11.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 380/9


Keskiviikko 8. kesäkuuta 2011
EU:n seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma

P7_TA(2011)0256

Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. kesäkuuta 2011 Euroopan unionin seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman väliarvioinnista (2011/2043(INI))

2012/C 380 E/03

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT), erityisesti tutkimukseen liittyvät artiklat,

ottaa huomioon 18. joulukuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1982/2006/EY Euroopan yhteisön (Lissabonin sopimuksen jälkeen Euroopan unioni) seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (1),

ottaa huomioon erityisesti edellä mainitun päätöksen 7 artiklan, joka koskee seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman seurantaa, arviointia ja uudelleentarkastelua,

ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 182 artiklan 2 kohdan, jonka mukaan puiteohjelmaa mukautetaan tilanteen kehityksen mukaisesti,

ottaa huomion 9. helmikuuta 2011 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle "Vastaus asiantuntijaryhmän tekemään seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman väliarviointiin sekä asiantuntijaryhmän tekemään riskinjakorahoitusvälineen väliarviointiin" (KOM(2011)0052),

ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2011 kokoontuneen 3047. kilpailukykyneuvoston (sisämarkkinat, teollisuus, tutkimus ja avaruus) päätelmät seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman väliarvioinnista, myös riskinjakorahoitusvälineestä,

ottaa huomioon seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman väliarviointia käsitelleen asiantuntijaryhmän 12. marraskuuta 2010 antaman loppuraportin,

ottaa huomioon 11. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman tutkimuspuiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamisesta (2),

ottaa huomioon vuosiksi 2002–2006 laaditun kuudennen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelman väliarviointia käsitelleen asiantuntijaryhmän helmikuussa 2009 antaman raportin,

ottaa huomioon asiantuntijalautakunnan 23. heinäkuuta 2009 antaman raportin "Rahoitusorganisaatio huipputason pioneeritutkimukselle – Euroopan tutkimusneuvoston rakenteiden ja mekanismien arviointi",

ottaa huomioon riskinjakorahoitusvälineen väliarviointia käsitelleen riippumattoman asiantuntijaryhmän 31. heinäkuuta 2010 antaman raportin,

ottaa huomioon "Innovatiiviset lääkkeet" -aloitetta varten perustetun yhteisyrityksen ensimmäistä väliarviointia käsitelleen asiantuntijalautakunnan 20. joulukuuta 2010 antaman raportin,

ottaa huomioon yhteisten teknologia-aloitteiden ARTEMIS ja ENIAC ensimmäistä väliarviointia käsitelleen asiantuntijalautakunnan 30. heinäkuuta 2010 antaman raportin,

ottaa huomioon tietotekniikka-avusteista asumista koskevan yhteisen ohjelman väliarviointia käsitelleen riippumattoman asiantuntijalautakunnan joulukuussa 2010 antaman raportin,

ottaa huomioon alueiden komitean täysistunnossa 27. ja 28. tammikuuta 2011 hyväksytyn lausunnon tutkimuksen puiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamisesta,

ottaa huomioon 20. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman Euroopan aluekehitysrahastosta annetussa asetuksessa (EY) N:o 1080/2006 tutkimukseen ja innovointiin osoitettujen varojen sekä seitsemännen tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelman välisen synergian aikaansaamisesta kaupungeissa, alueilla, jäsenvaltioissa ja unionissa (3),

ottaa huomioon 22. marraskuuta 2007 annetun Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 9/2007 "Tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevien EU:n puiteohjelmien arviointi – Voidaanko komission lähestymistapaa parantaa?",

ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 8/2009 yhteisön tutkimuspolitiikkaan kuuluvista huippuosaamisen verkostoista ja integroiduista hankkeista,

ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 2/2010 kuudenteen tutkimuksen puiteohjelmaan kuuluvien, valmisteleviin tutkimuksiin ja uusien infrastruktuurien rakentamiseen liittyvien tukijärjestelmien vaikuttavuudesta,

ottaa huomioon 15. syyskuuta 2010 annetun talous- ja sosiaalikomitean lausunnon komission tiedonannosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle tutkimuspuiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamisesta,

ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan lausunnon (A7-0160/2011),

A.

ottaa huomioon, että Euroopan yhteisön seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma (seitsemäs tutkimuksen puiteohjelma) on laajin tutkimuksen tukiväline koko maailmassa ja että se on Euroopan unionin tutkimuspolitiikan ensisijainen väline,

B.

katsoo, että on tarpeen ottaa huomioon seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman väliarvioinnista alkunsa saanut kehitys ohjelmasta vuonna 2006 käytyjen neuvottelujen ja niitä seuranneen hyväksymisen jälkeen tapahtuneiden muutosten (uudet toimielimet, uudet poliittiset elimet, talouskriisi) mutta myös sen kauden loppuun asti saatavilla olevien rahoitusmäärien suuruuden vuoksi,

C.

ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksessa eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttaminen on otettu EU:n politiikan erityisvälineeksi,

D.

ottaa huomioon, että Eurooppa 2020 -strategialla tutkimuksesta ja innovoinnista tehdään keskeinen älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tekijä,

E.

katsoo, että tutkimus on prosessi, jossa taloudellinen voima muunnetaan tiedoksi, kun taas innovointi on päinvastainen prosessi, jossa tieto muunnetaan taloudelliseksi voimaksi,

F.

katsoo, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on varattava itselleen keinot, jotta Euroopan kansojen kohtaamiin suuriin yhteiskunnallisiin, taloudellisiin, ekologisiin, demografisiin ja eettisiin haasteisiin, joita ovat muun muassa väestön ikääntyminen, terveys, elintarvikkeiden saatavuus, kestävä kehitys sekä suuret ympäristöhaasteet, voidaan antaa yhteinen vastaus, ja katsoo, että näin syntyvillä ratkaisuilla on motivoitava yksilöitä ottamaan enemmän vastuuta toimistaan,

G.

katsoo, että investoinnit tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin ovat pitkällä aikavälillä paras keino vastata nykyiseen talous- ja rahoituskriisiin ja että niiden avulla EU saa yhteiskuntana taitoja, jotka ovat kilpailukykyisiä koko maailmassa,

H.

ottaa huomioon, että EU kilpailee Kiinan, Intian, Brasilian, Australian, Amerikan yhdysvaltojen ja Venäjän kaltaisten talousmahtien kanssa ja että kykymme yhdistyä ja koordinoida toimiamme erityisesti tutkimuksen alalla Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden kesken määrittää erittäin pitkälti taloudellisen kilpailukykymme ja siten mahdollisuutemme rahoittaa yhteiskunnallisia tavoitteitamme ja noudattaa Euroopan kansalaisten hyvinvointia ja ympäristönsuojelua koskevia sitoumuksiamme,

I.

ottaa huomioon, että EU:n tutkimus- ja kehitysmenot ovat alhaiset muihin maailmanmahteihin verrattuna, mikä johtuu muun muassa yksityisten investointien ja innovoinnille suotuisten edellytysten puuttumisesta; ottaa huomioon, että seitsemännen puiteohjelman houkuttelevuutta teollisuuden kannalta ja tutkimuksen käyttöä talouden hyväksi ei ole täysin osoitettu; katsoo, että rahamäärien lisäksi unionin, jäsenvaltioiden ja alueiden välillä tarvitaan selvästi myös parempaa koordinaatiota ja yhteisrahoitusta ottaen täysin huomioon jäsenvaltioiden erityispiirteet ja eettiset valinnat,

J.

ottaa huomioon, että vain verrattain pieni osa tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin tehtävistä julkisista investoinneista kuuluu eurooppalaisen yhteistyön piiriin,

K.

katsoo, että tieteen, tutkimuksen ja teollisuuden paremmat suhteet ovat välttämättömiä, jotta tutkimustulokset voidaan muuttaa paremmin tuotteiksi ja palveluiksi, jotka saavat aikaan talouskasvua ja tuovat etuja koko yhteiskunnalle,

L.

katsoo, että seitsemäs tutkimuksen puiteohjelma olisi laadittava eurooppalaisen tutkimusalueen mallin mukaisesti,

M.

ottaa huomioon, että ohjelman 54,6 miljardista eurosta 25,8 miljardia euroa on sidottu neljäksi ensimmäiseksi vuodeksi (2007–2010), mikä tarkoittaa keskimäärin 6,5 miljardia vuodessa, ja että kolmeksi viimeiseksi vuodeksi (2011–2013) jää käytettäväksi 28,8 miljardia eli keskimäärin 9,6 miljardia vuodessa,

N.

katsoo, että vuodet 2011–2013 ovat herkkiä vuosia ja että niiden aikana on kiinnitettävä erityisen välitöntä huomiota niihin kilpailukykytekijöihin ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tekijöihin, joiden keskeisiä osatekijöitä tutkimus ja innovaatio ovat,

O.

katsoo, että hallinnon monimutkaisuus, runsas byrokratia, avoimuuden puute, tehottomuus ja perusteettomat viivästykset ovat edelleen seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman suurimpia puutteita, jotka eivät kannusta tieteenharjoittajia, teollisuutta ja pk-yrityksiä osallistumaan ohjelmaan, joten ohjelman merkittävän yksinkertaistamisen olisi kuuluttava tärkeimpiin painopisteisiin,

P.

pitää kunnianhimoisena ja oikeana tavoitetta, jonka mukaan naistutkijoiden osuuden seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa olisi oltava 40 prosenttia; on pettynyt siihen, että naistutkijoiden nykyinen osuus seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman tutkimushankkeissa on vain 25,5 prosenttia,

1.

arvostaa seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman ja riskinjakorahoitusvälineen väliarvioinnin asiantuntijaraporttien laatua, koska ne kattavat toiminnan laadun, täytäntöönpanon ja saavutetut tulokset, vaikka asiantuntijaryhmille annettu toimeksianto on yleisluontoinen; toteaa kuitenkin, että arvioinnissa ei ole käsitelty jäsenvaltioiden toimien ja unionin toimien muodostamaa kokonaisuutta;

2.

ei ymmärrä komission viivyttelyä, sillä se julkaisi tiedonantonsa 9. helmikuuta 2011, vaikka sen oli määrä tehdä niin viimeistään vuonna 2010, ja pitää valitettavana komission tiedonannon heikkoutta nykyisten haasteiden osalta, joita ovat muun muassa nykyinen talouskriisi ja määrät, joita ei vielä ole sidottu seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa;

3.

kehottaa komissiota seuraamaan erityisesti asiantuntijaryhmän antamaa kymmentä suositusta;

4.

korostaa, että väliarvioinnin päätelmät ovat luonteeltaan suhteellisia, koska suurinta osaa seitsemännen puiteohjelman varoista ei ole vielä jaettu, käynnistetyt hankkeet ovat yhä käynnissä ja muut ohjelmasta rahoitetut hankkeet jatkuvat ohjelman päättymisen jälkeen;

Seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman tulokset

5.

katsoo, että Eurooppa on yhä Yhdysvaltoja jäljessä ja on menettämässä etumatkaansa nouseviin talouksiin nähden mutta seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa saavutetut tulokset näyttävät tuovan EU:n lisäarvoa tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin; kehottaa kuitenkin komissiota tiedottamaan saavutuksista tehokkaammin jäsenvaltioille, tiedeyhteisölle ja Euroopan kansalaisille;

6.

pitää valitettavana sitä, että käytettävissä ei ole menetelmää, jolla voitaisiin arvioida, missä määrin seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta rahoitetut hankkeet ovat lisänneet tieteellistä tietämystä;

7.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan seitsemättä tutkimuksen puiteohjelmaa koskevia tiedotustoimiaan (myös käyttämällä älykkäiden tutkimustietopalveluiden kaltaisia uusia tekniikoita), parantamaan osallistumista varten tarvittavan tiedon saantia, ilmoittamaan tulevista tutkimushaasteista ja levittämään tutkimustuloksia; kannattaa komission aloitteita, joilla edistetään julkisesti rahoitetun tutkimuksen tulosten vapaata käyttöoikeutta, kun se on tarpeen ja mahdollista teollis- ja tekijänoikeuksien kannalta;

8.

suhtautuu myönteisesti osallistumisen ja asiantuntemuksen tasoon hankkeiden valinnassa; pitää kuitenkin valitettavana, että tämän ohjelman onnistumisaste on yleisesti edelleen melko alhainen ja lannistava hakijoille, erityisesti pk-yrityksille, vaikka niillä on tärkeä rooli tutkimustulosten muuttamisessa tuotteiksi ja palveluiksi; katsoo, että tätä tilannetta voitaisiin korjata yksinkertaistamalla hallinto- ja rahoitussääntöjä ja ottamalla käyttöön pk-yritysten tarpeisiin paremmin sopivia hankkeita ja menettelyjä;

9.

panee merkille, että ohjelman kattamien aiheiden ja tavoitteiden moninkertaistuminen ja välineiden monipuolistuminen ovat laajentaneet seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman alaa ja heikentäneet sen mahdollisuuksia palvella täsmällistä eurooppalaista tavoitetta;

10.

hyväksyy erityisohjelman "Yhteistyö" vahvistamisen, koska se on edelleen merkityksellinen nykyisten tieteellisten ja teknisten haasteiden kannalta; korostaa sen roolia kehitettäessä tutkimuksen, kehityksen ja innovaation kriittistä massaa, jota ei olisi mahdollista saavuttaa kansallisella tai alueellisella tasolla, mikä osoittaa myös sen eurooppalaisen lisäarvon; katsoo, että kansainvälisessä yhteistyössä harjoitettavaa tutkimusta olisi yhä pidettävä ensisijaisena; kehottaa soveltamaan "tulevia ja kehitteillä olevia teknologioita" ja ottamaan "etenemissuunnitelmat" käyttöön kaikilla aihealueilla; toivoo enemmän joustavuutta tarjouspyyntöjen aiheiden sekä pienten ja suurten hankkeiden erottamiseen käytettävien rahoituksen ylä- ja alarajojen vahvistamiseen; tähdentää, että nykyinen Yhteistyö-ohjelma on liian kapea-alainen ja aiheet usein liian spesifisiä, jotta niissä voitaisiin puuttua suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin; suosittelee, että seuraavassa puiteohjelmassa ehdotuspyynnöt olisivat aihealueeltaan laajempia;

11.

painottaa, että myös laajempi poikkitieteellinen näkemys on tarpeen pyrittäessä tehokkaasti torjumaan kasvavia yhteiskunnallisia haasteita; tähdentää, että yhteiskuntatieteillä ja humanistisilla tieteillä on tärkeä rooli vastattaessa EU:n edessä oleviin suuriin haasteisiin; pitää valitettavana, että "Yhteistyö"-erityisohjelmaan kuuluvat sosiaalitaloustieteen sekä humanististen tieteiden alan ehdotuspyynnöt ovat hyvin tarkkoja ja kapea-alaisia, koska tämä vaikeuttaa uutta ja innovoivaa tutkimusta kyseisillä aloilla;

12.

ehdottaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi, että seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta tuettavassa tutkimuksessa keskityttäisiin EU:n tärkeimpiin haasteisiin seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman erityisohjelmassa "Yhteistyö" määritellyillä aloilla: terveys (myös kliininen ja ennaltaehkäisevä tutkimus ja lääketieteen teknologia), elintarvikkeet ja bioteknologia (myös elintarvikkeiden turvallisuus), tieto- ja viestintätekniikka, nanotiede ja nanoteknologia, energia (myös energiatehokkuus, älykkäät verkot, uusiutuva energia, hiilidioksidin talteenotto ja varastointi, SET-suunnitelma ja biokaasun käyttö) ympäristö (myös ilmastonmuutos, vesistöt, maaperä ja metsät) kestävä liikenne, sosiaalitaloustieteet ja humanistiset tieteet, avaruus ja turvallisuus;

13.

kehottaa lujittamaan yhteistyöhön perustuvaa tutkimusta, kuten erityisohjelmasta "Yhteistyö" rahoitettavia toimia; kehottaa antamaan mahdollisuuden muodostaa pieniä ja keskisuuria hankkeita ja kumppanien välisiä konsortioita, jotka mahdollistavat tehokkaan koordinoinnin ja vahvistavat lisäksi tieteellistä huippuosaamista; korostaa, että yhteistyöhön perustuva tutkimus on säilytettävä puiteohjelman keskeisenä osatekijänä;

14.

pitää myönteisenä Euroopan tutkimusneuvoston erityisohjelmassa "Ideat" saavuttamia lupaavia tuloksia ja sen tehtävää, jolla pyritään lisäämään eurooppalaisen tutkimuksen näkyvyyttä ja houkuttelevuutta; on pahoillaan siitä, että yksityissektori ei osallistu riittävästi Euroopan tutkimusneuvoston toimintaan; kehottaa komissiota lisäämään Euroopan tutkimusneuvoston rahoitusta (mikä lisää myös onnistumisastetta) ja arvioimaan vaihtoehtoja sen rakenteiden ja mekanismien parantamiseksi, myös mahdollisuutta tehdä Euroopan tutkimusneuvostosta riippumaton oikeudellinen yksikkö, jolla on päätösvalta ja joka on suoraan vastuussa tieteellisestä strategiastaan ja hallinnostaan ja jota voitaisiin käyttää myös edelläkävijänä lisättäessä muiden virastojen tutkimus- ja kehitys- sekä innovointialan rahoittajien riippumattomuutta; kannattaa avoimuuden lisäämistä tieteellisen neuvoston nimittämisen ja arviointiraatien kokoonpanon yhteydessä; suosittelee, että Euroopan tutkimusneuvosto jatkaa vahvaa tukeaan yksittäisille huippututkijoille; kehottaa Euroopan tutkimusneuvostoa myös luomaan mahdollisuuden tukea tutkijaryhmien hankkeita sillä edellytyksellä, että tällaiset hankkeet on aina käynnistetty alhaalta ylös suuntautuvan prosessin avulla;

15.

tukee erityisohjelmassa "Ihmiset" Marie Curie -toimia, jotka ovat arvokkaita tutkijoiden uralle ja joilla varmistetaan yksilöllinen alhaalta ylöspäin suuntautuva tutkimus useilla tutkimusaloilla, lopetetaan niin kutsuttu aivovuoto ja tehdään tutkijan uranäkymät houkuttelevammaksi Euroopasta ja kolmansista maista tuleville erittäin lupaaville nuorille tutkijoille; ottaa huomioon, että hanke-ehdotuksia on tehty selvästi enemmän kuin on voitu rahoittaa, ja suosittelee siksi, että Marie Curie -liikkuvuusohjelmaa jatketaan seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa ja sen resursseja lisätään, jotta voidaan parantaa entisestään tutkijoiden ja tohtoriopiskelijoiden liikkuvuusmahdollisuuksia (myös korkeakoulujen ja yksityissektorin välillä tai jäsenvaltioiden välillä esimerkiksi ottamalla käyttöön tutkimussetelijärjestelmä, jolla tutkimukseen myönnetty raha seuraa tutkijoita); katsoo kuitenkin, että monia Marie Curie -toimia voitaisiin myös yksinkertaistaa; pahoittelee sitä, että EU:ssa suurin osa tieteellisestä työstä tehdään yhä epävarmoissa työsuhteissa;

16.

katsoo, että tutkimukseen omistautuneen henkilöstön lisäämiseksi Euroopassa on syytä tehdä alan ammatit houkuttelevammiksi poistamalla hallinnollisia esteitä ja tunnustamalla ansiot ja koulutukseen käytetty aika sekä toiminta kaikissa tutkimuslaitoksissa; kannustaa sen vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita luomaan yhteisen järjestelmän, jolla arvioidaan tutkijoiden huippuosaamista ja uraa sekä korkeakoulujen toimintaa; toistaa, että on tärkeää investoida opetukseen, koulutukseen ja taitojen kehittämiseen ja täydentää opetuksen, tutkimuksen ja innovoinnin välisiä yhteyksiä;

17.

suhtautuu epäilevästi erityisohjelman "Valmiudet" tavoitteiden moninaisuuteen ja siitä aiheutuviin vaikeuksiin erityisesti kansainvälisen yhteistyön ja suurten tutkimusinfrastruktuurien kehitystä (Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumi, ESFRI) koskevien toimien alalla; katsoo, että pk-yritysten ja innovatiivisten pk-yritysten hyväksi tarvitaan selvästi toimia, ja kehottaa komissiota ainakin säilyttämään nämä toimet ja niille varatut määrärahat ja ryhtymään toimiin niiden täytäntöönpanon parantamiseksi; katsoo, että infrastruktuurihankkeet ERA-NET ja ERA-NET+ ja 185 artiklaan perustuvat aloitteet täyttävät tehtävänsä eurooppalaisen tutkimusalueen rakentamisessa;

18.

myöntää, että "yhteiset teknologia-aloitteet" ovat hyödyllisiä eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvylle; pitää valitettavina oikeudellisia ja hallinnollisia esteitä (oikeushenkilöys, rahoitussäännöt ja joissakin tapauksissa teollis- ja tekijänoikeudet), jotka saattavat saada monet keskeiset tutkimuksen alan toimijat ja pk-yritykset luopumaan osallistumisesta; pahoittelee myös toisistaan poikkeavia hallinnollisia ja oikeudellisia rakenteita ja korkeita toimintakustannuksia yhteisten teknologia-aloitteiden käynnistämisen osalta; kehottaa jäsenvaltioita täyttämään velvoitteensa, jos ne ovat sopineet yhteisten teknologia-aloitteiden yhteisrahoituksesta; kehottaa komissiota yksinkertaistamaan kaikkien yhteisten teknologia-aloitteiden samanlaisiin osallistujaryhmiin sovellettavia sääntöjä ja rahoitusosuuksia seitsemännen puiteohjelman mallin mukaisesti, kansallinen yhteisrahoitus mukaan luettuna; vaatii saada osallistua enemmän näiden välineiden poliittiseen valvontaan erityisesti pyrittäessä varmistamaan asianmukainen tasapaino osallistumisen ja toimien välillä; korostaa, että näiden aloitteiden ei pitäisi johtaa julkisen rahoituksen ulkoistamiseen vaan niiden olisi pysyttävä valtiontukien ja kilpailua edeltävien vaiheiden oikeudellisissa rajoissa;

19.

kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille selkeää ja yksityiskohtaista tietoa yhteisten teknologia-aloitteiden toiminnasta ja ilmoittamaan kaikissa tapauksissa niiden oikeudellisen aseman, hallituksen jäsenet ja yrityksen toimet;

20.

panee merkille aiempaa järjestelmällisemmän liian avointen ehdotuspyyntöjen käytön (alhaalta ylös -lähestymistapa) pitkän aikavälin tutkimuskapasiteetin varmistamiseksi; korostaa kuitenkin tarvetta säilyttää tasapaino kahden lähestymistavan (alhaalta ylös ja ylhäältä alas) välillä, sillä kummallakin vastataan konkreettisiin tarpeisiin; korostaa kuulemisen ja yhteistyön tarvetta tutkijoiden, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kesken tutkimusohjelmaa laadittaessa;

21.

katsoo, että varsinkin Eurooppa 2020 -strategian ja älykkään kasvun tavoitteen vuoksi on syytä yksilöidä yhteisiä tutkimusaloja sellaisten alojen joukosta, jotka tarjoavat lupaavimmat mahdollisuudet konkreettisiin sovelluksiin, joita voidaan jakaa eettisesti mahdollisimman laajalti; katsoo, että tällaiset alat voisivat muodostaa yhteisen tutkimusfoorumin, jota EU rahoittaisi ja jota tuettaisiin yhteisen tiedonvaihtoverkoston avulla, ja pitää tiedonvaihtoa erittäin tärkeänä ja ensisijaisena;

22.

pitää valitettavana, että eurooppalainen tutkimus on yhä erittäin hajanaista ja että rahoitusta saadaan monista lähteistä jäsenvaltioilta ja unionilta, joilla on omat painopisteensä, arviointiperusteensa, määritelmänsä ja menettelynsä, mikä johtaa turhiin päällekkäisyyksiin, sekaannuksiin, virheisiin ja kriittisen massan puuttumiseen; pyytää komissiota ja neuvostoa priorisoimaan EU:n ja jäsenvaltioiden eri ohjelmien välistä yhteistyötä ja koordinointia; pyytää komissiolta analyysia EU:n tason ja kansallisen tason toimien yhdistämiseksi paremmin, ehdotuspyyntöjen laatimisvaiheen ja hankkeiden arviointivaiheen mahdollinen koordinointi mukaan luettuna, sekä tunnistamaan kansalliset säännöt tai lait, jotka haittaavat tai vaikeuttavat kansainvälisten tutkimusyhteistyöhankkeiden varainhoitoa; kehottaa lähettämään ehdotuspyynnöt, myös heinäkuun 2011 ehdotuspyynnöt, yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan välttää päällekkäisyyttä ja kilpailua kansallisten aloitteiden kanssa ja sen sijaan täydentää niitä; katsoo tässä yhteydessä, että ERA-NET+-järjestelmää olisi lujitettava, koska kyseessä on väline, jolla tuetaan huippuosaamista ja perusteiden laatimista laatuindikaattoreita varten ja joka muodostaa ohjelmien tai yhteisyritysten välisen koordinaation perustan; ehdottaa, että seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa tuetaan toimijoita, jotka hallinnoivat yhteisessä ohjelmasuunnittelussa mukana olevia kansallisia ohjelmia, jotta tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmissa voidaan siirtyä hankkeiden hallinnoinnista kohti ohjelmien hallinnointia unohtamatta pienten hankkeiden hallinnointia; katsoo, että jotta yhteinen ohjelmasuunnittelu onnistuisi, hankkeet olisi valittava huippuosaamisen perusteella ja räätälöitävä kunkin alan erityispiirteiden mukaan, komission koordinointiroolia olisi lujitettava ja osallistuvien jäsenvaltioiden noudatettava rahoitussitoumuksiaan; vaatii, että seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman kolme viimeistä vuotta omistetaan eurooppalaisen tutkimusalueen suunnittelun edistämiselle;

23.

suhtautuu epäilevästi siihen, että usein on mahdollista rahoittaa yhtä – ja vain yhtä – ehdotusta pyyntöä kohti, koska se on huippuosaamiseen perustuvien ehdotusten valmisteluun ja arviointiin käytettyjen resurssien tuhlausta ja johtaa siihen, että jotkut huippuosaamiseen perustuvat ideat jäävät ilman rahoitusta; kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta rahoittaa huippuosaamiseen perustuvia tutkimusehdotuksia, jotka eivät ole tulleet valituiksi, tutkimuksen alan lisämäärärahoista (täydentävä tutkimusrahoitus), johon otettaisiin myös jäsenvaltioiden alue- ja rakennemäärärahoja ja yksityisen sektorin rahoitusta;

24.

korostaa yhteisen tutkimuskeskuksen suorien toimien tärkeyttä ja niiden merkitystä kestävälle kehitykselle, kilpailukyvylle ja ydinenergian turvallisuudelle;

25.

pitää Mustanmeren verkottumishanketta tärkeänä Mustanmeren alueen alueellisen tutkimus- ja koulutusverkoston perustamisen kannalta ja pyrittäessä yhdistämään se GEANT-verkkoon ja kehottaa komissiota rahoittamaan edelleen sellaisia Mustanmeren alueen tutkimushankkeita kuin HP-SEE, SEE-GRID, SCENE, CAREN ja BSRN;

26.

kehottaa komissiota varmistamaan seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman sekä tulevan rahoituskehyksen yhteydessä asianmukaisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen GNSSS-sovelluksille ja siihen liittyville palveluille;

27.

korostaa, että kaiken seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman perusteella suoritettavan tutkimustyön yhteydessä on noudatettava Euroopan perusoikeuskirjassa mainittuja perusoikeuksia; esittää tämän perusteella tiukan vaatimuksen komissiolle kaikkien INDECT-hankkeeseen (seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta rahoitettava tutkimushanke, jonka tavoitteena on kehittää automaattinen valvontajärjestelmä, joka tarkkailee jatkuvasti verkkosivustoja, valvontakameroita ja yksittäisiä tietokonejärjestelmiä) liittyvien asiakirjojen julkistamiseksi ja selkeän ja täsmällisen toimenkuvan määrittelemiseksi INDECT-hankkeen tutkimustavoitteen, soveltamisen ja loppukäyttäjien osalta; korostaa, että INDECT-hankkeelle ei pitäisi myöntää rahoitusta seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta ennen kuin hankkeen mahdolliset perusoikeuksiin liittyvät vaikutukset on tutkittu läpikotaisin;

Osallistuminen seitsemänteen tutkimuksen puiteohjelmaan

28.

korostaa, että teollisuuden osallistumisaste ei nähtävästi ole juuri korkeampi kuin edellisissä tutkimusohjelmissa, erityisesti erityisohjelmassa "Yhteistyö"; pyytää siksi komissiolta yksityiskohtaista analyysia ohjelman kyvystä vahvistaa yksityisen sektorin investointien vipuvaikutusta;

29.

katsoo, että uusien kumppaneiden hankkimista koskevien tarjouskilpailumenettelyiden perustana olisi oltava peruslähtökohta, jonka mukaan osallistuvilla yrityksillä ja tutkijoilla on paras mahdollinen tietämys hankkeesta ja siihen parhaiten soveltuvasta kumppanista, ja että komission olisi arvioitava konsortion tekemän valinnan kirjalliset perustelut sen sijaan, että yritykset tai tutkijat pakotettaisiin noudattamaan arviointiasiantuntijoiden sijoituslistoja;

30.

suhtautuu myönteisesti seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman pk-yrityksiä hyödyttäviin tuloksiin sekä erityisohjelmassa "Yhteistyö" vahvistetun 15 prosentin tavoitteen että "Eurostars"-ohjelman osalta; kehottaa käynnistämään tarjouskilpailuja, joiden aihealuetta ei ole tarkasti rajattu, avaamaan useammin ehdotuspyyntöjä, jotka koskevat pk-yrityksiin liittyviä toimia (tai pitämään voimassa jatkuvan ehdotuspyynnön), yksinkertaistamaan edelleen sääntöjä (myös Eurostars"-ohjelman sääntöjä) ja lyhentämään avustuksen maksamiseen kuluvaa aikaa, jotta voidaan helpottaa pk-yritysten osallistumista; suosittelee ottamaan pk-yritykset aktiivisemmin mukaan saavutettujen tulosten hyödyntämisprosessiin;

31.

katsoo, että nuorten tieteenharjoittajien osallistumista hankeryhmiin elinkeinoelämän ja tiedeorganisaatioiden yhteistyöhön perustuvien tutkimustoimien yhteydessä olisi kannustettava; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään konkreettisiin toimiin, joilla lisätään nuorten tutkijoiden osallistumista puiteohjelmiin; kehottaa komissiota käyttämään seitsemännen puiteohjelman väliarviointia tilaisuutena edistää nuorten tieteenharjoittajien työllisyyttä laatimalla osallistumisen säännöt ja käytännöt siten, että rahoituksesta varataan huomattava osa nuorten tutkijoiden palkkaamiseen;

32.

panee huolestuneena merkille joidenkin jäsenvaltioiden suhteellisen vaatimattoman osallistumisen seitsemänteen tutkimuksen puiteohjelmaan, koska näin ei edistetä Euroopan alueellista yhteenkuuluvuutta ja tasapainoista kehitystä; katsoo, että seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman parempi koordinointi, johdonmukaisuus ja synergia rakenne- ja koheesiorahaston kanssa sekä "Ihmiset"-ohjelman parempi käyttäminen voisi edistää aliedustettujen jäsenvaltioiden osallistumista; katsoo, että käyttämällä rakennerahastoa tutkimusinfrastruktuurin kehittämiseen ja tutkimus- ja innovointivalmiuksien luomisen edistämiseen kaikilla jäsenvaltioilla on mahdollisuus saavuttaa parempi huippuosaamisen taso ("huippuosaamisen portaikko"); pitää sen vuoksi myönteisenä synergiaa käsittelevän asiantuntijaryhmän perustamista, koska se voi löytää seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman, rakennerahaston ja kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (CIP) välisiä yhteisvaikutuksia; korostaa kuitenkin, että seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman ja rakennerahastojen arviointiperusteet olisi erotettava kokonaan toisistaan, koska huippuosaamisen periaatteen (komission yksinomaisen hallinnoinnin ja koordinoinnin avulla) olisi oltava etusijalla seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman varoja myönnettäessä mahdollisen suuren lisäarvon takaamiseksi tutkimukselle, kehitykselle ja innovoinnille Euroopassa; panee tyytyväisenä merkille, että koheesiorahastosta on osoitettu kaudeksi 2007–2013 yhteensä 86 miljardia euroa innovoinnin tukemiseksi (25 prosenttia kokonaismäärästä) ja että keskeisille tutkimusaloille ja teknologian kehittämiselle osoitettu osuus on 50 miljardia euroa, mikä vastaa seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman koko talousarviota; korostaa tutkimuksen ja kehityksen alueellista ulottuvuutta, jossa otetaan huomioon alueiden erityistarpeet ja -valmiudet laadittaessa toimintalinjoja (älykästä erikoistuminen); pitää siksi alueellisten ja paikallisten viranomaisten osallistumista ratkaisevan tärkeänä parannettaessa alueiden tutkimus- ja innovointivalmiuksia; suosittelee, että tällä hetkellä EU:n talousarviossa vuoden 2013 loppuun asti käyttämättä olevat ja rahoituskaudelle 2014–2020 varatut varat suunnataan vahvemmin innovoinnin, tieteen ja tutkimuksen henkilöstöresursseihin, kehitykseen ja infrastruktuuriin;

33.

on tyytyväinen siihen, että miesten ja naisten tasapainoinen edustus puiteohjelmassa edistyy tasaisesti joskin vaatimattomasti, koska monimuotoisuus on tärkeää luovuuden ja innovoinnin kannalta; huomauttaa, että naistutkijat toimivat usein pienemmissä ja vähemmän tunnetuissa tutkimushankkeissa ja -tehtävissä ja että erittäin ongelmallinen "lasikatto" näyttää olevan olemassa, mikä johtaa naistutkijoiden osuuden pienenemiseen korkeammassa asemassa olevista tutkijoista ja käy ilmi myös siitä, että Euroopan tutkimusneuvoston huippututkijoiden apurahojen saajissa on vain vähän naistutkijoita; on yhtä mieltä siitä, että toimia naisten osallistumisen lisäämiseksi olisi tehostettava hankkeiden koko keston ajan (kiinnittäen erityistä huomiota joustaviin työaikoihin, parempiin lastenhoitopalveluihin, sosiaaliturvaa koskeviin säännöksiin ja vanhempainvapaisiin) ja että komission olisi ryhdyttävä uudelleen edistämään naispuolisten tieteenharjoittajien tukemista ja pyrittävä aktivoimaan jäsenvaltioita, jotta ne puuttuisivat sukupuolten välisiin eroihin; korostaa, että tavoite, jonka mukaan naisten osuuden ohjelmaan ja neuvoa-antaviin komiteoihin osallistumisessa olisi oltava 40 prosenttia, olisi toteutettava hienovaraisesti; kehottaa komissiota perustamaan monialaisen komitean vastaamaan naistutkijoiden edustukseen liittyvästä valvonnasta ja neuvonnasta ja laatimaan kuudennen tutkimuksen puiteohjelman jälkiarvioinnissa suositellun sukupuolten tasa-arvon edistämisen toimintaohjelman; vaatii korkeakouluja ja EU:n toimielimiä edistämään tiedettä molempia sukupuolia kiinnostavana alana koulutuksen varhaisista vaiheista alkaen tarjoamalla naistutkijoita roolimalleiksi;

34.

kehottaa tunnustamaan kunkin alueen innovatiivisten pk-yritysten ja komission välisen yhteyden luomisessa välittäjinä toimivien organisaatioiden (kuten kauppakamarit, Enterprise Europe Network -verkosto ja alueelliset innovaatiovirastot) alueellisen erityisaseman;

35.

katsoo, että ohjelmia olisi avattava kansainvälisille kumppaneille; korostaa, että perusperiaatteena olisi oltava, että kaikki ohjelmat ovat avoinna myös ulkomaisten ryhmittymien rahoittamiseksi (tiettyjen kelpoisuusehtojen täyttyessä); vastustaa ajatusta siitä, että komissio voisi päättää tutkijoita paremmin yhteistyökumppaneiden valinnasta;

36.

katsoo, että seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa olisi vahvistettava sen ensisijaiset tavoitteet kansainvälisen yhteistyön alalla; katsoo, että maiden ja aiheiden valinta kansainvälisten yhteistyötoimien kohteeksi on tehtävä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan varmistaa näiden toimien täydentävyys kaikkien osapuolten kanssa; korostaa kuitenkin, että huomiota on kiinnitettävä yhteistyöhön kehitysmaiden kanssa;

Rahoitus

37.

katsoo, että seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman rahoituksen taso on uskottava ja tarpeellinen ja se on vähintään säilytettävä, jotta voidaan vastata suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin; muistuttaa, että investointi tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin on pitkän aikavälin investointi ja että se on ratkaiseva tekijä, jonka avulla Eurooppa 2020-strategian tavoitteet voidaan saavuttaa;

38.

katsoo, että seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman menot sekä tutkimuksen yleinen suuntaus olisi mukautettava mahdollisimman pitkälti Eurooppa 2020 -strategian laajoihin poliittisiin tavoitteisiin; katsoo, että suuriin haasteisiin liittyvä tieteellinen edistyminen edellyttää sekä perustutkimusta että keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä sitoudutaan tukemaan yhteistyötä teollisuuden ja muiden ulkoisten kumppaneiden kanssa;

39.

korostaa tutkimuksen perusrakenteiden keskeistä roolia ja painottaa, että niiden kehitystä ja rahoitusta (joka perustuu ESFRI-luetteloon ja johon kuuluu laboratoriolaitteiden ja -välineiden hankinta ja ylläpito) olisi koordinoitava paremmin ja yhteisrahoitettava seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman, Euroopan investointipankin välineiden, rakennerahastojen ja kansallisen ja alueellisen politiikan välillä; katsoo, että tutkimuksen perusrakenteiden päällekkäisyyttä eri jäsenvaltioissa olisi vältettävä ja että avointa ja huippuosaamiseen perustuvaa mahdollisuutta päästä tutkimusinfrastruktuuriin on syytä tukea; vaatii ponnisteluja tutkimuksen perusrakenteiden rahoittamiseksi seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman yhteydessä erityisesti niillä aloilla, joilla on suurin mahdollisuus saada aikaan EU:n lisäarvoa;

40.

katsoo, että tutkimuksen perusrakenteita koskevan rahoituksen vastaanottajien olisi perusteltava selkeästi asemansa ja laitteiden, laboratorioiden ja tutkimus- tai teknisen henkilöstön käyttö; katsoo, että tätä tarkoitusta varten olisi perustettava valvonta- ja tarkastusjärjestelmä, jonka avulla voidaan varmistaa sopimusten noudattaminen;

41.

kehottaa jäsenvaltioita ja EU:ta noudattamaan rahoitussitoumuksiaan, 185 ja 187 artiklan mukaisiin toimintoihin liittyvät sitoumuksen mukaan luettuina, tutkimusta koskevien kansainvälisten sopimusten puitteissa;

42.

kehottaa komissiota harkitsemaan mahdollisuutta perustaa vuoteen 2015 mennessä tutkimuksen ja teknologisen kehityksen rahoituksen velvoittava väliaikainen taso, joka on noin yksi prosentti BKT:stä, jotta voidaan saavuttaa tavoite, jonka mukaan BKT:stä osoitetaan vuoteen 2020 mennessä kolme prosenttia tutkimukseen ja teknologian kehitykseen ja tunnustetaan, että tutkimus ja innovaatio ovat ainoa varma keino elvyttää EU:n talous;

Innovoinnin asema

43.

panee merkille "innovaation" ulottuvuuden vahvistumisen tulevissa toimintaohjelmissa; katsoo, että on laadittava toimia, joiden avulla tutkimustuloksia voidaan hyödyntää ja saattaa markkinoille optimaalisesti ja joita ovat esimerkiksi tutkimustulosten mahdollisen markkinoille saattamisen mainitseminen tietyissä ehdotuspyynnöissä tai arviointiperusteissa joillakin aloilla, jotta tutkimus- ja innovointiohjelmista voi koitua selkeitä vaikutuksia markkinoille ja yhteiskunnalle; kehottaa komissiota aloittamaan esittely-, pilotti- ja kokeiluhankkeiden rahoittamisen ennen seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman päättymistä ja harkitsemaan rahoitusjärjestelmää, joka perustuu onnistuneiden innovaatioiden palkitsemiseen ja niiden markkinoille saattamisen tukemiseen ja jolla täydennettäisiin nykyistä ennakkorahoitusta; katsoo myös tässä yhteydessä, että seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (CIP) ja rakennerahaston välillä tarvitaan tiivistä koordinointia;

44.

katsoo, että jos seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa erotetaan toisistaan tieteen vuoksi harjoitettava tiede, kilpailun hyväksi harjoitettava tiede ja yhteiskunnan hyväksi harjoitettava tiede, on olemassa vaara, että asteittainen siirtyminen perustutkimuksesta soveltavaan tutkimukseen ja innovointiin jää huomiotta; toteaa, että on varmistettava, että jäykät rakenteet eivät estä integroitujen hankkeiden onnistunutta toteutusta;

45.

katsoo, että sekä seitsemännessä että tulevassa kahdeksannessa tutkimuksen puiteohjelmassa olisi tuettava enemmän Euroopan teollisuuden kehitystä, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan soveltavaa tutkimusta;

46.

ottaa huomioon, että seitsemäs tutkimuksen puiteohjelma kohdistuu pääasiassa tutkimukseen ja teknologian kehitykseen, mutta korostaa, että EU:n toimintalinjat ja ohjelmat on syytä laatia siten, että yhteisvaikutukset tutkimuksen ja kehityksen koko arvoketjussa (tutkimuksesta ja opetuksesta innovaatioiden kautta työpaikkojen luomiseen) käytetään kattavasti hyödyksi; pitää tätä ainoana keinona saavuttaa innovaatiounionin tavoitteet ja nopeuttaa Euroopan muuntumista tietoon perustuvaksi yhteiskunnaksi; pitää tässä yhteydessä myönteisenä meneillään olevaa innovoinnin tulostaulun laatimista mutta kehottaa määrittelemään innovaation laajasti (muut kuin teknologiset innovaatiot sekä työntekijälähtöinen innovointi mukaan luettuina) ja kehittämään tehokkaampia malleja, menetelmiä ja välineitä innovoinnin mittaamiseksi ja vauhdittamiseksi, mukaan lukien julkiset hankinnat, normien määrittely ja rahoituksen ohjaus;

47.

tunnustaa, että eurooppalaiset teknologiayhteisöt, yhteiset teknologia-aloitteet ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet edistävät teollisuuden laajempaa osallistumista, ja kehottaa vakiinnuttamaan ne tulevissa ohjelmissa; korostaa tarvetta varmistaa, että osallistumissäännöt (mukaan luettuina teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat säännöt) ja rahoitusosuudet (mukaan luettuina epäsuoria kustannuksia koskevat rahoitusosuudet) ovat asianmukaiset, ja korostaa pyrkimystä yksinkertaistaa niitä entisestään, jotta voidaan houkutella mukaan enemmän pk-yrityksiä, julkisia tutkimuslaitoksia ja pienempiä tutkimusorganisaatioita ja varmistaa samalla parempi tasapaino sidosryhmien osallistumismahdollisuuksissa yhteisiin teknologia-aloitteisiin ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin;

Yksinkertaistamistoimien seuranta

48.

on huolissaan seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman liiallisesta hallinnollisesta rasitteesta; katsoo, että yksinkertaistamistoimet, jotka eivät vaadi sääntelyn muuttamista, olisi toteutettava mahdollisimman pian siten, että otetaan huomioon yksinkertaistaminen, vakaus, johdonmukaisuus, oikeusvarmuus, avoimuus, huippuosaaminen ja luottamus, ja kehottaa komissiota tutkimaan muita yksinkertaistamistoimia, hakijoiden luontoissuoritukset mukaan luettuina, sekä menettelyjen mukauttamista edelleen kansallisissa rahoitusjärjestelmissä käytettäviin laskenta- ja kirjanpitomenetelmiin; kehottaa komissiota ryhtymään pikaisiin toimiin lyhentääkseen huomattavasti hakemuksen jättämisestä avustuksen saamiseen kuluvaa aikaa, vähentääkseen hankkeiden valmisteluun, esittämiseen ja arviointiin tarvittavia byrokraattisia menettelyjä (myös käyttämällä Yhdysvaltojen malliin perustuvaa EU:n hakemusportaalia), vähentääkseen säännöllisin väliajoin annettavien taloudellisten tilannekatsausten ja raportointikautta kohti annettavien tarkastusasiakirjojen määrää ja parantaakseen tutkimukseen liittyvien riskien ja valvonnan välistä tasapainoa; painottaa, että EU:n tutkimusrahoituksen riskejä pelkäävä kulttuuri estäisi rahoittamasta korkeariskisiä tutkimusideoita, joilla olisi suurimmat läpimurtomahdollisuudet, ja kehottaa siksi omaksumaan sellaisen luottamukseen perustuvan toimintamallin, jossa siedettäisiin paremmin riskejä ja epäonnistumisia, vaihtoehtona pelkästään tuloksiin perustuvalle toimintamallille, joka voisi vaikeuttaa innovatiivista tutkimusta; suosittelee tukikelpoisten kustannusten määritelmän tulkinnan yksinkertaistamista ja selventämistä; tukee ehdotusta varainhoitoasetuksen tarkistamisesta menettelyjen yksinkertaistamiseksi ja vaatii tarkistamaan ja/tai laajentamaan EU:n henkilöstösääntöjen tulkintaa henkilökohtaisesta vastuusta; kehottaa laatimaan tarkemmat, johdonmukaisemmat ja avoimemmat menettelyjä koskevat säännöt tarkastuksia varten käyttämällä vähemmän satunnaisotantaa ja enemmän realistisia perusteita, kuten osallistujien kokemus, virheiden syyt ja sääntöjen noudattaminen;

49.

toistaa, että on tärkeää ottaa viipymättä käyttöön seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman nykyisen hallinnoinnin menettelyjä, hallintoa ja rahoitusta koskevia yksinkertaistamistoimenpiteitä, joita on muun muassa esitetty parlamentin 11. marraskuuta 2010 antamassa päätöslauselmassa; pitää tervetulleena 24. tammikuuta 2011 tehtyä komission päätöstä kolmesta yksinkertaistamistoimenpiteestä sekä yhden rekisteröintivälineen luomista; kehottaa komissiota panemaan nämä toimet täytäntöön ripeästi ja yhtenäisesti ja tutkimaan, millä aloilla muut yksinkertaistamistoimenpiteet ovat mahdollisia; pahoittelee vakavia tulkintaan liittyviä ongelmia ja seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman osallistujille aiheutuvaa oikeudellista epävarmuutta ja toistaa toivovansa, että komission ja edunsaajien välillä tällä hetkellä käynnissä olevat kaikkia puiteohjelmia koskevat riita-asiat ratkaistaan nopeasti noudattaen julkisten varojen asianmukaisen käytön periaatetta; pyytää komissiota antamaan edunsaajille mahdollisuuden kuulla tutkimuksesta vastaavaa selvityskomiteaa hankkeen aikana tai sen jälkeen kysymyksistä, jotka liittyvät kustannuslaskelmiin, osallistumissääntöihin ja tarkastuksiin, myös jälkitarkastuksiin; korostaa, että hyvin toimivat asiat on säilytettävä ennallaan ja että ainoastaan mukauttamista edellyttäviä sääntöjä on muutettava;

50.

vaatii avustusten saamiseen kuluvan ajan lyhentämiseksi toimenpiteitä, joiden tavoitteena on parantaa alle kahdeksassa kuukaudessa allekirjoitettavien avustussopimusten määrää tietyllä prosenttiosuudella vuonna 2011 ja alle kuudessa kuukaudessa allekirjoitettavien avustussopimusten määrää jäljellä olevan ajanjakson aikana;

51.

suhtautuu myönteisesti suosituksiin lyhentää tarjouskilpailujen kestoa ja kehottaa arvioimaan jo olemassa olevat välineet ennen uusien välineiden kehittämistä seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman puitteissa;

52.

ehdottaa, että komissio tukisi julkisia elimiä niiden hallintojärjestelmien parantamisessa suorittamalla taloudellisia seuraamuksia aiheuttamattomia arviointeja, joiden perusteella kyseiset elimet voivat määritellä ja panna täytäntöön enintään vuoden mittaisen konkreettisen määräajan kuluessa toimenpiteitä hankkeiden hallintonsa parantamiseksi;

Riskinjakorahoitusväline

53.

katsoo, että riskinjakorahoitusvälineellä on ollut sekä määrällisesti että laadullisesti ratkaiseva vipuvaikutus investointien lisäämisessä tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin kriisiaikana, jolloin pankkiala ei ole voinut enää itse vastata kyseisestä tehtävästä, koska siitä on ensimmäisinä vuosina annettu kahdeksan miljardia euroa lainaa, joka on johtanut yli 20 miljardin euron investointeihin;

54.

ilmaisee kuitenkin huolensa naurettavan pienistä määristä, jotka on osoitettu tutkimusrakenteille, korkeakouluille ja tutkimusorganisaatioille ja pk-yrityksille, erityisesti innovatiivisille pk-yrityksille, sekä selkeästä maantieteellisestä ja alakohtaisesta epätasapainosta lainojen osoittamisessa; tukee siksi asiantuntijaryhmän konkreettisia suosituksia, joilla pyritään parantamaan tiettyjen aliedustettujen kohderyhmien osallistumista ja tukee Eurooppa-neuvoston 4. helmikuuta 2011 antamia päätelmiä, erityisesti niitä, joissa kehotetaan tarkistamaan kaikki mahdolliset toimet tekijänoikeuksien korostamiseksi Euroopan laajuisesti, jotta voitaisiin erityisesti edistää pk-yritysten mahdollisuuksia päästä tietomarkkinoille;

55.

pitää valitettavana sitä, että riskinjakorahoitusvälineen hankkeita on käynnissä vain 18 Euroopan unionin jäsenvaltiossa ja 2 assosioituneessa maassa ja että pk-yritykset, korkeakoulut/tutkimusorganisaatiot ja tutkimusrakenteet ovat nykyään aliedustettuja riskinjakorahoitusvälineessä; kehottaa komissiota analysoimaan, miksi yhdeksän muuta Euroopan unionin jäsenvaltiota eivät käytä tätä uutta mekanismia, jonka on todistettu edistävän tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin rahoituksen kasvua, ja varmistamaan kaikkien maiden osallistumisen;

56.

vaatii komissiota ja jäsenvaltioita perehtymään riskinjakorahoitusvälineeseen liittyvien lainojen saatavuutta koskevaan tiedotukseen jäsenvaltioissa ja varmistamaan, että mahdolliset osallistujat saavat riittävästi tietoa ja tukea riskinjakorahoitusvälineeseen liittyvien lainojen saamiseksi erityisesti euroalueen ulkopuolisissa jäsenvaltioissa;

57.

suosittelee, että tätä innovatiivista rahoitusvälinettä sovelletaan edelleen ja sen käyttöä tehostetaan seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa sekä tulevassa kahdeksannessa tutkimuksen puiteohjelmassa, koska sillä edistetään rahoituksen saatavuutta ja houkutellaan yksityisiä investointeja; korostaa tarvetta muokata kyseistä rahoitusvälinettä pk-yrityksille sopivaksi;

Yleiset päätelmät ja tulevat suuntaviivat

58.

vaatii, että seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman käytössä otetaan huomioon talouskriisin erilaiset seuraukset kussakin jäsenvaltiossa ohjelman loppuvuosina (2011–2013), kun käsitellään ohjelmassa jäljellä olevia huomattavia määriä (28,8 miljardia euroa kolmelle vuodelle), Eurooppa 2020 -strategiassa saavutettavia tavoitteita ja eurooppalaisen tutkimusalueen ja innovaatiounionin luomista; vaatii erityisesti seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman tavoitteiden lähentämistä EU:n resurssi-, raaka-aine ja digitaalistrategioiden kanssa;

59.

katsoo, että jäljelle jääviä varoja ei pidä ohjata tutkimuksesta muuhun käyttöön ja käyttää kattamaan muita ohjelmia tai välineitä, jotka eivät sisälly tutkimus- ja innovaatioalaan eivätkä seitsemännen puiteohjelman tavoitteiden ja päämäärien soveltamisalaan;

60.

korostaa tarvetta tehostaa ja edistää tutkimuksen ja kehityksen rahoitusta EU:ssa ja varmistaa rahoitus lisäämällä huomattavasti asiaankuuluvia menoja vuodesta 2013 alkaen; on sitä mieltä, että rahoituksen lisäämisen – mieluiten kaksinkertaistamalla määrärahat – on edistettävä kestävää kasvua ja kilpailua osaamisen avulla; korostaa, että varojen lisäämisen yhteydessä on otettava käyttöön tuloslähtöisempi ja enemmän suorituskykyyn perustuva lähestymistapa ja yksinkertaistettava perinpohjaisesti rahoitusmenettelyjä; kannattaa yhteistyön lisäämistä EU:n eri tutkimusohjelmien välillä, esimerkiksi osiossa "Tutkimuksen ja innovoinnin yhteinen strateginen kehys"; katsoo, että kun tuleva ohjelma on perustettu, sen jatkuvuus on tärkeää kaikille osallistuville toimijoille;

61.

korostaa kaikilla rahoitusta koskeviksi poliittisiksi painopistealueiksi määritellyillä aloilla saatujen tulosten ja tehokkuuden arvioinnin huomioon ottamisen merkitystä tulevien ohjelmia koskevien arviointien kehittämiseksi;

*

* *

62.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioille.


(1)  EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1.

(2)  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0401.

(3)  EUVL C 161 E, 31.5.2011, s. 104.