PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA 1.1. Perustelut ja tavoitteet Ajopiirtureilla on merkittävä rooli sen valvonnassa, että maantieliikenteen ammattikuljettajat noudattavat ajo- ja lepoaikoja koskevia sääntöjä. Ajopiirturit parantavat osaltaan maantieliikenteen turvallisuutta, kuljettajien työolosuhteita ja oikeudenmukaista kilpailua maantieliikenteen kuljetusyritysten keskuudessa. Ajopiirtureiden kehittäminen kustannustehokkaammiksi on yksi keskeisiä osa-alueita liikennettä koskevassa, 28. maaliskuuta 2011 annetussa valkoisessa kirjassa kuvatussa[1] komission strategiassa, jolla pyritään edelleen integroimaan maantieliikenteen tavarankuljetusmarkkinoita ja parantamaan maantieliikenteen turvallisuutta, tehokkuutta ja kilpailukykyä. EU on säännellyt ajopiirtureiden asennusta ja käyttöä vuodesta 1970 lähtien. Nykyisin valvontalaitteita säädellään neuvoston asetuksella (ETY) N:o 3821/85 tieliikenteen valvontalaitteista[2]. Asetuksessa säädetään teknisistä standardeista sekä ajopiirtureiden käyttöä, tyyppihyväksyntää, asennusta ja tarkastusta koskevista säännöistä. Asetuksessa säädetään myös laitevalmistajia, viranomaisia, kuljetustoiminnan harjoittajia ja kuljettajia koskevista oikeudellisista velvoitteista. Kyseistä asetusta on mukautettu jo kymmenen kertaa teknologian kehitykseen komiteamenettelyn kautta. Nykyisin yli 900 000 yritystä ja kuusi miljoonaa kuljettajaa käyttää kahta erityyppistä ajopiirturia. Toukokuun 1. päivän 2006 jälkeen rekisteröidyissä ajoneuvoissa käytettävien digitaalisten ajopiirtureiden rinnalla vanhemmissa ajoneuvoissa käytetään yhä vuodesta 1985 käytössä olleita analogisia ajopiirtureita. Liitteenä olevalla ehdotuksella pyritään muuttamaan neuvoston asetusta (ETY) N:o 3821/85 siten, että ajopiirturijärjestelmä parantuisi. Kyseiseen ehdotukseen liittyy tiedonanto, joka toimitetaan samanaikaisesti sekä Euroopan parlamentille että neuvostolle. Tiedonannossa kuvataan muut toimet, joita tarvitaan liitteenä olevan ehdotuksen toimenpiteiden toteuttamiseksi tai jotka täydentävät ehdotuksen toimenpiteitä. 1.2. Käsitelty asia Huomattava osa kansallisten poliisi- tai lainvalvontaviranomaisten tarkastamista ajoneuvoista rikkoo sosiaalilainsäädäntöä. Karkeasti arvioiden noin neljäsosa rikkoo ajopiirtureita koskevaa lainsäädäntöä. Euroopan laajuisella tieverkostolla liikkuu kulloinkin useita tuhansia raskaita ajoneuvoja, joiden ajopiirturia on käsitelty tai joiden kuljettajalla ei ole voimassa olevaa kuljettajakorttia. Vähimmäislepoaikoja koskevien vaatimusten rikkomisen seurauksena on kuljettajien uupumus, jonka arvioidaan lisäävän onnettomuuksista yhteiskunnalle koituvia kustannuksia 2,8 miljardilla eurolla vuodessa. Rikkomisiin syyllistyvät saavat myös ansaitsematonta kilpailuetua, millä on epäsuotuisa vaikutus sisämarkkinoiden toimivuuteen ja vakavia seurauksia kuljettajien terveydentilalle. Keinoja, joilla kuljettajien työtä voidaan helpottaa ja maantieliikenteen kuljetusten tehokkuutta lisätä (digitaalisten) ajopiirtureiden avulla, voidaan edelleen parantaa. Vaikka digitaalisten ajopiirtureiden käyttöönoton myötä eri sidosryhmille koituvia hallinnollisia rasitteita on jo voitu huomattavasti helpottaa, lainsäädännön noudattamisen vuosittaiset kulut, joiden on arvioitu olevan noin 2,7 miljardia euroa, ovat yhä liian suuret. Sen vuoksi ehdotuksella pyritään parantamaan sosiaalilainsäädännön täytäntöönpanoa ja keventämään tarpeetonta hallinnollista taakkaa kehittämällä ajopiirtureiden teknisiä ominaisuuksia ja lisäksi parantamaan niiden vaikuttavuutta. 1.3. Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin Ehdotus on yhteensopiva politiikan kanssa, jonka komissio on esittänyt valkoisessa kirjassaan Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää [3]. Se on erityisesti mainittu poliittisessa aloitteessa 6 ”Maanteiden tavaraliikenne”.[4] Ehdotus myös toimeenpanee osaltaan toimintasuunnitelmaa älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönottamiseksi Euroopassa[5] ja direktiiviä 2010/40/EU tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä maantieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista[6]. Ehdotuksessa otetaan myös huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirja ja etenkin oikeus siihen, että yksityis- ja perhe-elämää kunnioitetaan (7 artikla), oikeus henkilötietojen suojaan (8 artikla), elinkeinovapaus (16 artikla), laillisuusperiaate ja rikoksista määrättävien rangaistusten oikeasuhtaisuuden periaate (49 artikla) ja kielto syyttää ja rangaista oikeudenkäynnissä kahdesti samasta rikoksesta (50 artikla). 2. INTRESSITAHOJEN KUULEMINEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTI 2.1. INTRESSITAHOJEN KUULEMINEN Komissio toteutti sidosryhmien julkisen kuulemisen joulukuun 2009 ja maaliskuun 2010 välisenä aikana. Ottaen huomioon aiheen teknisen luonteen, osallistujamäärä oli verrattain suuri: eri sidosryhmät toimittivat 73 lausuntoa, joista suurin osa oli korkeatasoisia. Useimmat sidosryhmistä halusivat, että digitaalisia ajopiirtureita parannettaisiin sen sijaan, että ne korvattaisiin erityyppisillä valvontalaitteilla. Lähes kaikki sidosryhmät olivat sitä mieltä, että valvontalaitteita koskevat vaatimukset olisi yhdenmukaistettava EU:n tasolla. Ajopiirtureiden tyyppihyväksyntää koskevaa menettelyä pidettiin tyydyttävänä. Lähes kaikki sidosryhmät myös mainitsivat, että turvallisuustaso olisi säilytettävä ennallaan tai sitä olisi jopa parannettava. Sidosryhmät esittivät useita ideoita, jotka myöhemmin tutkittiin vaikutusten arviointivaiheessa valvontalaitteiden kustannusten pienentämiseksi ja/tai niiden tehokkaammaksi käytöksi (esimerkkinä kuljettajakorttien yhdistäminen ajokortteihin). 2.2. Asiantuntijatiedon käyttö Komissio on ollut jatkuvasti yhteydessä jäsenvaltioihin ja sidosryhmiin neuvoston asetuksella (ETY) N:o 3821/85 perustetun komitean kautta kaikissa valvontalaitteisiin liittyvissä asioissa. Komitea kokoontuu tavallisesti kerran vuodessa. Tärkeimmät sidosryhmät osallistuvat komitean toimintaan tarkkailijoina. Näihin sidosryhmiin kuuluvat valvonta- ja poliisiviranomaiset sekä laitevalmistajat. Lisäksi komitea on toteuttanut useita toimenpiteitä, joiden avulla on saatu taustatietoja ehdotuksen laatimiseksi. Komissio osarahoitti kattavan kaksivuotisen menettelyn, jossa kuultiin tärkeimpiä sidosryhmiä.[7] Yhteinen tutkimuskeskus (JRC) on arvioinut nykyisin käytettävän digitaalisen ajopiirturin haavoittuvuudet ja luotettavuuden. JRC on lisäksi raportoinut komissiolle teknisistä vaihtoehdoista, joilla digitaalista ajopiirturia voitaisiin edelleen kehittää. Maantiekuljetusten alakohtaista komiteaa kuultiin 26. toukokuuta 2010, ja heinäkuun 8. päivänä 2010 eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet sopivat digitaalista ajopiirturia koskevan asetuksen tarkistamista koskevasta yhteisestä julkilausumasta[8], joka otettiin huomioon tätä ehdotusta laadittaessa. Vaikutustenarvioinnin laatimista varten ulkopuolinen toimeksisaaja perusti asiantuntijaryhmän, johon kuului maantiekuljetusjärjestöjen ja -liittojen, toimeenpano- ja tyyppihyväksyntäviranomaisten ja ajoneuvo- ja ajopiirturivalmistajien edustajia. Tämä asiantuntijaryhmä tarkasti toimeksisaajan laatimat asiakirjat ja osallistui työpajaan, jossa toimeksisaajan loppuraporttiluonnos tarkastettiin ja siitä keskusteltiin. 2.3. Vaikutustenarviointi Sidosryhmien kuulemisten ja asiantuntijaraporttien avulla komissio pystyi määrittelemään useita yksittäisiä toimenpiteitä, joilla havaitut ongelmat voitaisiin todennäköisesti ratkaista. Tämän jälkeen seulottiin toteutettavissa olevia toimenpiteitä. Komissio kehitti seuraavaksi toimintakokonaisuuksia (”policy package” eli PP), jotka sisältävät toteutettavissa olevia politiikkavaihtoehtoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimintakokonaisuuksia pidettiin tarpeellisina, koska turvallisuuden kannalta järjestelmän luotettavuus riippuu useiden sen osa-alueiden turvallisuudesta ja koska sovelletaan erilaisia lainsäädäntömenettelyjä (komiteamenettely ja yhteispäätösmenettely). Toimintakokonaisuudet voidaan tiivistää seuraavasti: Toimintakokonaisuus 1 (PP1) on tekniseen toteutukseen liittyvä toimintakokonaisuus, jolla pyritään yksinkertaisesti parantamaan nykyisiä ajopiirturilaitteita. PP1 sisältää seuraavat toimenpiteet: - sinetöintien laadun parantaminen; - käyttäjärajapinnan parantaminen; - salausteknologian turvallisuuden parantaminen. Toimintakokonaisuus 2 (PP2) sisältää myös tekniseen toteutukseen liittyviä toimenpiteitä, mutta näiden toimenpiteiden toteuttaminen laajentaisi huomattavasti digitaalisten ajopiirtureiden ominaisuuksia ja johtaisi uudentyyppisten digitaalisten ajopiirtureiden kehitykseen: - ajopiirtureiden ominaisuuksien parantaminen (automaattinen ja manuaalinen kirjaus); - langaton yhteys tienvarsitarkastusten suorittamiseksi; - yhteentoimiva rajapinta muiden älykkäiden liikennejärjestelmäsovellusten kanssa. Toimintakokonaisuus 3 (PP3) sisältää muita kuin tekniseen toteutukseen liittyviä toimenpiteitä: - on parannettava korjaamoiden luotettavuutta; - on tehtävä tietojen väärentäminen kuljettajakorttien avulla vaikeammaksi ; - on parannettava valvontaviranomaisten koulutusta; - on yhdenmukaistettava seuraamusten vähimmäistasoa; - on uudistettava käyttöä koskevia sääntöjä. Toimintakokonaisuus 4 (PP4) on yhdistelmä teknisiä ja järjestelmän parantamiseen liittyviä toimenpiteitä (PP2+PP3). Vaikuttavuuden kannalta PP4 on ehdottomasti houkuttelevin vaihtoehto, sillä sen avulla voidaan saavuttaa suurimmalla todennäköisyydellä edellä mainitut kaksi erityistavoitetta. Politiikkojen johdonmukaisuutta analysoitaessa tulee kuitenkin ilmi, että PP4:n myötä joudutaan tekemään suurimmat kompromissit positiivisten talousvaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten ja julkisiin viranomaisiin kohdistuvien talousarviovaikutusten välillä. Johdonmukaisuuden osalta PP1 olisi paras vaihtoehto. PP4 on myös kallein vaihtoehto, jos tarkastellaan tarvittavia investointeja, kun taas PP1 on halvin ja lisäksi helpoin toteuttaa, sillä se voidaan toteuttaa ilman tavanomaista lainsäädäntömenettelyä. Kaikki näkökohdat huomioon ottaen, ja koska kokonaisvaltaista kustannus-hyötyanalyysia ei ole käytettävissä, PP4:n positiiviset vaikutukset näyttävät olevan sen kustannuksia merkittävämmät. PP4:n kautta on mahdollista saavuttaa 515,5 miljoonan euron säästö hallinnollisten rasitteiden osalta, mikä on huomattavasti enemmän kuin toimintakokonaisuuden kokonaisvaltaisen toteutuksen kustannukset. Tehdyn analyysin mukaan toimintakokonaisuus 4 vaikuttaisi siten olevan paras vaihtoehto. 3. EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT 3.1. Ehdotettujen toimenpiteiden lyhyt kuvaus Ehdotettu asetus sisältää muun muassa seuraavat muutokset: - Etäyhteys ajopiirtureihin tarkastusten suorittamista varten (tulevan ajopiirturiasetuksen 5 artikla). Tämä toimenpide antaa ennen ajoneuvon pysäyttämistä tienvarsitarkastusta varten valvontaviranomaisille viitteitä siitä, noudatetaanko lainsäädäntöä. Lainsäädäntöä noudattavat yritykset välttävät tarpeettomat tienvarsitarkastukset ja voivat siten hyötyä hallinnollisten rasitteiden vähentymisestä. - Kuljettajakorttien ominaisuuksien liittäminen ajokortteihin (tulevan ajopiirturiasetuksen 27 artikla). Tämä toimenpide parantaa järjestelmän turvallisuutta yhdistämällä kuljettajakortit ja ajokortit, sillä kuljettajat eivät todennäköisesti halua käyttää ajokorttiaan vilpillisissä yhteyksissä. Toimenpide vähentää huomattavasti myös hallinnollisia rasitteita. Tämän toimenpiteen toteuttamiseksi olisi tehtävä vähäisiä muutoksia ajokorteista 20 päivänä joulukuuta 2006 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2006/126/EY. Asiaa koskeva ehdotus annetaan samanaikaisesti tämän asetuksen kanssa. Komissio toimittaa sen Euroopan parlamentille ja neuvostolle mahdollisimman pian. - Olinpaikkaa koskevien tarkkojen tietojen automaattinen kirjaaminen maailmanlaajuista satelliittipaikantamisjärjestelmää (GNSS) käyttäen (tulevan ajopiirturiasetuksen 4 artikla). Tämä säännös antaa valvontaviranomaisille lisää tietoja, joiden avulla voidaan tarkastaa, että sosiaalilainsäädäntöä noudatetaan. Myös automaattisen kirjaamisen käyttö vähentää osaltaan hallinnollista taakkaa. - Digitaalisten ajopiirtureiden yhteentoimivuuden varmistaminen älykkäiden liikennejärjestelmien (ITS) kanssa (tulevan ajopiirturiasetuksen 6 artikla). Ajopiirtureiden yhdenmukaisten ja standardinmukaisten rajapintojen myötä muiden ITS-sovellusten avulla on helpompaa tarkastella digitaalisten ajopiirtureiden kirjaamia ja tuottamia tietoja. - Korjaamoiden luotettavuuden parantaminen (tulevan ajopiirturiasetuksen IV luku ja erityisesti sen 19 artikla). Vahvistamalla korjaamoiden hyväksyntää koskevaa oikeuskehystä esimerkiksi säännöllisin väliajoin tai ennalta ilmoittamatta suoritettavien tarkastusten kautta ja ehkäisemällä ennalta eturistiriitojen syntyminen voidaan parantaa korjaamoiden luotettavuutta ja vähentää petosten ja manipuloinnin riskiä. - Seuraamusten vähimmäistason yhdenmukaistaminen (tulevan ajopiirturiasetuksen 37 artikla). Vähimmäistason yhdenmukaistamisen avulla voidaan varmistaa, että ajopiirturisäännösten rikkomisista, jotka unionin lainsäädännössä luokitellaan ”erittäin vakaviksi rikkomuksiksi”[9] tai ”vakavimmiksi rikkomuksiksi”[10], määrätään kansallisen lainsäädännön korkeimman luokan seuraamus. - Valvontaviranomaisten kouluttaminen (tulevan ajopiirturiasetuksen 35 artikla). Asetuksessa edellytetään, että jäsenvaltioiden on järjestettävä valvontalaitteiden tarkastuksista vastuussa oleville valvontaviranomaisilleen riittävä koulutus. - Asetuksen (EY) N:o 561/2006[11] soveltamisala (2 artikla). Tätä toimenpidettä, jolla vapautetaan tietyt ajoneuvot velvollisuudesta käyttää ajopiirturia, on suositellut hallinnolliseen rasitukseen liittyviä kysymyksiä käsittelevä riippumattomien sidosryhmien korkean tason ryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Edmund Stoiber. Toimenpide auttaa keventämään soveltamisalaan kuuluvien yritysten, jotka pääasiassa ovat pk-yrityksiä, hallinnollista taakkaa. Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 tarkistaminen antaa myös tilaisuuden uudistaa ja sujuvoittaa asetusta esimerkiksi selkeiden määritelmien kautta (tulevan ajopiirturiasetuksen 2 artikla), tehostamalla asiantuntijoiden toimintaa ottamalla mukaan ajopiirtureita käyttävien EU:n ulkopuolisten maiden asiantuntijoita (tulevan ajopiirturiasetuksen 41 artikla) ja lisäämällä suora viittaus tietosuojaa koskevaan lainsäädäntöön (tulevan ajopiirturiasetuksen 34 artikla). 3.2. Oikeusperusta Tämän ehdotuksen oikeusperusta on sama kuin nykyisen neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85, eli Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 91 artikla. 3.3. Toissijaisuusperiaate Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, koska asia, jota ehdotus koskee, ei kuulu Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Ehdotuksen tavoitteita ei voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin seuraavista syistä: Maantieliikenteestä on tulossa entistä kansainvälisempää. Noin kolmannes (eli 612 miljardia tonnikilometriä) kaikista maantiekuljetuksissa EU:n alueella vuonna 2006 oli kansainvälisiä maantiekuljetuksia. Maantiekuljetuksia koskeva sosiaalilainsäädäntö yhdenmukaistettiin EU-tasolla asetuksella (EY) N:o 561/2006. Kyseisen lainsäädännön noudattamisen todentamiseksi vaaditaan valvontalaitteita, jotka ovat yhteentoimivia kaikkien jäsenvaltioiden välillä. Kun otetaan huomioon maantiekuljetusten yhä kansainvälisempi luonne EU:n alueella ja sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistaminen, olisi haitallista palata valvontalaitteiden kansallisen tason sääntelyyn. 3.4. Suhteellisuusperiaate Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä: Ehdotuksen perimmäiset tavoitteet koskevat ajopiirturijärjestelmän tehokkuuden ja toimivuuden parantamista. Ehdotetut toimenpiteet ovat oikeasuhteisia näiden tavoitteiden saavuttamisen kannalta, sillä ne auttavat vähentämään hallinnollista rasitetta ja kuljettajien, yritysten ja valvontaelinten ajopiirtureiden käyttöön liittyviä kustannuksia. Toimenpiteet eivät ulotu laajemmalle kuin on tarpeellista kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi. 3.5. Sääntelytavan valinta Koska ehdotuksella on tarkoitus muokata asetusta, sääntelytavaksi valitaan myös asetus. Toistaiseksi ehdotus koskee ainoastaan neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 artiklojen tarkistamista, mutta ei sen teknisten liitteiden tarkistamista. Kyseisen muutosasetuksen antamisen jälkeen lakiteksti ja sen liitteet kootaan yhteen kodifiointimenettelyllä. 3.6. Euroopan talousalue Ehdotettu säädös koskee ETA-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa alaa, minkä vuoksi se on ulotettava koskemaan Euroopan talousaluetta. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Ehdotuksella ei ole vaikutuksia yhteisön talousarvioon. 5. YKSINKERTAISTAMINEN Tällä aloitteella pyritään osaltaan yksinkertaistamaan lainsäädäntöä. Se kuuluu hallinnollisen rasituksen keventämiseksi Euroopan unionissa toteutettavan toimintaohjelman soveltamisalaan. Sillä toteutetaan ehdotuksia, joita on suositellut hallinnolliseen rasitukseen liittyviä kysymyksiä käsittelevä riippumattomien sidosryhmien korkean tason ryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Edmund Stoiber. Sen vuoksi ehdotuksessa sallitaan, että tietyille yrityksille voidaan myöntää kansallinen vapautus velvollisuudesta käyttää ajopiirtureita alle 100 kilometrin matkoilla. Komissio ilmaisi tämän tiedonannossaan Toimintaohjelma hallinnollisen rasituksen keventämiseksi Euroopan unionissa – Alakohtaiset keventämissuunnitelmat ja toimet vuonna 2009 [12]. 2011/0196 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS tieliikenteen valvontalaitteista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[13], ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[14], ovat kuulleet Euroopan tietosuojavaltuutettua, noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä, sekä katsovat seuraavaa: 1. Tieliikenteen valvontalaitteista 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3821/85[15] säädetään valvontalaitteiden rakennetta, asennusta, käyttöä ja testausta koskevia säännöksiä. Kyseistä asetusta on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osilta. Sen vuoksi olisi sen tärkeimmät säännökset yksinkertaistettava ja uudelleenjärjestettävä paremman selkeyden varmistamiseksi. 2. Kokemus on osoittanut, että asetuksen (ETY) N:o 3821/85 tehokas soveltaminen edellyttää tiettyjen teknisten elementtien ja valvontamenettelyjen parantamista. 3. Eräät ajoneuvot on vapautettu tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 3821/85 ja (EY) N:o 2135/98 muuttamisesta ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3820/85 kumoamisesta 15 päivänä maaliskuuta 2006 annetun asetuksen (EY) N:o 561/2006[16] säännösten soveltamisesta. Johdonmukaisuuden varmistamiseksi kyseiset ajoneuvot olisi voitava jättää myös asetuksen (ETY) N:o 3821/85 soveltamisalan ulkopuolelle. 4. Jotta varmistettaisiin johdonmukaisuus asetuksen (EY) N:o 561/2006 13 artiklassa säädettyjen eri poikkeusten välillä ja jotta kuljetusyritysten hallinnollista taakkaa vähennettäisiin asetuksen tavoitteiden saavuttamista vaarantamatta, 13 artiklan d, f ja p kohdassa säädetyt enimmäisetäisyydet olisi tarkistettava. 5. Olinpaikkaa koskevien tietojen kirjaaminen helpottaa ajo- ja lepoaikojen ristiintarkastusta poikkeamien ja petosten havaitsemiseksi. Maailmanlaajuiseen satelliittipaikantamisjärjestelmään yhdistetty valvontalaite on asianmukainen ja kustannustehokas keino, jolla voidaan automaattisesti kirjata valvontaviranomaisten tarkastustyötä helpottavia olinpaikkaa koskevia tietoja. Sen vuoksi tällaiset valvontalaitteet olisi otettava käyttöön. 6. Tieliikenteen sosiaalilainsäädännöstä annettujen neuvoston asetusten (ETY) N:o 3820/85 ja (ETY) N:o 3821/85 täytäntöönpanoa koskevista vähimmäisedellytyksistä ja neuvoston direktiivin 88/599/ETY kumoamisesta 15 päivänä maaliskuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/22/EY[17] edellytetään, että jäsenvaltioiden on suoritettava vähimmäismäärä tienvarsitarkastuksia. Etäyhteys valvontalaitteen ja valvontaviranomaisten välillä tienvarsitarkastusten suorittamiseksi helpottaa kohdistettujen tienvarsitarkastusten suorittamista ja auttaa vähentämään kuljetusyrityksiin tehtävistä satunnaistarkastuksista johtuvaa hallinnollista taakkaa. Sen vuoksi tällainen yhteys olisi otettava käyttöön. 7. Älykkäät liikennejärjestelmät (ITS) voivat auttaa vastaamaan Euroopan liikennepolitiikan haasteisiin, kuten maantieliikenteen kasvuun, ruuhkautumiseen ja energiankulutuksen kasvuun. Valvontalaitteissa olisi käytettävä standardien mukaisia rajapintoja, jotta ne olisivat yhteentoimivia ITS-sovellusten kanssa. 8. Valvontalaitteiden ja valvontalaitejärjestelmän turvallisuus on ensiarvoisen tärkeää tuotetun tiedon luotettavuuden varmistamiseksi. Sen vuoksi valmistajien olisi suunniteltava, testattava ja jatkuvasti arvioitava valvontalaitteita koko niiden elinkaaren ajan, jotta haavoittuvuudet voidaan havaita ja niiden hyväksikäyttö voidaan estää tai rajata. 9. Sellaisten valvontalaitteiden, joilla ei vielä ole tyyppihyväksyntää, kenttäkokeissa voidaan kyseiset laitteet testata todellisissa käyttöolosuhteissa ennen niiden laajamittaista käyttöönottoa, mikä mahdollistaa niiden nopeamman kehittymisen. Tämän vuoksi kenttäkokeet olisi sallittava edellyttäen, että kyseisiin kokeisiin osallistumista ja asetuksen (EY) N:o 561/2006 noudattamista seurataan ja valvotaan tehokkaasti. 10. Asentajilla ja korjaamoilla on merkittävä rooli valvontalaitteiden turvallisuuden varmistamisessa. Sen vuoksi olisi asianmukaista säätää asentajien ja korjaamoiden hyväksyntää ja tarkastamista koskevat vähimmäisvaatimukset ja varmistettava, että korjaamoiden ja kuljetusyritysten välille ei synny eturistiriitoja. 11. Kuljettajakorttien tehokkaamman valvonnan ja tarkastamisen varmistamiseksi sekä valvontaviranomaisten tehtävien suorittamisen helpottamiseksi olisi perustettava kansalliset sähköiset rekisterit ja säädettävä näiden rekisterien yhteenliittämisestä. 12. Koska vilpit ja väärinkäytökset liittyvät todennäköisemmin kuljettajakortteihin kuin ajokortteihin, valvontalaitejärjestelmä olisi luotettavampi ja tehokkaampi, jos kuljettajakortit tulevaisuudessa liitettäisiin osaksi ajokortteja. Tämä helpottaisi myös kuljettajien hallinnollista taakkaa, koska heidän ei enää tarvitsisi hakea, vastaanottaa ja pitää mukanaan kahta eri asiakirjaa. Sen vuoksi direktiivin 2006/126/EY muuttamista vastaavasti olisi harkittava. 13. Kuljettajien ja kuljetusyritysten hallinnollisen taakan keventämiseksi olisi selvennettävä, että vuorokautisista ja viikoittaisista lepoajoista ei tarvitse esittää kirjallisia todisteita. Ajanjaksoja, joilta kuljettajalle ei ole kirjattu tapahtumatietoja, olisi tarkastuksissa pidettävä lepoaikoina. 14. Valvontaviranomaiset joutuvat jatkuvasti vastaamaan valvontalaitteiden muutoksista ja uusista tietojen manipulointimenetelmistä johtuviin uusiin haasteisiin. Tehokkaamman valvonnan varmistamiseksi ja valvontamenettelyjen yhdenmukaisuuden lisäämiseksi koko unionin alueella olisi otettava käyttöön yhteiset menettelytavat valvontaviranomaisten koulutuksessa ja jatkokoulutuksessa. 15. Valvontalaitteen kirjaamiin tietoihin sekä kehitettäviin olinpaikkaa koskevien tietojen kirjausta, etäviestintää ja ITS-rajapintoja koskeviin teknologioihin sisältyy myös henkilötietojen käsittelyä. Sen vuoksi olisi sovellettava unionin lainsäädäntöä, joka koskee yksilöiden suojelua henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaata liikkuvuutta – etenkin yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta päivänä lokakuuta 1995 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY[18] ja henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12 päivänä heinäkuuta 2002 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2002/58/EY[19] . 16. Oikeudenmukaisen kilpailun varmistamiseksi sisäisillä maantieliikennemarkkinoilla sekä selkeän viestin antamiseksi kuljettajille ja kuljetusyrityksille jäsenvaltioiden korkeinta seuraamusluokkaa olisi sovellettava ”erittäin vakaviin rikkomuksiin” (jotka määritellään tieliikenteen sosiaalilainsäädännöstä annettujen neuvoston asetusten (ETY) N:o 3820/85 ja (ETY) N:o 3821/85 täytäntöönpanoa koskevista vähimmäisedellytyksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/22/EY liitteen III muuttamisesta 30 päivänä tammikuuta 2009 annetussa komission direktiivissä 2009/59/EY[20]), sanotun kuitenkaan rajoittamatta toissijaisuusperiaatteen soveltamista. 17. Euroopan unionin naapurimaissa rekisteröityjen ajoneuvojen osalta liitteessä I B tarkoitettujen valvontalaitteiden käyttö on tehty pakolliseksi mukauttamalla Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin huostaan talletettua, 1 päivänä heinäkuuta 1970 Genevessä allekirjoitettua eurooppalaista sopimusta kansainvälisessä maantieliikenteessä toimivien ajoneuvojen miehistöjen työstä (AETR) ja sitä koskevia kuutta muutosta. Koska tällä asetuksella käyttöön otettavat valvontalaitteiden muutokset vaikuttavat suoraan kyseisiin maihin, näiden maiden olisi voitava osallistua teknisistä asioista käytävään keskusteluun. Sen vuoksi olisi perustettava ajopiirtureita koskeva keskustelufoorumi, Tachograph Forum. 18. Tekniikan kehityksen huomioon ottamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta antaa säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti liitteiden I, I B ja II mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen ja liitteen I B täydentämiseksi olinpaikkaa koskevien tietojen automaattista kirjaamista, etäyhteyden mahdollistamista ja ITS-järjestelmän rajapinnan varmistamista koskevilla teknisillä eritelmillä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. 19. Täytäntöönpanovalta olisi siirrettävä komissiolle, jotta varmistettaisiin tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevien ehtojen yhdenmukaisuus kenttäkokeiden, jäsenvaltioiden välisen kuljettajakortteja koskevien tietojen sähköisen vaihtamisen ja valvontaviranomaisten koulutuksen osalta. Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä noudattaen yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 182/2011[21]. 20. Neuvoa-antavaa menettelyä olisi käytettävä otettaessa käyttöön menettelyjä, jotka koskevat kenttäkokeiden toteuttamista ja kyseisten kokeiden valvonnassa käytettäviä lomakkeita sekä valvontaviranomaisten koulutuksessa ja jatkokoulutuksessa käytettäviä menettelytapoja. 21. Tutkimusmenettelyä olisi käytettävä kuljettajakortteja koskevien tietojen sähköistä vaihtamista jäsenvaltioiden välillä koskevia eritelmiä annettaessa. 22. Sen vuoksi asetusta (ETY) N:o 3821/85 olisi muutettava, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Muutetaan neuvoston asetus (ETY) N:o 3821/85 seuraavasti: 1) Korvataan 1–21 artiklat seuraavilla artikloilla: ”I LUKU Periaatteet ja soveltamisala 1 artikla Kohde ja periaate Tässä asetuksessa säädetään asetuksen (EY) N:o 561/2006, direktiivin 2002/15/EY[22] ja direktiivin 92/6/ETY[23] noudattamisen valvontaan maantieliikenteessä käytettävien laitteiden rakennetta, asennusta, käyttöä ja testausta koskevista vaatimuksista. Valvontalaitteiden on rakenteen, asennuksen, käytön ja testauksen osalta oltava tämän asetuksen vaatimusten mukaisia. 2 artiklaMääritelmät 23. Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 561/2006 4 artiklassa säädettyjä määritelmiä. 24. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen määritelmien lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan 25. ’valvontalaitteella’ maantieajoneuvoihin asennettaviksi tarkoitettuja laitteita, jotka automaattisesti tai puoliautomaattisesti näyttävät, kirjaavat, tulostavat paperille, tallentavat ja muulla tavoin tulostavat näiden ajoneuvojen liikkeitä ja niiden kuljettajien tiettyjä työaikoja koskevat yksityiskohtaiset tiedot; 26. ’ajoneuvoyksiköllä’ valvontalaitetta, lukuun ottamatta liiketunnistinta ja sen liitäntäkaapeleita. Ajoneuvoyksikkö voi koostua yhdestä laitteesta tai useista eri puolilla ajoneuvoa olevista laitteista edellyttäen, että se täyttää tämän asetuksen turvallisuusvaatimukset; 27. ’liiketunnistimella’ valvontalaitteen osaa, joka tuottaa ajoneuvon nopeutta ja/tai sen kulkemaa matkaa kuvaavan signaalin; 28. ’ajopiirturikortilla’ älykorttia, joka on tarkoitettu käytettäväksi valvontalaitteessa ja jonka avulla valvontalaite voi tunnistaa kortin haltijan aseman ja sallia tietojen siirron tai tallennuksen; 29. ’piirturilevyllä’ liitteessä I tarkoitettuun valvontalaitteeseen sijoitettavaa levyä, joka vastaanottaa ja säilyttää kirjatut tiedot ja jolle valvontalaitteen merkintälaitteet kirjaavat tarvittavista tiedoista jatkuvan tallenteen; 30. ’kuljettajakortilla’ ajopiirturikorttia, jonka jäsenvaltion viranomaiset myöntävät tietylle kuljettajalle ja joka yksilöi kuljettajan ja mahdollistaa tietojen tallentamisen kuljettajan toiminnasta; 31. ’valvontakortilla’ ajopiirturikorttia, jonka jäsenvaltion viranomaiset myöntävät kansalliselle toimivaltaiselle tarkastusviranomaiselle ja joka yksilöi valvontaelimen sekä mahdollisesti valvontaviranomaisen ja mahdollistaa datamuistiin tai kuljettajakortteihin tallennettujen tietojen lukemisen, tulostamisen ja/tai lataamisen; 32. ’yrityskortilla’ ajopiirturikorttia, jonka jäsenvaltion viranomaiset myöntävät valvontalaitteilla varustettujen ajoneuvojen omistajalle tai haltijalle ja joka yksilöi omistajan tai haltijan ja mahdollistaa tämän omistajan tai haltijan lukitsemien valvontalaitteeseen tallennettujen tietojen näyttämisen, lataamisen ja tulostamisen; 33. ’korjaamokortilla’ ajopiirturikorttia, jonka jäsenvaltion viranomaiset myöntävät kyseisen jäsenvaltion hyväksymille valvontalaitteiden valmistajalle, asentajalle, ajoneuvojen valmistajalle tai korjaamolle ja joka yksilöi kortin haltijan ja mahdollistaa valvontalaitteiden testaamisen ja kalibroimisen ja/tai niissä olevien tietojen lataamisen; 34. ’vuorokautisella työjaksolla’ enintään yhdeksän tunnin ajanjaksoa, joka käsittää ajoajan, kaiken muun työajan, varallaoloajan, tauot ja lepoajan. 3 artiklaSoveltamisala 35. Valvontalaite on asennettava ja sitä on käytettävä jäsenvaltiossa rekisteröidyissä ajoneuvoissa, joita käytetään asetuksen (EY) N:o 561/2006 soveltamisalaan kuuluvassa maanteiden henkilö- tai tavaraliikenteessä. 36. Jäsenvaltiot voivat myöntää vapautuksen tämän asetuksen soveltamisesta asetuksen (EY) N:o 561/2006 13 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitetuille ajoneuvoille. 37. Jäsenvaltiot voivat komission luvalla myöntää vapautuksen tämän asetuksen soveltamisesta asetuksen (EY) N:o 561/2006 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin kuljetuksiin käytettäville ajoneuvoille. Jäsenvaltiot voivat myöntää vapautuksen tämän asetuksen soveltamisesta asetuksen (EY) N:o 561/2006 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin kuljetuksiin käytettäville ajoneuvoille; niiden on ilmoitettava tästä välittömästi komissiolle. 38. Kun kyseessä ovat kansalliset kuljetukset, jäsenvaltiot voivat vaatia tämän asetuksen mukaisten valvontalaitteiden asentamista ja käyttöä myös sellaisten ajoneuvojen osalta, joihin ei sovelleta 1 kohdassa säädettyä asennus- ja käyttövaatimusta. II LUKU Älykäs valvontalaite 4 artiklaOlinpaikkaa koskevien tietojen kirjaaminen Olinpaikkaa koskevat tiedot on kirjattava, jotta vuorokautisen työjakson aloituspaikka ja päättymispaikka voidaan tunnistaa. Tätä tarkoitusta varten ajoneuvoihin, jotka otetaan käyttöön ensimmäistä kertaa [48 kuukauden jälkeen tämän asetuksen voimaantulosta], on asennettava maailmanlaajuiseen satelliittipaikantamisjärjestelmään (GNSS) yhdistetty valvontalaite. Komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä 39 artiklan mukaisesti liitteen I B täydentämiseksi tarvittavilla teknisillä eritelmillä, joilla GNSS:n kautta saatuja valvontalaitteen kirjaamia olinpaikkaa koskevia tietoja voidaan käsitellä. 5 artikla Etäyhteys tarkastuksia varten 39. Jotta toimivaltaiset valvontaviranomaiset voisivat helpommin tehdä kohdistettuja tienvarsitarkastuksia, ensimmäistä kertaa [48 kuukauden jälkeen tämän asetuksen voimaantulosta] käyttöön otettavissa ajoneuvoissa on oltava valvontalaite, josta on yhteys kyseisiin viranomaisiin ajoneuvon liikkuessa. 40. Yhteys valvontalaitteeseen saadaan vain valvontaviranomaisten laitteista lähetetystä pyynnöstä. Yhteys on suojattava tietojen paikkansapitävyyden varmistamiseksi ja valvonta- ja hallintalaitteiden tunnistamiseksi. 41. Yhteyden aikana voidaan vaihtaa ainoastaan sellaisia tietoja, jotka ovat tarpeellisia kohdistettujen tienvarsitarkastusten suorittamiseksi. Kuljettajan henkilötietoja tai kuljettajan toimia tai nopeutta koskevia tietoja ei saa välittää. 42. Vaihdettuja tietoja saa käyttää ainoastaan tämän asetuksen ja asetuksen (EY) N:o 561/2006 noudattamisen valvonnassa. Tietoja ei saa siirtää muille tahoille valvontaviranomaisten lisäksi. 43. Valvontaviranomaiset voivat säilyttää tietoja ainoastaan tienvarsitarkastusten ajan, ja ne on poistettava kahden tunnin kuluessa tarkastuksen päättymisestä. 44. Ajoneuvon omistaja tai haltija on vastuussa siitä, että hänen kuljettajalleen ilmoitetaan etäyhteysmahdollisuudesta. 45. Toimivaltainen valvontaviranomainen voi vaihdettujen tietojen perusteella päättää tarkastaa ajoneuvon ja valvontalaitteen. 46. Komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä 39 artiklan nojalla liitteen I B täydentämiseksi valvontalaitteen ja toimivaltaisten valvontaviranomaisten välisen etäyhteyden mahdollistamista koskevilla teknisillä eritelmillä tämän artiklan mukaisesti. 6 artiklaÄlykkäät liikennejärjestelmät 47. Liitteessä I B tarkoitettujen valvontalaitteiden on oltava yhteentoimivia tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU[24] 4 artiklassa määriteltyjen älykkäiden liikennejärjestelmäsovellusten kanssa. 48. Ensimmäistä kertaa [48 kuukauden jälkeen tämän asetuksen voimaantulosta] käyttöön otettavissa ajoneuvoissa on 1 kohdan soveltamiseksi oltava valvontalaite, jossa on yhteensopiva rajapinta, jonka avulla tietoja voidaan kirjata tai tuottaa älykkäissä liikennejärjestelmäsovelluksissa käytettäväksi. 49. Komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä 39 artiklan nojalla liitteen I B täydentämiseksi teknisillä eritelmillä, jotka koskevat rajapintaa, pääsyoikeuksia ja sellaisten tietojen luetteloa, joihin voidaan myöntää pääsy. III LUKU Tyyppihyväksyntä 7 artikla Hakemukset 50. Laitevalmistaja tai tämän edustaja tekee jäsenvaltion tähän tarkoitukseen nimeämälle viranomaiselle ajoneuvoyksikön, liiketunnistimen, piirturilevymallin tai ajopiirturikortin EU-tyyppihyväksyntähakemuksen 51. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 1 kohdan mukaisesti nimettyjen viranomaisten nimi ja yhteystiedot. Komissio julkaisee nimettyjen tyyppihyväksyntäviranomaisten luettelon verkkosivustollaan. 52. Tyyppihyväksyntähakemukseen on liitettävä liitteessä I B olevassa VIII jaksossa tarkoitetut asianmukaiset eritelmät ja todistukset. Komissio nimeää riippumattomat arvioijat, jotka myöntävät turvallisuustodistukset. 53. Samantyyppisestä ajoneuvoyksiköstä, liiketunnistimesta, piirturilevymallista tai ajopiirturikortista voidaan tehdä hakemus vain yhdessä jäsenvaltiossa. 8 artiklaTyyppihyväksynnän antaminen Jäsenvaltion on annettava EU-tyyppihyväksyntä ajoneuvoyksikölle, liiketunnistimelle, piirturilevymallille tai ajopiirturikortille, jos se on liitteen I tai I B vaatimusten mukainen ja jos jäsenvaltiolla on mahdollisuus valvoa, että tuotantomallit ovat hyväksytyn tyypin mukaisia. Hyväksytyn mallin muutoksille tai täydennyksille on saatava täydentävä EU-tyyppihyväksyntä alkuperäisen EU-tyyppihyväksynnän antaneelta jäsenvaltiolta. 9 artiklaTyyppihyväksyntämerkki Jäsenvaltioiden on annettava hakijalle liitteessä II olevan mallin mukainen EU tyyppihyväksyntämerkki kaikentyyppisistä ajoneuvoyksiköistä, liiketunnistimista, piirturilevymalleista tai ajopiirturikorteista, jotka ne hyväksyvät 8 artiklan mukaisesti. 10 artiklaHyväksyminen ja epääminen Sen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten, jossa tyyppihyväksyntää on haettu, on yhden kuukauden kuluessa lähetettävä jokaisen hyväksymänsä ajoneuvoyksikön, liiketunnistimen, piirturilevymallin tai ajopiirturikortin osalta jäljennös hyväksyntätodistuksesta ja asiaankuuluvista eritelmistä muiden jäsenvaltioiden viranomaisille. Jos toimivaltainen viranomainen ei hyväksy tyyppihyväksyntähakemusta, viranomaisen on ilmoitettava muiden jäsenvaltioiden viranomaisille hyväksynnän epäämisestä ja päätöksensä perustelut. 11 artiklaLaitteen tyyppihyväksynnänmukaisuus 54. Jos 8 artiklassa tarkoitetun EU-tyyppihyväksynnän antanut jäsenvaltio toteaa, että ajoneuvoyksiköt, liiketunnistimet, piirturilevyt tai ajopiirturikortit, joissa on sen antama EU-tyyppihyväksyntämerkki, eivät ole sen hyväksymän prototyypin mukaisia, sen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tuotantomallit ovat hyväksytyn prototyypin mukaisia. Näihin toimenpiteisiin voi tarvittaessa kuulua EU-tyyppihyväksynnän peruuttaminen. 55. EU-tyyppihyväksynnän antaneen jäsenvaltion on peruutettava tällainen hyväksyntä, jos hyväksytty ajoneuvoyksikkö, liiketunnistin, piirturilevy tai ajopiirturikortti ei ole tämän asetuksen mukainen tai jos sen käytön aikana on havaittavissa sellainen yleinen vika, joka tekee sen tarkoitukseensa sopimattomaksi. 56. Jos toinen jäsenvaltio ilmoittaa EU-tyyppihyväksynnän antaneelle jäsenvaltiolle jostakin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetusta tapauksesta, tämän on neuvoteltuaan edellisen jäsenvaltion kanssa toteutettava kyseisissä kohdissa säädetyt toimenpiteet, jollei 5 kohdasta muuta johdu. 57. Jäsenvaltio, joka on todennut jonkin 2 kohdassa tarkoitetun tapauksen, voi toistaiseksi kieltää ajoneuvoyksiköiden, liiketunnistimien, piirturilevyjen tai ajopiirturikorttien saattamisen markkinoille ja käyttöön ottamisen. Sama koskee 1 kohdassa tarkoitettuja tapauksia, kun valmistaja huomautuksen jälkeen ei ole saattanut EU-ensitarkastuksesta vapautettuja ajoneuvoyksiköitä, liiketunnistimia, piirturilevyjä tai ajopiirturikortteja hyväksytyn tyypin tai tämän asetuksen vaatimusten mukaisiksi. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on joka tapauksessa ilmoitettava kuukauden kuluessa toisilleen ja komissiolle EU-tyyppihyväksynnän peruuttamisesta tai muista 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä sekä niiden syistä. 58. Jos EU-tyyppihyväksynnän antanut jäsenvaltio kiistää sille ilmoitetut 1 ja 2 kohdassa eritellyt tapaukset, asianomaisten jäsenvaltioiden on pyrittävä ratkaisemaan erimielisyys ja pidettävä komissio ajan tasalla. Jos jäsenvaltioiden välisissä neuvotteluissa ei ole neljän kuukauden kuluessa 3 kohdassa tarkoitetusta ilmoituspäivästä päästy yhteisymmärrykseen, komissio tekee kaikkien jäsenvaltioiden asiantuntijoita kuultuaan sekä taloudellisten ja teknisten tekijöiden kaltaisia asiaankuuluvia tekijöitä tarkasteltuaan kuuden kuukauden kuluessa kyseisen neljän kuukauden ajanjakson päättymisestä päätöksen, josta on ilmoitettava kyseisille jäsenvaltioille ja joka on samalla annettava tiedoksi muille jäsenvaltioille. Komissio vahvistaa kussakin tapauksessa määräajan päätöksensä täytäntöönpanolle. 12 artiklaPiirturilevyn hyväksyntä 59. Piirturilevymallin hakijan on ilmoitettava EU-tyyppihyväksyntähakemuksessa, minkä tyyppisiä liitteessä I tarkoitettuja valvontalaitteita varten kyseinen levy on tarkoitettu ja toimitettava kyseisen tyyppiset valvontalaitteet levyn testausta varten. 60. Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on merkittävä piirturilevymallin hyväksyntätodistukseen, minkä tyyppisissä liitteessä I tarkoitetuissa valvontalaitteissa kyseistä levymallia voidaan käyttää. 13 artiklaHylkäävän päätöksen perusteleminen Kaikki tämän asetuksen nojalla tehdyt päätökset, joilla evätään tai peruutetaan ajoneuvoyksikön, liiketunnistimen, piirturilevymallin tai ajopiirturikortin tyyppihyväksyntä, on perusteltava yksityiskohtaisesti. Päätöksestä on annettava tieto asianosaiselle, jolle on samanaikaisesti ilmoitettava hänellä jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaan käytettävissä olevista korjaavista toimenpiteistä ja tällaisten toimenpiteiden määräajoista. 14 artiklaTyyppihyväksynnän saaneiden valvontalaitteiden tunnustaminen Jäsenvaltio ei saa evätä valvontalaitteella varustetun ajoneuvon rekisteröintiä tai kieltää sen liikkeelle laskemista tai käyttöä mistään sellaisesta syystä, että ajoneuvo on varustettu tällaisella laitteella, jos laitteessa on 9 artiklassa tarkoitettu EU-tyyppihyväksyntämerkki ja 17 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu asennuskilpi. 15 artiklaTurvallisuus 61. Valmistajien on suunniteltava, testattava ja arvioitava tuotantoon hyväksytyt ajoneuvoyksiköt, liiketunnistimet tai ajopiirturikortit siten, että tuotteen elinkaaren jokaisessa vaiheessa ilmenevät haavoittuvuudet voidaan havaita ja niiden mahdollinen hyväksikäyttö voidaan estää tai rajata. 62. Tätä tarkoitusta varten valmistajien on toimitettava asianmukaiset asiakirjat 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulle riippumattomalle arvioijalle haavoittuvuustutkimuksen suorittamiseksi. 63. Riippumaton arvioija tekee penetraatiokokeen ajoneuvoyksiköille, liiketunnistimille ja ajopiirturikorteille sen varmistamiseksi, että julkisesti saatavilla olevia tietoja hallussaan pitävät yksityishenkilöt eivät voi käyttää havaittuja haavoittuvuuksia hyväkseen. 16 artiklaKenttäkokeet 64. Jäsenvaltiot voivat hyväksyä sellaisen valvontalaitteen kenttäkokeet, jolla ei vielä ole tyyppihyväksyntää. Jäsenvaltioiden on keskinäisesti tunnustettava jäsenvaltioiden kenttäkokeille myöntämät hyväksynnät. 65. Kenttäkokeisiin osallistuvien kuljettajien ja kuljetusyritysten on noudatettava asetuksen (EY) N:o 561/2006 vaatimuksia. Vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi kuljettajien on noudatettava 31 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä. 66. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään kenttäkokeiden suorittamisessa noudatettavista menettelyistä sekä lomakkeista, joita on käytettävä kyseisten kenttäkokeiden seurannassa. Nämä täytäntööpanosäädökset hyväksytään 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. IV LUKU Asennus ja tarkastus 17 artiklaAsennus ja korjaus 67. Valvontalaitteen asennuksen ja korjauksen saa suorittaa ainoastaan sellainen asentaja tai korjaamo, jonka jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat tätä tarkoitusta varten hyväksyneet 19 artiklan mukaisesti. 68. Asentajan tai korjaamon on sinetöitävä valvontalaite tarkastettuaan laitteen asianmukaisen toiminnan ja erityisesti sen estämiseksi, että käsittelylaitteella voidaan peukaloida tai muuttaa tallennettuja tietoja. 69. Hyväksytyn asentajan tai korjaamon on merkittävä kiinnittämiinsä sinetteihin erityismerkki ja tämän lisäksi syötettävä liitteessä I B tarkoitettujen valvontalaitteiden osalta sähköiset turvatiedot aitoustarkastusten tekemiseksi. Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on pidettävä rekisteriä näistä merkeistä ja sähköisistä turvatiedoista sekä myönnetyistä hyväksyttyjen korjaamoiden ja asentajien korteista. 70. Liitteiden I ja I B mukaisesti kiinnitetyllä asennuskilvellä varmennetaan, että valvontalaite on asennettu tämän asetuksen vaatimusten mukaisesti. 71. Sinetin voi poistaa ainoastaan toimivaltaisten viranomaisten 1 kohdan nojalla hyväksymä asentaja tai korjaamo taikka valvontaviranomainen, tai se voidaan poistaa liitteessä I olevan V jakson 4 kohdassa tai liitteessä I B olevan V jakson 3 kohdassa esitetyissä olosuhteissa. 18 artikla Valvontalaitteen tarkastukset Valvontalaitteet on tarkastettava säännöllisin väliajoin hyväksytyissä korjaamoissa. Tarkastus on suoritettava säännöllisesti vähintään kahden vuoden välein. Korjaamon on laadittava tarkastusraportti tapauksista, joissa valvontalaitteiden toiminnassa ilmenneitä vikoja oli korjattava joko säännöllisen tarkastuksen tai kansallisen toimivaltaisen viranomaisen erityisestä pyynnöstä suoritetun tarkastuksen johdosta. Korjaamoiden on ylläpidettävä luetteloa kaikista laadituista tarkastusraporteista. Korjaamoiden on säilytettävä tarkastusraportteja vähintään kahden vuoden ajan raportin laatimispäivämäärästä. Toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä korjaamoiden on toimitettava sille kaikki kyseisenä ajanjaksona laaditut tarkastus- ja kalibrointiraportit. 19 artikla Asentajien ja korjaamoiden hyväksyntä 72. Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä, tarkastettava säännöllisesti ja sertifioitava asentajat ja korjaamot, jotka voivat asentaa, tarkastaa, katsastaa ja korjata valvontalaitteita. 73. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asentajat ja korjaamot ovat asiantuntevia ja luotettavia. Tätä tarkoitusta varten jäsenvaltioiden on määriteltävä ja julkaistava selkeät kansalliset menettelyt ja varmistettava, että seuraavia vähimmäisvaatimuksia noudatetaan: 74. henkilökunnalla on asianmukainen koulutus; 75. asiaankuuluvien kokeiden ja tehtävien suorittamiseksi tarvittavat laitteet ovat käytettävissä; 76. asentajilla ja korjaamoilla on hyvä maine. 77. Hyväksyttyjen asentajien ja korjaamoiden tarkastukset on suoritettava seuraavasti: 78. Hyväksyttyjen asentajien ja korjaamoiden käyttämät valvontalaitteiden käsittelyä koskevat menettelyt on tarkastettava vuosittain. Tarkastuksissa on erityisesti huomioitava toteutetut turvallisuustoimenpiteet ja korjaamokorttien käsittely. 79. Hyväksyttyjen asentajien ja korjaamoiden suorittamien kalibrointien ja asennusten valvontaan liittyviä teknisiä tarkastuksia on myös tehtävä ilmoittamatta niistä ennakolta. Tällaiset tarkastukset on tehtävä vuosittain vähintään kymmenelle prosentille hyväksytyistä korjaamoista. 80. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että asentajien tai korjaamoiden ja kuljetusyritysten välille ei synny eturistiriitoja. Erityisesti niissä tapauksissa, joissa kuljetusyritys toimii myös hyväksyttynä asentajana tai korjaamona, kyseinen yritys ei saa asentaa tai kalibroida omien ajoneuvojensa valvontalaitteita. 81. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on annettava komissiolle luettelo hyväksytyistä asentajista ja korjaamoista sekä niille myönnetyistä korteista ja toimitettava sille kopio merkeistä ja käytettyjä sähköisiä turvatietoja koskevista tarvittavista tiedoista. Komissio julkaisee hyväksyttyjen asentajien ja korjaamoiden luettelon verkkosivustollaan. 82. Jos asentaja tai korjaamo ei noudata tämän asetuksen mukaisia velvollisuuksiaan, jäsenvaltioiden on peruutettava hyväksyntä joko väliaikaisesti tai lopullisesti. 20 artikla Korjaamokortti 83. Korjaamokortin hallinnollinen voimassaoloaika ei saa ylittää yhtä vuotta. 84. Jos korjaamokortin voimassaoloa on tarkoitus pidentää tai jos se vahingoittuu, toimii virheellisesti, katoaa tai varastetaan, viranomaisen on toimitettava korvaava kortti viiden työpäivän kuluessa tätä koskevan yksityiskohtaisen pyynnön vastaanottamisesta. Kortin myöntävän viranomaisen on pidettävä rekisteriä kadonneista, varastetuista ja viallisista korteista. 85. Jos jäsenvaltio peruuttaa asentajan tai korjaamon hyväksynnän 19 artiklan mukaisesti, sen on myös peruutettava asentajalle tai korjaamolle myönnetty korjaamokortti. 86. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet sen estämiseksi, että hyväksytyille asentajille ja korjaamoille myönnettyjä kortteja väärennetään. V LUKU Kuljettajakortti 21 artiklaKuljettajakortin myöntäminen 87. Kuljettajakortin myöntää kuljettajan pyynnöstä sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa kuljettajalla on pysyvä asuinpaikka. Toimivaltaisen viranomaisen on myönnettävä kortti kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. 88. Tässä artiklassa ’pysyvällä asuinpaikalla’ tarkoitetaan paikkaa, jossa henkilö tavallisesti, toisin sanoen vähintään 185 päivää kunakin kalenterivuonna, asuu henkilökohtaisiin ja ammatillisiin siteisiin liittyvistä syistä, tai jos henkilöllä ei ole ammatillisia siteitä, henkilökohtaisista syistä, jotka johtuvat läheisistä siteistä hänen ja asuinpaikan välillä. Kuitenkin, jos henkilöllä on ammatillisia siteitä eri paikkaan, kuin mihin hänellä on henkilökohtaisia siteitä, ja jos hän tästä syystä joutuu säännöllisesti oleskelemaan eri paikoissa kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa, hänen katsotaan asuvan pysyvästi paikassa, johon hänellä on henkilökohtaisia siteitä, edellyttäen että hän palaa sinne säännöllisesti. Viimeksi mainittua ehtoa ei edellytetä, jos henkilö oleskelee jäsenvaltiossa, koska hänet on lähetetty sinne työhön määräajaksi. 89. Kuljettajien on esitettävä pysyvästä asuinpaikasta todiste asianmukaisella tavalla, kuten henkilöllisyystodistuksellaan tai muulla pätevällä asiakirjalla. Jos kuljettajakortin myöntävän jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset epäilevät pysyvää asuinpaikkaa koskevan ilmoituksen oikeellisuutta tai jos tarkoituksena on tehdä tiettyjä erityistarkastuksia, kyseiset viranomaiset voivat pyytää lisätietoja tai -todisteita. 90. Kortin myöntävän jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet varmistaakseen, ettei hakijalla jo ole voimassa olevaa kuljettajakorttia, ja yksilöitävä kuljettajakortti liitteen I B säännösten mukaisesti. 91. Kuljettajakortin hallinnollinen voimassaoloaika ei voi ylittää viittä vuotta. 92. Voimassa olevaa kuljettajakorttia ei voida peruuttaa eikä sen voimassaoloa keskeyttää, jolleivät jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset totea, että kortti on väärennetty tai että kuljettaja käyttää muuta kuin omaa korttiaan tai että kuljettajan hallussa oleva kortti on saatu väärien ilmoitusten ja/tai väärennettyjen asiakirjojen perusteella. Jos edellä mainitut kortin peruuttamis- tai voimassaolon keskeyttämistoimenpiteet toteuttaa muu kuin kortin myöntänyt jäsenvaltio, kyseisen jäsenvaltion on palautettava kortti kortin myöntäneen jäsenvaltion viranomaisille ja ilmoitettava tämän palautuksen syyt. 93. Kuljettajakortti myönnetään ainoastaan hakijoille, joihin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 561/2006 säännöksiä. 94. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet kuljettajakorttien väärentämisen estämiseksi. 22 artikla Kuljettajakortin käyttö 95. Kuljettajakortti on henkilökohtainen. 96. Kuljettajalla voi olla hallussaan vain yksi voimassa oleva kuljettajakortti, ja hän saa käyttää vain omaa henkilökohtaista kuljettajakorttiaan. Kuljettaja ei saa käyttää kuljettajakorttia, joka on viallinen tai jonka voimassaoloaika on päättynyt. 23 artikla Kuljettajakortin uusiminen 97. Kun kuljettaja haluaa uusia kuljettajakorttinsa, hänen on jätettävä hakemus sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa hänellä on pysyvä asuinpaikka, viimeistään 15 työpäivää ennen kortin voimassaoloajan päättymistä. 98. Jos sen jäsenvaltion viranomaiset, jossa kuljettajan pysyvä asuinpaikka on, eivät ole samat kuin kortin myöntäneet viranomaiset, ja jos kyseisiä viranomaisia pyydetään uusimaan kuljettajakortti, niiden on ilmoitettava vanhan kortin myöntäneille viranomaisille kortin uusimisen syyt. 99. Kun kortin uusimista haetaan sen voimassaoloajan päättymisen lähestyessä, toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava uusi kortti ennen vanhan kortin voimassaolon päättymistä, jos hakemus oli lähetetty 1 kohdassa säädetyssä määräajassa. 24 artikla Varastettu, kadonnut tai viallinen kuljettajakortti 100. Kortin myöntäneen viranomaisen on pidettävä rekisteriä myönnetyistä, varastetuista, kadonneista ja viallisista korteista vähintään niiden hallinnollista voimassaoloa vastaavan ajan. 101. Jos kuljettajakortti vahingoittuu tai toimii virheellisesti, kuljettajan on palautettava se sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa hänellä on pysyvä asuinpaikka. Kuljettajakortin varastamisesta on tehtävä virallinen ilmoitus sen valtion toimivaltaisille viranomaisille, jossa varkaus tapahtui. 102. Kuljettajakortin katoamisesta on tehtävä virallinen ilmoitus sen valtion toimivaltaisille viranomaisille, joka on kortin myöntänyt, sekä sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa kuljettajan pysyvä asuinpaikka on, jos kyseessä ovat eri viranomaiset. 103. Jos kuljettajakortti vahingoittuu, toimii virheellisesti, katoaa tai varastetaan, kuljettajan on seitsemän kalenteripäivän kuluessa esitettävä hakemus kortin korvaamiseksi sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa hänellä on pysyvä asuinpaikka. Kyseisten viranomaisten on toimitettava korvaava kortti viiden työpäivän kuluessa tätä varten jätetyn yksityiskohtaisen hakemuksen vastaanottamisesta. 104. Kuljettaja voi 4 kohdassa vahvistetuissa olosuhteissa jatkaa ajamista ilman kuljettajakorttia enintään 15 kalenteripäivän ajan tai pidemmän ajan, jos se on tarpeen ajoneuvon toimittamiseksi takaisin yrityksen kotipaikkaan, ja edellyttäen, että kuljettaja pystyy osoittamaan, ettei hän voinut esittää tai käyttää korttiaan tänä aikana. 25 artikla Kuljettajakorttien vastavuoroinen tunnustaminen ja vaihto 105. Jäsenvaltioiden myöntämät kuljettajakortit on tunnustettava vastavuoroisesti. 106. Jos jäsenvaltion myöntämän voimassa olevan kuljettajakortin haltijan pysyvä asuinpaikka on jossakin toisessa jäsenvaltiossa, hän voi pyytää, että hänen korttinsa vaihdetaan vastaavaan kuljettajakorttiin. Vaihdon suorittavan jäsenvaltion vastuulla on varmentaa, onko esitetty kortti vielä voimassa. 107. Vaihdon suorittavien jäsenvaltioiden on palautettava vanha kortti sen myöntäneen jäsenvaltion viranomaisille ja ilmoitettava tämän palautuksen syyt. 108. Kun jäsenvaltio korvaa tai vaihtaa kuljettajakortin, tämän korvaaminen tai vaihto sekä jokainen muu myöhempi korvaaminen tai vaihto on kirjattava tässä jäsenvaltiossa. 26 artikla Kuljettajakortteja koskevien tietojen sähköinen vaihtaminen 109. Varmistaakseen, että hakijalla ei jo ole 21 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua voimassaolevaa kuljettajakorttia, jäsenvaltioiden on pidettävä kansallista sähköistä rekisteriä, joka sisältää seuraavat kuljettajakortteja koskevat tiedot vähintään niiden hallinnollista voimassaoloa vastaavan ajan: 110. kuljettajan sukunimi ja etunimi; 111. kuljettajan syntymäaika ja -paikka; 112. ajokortin numero ja maa, jossa ajokortti on myönnetty (soveltuvin osin); 113. kuljettajakortin voimassaolo. 114. Komission ja jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sähköiset rekisterit on liitetty yhteen ja niihin on pääsy koko unionin alueelta. 115. Kuljettajakorttien myöntämisen, uusimisen ja korvaamisen yhteydessä jäsenvaltioiden on varmennettava sähköisen tiedonvaihdon avulla, ettei kuljettajalla jo ole toista voimassaolevaa kuljettajakorttia. Vain sellaiset tiedot vaihdetaan, jotka ovat tarpeellisia kyseisen varmennuksen suorittamiseksi. 116. Valvontaviranomaisilla voi olla pääsy sähköisen rekisterin tietoihin, jotta ne voivat valvoa kuljettajakortin voimassaoloa. 117. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädökset, joissa säädetään 2 kohdassa tarkoitetusta rekisterien yhdistämisestä koskevista yhteisistä menettelyistä ja eritelmistä, kuten vaihdettavien tietojen esitysmuodosta, sähköistä tutustumista kansallisissa sähköisissä rekistereissä olevin tietoihin koskevista teknisistä menettelyistä, pääsymenettelyistä ja turvallisuusmekanismeista. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 40 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tutkimusmenettelyä noudattaen. 27 artikla Kuljettajakortin yhdistäminen ajokorttiin Kuljettajakortteja on myönnettävä tämän luvun säännösten mukaisesti 18 päivään tammikuuta 2018. Kuljettajakortit liitetään osaksi ajokortteja 19 päivästä tammikuuta 2018, ja ne myönnetään, uusitaan, vaihdetaan ja korvataan direktiivin 2006/126/EY säännösten mukaisesti. VI LUKU Laitteen käyttö 28 artiklaValvontalaitteen asianmukainen käyttö 118. Kuljetusyrityksen, ajoneuvon omistajan ja kuljettajien on varmistettava valvontalaitteiden ja kuljettajakortin asianmukainen toiminta ja moitteeton käyttö silloin, kun kuljettajan on ajettava liitteessä I B tarkoitetuilla valvontalaitteilla varustettua ajoneuvoa. 119. On kiellettyä väärentää, salata, poistaa tai tuhota piirturilevylle kirjattuja taikka valvontalaitteeseen tai kuljettajakorttiin tallennettuja tietoja ja liitteessä I B tarkoitetuista valvontalaitteista tulostettuja asiakirjoja. Kiellettyä on myös valvontalaitteen, piirturilevyn tai kuljettajakortin manipuloiminen siten, että se voi aiheuttaa tietojen ja/tai tulosteiden väärentymisen, poistumisen tai tuhoutumisen. Ajoneuvossa ei saa olla laitetta, jota voidaan käyttää tällaiseen tarkoitukseen. 120. Ajoneuvoihin saa asentaa vain yhden valvontalaitteen paitsi silloin, kun tehdään 16 artiklassa tarkoitetut kenttäkokeet. 121. Jäsenvaltioiden on kiellettävä valvontalaitteiden manipuloimiseksi valmistettujen ja/tai tarkoitettujen laitteiden tuotanto, jakelu, mainonta ja/tai myynti. 29 artikla Yrityksen vastuu 122. Kuljetusyrityksen on annettava riittävä määrä piirturilevyjä liitteessä I tarkoitetuilla valvontalaitteilla varustettujen ajoneuvojen kuljettajille ottaen huomioon näiden piirturilevyjen yksilölliset ominaisuudet, käyttöajan ja sen mahdollisuuden, että vahingoittuneet tai valtuutetun tarkastusviranomaisen haltuun ottamat piirturilevyt on korvattava. Kuljetusyritys saa antaa kuljettajille vain hyväksytyn mallisia piirilevyjä, jotka soveltuvat käytettäviksi ajoneuvoon asennetussa laitteessa. Jos ajoneuvo on varustettu liitteessä I B tarkoitetulla valvontalaitteella, kuljetusyrityksen ja kuljettajan on varmistettava, että käyttöaika huomioon ottaen liitteessä I B tarkoitettu pyynnöstä tapahtuva tulostaminen voidaan suorittaa asianmukaisesti tarkastuksen yhteydessä. 123. Yrityksen on säilytettävä piirturilevyjä ja 31 artiklan noudattamiseksi tehtyjä tulosteita käytön jälkeen vähintään yksi vuosi aikajärjestyksessä ja luettavassa muodossa ja annettava niistä jäljennös asianomaisille kuljettajille näiden pyynnöstä. Yrityksen on myös annettava jäljennökset kuljettajakortilta ladatuista tiedoista asianomaisille kuljettajille näiden pyynnöstä sekä paperituloste näistä jäljennöksistä. Piirturilevyt, tulosteet ja ladatut tiedot on pyynnöstä esitettävä tai luovutettava valtuutetulle tarkastusviranomaiselle. 124. Kuljetusyritys on vastuussa kuljettajiensa tekemistä tämän asetuksen rikkomuksista. Jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon mahdollisen näytön siitä, että kuljetusyritystä ei kohtuudella voida pitää vastuullisena tehdystä rikkomuksesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeutta pitää kuljetusyrityksiä täysin vastuullisina. 30 artikla Kuljettajakortin ja piirturilevyn käyttö 125. Kuljettajien on käytettävä jokaisena ajopäivänä piirturilevyjä tai kuljettajakortteja siitä alkaen, kun he ottavat ajoneuvon haltuunsa. Piirturilevy tai kuljettajakortti poistetaan vasta vuorokautisen työajan päätyttyä, jollei poistamiseen anneta lupaa muulla tavoin. Piirturilevyä tai kuljettajakorttia ei saa käyttää tarkoitettua kauemmin. 126. Kuljettajien on suojattava piirturilevyt tai kuljettajakortit sopivalla tavalla, ja he eivät saa käyttää likaantuneita tai vahingoittuneita levyjä tai kortteja. 127. Kun kuljettajat eivät ole ajoneuvossa eivätkä siten voi käyttää ajoneuvoon asennettua valvontalaitetta, 5 kohdan b alakohdan ii ja iii alakohdassa tarkoitetut ajanjaksot a) on luettavasti ja piirturilevyä likaamatta merkittävä käsin, automaattisesti tai muulla tavoin piirturilevyyn, jos ajoneuvossa on liitteessä I tarkoitettu valvontalaite; tai b) on merkittävä kuljettajakorttiin käyttämällä valvontalaitteen käsinmerkintämahdollisuutta, jos ajoneuvossa on liitteessä I B tarkoitettu valvontalaite. Ajanjaksoja, joilta ei ole kirjattu tapahtumatietoja, pidetään tarkastuksissa lepoaikoina tai taukoina. Kuljettajien ei tarvitse kirjata vuorokautisia tai viikoittaisia lepoaikoja, kun he eivät ole olleet ajoneuvossa. 128. Jos liitteessä I B tarkoitetulla valvontalaitteella varustetussa ajoneuvossa on useampi kuin yksi kuljettaja, kunkin kuljettajan on varmistettava, että hänen kuljettajakorttinsa on asetettu valvontalaitteen oikeaan aukkoon. Jos liitteessä I B tarkoitetulla valvontalaitteella varustetussa ajoneuvossa on useampi kuin yksi kuljettaja, kuljettajien on tehtävä piirturilevyihin tarvittavat muutokset siten, että liitteessä I olevan II jakson a, b ja c kohdassa tarkoitetut tiedot kirjautuvat sen kuljettajan piirturilevylle, joka tosiasiallisesti ajaa ajoneuvoa. 129. Kuljettajien on a) varmistettava, että piirturilevyn aikamerkinnät tehdään ajoneuvon rekisteröintimaan virallisen ajan mukaan; b) käytettävä valvontalaitteen katkaisijaa siten, että seuraavat ajanjaksot tulevat kirjatuiksi erikseen ja toisistaan erotettavasti: i) [pic] merkin alle: ajoaika; ii) [pic] merkin alle: ”muu työ”, jolla tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/15/EY[25] 3 artiklan a alakohdassa määriteltyä muuta toimintaa kuin ajamista ja kaikkea samalle tai toiselle työnantajalle tehtävää työtä joko kuljetusalalla tai muulla alalla; iii) [pic] merkin alle: ”varallaoloaika”, joka määritellään direktiivin 2002/15/EY 3 artiklan b alakohdassa; iv) [pic] merkin alle: tauot ja lepoajat. 130. Kunkin kuljettajan on syötettävä piirturilevyynsä seuraavat tiedot: a) sukunimi ja etunimi aloittaessaan levyn käytön; b) aika ja paikka aloittaessaan ja lopettaessaan levyn käytön; c) kunkin hänelle osoitetun ajoneuvon rekisterinumero ensimmäisen levylle kirjattavan matkan alussa ja tämän jälkeen levyn käytön aikana, jos ajoneuvo vaihdetaan; d) matkamittarin lukema: i) ensimmäisen levylle kirjattavan matkan alussa; ii) viimeisen levylle kirjatun matkan lopussa; iii) jos ajoneuvoa vaihdetaan työpäivän aikana, edellisen kuljettajalle osoitetun ajoneuvon mittarilukema ja seuraavan ajoneuvon mittarilukema; e) ajoneuvon vaihdon kellonaika. 131. Kuljettajan on syötettävä liitteessä I B tarkoitettuun valvontalaitteeseen niiden maiden tunnukset, joissa hän aloittaa ja lopettaa vuorokautisen työjaksonsa. Jäsenvaltio voi kuitenkin vaatia, että sen alueella kuljetustoimintoja suorittavien ajoneuvojen kuljettajien on lisättävä maan tunnukseen tarkemmat maantieteelliset erittelyt, jos kyseinen jäsenvaltio on ilmoittanut nämä erittelyt komissiolle ennen 1 päivää huhtikuuta 1998. Kuljettajien ei tarvitse syöttää kyseisiä tietoja, jos valvontalaite tallentaa olinpaikkaa koskevan sijainnin automaattisesti 4 artiklan mukaisesti. 31 artikla Vahingoittunut kuljettajakortti tai piirturilevy 132. Jos tietoja sisältävä piirturilevy tai kuljettajakortti vahingoittuu, kuljettajan on pidettävä vahingoittunut piirturilevy tai kuljettajakortti sen tilalla käytetyn varalevyn mukana. 133. Jos kuljettajakortti vahingoittuu, toimii virheellisesti tai varastetaan, kuljettajan on a) matkansa alussa tulostettava yksityiskohtaiset tiedot ajamastaan ajoneuvosta ja merkittävä kyseiseen tulosteeseen i) yksityiskohdat, joista kuljettaja voidaan tunnistaa (nimi ja kuljettajakortin tai ajokortin numero), sekä kuljettajan allekirjoitus; ii) 30 artiklan 5 kohdan b alakohdan ii, iii, ja iv alakohdassa tarkoitetut ajanjaksot; b) matkansa lopussa tulostettava valvontalaitteen tallentamat aikatiedot ja kirjattava mahdollinen muu työaika, varallaoloaika ja lepoaika matkan alussa otetun tulosteen jälkeen, ellei valvontalaite ole kirjannut näitä tietoja, ja merkittävä kyseiseen asiakirjaan yksityiskohdat, joista kuljettaja voidaan tunnistaa (nimi ja kuljettajakortin tai ajokortin numero), sekä kuljettajan allekirjoitus. 32 artikla Kuljettajan mukana oleva tietoaineisto 134. Kuljettajan ajaessa ajoneuvoa, jossa on liitteessä I tarkoitettu valvontalaite, kuljettajan on tarkastusviranomaisen pyynnöstä voitava milloin tahansa esittää i) kuluvan vuorokauden piirturilevyt sekä kuljettajan edellisten 28 päivän kuluessa käyttämät piirturilevyt; ii) kuljettajakortti, jos hänellä sellainen on; ja iii) kaikki käsin tehdyt merkinnät ja tulosteet kuluvalta vuorokaudelta ja edeltäviltä 28 päivältä, joita tässä asetuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 561/2006 edellytetään. 135. Kuljettajan ajaessa ajoneuvoa, jossa on liitteessä I B tarkoitettu valvontalaite, hänen on tarkastusviranomaisen pyynnöstä voitava milloin tahansa esittää i) kuljettajakorttinsa; ii) kaikki käsin tehdyt merkinnät ja tulosteet kuluvalta vuorokaudelta ja edeltäviltä 28 päivältä, joita tässä asetuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 561/2006 edellytetään; iii) piirturilevyt ii alakohdassa tarkoitetulta ajankohdalta, jona hän on ajanut liitteessä I tarkoitetulla valvontalaitteella varustettua ajoneuvoa. 136. Valtuutettu tarkastusviranomainen voi tarkastaa asetuksen (EY) N:o 561/2006 noudattamisen analysoimalla piirturilevyt, valvontalaitteen tai kuljettajakortin kirjaamat näytöllä olevat tai tulostetut tiedot taikka, jollei näitä tietoja ole, mitkä tahansa muut todisteasiakirjat, jotka osoittavat, että tämän asetuksen 24 artiklan 2 kohdassa ja 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen kaltaisia säännöksiä ei ole noudatettu. 33 artikla Menettelyt laitteen toimiessa virheellisesti 137. Jos valvontalaite hajoaa tai toimii viallisesti, kuljetusyrityksen on annettava se hyväksytyn asentajan tai korjaamon korjattavaksi heti, kun olosuhteet sen sallivat. Jos ajoneuvoa ei voida palauttaa yrityksen toimipaikkaan viikon kuluessa laitteen hajoamisesta tai viallisen toiminnan havaitsemisesta, korjaus on tehtävä matkalla. Jäsenvaltioiden 37 artiklan mukaisesti toteuttamilla toimenpiteillä voidaan toimivaltaiset viranomaiset valtuuttaa kieltämään ajoneuvon käyttö, jos hajonnutta laitetta tai virheellistä toimintaa ei ole korjattu ensimmäisen ja toisen alakohdan mukaisesti 138. Kun valvontalaite ei toimi tai se toimii virheellisesti, kuljettajan on merkittävä ne tiedot, joista hänet voidaan tunnistaa (nimi ja ajokortin tai kuljettajakortin numero), ja allekirjoituksensa sekä eri ajankohtia koskevat tiedot, joita valvontalaite ei enää kirjaa tai tulosta asianmukaisesti a) piirturilevylle tai piirturilevyille tai b) joko piirturilevyyn liitettävälle tai kuljettajakortin mukana pidettävälle väliaikaiselle levylle. VII LUKU Tietosuoja, täytäntöönpano ja seuraamukset 34 artikla Henkilötietojen suoja 139. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän asetuksen nojalla tapahtuva henkilötietojen käsittely toteutetaan direktiivien 95/46/EY ja 2002/58/EY mukaisesti sekä direktiivin 95/46/EY 28 artiklassa tarkoitetun jäsenvaltion itsenäisen julkisen viranomaisen valvonnassa. 140. Jäsenvaltioiden on erityisesti varmistettava henkilötietojen suojaaminen seuraavissa tapauksissa: 141. maailmanlaajuista satelliittipaikantamisjärjestelmää (GNSS) käyttö 4 artiklassa tarkoitettuun olinpaikkaa koskevien tietojen kirjaamiseen; 142. etäyhteyden käyttö 5 artiklassa tarkoitettujen tarkastusten suorittamiseksi; 143. 6 artiklassa tarkoitetulla yhteentoimivalla rajanpinnalla varustetun valvontalaitteen käyttö; 144. 26 artiklassa tarkoitettu kuljettajakortteja koskevien tietojen sähköinen vaihtaminen; 145. 29 artiklassa tarkoitettu kuljetusyritysten suorittama rekisterien ylläpito. 146. Liitteessä I B tarkoitetut valvontalaitteet on suunniteltava siten, että yksityisyys varmistetaan. Vain tietoja, jotka ovat ehdottoman tarpeellisia käsittelyä varten, voidaan käsitellä. 147. Ajoneuvojen omistajien ja/tai kuljetusyritysten on soveltuvin osin noudatettava henkilötietojen suojaa koskevia asiaankuuluvia säännöksiä. 35 artikla Valvontaviranomaisten kouluttaminen 148. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että valvontaviranomaisilla on asianmukainen koulutus kirjattujen tietojen analysointiin ja valvontalaitteiden tarkastamiseen. 149. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle valvontaviranomaisiaan koskevat koulutusvaatimukset viimeistään [6 kuukautta tämän asetuksen soveltamisen alkamisesta]. 150. Komissio hyväksyy päätökset valvontaviranomaisten koulutuksessa ja jatkokoulutuksessa sovellettavasta menettelytavoista, kuten tarkastusten kohdentamista koskevista tekniikoista ja siitä, kuinka käsittelylaitteet ja väärennökset voidaan havaita. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. 36 artikla Keskinäinen avunanto Jäsenvaltioiden on avustettava toisiaan tämän asetuksen soveltamisessa ja sen noudattamisen valvonnassa. Tähän keskinäiseen avunantoon kuuluu, että jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on erityisesti toimitettava toisilleen säännöllisesti kaikki käytettävissä olevat tiedot asentajia ja korjaamoja koskevista tämän asetuksen rikkomisista ja tällaisista rikkomisista mahdollisesti langetetuista seuraamuksista. 37 artikla Seuraamukset 151. Jäsenvaltioiden on vahvistettava tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavia seuraamuksia koskevat säännöt ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia, varoittavia ja syrjimättömiä. Tämän asetuksen säännöksiä rikkoneiden korjaamoiden osalta seuraamus voi olla hyväksynnän tai korjaamokortin peruuttaminen. 152. Kuhunkin tämän asetuksen rikkomiseen sovelletaan vain yhtä seuraamusta tai menettelyä. 153. Jäsenvaltioiden on säädettävä direktiivissä 2009/5/EY määritellyille erittäin vakaville rikkomisille kaikkein vakavin seuraamus, jota asianomaisessa jäsenvaltiossa sovelletaan maantieliikenteen lainsäädännön rikkomisiin. 154. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kyseisistä toimenpiteistä ja seuraamuksia koskevista säännöistä komissiolle viimeistään [päivänä, jona tämän asetuksen soveltaminen alkaa]. Niiden on ilmoitettava komissiolle myös kaikista kyseisiin toimenpiteisiin myöhemmin tehtävistä muutoksista. VIII LUKU Loppu säännökset 38 artiklaMukauttaminen tekniikan kehitykseen Komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä 39 artiklan mukaisesti liitteiden I, I B ja II mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen. 39 artikla Siirretyn säädösvallan käyttö 155. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin. 156. Edellä 4, 5, 6 ja 38 artiklassa tarkoitettu vallan siirto tapahtuu määräämättömäksi ajaksi [tämän asetuksen voimaantulopäivänä]. 157. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4, 5, 6 ja 38 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä , tai jonakin myöhempänä päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. 158. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 159. Edellä 4, 5, 6 ja 38 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan [kahdella kuukaudella]. 40 artiklaKomitea 160. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. 161. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa. Kun komitean lausunto on tarkoitus hankkia kirjallista menettelyä noudattaen, tämä menettely päätetään tuloksettomana, jos puheenjohtaja niin päättää tai komitean jäsenten yksinkertainen enemmistö sitä pyytää lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa. 162. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. Kun komitean lausunto on tarkoitus hankkia kirjallista menettelyä noudattaen, tämä menettely päätetään tuloksettomana, jos puheenjohtaja niin päättää tai komitean jäsenten yksinkertainen enemmistö sitä pyytää lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa. 41 artikla Ajopiirtureita koskeva keskustelufoorumi 163. Perustetaan ajopiirtureita koskeva keskustelufoorumi, Tachograph Forum, jolla jäsenvaltioiden asiantuntijat ja sellaiset kolmansien maiden asiantuntijat, jotka käyttävät valvontalaitteita kansainvälisessä maantieliikenteessä toimivien ajoneuvojen miehistöjen työstä tehdyn eurooppalaisen sopimuksen (AETR) nojalla, voivat keskustella valvontalaitteiden teknisistä ominaisuuksista. 164. Jäsenvaltioiden on nimettävä yksi asiantuntija, joka osallistuu Tachograph Forumin toimintaan. 165. Tachograph Forumin on oltava avoin kaikille asiasta kiinnostuneille unioniin kuulumattomien AETR-sopimuspuolten asiantuntijoille. 166. Tachograph Forumiin on kutsuttava myös sidosryhmiä, ajoneuvojen valmistajien edustajia, ajopiirturien valmistajia sekä työmarkkinaosapuolia. 167. Tachograph Forumin on vahvistettava työjärjestyksensä. 168. Tachograph Forumin on kokoonnuttava vähintään kerran vuodessa. 42 artikla Kansallisista toimenpiteistä ilmoittaminen Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä asetuksessa tarkoitetuista kysymyksistä antamansa lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset kirjallisina komissiolle viimeistään 30 päivän kuluttua niiden antamispäivästä ja ensimmäisen kerran [12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta].”. 2) Muutetaan asetuksen (ETY) N:o 3821/85 liite I seuraavasti: 169. Poistetaan I luvun ”Määritelmät” b kohta. 170. Korvataan III luvun c kohdan 4.1 kohdassa ilmaisu ”asetuksen 15 artiklan 3 kohdan toisen luetelmakohdan b, c ja d alakohdassa” ilmaisulla ”asetuksen 30 artiklan 5 kohdan toisen luetelmakohdan b, c ja d alakohdassa”. 171. Korvataan III luvun c kohdan 4.2 kohdassa ilmaisu ”asetuksen 15 artiklassa” ilmaisulla ”asetuksen 30 artiklassa”. 172. Korvataan IV luvun a kohdan 1 kohdan kolmannessa kohdassa ilmaisu ”asetuksen 15 artiklan 5 kohdassa” ilmaisulla ”asetuksen 30 artiklan 6 kohdassa”. 3) Muutetaan asetuksen (ETY) N:o 3821/85 liite I B seuraavasti: 173. Poistetaan I luvun l, o, t, y, ee, kk, oo ja qq kohta. 174. Muutetaan VI luku seuraavasti: 175. Korvataan ensimmäisessä kohdassa ilmaisu ”asetuksen (ETY) N:o 3821/85 12 artiklan 5 kohdassa, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2135/98” ilmaisulla ”asetuksen (ETY) N:o 3821/85 24 artiklan 5 kohdassa”. 176. Poistetaan 1 jakso ”Asentajien ja testausasemien hyväksyminen”. 177. Korvataan VIII luvun 271 kohdassa ilmaisu ”tämän asetuksen 5 artiklan” ilmaisulla ”tämän asetuksen 8 artiklan”. 2 artikla Muutetaan asetus (EY) N:o 561/2006 seuraavasti: Korvataan 13 artiklan 1 kohdan d, f ja p alakohdassa tarkoitettu ilmaisu ”50 kilometrin” ilmaisulla ”100 kilometrin”. 3 artikla Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä . Asetusta sovelletaan [vuoden kuluttua sen voimaantulosta]. Tämä asetus on kokonaisuudessaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikkiin jäsenvaltioihin.. Tehty Brysselissä Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta Puhemies Puheenjohtaja [1] KOM(2011) 144 lopullinen [2] EYVL L 370, 31.12.1985, s. 8. [3] KOM(2011) 144 lopullinen [4] Ks. valkoisen kirjan KOM(2011) 144 lopullinen liitteen I kohta 1.1 ”Yhtenäinen Euroopan liikennealue”. [5] Komission tiedonanto, Toimintasuunnitelma älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönottamiseksi Euroopassa , KOM(2008) 886, toiminta-alue 4. [6] EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1–13. [7] SMART-tutkimus [8] http://ec.europa.eu/employment_social/dsw/public/actRetrieveText.do?id=8903 [9] Komission direktiivi 2009/5/EY, annettu 30 päivänä tammikuuta 2009, tieliikenteen sosiaalilainsäädännöstä annettujen neuvoston asetusten (ETY) N:o 3820/85 ja (ETY) N:o 3821/85 täytäntöönpanoa koskevista vähimmäisedellytyksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/22/EY liitteen III muuttamisesta, EUVL L 29, 31.1.2009, s. 45–50. [10] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1071/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä ja neuvoston direktiivin 96/26/EY kumoamisesta, EUVL L 300, 14.11.2009, s. 51. [11] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 561/2006, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2006, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 3821/85 ja (EY) N:o 2135/98 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3820/85 kumoamisesta, EUVL L 105 11.4.2006, s. 1. [12] KOM(2009) 544 lopullinen [13] EUVL C […], […], s. […]. [14] EUVL C […], […], s. […]. [15] EYVL L 370, 31.12.1985, s. 8. [16] EUVL L 102, 11.4.2006, s. 1. [17] EUVL L 102, 11.4.2006, s. 35. [18] EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31. [19] EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37. [20] EUVL L 29, 31.1.2009, s. 45. [21] EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13. [22] EYVL L 80, 23.3.2002, s. 35. [23] EYVL L 57, 2.3.1992, s. 27. [24] EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1. [25] EYVL L 80, 23.3.2002, s. 35.