23.2.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 54/13

—

korostaa, että jäsenvaltioiden hallitusten on kutsuttava alue- ja paikallisviranomaiset osallistumaan täysimääräisesti romaniväestön integroimiseen tähtääviin kansallisiin strategioihin, sillä sosiaalinen ja taloudellinen integraatio tapahtuu ensi sijassa paikallistasolla. Tämä edellyttää, että jäsenvaltioiden hallitukset osoittavat alue- ja paikallisviranomaisille tarvittavat varat romanien integrointistrategioiden täytäntöönpanoon.

—

kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia tukemaan alue- ja paikallisviranomaisten toimia romanien integroimiseksi laatimalla yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa yhdenmukaista kansallista politiikkaa ja lainsäädäntöä osana selkeää unionin puitekehystä, jossa eri tasojen politiikkojen tavoitteita ja keinoja koordinoidaan.

—

painottaa tarvetta käsitellä kaikilla tasoilla Euroopan laajuisesti romaniväestön heikkoa asemaa, jonka ilmenemismuotoja ovat syrjintä, köyhyys, alhainen koulutustaso, esteet työmarkkinoilla, asumiseen liittyvä eriytyminen sekä riittämättömät mahdollisuudet hyödyntää terveys- ja sosiaalipalveluja. Komitea korostaa kuitenkin termin "romani" olevan yleiskäsite, joka kattaa myös muita väestöryhmiä, joilla on romanien kanssa yhteisiä kulttuurisia ominaispiirteitä sekä marginaalisuuden ja sosiaalisen syrjäytymisen historia eurooppalaisessa yhteiskunnassa (sinti, gipsies, travellers, kalè, camminanti, ashkali jne.), eikä niitä voida yhdenmukaistaa yhdeksi sosiokulttuuriseksi identiteetiksi.

—

katsoo, että mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi on strategisesti tärkeää ottaa huomioon sukupuolinäkökulma ja torjua romaninaisiin kohdistuva moninkertainen syrjintä sekä yhteisössään että sen ulkopuolella. Romaninaisten osallistumista ja heidän sosiaalista vastuutaan on edistettävä tarjoamalla heille perus- ja ammattikoulutus- sekä työllisyysmahdollisuuksia. Kyseiset toimet vaikuttavat myönteisesti koko perheeseen sekä lasten terveyteen, oppimiseen ja koulutukseen.

Esittelijä

Alvaro ANCISI (IT, PPE), Ravennan kaupunginvaltuutettu

Viiteasiakirja

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – EU:n puitekehys vuoteen 2020 ulottuville romanien kansallisille integrointistrategioille

KOM(2011) 173 lopullinen

1.

on tyytyväinen komission tiedonantoon "EU:n puitekehys vuoteen 2020 ulottuville romanien kansallisille integrointistrategioille", sillä se on merkittävä askel parannettaessa romanien integrointipolitiikkojen koordinointia Euroopan tasolla.

2.

on samaa mieltä komission 19. toukokuuta 2011 julkaisemaa tiedonantoa koskevista EU:n neuvoston päätelmistä, joissa komissiota kehotetaan jatkamaan romaniasioita käsittelevän työryhmän toimintaa, jotta romanien osallistaminen sisällytetään EU:n politiikkoihin ja jotta arvioidaan unionin rahoituksen roolia edistettäessä romaniväestön osallistamista niin EU:ssa kuin laajentumispolitiikan yhteydessä.

3.

panee merkille Euroopan parlamentin 9. maaliskuuta 2011 hyväksymän mietinnön romaniväestön osallistamista koskevasta EU:n strategiasta (1) ja on siihen tyytyväinen. Mietinnössä kehotetaan komissiota määrittelemään strategian tärkeimmät alat ja laatimaan etenemissuunnitelman pakollisten vähimmäisnormien ottamiseksi käyttöön EU:n tasolla koulutuksen, työllisyyden, asumisen ja terveydenhuollon ensisijaisilla aloilla.

4.

toistaa olevansa valmis tekemään yhteistyötä komission, eurooppalaisten organisaatioiden ja jäsenvaltioiden kanssa edistääkseen politiikkojen yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta sekä yhteisten mittausstandardien kehittämistä, jotta voidaan torjua romanien eristämistä ja syrjintää sekä edistää heidän osallistamistaan. (2)

5.

painottaa tarvetta käsitellä kaikilla tasoilla Euroopan laajuisesti romaniväestön heikkoa asemaa, jonka ilmenemismuotoja ovat syrjintä, köyhyys, alhainen koulutustaso, esteet työmarkkinoilla, asumiseen liittyvä eriytyminen sekä riittämättömät mahdollisuudet hyödyntää terveys- ja sosiaalipalveluja. Komitea korostaa kuitenkin termin "romani" olevan yleiskäsite, joka kattaa myös muita väestöryhmiä, joilla on romanien kanssa yhteisiä kulttuurisia ominaispiirteitä sekä marginaalisuuden ja sosiaalisen syrjäytymisen historia eurooppalaisessa yhteiskunnassa (sinti, gipsies, travellers, kalè, camminanti, ashkali jne.), eikä niitä voida yhdenmukaistaa yhdeksi sosiokulttuuriseksi identiteetiksi.

6.

korostaa, että jäsenvaltioiden hallitusten on kutsuttava alue- ja paikallisviranomaiset osallistumaan täysimääräisesti romaniväestön integroimiseen tähtääviin kansallisiin strategioihin, sillä sosiaalinen ja taloudellinen integraatio tapahtuu ensi sijassa paikallistasolla. Tämä edellyttää, että jäsenvaltioiden hallitukset osoittavat alue- ja paikallisviranomaisille tarvittavat varat romanien integrointistrategioiden täytäntöönpanoon.

7.

kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia tukemaan alue- ja paikallisviranomaisten toimia romanien integroimiseksi laatimalla yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa yhdenmukaista kansallista politiikkaa ja lainsäädäntöä osana selkeää unionin puitekehystä, jossa eri tasojen politiikkojen tavoitteita ja keinoja koordinoidaan.

8.

on tyytyväinen siihen, että komissio myöntää, että selkeästi romaneihin ja heidän erityistarpeisiinsa kohdennettu lähestymistapa, joka kytkeytyy samalla lujasti köyhyyttä ja syrjäytymistä torjuvaan yleisstrategiaan, on paitsi syrjimättömyysperiaatteen mukainen sekä valtio- että unionitasolla myös tosiasiassa ainoa keino käsitellä tätä erityisongelmaa.

9.

on tyytyväinen siihen, että komissio korostaa, että politiikoissa on otettava huomioon alueelliset erityispiirteet ja että on kartoitettava heikossa asemassa olevat mikroalueet, jotka edellyttävät erityistoimia.

10.

on komission kanssa samaa mieltä siitä, että romanien sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen ja heidän asemansa parantamiseen ei riitä rotuun, ihonväriin, etniseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään tai kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen perustuvan syrjinnän kielto (josta määrätään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklassa) kuten eivät myöskään sosioekonomiset toimet yksinään.

11.

on myös sitä mieltä, että on edelleen korostettava tarvetta torjua ennakkoluuloja, rasismia, syrjintää (sekä välitöntä että välillistä, kiinnittäen erityistä huomiota moninkertaiseen syrjintään) ja eristämistä sekä tarvetta muuttaa ihmisten asenteita.

12.

on tyytyväinen komission aikeisiin edistää romanien integrointiin tähtääviä kansallisia strategioita siten, että se määrittelee saavutettavia, mitattavia ja vertailukelpoisia tavoitteita, aikatauluja ja välineitä, luo mahdollisuuksia tekniseen apuun jäsenvaltioiden hallinto-, seuranta- ja arviointikapasiteetin parantamiseksi sekä EU:n rahoitusta täydentämään ja tukemaan jäsenvaltioiden omaa rahoitusta.

13.

kannattaa komission toimia tarkoituksena kartoittaa konkreettisia välineitä EU:n puitteissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, kuten yhteiset toimet Euroopan neuvoston kanssa tavoitteena kouluttaa kahdessa vuodessa 1 000 romanivälittäjää, jotta edistetään romanilasten integrointia kouluissa ja vahvistetaan yhteyksiä romaniyhteisöön.

14.

katsoo, että useissa jäsenvaltioissa alue- ja paikallisviranomaisilla on erityistä toimivaltaa niillä neljällä ensisijaisella toiminta-alalla, joita komissio pitää strategisina aloina torjuttaessa romaniväestön eriytymistä sekä sosiaalista ja taloudellista syrjäytymistä, ja että sosiaalinen koheesio toteutuu joka tapauksessa paikallistasolla.

15.

pitää tärkeänä, että komissio kehottaa mainittuja neljää ensisijaista tavoitetta silmällä pitäen jäsenvaltioita määrittelemään konkreettisia, mitattavia ja vertailukelpoisia indikaattoreita, jotta voidaan laatia vankka seurantajärjestelmä, jonka avulla mitataan edistymistä romaniväestön integroinnissa ja romaneihin kohdistuvien haittojen poistamisessa.

16.

kannattaa seuraavia tavoitteita:

—   Koulutusmahdollisuudet: On varmistettava, että kaikki romanilapset – kuuluvatpa he kiertäviin tai paikallaan pysyviin ryhmiin – suorittavat perusasteen koulutuksen ja että he saavat laadukasta opetusta ilman syrjintää ja eriytymistä yhdenvertaisen kohtelun ja yhtäläisten mahdollisuuksien periaatteen mukaisesti. On myös parannettava mahdollisuuksia osallistua varhaiskasvatukseen sekä alennettava keskiasteen koulutuksen keskeyttävien määrää. Lisäksi on edistettävä lukutaidottomuuden poistamista romaniväestön parissa.

—   Työllisyysmahdollisuudet: On vähennettävä romanien ja muun väestön työllisyyseroja, varmistettava täysimääräiset ja syrjimättömät mahdollisuudet päästä ammattikoulutukseen, osallistua työmarkkinoille ja toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana sekä edistettävä mikroluotonsaantia ja julkisissa työvoimapalveluissa sovellettavia välitysstrategioita.

—   Terveydenhuoltomahdollisuudet: On varmistettava romaneille ja etenkin naisille ja lapsille normaali ja laadukas terveydenhuolto sekä ennaltaehkäisevät ja taatut sosiaalipalvelut, jotka ovat samantasoisia kuin muulle väestölle tarjottavat palvelut, sekä otettava heidät aktiivisesti mukaan heille kohdennettuihin terveysohjelmiin. Lisäksi on jatkettava tiettyjen terveysindikaattorien osoittamien, romaniväestön ja eurooppalaisten keskiarvon välillä vallitsevien erojen kaventamista.

—   Asumis- ja peruspalvelumahdollisuudet: On edistettävä syrjimätöntä asunnon saantia, yhteiskunnan tukemat asunnot mukaan luettuina, sekä mahdollisuuksia hyödyntää julkisia peruspalveluja, kuten vesi, sähkö ja kaasu, sekä vastattava myös kiertävien romaniryhmien erityistarpeisiin.

17.

katsoo, että mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi on strategisesti tärkeää ottaa huomioon sukupuolinäkökulma ja torjua romaninaisiin kohdistuva moninkertainen syrjintä sekä yhteisössään että sen ulkopuolella. Romaninaisten osallistumista ja heidän sosiaalista vastuutaan on edistettävä tarjoamalla heille perus- ja ammattikoulutus- sekä työllisyysmahdollisuuksia. Kyseiset toimet vaikuttavat myönteisesti koko perheeseen sekä lasten terveyteen, oppimiseen ja koulutukseen.

18.

katsoo, että taloudellisten ja työllisyysmahdollisuuksien puuttumisen ohella myös sosiaalinen syrjäytyminen ja syrjiminen palvelujen tarjonnassa saattavat olla syitä romaniväestön liikkumiseen Euroopassa. Tarvitaankin unionin strategioita ja varoja, jotta voidaan vastata romanien liikkuvuuteen Euroopassa ja edistää romanien lähtö- ja kohdealueiden yhteistyötä.

19.

arvioi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa määriteltyjen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden noudattamista seuraavasti:

20.

panee merkille kertomuksen toissijaisuusperiaatteen toteutumista seuraavan verkoston piirissä järjestetystä kuulemismenettelystä ja suhtautuu myönteisesti sen antamaan panokseen:

21.

katsoo, että nykyisten koordinointimenetelmien – kuten avoimen koordinointimenetelmän – yhteydessä on arvioitava sitä, mitkä ovat tehokkaimmat tavat tarjota jäsenvaltioille välineitä järjestelmällisempää yhteistyötä varten etenkin, jotta romaneja koskevat kysymykset voitaisiin integroida entistä järjestelmällisemmin unionin ja jäsenvaltioiden politiikkaan ja jotta voitaisiin ottaa käyttöön pakolliset vähimmäisstandardit romanivähemmistön sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen integroinnin edistämiseksi.

22.

on myös sitä mieltä, että edelleen tarvitaan vahvempaa monitasoista hallintoa, jossa alue- ja paikallisviranomaiset osallistuvat päätöksentekoprosessiin ja jossa niihin ei suhtauduta vain toteuttavana tasona vaan niille annetaan välineitä ja rahoitusta, jotta ne voivat tarttua romanien integroinnin haasteisiin.

23.

suosittaa jäsenvaltioille, että ne laativat tai tarkistavat romanien integrointiin tähtääviä kansallisia strategioitaan komission antaman aikataulun mukaisesti ja että ne ottavat alue- ja paikallisviranomaiset mukaan päätöksenteko- ja toteutusprosesseihin sekä hyödyntävät täysimääräisesti alue- ja paikallisviranomaisten hyviä käytänteitä. Komitea katsoo, että ilman alue- ja paikallisviranomaisten vahvaa osallistumista ei voida saavuttaa tavoitteita, jotka on asetettu vuoteen 2020 ulottuvia romanien integrointistrategioita käsittelevässä EU:n puitekehyksessä.

24.

suosittaa jäsenvaltioille sekä alue- ja paikallisviranomaisille, että ne kartoittavat, toteuttavat ja seuraavat romanien integrointistrategioitaan tiiviissä yhteistyössä romanien kansalaisyhteiskunnan kanssa. Niiden tulisi ottaa käyttöön kanavia, joiden kautta romanit ovat edustettuina, heitä kuullaan ja he osallistuvat heitä koskevien politiikkojen ja hankkeiden suunnitteluun, hyväksymiseen, toteutukseen, seurantaan ja arviointiin.

25.

suosittaa jäsenvaltiolle, että ne laativat tiiviissä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa tehokkaat seurantamenetelmät romanien integrointitoimien vaikutusten arvioimiseksi. Nämä tiedot tulee jakaa kaikille asianomaisille viranomaisille ja sidosryhmille.

26.

suosittaa, että Strasbourgissa 22. syyskuuta 2011 pidetyssä romaneja käsittelevässä kaupunginjohtajien huippukokouksessa tehdyt päätökset pannaan viipymättä täytäntöön.

27.

suosittaa jäsenvaltioille, että ne laativat strategioita, joissa romaniväestön integrointikysymystä tarkastellaan paitsi sosiaalisesti ja taloudellisesti heikossa asemassa olevan ryhmän näkökulmasta myös sellaisen kansallisen vähemmistön näkökulmasta, jonka oikeudet määritellään puiteyleissopimuksessa kansallisten vähemmistöjen suojelusta (ETS No. 157) Euroopan neuvoston suosituksen mukaisesti.

28.

kehottaa Euroopan komissiota varmistamaan, että eri toimintasuunnitelmien ja aloitteiden täytäntöönpanemiseksi on käytettävissä tarvittavat taloudelliset ja muut resurssit.

29.

suosittaa jäsenvaltioille sekä alue- ja paikallisviranomaisille, että ne edistävät toimia, joilla tuodaan esiin romaniväestön kulttuuria ja identiteettiä, sillä tällaiset toimet ovat välttämättömiä stereotypioiden, muukalaisvihan ja rasismin torjumiseksi sekä sosiaalisen ja taloudellisen integroinnin edistämiseksi pyrkimättä kulttuuriseen yhdenmukaistamiseen.

30.

suosittaa jäsenvaltioille sekä alue- ja paikallisviranomaisille, että ne käynnistävät strategioita, joilla pyritään torjumaan romaneja kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja sekä heihin kohdistuvaa rasismia ja syrjintää, sillä se katsoo, etteivät sosioekonomiset toimet sinällään riitä edistämään romaniväestön integrointia ilman ihmisten asenteiden todellista muutosta.

31.

suosittaa jäsenvaltioille sekä alue- ja paikallisviranomaisille, että ne hyväksyvät konkreettisia erityistoimia, jotta poistetaan haittatekijät ja varmistetaan romaniväestölle yhtäläiset mahdollisuudet osallistua koulutukseen ja työelämään, nauttia terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluista, saada asunto ja käyttää peruspalveluja myös vahvistamalla yhteyksiä romaniväestöön kulttuurivälittäjinä toimivien romanien avulla.

32.

suosittaa jäsenvaltioille ja alue- ja paikallisviranomaisille, että ne edistävät romanien integrointistrategian sekä EU:n köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntastrategioiden yhdenmukaista toteuttamista ja ehkäisevät romanilasten syrjäytymistä ja syrjintää varhaislapsuudesta alkaen varmistamalla koulutus-, tuki- ja hoitopalvelut alle kolmivuotiaille, jotta taataan heidän täysimääräinen integrointinsa ja heidän oikeuksiensa suojelu. Kun ajatellaan sosiaaliseen ja taloudelliseen syrjäytymiseen liittyviä sukupolvien välisiä näkökohtia, lasten köyhyyden ja eriytymisen vähentäminen alentaa huomattavasti tulevia syrjäytymisen ja sosiaalisen, taloudellisen ja työllisyyteen liittyvän syrjinnän riskejä.

33.

suosittaa alue- ja paikallisviranomaisille, että ne vaihtavat hyviä käytänteitä romanien osallistamisen alalla, sillä ne ovat tietoisia siitä, että Eurocities-verkoston kaltaiset verkot, kansainväliset elimet ja muut mainituilla neljällä ensisijaisella toiminta-alalla toimivat valtiolliset ja valtiosta riippumattomat sidosryhmät voivat osaltaan edistää romanien integrointia koskevan EU:n puitekehyksen toteuttamista paikallisnäkökulmasta ja kaikkien Euroopan maiden kuntien myötävaikutuksella.

34.

suosittaa jäsenvaltioille, että ne noudattavat komission kehotusta hyödyntää EU:n rahoitusta tukemaan romanien osallistamiseen tähtääviä toimia. Mainittakoon tässä yhteydessä rakennerahastot, maaseuturahasto ja eurooppalainen Progress-mikrorahoitusväline, joiden toimintaan myös kansainvälisten järjestöjen, uskonnollisten yhteisöjen sekä kansalaisjärjestöjen tulisi osallistua paikallis- ja alueviranomaisten ja romanien kansalaisyhteiskunnan ohella neuvoa-antavassa roolissa. Lisäksi olisi käytettävä EU:n tarjoamaa teknistä apua, jotta parannettaisiin valmiuksia projektihallinnassa sekä projektien seurannassa ja arvioinnissa.