PERUSTELUT

Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[1] 28 kohdan mukaisesti Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) voidaan ottaa joustomekanismin avulla käyttöön vuosittain enintään 500 miljoonaa euroa ylittämällä rahoituskehyksen asianomaisten otsakkeiden enimmäismäärät.

Rahastosta myönnettävään rahoitustukeen sovellettavista säännöistä säädetään Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta 20. joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1927/2006[2].

Itävalta toimitti 9. maaliskuuta 2010 EGR:n rahoitustukea koskevan hakemuksen EGF/2010/007 AT/Steiermark–Niederösterreich työntekijävähennysten vuoksi, jotka on toteutettu Steiermarkin (AT22) ja Niederösterreichin (AT12) NUTS II -alueilla NACE Rev. 2:n kaksinumerotason 24 (metallien jalostus)[3] piirissä toimivissa 54 yrityksessä.

Tutkittuaan hakemuksen perusteellisesti komissio on tullut asetuksen (EY) N:o 1927/2006 10 artiklan mukaisesti siihen tulokseen, että asetuksessa säädetyt edellytykset rahoitustuen saamiseksi täyttyvät.

HAKEMUKSEN TIIVISTELMÄ JA ANALYYSI

Keskeiset tiedot: ||

EGR-viitenumero || EGF/2010/007

Jäsenvaltio || Itävalta

2 artikla || b alakohta

Asianomaiset yritykset || 54

NUTS II -alueet || Steiermark (AT22) Niederösterreich(AT12)

NACE Rev. 2:n kaksinumerotaso || 24 (Metallien jalostus)

Viiteajanjakso || 1.4.2009 – 31.12.2009

Yksilöllisten palvelujen tarjoamisen aloittamispäivä || 1.4.2009

Hakemuksen päivämäärä || 9.3.2010

Työntekijävähennykset viiteajanjaksolla || 1 180

Tuen kohteena olevat vähennetyt työntekijät || 356

Yksilöllisten palvelujen kustannukset euroina || 12 266 158

EGR:n täytäntöönpanokustannukset[4] euroina || 479 855

EGR:n täytäntöönpanokustannukset prosentteina || 3,8

Kokonaisbudjetti euroina || 12 746 013

EGR:n tuki euroina (65 %) || 8 284 908

1. Hakemus esitettiin komissiolle 9. maaliskuuta 2010, ja sitä täydennettiin lisätiedoin 22. helmikuuta 2011 asti.

2. Hakemus täyttää asetuksen (EY) N:o 1927/2006 2 artiklan b alakohdassa esitetyt EGR:n rahoitustuen myöntämisen edellytykset, ja se tehtiin saman asetuksen 5 artiklassa säädetyssä kymmenen viikon määräajassa.

Yhteys työntekijävähennysten ja globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välillä

3. Osoittaakseen yhteyden työntekijävähennysten ja maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välillä Itävalta toteaa, että kriisistä johtuva metallin kysynnän maailmanlaajuinen romahdus vaikutti erityisen raskaasti Itävallan metallivientiin (niin raudan kuin muidenkin metallien osalta) ja näin ollen maan metallintuotantoon ja työllisyyteen. Hakemuksessa lainattujen Eurostatin ja Statistik Austrian lukujen mukaan Itävallan metallintuotannosta lähes 80 prosenttia menee vientiin ja metallin osuus Itävallan kokonaisvientimäärästä on melkein 9 prosenttia, mikä on suurempi prosenttiosuus kuin EU27:ssä keskimäärin (6,1 prosenttia).

4. Ennen kriisiä Itävallan metalliala oli dynaaminen ja sen kauppa oli selkeästi ylijäämäistä voimakkaan vientitoiminnan ansiosta – erityisesti raudan ja teräksen (rautametallien) tuoteryhmässä. Tämä auttoi menestyksekkäästi tasapainottamaan globalisaatioon liittyviä voimia, kuten metallin tuonnin kasvua kolmansista maista.

Alan aiempi kasvu loppui yhtäkkiä vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä, minkä vuoksi metallivienti väheni 38,6 prosenttia tammi–heinäkuussa 2009 edelliseen vuoteen verrattuna. Viennin väheneminen ei ollut yhtä voimakasta muiden Itävallan tuotteiden osalta (-24 prosenttia viennin kokonaismäärän osalta). Eurostatin panos-tuotostaulukkoja lainaten Itävalta korostaa lisäksi metallialan yritysten olevan huomattavan riippuvaisia toisistaan samoin kuin kriisin pahiten koettelemista toimialoista, kuten rakentamisesta, konepaja- sekä autoteollisuudesta.

5. Euroopan komission huhtikuussa 2009 ja lokakuussa 2009 antamissa valmisteluasiakirjoissa[5] todetaan, että kriisi vaikutti voimakkaasti kaikkiin suurimpiin teräksentuottajamaihin EU:ssa. Vuoden 2009 ensimmäistä neljännestä edeltävän vuoden aikana EU27:n raakateräksentuotanto väheni 43,8 prosenttia verrattuna maailman teräksentuotannon 22,8 prosentin supistumiseen samalla ajanjaksolla. Monet eurooppalaiset teräsalan yritykset ovat vähentäneet tuotantopäiviä tai supistaneet tilapäisesti kapasiteettiaan, ja tärkeimmät teräsryhmät ilmoittivat Euroopan rauta- ja terästeollisuuden liiton Euroferin lukujen mukaan lähes 32 800 työntekijän vähentämisestä. Kaikki tämä osoittaa kriisin vaikuttaneen vakavasti Euroopan metallialaan.

Vähennettyjen työntekijöiden määrän ja 2 artiklan b alakohdan mukaisten kriteerien täyttymisen osoittaminen

6. Itävallan hakemus perustuu asetuksen (EY) N:o 1927/2006 2 artiklan b alakohdan toimintakriteeriin, joka edellyttää vähintään 500 työntekijän vähentämistä tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2:n saman kaksinumerotason piirissä toimivissa yrityksissä yhdeksän kuukauden aikana jäsenvaltion jollakin NUTS II ‑tason alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella.

7. Hakemuksessa todetaan, että 54:ssä NACE Rev 2:n kaksinumerotasolla 24 (metallien jalostus) toimivassa yrityksessä vierekkäisillä Steiermarkin (AT22) ja Niederösterreichin (AT12) NUTS II -alueilla vähennettiin 1 180 työntekijää yhdeksän kuukauden viiteajanjakson aikana eli 1. huhtikuuta 2009–31. joulukuuta 2009. Kaikki nämä työntekijävähennykset on laskettu asetuksen (EY) N:o 1927/2006 2 artiklan toisen kohdan toisen luetelmakohdan säännösten mukaisesti.

Selvitys työntekijävähennysten ennakoimattomasta luonteesta

8. Itävallan viranomaisten mukaan maailmanlaajuisen kriisin vaikutusta perusmetallien alaan ei voitu ennakoida. Viranomaiset viittaavat BKT:n reaalikasvun ennusteista tehtyihin rajuihin tarkistuksiin alaspäin, joita olivat vuoden 2007 lopulta lähtien esittäneet kansainväliset ja kansalliset tahot, kuten Euroopan komissio, OECD ja Itävallan taloudelliset tutkimuslaitokset WIFO (Österreichisches Institut für Wirtschaftsforschung) ja IHS (Institut für höhere Studien). Ennustettuaan syksyllä 2008 hienoista 0,9 prosentin ja 1,2 prosentin kasvua näiden kahden kansallisen laitoksen oli tarkistettava vuoden 2009 ennusteitaan alaspäin ‑3,4 prosenttiin ja ‑3,8 prosenttiin syyskuussa 2009. Vaikka suhdannevaihtelut yleensä vaikuttavatkin metallialaan, kriisistä johtuvan laskun nopeus ja intensiteetti eivät olleet ennustettavissa ja tulivat alalle yllätyksenä.

9. WIFOn tutkimuksen tuloksista ilmenee lisäksi, että Steiermarkin ja Niederösterreichin metalliyritysten luottamus väheni rajusti vuoden 2009 alkukuukausina. Verrattuna keskimäärin 21 prosenttiin ennen vuotta 2008 piti heinäkuuhun 2009 mennessä peräti 83 prosenttia kyselyyn osallistuneista yrityksistä vientitilaustensa määrää riittämättömänä.

Tiedot työntekijävähennyksiä tekevistä yrityksistä ja tuen kohteena olevista työntekijöistä

10. Hakemus koskee 1 180:tä irtisanottua työntekijää 54 yrityksessä yhdeksän kuukauden viiteajanjakson aikana. Näistä 356 työntekijää (30,2 prosenttia) on tuen kohteena. Kaikki nämä 356 työntekijää liittyivät Voest-Alpinen terässäätiöön (Voest-Alpine-Stahlstiftung) eli yritystyyppiseen tukisäätiöön (Unternehmensstiftung), kuten liittovaltion direktiivissä AMF/18-2010[6] määritellään. Säätiöön liittymättömistä työntekijöistä 76,2 prosenttia löysi uuden työpaikan, 17,8 prosenttia osallistui AMS:n koulutustoimenpiteisiin säätiön ulkopuolella ja 6 prosenttia jäi eläkkeelle tai suunnitteli eläkkeellejäämistä.

Yritykset ja työntekijävähennysten lukumäärä

Alufix-Folienverarbeitungsgesellschaft m.b.H. || 6 || Icon Anlagenbau GmbH || 3

Augusta Metalltechnik GmbH || 11 || IPA Produktions- & Vertriebsgesellschaft m.b.H. || 9

Becker & Co Ges.m.b.H. & Co KG || 1 || Isoplus Fernwärmetechnik Gesellschaft m.b.H. || 32

Benda-Lutz Werke GmbH || 11 || Johann Nemetz & Co Gesellschaft m.b.H. || 13

Biedermann || 1 || Karl Fink Ges.m.b.H. || 30

Böhler Bleche GmbH & Co KG || 47 || Kunstguss Wagner Gesellschaft m.b.H. || 1

Böhler Edelstahl GmbH & Co KG || 37 || Martin Miller GmbH || 9

Böhler Schweisstechnik Austria || 10 || Metallguss Katz GmbH || 3

Böhler-Uddeholm Precision Strip GmbH & Co KG || 133 || Neuman Aluminium Strangpresswerk GmbH || 99

Böhler-Ybbstal Profil GmbH || 45 || O. St. Feinguss- Gesellschaft m.b.H. || 12

Breitenfeld Edelstahl AG Stahlwerk und Schmiede || 32 || Schlieper Gesellschaft m.b.H. || 20

Buntmetall Amstetten Gesellschaft m.b.H. || 10 || Schoeller-Bleckmann Edelstahlrohr GmbH || 24

Dynacast Österreich Gesellschaft m.b.H. || 14 || Sonderstahlwerk Breitenfeld GmbH || 1

EGM-Industrieguss GmbH || 5 || Stahl Judenburg Gesellschaft m.b.H. || 16

ELSA Edelmetall-Legier-und Scheideanstalt Gesellschaft m.b.H. || 1 || Stahl- und Walzwerk Marienhuette Ges. m.b.H. || 5

Enzesfeld-Caro Metallwerke Aktiengesellschaft || 21 || Teich Aktiengesellschaft || 10

FM Flanschenwerk Ges.m.b.H. || 3 || Ternitz Druckguss Gesellschaft m.b.H. || 1

Franz Steininger Gesellschaft m.b.H. || 4 || TIP Formenbau GmbH || 3

Georg Fischer Eisenguss GmbH || 6 || VAEE Eisenbahnsysteme GmbH || 11

Georg Fischer Fittings GmbH || 15 || Voestalpine Austria Draht GmbH || 29

Georg Fischer GmbH & Co KG || 4 || Voestalpine Giesserei Traisen GmbH || 32

Georg Fischer Kokillenguss GmbH || 59 || Voestalpine Krems GmbH || 56

Georg Fischer Moessner GmbH Nfg & Co KG || 10 || Voestalpine Schienen GmbH || 2

GF Druckguss GmbH || 14 || Voestalpine Stahl Donawitz GmbH & Co KG || 14

GLS Tanks International GmbH || 28 || Voestalpine Tubulars GmbH & Co KG || 166

G-MAG Europe GmbH || 12 || Welser Profile AG || 14

Hammerschied Ernstbrunner Eisengiesserei GmbH & Co KG || 4 || Wuppermann Austria Gesellschaft m.b.H || 21

Yritysten kokonaismäärä: 54 || Työntekijävähennysten kokonaismäärä: 1 180 ||

11. Tuen kohteena olevat 356 työntekijää voidaan jaotella seuraavasti:

Ryhmä || Lukumäärä || Prosenttiosuus

Miehiä || 343 || 96,3

Naisia || 13 || 3,7

EU:n kansalaisia || 354 || 99,4

Muun kuin EU-valtion kansalaisia || 2 || 0,6

15–24-vuotiaita || 96 || 27,0

25–54-vuotiaita || 246 || 69,1

55–64-vuotiaita || 14 || 3,9

Yli 64-vuotiaita || 0 || 0,0

12. Edellä mainittuihin ryhmiin sisältyy 11 työntekijää (3,1 prosenttia), joilla on pitkäaikaisia terveysongelmia tai toimintarajoite.

13. Ammattiryhmien mukainen jaottelu on seuraava:

Ryhmä || Lukumäärä || Prosenttiosuus

Johtajat || 2 || 0,6

Asiantuntijat || 31 || 8,7

Toimistotyöntekijät || 22 || 6,2

Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät || 75 || 21,1

Prosessi- ja kuljetustyöntekijät || 42 || 11,8

Muut työntekijät || 184 || 51,7

14. Itävalta on vahvistanut asetuksen (EY) N:o 1927/2006 7 artiklan mukaisesti, että miesten ja naisten välisen tasa-arvon sekä syrjimättömyyden politiikkaa on sovellettu ja sovelletaan jatkossa EGR:n toteuttamisen eri vaiheissa ja etenkin haettaessa siitä tukea.

Asianomaisen alueen ja sen viranomaisten ja sidosryhmien kuvaus

15. Työntekijävähennykset koskettavat Steiermarkin (AT22) ja Niederösterreichin (AT12) alueita, jotka ovat kaksi Itävallan yhdeksästä osavaltiosta. Molemmat osavaltiot kuuluvat Oberösterreichin ja Vorarlbergin ohella Itävallan teollisuusalueisiin. Niederösterreich on Itävallan suurin osavaltio. Se sijaitsee itsessäänkin osavaltioaseman omaavan Wienin ympärillä. Niederösterreich rajoittuu Tšekkiin ja Slovakiaan, ja sen pääkaupunki on Sankt Pölten. Steiermark rajoittuu Sloveniaan, ja sen pääkaupunki Graz on Itävallan toiseksi suurin kaupunki Wienin jälkeen.

16. Itävallan viranomaisten mukaan molemmat osavaltiot kärsivät edelleen rakenteellisista heikkouksista ja niiden alueiden BKT:t ovat kansallisen keskiarvon alapuolella (vuoden 2006 luvut). Steiermarkin työttömyysaste on yleisesti ottaen kansallisen keskiarvon yläpuolella erityisesti Grazin seudulla ja osavaltion länsi- ja itäosissa. Niederösterreichin työttömyys on puolestaan suunnilleen samalla tasolla kuin koko Itävallan työttömyysaste. Yli vuoden kestänyt pitkäaikaistyöttömyys on molemmissa osavaltioissa kansallisen keskiarvon yläpuolella, ja molempien osavaltioiden sisällä on huomattavia tuloeroja, mikä heijastelee niiden alueiden välisiä eroja maantieteen, ominaispiirteiden ja talouden rakenteen osalta. Tämän suhteellisen epäsuotuisan tilanteen taustalla ovat Steiermarkiin 1980-luvun lopulla vaikuttaneiden rakenteellisten kriisien myöhäiset vaikutukset. Kriisi johti varhaiseläkejärjestelyihin ja naisten alhaiseen työllisyysasteeseen erityisesti maaseutualueilla. Niederösterreich on rakennemuutosten kourissa, ja sen haasteena on löytää sopivat työntekijät työpaikkoihin.

17. Tärkeimmät sidosryhmät ovat Steiermarkin ja Niederösterreichin alueelliset julkiset työvoimapalvelut (regionale Geschäftsstellen des Arbeitsmarktservice/AMS), Itävallan kauppakamarin konepaja- ja metalliteollisuuden järjestö (Fachverband der maschinen- und metallverarbeitenden Industrie der Wirtschaftskammer Österreich), Itävallan kauppakamarin kaivos- ja rautateollisuuden järjestö (Fachverband der Bergwerke und eisenerzeugenden Industrie der Wirtschaftskammer Österreich), metalli-, tekstiili- ja elintarvikealan ammattijärjestö (Gewerkschaft Metall-Textil-Nahrung) sekä yksityissektorin, paino-, journalismi- ja paperialan ammattijärjestö (Gewerkschaft der Privatangestellten, Druck, Journalismus, Papier) – molemmat mukana Itävallan ammattiyhdistysten keskusliitossa (Österreichische Gewerkschaftsbund / ÖGB).

Työntekijävähennysten odotettu vaikutus paikalliseen, alueelliseen tai koko maan työllisyyteen

18. Hakemuksessa ilmoitetuista luvuista ilmenee metalliteollisuuden merkitys kummankin osavaltion työllisyystilanteelle. Vuonna 2008 alan palveluksessa oli 2,1 prosenttia työvoimasta Steiermarkissa (suurin prosenttiosuus Itävallassa – koko maan vastaava osuus on 1 prosentti) ja 1,5 prosenttia Niederösterreichissa (kolmanneksi suurin osuus Itävallassa).

19. Statistik Austrian ja itävaltalaisten tutkimuslaitosten lukuja lainaten Itävallan viranomaiset selittivät, että kokonaistyöttömyysaste nousi rajusti vuonna 2009. Nousua oli +39,9 prosenttia Steiermarkissa ja +31,3 prosenttia Niederösterreichissa verrattuna +29,3 prosenttiin koko Itävallassa (vuoden 2009 toinen neljännes). Metallin kysynnän lasku vaikutti voimakkaasti Steiermarkin ja Niederösterreichin työmarkkinoihin, sillä työpaikkojen menetykset niiden metallialan yrityksissä olivat suuremmat kuin muualla Itävallassa. Tämän lisäksi lyhennettyä työaikaa tekevien työntekijöiden (Kurzarbeit) määrä on kasvanut. Marraskuussa 2009 Niederösterreichissa oli kaikista Itävallan osavaltioista eniten työntekijöitä tämän järjestelyn piirissä ja Steiermarkissa kolmanneksi eniten.

20. Lähes 60 prosenttia tämän hakemuksen kohteena olevista työntekijävähennyksistä koskee Niederösterreichia (704 työntekijää 33 yrityksessä) ja yli 40 prosenttia Steiermarkia (476 työntekijää 21 yrityksessä). Steiermark on jo hyväksytty EGR:n tuen saajaksi aiemmassa tapauksessa: EGF/2009/009 AT/Steiermark (autoala). Tällöin vähennettyjä työntekijöitä oli 744 yhdeksän kuukauden ajanjaksolla.

Rahoitettavaksi tuleva koordinoitu yksilöllisten palvelujen paketti ja sen arvioitujen kustannusten erittely sekä toimien täydentävyys rakennerahastoista rahoitettavien toimien kanssa

21. Seuraavat ehdotetut toimenpiteet muodostavat yhdessä koordinoidun yksilöllisten palvelujen paketin, jonka tavoitteena on 356:n kohteena olevan työntekijän integroituminen uudelleen työmarkkinoille.

Toimenpiteet tarjotaan työntekijöille Voest-Alpinen terässäätiön (Voest-Alpine-Stahlstiftung), vuosina 1987–88 perustetun yritystyyppisen tukisäätiön, avulla. Se perustettiin lievittämään terässektorin rakenneuudistuksen kielteisiä vaikutuksia. Säätiössä oli vuonna 2010 jäseninä yli 80 metallialalla toimivaa yritystä. Noin kaksi kolmasosaa näistä jäsenyrityksistä kuuluu Voestalpine-ryhmään, ja kolmasosa on tämän ryhmän ulkopuolisia yrityksiä.[7] Kriisin seurauksena säätiöön osallistuvien eli koulutus- ja uudelleenintegroitumisohjelmiin osallistuvien työttömien työntekijöiden määrä on kaksinkertaistunut (maaliskuu 2010 verrattuna edelliseen vuoteen). Hakemuksen kohteena olevat 356 henkilöä ovat Voestalpine-ryhmään kuuluvien yritysten entisiä työntekijöitä, jotka liittyivät tukisäätiöön 1. huhtikuuta 2009 ja 31. joulukuuta 2009 välisenä aikana.

22. Säätiöön liittyneitä 356:ta tuen kohteena olevaa työntekijää koskevat toimenpiteet sovitaan Steiermarkin ja Niederösterreichin julkisten työvoimapalvelujen (AMS, Arbeitsmarktservice) kanssa, ja ne valvovat toimenpiteitä. Kunkin toimenpiteen mielekkyys työmarkkinoiden kannalta arvioidaan ja säätiön sääntöjen (Stiftungsordnung) ja sovellettavan lainsäädännön noudattaminen varmistetaan. Yksittäisten työntekijöiden kehitystä seurataan sen varmistamiseksi, että ohjelman alkuvaiheessa sovittuja suunnitelmia noudatetaan. Arbeitslosenversicherungsgesetz-lain (ALVG) 18 §:n mukaisesti ja kunkin henkilön aiemmasta työaikajärjestelystä riippuen työntekijöiden osallistumisen on oltava täysipäiväistä.

– Alustava konsultaatio: Kaikki 356 vähennettyä työntekijää osallistuvat tähän tukisäätiöön liittymisen jälkeen. Tähän sisältyy uranäkymien ja tavoitteiden kehittely.

– Uraohjaus: Kaikki 356 vähennettyä työntekijää osallistuvat tähän tukisäätiöön liittymisen jälkeen. Kesto rajataan kuuteen viikkoon, mutta yksittäistapauksissa toimintaa on mahdollista jatkaa enintään 12 viikkoa. Työntekijä, terässäätiön edustajat ja vastaava alueellinen AMS sopivat yksilöllisestä ammatillisesta urapolusta ja vaihtoehtoisesta suunnitelmasta ja allekirjoittavat sen. Tämä muodostaa perustan työntekijän myöhemmälle toiminnalle tukisäätiössä.

– Yksilöllinen koulutus: Koulutuskursseja on suunniteltu 174 työntekijälle, ja niihin kuuluu perinteistä taitojen kohentamista työntekijän aiemmilla toiminta-aloilla (esim. esimieskoulutusta, hitsausta ja muita teknisiä kursseja) sekä valmentavaa ammatillista koulutusta uranmuutoksen valmistelemiseksi esim. sosiaali-, terveys- ja palvelualoille (esitetään arviolta puolelle näistä 174 työntekijästä). Vähän koulutetut työntekijät voivat saada ammatillista koulutusta muodollisen pätevyyden hankkimiseksi (arviolta neljäsosa osallistujista). EGR:n ei tarvitse osallistua kaiken ammatillisen koulutuksen rahoitukseen, sillä osa siitä tarjotaan maksutta Itävallan koulutusjärjestelmän puitteissa. Tapauksissa, joissa hyväksytty koulutusohjelma kestää kauemmin kuin EGR:n täytäntöönpanokausi, säätiö järjestää lisärahoituksen.[8]

– Toimenpiteisiin kuuluvat lisäksi käytännön harjoittelujaksot yrityksissä (enintään kolme kuukautta yritystä kohden) sekä yrittäjyyskoulutus niille, jotka ovat kiinnostuneita oman yrityksen perustamisesta. Säätiön piirissä yrittäjyyskoulutuksen läpikäyneet voivat myöhemmin liittyä Arbeitsmarktservicen tarjoamaan yritysten perustamisohjelmaan, joka rahoitetaan EGR:n ulkopuolelta. Ennen tähän AMS:n erityisohjelmaan liittymistä työntekijän osallisuus tukisäätiössä päättyy.

– Jatkuva neuvonta ja aktiivinen työnhaku: Säätiö järjestää käyttöön tarvittavan infrastruktuurin ja antaa näille 356 työntekijälle neuvoja ja tukea työnhaussa. Toimintaan kuuluvat keskustelut valmentajan kanssa, työnhakukoulutus sekä vertaisryhmät verkostoitumisvalmiuksien edistämiseksi. Aktiivinen työnhaku voi alkaa joko suoraan suuntautumisvaiheen jälkeen tai yksilöllisen koulutuspolun päätyttyä. Toimenpide kestää tavallisesti enintään 14 viikkoa, mutta sitä voidaan pidentää 22 viikkoon erityistapauksissa (yli 50-vuotiaat tai ne, joiden työkyky on heikentynyt). Osallistujien on hyväksyttävä AMS:n tekemät kohtuulliset työtarjoukset aktiivisen työnhakuvaiheen aikana.

– Koulutus- ja työnhakuavustus[9]: Avustusta maksetaan kaikille 356 työntekijälle ainoastaan sen aikaa, kun he osallistuvat koulutukseen ja aktiivisiin uudelleenintegroitumistoimiin tukisäätiössä. Avustuksen perusmäärä on 150–450 euroa henkeä kohden kuussa (14 kuukautta/vuosi), mutta sitä täydennetään 75 eurolla kuussa niiden kotitalouden ainoiden työssäkäyvien tapauksessa, joilla on lapsia, ja 40 eurolla vastaavien lapsettomien henkilöiden tapauksessa (12 kuukautta/vuosi). Tämä avustus yhdessä päivärahan kanssa ei saa ylittää työntekijän työttömyysetuuden arviointiperustaa. Työttömyysetuudet keskeytetään siksi aikaa, kun näitä koulutusavustuksia myönnetään.

– Päiväraha koulutuksen ja työnhakutoimenpiteisiin osallistumisen aikana[10]: Avustusta maksetaan 353 vähennetylle työntekijälle ainoastaan sen aikaa, kun he osallistuvat koulutukseen ja aktiivisiin uudelleenintegroitumistoimiin tukisäätiössä. Päivärahan ansiosta kukin vähennetty työntekijä voi osallistua toimenpiteisiin tosissaan ja täysipäiväisesti. Viranomaisten arvion mukaan 60 henkilöä osallistuu koulutukseen ja uudelleenintegroitumistoimenpiteisiin 6,1 kuukauden ajan, 138 henkilöä 15 kuukauden ajan, 51 henkilöä 30 kuukauden ajan ja 104 henkilöä 33,2 kuukauden ajan. Kustannukset työntekijää kohden kuukaudessa ovat 1 031 euroa. Tämä avustus yhdessä koulutus- ja työnhakuavustuksen kanssa ei saa ylittää työntekijän työttömyysetuuden arviointiperustaa. Työttömyysetuudet keskeytetään siksi aikaa, kun näitä päivärahoja myönnetään.

– Lisäkustannukset koulutuksen aikana: Tätä avustusta myönnetään vain 174:lle säätiöön osallistuvalle, jotka ovat koulutuksessa, matkakulujen ja oppimateriaalin kattamiseksi.

23. EGR:n täytäntöönpanosta aiheutuvat menot, jotka on sisällytetty hakemukseen asetuksen (EY) N:o 1927/2006 3 artiklan mukaisesti, kattavat valmistelu-, tiedotus- ja mainontatoimia sekä Voest-Alpinen terässäätiön hallinnointi- ja valvontatoimia. Kaikki toimenpiteisiin osallistuvat kumppanit sitoutuvat ilmoittamaan EGR-tuen. Säätiön hallinnointikulut lasketaan suhteessa tosiasiallisesti valvottujen henkilöiden määrään, eivätkä ne ole enemmän kuin 954 euroa henkilöä kohden.

24. Itävallan viranomaisten esittämät yksilölliset palvelut ovat aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä, jotka kuuluvat asetuksen (EY) N:o 1927/2006 3 artiklassa määriteltyihin tukikelpoisiin toimiin. Itävallan viranomaiset arvioivat näiden palvelujen kokonaiskustannuksiksi 12 266 158 euroa ja EGR:n täytäntöönpanosta aiheutuviksi kustannuksiksi 479 855 euroa (3,80 prosenttia kokonaismäärästä). EGR:ltä haettu rahoitusosuus on yhteensä 8 284 908 euroa (65 prosenttia kokonaiskustannuksista).

Toimet || Kohteena olevien työntekijöiden arvioitu lukumäärä || Arvioidut kustannukset kohteena olevaa työntekijää kohti (euroa) || Kustannukset yhteensä (EGR ja kansallinen yhteisrahoitus) (euroa)

Yksilölliset palvelut (asetuksen (EY) N:o 1927/2006 3 artiklan ensimmäinen kohta)

Alustava konsultaatio (Erstberatung) || 356 || 49 || 17 444

Uraohjaus (Berufsorientierung) || 356 || 1 022 || 363 832

Yksilöllinen koulutus, mukaan luettuna harjoittelut yrityksissä ja yrittäjyyskoulutus (Individuelle Qualifizierung) || 174 || 3 052 || 531 048

Jatkuva neuvonta ja aktiivinen työnhaku (laufende Beratung und aktive Jobsuche) || 356 || 1 056 || 375 936

Koulutus- ja työnhakuavustus (Zuschussleistung/Stipendium bei aktiver Beratung, Jobsuche oder Ausbildung) || 356 || 9 307 || 3 313 292

Päiväraha koulutuksen ja työnhakutoimenpiteisiin osallistumisen aikana – 6,1 kuukautta (Schulungsarbeitslosengeld) || 60 || 6 308 || 378 480

Päiväraha koulutuksen ja työnhakutoimenpiteisiin osallistumisen aikana – 15 kuukautta (Schulungsarbeitslosengeld) || 138 || 15 456 || 2 132 928

Päiväraha koulutuksen ja työnhakutoimenpiteisiin osallistumisen aikana – 30 kuukautta (Schulungsarbeitslosengeld) || 51 || 30 886 || 1 575 186

Päiväraha koulutuksen ja työnhakutoimenpiteisiin osallistumisen aikana – 33,2 kuukautta (Schulungsarbeitslosengeld) || 104 || 34 240 || 3 560 960

Lisäkustannukset koulutuksen aikana (Ausbildungsnebenkosten) || 174 || 98 || 17 052

Yksilöllisten palvelujen kustannukset yhteensä || || 12 266 158

EGR:n täytäntöönpanokustannukset (asetuksen (EY) N:o 1927/2006 3 artiklan kolmas kohta)

Valmistelutoimet || || 57 500

Voest-Alpinen terässäätiön hallinnointi (uudelleensijoitussäätiö) || || 339 355

Tiedotus ja mainonta || || 18 000

Valvontatoimet || || 65 000

EGR:n täytäntöönpanokustannukset yhteensä || || 479 855

Arvioidut kokonaiskustannukset || || 12 746 013

EGR:n rahoitusosuus (65 % kokonaiskustannuksista) || || 8 284 908

25. Itävalta vahvistaa, että edellä kuvatut toimenpiteet ovat täydentäviä rakennerahastoista rahoitettavien toimien kanssa ja että päällekkäisrahoitus on suljettu pois. Tavoitteen 2 mukainen Itävallan ESR-toimenpideohjelma keskittyy pitkäaikaistyöttömiin, kun taas EGR pyrkii auttamaan työntekijöitä välittömästi heidän irtisanomisensa jälkeen. Näin ollen näiden kahden rahaston välillä ei ole päällekkäisyyksiä.

Päivämäärä(t), jolloin yksilöllisten palvelujen tarjoaminen kyseisille työntekijöille aloitettiin tai on tarkoitus aloittaa

26. Itävalta aloitti EGR:n yhteisrahoitusta varten ehdotettuun koordinoituun pakettiin sisältyvien yksilöllisten palvelujen tarjoamisen asianomaisille työntekijöille 1. huhtikuuta 2009, jolloin ensimmäiset työntekijät liittyivät tukisäätiöön. Tästä päivämäärästä alkaa sen vuoksi tukikelpoisuusaika, joka koskee kaikkea EGR:stä mahdollisesti myönnettävää apua.

Menettelyt työmarkkinaosapuolten kuulemiseksi

27. Itävallan viranomaiset selittivät, että vuoropuhelu työmarkkinaosapuolten kanssa siitä, miten työpaikan menetysten vaikutusta voidaan lieventää asianomaisten työntekijöiden osalta, alkoi, kun yritykset ilmoittivat suunnitelluista työntekijävähennyksistä Itävallan viranomaisille Itävallan varhaisvaroitusjärjestelmän (Frühwarnsystem) mukaisesti (Arbeitsmarkt-förderungsgesetz/AMFG -lain 45 a §).

28. Mitä tulee Voest-Alpinen terässäätiön rooliin, työmarkkinaosapuolten periaatteellinen suostumus saatiin 1980-luvun lopussa, kun tukisäätiö perustettiin. Seuraavat työmarkkinaosapuolet antoivat suostumuksensa tätä EGR-hakemusta varten elokuuhun 2009 mennessä: Itävallan kauppakamarin konepaja- ja metalliteollisuuden järjestö (Fachverband der maschinen- und metallverarbeitenden Industrie der Wirtschaftskammer Österreich), Itävallan kauppakamarin kaivos- ja rautateollisuuden järjestö (Fachverband der Bergwerke und eisenerzeugenden Industrie der Wirtschaftskammer Österreich), metalli-, tekstiili- ja elintarvikealan ammattijärjestö (Gewerkschaft Metall-Textil-Nahrung) sekä yksityissektorin, paino-, journalismi- ja paperialan ammattijärjestö (Gewerkschaft der Privatangestellten, Druck, Journalismus, Papier) – molemmat mukana Itävallan ammattiyhdistysten keskusliitossa (Österreichische Gewerkschaftsbund / ÖGB).

29. Itävalta selitti lisäksi, että Itävallan työmarkkinaosapuolten yhteistyö on enimmäkseen vapaamuotoinen vapaaehtoinen järjestely, jota ei säännellä lailla.[11] Ainoastaan silloin, kun yritykset päättävät osallistua erityisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, niihin sovelletaan julkisten työvoimapalvelujen (AMS) sääntöjä. Tämän hakemuksen kohteena olevat työntekijävähennykset pohjautuvat yritysneuvostojen sopimuksiin (Betriebsvereinbarungen) eivätkä koko metallialalle neuvoteltuihin työehtosopimuksiin.

Tiedot toimista, jotka ovat pakollisia kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla

30. Itävallan viranomaisten hakemuksessa ja täydentävissä tiedoissa esitettiin seuraavat tiedot asetuksen (EY) N:o 1927/2006 6 artiklassa säädettyjen perusteiden täyttymisestä:

· vahvistettiin, ettei EGR:stä saatavalla rahoitustuella korvata toimenpiteitä, jotka kuuluvat yritysten vastuualaan kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla;

· osoitettiin, että suunnitelluilla toimilla tuetaan yksittäisiä työntekijöitä eikä niitä käytetä yritysten tai toimialojen rakenneuudistukseen;

· vahvistettiin, ettei edellä tarkoitetuille tukikelpoisille toimille saada avustusta muista EU:n rahoitusvälineistä.

Hallinnointi- ja valvontajärjestelmät

31. Itävalta on ilmoittanut komissiolle, että Voest-Alpinen terässäätiö järjestää 35 prosenttia kansallisesta yhteisrahoituksesta. Tukisäätiötä itseään rahoitetaan sen nykyisten jäsenyritysten työnantajien ja työntekijöiden solidaarisuusmaksuilla. Nämä maksut vaihtelevat, ja työmarkkinaosapuolet tarkistavat niitä säännöllisesti.

32. Itävalta on vahvistanut, että rahoituksen hallinnoinnista vastaa sama elin, joka hallinnoi ESR:ää: liittovaltion työvoima-, sosiaali- ja kuluttajansuojaministeriön (BMASK eli Bundesministerium für Arbeit, Soziales und Konsumentenschutz) yksikkö VI/INT/9 toimii hallintoviranomaisena ja maksupalveluna. EGR:n varainhoidon valvonnasta vastaava viranomainen on eri kuin ESR:n osalta: BMASK:n yksikkö VI/S/5a hoitaa tämän tehtävän EGR:n osalta. Yksilöllisten palvelujen koordinoitua pakettia toteuttaa Voest-Alpinen terässäätiö, jota valvovat julkiset työvoimapalvelut (AMS). Lisäksi BMASK saa teknistä tukea taholta, joka vastaa lisäksi ensimmäisen tason valvonnasta. Kaikki tärkeimmät järjestelyt ja velvoitteet on vahvistettu kirjallisissa sopimuksissa.

Rahoitus

33. Itävallan hakemuksen perusteella ehdotetaan, että EGR:stä myönnetään yksilöllisten palvelujen koordinoidulle paketille 8 284 908 euroa, joka vastaa 65:tä prosenttia kokonaiskustannuksista. Komission ehdotus rahastosta maksettavasta osuudesta perustuu Itävallan toimittamiin tietoihin.

34. Ottaen huomioon EGR:stä myönnettävän rahoitustuen enimmäismäärän asetuksen (EY) N:o 1927/2006 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti samoin kuin määrärahojen uudelleenkohdennusten osalta käytettävissä olevan liikkumavaran komissio ehdottaa, että EGR:n varoja otetaan käyttöön koko edellä mainittu määrä, joka kohdennetaan rahoituskehyksen otsakkeeseen 1 a.

35. Ehdotettu rahoitustuen määrä jättää yli 25 prosenttia EGR:lle varatusta vuosittaisesta enimmäismäärästä käytettäväksi vuoden viimeisinä neljänä kuukautena, kuten asetuksen (EY) N:o 1927/2006 12 artiklan 6 kohdassa edellytetään.

36. Esittämällä tämän ehdotuksen EGR:n varojen käyttöönottamiseksi komissio aloittaa yksinkertaistetun kolmikantamenettelyn 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti varmistaakseen molempien budjettivallan käyttäjien hyväksynnän sekä EGR:n käyttötarpeelle että tarvittavalle määrälle. Komissio pyytää sitä budjettivallan käyttäjää, joka ensimmäisenä hyväksyy tämän ehdotuksen asianmukaisella poliittisella tasolla, ilmoittamaan aikomuksistaan toiselle budjettivallan käyttäjälle ja komissiolle. Jos jompikumpi budjettivallan käyttäjä ei hyväksy ehdotusta, järjestetään muodollinen kolmikantakokous.

37. Komissio esittää erikseen siirtopyynnön asiaa koskevien maksusitoumusmäärärahojen kirjaamiseksi vuoden 2011 talousarvioon 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti.

Maksumäärärahojen lähteet

38. Euroopan globalisaatiorahastoa koskevassa budjettikohdassa 04.0501 on edelleen käytettävissä 16 808 313 euroa sen jälkeen, kun molemmat budjettivallan käyttäjät ovat hyväksyneet kaksi päätöstä, joiden yhteissumma on 777 390 euroa, ja ottaen huomioon parhaillaan budjettivallan käyttäjän käsiteltävinä olevat kolme tapausta, jotka koskevat yhteensä 30 023 247:ää euroa. Tämän hakemuksen kohteena olevat 8 284 908 euroa katetaan tästä käytettävissä olevasta määrästä.

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti (hakemus EGF/2010/007 AT/Steiermark–Niederösterreich, Itävalta)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[12] ja erityisesti sen 28 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta 20 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1927/2006[13] ja erityisesti sen 12 artiklan 3 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen[14]

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä ’EGR’, on perustettu lisätuen tarjoamiseksi työntekijöille, jotka on vähennetty globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten seurauksena, ja heidän auttamisekseen työmarkkinoille uudelleen integroitumisessa.

(2)       EGR:n toimialaa laajennettiin niin, että 1 päivästä toukokuuta 2009 alkaen toimitettujen hakemusten johdosta tukea voidaan myöntää myös työntekijöille, jotka on vähennetty maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välittömänä seurauksena.

(3)       Toukokuun 17 päivänä 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen mukaisesti EGR:n varoja voidaan ottaa käyttöön vuosittain enintään 500 miljoonaa euroa.

(4)       Itävalta esitti 9 päivänä maaliskuuta 2010 hakemuksen EGR:n varojen käyttöönottamiseksi työntekijävähennysten vuoksi, jotka on toteutettu vierekkäisillä Steiermarkin (AT22) ja Niederösterreichin (AT12) NUTS II -alueilla NACE Rev. 2:n kaksinumerotason 24 (metallien jalostus) piirissä toimivissa 54 yrityksessä; hakemusta täydennettiin lisätiedoin 27 päivään tammikuuta 2011 asti. Hakemus on asetuksen (EY) N:o 1927/2006 10 artiklassa säädettyjen rahoitustuen vahvistamista koskevien vaatimusten mukainen. Näin ollen komissio ehdottaa, että varoja otetaan käyttöön 8 284 908 euroa.

(5)       EGR:stä olisi sen vuoksi otettava käyttöön varoja rahoitustuen antamiseksi Itävallan hakemuksen perusteella,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan globalisaatiorahastosta otetaan käyttöön 8 284 908 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja maksumäärärahoina osana varainhoitovuotta 2011 koskevaa Euroopan unionin yleistä talousarviota.

2 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty [Brysselissä/Strasbourgissa] […] päivänä […]kuuta […].

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

[1]               EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

[2]               EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1.

[3]               Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1).

[4]               Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 3 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti.

[5]               ”Impact of the economic crisis on key sectors of the EU – the case of the manufacturing and construction industries”, http://ec.europa.eu/enterprise/newsroom/cf/_getdocument.cfm?doc_id=4040 (4/2009) ja http://ec.europa.eu/enterprise/newsroom/cf/_getdocument.cfm?doc_id=5509 (10/2009).

[6]               Itävallan tukisäätiöt ovat aktiivisen työvoimapolitiikan väline, jolla parannetaan työnhakijoiden asemaa työmarkkinoilla. Ne perustuvat lakiin Arbeitslosenversicherungsgesetz (§ 18) ja työmarkkinapalveluiden (AMS) antamiin täytäntöönpanodirektiiveihin. Viimeisin AMS:n direktiivi on saatavilla osoitteessa http://www.ams.at/_docs/001_ast_RILI.pdf.

[7]               Ks. http://www.voestalpine.com/group/static/sites/default/downloads/en/share/share/Annual_Report_2009-10.pdf.

[8]               Arbeitslosenversicherungsgesetz-lain (ALVG) 18 §:n mukaan työntekijän osallistuminen säätiöön on rajattu 156 viikkoon (kolme vuotta), mutta sitä on mahdollista jatkaa 209 viikkoon (neljä vuotta) erityistapauksissa (yli 50-vuotiaat tai ne, jotka osallistuvat pitempään pätevöitymisohjelmaan).

[9]               Arbeitslosenversicherungsgesetz-lain (ALVG) 18 §:n pohjalta.

[10]             Arbeitslosenversicherungsgesetz-lain (ALVG) 18 §:n pohjalta.

[11]             ÖGB:n verkkosivusto osoitteessa http://www.sozialpartner.at/sozialpartner/Sozialpartnerschaft_mission_en.pdf.

[12]             EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

[13]             EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1.

[14]             EUVL C […], […], s. […].