2.10.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 296/13

—

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 2 ja 3 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 8, 153 ja 157 artiklan,

—

ottaa huomioon maaseudun kehittämistä koskevista yhteisön strategisista suuntaviivoista (ohjelmakausi 2007–2013) 20. helmikuuta 2006 tehdyn neuvoston päätöksen 2006/144/EY (1),

—

ottaa huomioon Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20. syyskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 (2),

—

ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2008 antamansa päätöslauselman naisten asemasta EU:n maaseutualueilla (3),

—

ottaa huomioon puheenjohtajavaltio Espanjan aloitteesta 27.–29. huhtikuuta 2010 Cáceresissa pidetyn seminaarin ”Naiset maaseudun kestävässä kehityksessä” päätelmät (4),

—

ottaa huomioon tasavertaisen kohtelun periaatteen soveltamisesta miehiin ja naisiin, jotka toimivat itsenäisinä yrittäjinä, ja direktiivin 86/613/ETY kumoamisesta 7. heinäkuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/41/EU (5),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

—

ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A7-0016/2011),

A.

ottaa huomioon, että maaseudun taloudellisesti kestävä kehittäminen ja talousyksiköiden pitkäaikainen ja kestävä toimintakyky ovat ensisijaisia tavoitteita ja että harvaan asuttujen maatalousalueiden erityispotentiaalia on käytettävä siten, että säilytetään niiden arvo ja kehitetään niitä sekä varmistetaan tällaisten alueiden säilyminen asuttuina,

B.

ottaa huomioon, että taloudellisesti ja kulttuurisesti itsenäiset alueet, joilla on toimivat alueelliset jakeluketjut, voivat edellytystensä mukaisesti reagoida vakaammin maailmanlaajuisiin muutoksiin,

C.

ottaa huomioon, että suorituskykyinen ja monitoiminnallinen maatalous on välttämätön perusta kestäville kehitysstrategioille ja kauaskantoisemmalle yritystoiminnalle monilla alueilla ja ettei tätä potentiaalia ole vielä hyödynnetty täysimääräisesti taloudellista toimintaa monipuolistettaessa,

D.

ottaa huomioon, että maaseutualueet kärsivät erityisesti väestön ikääntymisestä, alhaisesta väestötiheydestä ja joillakin alueilla myös väestökadosta,

E.

ottaa huomioon, että väestörakenteen muutos, maaltamuutto ja naisten osuuden väheneminen monilla maaseutualueilla on johtanut siihen, että päivittäin tarvittavien tavaroiden ja palvelujen, perusterveydenhuollon, esiopetuksen, koulutuksen, ammattikoulutuksen ja akateemisen ja muun jatkokoulutuksen sekä kulttuuripalvelujen saatavuutta ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksia ei nykyisellä infrastruktuurilla vastedes enää voida taata maaseutualueilla tai tällaisten tavaroiden ja palvelujen tarjoamiseen tarvittavat rakenteet romahtavat taloudellisessa paineessa,

F.

ottaa huomioon, että 26,7 miljoonasta maataloudessa säännöllisesti työskentelevästä henkilöstä noin 42 prosenttia on naisia ja että ainakin joka viidettä yritystä (29:ää prosenttia) johtaa nainen,

G.

ottaa huomioon, että naisten paikalliseen ja yhteisölliseen kehitykseen antama merkittävä panos ei heijastu riittävästi heidän osallistumisessaan päätöksentekomenettelyihin,

H.

ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvon periaate on perusedellytyksenä Eurooppa 2020 -strategiassa ja sitä olisi edistettävä, jotta lisätään naisten aktiivista osallistumista taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan ja taataan ihmisoikeuksien kunnioittaminen,

I.

ottaa huomioon, että naisten elämä maaseudulla on viime vuosikymmeninä muuttunut ja monipuolistunut taloudellisten ja yhteiskunnallisten muutosten vuoksi ja että erityisesti naiset itse ovat panneet alulle tämän muutoksen ja osaltaan muovanneet sitä; ottaa samalla huomioon, että naisten yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa asemassa on suuria eroja sekä jäsenvaltioiden välillä että niiden sisällä,

J.

ottaa huomioon, että naisilla on nyky-yhteiskunnassa yksilöllisten perheeseen ja työelämään liittyvien tehtäviensä vuoksi monitoiminnallinen rooli ja että naiset nimenomaan tämän moniroolisuutensa takia voivat merkittävästi edistää kehitystä ja innovaatiota kaikilla yhteiskunnan tasoilla sekä myötävaikuttaa elämänlaadun paranemiseen erityisesti maaseudulla,

K.

ottaa huomioon, että erityisesti maaseudulla perheestä huolehtiminen ja vanhustenhoito ovat usein naisten vastuulla,

L.

ottaa huomioon, että vuosikausia jatkuneet poliittiset ponnistelut naisten aseman parantamiseksi sekä koulutukselle, neuvonnalle ja yrittäjäaloitteille annettu intensiivinen julkinen tuki muun muassa yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) toisesta pilarista ovat auttaneet merkittävästi parantamaan miesten ja naisten elinoloja maaseudulla,

M.

ottaa huomioon, että elinolojen merkittävästä yksilöllistymisestä huolimatta miesten ja naisten perushaasteena tulee säilymään oman työn sekä yhteiskuntaan ja kulttuurielämään osallistumisen ja perhe-elämän yhdistäminen,

N.

ottaa huomioon, että tähän ”monitoiminnalliseen haasteeseen” voidaan nyky-yhteiskunnassa vastata vain käyttämällä kohtuuhintaisia ja saatavissa olevia tukipalveluja ja hoitolaitoksia ja -rakenteita,

O.

ottaa huomioon, että naisten monitoiminnallinen rooli maaseudulla voi osaltaan olennaisesti vaikuttaa modernin naiskäsityksen muodostumiseen yhteiskunnassa,

P.

ottaa huomioon, että sekä naisten että miesten työllisyysaste on maaseudulla alhainen ja että monet maaseudun naisista eivät koskaan osallistu työmarkkinoille, joten heitä ei siten myöskään rekisteröidä työttömiksi eikä sisällytetä työttömyystilastoihin,

Q.

ottaa huomioon, että maaseudulla työskentelevien naisten, mukaan lukien maanviljelijöiden vaimot, joilla on lisätuloja (tuloyhdistelmät, pelkästään tai osa-aikaisesti yksityisyrittäjinä toimivat henkilöt), sekä kausityöntekijät ja siirtotyöläiset, sosiaaliturvan takaaminen on olennainen osa maaseudun modernia ja kestävää kehittämistä,

R.

ottaa huomioon, että maatilan omistaja on ainoa pankin asiakirjoissa sekä tukien ja karttuneiden oikeuksien yhteydessä mainittu henkilö ja myös ainoa henkilö, joka voi edustaa tilaa yhdistyksissä ja muissa elimissä,

S.

ottaa huomioon, että maaseutumatkailu, jossa perheomistuksessa olevat ja osuustoiminnalliset matkailuyritykset tarjoavat tavaroita ja palveluita maaseudulla, on vähäriskistä liiketoimintaa, joka luo työpaikkoja, mahdollistaa perhevelvoitteiden yhdistämisen työhön ja kannustaa maaseudun väestöä jäämään maaseudulle,

1.

toteaa, että sukupuolten tasa-arvon edistäminen on EU:n ja sen jäsenvaltioiden keskeinen tavoite; korostaa, että YMP:aan on tärkeää sisällyttää tämä periaate keinona edistää kestävää talouskasvua ja maaseudun kehittämistä;

2.

toteaa, että maaseudulle on pyrittävä luomaan kaupunkialueiden oloja vastaavat maaseudun realiteetteihin mukautetut elinolot, jotta naisten ja heidän perheidensä kannattaa jäädä maaseudulle ja he voivat toimia siellä menestyksekkäästi;

3.

vaatii tukemaan maaseutua monipuolisena ja yhdentymiskelpoisena työskentely- ja liiketoimintaympäristönä ja hyödyntämään tällöin naisten keskeistä tehtävää, heidän asiantuntemustaan ja pätevyyttään tätä tarkoitusta varten;

4.

kehottaa siksi komissiota huolehtimaan seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä neuvoteltaessa siitä, ettei maatalousmenojen osuus kokonaistalousarviosta edelleen laske;

5.

painottaa, että moninaiset, myös palveluihin suuntautuneet maatalousyritykset (esim. maatilamatkailu, suoramarkkinointi, sosiaalipalvelut, kuten senioritoiminta ja lastenhoito, maatilalla oppiminen kokopäiväkoulun yhteydessä) ovat tärkeitä maaseudun huoltorakenteen kulmakiviä ja niitä on tuettava kestävästi YMP:sta; kehottaa tästä syystä tukemaan tällaisia palveluja YMP:n avulla ja avaamaan näin uusia näkymiä ja työllisyysmahdollisuuksia naisille sekä helpottamaan huomattavasti perheen ja työelämän yhdistämistä;

6.

vaatii edistämään oma-aloitteisia, dynaamisia kehitysstrategioita, jolloin samalla tuetaan maaseudun toimijoiden erityisluovuutta ja hyödynnetään kullekin maaseutuyhteisölle tyypillisiä perinteisiä voimavaroja;

7.

korostaa elinkelpoisen ja elinvoimaisen sekä väestörakenteeltaan monipuolisen maaseudun merkitystä; painottaa tässä yhteydessä nuorten naisten riittävien kehitysmahdollisuuksien ja haasteiden merkitystä;

8.

vaatii laatimaan maaseudulle sellaiset toimintaedellytykset, että kaikkien sukupolvien naiset voivat jäädä lähelle maaseutua ja osallistua sen elvyttämiseen ja kehittämiseen;

9.

korostaa, että maanviljelijöiden ja maataloustyöntekijöiden varhaiseläkejärjestelyt ovat tärkeitä maaseudun naisten elinolojen kannalta; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan nämä järjestelyt käyttöön, mikäli ne eivät vielä ole näin tehneet;

10.

vaatii tässä yhteydessä toteuttamaan lisätoimia modernin tietotekniikkainfrastruktuurin, ennen kaikkea riittävien laajakaistayhteyksien, saamiseksi kaikkialle maaseudulle, parantamaan tieto- ja viestintätekniikoiden saatavuutta ja edistämään niiden saatavuuteen liittyviä yhdenvertaisia mahdollisuuksia sekä tarjoamaan asianmukaista käyttökoulutusta; huomauttaa, että huonot laajakaistayhteydet haittaavat pienyritysten kasvua monilla EU:n maaseutualueilla; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita noudattamaan sitoumuksiaan ja parantamaan maaseudun laajakaistayhteyksiä kilpailukyvyn parantamiseksi;

11.

kehottaa edistämään ja tukemaan maaseudun naisten keskuudessa sähköisiä liiketoiminnan muotoja, kuten sähköistä kaupankäyntiä, joka mahdollistaa liiketoiminnan harjoittamisen riippumatta etäisyydestä suuriin kaupunkikeskuksiin;

12.

toteaa, että miesten ja naisten perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamiseksi ja väestön pitämiseksi maaseutualueilla on ensisijaisen tärkeää parantaa maaseutualueiden aivan kuten kaupunkialueidenkin jokapäiväisessä elämässä tarvittavan infrastruktuurin, hoitolaitosten ja palvelujen laatua ja saatavuutta; toteaa, että tähän sisältyvät maatilojen yhteydessä toimiva lastenhoito (kuten maatilojen päiväkodit ja muu esiopetus), terveydenhoitopalvelut, oppilaitokset (myös elinikäistä oppimista varten), vanhusten ja muiden huollettavina olevien hoitolaitokset ja hoito, sijaispalvelut sairastumistapauksissa ja raskauden aikana, päivittäistavaroiden lähitoimitukset sekä vapaa-ajanvietto- ja kulttuuritarjonta; vaatii vahvistamaan sellaiset maatalouspoliittiset toimintaedellytykset, että maaseudun naiset voivat käyttää potentiaaliaan monitoiminnallisen ja kestävän maatalouden luomiseen;

13.

kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita hyödyntämään rakennerahastoja ja koheesiorahastoa liikenteen perusrakenteiden puutteiden korjaamiseen maaseudulla sekä toimenpiteiden toteuttamiseen liikennevälineiden saatavuuden ja erityisesti esteettömyyden parantamiseksi, sillä liikenne on edelleen ensisijaisesti naisiin vaikuttava sosiaalista syrjäytymistä ja yhteiskunnallista eriarvoisuutta vahvistava tekijä;

14.

vaatii suuntaamaan maaseudun tukipolitiikan voimakkaammin innovatiivisiin ja kestäviin maaseudun elin- ja työoloihin;

15.

kehottaa Euroopan unionin toimielimiä, jäsenvaltioita ja alue- ja paikallisviranomaisia tukemaan hankkeita, joilla edistetään maatalouden innovatiivisten alkutuotantoyritysten perustamista maaseudulle ja neuvotaan niitä, minkä tavoitteena on tarjota uusia työpaikkoja etupäässä naisille seuraavilla tavoilla: lisäämällä maataloustuotteiden arvoa ja etsimällä niille myyntipisteitä, käyttämällä uusia tekniikoita ja edistämällä alueellista taloudellista eriytymistä sekä tarjoamalla palveluja, joiden avulla työ- ja perhe-elämän yhdistäminen on helpompaa;

16.

toteaa, että innovatiivisten tarjontamuotojen yhteydessä olisi hyödynnettävä yhteisen maatalouspolitiikan toisesta pilarista toteutetuista naisten asemaa edistävistä hankkeista (etenkin toimintalinja III ja Leader+-ohjelma) tähän mennessä saatuja myönteisiä kokemuksia ja yksilöitävä parhaat käytännöt;

17.

kehottaa korostamaan maaseudun kehitysstrategioissa erityisesti naisten panosta Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa ja etenkin aloitteita, joissa keskitytään innovointiin, tutkimukseen ja kehitykseen;

18.

pitää tässä yhteydessä myönteisinä Euroopan sosiaalirahaston Equal-hankkeita, joilla pyritään tuomaan esiin ja parantamaan naisten asemaa maataloudessa ja maaseutualueilla;

19.

pyytää sisällyttämään uuteen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa koskevaan asetukseen ohjelmakaudella 2014–2020 toimenpiteitä, joilla parannetaan naisten asemaa ja joilla olisi erittäin myönteisiä vaikutuksia maaseudun naisten työllisyydelle;

20.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita osallistumaan naisten taloudellista ja sosiaalista asemaa ja heidän yrittäjätoimintaansa maaseudulla koskevan informatiivisen tietokannan laatimiseen ja optimoimaan jo saatavissa olevien tietojen analysoinnin (esim. Eurostatin avulla), jotta poliittisia toimia voidaan mukauttaa näihin tietoihin;

21.

on vakuuttunut siitä, että maaseudulle tyypillinen naisille tarkoitettu koulutus ja neuvonta on maaseudun erityisolot huomioon ottaen säilytettävä ja sitä on kehitettävä kiinnittäen erityistä huomiota tilojen taloushallintoon;

22.

pitää Euroopan laajuisen naisille (ja naisjärjestöille) tarkoitetun verkoston luomista tarkoituksenmukaisena ja viittaa YMP:n toisessa pilarissa toteutettujen toimien onnistumiseen;

23.

tunnustaa olemassa olevien naisverkostojen tärkeyden eri tasoilla ja erityisesti maaseudun paikalliselle kehittämiselle ja sen yleiselle tiedostamiselle; painottaa, että näille verkostoille on myönnettävä enemmän yhteiskunnallista arvostusta ja niitä on tuettava paremmin poliittisesti ja taloudellisesti paikallisella, kansallisella ja EU:n tasolla, kun otetaan niiden tärkeä panos tasa-arvon edistämisessä, etenkin kun on kyse maaseutualueiden naisten koulutuksesta ja paikallisten kehityshankkeiden käynnistämisestä, mukaan lukien maaseudulla järjestettävät syöpäseulontaa koskevat tiedotus- ja valistuskampanjat, joilla pyritään varmistamaan naisten syöpien (muun muassa kohdunkaulansyövän ja rintasyövän) varhainen toteaminen; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan naisten laajempaa osallistumista politiikkaan, mukaan lukien naisten asianmukainen edustus toimielinten, yritysten ja järjestöjen johtavissa elimissä;

24.

vaatii, että maaseudun naisille annetaan sosiaaliturvajärjestelmästä asianmukaisia sosiaalietuuksia, joissa otetaan huomioon naisten erityistilanne työmarkkinoilla ja eläkeoikeudet;

25.

pitää tässä yhteydessä myönteisenä direktiiviä 2010/41/EU ja kehottaa jäsenvaltioita panemaan sen mahdollisimman pian ja tehokkaasti täytäntöön, jotta varmistetaan erityisesti

26.

huomauttaa, että erityisesti maaseudulla tarvitaan kestäviä strategioita niiden naisten ammatillisen pätevyyden säilyttämiseksi, jotka päättävät pitää perhe- tai hoitovapaata; vaatii työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, jotta naiset voivat osallistua eri tavoin työelämään ja pysyä työelämässä ja jotta tätä heidän osallistumistaan voidaan kehittää;

27.

huomauttaa, että maatilojen monipuolistaminen on maaseudun elinkeinoelämän kannalta yhä tärkeämpää; toteaa, että naisten panos maatilojen monipuolistamishankkeiden käynnistämisessä, kehittämisessä ja hallinnoinnissa on merkittävä;

28.

vaatii edistämään naisten yrittäjyyttä ja aloitteita etenkin edistämällä naisten omistajuutta ja naisyrittäjien verkostoja sekä laatimalla sellaiset ehdot rahoitusalalle, että maaseudun naisyrittäjillä, mukaan lukien pelkästään tai osa-aikaisesti yrittäjinä toimivat naiset, joilla on vähäiset tulot, ja nuoret naiset, on mahdollisuus tehdä investointeja ja saada luottoa, niin että heistä tulee toimintakykyisempiä markkinoilla ja että he voivat luoda toiminnalleen vakaan taloudellisen perustan; pyytää myös ryhtymään toimiin naisten yrittäjähengen ja taitojen parantamiseksi, jotta lisätään heidän edustustaan yritysten ja yhdistysten johtoelimissä;

29.

kehottaa asiasta vastaavia kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia kannustamaan naisten osallistumista paikallisiin toimintaryhmiin sekä paikallisten kumppanuuksien kehittämistä osana Leader-hanketta ja varmistamaan naisten tasa-arvoisen osallistumisen johtokuntiin;

30.

vaatii ottamaan yksittäisiä yrityksiä koskevissa ja alueellisissa kehitysstrategioissa paremmin huomioon naisten ammatillisen pätevyyden maataloudessa ja muilla aloilla; painottaa tuottajina ja yrittäjinä toimivien naispuolisten maanviljelijöiden ja maanviljelijöiden vaimojen pätevyyden ja koulutuksen merkitystä ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan yhdessä alue- ja paikallisviranomaisten, maaseutu-, nais- ja maanviljelijäjärjestöjen kanssa kannustimia, jotta edistetään naisten osallistumista työelämään, erityisesti poistamalla naisiin työmarkkinoilla kohdistuvaa syrjintää, parannetaan naisten koulutustasoa esimerkiksi helpottamalla naisten pääsyä jatkokoulutukseen ja erikoistumiskursseille koulutuslaitoksissa, ehdotetaan maaseudun kehitysohjelmien toimintalinjaan III kuuluvia maaseudun kehitystoimenpiteitä ja kannustetaan nykyisiä aloitteita; muistuttaa, että näillä toimenpiteillä tuetaan sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa maaseutualueilla ja että naisten köyhtymisuhka on suurempi kuin miesten;

31.

vaatii tukemaan poliittisia toimia, joilla pyritään parantamaan naisten asemaa maataloudessa helpottamalla käytännössä ja oikeudellisesti heidän toimimistaan maatalousyrittäjinä myös kun on kyse yrityksen omistamisesta, niin että he voivat sillä perusteella, että he ovat yhteisvastuullisia yrityksestä, olla osallisempia yrityksen oikeuksista ja velvollisuuksista, joihin kuuluvat muun muassa etujen ajaminen maatalousalan elimissä ja aktiivinen osallisuus kaikkiin yrityksen tuloihin;

32.

kehottaa tukemaan nais- ja viljelijäjärjestöjä, jotka ovat tärkeässä asemassa kannustettaessa ja aloitettaessa uusia kehitysohjelmia sekä monipuolistamisessa, niin että naiset voivat toteuttaa uusia ajatuksia, jotta he voivat monipuolistaa maaseudun tuotantoa ja tarjottuja palveluja;

33.

katsoo, että osana tulevaa YMP:n uudistusta olisi otettava huomioon maaseudun naisten tarpeet ja naismaanviljelijöiden asema ja ne olisi asetettava etusijalle tarjottaessa tiettyjä palveluita ja myönnettäessä tukia kunkin jäsenvaltion alueellisten vaatimusten mukaisesti;

34.

on vakuuttunut siitä, että naisten olisi keskipitkällä aikavälillä oltava edustettuina kaikissa maatalousalan poliittisissa, taloudellisissa ja yhteiskunnallisissa elimissä, jotta päätöksentekoprosessissa otetaan huomioon sekä naisten että miesten näkemykset; korostaa, että on tärkeää ottaa käyttöön erityistoimenpiteitä naisten hyväksi, jotta taataan naisten yhtäläinen osallistuminen kyseisiin elimiin;

35.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita helpottamaan naisten maanhankintaa ja luotonsaantia, jotta kannustetaan naisten sijoittautumista maaseudulle ja ryhtymistä maatalousalan toimijoiksi;

36.

vaatii laatimaan selvityksen tähänastisista strategioista, jotka koskevat maataloudessa toimivien naisten (naismaanviljelijät, naispuoliset maataloustyöntekijät, kausityövoima jne.) sosiaaliturvaa, ja direktiivin 2010/41/EU täytäntöönpanosta, ottaen samalla huomioon yksittäisten maiden omistus- ja vero-oikeutta koskevat säädökset, ja antamaan nämä tiedot käyttöön maataloudessa toimivien naisten asianmukaisen sosiaaliturvan kehittämiseksi jäsenvaltioissa;

37.

katsoo, että maaseudun naisten elinoloja koskevissa unionin politiikoissa on otettava huomioon myös maatiloille kausityöntekijöiksi palkattujen naispuolisten maahanmuuttajien elin- ja työolot, etenkin kun on kyse asianmukaisista asuinoloista, sosiaaliturvasta, sairausvakuutuksesta ja terveydenhoidosta; korostaa, että on tarpeen arvostaa mahdollisimman korkealle naisten tekemää työtä;

38.

kehottaa komissiota sisällyttämään vuonna 2011 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20. syyskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti esitettävään yhteenvetokertomukseen perinpohjaisen analyysin naisten asemaa maaseudulla koskevien toimenpiteiden vaikutuksista;

39.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.