PERUSTELUT

EHDOTUKSEN TAUSTA

- Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 mukaisesti yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteena on varmistaa elollisten vesiluonnonvarojen hyödyntäminen talouden, ympäristön ja sosiaalisten tekijöiden kannalta kestävin edellytyksin. Tärkeä väline näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on kalastusmahdollisuuksien vuosittainen vahvistaminen suurimpien sallittujen saaliiden (TACit), kiintiöiden ja pyyntiponnistusrajoitusten muodossa.

Tämän ehdotuksen tavoitteena on vahvistaa Itämeren kaupallisesti tärkeimpien kalakantojen kalastusmahdollisuudet jäsenvaltioille vuodeksi 2012.

- Yleinen tausta

Komission tiedonannossa kalastusmahdollisuuksia koskevasta kuulemisesta (KOM(2011) 298 lopullinen) esitetään ehdotuksen taustat. Vuosittain tehtävien TACeja ja kiintiöitä koskevien päätösten yksinkertaistamiseksi ja selventämiseksi on Itämeren kalastusmahdollisuudet vahvistettu vuodesta 2006 alkaen erillisellä asetuksella.

Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) antoi vuoden 2012 kalakantoja Itämerellä koskevan tieteellisen lausuntonsa toukokuussa 2011 ja tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) kesäkuussa 2011.

Ehdotuksessa on kaksi osaa, jotka ovat tärkeitä Itämeren kalastuksenhoidossa vuonna 2012 kalastusmahdollisuuksien kautta: TACien ja kiintiöiden vahvistamista koskeva osa sekä pyyntiponnistusrajoituksia koskeva osa, jossa rajoitetaan toimintaa (merelläolopäiviä).

- Voimassa olevat aiemmat säännökset

Kalastusmahdollisuuksista ja niiden jakamisesta jäsenvaltioille annetaan vuosittain asetus. Uusin on eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2011 29 päivänä marraskuuta 2010 annettu neuvoston asetus (EU) N:o 1124/2010.

Kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueilla, asetuksen (EY) N:o 1434/98 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 88/98 kumoamisesta 21 päivänä joulukuuta 2005 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2187/2005 on niin ikään merkityksellinen Itämeren kalastuksenhoidon kannalta.

Itämeren turskakantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta, asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 779/97 kumoamisesta 18 päivänä syyskuuta 2007 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1098/2007 esitetään kyseisten turskakantojen elvyttämiseksi sovellettavia valvonta- ja seurantatoimenpiteitä. Lisäksi siinä vahvistetaan säännöt läntistä ja itäistä turskakantaa koskevien TACien ja pyyntiponnistusrajoitusten vahvistamiseksi.

- Johdonmukaisuus suhteessa EU:n muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin

Ehdotetut toimenpiteet ovat yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden ja sääntöjen mukaisia ja yhdenmukaisia kestävää kehitystä koskevan unionin politiikan kanssa.

INTRESSITAHOJEN KUULEMISEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET

- Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Tärkeimmät organisaatiot ja asiantuntijat, joita on kuultu

Tieteellisistä järjestöistä on kuultu kansainvälistä merentutkimusneuvostoa (ICES) ja tieteellis-teknis-taloudellista kalatalouskomiteaa (STECF).

Unioni pyytää vuosittain ICES:ltä ja STECF:ltä tieteelliset lausunnot tärkeiden kalakantojen tilasta. Saadut lausunnot kattavat kaikki Itämeren kannat, joille TACia ehdotetaan.

- Sidosryhmien kuuleminen

Itämeren alueellista neuvoa-antavaa toimikuntaa (BSRAC) kuultiin kesäkuussa 2011 pohjakaloja, pelagisia kaloja ja lohikaloja käsittelevän yhteisen työryhmän kokouksessa kalastusmahdollisuuksia koskevasta kuulemisesta annetun komission tiedonannon pohjalta. ICES ja STECF esittelivät ehdotuksen tieteellisen perustan. Kyseisissä kokouksissa esitettiin tiedonantoon perustuen vuoden 2012 TACien ja kiintiöiden vahvistamista koskevat säännöt. Kokouksissa esitetyt alustavat näkökannat otettiin tarpeen mukaan huomioon ehdotuksessa vaikuttamatta kuitenkaan voimassa oleviin politiikkoihin tai heikentämättä herkän luonnonvaran tilaa.

BSRAC tukee komission pyrkimystä vahvistaa TACit, jotka vastaavat paremmin tieteellistä lausuntoa, sekä turskaa koskevan monivuotisen suunnitelman soveltamista TACien vahvistamisen osalta. Se on lisäksi eri mieltä komission politiikasta, jonka tarkoituksena on vähentää TACia 25 prosentilla niiden kantojen osalta, joista ei ole saatavilla tietoja ja joiden tilasta asiantuntijat eivät ole voineet toimittaa analyyttistä arviota.

- Vaikutusten arviointi

Läntisen ja itäisen Itämeren turskakantaa koskevia TACeja on korotettu keskimäärin 14 prosenttia monivuotisen suunnitelman mukaisesti. Pohjakaloja koskevasta viidestä TACista kaksi kasvaisi, ja loput kolme TACia vähenisivät. Yleisesti ottaen ehdotetut toimenpiteet johtaisivat siihen, että unionin alusten kalastusmahdollisuudet Itämerellä vähenisivät saalismäärinä mitattuna kaikkien kyseeseen tulevien lajien osalta noin 16 prosenttia lukuun ottamatta lohikantoja.

Ehdotus ei perustu ainoastaan lyhyen aikavälin tavoitteisiin vaan on myös osa pidemmän aikavälin lähestymistapaa, jonka avulla kalastus saadaan asteittain vähennettyä pitkällä aikavälillä kestävälle tasolle.

Ehdotuksessa omaksutun lähestymistavan tuloksena on sen vuoksi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä vähentynyt pyyntiponnistus mutta vakaat tai kasvavat kiintiöt. Lähestymistavan pitkän aikavälin seurauksina arvellaan sen vuoksi olevan ympäristövaikutusten väheneminen pyyntiponnistuksen vähenemisen myötä, pyyntisektorin pieneneminen alusten lukumäärän ja/tai keskimääräisen aluskohtaisen pyyntiponnistuksen muodossa sekä purettujen saaliiden pysyminen ennallaan tai kasvaminen. Kalastustoiminnan kestävyys parantunee pitkällä aikavälillä.

EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

- Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

Ehdotuksessa vahvistetaan saalis- ja pyyntiponnistusrajoitukset, joita sovelletaan EU:n kalastuksiin. Rajoitusten avulla pyritään saavuttamaan yhteisen kalastuspolitiikan tavoite, jonka mukaan olisi varmistettava, että kalastus on biologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä pohjalla.

- Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 3 kohta.

- Toissijaisuusperiaate

Ehdotus kuuluu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuun unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Sen vuoksi toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta.

- Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä:

Yhteinen kalastuspolitiikka on yhteinen koko unionille. SEUT-sopimuksen 43 artiklan 3 kohdan mukaan neuvoston tehtävänä on hyväksyä kalastusmahdollisuuksien vahvistamista ja jakamista koskevat toimenpiteet.

Kyseisellä neuvoston asetuksella jaetaan kalastusmahdollisuudet jäsenvaltioille. Asetuksen (EY) N:o 2371/2003 20 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat vapaasti jakaa mainitut mahdollisuudet parhaaksi katsomallaan tavalla eri alueiden tai toimijoiden kesken. Jäsenvaltioilla on täten laaja liikkumavara päätöksissä, jotka koskevat niiden valitsemaa sosiaalista/taloudellista mallia niille myönnettyjen kalastusmahdollisuuksien hyödyntämiseksi.

Ehdotuksella ei ole uusia rahoitusvaikutuksia jäsenvaltioille. Neuvosto antaa tämän asetuksen vuosittain, ja sen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat julkiset ja yksityiset resurssit ovat jo olemassa.

- Sääntelytavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa: asetus.

Kyseessä on SEUT-sopimuksen 43 artiklan 3 kohtaan perustuva ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklan mukainen kalastuksenhoitoa koskeva ehdotus.

TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia EU:n talousarvioon.

LISÄTIEDOT

- Yksinkertaistaminen

Ehdotuksella jatketaan viranomaisten (EU:n tai kansallisten) hallinnollisten menettelyiden yksinkertaistamista, koska siihen sisältyy vastaavanlaisia säännöksiä kuin Itämeren kalastusmahdollisuuksista vuonna 2011 annettuun asetukseen.

- Uudelleentarkastelu-, tarkistus- tai raukeamislauseke

Ehdotus koskee vuodeksi 2012 annettavaa vuotuista asetusta eikä sen vuoksi sisällä tarkistuslauseketta.

- Yksityiskohtainen selvitys

Ehdotuksessa vahvistetaan eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuudet Itämerellä kalastaville jäsenvaltioille vuodeksi 2012.

Ehdotetut luvut kuvastavat tieteellisiä lausuntoja, BSRAC:n kuulemista sekä sitä kehystä, jossa vahvistetaan TACit ja kiintiöt ja jota kuvaillaan kalastusmahdollisuuksia koskevasta kuulemisesta annetussa komission tiedonannossa. Ehdotetuista TACeista vähennettiin tarvittaessa Venäjän federaation kanssa jaettavien kantojen teoreettiset määrät.

Koska komissio aikoo varmistaa kalavarojen kestävän käytön unionin politiikan ja kansainvälisten sitoumusten mukaisesti ja säilyttää kalastusmahdollisuudet vakaina, TACien vuotuisia vaihteluita rajoitetaan siinä määrin kuin se on käytännöllistä, kun otetaan huomioon jonkin tietyn kannan tila.

Jäsenvaltioille myönnetyt TACit ja kiintiöt ilmoitetaan liitteessä I, ja pyyntiponnistusrajoitukset vahvistetaan asetuksen liitteessä II.

Turskakannoille ehdotetut TACit ja pyyntiponnistusrajoitukset ovat Itämeren turskakantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevan monivuotisen suunnitelman vaatimusten mukaisia. Suunnitelman keskeisenä osana on kalastuskuolevuuden asteittainen vähentäminen kestävälle tasolle pitkällä aikavälillä niin, että varmistetaan kantojen elpyminen ja saadaan korkea ja vakaa tuotto. Koska turskakantojen kalastuskuolevuus on jo laskenut monivuotisessa suunnitelmassa ilmoitetuille tasoille, pyyntiponnistusta eli merelläolopäiviä ei ole tarvetta vähentää, ja lisäksi TACia voidaan kasvattaa.

Kahden silakkakannan (läntinen Itämeri ja Selkämeri/Perämeri) ehdotettu TAC vastaa kestävää enimmäistuottoa vastaavaa kalastuskuolevuutta. Muiden pelagisten kantojen ehdotetut TACit vastaavat kalastuskuolevuuden vähennystä, joka on nykyisen tason ja kestävää enimmäistuottoa vastaavan kalastuskuolevuuden puolivälissä, lukuun ottamatta keskisen Itämeren silakkakantaa. Kyseisessä erityistapauksessa puolivälissä oleva kalastuskuolevuus olisi ennalta varautuvien tasojen ulkopuolella, joten ehdotettu TAC on sen sijaan kestävää enimmäistuottoa vastaavaa kalastuskuolevuutta ja ennalta varautuvaa kalastuskuolevuutta vastaavan tason puolivälissä.

Punakampelakannan, josta ei ole saatavilla paljon tietoja, TAC vastaa 25 prosentin vähennystä vuoden 2011 TACiin verrattuna. Pienempää vähennystä puoltavaa BSRAC:n lausuntoa ei voitu ottaa huomioon, koska kalastusmahdollisuuksia koskevassa tiedonannossa esitetyn lähestymistavan mukaisesti tietojen puuttumista ei voida käyttää perusteluna nykyisten saalistasojen jatkamiseksi, ja ennalta varautumisen periaatetta on sovellettava.

Itämeren alueellinen neuvoa-antava toimikunta järjesti elokuussa ICESin kanssa lohikantoja käsitelleen kokouksen ottaen huomioon ICESin toukokuussa antamaan tieteelliseen lausuntoon liittyvät epävarmuustekijät. Kokouksen jälkeen ICES vahvisti aiemmin antamansa lausunnon.

2011/0240 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2012

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

1. Perussopimuksen 43 artiklan 3 kohdan mukaisesti neuvosto hyväksyy komission ehdotuksesta kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakamiseen liittyviä toimenpiteitä.

2. Elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2371/2002[1] edellytetään ottamaan käyttöön toimenpiteitä, jotka koskevat vesialueille pääsyä ja vesiluonnonvarojen käyttöoikeutta sekä kestävän kalastustoiminnan harjoittamista, ottaen huomioon käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot ja erityisesti tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) laatima kertomus.

3. Neuvoston tehtävänä on hyväksyä kalastus- tai kalastusryhmäkohtaisten kalastusmahdollisuuksien vahvistamista ja jakamista koskevat toimenpiteet sekä tarvittaessa tietyt niihin toiminnallisesti liittyvät edellytykset. Kalastusmahdollisuudet olisi jaettava jäsenvaltioiden kesken siten, että varmistetaan kunkin jäsenvaltion kalastustoiminnan suhteellinen vakaus kunkin kannan tai kalastuksen osalta ja ottaen asianmukaisesti huomioon asetuksessa (EY) N:o 2371/2002 vahvistetut yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteet.

4. Suurimmat sallitut saaliit (TACit) olisi vahvistettava saatavilla olevien tieteellisten lausuntojen perusteella ottaen huomioon biologiset ja sosioekonomiset näkökohdat ja varmistaen eri kalastussektorien välinen oikeudenmukainen kohtelu, sekä niiden kannanottojen nojalla, jotka on tuotu esiin sidosryhmien kuulemisissa, erityisesti neuvoa-antavan kalatalous- ja vesiviljelykomitean ja asianomaisten alueellisten neuvoa-antavien toimikuntien kanssa järjestetyissä kokouksissa.

5. Monivuotisten suunnitelmien kattamien kantojen kalastusmahdollisuudet olisi vahvistettava mainituissa suunnitelmissa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. Sen vuoksi Itämeren turskakantojen saaliita ja pyyntiponnistuksia koskevat rajoitukset olisi vahvistettava Itämeren turskakantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta 18 päivänä syyskuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1098/2007[2] mukaisesti.

6. Tässä asetuksessa vahvistettujen kalastusmahdollisuuksien käyttöön sovelletaan yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1224/2009[3] ja erityisesti mainitun asetuksen 33 artiklaa, joka koskee saaliiden ja pyyntiponnistuksen kirjaamista, ja 34 artiklaa, joka koskee tietojen ilmoittamista kalastusmahdollisuuksien käyttämisestä loppuun. Sen vuoksi on tarpeen täsmentää koodit, joita jäsenvaltioiden on käytettävä lähettäessään komissiolle tietoja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kantojen puretuista saaliista.

7. TACien ja kiintiöiden vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyvien lisäedellytysten käyttöönottamisesta 6 päivänä toukokuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 847/96[4] 2 artiklan mukaisesti on määriteltävä kannat, joihin sovelletaan mainitussa asetuksessa tarkoitettuja eri toimenpiteitä.

8. Unionin kalastajien toimeentulon turvaamiseksi on tärkeää avata nämä kalastusmahdollisuudet 1 päivänä tammikuuta 2012,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I luku Soveltamisala ja määritelmät

1 artikla Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuudet Itämerellä vuodeksi 2012.

2 artikla Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan Itämerellä toimiviin unionin kalastusaluksiin.

3 artikla Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 2371/2002 3 artiklassa säädettyjen määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä:

a) Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) alueet ovat kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueilla 21 päivänä joulukuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2187/2005[5] liitteessä I määritellyt maantieteelliset alueet;

b) ’Itämerellä’ tarkoitetaan ICES-osa-alueita 22–32;

c) ’unionin aluksella’ tarkoitetaan jonkin jäsenvaltion lipun alla purjehtivaa ja unionissa rekisteröityä kalastusalusta;

d) ’suurimmalla sallitulla saaliilla’ (TAC) tarkoitetaan sitä määrää, joka voidaan pyytää kustakin kannasta kunakin vuonna;

e) ’kiintiöllä’ tarkoitetaan unionille, jäsenvaltiolle tai kolmannelle maalle TACista myönnettyä osuutta;

f) ’satamastapoissaolopäivällä’ tarkoitetaan mitä tahansa yhtäjaksoista 24 tunnin jaksoa, jonka aikana alus on poissa satamasta, tai sellaisen ajanjakson osaa.

II lukuKalastusmahdollisuudet

4 artikla TACit ja niiden jakaminen

TACit, niiden jakaminen jäsenvaltioiden kesken ja tarvittaessa niihin toiminnallisesti liittyvät edellytykset vahvistetaan liitteessä I.

5 artikla Jakamista koskevat erityiset säännökset

9. Tässä asetuksessa vahvistettu kalastusmahdollisuuksien jakaminen jäsenvaltioiden kesken ei rajoita seuraavien soveltamista:

a) asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklan 5 kohdan mukaisesti tehtävät vaihdot;

b) asetuksen (EY) N:o 1224/2009 37 artiklan mukaisesti tehtävät uudelleen jakamiset;

c) asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklan nojalla sallittavat saaliiden lisäpurkamiset;

d) asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklan mukaisesti pidätettävät määrät;

e) asetuksen (EY) N:o 1224/2009 37, 105, 106 ja 107 artiklan mukaisesti tehtävät vähennykset.

10. Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa on sovellettava kantoihin, joihin sovelletaan varo-TACia, ja mainitun asetuksen 3 artiklan 2 ja 3 kohtaa sekä 4 artiklaa on sovellettava kantoihin, joihin sovelletaan analyyttistä TACia, jollei tämän asetuksen liitteessä I toisin säädetä.

6 artikla Saaliiden ja sivusaaliiden aluksesta purkamista koskevat edellytykset

11. Aluksella ei saa pitää eikä aluksesta saa purkaa sellaisiin kantoihin kuuluvia kaloja, joille on vahvistettu saalisrajoitukset, paitsi jos

a) saaliit on pyydetty sellaisen jäsenvaltion aluksilla, jolla on olemassa kiintiö, eikä tämä kiintiö ole täyttynyt; tai

b) saaliit ovat osa unionin kiintiötä, jota ei ole jaettu jäsenvaltioiden kesken kiintiöiksi, eikä tämä unionin kiintiö ole täyttynyt.

7 artikla Pyyntiponnistusrajoitukset

12. Pyyntiponnistusrajoitukset vahvistetaan liitteessä II.

13. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja rajoituksia on sovellettava myös ICES-osa-alueisiin 27 ja 28.2, jollei komissio ole tehnyt asetuksen (EY) N:o 1098/2007 29 artiklan 2 kohdan mukaisesti päätöstä kyseisten osa-alueiden jättämisestä mainitun asetuksen 8 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, 3, 4 ja 5 kohdassa ja 13 artiklassa säädettyjen rajoitusten ulkopuolelle.

14. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja rajoituksia ei sovelleta ICES-osa-alueeseen 28.1, jollei komissio ole tehnyt asetuksen (EY) N:o 1098/2007 29 artiklan 4 kohdan mukaisesti päätöstä siitä, että asetuksen (EY) N:o 1098/2007 8 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 3, 4 ja 5 kohdassa säädettyjä rajoituksia on sovellettava kyseiseen osa-alueeseen.

III lukuLoppusäännökset

8 artikla Tietojen toimittaminen

Kun jäsenvaltiot lähettävät komissiolle pyydettyjen kantojen purettujen saaliiden määriin liittyviä tietoja asetuksen (EY) N:o 1224/2009 33 ja 34 artiklan mukaisesti, niiden on käytettävä tämän asetuksen liitteessä I esitettyjä kantojen koodeja.

9 artikla Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2012.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE I UNIONIN ALUKSIIN SOVELLETTAVAT TACIT ALUEILLA, JOILLA ON LAJI- JA ALUEKOHTAISIA TACEJA

Seuraavissa taulukoissa vahvistetaan TACit ja kiintiöt (tonneina elopainoa, jollei toisin ole mainittu) kalakannoittain ja tarvittaessa niihin toiminnallisesti liittyvät edellytykset.

Viittaukset kalastusalueisiin ovat viittauksia ICES-alueisiin, jollei ole toisin mainittu.

Kunkin alueen kalakannat mainitaan lajin tieteellisen nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Seuraavassa esitetään tämän asetuksen soveltamiseksi tieteellisten nimien ja yleiskielisten nimien vastaavuustaulukko:

Tieteellinen nimi | Kolmikirjaiminen koodi | Yleisnimi |

Clupea harengus | HER | Silakka |

Gadus morhua | COD | Turska |

Pleuronectes platessa | PLE | Punakampela |

Salmo salar | SAL | Lohi |

Sprattus sprattus | SPR | Kilohaili |

Laji: | Silakka | Alue: | Osa-alueet 30–31 |

Clupea harengus | HER/3D30.; HER/3D31. |

Suomi | 86 905 | (1) | Analyyttinen TAC |

Ruotsi | 19 095 | (2) |

Unioni | 106 000 | (3) |

TAC | 106 000 | (3) |

__________ |

(1) Saaliit osa-alueella 31 on rajoitettu 1 640 tonniin. (2) Saaliit osa-alueella 31 on rajoitettu 360 tonniin. (3) Saaliit osa-alueella 31 on rajoitettu 2 000 tonniin. |

Laji: | Silakka | Alue: | Osa-alueet 22–24 |

Clupea harengus | HER/3B23.; HER/3C22.; HER/3D24. |

Tanska | 2 930 | Analyyttinen TAC Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta. Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta. |

Saksa | 11 532 |

Suomi | 1 |

Puola | 2 719 |

Ruotsi | 3 718 |

Unioni | 20 900 |

TAC | 20 900 |

Laji: | Silakka | Alue: | Unionin vedet osa-alueilla 25–27, 28.2, 29 ja 32 |

Clupea harengus | HER/3D25.; HER/3D26.; HER/3D27.; HER/3D28.; HER/3D29.; HER/3D32. |

Tanska | 1 588 | Analyyttinen TAC Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta. Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta. |

Saksa | 421 |

Viro | 8 109 |

Suomi | 15 829 |

Latvia | 2 001 |

Liettua | 2 107 |

Puola | 17 983 |

Ruotsi | 24 140 |

Unioni | 72 178 |

TAC | Ei sovelleta |

Laji: | Silakka | Alue: | Osa-alue 28.1 |

Clupea harengus | HER/03D.RG |

Viro | 13 336 | Analyyttinen TAC |

Latvia | 15 542 |

Unioni | 28 878 |

TAC | 28 878 |

Laji: | Turska | Alue: | Unionin vedet osa-alueilla 25–32 |

Gadus morhua | COD/3D25.; COD/3D26.; COD/3D27.; COD/3D28.; COD/3D29.; COD/3D30.; COD/3D31.; COD/3D32. |

Tanska | 15 587 | Analyyttinen TAC |

Saksa | 6 200 |

Viro | 1 519 |

Suomi | 1 193 |

Latvia | 5 795 |

Liettua | 3 818 |

Puola | 17 947 |

Ruotsi | 15 791 |

Unioni | 67 850 |

TAC | Ei sovelleta |

Laji: | Turska | Alue: | Osa-alueet 22–24 |

Gadus morhua | COD/3B23.; COD/3C22.; COD/3D24. |

Tanska | 9 298 | Analyyttinen TAC Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta. Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta. |

Saksa | 4 546 |

Viro | 206 |

Suomi | 183 |

Latvia | 769 |

Liettua | 499 |

Puola | 2 487 |

Ruotsi | 3 312 |

Unioni | 21 300 |

TAC | 21 300 |

Laji: | Punakampela | Alue: | Unionin vedet osa-alueilla 22–32 |

Pleuronectes platessa | PLE/3B23.; PLE/3C22.; PLE/3D24.; PLE/3D25.; PLE/3D26.; PLE/3D27.; PLE/3D28.; PLE/3D29.; PLE/3D30.; PLE/3D31.; PLE/3D32. |

Tanska | 1 634 | Varo-TAC Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta. |

Saksa | 182 |

Puola | 342 |

Ruotsi | 123 |

Unioni | 2 281 |

TAC | 2 281 |

Laji: | Lohi | Alue: | Unionin vedet osa-alueilla 22–31 |

Salmo salar | SAL/3B23.; SAL/3C22.; SAL/3D24.; SAL/3D25.; SAL/3D26.; SAL/3D27.; SAL/3D28.; SAL/3D29.; SAL/3D30.; SAL/3D31. |

Tanska | 10 977 | (1) | Analyyttinen TAC Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta. Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta. |

Saksa | 1 221 | (1) |

Viro | 1 116 | (1) |

Suomi | 13 688 | (1) |

Latvia | 6 982 | (1) |

Liettua | 821 | (1) |

Puola | 3 330 | (1) |

Ruotsi | 14 839 | (1) |

Unioni | 52 974 | (1) |

TAC | Ei sovelleta |

__________ |

(1) Yksittäisinä kaloina ilmaistuna. |

Laji: | Lohi | Alue: | Unionin vedet osa-alueella 32 |

Salmo salar | SAL/3D32. |

Viro | 1 116 | (1) | Analyyttinen TAC Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta. Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta. |

Suomi | 9 768 | (1) |

Unioni | 10 884 | (1) |

TAC | Ei sovelleta |

__________ |

(1) Yksittäisinä kaloina ilmaistuna. |

Laji: | Kilohaili | Alue: | Unionin vedet osa-alueilla 22–32 |

Sprattus sprattus | SPR/3B23.; SPR/3C22.; SPR/3D24.; SPR/3D25.; SPR/3D26.; SPR/3D27.; SPR/3D28.; SPR/3D29.; SPR/3D30.; SPR/3D31.; SPR/3D32. |

Tanska | 21 022 | Analyyttinen TAC Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta. Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta. |

Saksa | 13 318 |

Viro | 24 411 |

Suomi | 11 004 |

Latvia | 29 483 |

Liettua | 10 665 |

Puola | 62 568 |

Ruotsi | 40 639 |

Unioni | 213 110 |

TAC | Ei sovelleta |

LIITE II PYYNTIPONNISTUSRAJOITUKSET

15. Jäsenvaltioiden on varmistettava niiden lipun alla purjehtivien alusten toiminnan osalta, että kalastaminen trooleilla, ankkuroiduilla kierrenuotilla tai vastaavilla pyydyksillä, joiden silmäkoko on vähintään 90 millimetriä, taikka tavallisilla verkoilla, pussiverkoilla tai riimuverkoilla, joiden silmäkoko on vähintään 90 millimetriä, taikka pohjasiimoilla tai pitkäsiimoilla, ei kuitenkaan ajosiimoilla, käsisiimoilla ja vapavälineillä, sallitaan enintään

a) 163 satamastapoissaolopäiväksi osa-alueilla 22–24 lukuun ottamatta 1 päivän ja 30 päivän huhtikuuta välistä ajanjaksoa, jolloin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1098/2007 8 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, ja

b) 160 satamastapoissaolopäiväksi osa-alueilla 25–28 lukuun ottamatta 1 päivän heinäkuuta ja 31 päivän elokuuta välistä ajanjaksoa, jolloin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1098/2007 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa.

16. Sellaisten satamastapoissaolopäivien enimmäismäärä vuotta kohti, joina alus voi olla 1 kohdan a ja b alakohdassa määritellyillä kahdella alueella kalastaen 1 kohdassa tarkoitetuilla pyydyksillä, ei saa olla suurempi kuin jommallekummalle näistä alueista myönnettyjen päivien enimmäismäärä.

[1] EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.

[2] EUVL L 248, 22.9.2007, s. 1.

[3] EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.

[4] EYVL L 115, 9.5.1996, s. 3.

[5] EUVL L 349, 31.12.2005, s. 1.