2011/0131 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

eurometallirahojen liikkeeseenlaskusta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Metallirahojen keräilykappaleista 23 päivänä marraskuuta 1998 ja 5 päivänä marraskuuta 2002 annetuissa neuvoston päätelmissä, liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskevista yhteisistä suuntaviivoista 19 päivänä joulukuuta 2008 annetussa komission suosituksessa 2009/23/EY[1], jonka neuvosto hyväksyi 10 päivänä helmikuuta 2009 antamissaan päätelmissä, ja euroseteleiden ja -metallirahojen laillisen maksuvälineaseman soveltamisalasta ja vaikutuksista 22 päivänä maaliskuuta 2010 annetussa komission suosituksessa 2010/191/EU[2] vahvistetaan suositellut käytännöt, jotka koskevat eurometallirahojen keräilykappaleita ja liikkeeseen tarkoitettujen eurometallirahojen, myös liikkeeseen tarkoitettujen erikoisrahojen, liikkeeseenlaskua sekä kuulemista, joka olisi tehtävä ennen kiertoon kelpaavien eurometallirahojen tuhoamisesta.

(2) Eurometallirahojen liikkeeseenlaskua koskevien pakollisten säännösten puuttuminen voi johtaa erilaisiin käytäntöihin jäsenvaltioissa eikä yhteiselle rahalle muodostu riittävän hyvin integroitua kehystä. Oikeudellisen avoimuuden ja oikeusvarmuuden vuoksi on tarpeen ottaa käyttöön eurometallirahojen liikkeeseenlaskua koskevat sitovat säännöt.

(3) Euron käyttöönotosta 3 päivänä toukokuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 974/98[3] mukaan neuvoston vahvistamien yksikköarvojen ja teknisten eritelmien mukaisilla euro- ja senttimääräisillä metallirahoilla on laillisen maksuvälineen asema kaikissa kyseisessä asetuksessa määritellyissä ’osallistuvissa jäsenvaltioissa’. Yksikköarvot ja tekniset eritelmät vahvistetaan liikkeeseen tarkoitettujen eurometallirahojen yksikköarvoista ja teknisistä eritelmistä 3 päivänä toukokuuta 1998 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 975/98[4].

(4) Liikkeeseen tarkoitettujen tavallisten eurometallirahojen ohella jäsenvaltiot voivat myös laskea liikkeeseen erityisen aiheen juhlistamiseksi euromääräisiä erikoisrahoja; tällaisten metallirahojen liikkeeseenlaskujen lukumäärä on rajoitettu vuotta ja liikkeeseen laskevaa jäsenvaltiota kohti. Lisäksi on tarpeen rajoittaa liikkeeseen tarkoitettujen erikoisrahojen määrää, jotta tällaisten metallirahojen osuus kaikista liikkeessä olevista kahden euron metallirahoista pysyy riittävän pienenä. Erikoisrahoja olisi kuitenkin voitava laskea liikkeeseen tarvittava määrä, jotta niitä on riittävästi saatavilla.

(5) Jäsenvaltioiden olisi myös voitava laskea liikkeeseen eurometallirahojen keräilykappaleita, joita ei ole tarkoitettu liikkeeseen ja jotka on voitava helposti erottaa liikkeeseen tarkoitetuista eurometallirahoista. Eurometallirahojen keräilykappaleilla olisi oltava laillisen maksuvälineen asema ainoastaan liikkeeseen laskevassa jäsenvaltiossa eikä niiden liikkeeseenlaskun tavoitteena saisi olla kiertoon ottaminen.

(6) Sen varmistamiseksi, ettei eurometallirahojen keräilykappaleita sekoiteta liikkeeseen tarkoitettuihin eurometallirahoihin, ne olisi voitava erottaa helposti jälkimmäisistä. Lisäksi on tarkoituksenmukaista, että eurometallirahojen keräilykappaleiden liikkeeseenlaskut otetaan huomioon siinä metallirahamäärässä, jonka Euroopan keskuspankki (EKP) hyväksyy, mutta yhteenlaskettuna eikä kunkin yksittäisen liikkeeseenlaskun perusteella.

(7) Olisi asianmukaista ja osallistuvien jäsenvaltioiden yleisen käytännön mukaista, että liikkeeseen tarkoitetut eurometallirahat, myös liikkeeseen tarkoitetut erikoisrahat, lasketaan liikkeeseen nimellisarvoisina, vaikka pieni osa niistä voidaan myydä korkeampaan hintaan, jos metallirahat on tuotettu erityislaatuisina tai tarjotaan erityisessä pakkauksessa.

(8) Sen välttämiseksi, että jokin jäsenvaltio tuhoaa kiertoon kelpaavia eurometallirahoja vaikka niitä voidaan tarvita jossain toisessa jäsenvaltiossa, jäsenvaltioiden olisi kuultava toisiaan ennen tällaisten metallirahojen tuhoamista,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt liikkeeseen tarkoitettujen eurometallirahojen, myös liikkeeseen tarkoitettujen erikoisrahojen, liikkeeseenlaskusta, eurometallirahojen keräilykappaleiden liikkeeseenlaskusta ja kuulemisesta, joka tehdään ennen kiertoon kelpaavien eurometallirahojen tuhoamista.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1. ’liikkeeseen tarkoitetuilla eurometallirahoilla’ eurometallirahoja, jotka on tarkoitettu liikkeeseen ja joiden yksikköarvot ja tekniset eritelmät vahvistetaan 3 päivänä toukokuuta 1998 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 975/98;

2. ’liikkeeseen tarkoitetuilla euromääräisillä erikoisrahoilla’ liikkeeseen tarkoitettuja eurometallirahoja, jotka on tarkoitettu juhlistamaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 975/98 1 f artiklassa tarkoitettua erityistä aihetta;

3. ’eurometallirahojen keräilykappaleilla’ keräilyyn tarkoitettuja eurometallirahoja, joita ei ole tarkoitettu liikkeeseen.

3 artikla

Eurometallirahojen tyypit

Jäsenvaltiot voivat laskea liikkeeseen kahdentyyppisiä eurometallirahoja: liikkeeseen tarkoitetuttuja eurometallirahoja, jotka sisältävät myös liikkeeseen tarkoitetut euromääräiset erikoisrahat, ja eurometallirahojen keräilykappaleita.

4 artikla

Liikkeeseen tarkoitettujen eurometallirahojen liikkeeseenlasku

1. Liikkeeseen tarkoitetut eurometallirahat on laskettava liikkeeseen nimellisarvoisina.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, pieni osa, joka ei ole yli 5:tä prosenttia liikkeeseen laskettujen eurometallirahojen kokonaisarvosta ja -määrästä, voidaan laskea liikkeeseen nimellisarvoa korkeampaan hintaan, jos se on perusteltua metallirahan erityisen laadun tai erityisen pakkauksen vuoksi.

5 artikla

Liikkeeseen tarkoitettujen euromääräisten erikoisrahojen liikkeeseenlasku

1. Kukin osallistuva jäsenvaltio voi laskea vuosittain liikkeeseen vain yhden euromääräisen erikoisrahan, lukuun ottamatta tapauksia, joissa

a) kaikki osallistuvat jäsenvaltiot laskevat yhdessä liikkeeseen euromääräisen erikoisrahan;

b) liikkeeseen tarkoitettu euromääräinen erikoisraha lasketaan mahdollisesti liikkeeseen, jos valtionpäämies väliaikaisesti puuttuu tai on nimitetty tilapäisesti.

2. Kussakin yksittäisessä liikkeeseenlaskussa liikkeeseen laskettavien erikoisrahojen kokonaismäärä ei saa ylittää korkeampaa seuraavista kahdesta enimmäismäärästä:

a) 0,1 prosenttia kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden erikoisrahan liikkeeseenlaskuvuotta edeltävän vuoden alkuun mennessä liikkeeseen laskemien kahden euron metallirahojen kokonaismäärästä; enimmäismäärää voidaan korottaa 2,0 prosenttiin kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden liikkeeseen laskemista kaikista kahden euron metallirahoista, jos juhlistetaan laajalti tunnustettua ja erittäin symbolista tapahtumaa; tässä tapauksessa liikkeeseen laskeva jäsenvaltio ei saa laskea liikkeeseen toista erikoisrahaa neljän seuraavan vuoden aikana ja sen on lisäksi perusteltava korkeamman enimmäismäärän soveltaminen;

b) 5,0 prosenttia kyseisen liikkeeseen laskevan jäsenvaltion erikoisrahan liikkeeseenlaskuvuotta edeltävän vuoden alkuun mennessä liikkeeseen laskemien kahden euron metallirahojen kokonaismäärästä.

3. Euroryhmä hyväksyy kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden yhdessä liikkeeseen laskemien euromääräisten erikoisrahojen liikkeeseenlaskun.

6 artikla

Eurometallirahojen keräilykappaleiden liikkeeseenlasku

1. Eurometallirahojen keräilykappaleilla on laillisen maksuvälineen asema ainoastaan liikkeeseen laskevassa jäsenvaltiossa.

Metallirahan liikkeeseen laskeneen jäsenvaltion on oltava metallirahassa selkeästi ja helposti tunnistettavissa.

2. Jotta eurometallirahojen keräilykappaleet olisivat helposti erotettavissa liikkeeseen tarkoitetuista eurometallirahoista, niiden on täytettävä kaikki seuraavat perusteet:

a) niiden yksikköarvon on poikettava liikkeeseen tarkoitettujen eurometallirahojen yksikköarvoista;

b) niissä ei saa käyttää kuvia, jotka ovat samanlaisia kuin liikkeeseen tarkoitettujen eurometallirahojen yhteisellä puolella tai minkä tahansa liikkeeseen tarkoitetun eurometallirahan kansallisella puolella olevat kuvat;

c) niiden värin, halkaisijan ja painon on poikettava vähintään kahden ominaisuuden osalta selvästi liikkeeseen tarkoitetuista eurometallirahoista; eroa on pidettävä selvänä, jos arvot, sallitut poikkeamat mukaan luettuna, ovat liikkeeseen tarkoitetuille eurometallirahoille vahvistettujen vaihteluvälien ulkopuolella;

d) niissä ei saa olla tiheästi hammastettua tai ”espanjalaisen kukan” muotoista syrjää.

3. Eurometallirahojen keräilykappaleet voidaan laskea liikkeeseen nimellisarvoisina tai nimellisarvon ylittävinä.

4. Eurometallirahojen keräilykappaleiden liikkeeseenlaskut on otettava yhteenlaskettuna huomioon EKP:n hyväksymässä metallirahamäärässä.

5. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki aiheelliset toimenpiteet sen estämiseksi, että eurometallirahojen keräilykappaleita käytetään maksuvälineinä (esimerkiksi erikoispakkaukset, aitoustodistus, liikkeeseen laskevan viranomaisen ennakkoilmoitus tai liikkeeseenlasku nimellisarvon ylittävänä).

7 artikla

Kuuleminen ennen liikkeen tarkoitettujen eurometallirahojen tuhoamista

Ennen kuin sellaiset liikkeeseen tarkoitetut eurometallirahat tuhotaan, jotka eivät ole asetuksen (EU) N:o 1210/2010[5] 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettuja kiertoon kelpaamattomia eurometallirahoja, jäsenvaltioiden on kuultava toisiaan talous- ja rahoituskomitean asiaa käsittelevän alakomitean välityksellä ja ilmoitettava asiasta neuvosten asetuksessa (EY) N:o 974/98[6] määriteltyjen osallistuvien jäsenvaltioiden rahapajojen johtajille.

8 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

[1]               EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52.

[2]               EUVL L 83, 30.3.2010, s. 70.

[3]               EYVL L 139, 11.5.1998, s. 1.

[4]               EYVL L 139, 11.5.1998, s. 6.

[5]               EUVL L 339, 22.12.2010, s. 1.

[6]               EYVL L 139, 11.5.1998, s. 1.