52011PC0580

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti (hakemus EGF/2011/004 EL/ALDI Hellas, Kreikka) /* KOM/2011/0580 lopullinen */


PERUSTELUT

Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[1] 28 kohdan mukaisesti Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) voidaan ottaa joustovälineen avulla käyttöön vuosittain enintään 500 miljoonaa euroa ylittämällä rahoituskehyksen asianomaisten otsakkeiden enimmäismäärät.

Rahastosta myönnettävään rahoitustukeen sovellettavista säännöistä säädetään Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta 20. joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1927/2006[2].

Kreikka toimitti 10. toukokuuta 2011 hakemuksen EGF/2011/004 EL/ALDI Hellas EGR:n rahoitustuen saamiseksi sen jälkeen, kun ALDI Hellas Supermarket Holding EPE & Assoc. E.E. ja yksi toimittaja – Thessaloniki Logistics S.A. – olivat vähentäneet työntekijöitä Kreikassa.

Tutkittuaan hakemuksen perusteellisesti komissio on tullut asetuksen (EY) N:o 1927/2006 10 artiklan mukaisesti siihen tulokseen, että asetuksessa säädetyt edellytykset rahoitustuen saamiseksi täyttyvät.

HAKEMUKSEN TIIVISTELMÄ JA ANALYYSI

Keskeiset tiedot: ||

EGR-viitenumero || EGF/2011/004

Jäsenvaltio || Kreikka

2 artikla || a)

Ensisijainen yritys || ALDI Hellas Supermarket Holding EPE & Assoc. E.E.

Toimittajat ja jatkojalostajat || 1

Viiteajanjakso || 4.11.2010 – 4.3.2011

Yksilöllisten palvelujen tarjoamisen aloittamispäivä || 1.7.2011

Hakemuksen päivämäärä || 10.5.2011

Työntekijävähennykset viiteajanjaksolla || 554

Työntekijävähennykset ennen viiteajanjaksoa ja sen jälkeen || 88

Tukikelpoiset työntekijävähennykset yhteensä || 642

Tuen kohteena olevat vähennetyt työntekijät || 642

Yksilöllisten palvelujen kustannukset euroina || 4 266 000

EGR:n täytäntöönpanokustannukset[3] euroina || 224 000

EGR:n täytäntöönpanokustannukset prosentteina || 4,99

Kokonaisbudjetti euroina || 4 490 000

EGR:n tuki euroina (65 %) || 2 918 500

1. Hakemus esitettiin komissiolle 10. toukokuuta 2011, ja sitä täydennettiin lisätiedoin 22. kesäkuuta 2011 asti.

2. Hakemus täyttää asetuksen (EY) N:o 1927/2006 2 artiklan a alakohdassa esitetyt EGR:n rahoitustuen myöntämisen edellytykset, ja se tehtiin saman asetuksen 5 artiklassa säädetyssä kymmenen viikon määräajassa.

Yhteys työntekijävähennysten ja globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välillä

3. Työntekijävähennysten ja maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välisen yhteyden osoittamiseksi Kreikka esittää, että rahoitus- ja talouskriisi on aiheuttanut tuhoisia seurauksia Kreikan taloudelle ja että kriisin vuoksi Kreikan hallitus on joutunut toteuttamaan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on muun muassa lisätä verotuloja, keventää julkisia menoja ja alentaa julkisen sektorin palkkoja. Lisäksi yksityisellä sektorilla keskimääräiset tulot ovat laskeneet, kun on pyritty lisäämään Kreikan talouden kilpailukykyä. Alentunut tulotaso on johtanut suoraan kulutuksen vähenemiseen. Kreikassa yksityiset kulutusmenot noudattivat vuonna 2009 samaa laskusuuntausta kuin EU27-maiden keskiarvo. Vuonna 2010 yksityinen kulutus elpyi EU27-tasolla, kun taas Kreikassa se väheni jopa enemmän kuin edellisenä vuonna.

Yksityiset kulutusmenot (muutos prosentteina verrattuna edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen)[4]

|| 2009 || 2010

|| Q1 || Q2 || Q3 || Q4 || Q1 || Q2 || Q3 || Q4

EU-27 || −2,3 || −2,2 || −1,8 || −0,5 || 0,4 || 0,7 || 1,2 || 1,0

EL || −1,6 || −2,6 || −2,4 || −2,2 || 1,0 || −5,0 || −5,6 || −8,6

4. Yksityisen kulutuksen supistuminen on koetellut vakavasti vähittäiskaupan alaa ja erityisesti supermarketteja. Kreikka viittaa Nielsenin tietoihin kokonaisliikevaihdon laskusta. Niiden mukaan liikevaihto oli vuonna 2009 yhteensä 8,5 miljardia euroa ja vuonna 2010 yhteensä 7,9 miljardia euroa. Seurauksena on ollut konkursseja (esimerkiksi Atlantic, joka on markkinaosuudeltaan viidenneksi suurin supermarketketju Kreikassa) ja yritysostoja (esimerkiksi DIA Hellas, jonka osti Kreikan suurin supermarketketju Carrefour-Marinopoulos, ja PLUS Hellas, jonka osti maan toiseksi suurin supermarketketju AB Vassilopoulos).

5. Kun kriisin vaikutukset asiakaskunnan tulotasoon alkoivat näkyä, suurimmat supermarketketjut muuttivat myyntistrategiaansa ja lisäsivät ketjun omalla tuotemerkillä myytävien tuotteiden osuutta myynnissä. Tämä myyntistrategian muutos oli myös edellä mainittujen yritysostojen taustalla. Omalla tuotemerkillä myytävien tuotteiden myynti oli vuonna 2010 yhteensä 15 prosenttia supermarkettien kokonaismyynnistä. Kahdella johtavalla supermarketketjulla, Carrefour-Marinopouloksella ja AB Vassilopouloksella, oli kummallakin valikoimissaan omalla tuotemerkillä myytäviä tuotteita 2 200 tuotenimikettä, ja kyseisten tuotteiden osuus niiden tuotevalikoimasta oli 20 prosenttia. Muut supermarketketjut, ALDI mukaan luettuna, eivät pystyneet muuttamaan strategiaansa ketjun omalla tuotemerkillä myytävien tuotteiden suuntaan, ja niiden liikevaihto on kärsinyt tästä.

6. Kriisistä johtuva tulojen väheneminen johti myös vähittäismyyntivolyymin pienentymiseen, joka oli Kreikassa voimakkaampaa kuin EU27-maissa keskimäärin.

Vähittäiskaupan määrä (muutos prosentteina verrattuna edellisvuoden vastaavaan kuukauteen)[5]

2009

|| tam­mi­kuu || hel­mi­kuu || maa­lis­kuu || huh­ti­kuu || tou­ko­kuu || kesä­kuu || hei­nä­kuu || elo­kuu || syys­kuu || loka­kuu || mar­ras­kuu || jou­lu­kuu

EU-27 || −1,2 || −3,7 || −2,4 || −1,2 || −3,2 || −1,5 || −1,3 || −1,6 || −2,7 || −0,9 || −1,6 || −0,2

EL || −10,2 || −13,3 || −18,7 || −14,9 || −14,4 || −14,2 || −10,2 || −4,5 || −8,9 || −15,4 || −11,0 || −0,2

2010

|| tam­mi­kuu || hel­mi­kuu || maa­lis­kuu || huh­ti­kuu || tou­ko­kuu || kesä­kuu || hei­nä­kuu || elo­kuu || syys­kuu || loka­kuu || mar­ras­kuu || jou­lu­kuu

EU-27 || −1,4 || 0,0 || 1,6 || −0,9 || −1,0 || 1,4 || 1,3 || 1,3 || 1,4 || 1,1 || 1,3 || 0,3

EL || 6,0 || 1,9 || 9,8 || −5,8 || −7,0 || −4,5 || −9,3 || −11,8 || −10,5 || −8,1 || −11,7 || −19,4

7. ALDI päätti Kreikan investoinneistaan ajankohtana, jona vähittäiskaupan alan kasvu oli voimakasta (13 prosenttia vuosina 1992–2009) ja Kreikan BKT:n henkeä kohti (83 prosenttia EU:n BKT:stä vuonna 1999) odotettiin kasvavan 93 prosenttiin EU:n keskimääräisestä BKT:stä vuonna 2006. Kehitysnäkymät ja niihin liittyvät odotukset muuttuivat perinpohjaisesti talous- ja rahoituskriisin takia. ALDI Hellaksen vuosien 2005–2010 kumulatiivinen tappio oli 181 595 000 euroa. Yhteensä 58 prosenttia tästä tappiosta syntyi kahtena vuotena: 2008 ja 2009.

Vähennettyjen työntekijöiden määrän ja 2 artiklan a alakohdan mukaisten kriteerien täyttymisen osoittaminen

8. Kreikan hakemus perustuu asetuksen (EY) N:o 1927/2006 2 artiklan a alakohdan toimintakriteeriin, joka edellyttää vähintään 500 työntekijän vähentämistä neljän kuukauden aikana jäsenvaltiossa sijaitsevasta yhdestä yrityksestä, mukaan luettuina työntekijät, jotka vähennetään sen toimittajien ja jatkojalostajien palveluksesta.

9. Hakemuksessa todetaan, että ALDI Hellas Supermarket Holding EPE & Assoc. E.E. ja yksi toimittaja – Thessaloniki Logistics S.A. – vähensivät neljän kuukauden viiteajanjaksolla 4. marraskuuta 2010 – 4. maaliskuuta 2011 554 työntekijää, minkä lisäksi ALDI vähensi viiteajanjakson ulkopuolella vielä 88 työntekijää; viimeksi mainittu työntekijävähennys liittyy samaan joukkoirtisanomiseen ja tilanteeseen, joka aiheutti viiteajanjaksolla tapahtuneet työntekijävähennykset. Näistä työntekijävähennyksistä 67 on laskettu asetuksen (EY) N:o 1927/2006 2 artiklan toisen kohdan ensimmäisen luetelmakohdan säännösten mukaisesti. Lisäksi 575 työntekijävähennystä on laskettu saman kohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti.

Selvitys työntekijävähennysten ennakoimattomasta luonteesta

10. Kreikan viranomaiset toteavat, että kun ALDI aloitti toiminnan Kreikassa (2005–2006), yrityksen oli kymmenen vuoden toimintasuunnitelmansa mukaan määrä perustaa 300–400 myymälää ja kolme logistiikkakeskusta (Ateena, Thessaloniki ja Patras) kymmenvuotiskauden loppuun mennessä ja tehdä 1,2–1,8 miljardin euron investoinnit. Thessalonikiin rakennettiin logistiikkakeskus, jonka toimituskapasiteetti on 150 myymälää, ja toisen logistiikkakeskuksen (Patras) rakentamista koskevat suunnitelmat edistyivät (ALDI Hellas oli ostanut rakennusmaata 3 miljoonalla eurolla). Lisäksi vuosina 2008–2010 ALDI Hellas jatkoi uusien myymälöiden perustamista, joskin suunniteltua vähäisemmässä määrin.

11. Kun yritys 16. heinäkuuta 2010 ilmoitti, että mittakaavaetuja on – kriisistä johtuvan markkinatilanteen vuoksi – mahdotonta saavuttaa ja että se aikoo sen vuoksi keskeyttää kymmenvuotissuunnitelman toteuttamisen ja sulkea kaikki myymälänsä, uutinen tuli täytenä yllätyksenä sekä työntekijöille että Kreikan viranomaisille.

Tiedot työntekijävähennyksiä tekevistä yrityksistä ja tuen kohteena olevista työntekijöistä

12. Hakemus koskee 642:ta työntekijää, jotka on irtisanottu seuraavissa yrityksissä:

Yritykset ja irtisanottujen lukumäärä

ALDI Hellas Supermarket Holding EPE & Assoc. E.E. || 569

Thessaloniki Logistics || 73

Yritysten kokonaismäärä: 2 || Irtisanottujen kokonaismäärä: 642

13. Yhteensä 642 työntekijävähennyksestä 554 ajoittui viiteajanjaksolle, ja 88 toteutettiin ennen viiteajanjaksoa, mutta ne ovat asetuksen (EY) N:o 1927/2006 3a artiklan b alakohdan mukaisesti oikeutettuja tukeen. Kaikki 642 vähennettyä työntekijää ovat EGR-tuen kohteena.

14. Tuen kohteena olevat työntekijät voidaan jaotella seuraavasti:

Ryhmä || Lukumäärä || Prosenttiosuus

Miehiä || 155 || 24,1

Naisia || 487 || 75,9

EU:n kansalaisia || 632 || 98,4

Muun kuin EU-valtion kansalaisia || 10 || 1,6

15–24-vuotiaita || 43 || 6,7

25–54-vuotiaita || 597 || 93,0

55–64-vuotiaita || 2 || 0,3

Yli 64-vuotiaita || 0 || 0,0

15. Koulutusasteen mukaan tehty jaottelu osoittaa, että 80 prosenttia työntekijöistä on suorittanut toisen asteen koulutuksen. Loput 20 prosenttia ovat suorittaneet joko korkea-asteen koulutuksen tai toisen asteen jälkeisen koulutuksen, joka ei ole korkea-asteen koulutusta.

16. Ammattiryhmien mukainen jaottelu on seuraava:

Ryhmä || Lukumäärä || Prosenttiosuus

Kassatyöntekijät, siivoojat ja yleistehtävissä toimivat työntekijät || 447 || 69,6

Keskijohto ja kirjanpitäjät || 160 || 24,9

Johtajat ja osastopäälliköt || 35 || 5,5

17. Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 7 artiklan mukaisesti Kreikka on vahvistanut, että miesten ja naisten välisen tasa-arvon sekä syrjimättömyyden politiikkaa on sovellettu ja sovelletaan jatkossa EGR:n toteuttamisen eri vaiheissa ja etenkin haettaessa siitä tukea.

Asianomaisen alueen ja sen viranomaisten ja sidosryhmien kuvaus

18. Eniten työntekijävähennyksiä toteutettiin Keski-Makedonian ja Attikan alueella, missä oli myös eniten ALDIn myymälöitä. ALDIn työntekijävähennyksiä oli vähäisemmässä määrin myös muilla Kreikan alueilla, joista voidaan mainita Itä-Makedonia ja Traakia, Länsi-Makedonia, Epeiros, Länsi-Kreikka, Manner-Kreikka ja Peloponnesos.

Työntekijävähennysten odotettu vaikutus paikalliseen, alueelliseen tai koko maan työllisyyteen

19. Taantuma on aiheuttanut Kreikassa vakavia työllisyysvaikutuksia. Kreikan tilastolaitoksen (EL-STAT) mukaan työttömyys kasvoi joulukuun 2009 ja joulukuun 2010 välisenä aikana 45,2 prosenttia ja työttömyysaste nousi 14,8 prosenttiin. Lisäksi työelämän ulkopuolella olevien määrä (4 353 149) on nykyisin suurempi kuin työvoimaan kuuluvien henkilöiden määrä (4 233 764).

20. Talouskriisi ja sen vaikutukset ovat koetelleet rankimmin Pohjois-Kreikkaa, jossa toteutettiin useimmat ALDI Hellaksen työntekijävähennykset. Vuoden 2010 joulukuussa Länsi-Makedonian työttömyysaste oli 17,7 prosenttia, kun taas Keski-Makedoniassa, jossa ALDIn päätoimipaikka sijaitsee, vastaava luku oli 16,5 prosenttia. Thessaloniki (Keski-Makedonia) on Kreikan toiseksi suurin talouden, teollisuuden, liike- ja poliittisen elämän keskus. Thessalonikin kauppakamarin EVETH-taloustutkimuksen vuoden 2010 tulosten mukaan 81,4 prosenttia tutkimukseen osallistuneista yrityksistä ei suhtaudu yritystoimintansa tulevaisuuteen kovin tai lainkaan optimistisesti. Sama pessimismi leimasi myös arvioita uusien työpaikkojen perustamisesta ja työpaikkojen säilymisestä: 67,3 prosenttia yrityksistä aikoi säilyttää silloiset työpaikkansa, ja 28 prosenttia suunnitteli lomautuksia, kun vuoden 2009 tutkimuksessa vastaavat luvut olivat 78 prosenttia ja 11,7 prosenttia. Nämä seikat ovat pahentaneet ALDI Hellaksen työntekijävähennyksistä aiheutuneita kielteisiä vaikutuksia paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Rahoitettavaksi tuleva koordinoitu yksilöllisten palvelujen paketti ja sen arvioitujen kustannusten erittely sekä toimien täydentävyys rakennerahastoista rahoitettavien toimien kanssa

21. Seuraavat ehdotetut toimenpiteet muodostavat yhdessä koordinoidun yksilöllisten palvelujen paketin, jonka tavoitteena on työntekijöiden integroituminen uudelleen työmarkkinoille.

– Ammatillinen ohjaus ja työnhakuneuvonta: Tähän toimenpiteeseen kuuluvat henkilökohtainen aloitus-/tiedotustapaaminen, profilointi, henkilökohtaista ja ammatillista kehitystä käsittelevät tapaamiset, joiden aiheina ovat muun muassa taitojen kehittäminen, uraohjaus ja työnhakutekniikat, sekä henkilökohtaisen suunnitelman laatiminen työmarkkinoille uudelleensijoittautumista varten. Ohjaajat tukevat työntekijöitä, kun nämä toteuttavat henkilökohtaista suunnitelmaansa. Ohjausta annetaan myös niille irtisanotuille työntekijöille, jotka kaavailevat ryhtyvänsä itsenäiseksi yrittäjäksi. Ohjauksen osa-alueita ovat oikeudellinen neuvonta, hankkeita ja aloitteita käsittelevä neuvonta, varainhankinta ja hallinnollisten vaatimusten täyttämiseksi annettava tuki yrityksen perustamiseen liittyviä kannustimia koskevien hakemusten yhteydessä jne. Kaikki 642 työntekijää osallistuvat tähän alkuvaiheen ohjaukseen.

– Koulutus ja uudelleenkoulutus: Tämä toimenpide sisältää kyseisten työntekijöiden koulutustarpeiden arvioinnin ja varsinaisen koulutuksen. Työntekijöille tarjotaan ammatillista koulutusta aloille, joilla on tai joille on tulossa työllistymismahdollisuuksia, paikallisten yritysten tarpeisiin räätälöityä koulutusta sekä laaja-alaisia taitoja kehittävää koulutusta esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikassa ja vieraissa kielissä. Osallistujat saavat kannustimena 20 euroa kultakin osallistumispäivältä.

– Tuki yrityksen perustamiseen: Työntekijät, jotka perustavat oman yrityksen, saavat 20 000 euron kerta-avustuksen perustamiskustannusten kattamiseen. Avustus maksetaan kahtena 10 000 euron eränä. Ensimmäinen erä maksetaan, kun tietyt yrityksen perustamisvaiheet on saatu valmiiksi: esimerkiksi kun on suoritettu yrityksen perustamista koskeva koulutus, laadittu liiketoimintasuunnitelma, rekisteröity yritys jne. Toinen erä maksetaan aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua ensimmäisestä erästä.

– Työnhakuavustukset: Tavoitteena on tukea työntekijän aktiivista työnhakua. Avustus on enintään 620 euron suuruinen kertasuoritus.

– Liikkuvuusavustukset ja tuki matkakuluihin: Toimenpiteisiin osallistuville työntekijöille maksetaan kultakin osallistumispäivältä 15 euroa tukea matkakuluihin. Ne työntekijät, jotka vastaanottamansa työn vuoksi vaihtavat asuinpaikkaa, saavat kertasuorituksena 3 000 euroa välttämättömien kustannusten kattamiseen.

22. EGR:n täytäntöönpanosta aiheutuvat menot, jotka on sisällytetty hakemukseen asetuksen (EY) N:o 1927/2006 3 artiklan mukaisesti, kattavat valmistelu-, hallinnointi-, valvonta-, tiedotus- ja mainontatoimia.

23. Kreikan viranomaisten esittämät yksilölliset palvelut ovat aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä, jotka kuuluvat asetuksen (EY) N:o 1927/2006 3 artiklassa määriteltyihin tukikelpoisiin toimiin. Kreikan viranomaiset arvioivat näiden palvelujen kokonaiskustannuksiksi 4 266 000 euroa ja EGR:n täytäntöönpanosta aiheutuviksi kustannuksiksi 224 000 euroa (4,99 prosenttia kokonaismäärästä). EGR:ltä haettu rahoitusosuus on yhteensä 2 918 500 euroa (65 prosenttia kokonaiskustannuksista).

Toimet || Kohteena olevien työntekijöiden arvioitu lukumäärä || Arvioidut kustannukset kohteena olevaa työntekijää kohti (euroa) || Kustannukset yhteensä (EGR ja kansallinen yhteisrahoitus) (euroa)

Yksilölliset palvelut (asetuksen (EY) N:o 1927/2006 3 artiklan ensimmäinen kohta)

Ammatillinen ohjaus ja työnhakuneuvonta || 642 || 3 000 || 1 926 000

Koulutus ja uudelleenkoulutus & osallistumiskannustin || 400 || 2 500 || 1 000 000

Tuki yrityksen perustamiseen || 50 || 20 000 || 1 000 000

Työnhakuavustukset || 500 || 620 || 310 000

Liikkuvuusavustukset ja tuki matkakuluihin || 30 || 1 000 || 30 000

Yksilöllisten palvelujen kustannukset yhteensä || || 4 266 000

EGR:n täytäntöönpanokustannukset (asetuksen (EY) N:o 1927/2006 3 artiklan kolmas kohta)

Valmistelutoimet || || 60 000

Hallinnointi || || 104 000

Tiedotus ja mainonta || || 50 000

Valvontatoimet || || 10 000

EGR:n täytäntöönpanokustannukset yhteensä || || 224 000

Arvioidut kokonaiskustannukset || || 4 490 000

EGR:n rahoitusosuus (65 % kokonaiskustannuksista) || || 2 918 500

24. Kreikka vahvistaa, että edellä kuvatut toimenpiteet täydentävät rakennerahastoista rahoitettuja toimia. ESR:n ja EGR:n toimien välisiltä mahdollisilta päällekkäisyyksiltä vältytään seuraamalla samoihin tarkoituksiin suunniteltuja ESR:n (tai minkä tahansa muun EU-välineen tai -ohjelman) ja EGR:n toimia sekä kyseisten työntekijöiden tilannetta jatkuvasti.

Päivämäärä(t), jolloin yksilöllisten palvelujen tarjoaminen kyseisille työntekijöille aloitettiin tai on tarkoitus aloittaa

25. Kreikka aloitti EGR:n yhteisrahoitusta varten ehdotettuun koordinoituun pakettiin sisältyvien yksilöllisten palvelujen tarjoamisen asianomaisille työntekijöille 1. heinäkuuta 2011. Tästä päivämäärästä alkaa sen vuoksi tukikelpoisuusaika, joka koskee kaikkea EGR:stä mahdollisesti myönnettävää apua.

Menettelyt työmarkkinaosapuolten kuulemiseksi

26. Työmarkkinaosapuolia kuultiin koordinoidun toimenpidepaketin valmisteluvaiheessa. Esitetystä hakemuksesta keskusteltiin 24. tammikuuta 2011 pidetyssä kokouksessa seuraavien työmarkkinaosapuolten kanssa: työministeriö, EGR:n hallinnointiviranomainen (EYSEKT), sosiaaliturvasäätiö, Kreikan työntekijöiden ammatillisen keskusjärjestön työmarkkinatutkimuslaitos, ALDIn työntekijöiden edustajat, kreikkalainen työvoiman työllistämiselin, ALDI Hellas ja työnantajajärjestö SELPE (Kreikan vähittäiskauppaliitto). Kokouksessa käsiteltiin työntekijöiden kohtaamia ongelmia sekä tukitoimenpiteitä, joita yritys on toteuttanut irtisanottujen työntekijöiden auttamiseksi. Työntekijöiden edustajat esittivät kantansa EGR:n yksilöllisten palvelujen pakettiin sisällytettävistä mahdollisista toimista ja luovuttivat kantansa kirjallisesti EGR:n hallinnointiviranomaiselle ja työ- ja sosiaaliministeriölle.

27. Kreikan viranomaiset vahvistivat, että kansallisessa ja EU:n lainsäädännössä säädettyjä joukkoirtisanomisiin liittyviä vaatimuksia on noudatettu.

Tiedot toimista, jotka ovat pakollisia kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla

28. Kreikan viranomaisten hakemuksessa esitettiin seuraavat tiedot asetuksen (EY) N:o 1927/2006 6 artiklassa säädettyjen perusteiden täyttymisestä:

· vahvistettiin, ettei EGR:stä saatavalla rahoitustuella korvata toimenpiteitä, jotka kuuluvat yritysten vastuualaan kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla;

· osoitettiin, että suunnitelluilla toimilla tuetaan yksittäisiä työntekijöitä eikä niitä käytetä yritysten tai toimialojen rakenneuudistukseen;

· vahvistettiin, ettei edellä tarkoitetuille tukikelpoisille toimille saada avustusta muista EU:n rahoitusvälineistä.

Hallinnointi- ja valvontajärjestelmät

29. Kreikka on ilmoittanut komissiolle, että rahoitustuen hallinnoinnista ja valvonnasta vastaavat samat elimet, joille kuuluu myös Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) saatavan rahoituksen hallinnointi ja valvonta Kreikassa. ESR:n toimien koordinoinnista ja seurannasta vastaava viranomainen (EYSEKT) toimii hallinnointiviranomaisena ja EDEL (verotarkastuskomitea) valvontaviranomaisena.

Rahoitus

30. Kreikan hakemuksen perusteella ehdotetaan, että EGR:stä myönnetään yksilöllisten palvelujen koordinoidulle paketille (mukaan luettuna EGR:n täytäntöönpanosta aiheutuvat kustannukset) 2 918 500 euroa, joka on 65 prosenttia kokonaiskustannuksista. Komission ehdotus rahastosta maksettavasta osuudesta perustuu Kreikan toimittamiin tietoihin.

31. Ottaen huomioon EGR:stä myönnettävän rahoitustuen enimmäismäärän asetuksen (EY) N:o 1927/2006 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti samoin kuin määrärahojen uudelleenkohdennusten osalta käytettävissä olevan liikkumavaran komissio ehdottaa, että EGR:n varoja otetaan käyttöön koko edellä mainittu määrä, joka kohdennetaan rahoituskehyksen otsakkeeseen 1 a.

32. Ehdotettu rahoitustuen määrä jättää yli 25 prosenttia EGR:lle varatusta vuosittaisesta enimmäismäärästä käytettäväksi vuoden viimeisinä neljänä kuukautena, kuten asetuksen (EY) N:o 1927/2006 12 artiklan 6 kohdassa edellytetään.

33. Esittämällä tämän ehdotuksen EGR:n varojen käyttöönottamiseksi komissio aloittaa yksinkertaistetun kolmikantamenettelyn 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti varmistaakseen molempien budjettivallan käyttäjien hyväksynnän sekä EGR:n käyttötarpeelle että tarvittavalle määrälle. Komissio pyytää sitä budjettivallan käyttäjää, joka ensimmäisenä hyväksyy tämän ehdotuksen asianmukaisella poliittisella tasolla, ilmoittamaan aikomuksistaan toiselle budjettivallan käyttäjälle ja komissiolle. Jos jompikumpi budjettivallan käyttäjä ei hyväksy ehdotusta, järjestetään muodollinen kolmikantakokous.

34. Komissio esittää erikseen siirtopyynnön asiaa koskevien maksusitoumusmäärärahojen kirjaamiseksi vuoden 2011 talousarvioon 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti.

Maksumäärärahojen lähteet

35. EGR:ää koskevaa budjettikohtaa 04.0501 vahvistettiin lisätalousarviosta nro 2/2011 50 000 000 euron suuruisilla maksumäärärahoilla. Käsillä olevan hakemuksen kohteena olevat 2 918 500 euroa katetaan tämän budjettikohdan määrärahoista. Budjettikohtaan 04.0501 jää käytettäväksi 6 091 460 euroa sen jälkeen, kun kumpikin budjettivallan käyttäjä on hyväksynyt tähän mennessä esitetyt ehdotukset.

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti (hakemus EGF/2011/004 EL/ALDI Hellas, Kreikka)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[6] ja erityisesti sen 28 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta 20 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1927/2006[7] ja erityisesti sen 12 artiklan 3 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen[8]

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä ’EGR’, perustettiin lisätuen tarjoamiseksi työntekijöille, jotka on vähennetty globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten seurauksena, ja heidän auttamisekseen työmarkkinoille uudelleen integroitumisessa.

(2)       EGR:n toimialaa laajennettiin niin, että 1 päivästä toukokuuta 2009 alkaen toimitettujen hakemusten johdosta tukea voidaan myöntää myös työntekijöille, jotka on vähennetty maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välittömänä seurauksena.

(3)       Toukokuun 17 päivänä 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen mukaisesti EGR:n varoja voidaan ottaa käyttöön vuosittain enintään 500 miljoonaa euroa.

(4)       Kreikka esitti 10 päivänä toukokuuta 2011 hakemuksen EGR:n varojen ottamiseksi käyttöön ALDI Hellas Supermarket Holding EPE & Assoc. E.E. -yrityksen ja yhden toimittajan – Thessaloniki Logistics S.A. – toteuttamien työntekijävähennysten vuoksi ja täydensi hakemustaan lisätiedoilla 22 päivään kesäkuuta 2011 asti. Hakemus on asetuksen (EY) N:o 1927/2006 10 artiklassa säädettyjen rahoitustuen vahvistamista koskevien vaatimusten mukainen. Näin ollen komissio ehdottaa, että varoja otetaan käyttöön 2 918 500 euroa.

(5)       Tämän vuoksi EGR:stä olisi otettava käyttöön varoja rahoitustuen antamiseksi Kreikan hakemuksen perusteella,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) otetaan käyttöön 2 918 500 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja maksumäärärahoina osana varainhoitovuotta 2011 koskevaa Euroopan unionin yleistä talousarviota.

2 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty [Brysselissä/Strasbourgissa] […] päivänä […]kuuta […].

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

[1]               EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

[2]               EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1.

[3]               Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 3 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti.

[4]               Lähde: Eurostat: http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/product_details/dataset?p_product_code=TEINA021

[5]               Lähde: Eurostat.

[6]               EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

[7]               EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1.

[8]               EUVL C […], […], s. […].