4 artiklan mukainen
työsopimus tai työsuhde, tai (b)
’työntekijällä’ tarkoitetaan neuvoston
direktiivissä 1999/70/EY[24]
annetun määritelmän mukaisia määräaikaisia työntekijöitä, joilla on 4 artiklan
1 kohdan a tai b alakohdan mukainen työsopimus tai työsuhde, joka päättyy 4
artiklan samassa kohdassa vahvistetun ajanjakson kuluessa ilman, että se
uusittaisiin, tai (c)
’työntekijällä’ tarkoitetaan vuokratyöntekijöitä,
jotka on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/104/EY[25] 3 artiklassa ja joiden
käyttäjäyritys on 4 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdan mukainen yritys ja
joiden toimeksianto käyttäjäyrityksessä päättyy 4 artiklan samassa kohdassa
vahvistetun ajanjakson kuluessa ilman, että se uusittaisiin, tai (d)
’työntekijällä’ tarkoitetaan mikro- sekä pienten ja
keskisuurten yritysten omistaja-johtajia sekä itsenäisiä ammatinharjoittajia
(myös maataloustuottajia) ja kaikkia yritystoiminnassa toimivia talouden
jäseniä edellyttäen, että maataloustuottajien tapauksessa he olivat jo
tuottaneet asiaan liittyvän kauppasopimuksen kattamaa tuotosta ennen kuin
asianomaista alaa koskevat toimenpiteet oli pantu täytäntöön. 4 artikla
Toimintakriteerit 1.
EGR:n rahoitustukea myönnetään, kun jokin 2
artiklan a, b ja c alakohdassa vahvistetuista edellytyksistä täyttyy, minkä
tuloksena (a)
vähintään 500 työntekijää vähennetään neljän
kuukauden aikana jäsenvaltiossa sijaitsevasta yhdestä yrityksestä, mukaan
luettuna työntekijät, jotka vähennetään sen toimittajien tai jatkojalostajien
palveluksesta (b)
vähintään 500 työntekijää vähennetään NACE Rev. 2 ‑alan
yrityksissä, etenkin pienissä tai keskisuurissa yrityksissä, yhdeksän kuukauden
aikana jollakin NUTS II ‑tason alueella tai kahdella vierekkäisellä
alueella taikka useammalla kuin kahdella NUTS II ‑tason vierekkäisellä
alueella edellyttäen, että kahdella alueista vähennetään yhteensä yli 500
työntekijää. 2.
Pienillä työmarkkinoilla tai poikkeuksellisissa
olosuhteissa, jos hakijajäsenvaltio esittää näistä seikoista asianmukaisen
selvityksen, tämän artiklan mukaista rahoitustukea koskeva hakemus voidaan
kelpuuttaa, vaikka 1 kohdan a ja b alakohdassa asetetut ehdot eivät täyty
kokonaan, jos irtisanomisilla on vakava vaikutus työllisyyteen ja paikalliseen
talouteen. Jäsenvaltion on täsmennettävä, mikä 1 kohdan a tai b alakohdassa
vahvistetuista toimintakriteereistä ei täyty kokonaan. 3.
Mitä tulee maataloustuottajiin, jos komissio, kun
kauppasopimus on parafoitu käytettävissään olevien tietojen ja analyysien
pohjalta katsoo, että 2 artiklan c alakohdan mukaisen tuen edellytykset
todennäköisesti täyttyvät huomattavan monen maataloustuottajan kohdalla, se
antaa 24 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa nimetään
tukikelpoiset alat tai tuotteet, määritellään tapauksen mukaan vaikutusten
kohteena olevat maantieteelliset alueet, vahvistetaan enimmäismäärä
mahdolliselle unionin tason tuelle, vahvistetaan maataloustuottajia koskevat
viiteajanjaksot ja tukikelpoisuusehdot ja menojen tukikelpoisuuspäivämäärät
sekä määräaika, johon mennessä hakemukset on toimitettava, ja tarpeen mukaan
näiden hakemusten sisältö 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti. 4.
Jos mikro- sekä pienten ja keskisuurten yritysten
omistaja-johtajat ja itsenäiset ammatinharjoittajat muuttavat tai
maataloustuottajat mukauttavat aiempaa toimintaansa, tilannetta pidetään tämän
asetuksen mukaisesti työntekijöiden vähentämisenä. 5 artikla
Työntekijävähennysten
laskeminen Edellä 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen
vähentämisten määrän laskemiseksi vähentäminen lasketaan seuraavasti: (a)
kun kyse on työntekijöistä, joilla on toistaiseksi
voimassa oleva työsopimus tai määräaikainen sopimus, joka päättyy ennen sen
voimassaolon päättymistä, (1)
päivästä, jona työnantaja antaa yksilöllisen
ilmoituksen työntekijän lomauttamisesta tai työsopimuksen päättämisestä, tai (2)
päivästä, jona työsopimus päättyy tosiasiallisesti
ennen sen voimassaolon päättymistä, tai (3)
päivästä, jona työnantaja neuvoston direktiivin
98/59/EY[26]
3 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoittaa kirjallisesti
toimivaltaiselle viranomaiselle suunnitelluista joukkovähentämisistä; tässä
tapauksessa hakijajäsenvaltion on toimitettava komissiolle lisäksi tiedot 4
artiklan 1 kohdan mukaisten vähentämisten todellisesta määrästä, ennen kuin
komissio saattaa arviointinsa päätökseen (b)
kun kyse on määräaikaisista työntekijöistä ja
vuokratyöntekijöistä, joko (1)
päivästä, jona työsopimus päättyy tosiasiallisesti,
tai (2)
päivästä, jona toimeksianto käyttäjäyrityksessä
päättyy, tai (3)
päivästä, jona työntekijä jää työttömäksi. (c)
Kun kyse on mikro- sekä pienten ja keskisuurten
yritysten omistaja-johtajista tai itsenäisistä ammatinharjoittajista (myös
maataloustuottajista), vähentäminen lasketaan joko siitä päivästä, jolloin
toiminta lakkaa jonkin 2 artiklassa mainitun tekijän vuoksi ja kansallisen
lainsäädännön tai hallinnollisten määräysten mukaisesti määriteltynä, tai
päivästä, jona komissio antaa delegoidun säädöksen 4 artiklan 3 kohdan
mukaisesti. Jäsenvaltion on kunkin hakemuksen kattaman
yrityksen tai itsenäisen ammatinharjoittajan osalta täsmennettävä, kuinka
vähentämiset lasketaan. 6 artikla
Tukeen oikeutetut työntekijät Hakijajäsenvaltio voi tarjota EGR:n tuella
yhteisrahoitettuja yksilöllisiä palveluja asianomaisille työntekijöille, joita
voivat olla (a)
kaikki työntekijät, jotka ovat tulleet 5 artiklan
mukaisesti vähennetyiksi 4 artiklan 1, 2 tai 3 kohdassa säädetyn ajanjakson
kuluessa (b)
työntekijät, jotka tulevat vähennetyiksi ennen tai
jälkeen ajanjakson, joka on vahvistettu 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa
tai 2 kohdassa, jos 4 artiklan 2 kohdan nojalla tehty hakemus poikkeaa
4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa vahvistetuista kriteereistä (c)
maataloustuottajat, jotka muuttavat tai mukauttavat
aiempaa maataloustoimintaansa unionin parafoitua kauppasopimuksen, jota
tarkoitetaan 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti annetussa delegoidussa säädöksessä. Edellä b alakohdassa tarkoitettujen
työntekijöiden katsotaan olevan oikeutettuja tukeen edellyttäen, että heidät on
vähennetty työntekijöiden suunniteltua vähentämistä koskevan yleisen
ilmoittamisen jälkeen ja että voidaan osoittaa viiteajanjaksona tapahtuneiden
vähentämisten selkeä syy-yhteys niihin johtaneeseen tapahtumaan. 7 artikla
Tukikelpoiset toimet 1.
Rahoitustukea voidaan myöntää aktiivisiin
työmarkkinatoimenpiteisiin, jotka ovat osa koordinoitua yksilöllisten
palvelujen pakettia, jonka tarkoituksena on helpottaa kohteena olevien
vähennettyjen työntekijöiden integroitumista uudelleen palkkatyöhön tai
itsenäiseen ammatinharjoittamiseen taikka maataloustuottajien tapauksessa
aiemman toiminnan muuttamista tai mukauttamista. Koordinoituun yksilöllisten
palvelujen pakettiin voivat kuulua etenkin seuraavat: (a)
työnhakuneuvonta, ammatinvalinnanohjaus,
neuvontapalvelut, mentorointi, työnvälityspalvelut, yrittäjyyden edistäminen,
tuki itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ja yrityksen perustamiseen tai
toiminnan muuttamiseen tai mukauttamiseen (aineelliseen omaisuuteen tehtävät
investoinnit mukaan luettuina), yhteistyötoimet, räätälöity koulutus ja
uudelleenkoulutus, mukaan luettuina tieto- ja viestintätekniset taidot ja
todistus hankitusta kokemuksesta (b)
erityiset kestoltaan rajoitetut toimenpiteet, kuten
työnhakuavustukset, työnantajille suunnatut työllistämiskannustimet,
liikkuvuusavustukset sekä toimeentulo- tai koulutusavustukset (myös avustukset
hoitajille tai lomituspalveluihin), joiden kaikkien kesto on rajattu
dokumentoidun aktiivisen työnhaun tai elinikäiseen oppimiseen tai koulutukseen liittyvien
toimien kestoon (c)
toimenpiteet, joilla kannustetaan etenkin heikossa
asemassa olevia tai ikääntyneitä työntekijöitä pysymään työmarkkinoilla tai
palaamaan työmarkkinoille. Edellä b alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden
kustannukset saavat olla enintään 50 prosenttia tässä kohdassa lueteltujen
yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin kokonaiskustannuksista. Investoinneista aineelliseen omaisuuteen
itsenäistä ammatinharjoittamista ja yrityksen perustamista taikka toiminnan
muuttamista tai mukauttamista varten saa syntyä kustannuksia enintään
35 000 euroa. 2.
EGR:stä ei myönnetä rahoitustukea seuraaviin: (a)
edellä 1 kohdan b alakohdassa luetellut erityiset
kestoltaan rajoitetut toimenpiteet, joiden osalta ei edellytetä tuen kohteena
olevan työntekijän aktiivista osallistumista työnhakuun tai koulutukseen (b)
toimenpiteet, jotka kansallisen lainsäädännön tai
työehtosopimusten mukaan kuuluvat yritysten vastuulle. 3.
Hakijajäsenvaltion aloitteesta voidaan myöntää
rahoitustukea valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja
raportointitoimiin. 8 artikla
Hakemukset 1.
Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle
täydellinen hakemus 12 viikon kuluessa siitä päivästä, jona 4 artiklan 1 tai 2
kohdassa vahvistetut edellytykset täyttyvät, tai tapauksen mukaan ennen
komission 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti asettamaa määräaikaa.
Poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa
hakijajäsenvaltio voi täydentää hakemustaan lisätiedoilla kuuden kuukauden
kuluessa hakemuksen päivämäärästä, minkä jälkeen komissio arvioi hakemuksen
käytettävissä olevien tietojen pohjalta. Komissio saattaa hakemusta koskevan
arviointinsa päätökseen kahdentoista viikon kuluessa päivästä, jona se
vastaanottaa täydellisen hakemuksen tai (puutteellisen hakemuksen tapauksessa)
kuuden kuukauden kuluttua alkuperäisen hakemuksen jättöpäivästä sen mukaan,
kumpi ajankohta on aikaisempi. 2.
Hakemukseen on sisällyttävä seuraavat tiedot: (a)
perusteltu analyysi työntekijöiden vähentämisen
yhteydestä maailmankaupan rakenteiden merkittäviin muutoksiin, odottamattoman
kriisin aiheuttamiin alueellisen, paikallisen tai kansallisen talouden vakaviin
häiriöihin taikka jäsenvaltion maatalousalan uuteen markkinatilanteeseen, joka
on seurausta Euroopan unionin GATT-sopimuksen XXIV artiklan mukaisesti parafoiman
kauppasopimuksen tai Maailman kauppajärjestön puitteissa 2 artiklan c alakohdan
mukaisesti parafoidun monenvälisen sopimuksen vaikutuksista; analyysin on
perustuttava sopivinta tasoa edustaviin tilastollisiin ja muihin tietoihin,
joilla 4 artiklassa vahvistettujen toimintakriteerien täyttyminen osoitetaan (b)
arvio vähennettyjen työntekijöiden määrästä 5
artiklan mukaisesti ja selvitys vähentämisten taustalla olevista tapahtumista (c)
tapauksen mukaan irtisanovien yritysten,
tavarantoimittajien ja jatkojalostajien ja toimialojen yksilöinti sekä kohteena
olevien työntekijöiden ryhmät (d)
työntekijöiden vähentämisten odotettu vaikutus
paikallisen, alueellisen tai kansallisen talouden ja työllisyyden suhteen (e)
tuettavien työntekijöiden tueksi tarjottavan
koordinoidun yksilöllisten palvelujen paketin kunkin osan ennakoitu talousarvio (f)
päivämäärät, jolloin 7 artiklan 1 ja 3 kohdassa
vahvistetut henkilökohtaiset palvelut ja toimet asianomaisille työntekijöille
ja toimet EGR:n toteuttamiseksi aloitettiin tai on tarkoitus aloittaa (g)
menettelyt, joita noudatetaan työmarkkinaosapuolten
tai mahdollisten muiden asiaan liittyvien organisaatioiden kuulemiseksi (h)
lausunto, jossa vahvistetaan haetun EGR-tuen olevan
unionin menettelyllisten ja aineellisoikeudellisten valtiontukisääntöjen
mukaista, sekä lausunto, jossa vahvistetaan, että yksilöllisillä palveluilla ei
korvata toimenpiteitä, jotka kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten
mukaan kuuluvat yritysten vastuulle (i)
kansallisen osarahoituksen lähteet (j)
tapauksen mukaan lisävaatimukset, jotka on
mahdollisesti vahvistettu 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti annetussa delegoidussa
säädöksessä. 3.
Edellä olevan 2 kohdan mukaisesti toimitettujen
tietojen ja hakijajäsenvaltion 1 kohdassa säädetyssä ajassa mahdollisesti
toimittamien lisätietojen perusteella komissio arvioi asianomaisen jäsenvaltion
kanssa neuvotellen, täyttyvätkö rahoitustuen myöntämistä koskevat edellytykset. 9 artikla
Täydentävyys,
vaatimustenmukaisuus ja koordinointi 1.
Vähennetyille työntekijöille annettavan tuen on
täydennettävä jäsenvaltioiden toimia kansallisella, alueellisella ja
paikallisella tasolla. 2.
Rahoitustuen määrä on rajoitettava siihen, mikä on
tarpeen solidaarisuuden ja tuen antamiseen yksittäisille vähennetyille
työntekijöille. EGR:stä tuettavien toimien on oltava unionin ja kansallisen
lainsäädännön, valtiontukisäännöt mukaan luettuina, mukaisia. 3.
Komissio ja hakijajäsenvaltio varmistavat omien
vastuualueidensa mukaisesti unionin rahastoista myönnettävän tuen
koordinoinnin. 4.
Hakijajäsenvaltion on varmistettava, että
rahoitustukea saaviin erityisiin toimiin ei saada tukea muista unionin
rahoitusvälineistä. 10 artikla
Naisten ja miesten välinen
tasa-arvo ja syrjimättömyys Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että
naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä sukupuolinäkökulman mukaan ottamista
edistetään rahoitustuen toteuttamisen eri vaiheissa. Komissio ja jäsenvaltio
toteuttavat asianmukaiset toimet kaikenlaisen sukupuoleen, rotuun, etniseen
alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen
taikka työsopimuksen tai ‑työsuhteen tyyppiin perustuvan syrjinnän
estämiseksi tuen saatavuuden ja sen toteuttamisen eri vaiheissa. 11 artikla
Tekninen apu komission
aloitteesta 1.
Komission aloitteesta EGR:ää voidaan käyttää EGR:n
tuen toteuttamisen kannalta olennaisen tietopohjan valmistelun, seurannan ja
luomisen rahoitukseen määrällä, joka on enintään 0,5 prosenttia EGR:n
vuotuisesta enimmäismäärästä. Sitä voidaan käyttää myös hallinnollisen ja
teknisen tuen, tiedotus- ja viestintätoimien sekä tämän asetuksen
täytäntöönpanoon tarvittavan tilintarkastuksen, valvonnan ja arvioinnin
rahoitukseen. 2.
Jollei 1 kohdassa säädetystä enimmäismäärästä muuta
johdu, budjettivallan käyttäjä asettaa komission ehdotuksen perusteella joka
vuoden alussa käytettäväksi tietyn määrän teknistä apua varten. 3.
Edellä 1 kohdassa säädetyt tehtävät
toteutetaan varainhoitoasetuksen sekä tämäntyyppiseen talousarvion toteutukseen
sovellettavien täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti. 4.
Komission tekninen apu sisältää jäsenvaltioille
tarjottavan, EGR:n käyttöä, seurantaa ja arviointia koskevan tiedon ja
neuvonnan. Komissio voi myös tarjota tietoa EGR:n käytöstä Euroopan ja
kansallisen tason työmarkkinaosapuolille. 12 artikla
Tiedottaminen, viestintä ja
julkisuus 1.
Hakijajäsenvaltion on tiedotettava rahoitettavista
toimista ja tehtävä niitä tunnetuiksi. Tiedotus on osoitettava asianomaisille
työntekijöille, paikallis- ja aluehallinnon viranomaisille,
työmarkkinaosapuolille, tiedotusvälineille ja yleisölle. Siinä on korostettava
unionin roolia ja varmistettava, että EGR:n tuki saa näkyvyyttä. 2.
Komissio luo kaikilla EU:n kielillä saatavilla
olevan internetsivuston, jossa annetaan tietoa EGR:stä ja ohjeita hakemusten
jättämiseen sekä tietoa hyväksytyistä ja hylätyistä hakemuksista korostaen budjettivallan
käyttäjän roolia. 3.
Komissio toteuttaa EGR-tapauksiin ja niissä
saatuihin tuloksiin liittyviä tiedotus- ja viestintätoimia. 4.
Tämän asetuksen nojalla viestintätoimiin
osoitetuilla resursseilla on lisäksi edistettävä unionin poliittisten
prioriteettien viestintää, sikäli kuin ne liittyvät tämän asetuksen
yleistavoitteisiin. 13 artikla
Rahoitustuen vahvistaminen 1. Komissio arvioi ja ehdottaa
mahdollisimman nopeasti, 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti suoritetun arvioinnin
perusteella ja ottaen erityisesti huomioon tuettavien työntekijöiden määrän
sekä ehdotetut toimet ja arvioidut kustannukset, mahdollisen rahoitustuen
määrää, joka voidaan myöntää käytettävissä olevien varojen rajoissa. Määrä saa
olla enintään 50 prosenttia 8 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitetuista
arvioiduista kokonaiskustannuksista tai enintään 65 prosenttia näistä
kustannuksista, kun kyse on hakemuksesta, jonka esittäneen jäsenvaltion
alueella ainakin yksi NUTS II ‑tason alue on tukikelpoinen
rakennerahastojen lähentymisperiaatteen mukaisesti. Komissio päättää näitä
tapauksia arvioidessaan, onko 65 prosentin rahoitusosuus perusteltu. 2. Jos komissio on 8 artiklan 3
kohdan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella todennut, että tämän asetuksen
mukaisen rahoitustuen edellytykset täyttyvät, se käynnistää 15 artiklassa
säädetyn menettelyn viipymättä. 3. Jos komissio on 8 artiklan 3
kohdan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella todennut, etteivät rahoitustuen
edellytykset täyty, se ilmoittaa asiasta hakijajäsenvaltiolle mahdollisimman
pian. 14 artikla
Menojen tukikelpoisuus Menoihin voidaan myöntää rahoitustukea 8
artiklan 2 kohdan h alakohdassa vahvistetuista päivistä, joina jäsenvaltio
alkaa tarjota yksilöllisiä palveluja kohteena oleville työntekijöille tai sille
aiheutuu hallintomenoja EGR:n toteutuksesta 7 artiklan 1 ja 3 kohdan
mukaisesti. Maataloustuottajien tapauksessa menoihin voidaan myöntää
rahoitustukea 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti annetussa delegoidussa säädöksessä
vahvistetusta päivästä. 15 artikla
Talousarviomenettely 1. EGR:n järjestelyt ovat
toimielinten välisen sopimuksen 13 kohdan mukaisia. 2. EGR:ää koskevat määrärahat
otetaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varauksena. 3. Kun komissio on todennut,
että EGR:n rahoitustuen käyttöönoton edellytykset täyttyvät, se tekee
ehdotuksen käyttöönotosta. Päätöksen EGR:n käyttöönotosta antavat yhdessä
molemmat budjettivallan käyttäjät. Neuvosto antaa päätöksen määräenemmistöllä
ja Euroopan parlamentti jäsenistönsä enemmistöllä ja kolmen viidesosan
enemmistöllä annetuista äänistä. Kun komissio esittää EGR:n käyttöönottoa koskevan
päätösehdotuksensa, se esittää molemmille budjettivallan käyttäjille
asianomaisia budjettikohtia koskevan määrärahasiirtoehdotuksen.
Erimielisyystapauksissa käynnistetään kolmikantamenettely. EGR:ään liittyvät siirrot tehdään
varainhoitoasetuksen mukaisesti. 4. Samaan aikaan kun komissio
tekee ehdotuksen päätökseksi EGR:n käyttöönottamisesta, se antaa rahoitustukea
koskevan päätöksen, joka tulee voimaan päivänä, jona budjettivallan käyttäjä
antaa päätöksen EGR:n käyttöönottamisesta. 5. Edellä olevan 3 kohdan
mukaiseen ehdotukseen on sisällyttävä (a)
edellä olevan 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti
suoritettu arviointi sekä tiivistelmä arvioinnin perusteena olleista tiedoista (b)
todisteet 4 ja 9 artiklassa säädettyjen kriteerien
täyttymisestä sekä (c)
ehdotettujen määrien perusteet. 6. Kunkin vuoden syyskuun 1
päivänä vähintään yhden neljänneksen EGR:n vuotuisesta enimmäismäärästä on
oltava käytettävissä, jotta voidaan kattaa ilmenevät tarpeet vuoden loppuun
saakka. 16 artikla
Rahoitustuen maksaminen ja
käyttö 1.
Kun 15 artiklan 4 kohdan mukainen päätös
rahoitustuesta on tullut voimaan, komissio maksaa jäsenvaltiolle vähintään 50
prosenttia unionin rahoitustuesta ennakkomaksuna periaatteessa 15 päivän
kuluessa ja sen jälkeen tarvittaessa väli- ja loppumaksuina. Ennakkomaksu
selvitetään, kun rahoitustuki päätetään 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti. 2.
Rahoitustuki toteutetaan jäsenvaltioiden ja
komission yhteistyössä toteuttaman hallinnoinnin puitteissa
varainhoitoasetuksen mukaisesti. 3.
Komissio määrittää rahoitusta koskevat
yksityiskohtaiset säännöt, etenkin ennakkomaksun tason sekä väli- ja
loppumaksuja koskevat järjestelyt 15 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa
rahoitustukea koskevassa päätöksessä. Välimaksuja suoritetaan, jotta voidaan korvata
jäsenvaltioille tukikelpoisten toimien toteuttamisesta aiheutuneet
kustannukset, sillä edellytyksellä, että komissiolle esitetään menoilmoitus,
jonka hyväksytyn julkisen elimen edustaja on allekirjoittanut 21 artiklan
mukaisesti. 4.
Jäsenvaltion on toteutettava 6 artiklassa
vahvistetut tukikelpoiset toimet mahdollisimman pian ja viimeistään 24
kuukauden kuluttua 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun hakemuksen päivämäärästä. 5.
Kun jäsenvaltio toteuttaa yksilöllisten palvelujen
pakettiin kuuluvia toimia, se voi toimittaa komissiolle ehdotuksen pakettiin
sisältyvien toimien muuttamiseksi siten, että siihen lisätään muita 7 artiklan
1 kohdan a ja c alakohdassa lueteltuja tukikelpoisia toimia, kunhan muutokset
ovat asianmukaisesti perusteltuja eivätkä johda 1 kohdan mukaisen rahoitustuen
ylittymiseen. Komissio arvioi ehdotetut tarkistukset, ja jos se katsoo niiden
olevan hyväksyttävissä, ilmoittaa asiasta jäsenvaltiolle. 6.
Edellä olevan 7 artiklan 3 kohdan mukaiset menot
ovat tukikelpoisia kertomuksen jättämisen määräaikaan saakka. 17 artikla
Euron käyttö Tämän asetuksen mukaisissa hakemuksissa,
rahoitustukea koskevissa päätöksissä ja kertomuksissa sekä kaikissa muissa
asiaan liittyvissä asiakirjoissa kaikki määrät ilmaistaan euroina. 18 artikla
Väli- ja loppukertomus ja
tuen päättäminen 1.
Jäsenvaltion on viimeistään 15 kuukauden kuluttua 8
artiklan 1 kohdassa tarkoitetun hakemuksen päivämäärästä tai 4 artiklan 3
kohdan mukaisesti annetussa delegoidussa säädöksessä asetettuun päivämäärään
mennessä toimitettava komissiolle rahoitustuen käytöstä välikertomus, jossa
annetaan tiedot jo toteutettujen toimien rahoituksesta, ajoituksesta ja
tyypistä sekä 12 kuukautta hakemuksen päivämäärästä saavutetusta työelämään
uudelleenintegroitumisen asteesta. Välikertomuksessa on
lisäksi annettava tietoja seuraavista: (a)
koordinoidun yksilöllisten palvelujen paketin ja
siihen liittyvien menojen kuvaus, mukaan luettuna paketin täydentävyys
suhteessa muista kansallisista lähteistä tai unionin rahastoista rahoitettuihin
toimenpiteisiin samoin kuin tiedot toimista, jotka ovat asianomaisille
yrityksille pakollisia kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan (b)
kuvaus kansallisten, alueellisten tai paikallisten
viranomaisten, unionin rahastojen, työmarkkinaosapuolten ja yritysten
toteuttamista ja suunnittelemista toimista mukaan luettuna arvio siitä, miten
niillä edesautetaan työntekijöiden integroitumista uudelleen työelämään tai
uuteen toimintaan siirtymistä. 2.
Jäsenvaltion on viimeistään kuuden kuukauden
kuluttua 16 artiklan 4 kohdassa vahvistetun määräajan päättymisestä
toimitettava komissiolle rahoitustuen käytöstä loppukertomus, jossa annetaan
tiedot toimien tyypistä ja tärkeimmistä tuloksista, luonnehdinta kohteena
olevista työntekijöistä ja heidän työllisyystilanteestaan sekä selvitys, jossa
perustellaan menot ja osoitetaan mahdollisuuksien mukaan toimien täydentävyys
ESR:n rahoittamien toimien kanssa. 3.
Komissio päättää rahoitustuen viimeistään kuuden
kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut kaikki 2 kohdassa vaaditut tiedot,
määrittämällä rahoitustuen lopullisen määrän ja jäsenvaltion maksettavaksi
mahdollisesti jäävän määrän 22 artiklan mukaisesti. 19 artikla
Kaksivuotiskertomus 1.
Komissio esittää joka toisen vuoden elokuun 1
päivään mennessä ja ensimmäisen kerran vuonna 2015 Euroopan parlamentille ja
neuvostolle tämän asetuksen ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 mukaisista kahtena
edellisenä vuonna toteutetuista toimista kertomuksen, jossa tarkastellaan sekä
toimien määrää että niiden laatua. Kertomuksessa käsitellään pääasiassa EGR:n
avulla saatuja tuloksia, ja siinä on oltava tiedot esitetyistä hakemuksista,
tehdyistä päätöksistä, rahoitetuista toimista, mukaan luettuna niiden
täydentävyys muista unionin rahastoista, erityisesti Euroopan
sosiaalirahastosta (ESR) ja Euroopan maaseudun kehittämisen
maatalousrahastosta, (maaseuturahasto) rahoitettujen toimien kanssa, ja
myönnetyn rahoitustuen päättämisestä. Siinä olisi oltava tiedot myös niistä
hakemuksista, jotka on hylätty tai joita on supistettu riittämättömien
määrärahojen vuoksi tai siksi, että ne eivät ole olleet tukikelpoisia. 2.
Kertomus toimitetaan tiedoksi Euroopan talous- ja
sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja työmarkkinaosapuolille. 20 artikla
Arviointi 1.
Komissio toteuttaa oma-aloitteisesti ja läheisessä
yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa (a)
30 päivään kesäkuuta 2018 mennessä
väliarvioinnin saavutettujen tulosten vaikuttavuudesta ja kestävyydestä (b)
31 päivään joulukuuta 2022 mennessä
jälkiarvioinnin, johon osallistuu ulkopuolisia asiantuntijoita, EGR:n
vaikutusten ja sen tuoman lisäarvon mittaamiseksi. 2.
Arvioinnin tulokset toimitetaan tiedoksi Euroopan
parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden
komitealle ja työmarkkinaosapuolille. 21 artikla
Hallinnointi ja varainhoidon
valvonta 1.
Rajoittamatta komissiolle kuuluvaa vastuuta
Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta jäsenvaltioiden on oltava
ensisijaisesti vastuussa EGR:n tukemien toimien hallinnoinnista ja toimien
varainhoidon valvonnasta. Tätä varten niiden toteuttamiin toimenpiteisiin on
kuuluttava seuraavat: (a)
Tarkistetaan, että hallinnointi- ja
valvontajärjestelyt on perustettu ja että niitä toteutetaan tavalla, jolla
varmistetaan, että unionin varoja käytetään tehokkaasti ja oikein moitteettoman
varainhoidon periaatteiden mukaisesti. (b)
Tarkistetaan, että rahoitetut toimet on toteutettu
asianmukaisesti. (c)
Varmistetaan, että rahoitetut menot perustuvat
todennettaviin tositteisiin ja että ne ovat moitteettomat ja säännönmukaiset. (d)
Estetään, todetaan ja korjataan
sääntöjenvastaisuudet, kuten [Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan
sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja
asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta … annetussa Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetuksessa (EU) N:o …/…], säädetään, ja peritään takaisin
aiheettomasti maksetut rahamäärät viivästyskorkoineen Jäsenvaltioiden on
ilmoitettava tällaisista sääntöjenvastaisuuksista komissiolle ja tiedotettava
sille hallinnollisten ja oikeudellisten menettelyiden etenemisestä. 2.
Jäsenvaltioiden on nimettävä hyväksytyt elimet,
jotka vastaavat EGR:stä tuettujen toimien asianmukaisesta hallinnoinnista ja
valvonnasta varainhoitoasetuksen 56 artiklan ja rakennerahastoista annetussa
yleisasetuksessa vahvistettujen perusteiden ja menettelyjen mukaisesti. Näiden
hyväksyttyjen elinten on seuraavan varainhoitovuoden helmikuun 1 päivään
mennessä toimitettava komissiolle varainhoitoasetuksen 56 artiklan 5 kohdassa
tarkoitetut tiedot. 3.
Jäsenvaltion on tehtävä vaaditut rahoitukselliset
korjaukset, jos on todettu sääntöjenvastaisuus. Jäsenvaltioiden tekemien
korjausten on koostuttava unionin tuen peruuttamisesta kokonaan tai osittain.
Jäsenvaltion on perittävä takaisin kaikki todetun sääntöjenvastaisuuden vuoksi
menetetyt rahamäärät, maksettava ne takaisin Euroopan komissiolle ja, jos
asianomainen jäsenvaltio ei maksa rahamäärää takaisin sallitussa ajassa,
maksettava viivästyskorko. 4.
Komissio ryhtyy Euroopan unionin yleisen
talousarvion toteuttamisesta vastuullisena kaikkiin tarvittaviin
toimenpiteisiin tarkistaakseen, että rahoitetut toimet on toteutettu
moitteettoman ja tehokkaan varainhoidon periaatteiden mukaisesti.
Hakijajäsenvaltion velvollisuus on varmistaa, että sillä on kitkattomasti
toimivat hallinnointi- ja valvontajärjestelmät. Komissio tarkistaa, että
tällaiset järjestelmät ovat todella olemassa. Rajoittamatta tilintarkastustuomioistuimen
valtuuksia tai jäsenvaltion kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten
määräysten mukaisesti suorittamia tarkastuksia komission virkamiehet tai muut
sen palveluksessa olevat voivat tätä tarkoitusta varten kohdistaa rahastosta
rahoitettuihin toimiin vähintään yhden työpäivän varoitusajalla paikalla
tehtäviä tarkastuksia, otantatarkastukset mukaan luettuina. Komissio ilmoittaa
asiasta hakijajäsenvaltiolle saadakseen kaiken tarvittavan avun. Asianomaisen
jäsenvaltion virkamiehet tai muut sen palveluksessa olevat voivat osallistua
tällaisiin tarkastuksiin. 5.
Jäsenvaltion on varmistettava, että kaikki
aiheutuneita menoja koskevat tositteet säilytetään komission ja
tilintarkastustuomioistuimen saatavilla kolmen vuoden ajan sen jälkeen, kun
EGR:ltä saadun rahoitustuen tilit on päätetty. 22 artikla
Rahoitustuen takaisinmaksu 1.
Tapauksissa, joissa toimen toteutuneiden
kustannusten määrä on vähäisempi kuin arvioitu määrä, joka on ilmoitettu 15
artiklan mukaisesti, komissio vaatii jäsenvaltiota maksamaan takaisin vastaavan
määrän saadusta rahoitustuesta. 2.
Jos jäsenvaltio ei noudata velvollisuuksia, jotka
on ilmoitettu rahoitustukea koskevassa päätöksessä, komissio ryhtyy
tarvittaviin toimenpiteisiin eli antaa päätöksen täytäntöönpanosäädöksen
muodossa vaatiakseen jäsenvaltiota maksamaan takaisin kaiken saadun
rahoitustuen tai osan siitä. 3.
Ennen 1 tai 2 kohdan mukaisen päätöksen antamista
komissio tutkii tapauksen asianmukaisesti ja myöntää jäsenvaltiolle erityisen
määräajan, jonka kuluessa se voi esittää huomautuksensa. 4.
Jos komissio toteaa tarpeelliset tarkistukset
loppuun saatettuaan, että jäsenvaltio ei noudata sille 21 artiklan 1 kohdan
nojalla kuuluvia velvollisuuksia, se päättää, jos sopimukseen ei ole päästy
eikä jäsenvaltio ole tehnyt korjauksia komission asettamassa määräajassa, ja
ottaen huomioon jäsenvaltion mahdollisesti esittämät huomautukset, kolmen
kuukauden kuluessa edellä mainitun määräajan päättymisestä vaadittujen
rahoituksellisten korjausten tekemisestä peruuttamalla kaiken asianomaiselle
toimelle EGR:stä annetun tuen tai osan siitä. Mahdollinen havaitun
sääntöjenvastaisuuden tuloksena menetetty rahamäärä peritään takaisin ja, jos
hakijajäsenvaltio ei maksa kyseistä rahamäärää takaisin sallitussa ajassa,
siitä on maksettava viivästyskorko. 23 artikla
Maataloustuottajille
myönnettävään tukeen liittyvä varainhoito Poiketen siitä, mitä 21 ja 22 artiklassa
säädetään, maataloustuottajille myönnettävää tukea hallinnoidaan ja valvotaan
yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta
annetun asetuksen (EY) N:o ... ... ... ... mukaisesti. 24 artikla
Siirretyn säädösvallan
käyttäminen 1.
Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja
säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin. 2.
Tässä artiklassa tarkoitettu säädösvalta siirretään
määräämättömäksi ajaksi tämän asetuksen voimaantulospäivästä. 3.
Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin
tahansa peruuttaa 4 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa
päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää
seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa
lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei
vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. 4.
Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen,
komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja
neuvostolle. 5.
Edellä olevan 4 artiklan 3 kohdan nojalla annettu
delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai
neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on
annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa
sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun
määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta
säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa
jatketaan kahdella kuukaudella. 25 artikla
Kumoaminen Kumotaan asetus (EY) N:o 1927/2006 1 päivästä
tammikuuta 2014. Asetusta sovelletaan edelleen hakemuksiin,
jotka on toimitettu viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013. 26 artikla
Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan
kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan
unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan kaikkiin 1 päivän tammikuuta
2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana toimitettuihin hakemuksiin. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava,
ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston
puolesta Puhemies Puheenjohtaja SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ
RAHOITUSSELVITYS 1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi 1.2. Toimintalohko(t)
toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 1.3. Ehdotuksen/aloitteen
luonne 1.4. Tavoitteet
1.5. Ehdotuksen/aloitteen
perustelut 1.6. Toiminnan
ja sen rahoitusvaikutusten kesto 1.7. Hallinnointitapa
(hallinnointitavat) 2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta-
ja raportointisäännöt 2.2. Hallinnointi-
ja valvontajärjestelmä 2.3. Toimenpiteet
petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT
RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen
tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 3.2. Arvioidut
vaikutukset menoihin 3.2.1. Yhteenveto
arvioiduista vaikutuksista menoihin 3.2.2. Arvioidut
vaikutukset toimintamäärärahoihin 3.2.3. Arvioidut
vaikutukset hallintomäärärahoihin 3.2.4. Yhteensopivuus
nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 3.2.5. Ulkopuolisten
tahojen osallistuminen rahoitukseen 3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN
LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS
1.
PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA
1.1.
Ehdotuksen/aloitteen nimi
Ehdotus:
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan globalisaatiorahastosta
2014–2020
1.2.
Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja
budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[27]
Toiminnot
toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä: Euroopan
globalisaatiorahasto EMPL-pääosaston vuoden 2010 hallintosuunnitelman
mukaisesti
1.3.
Ehdotuksen/aloitteen luonne
¨ Ehdotus/aloite
liittyy uuteen toimeen. ¨ Ehdotus/aloite
liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen.[28] X Ehdotus/aloite
liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen. ¨ Ehdotus/aloite
liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.
1.4.
Tavoitteet
1.4.1.
Komission monivuotinen strateginen tavoite
(monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista
ehdotus/aloite tukee
Ehdotus
liittyy tiedonantoon Eurooppa 2020 ‑strategiaa tukeva talousarvio,
joka sisältää monivuotisen rahoituskehyksen vuosiksi 2014–2020
1.4.2.
Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto
(toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä
Erityistavoite nro 1: Pidetään yllä
maailmankaupan rakenteellisten muutosten tai odottamattomien kriisien
seurauksena työttömiksi jääneiden työntekijöiden osallistumista
työmarkkinoille. Erityistavoite nro 2: Otetaan EGR:n toiminta-alaan
mukaan määräaikaiset työntekijät ja vuokratyöntekijät. Erityistavoite nro 3: Otetaan mukaan mikro-
sekä pienten ja keskisuurten yritysten omistaja-johtajat ja itsenäiset
ammatinharjoittajat (myös maataloustuottajat). Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja
budjetointijärjestelmässä: Euroopan
globalisaatiorahasto (EGR)
1.4.3.
Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset
Selvitys siitä, miten
ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän
tilanteeseen Ehdotuksen
avulla Euroopan unioni voi edelleen myöntää 50 prosentin suuruista EGR:n
rahoitustukea aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, joita kohdistetaan
työntekijöihin, jotka ovat jääneet työttömiksi kauppaan liittyvän
globalisaation ja odottamattomien kriisien seurauksena. Rahoitusosuus voidaan
nostaa 65 prosenttiin, kun kyse on jäsenvaltioista, joiden alueella ainakin
yksi NUTS II ‑tason alue on tukikelpoinen rakennerahastojen
lähentymisperiaatteen mukaisesti. Tukikelpoista kohderyhmää laajennetaan
sisällyttämällä siihen määräaikaiset työntekijät, vuokratyöntekijät ja mikro-
sekä pienten ja keskisuurten yritysten omistaja-johtajat sekä itsenäiset
ammatinharjoittajat (myös maataloustuottajat).
1.4.4.
Tulos- ja vaikutusindikaattorit
Selvitys siitä,
millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan –
Saatujen EGR-tukihakemusten määrä –
EGR-tuen kohteena olevien vähennettyjen työntekijöiden määrä –
EGR:stä tuettujen toimenpiteiden avulla takaisin työelämään integroitujen
vähennettyjen työntekijöiden määrä
1.5.
Ehdotuksen/aloitteen perustelut
1.5.1.
Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan
lyhyellä tai pitkällä aikavälillä
Euroopan
globalisaatiorahaston perustamisesta annettua asetusta (EY) N:o 1927/2006 on
tarkistettava vuoden 2013 loppuun mennessä. Ehdotetulla asetuksella tehtävän
tarkistuksen myötä rahasto pystyy jatkamaan toimintaansa monivuotisen
rahoituskehyksen 2014–2020 ajan, laajentamaan toiminta-alaansa ottamalla mukaan
lisää tukikelpoisia kohderyhmiä sekä muuttamaan eräitä teknisiä seikkoja toimintansa
parantamiseksi.
1.5.2.
Unionin osallistumisesta saatava lisäarvo
Unionin
osallistumisella EGR:n kautta voidaan täydentää kansallista tukea kaupan
globalisoitumisen ja odottamattomien kriisien seurauksena vähennettyjen
työntekijöiden integroimiseksi takaisin työelämään. Tähän mennessä EGR:n tuesta
saadut kokemukset osoittavat, että unionin osallistumisella voidaan antaa
räätälöidympää ja pitempiaikaista tukea, joka sisältää usein toimenpiteitä,
joita ei olisi toteutettu ilman EGR:ää.
1.5.3.
Vastaavista toimista saadut kokemukset
Ks.
perusteluissa esitetyt asetuksesta (EY) N:o 1927/2006 saadut kokemukset.
1.5.4.
Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden
kanssa ja mahdolliset synergiaedut
EGR
ja Euroopan sosiaalirahasto ovat yhteensopivia välineitä ja tarjoavat yhdessä
synergiaetuja.
1.6.
Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto
–
X Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on
rajattu. –
X Ehdotus/aloite on
voimassa 1. tammikuuta 2014 ja 31. joulukuuta 2020 välisen ajan. –
¨ Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV. ¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa
ei ole rajattu. –
Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna
VVVV, –
minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.
1.7.
Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[29]
¨ Komissio hallinnoi suoraan keskitetysti
¨ Välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty –
¨ toimeenpanovirastoille –
¨ yhteisöjen perustamille elimille[30]
–
¨ kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun
tehtäviä hoitaville elimille –
¨ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan
unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään
varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä X hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ¨ hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa ¨ hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava) Jos käytetään useampaa
kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava
lisätietoja. Huomautukset:
2.
HALLINNOINTI
2.1.
Seuranta- ja raportointisäännöt
Ilmoitetaan
sovellettavat aikavälit ja edellytykset Ehdotetun
asetuksen 19 artiklan mukaan komissio esittää vuosittain Euroopan parlamentille
ja neuvostolle tämän asetuksen mukaisista kahtena edellisenä vuonna
toteutetuista toimista kertomuksen, jossa tarkastellaan sekä toimien määrää
että niiden laatua. Kertomus sisältää muun muassa komission huomiot kyseisinä
vuosina toteutetusta valvonnasta. Ehdotetun
asetuksen 20 artiklan mukaisesti komissio tekee ennen kesäkuun 2018 loppua
väliarvioinnin EGR:n puitteissa saavutettujen tulosten vaikuttavuudesta ja
kestävyydestä tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Komissio tekee 31.
joulukuuta 2022 mennessä ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella
jälkiarvioinnin, jolla mitataan EGR:n vaikutukset ja sen tuoma lisäarvo.
2.2.
Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä
2.2.1.
Todetut riskit
Riskit
liittyvät yhteisön varojen yhteiseen hallinnointiin.
2.2.2.
Valvontamenetelmä(t)
Hallinnointiin
ja varainhoidon valvontaan sovellettavat vaatimukset vahvistetaan ehdotetun
asetuksen 20 artiklassa.
2.3.
Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien
ehkäisemiseksi
Ilmoitetaan käytössä
olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet Sääntöjenvastaisuuksien
estämiseen, toteamiseen ja korjaamiseen liittyvät toimenpiteet vahvistetaan
ehdotetun asetuksen 20 artiklan 1 kohdan d alakohdassa ja 2 kohdassa.
3.
EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET
3.1.
Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen
otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat
· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja
budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä Moniv. rahoituskehyksen otsake || Budjettikohta || Menolaji || Rahoitusosuudet Numero [Kuvaus…...….] || JM/EI-JM[31] || EFTA-mailta[32] || ehdokas-mailta[33] || kolmansilta mailta || varainhoito-asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet Ei sovelleta || 04.0501 Euroopan globalisaatiorahasto 04 010414 Euroopan globalisaatiorahasto – Hallintomenot 40 0243 Varaus Euroopan globalisaatiorahastoa varten || JM || EI || EI || EI || EI · Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat Monivuotisen
rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä Moniv. rahoituskehyksen otsake || Budjettikohta || Menolaji || Rahoitusosuudet Numero [Otsake……………………………………..] || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokasmailta || kolmansilta mailta || varainhoito-asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet Ei sovelleta || PO AGRI esittää uutta budjettikohtaa EGR:n osan täytäntöönpanoa varten || [JM…] || EI || EI || EI || EI
3.2.
Arvioidut vaikutukset menoihin
3.2.1.
Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || Numero || PO: EMPL || || || Vuosi 2014[34] || Vuosi 2015 || YHTEENSÄ Toimintamäärärahat (p.m) || || || Budjettikohdan numero || Sitoumukset || (1) || || || Maksut || (2) || || || Budjettikohdan numero || Sitoumukset || (1a) || || || Maksut || (2a) || || || Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[35] || || || Budjettikohdan numero || || (3) || || || EMPL-pääosaston määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a +3 || || || Maksut || =2+2a +3 || || || Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || || || Maksut || (5) || || || Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || || Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN EMPL kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =4+ 6 || || || Maksut || =5+ 6 || || || Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan
otsakkeeseen: Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || || || Maksut || (5) || || || Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || || Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (viitemäärä) || Sitoumukset || =4+ 6 || || || Maksut || =5+ 6 || || || Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || ”Hallintomenot” milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) || || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuodet 2017–2020 || YHTEENSÄ PO: EMPL + AGRI || Henkilöresurssit || 1,271 || 1,271 || 1,271 || 1,271 vuodessa || 8,897 || Muut hallintomenot || 0,140 || 0,140 || 0,140 || 0,140 vuodessa || 0,98 || YHTEENSÄ || || 1,411 || 1,411 || 1,411 || 1,411 vuodessa || 9,877 || Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || || || milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) || || || Vuosi n[36] || Vuosi n+1 || YHTEENSÄ Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || || || Maksut || || ||
3.2.2.
Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin
–
X Ehdotus/aloite ei
edellytä toimintamäärärahoja. –
¨ Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti: Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen
desimaalin tarkkuudella) Tavoitteet ja tuotokset ò || || || Vuosi 2014 || Vuodet 2015-2020 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ || || Tyyppi[37] || Keskimääräiset kustannukset || Lukumäärä || Kustannukset || Lukumäärä || Kustannukset || Lukumäärä || Kustannukset || Lukumäärä || Kustannukset || Lukumäärä || Kustannukset || Lukumäärä yhteensä || Kustannukset yhteensä || ERITYISTAVOITE 1[38]… || || || || || || || || || || || || || - tuotos || || || || || || || || || || || || || || || - tuotos || || || || || || || || || || || || || || || - tuotos || || || || || || || || || || || || || || || Välisumma erityistavoite 1 || || || || || || || || || || || || || ERITYISTAVOITE 2… || || || || || || || || || || || || || - tuotos || || || || || || || || || || || || || || || Välisumma erityistavoite 2 || || || || || || || || || || || || || KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || || || || || || || || || || || ||
3.2.3.
Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin
3.2.3.1.
Yhteenveto
–
Ehdotus/aloite ei edellytä
hallintomäärärahoja. –
Ö Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti: milj. euroa (kolmen
desimaalin tarkkuudella) || Vuosi 2014[39] || Vuosi 2015 || Vuodet 2016–2020 || YHTEENSÄ Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || Henkilöresurssit || 1,271 || 1,271 || 1,271 vuodessa || 8,897 Muut hallintomenot || 0,14 || 0,14 || 0,14 vuodessa || 0,98 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 1,411 || 1,411 || 1,411 vuodessa || 9,877 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät[40] || || || || Henkilöresurssit || || || Muut hallintomenot || || || Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || || || YHTEENSÄ || || || || || ||
3.2.3.2.
Henkilöresurssien arvioitu tarve
–
¨ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja. –
X Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti: Arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden
desimaalin tarkkuudella) || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Sama vuosille 2016–2020 04 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot) || 9 || 9 || Sama XX 01 01 02 (lähetystöt) || || XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || 10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || 04 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 2 || 2 XX 01 02 02 (lähetystöjen sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat) || || XX 01 04 yy[41] || – päätoimipaikassa[42] || || – lähetystöissä || || XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || 10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || Muu budjettikohta (mikä?) || || YHTEENSÄ || 11 || 11 || || 11 || XX viittaa
kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon. Henkilöresurssien ja hallintomäärärahojen tarve
katetaan tämän toimen hallinnointiin jo myönnetyistä ja/tai pääosaston sisällä
uudelleen kohdennetuista määrärahoista, joita täydennetään tapauksen mukaan
muilla mahdollisilla osuuksilla, joita hallinnoivalle pääosastolle voidaan
myöntää vuosittaisessa jakomenettelyssä talousarviorajoitukset huomioon ottaen. Kuvaus henkilöstön
tehtävistä: Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Ulkopuolinen henkilöstö ||
3.2.4.
Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen
rahoituskehyksen kanssa
–
X Ehdotus/aloite on
nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen. –
¨ Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen
rahoitussuunnitelman muuttamista. Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista
muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät Ei
sovelleta –
¨ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista
tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.[43] Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös
kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät Ei
sovelleta
3.2.5.
Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen
–
X Ehdotuksen/aloitteen
rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja. –
Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu
ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio): määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin
tarkkuudella) || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || Yhteensä Rahoitukseen osallistuva taho || || || || || || Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || || || || || ||
3.3.
Arvioidut vaikutukset tuloihin
–
X Ehdotuksella/aloitteella
ei ole vaikutuksia tuloihin. –
¨ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti: ¨ vaikutukset omiin varoihin ¨ vaikutukset sekalaisiin tuloihin milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoito–vuonna || || Vuosi 2012 || Vuosi 2013 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || Momentti …. || || || || || || || Vastaavat menopuolen
budjettikohdat käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen
tapauksessa: Ei
sovelleta Selvitys tuloihin
kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä Ei
sovelleta [1] KOM(2011)
500 lopullinen, 29.6.2011. [2] EUVL L 406,
30.12.2006, s. 1. [3] KOM(2008)
800 lopullinen, 26.11.2008. [4] Asetus
(EY) N:o 546/2009, EUVL L 167, 29.6.2009, s. 26. [5] KOM(2011)
336 lopullinen, 10.6.2011. [6] KOM(2011)
403 lopullinen, 29.6.2011. [7] KOM(2011)
500 lopullinen, 29.6.2011. [8] KOM(2010)
2020 lopullinen, 3.3.2010. [9] Ks.
http://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=en&catId=326&eventsId=320&furtherEvents=yes. [10] Ks.
http://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=en&catId=326&eventsId=323&furtherEvents=yes. [11] Ks.
http://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=6578&langId=en. [12] Ks.
http://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=en&catId=326&eventsId=285&furtherEvents=yes. [13] Ks.
http://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=en&catId=326&eventsId=330&furtherEvents=yes. [14] SEC(2011)
xxx [15] SEC(2011)
yyy. [16] KOM(2011)
403 lopullinen, 29.6.2011. [17] EUVL
C […], […], s. […]. [18] EUVL
C […], […], s. […]. [19] EUVL L 48,
22.2.2008, s. 82. [20] KOM(2011)
500 lopullinen, 29.6.2011. [21] EUVL L 167,
29.6.2009, s. 27. [22] KOM(2011)
403 lopullinen, 29.6.2011. [23] EUVL
L. [24] EYVL L 175,
10.7.1999, s. 43. [25] EUVL L 327,
5.12.2008, s. 9. [26] EYVL L 225,
12.8.1998, s. 16. [27] ABM:
toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi. [28] Sellaisina
kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a
ja b alakohdassa. [29] Kuvaukset
eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla
budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html. [30] Sellaisina
kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa. [31] JM
= jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat. [32] EFTA:
Euroopan vapaakauppaliitto. [33] Ehdokasmaat
ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat. [34] Vuosi
n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. [35] Tekninen
ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen
liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora
tutkimustoiminta. [36] Vuosi
n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. [37] Tuotokset
ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluja (esim. rahoitettujen
opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit). [38] Kuten
kuvattu kohdassa 1.4.2. ”Erityistavoite/-tavoitteet…”. [39] Vuosi
n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. [40] Tekninen
ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen
liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora
tutkimustoiminta. [41] Toimintamäärärahoista
katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat). [42] Etenkin
rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto
(maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto. [43] Katso
toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.