Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila II (oma-aloitteinen lausunto)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea päätti 20. tammikuuta 2011 työjärjestyksensä 29 artiklan 2 kohdan nojalla antaa oma-aloitteisen lausunnon aiheesta

Asian valmistelusta vastannut ”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 22. kesäkuuta 2011.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 21.–22. syyskuuta 2011 pitämässään 474. täysistunnossa (syyskuun 21. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 152 ääntä puolesta 1:n pidättyessä äänestämästä.

1.1 Eurooppalainen ilmaliikenteen hallintajärjestelmä on vuosikymmenien ajan kärsinyt hajanaisuudesta ja heikkouksista. Turvallisuutta ja lentoliikenteen tehokkuutta voidaan parantaa luomalla yhtenäinen eurooppalainen ilmatila (Single European Sky, SES). Tämä pienentäisi merkittävästi lentokohtaisia hiilidioksidipäästöjä ja lieventäisi huomattavasti muita ympäristövaikutuksia (lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjä voitaisiin vähentää 12 prosenttia lentoa kohden) samalla kun saataisiin aikaan huomattavia kustannussäästöjä.

1.2 Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan luominen on oleellista myös EU:n ilmailualan kilpailukyvyn turvaamiseksi maailmanmarkkinoilla. On erittäin tärkeää, että Euroopan komissiolla on keskeinen rooli SES II -paketin toteuttamisessa. Ainoastaan antamalla komissiolle vahva ja kiistaton johtoasema voidaan onnistua poistamaan viime vuosina esiintyneet eri esteet ja poliittiset ongelmat.

1.3 Ratkaisevaa yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisessa on sellaisen suorituskykyjärjestelmän menestyksellinen täytäntöönpano, jolle on asetettu turvallisuutta, kustannustehokkuutta, kapasiteettia, myöhästymisiä ja lentoliikenteen tehokkuutta koskevat realistiset mutta kunnianhimoiset tavoitteet. ETSK on huolissaan siitä, etteivät EU:n jäsenvaltiot ole nykyään riittävän sitoutuneita yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan edistämiseen.

1.4 Toiminnallisia ilmatilan lohkoja (Functional Airspace Block, FAB) on kehitettävä operatiivisten tarpeiden pohjalta siten, että kiinnitetään huomiota turvallisuuteen, ilmatilan kapasiteettiin, kustannustehokkuuden parantamistavoitteisiin sekä ympäristön tilan kohentamiseen lentoliikenteen tehokkuutta parantamalla. Euroopan komission olisi määriteltävä suorituskykyparametrit, jotka eri FAB-aloitteilla olisi saavutettava SES II -suorituskykypuitteita hyödyntämällä, ja seurattava tarkasti niiden toteutumista.

1.5 ETSK:n mielestä Euroopan lennonvarmistusjärjestö Eurocontrol voisi olla mukana vahvistamassa ilmaliikenteen hallintaverkon toimintoja, kuten reittiverkoston suunnittelua, keskitettyä liikennevirtojen säätelyä ja niukkojen resurssien hallintaa, mutta vain sillä edellytyksellä, että tämä tehdään EU:n säännöstön pohjalta, että Eurocontrolin uudistaminen saadaan onnistuneeseen päätökseen ja että järjestön kustannuspohjan järkeistämistä jatketaan. ETSK kannattaa Euroopan komission päätöstä nimittää Eurocontrol eurooppalaisen verkon hallinnoijaksi.

1.6 ETSK katsoo, että yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan tutkimusta koskevan SESAR-ohjelman kantavina voimina olisi vastaisuudessakin oltava turvallisuus- ja suorituskykytavoitteet sekä yhteentoimivuus EU:n ulkopuolisten ilmaliikenteen hallintajärjestelmien (kuten Yhdysvaltojen NextGen-aloitteen) kanssa. ETSK:n mielestä onkin tartuttava seuraaviin SESAR-ohjelman täytäntöönpanoon liittyviin haasteisiin:

1.7 Turvallisuudessa on kysymys enemmästä kuin pelkistä turvamääräyksistä. Siihen sisältyvät myös inhimillinen suorituskyky, turvallisuuskulttuuri, taidot ja koulutus sekä ryhmätyöhön perustuva resurssinhallinta. Tässä yhteydessä on tärkeää

1.8 ETSK panee merkille, että SES II -paketissa Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) järjestelmää on laajennettu kattamaan myös ilmaliikenteen hallinnan turvallisuussääntely EU:ssa. Tällä tavalla on varmistettu yhdenmukainen lähestymistapa ilmaliikenteen hallinnan turvallisuussääntelyyn ja portilta portille -ratkaisun seuranta.

2.1 Turvallisuutta ja lentoliikenteen tehokkuutta voidaan parantaa luomalla yhtenäinen eurooppalainen ilmatila. Tämä pienentäisi merkittävästi lentokohtaisia hiilidioksidipäästöjä ja lieventäisi huomattavasti muita ympäristövaikutuksia (lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjä voitaisiin vähentää 12 prosenttia lentoa kohden) samalla kun saataisiin aikaan huomattavia kustannussäästöjä.

2.2 Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan luominen on oleellista myös EU:n ilmailualan kilpailukyvyn turvaamiseksi maailmanmarkkinoilla. Nykyinen eurooppalainen ilmaliikenteen hallintajärjestelmä ei myöskään kykene selviämään liikennetarpeen ennustetusta lisääntymisestä tästä päivästä vuoteen 2030 saakka (Eurocontrolin viimeisimmän pitkän aikavälin ennusteen mukaan liikennemäärä lisääntyy 16,9 miljoonaan lentoon vuoteen 2030 mennessä eli 1,8-kertaiseksi nykytasoon verrattuna).

2.3 Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskeva EU:n ensimmäinen paketti (SES I -paketti) tuli voimaan vuonna 2004. Tuolloin lentoliikenteen hallinnan suurimpina ongelmina olivat ilmatilan ruuhkautuminen ja siitä johtuneet myöhästymiset. Näin ollen SES I -paketissa keskityttiin turvallisuuskysymysten ohessa erityisesti näihin asioihin.

2.4 Viime vuosina ilmaliikenteen hallintatilanne on muuttunut jonkin verran, ja vaikka turvallisuus- ja kapasiteettitavoitteet ovat edelleen keskeisessä asemassa, tilanne on entistä monisyisempi, sillä ympäristönäkökohtia (lentoliikenteen tehokkuutta) ja kustannustehokkuutta painotetaan aikaisempaa enemmän. Lisäksi sääntelyyn sovellettavaa lähestymistapaa on jäsenvaltioiden ja sidosryhmien pyynnöstä muutettu vähemmän määrääväksi (lainsäädännön parantaminen).

2.5 Vaikka jotkin yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevat tavoitteet saavutettiin, jäsenvaltioiden vaikeudet eräiden SES I -paketin tavoitteiden toteuttamisessa sekä tavoitteiden ajantasaistaminen kattamaan myös ympäristö- ja suorituskykytavoitteita ovat johtaneet yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan toisen paketin (SES II) käynnistämiseen. EU:n lainsäätäjät hyväksyivät paketin vuonna 2009, ja se julkaistiin virallisessa lehdessä 14. marraskuuta 2009. Paketti tarjoaa perusvälineet, oikeudelliset puitteet ja rakenneosat yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamiseksi vuodesta 2012 eteenpäin.

2.6 Lisäksi pantiin alulle SES II -paketilla tavoiteltavia institutionaalisia uudistuksia teknisesti ja toiminnallisesti täydentävä SESAR-ohjelma.

2.7 Jäljellä on kuitenkin edelleen suuria haasteita. Niihin vastaamiseksi tarvitaan merkittäviä toiminnallisia parannuksia sekä jatkuvia poliittisia toimia, jotta voidaan varmistaa SES II -paketin nopea täytäntöönpano kunnianhimoisten suorituskykytavoitteiden pohjalta sekä siten, että lopullisena tavoitteena on poistaa EU:n ja unionin ulkopuolisten ilmaliikenteen hallintajärjestelmien väliset suorituskykyerot.

2.8 ETSK on korostanut yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan tarvetta aikaisemmissa lausunnoissaan, erityisesti Euroopan ilmailujärjestelmän suorituskyvyn parantamisesta SES II -paketin avulla antamassaan lausunnossa (asiakokonaisuus TEN/354–355). Tässä oma-aloitteisessa lausunnossa pyritään esittämään korkean tason visio SES II -paketin täytäntöönpanosta ja toteuttamisesta tarkastelemalla seuraavia näkökohtia:

Keskeisinä periaatteina kaikkien näiden näkökohtien taustalla olisi oltava inhimillisten tekijöiden huomioiminen sekä tarve käydä työmarkkinavuoropuhelua asianomaisen henkilöstön kanssa ja neuvotella kaikkien sidosryhmien kanssa.

3. SES II -suorituskykyjärjestelmän ja siihen liittyvien kunnianhimoisten suorituskykytavoitteiden täytäntöönpano

3.1 Ratkaisevaa yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisessa on sellaisen suorituskykyjärjestelmän menestyksellinen täytäntöönpano, jolle on asetettu turvallisuutta, kustannustehokkuutta, kapasiteettia, myöhästymisiä ja lentoliikenteen tehokkuutta koskevat kunnianhimoiset tavoitteet. Järjestelmän etujen nopeaksi hyödyntämiseksi tarvitaan varauksetonta poliittista sitoutumista. ETSK korostaa tässä yhteydessä, että jäsenvaltioiden on tärkeää kunnioittaa sitoutumistaan yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan nopeutettuun toteuttamiseen EU:n liikenneneuvostossa toukokuussa 2010 tehdyn päätöksen mukaisesti. ETSK on huolissaan siitä, että EU:n jäsenvaltioiden nykyinen sitoutuminen yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan edistämiseen on vähäistä.

3.2 ETSK:n mielestä on oleellista varmistaa yhteisön laajuisten suorituskykytavoitteiden ja toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskevien jäsenvaltioiden tavoitteiden johdonmukaisuus. Tämä vaatii järjestelmän luomista kyseisten tavoitteiden epäjohdonmukaisuuksien poistamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suorituskyvyltään heikoimmille toimijoille on asetettava kunnianhimoisemmat tavoitteet kuin paremmin suoriutuville. Eurocontrolin tarkastuskomission laatimia ilmaliikenteen hallintaa koskevia suorituskykyvertailuraportteja olisi hyödynnettävä määritettäessä yksityiskohtaisia tavoitteita yksittäisille ilmaliikenteen hallintapalveluiden tarjoajille. Olisi myös laadittava ja otettava käyttöön mitattavissa olevia turvallisuustavoitteita tasapainoisen lähestymistavan varmistamiseksi yhdessä muiden suorituskykytavoitteiden kanssa. Tässä yhteydessä ei tulisi millään tavalla vaarantaa turvallisuuden tasoa, ja turvallisuuden parantamista olisi jatkettava.

3.3 ETSK korostaa, että on tärkeää turvata kansallisten valvontaviranomaisten riippumattomuus lennonvarmistuspalvelujen tarjoajista sekä poliittisista vaikutuksista. Tämä on oleellista onnistuneen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Sen vuoksi on varmistettava, että kansallisilla valvontaviranomaisilla on riittävästi resursseja. Euroopan komission olisi valvottava tarkoin näiden periaatteiden tiukkaa noudattamista hyödyntämällä SES II -pakettiin sisältyviä välineitä. Kansallisten valvontaviranomaisten toiminnan koordinointia olisi lisäksi parannettava hyödyntämällä tehokkaasti kyseisten viranomaisten jo perustettua foorumia. Myös toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskevaa toimintaa olisi tarpeen mukaan konsolidoitava mittakaavaetujen varmistamiseksi sekä valvontakustannusten lisääntymisen välttämiseksi. Tässä yhteydessä voitaisiin vahvistaa toiminnallisten ilmatilan lohkojen koordinaattorin roolia.

3.4 Suorituskykyjärjestelmässä olisi otettava huomioon sekä reitti- että terminaalimaksut. Tämä on oleellista lentoyhtiöiden ja matkustajien asianmukaisten etujen varmistamiseksi portilta portille -järjestelmän pohjalta. Jos saadaan aikaan selvä toimintasuunnitelma, voidaan pienentää pitkällä aikavälillä EU:n ilmaliikenteen hallintajärjestelmän suoria ja epäsuoria kustannuksia ja siten myös ilmatilan käyttäjiltä perittäviä lennonjohtomaksuja, ja tämä vaikuttaa matkustajiin ja rahtipalveluiden käyttäjiin.

3.5 ETSK:n mielestä SES II -suorituskykyjärjestelmä olisi yhdistettävä kehittyneeseen kannustinjärjestelmään. Suurimpana kannustimena on se, että ilmaliikenteen hallinnassa luovutaan kustannusten täyteen kattamiseen perustuvasta järjestelmästä, kuten SES II -paketin yhteydessä on jo sovittu, ja että se korvataan kiinteiden kustannusten järjestelmällä.

3.6 Myös verkkotoimintojen, kuten Eurocontrolin lentoliikennevirtojen säätelykeskuksen ja lentoreittimaksujen keskustoimiston toiminnan, olisi perustuttava selviin suorituskykytavoitteisiin. Samalla olisi kuitenkin ryhdyttävä suojatoimiin sen varmistamiseksi, että EU:n tarkastuselin on täysin riippumaton kyseisistä verkkotoiminnoista.

4. Kunnianhimoisiin suorituskykytavoitteisiin pohjautuvien toiminnallisten ilmatilan lohkojen toteuttaminen

4.1 Tavoitteena on edelleen siirtyminen mahdollisimman vähäiseen määrään toiminnallisia ilmatilan lohkoja, jotka perustuvat pääasiassa ilmaliikennevirtojen tarpeisiin, kapasiteettiin ja kustannustehokkuuteen. Samojen turvallisuustoimien ja -menettelyjen tulisi koskea kaikkia lohkoja. Toiminnalliset ilmatilan lohkot ovat oleellinen väline, jonka avulla lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat voivat saavuttaa kunnianhimoiset suorituskykytavoitteet vuodesta 2012 eteenpäin.

4.2 Toiminnallisia ilmatilan lohkoja on kehitettävä operatiivisten tarpeiden pohjalta siten, että kiinnitetään huomiota turvallisuuteen, ilmatilan kapasiteettiin, kustannustehokkuuden parantamistavoitteisiin sekä ympäristön tilan parantamiseen lentoliikenteen tehokkuutta parantamalla. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii poliittista sitoutumista ja seurantaa korkeimmalla tasolla. Euroopan komission olisi määriteltävä suorituskykyparametrit, jotka toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskevilla eri aloitteilla olisi saavutettava SES II -suorituskykypuitteita hyödyntämällä, ja seurattava tarkasti niiden toteutumista.

4.3 Euroopan pirstaleisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän asteittainen tekninen yhdentäminen on varmistettava toiminnallisilla ilmatilan lohkoilla selviin tavoitteisiin tähtäävän toimintasuunnitelman avulla. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lohkojen toiminnan tehokasta koordinointia ja yhteistyötä.

4.4 Hyvät työmarkkinasuhteet ovat oleellisia työskentelymenetelmien parantamiseksi. Ne voidaan varmistaa vain asianmukaisella ja jatkuvalla neuvotteluprosessilla sanan varsinaisessa merkityksessä. Ennakoiva, asianmukainen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on erittäin tärkeää, jos tarkoituksena on välttää ongelmat tulevaisuudessa. Työntekijät ovat alan keskeinen voimavara, ja työskentelymenetelmien muuttaminen voi aiheuttaa alalla rauhattomuutta, ellei sitä hoideta harkitusti.

4.5 SES-asetuksen mukaan lennonvarmistuspalvelujen tarjoajilla on oltava varasuunnitelmat niiden tarjoamiaan palveluja varten sellaisten tilanteiden varalta, joiden seurauksena palvelujen tarjonta ratkaisevasti heikentyy tai keskeytyy. Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien on keskityttävä ratkaisuihin, jotka ovat vaikuttavampia ja kustannustehokkaampia tarkastelemalla ensin jäsenvaltioiden nykyisten infrastruktuurien (muut aluelennonjohtokeskukset tai sotilaskäyttöön varatut palvelut) tarjoamia vaihtoehtoja, ja varauduttava tällaisissa suunnitelmissa toiminnallisten ilmatilan lohkojen kehittämiseen.

4.6 Siviili- ja sotilasalan palveluntarjoajien yhteistyö on ratkaisevaa yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan jatkokehityksen varmistamiseksi sekä tärkeimpien kapasiteettia rajoittavien pullonkaulojen poistamiseksi Euroopan ydinalueilla. Jäsenvaltioiden ja Euroopan komission on pyrittävä varmistamaan siviili- ja sotilasalojen yhteistyö toiminnallisten ilmatilan lohkojen yhteydessä yhdistämällä näiden kahden tahon tarpeet käytännönläheisellä ja muulla kuin poliittisella tavalla. Kun otetaan huomioon, että mukana on myös EU:hun kuulumattomia maita ja Yhdysvallat, koordinaation tiivistäminen Naton kanssa on oleellista. ETSK kannattaa joidenkin sotilaskäytössä olevien harjoitusalueiden siirtämistä pois siviili-ilmaliikenteen pääväyliltä, kuten eräiden toiminnallisten ilmatilan lohkojen yhteydessä on kaavailtu. Kaikissa toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskevissa aloitteissa tulisi aktiivisesti pyrkiä tähän tavoitteeseen. Lisäksi kaikkien toiminnallisten ilmatilan lohkojen yhteydessä tulisi eräiden lohkojen tapaan pyrkiä toteuttamaan ilmaliikenteen hallinnan piiriin kuuluva yöreittiverkko, koska siten voidaan parantaa lentoliikenteen tehokkuutta yöllä, kun sotilaskäytössä olevia harjoitusalueita ei käytetä.

4.7 ETSK:n mielestä on niin ikään oleellista laajentaa toiminnallisia ilmatilan lohkoja ja yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan periaatteen soveltamista myös EU:n rajojen ulkopuolelle, erityisesti Euroopan naapurimaihin. Tämä vaatii uuttaa kansainvälisen tason yhteistyötä.

4.8 Poliittinen sitoutuminen on erittäin tärkeää sen varmistamiseksi, että toiminnallisista ilmatilan lohkoista on todellista hyötyä loppukäyttäjille. EU:n komission sekä EU:n toiminnallisten ilmatilan lohkojen koordinaattorin olisi vastaisuudessakin muistutettava jäsenvaltioita niiden velvollisuudesta varmistaa yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ja toiminnallisten ilmatilan lohkojen täytäntöönpano.

5. Asetetaan eurooppalaisen verkoston hoitaja suorittamaan ilmaliikenteen hallintaverkon toimintoja

5.1 ETSK yhtyy näkemykseen, jonka mukaan ilmaliikenteen hallintaverkon toimintojen, kuten reittiverkoston suunnittelun, keskitetyn liikennevirtojen säätelyn ja niukkojen resurssien (taajuuksien ja toisiotutkakoodien) hallinnan, vahvistaminen on oleellinen osa SES II -pakettia.

5.2 ETSK:n mielestä Euroopan lennonvarmistusjärjestö Eurocontrol voisi olla mukana näissä tehtävissä, mutta vain sillä edellytyksellä, että se tapahtuu EU:n lainsäädännön puitteissa, että Eurocontrolin uudistaminen saadaan onnistuneeseen päätökseen ja että järjestön kustannuspohjan järkeistämistä jatketaan. Tämä edellyttää sitä, että kaikki Eurocontrolin jäsenvaltiot sitoutuvat poliittisesti saattamaan päätökseen viraston uudelleenjärjestelyn. ETSK kannattaa Euroopan komission päätöstä nimittää Eurocontrol eurooppalaisen verkon hallinnoijaksi.

5.3 ETSK pyytääkin Euroopan komissiota noudattamaan tiukasti tätä keskeistä periaatetta, kun se päättää Eurocontrolin toimeksiannosta.

5.4 ETSK on huolissaan lennonjohtopalveluiden viivästymien ennustetusta lisääntymisestä kesällä 2011. ETSK kehottaa Eurocontrolia SES-verkoston hoitajana etsimään yhteistyössä lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien ja ilmatilan käyttäjien kanssa lyhyen aikavälin ratkaisuja ilmaliikenteeseen ja matkustajiin kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi.

5.5 ETSK muistuttaa lisäksi, että Eyjafjallajökull-tulivuoren purkaus Islannissa vuonna 2010 johti ilmatilojen sulkemisiin, mikä haittasi vakavasti ilmailualaa ja matkustajia. Tällä oli erittäin suuria kustannusvaikutuksia ilmailualaan ja koko EU:n talouteen. Näiden tapahtumien jälkeen oltiin yksimielisiä siitä, että Euroopan on tarkistettava menettelyjään. ETSK korostaa tässä yhteydessä, että Euroopan on tärkeää mukauttaa menettelynsä muualla maailmassa, kuten Yhdysvalloissa, käytössä oleviin parhaisiin käytänteisiin. Tarkemmin sanoen Eurooppa on maailman ainoa alue, jossa vastuu vulkaanisen tuhkapilven aiheuttamien mahdollisten vaarojen käsittelystä ei kuulu lentoyhtiöille. Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) äskettäin (huhtikuussa 2011) toteuttama, vulkaanista tuhkapilveä koskeva harjoitus korosti, että tietystä edistymisestä huolimatta tarvitaan yhtenäisiä ohjeita, jotteivät lähestymistavat jälleen poikkeaisi toisistaan. ETSK kehottaa Euroopan lentoturvallisuusvirastoa antamaan kaikille EU:n jäsenvaltioille selvät ohjeet niiden politiikkojen tarkistamiseksi.

6. Eurocontrolin uudistaminen yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan tukemiseksi ja kustannuspohjan keventämiseksi

6.1 ETSK on tyytyväinen merkittävään edistykseen, jota Eurocontrol on pääjohtajansa johdolla saavuttanut rakenteidensa muuttamisessa entistä virtaviivaisemmaksi, yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa tukevaksi organisaatioksi. Tätä käynnissä olevaa prosessia olisi nopeutettava, ja kaikkien Eurocontrolin jäsenvaltioiden on sitouduttava siihen varauksetta.

6.2 ETSK on tyytyväinen Eurocontrolin päätökseen perustaa virastoon SES-pilari teknisen tuen antamiseksi yhtenäiselle eurooppalaiselle ilmatilalle. Eurocontrolin eri toimintojen, niiden vaatimien resurssien ja niiden mahdollisten rahoitustapojen täysi avoimuus on varmistettava. Lentoyhtiöiden ei selvästi pitäisi maksaa SES-pilarin kaltaisista valtioille kuuluvista tehtävistä. Onkin jatkettava työtä Eurocontrolin oikeanlaisten hallintoperiaatteiden vahvistamiseksi, mikä mahdollistaa täyden sitoutumisen yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskeviin tavoitteisiin.

6.3 ETSK korostaa lisäksi, että on tärkeää säilyttää EU:n rajat ylittävä, yleiseurooppalainen lähestymistapa. Euroopan komission olisi siksi laajennettava Euroopan yhteinen ilmailualue kattamaan myös kaikki Euroopan unionin naapurimaat.

7. Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan täydentäminen teknisesti ja toiminnallisesti SESAR-ohjelmalla sekä täytäntöönpanovaiheen tukeminen julkisella rahoituksella

7.1 SESAR-ohjelma on perustettu täydentämään teknisesti ja toiminnallisesti SES II -pakettia. Euroopan komissio odottaa, että SESAR-ohjelmalla voidaan toteuttaa Euroopan tuleva ilmaliikenteen hallintajärjestelmä vuoteen 2020 mennessä ja sen jälkeen ja että nykyisen järjestelmän suorituskykyyn verrattuna uusi järjestelmä mahdollistaa

7.2 ETSK:n mielestä näiden tavoitteiden sekä yhteentoimivuuden varmistamisen EU:n ulkopuolisten ilmaliikenteen hallintajärjestelmien (kuten Yhdysvaltojen NextGen-aloitteen) kanssa olisi vastaisuudessakin säilyttävä SESAR-ohjelman kantavina voimina. ETSK on tyytyväinen Budapestissa 3. maaliskuuta 2011 allekirjoitettuun SESAR-ohjelman ja NextGen-aloitteen yhteistyöpöytäkirjaan, koska se on askel kohti kahden tärkeimmän kehityshankkeen entistä parempaa yhteensovittamista ilmaliikenteen globaalissa hallintajärjestelmässä.

7.3 ETSK:n mielestä on oleellista jatkaa suorittavan henkilöstön osallistamista SESER-ohjelman kehittämiseen. Tässä yhteydessä pidetään erittäin tärkeänä henkilöstön kouluttamista uuden teknologian ja uusien toimintaratkaisujen käyttöön.

7.4 ETSK korostaa, että ilmatilan käyttäjiä, EU:n kansalaisia ja ympäristöä hyödyttävistä pitkän aikavälin eduista huolimatta SESAR-ohjelman käyttöönottoon liittyy useita monimutkaisia haasteita. Ratkaisevaa on SESAR-ohjelman oikea-aikainen ja tehokas täytäntöönpano. Alan vahvan sitoutumisen lisäksi tarvitaan laajaa poliittista ja taloudellista tukea saavia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia. SESAR-ohjelman käyttöönoton olisi siksi oltava kiinteä osa Eurooppa 2020 -strategiaa, jotta voidaan varmistaa selvään liiketoimintamalliin perustuva vahva taloushallinto, keskinäinen yhteistyö sekä järjestelmän yhteensovittaminen Yhdysvaltojen NextGen-järjestelmän kanssa.

7.5 ETSK:n mielestä onkin tartuttava seuraaviin SESAR-ohjelman täytäntöönpanoon liittyviin haasteisiin:

7.5.1 Varmistetaan ilma-aluksissa ja maassa olevien sovellusten samanaikainen käyttöönotto.

7.5.2 Varmistetaan SESAR-ohjelman täytäntöönpanon oikea-aikainen ja riittävä rahoitus.

7.5.2.1 SESAR-ohjelman täytäntöönpano tarjoaa merkittäviä taloudellisia, ekologisia ja strategisia hyötyjä koko Euroopalle. Jos täytäntöönpano viivästyy kymmenellä vuodella, suora kielteinen vaikutus EU:n 27 jäsenvaltion bkt:hen on suuruudeltaan yli 150 miljardia euroa, ja energiatehokkuushyötyjen menettäminen vastaa yli 150 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä.

7.5.2.2 SESAR-ohjelman täytäntöönpano vaatii kuitenkin yli 30 miljardin euron kokonaisinvestointeja. Lisäksi suurena haasteena on varmistaa (ilma-aluksissa ja maassa olevien) SESAR-laitteistojen varhainen rahoitus ja asennus, jotta uuden teknologian täytäntöönpanon ansiosta odotettavissa oleva suorituskyky voidaan saavuttaa mahdollisimman nopeasti.

7.5.2.3 SESAR-ohjelman täytäntöönpanoon liittyvät ongelmat johtuvat siitä, että investointien ja hyötyjen yhteys on siirtymävaiheessa vain osittainen: ilma-aluksessa oleviin uusiin laitteistoihin investoiva lentoyhtiö ei hyödy niistä millään tavalla ennen kuin lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat ovat tehneet vastaavat investoinnit. Toisaalta lennonvarmistuspalvelujen tarjoajalle (jonka on hyödyn saamiseksi tehtävä investointeja suorituskyvyltään puutteellisessa ympäristössä) kyseinen liiketoiminta saattaa muuttua kannattavaksi vasta sitten, kun merkittävä osuus ilma-aluksista on varustettu uusilla laitteistoilla. Lisäksi koko verkoston saamat hyödyt ja liiketaloudellinen kannattavuus saattavat muuttua, samalla kun joidenkin sidosryhmien on investoitava hankkeeseen, vaikka niille aiheutuu tästä pelkkiä nettokustannuksia. Tässä tapauksessa tarjolla olisi oltava rahoitusta.

7.5.2.4 EU:n SESAR-ohjelman täytäntöönpanon tukemiseksi tarjoamaa rahoitusta olisi siksi käytettävä sen varmistamiseen, että kaikki alan toimijat (lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat, ilmatilan käyttäjät, lentoasemat) ottavat SESAR-teknologian käyttöön samanaikaisesti ja nopeasti. Ilmaliikenteen hallinnan alalla tarvitaan lisäksi vuosina 2014–2020 samanlaisia uusia varoja kuin nykyisessä tutkimus- ja kehitysvaiheessa on ollut käytettävissä, jotta varmistettaisiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioinvestointien jatkuminen.

7.5.2.5 Ilmaliikenteen hallintaa koskevien suorituskykytavoitteiden toteuttamisen edellyttämän etenemisvauhdin saavuttamiseksi SESAR-ohjelman täytäntöönpanoa varten arvioidaan tarvittavan noin 3 miljardia euroa EU:n rahoitusta. Kyseistä summaa on tarkoitus täydentää eri rahoituslähteiden yhdistelmällä, josta keskustellaan parhaillaan. Niitä olisivat esimerkiksi elinkeinoalan omat resurssit – rajoittumatta kuitenkaan pelkästään niihin –, EU:n hankkeiden rahoittamiseen käytettävät joukkovelkakirjalainat, takuut, EIP:n lainoitus jne. Vuosien 2014–2020 osalta voidaan tehdä seuraava johtopäätös:

Ohjelman oikea-aikainen täytäntöönpano on epätodennäköistä, ellei SESAR-ohjelmaa tueta tehokkaasti EU:n varoista.

7.5.3 Luodaan asianmukaiset hallintorakenteet SESAR-ohjelman täytäntöönpanoa varten.

7.6 ETSK kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että SESAR-ohjelmasta on hyötyä vain, jos edellisissä kohdissa mainitut poliittiset ja institutionaaliset ongelmat ratkaistaan viivytyksettä ja jos täytäntöönpanon vaatima julkinen rahoitus turvataan.

8. Euroopan lentoturvallisuusviraston järjestelmään perustuva EU:n yksi yhteinen turvallisuuselin

8.1 ETSK panee merkille, että SES II -paketilla Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) järjestelmä on laajennettu kattamaan myös ilmaliikenteen hallinnan turvallisuussääntely EU:n tasolla. Tällä tavalla on varmistettu portilta portille -ratkaisuun perustuvan yhdenmukaisen lähestymistavan soveltaminen EU:ssa ilmaliikenteen hallinnan turvallisuussääntelyyn ja -valvontaan.

8.2 EASA:n selvät valvontatehtävät – joiden kohteena ovat mm. kansallisten valvontaviranomaisten tekemät suorituskykytarkastukset sen varmistamiseksi, että lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat noudattavat yhteisiä vaatimuksia – helpottavat yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamista.

8.3 ETSK kannattaa tätä toimintamallia, mutta pitää oleellisena, että näiden EASA:n uusien toimivaltuuksien täytäntöönpanoa seurataan tarkoin. On tärkeää, että EASA:n ilmaliikenteen hallinnan turvallisuussäännöt perustuvat nykyisiin SES-sääntöihin sen sijaan, että EASA yrittäisi keksiä pyörän uudestaan laatimalla raskaita sääntöjä, jotka eivät ole turvallisuusnäkökulmasta perusteltuja.

8.4 ETSK katsoo, että Eurocontrolin resursseja ja asiantuntemusta olisi lyhyellä aikavälillä käytettävä EASA:n ilmaliikenteen hallinnan turvallisuussääntelyn tukemiseen.

8.5 ETSK muistuttaa lisäksi jälleen kerran oikeudenmukaisten toimintatapojen tärkeydestä, kuten se teki myös siviili-ilmailun onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkintaa ja ehkäisyä koskevasta asetuksesta antamassaan lausunnossa (asiakokonaisuus TEN/416). Ilmailun turvallisuuden varmistamiseksi on oleellista tarjota oikeudelliset puitteet, joissa kaikki onnettomuuksien osapuolet voivat jakaa tietoa ja tuoda sanottavansa esiin vapaasti ja luottavaisesti. ETSK korostaa, että EU-tason toimia on lisättävä, jotta voidaan varmistaa kaikkien jäsenvaltioiden mukauttavan kansallisia rikosoikeusjärjestelmiään oikeudenmukaisuuden ilmapiirin edistämiseksi. Erityisesti ETSK painottaa, että on tärkeää laatia oikeudenmukaisia toimintatapoja koskeva EU:n peruskirja.

Turvallisuudessa on kysymys enemmästä kuin pelkistä turvallisuusmääräyksistä. Siihen sisältyvät myös inhimillinen suorituskyky, turvallisuuskulttuuri, taidot ja koulutus sekä ryhmätyöhön perustuva resurssinhallinta.

Bryssel 21. syyskuuta 2011

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Staffan NILSSON