1. Johdanto

Komissio painottaa älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 -strategiassaan[1], että yksi osatekijä EU:n talouden saamisessa takaisin raiteilleen on se, että EU:n kansalaisille annetaan mahdollisuus osallistua sisämarkkinoihin täysimääräisesti ja että samalla varmistetaan, että heillä on tähän tarvittava luottamus.

EU:ssa kaikki kansalaiset voivat ylittää rajat vapaasti asuakseen, työskennelläkseen, opiskellakseen, eläkepäiviään viettääkseen, ostaakseen kiinteistöjä tai tehdäkseen sijoituksia toisessa EU:n jäsenvaltiossa. Sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa[2] ja katsauksessa Euroopan unionin kansalaisuuteen[3] esitetään kuitenkin useita oikeudellisia ja käytännön esteitä, jotka estävät kansalaisia käyttämästä näitä oikeuksia EU:ssa. Niissä mainitaan myös eri aloilla tarvittavia toimia, jotta EU:n kansalaisten oikeudet toteutuvat tosiasiallisesti. Verotus on yksi näistä aloista. Euroopan komission 20. joulukuuta 2010 antamassa tiedonannossa ”Veroesteiden poistaminen unionin kansalaisten rajatylittävältä toiminnalta”[4] tarkastellaan merkittävimpiä vero-ongelmia, joita kansalaiset kohtaavat toimiessaan EU:ssa rajojen yli, ja ratkaisuehdotuksia näihin ongelmiin.

Ulkomailta saatavat perinnöt mainitaan 20. joulukuuta 2010 annetussa tiedonannossa yhtenä ongelma-alueena. Ongelmat koskevat lähinnä kaksinkertaista verotusta ja syrjivää verokohtelua. Kansalaisten ja yritysten näkemyksiä sisämarkkinoista koskevassa tämän vuoden elokuussa julkaistussa asiakirjassa vahvistettiin, että rajatylittävää toimintaa harjoittavat kansalaiset ja yritykset lukevat perintöveron 20 suurimman ongelman joukkoon[5].

Tiedonannossa ”Kaksinkertainen verotus sisämarkkinoilla”[6] todetaan, että tulojen ja pääoman kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi tällä hetkellä käytettävät ja suunnitteilla olevat välineet eivät ole riittäviä ratkaisemaan rajatylittäviä perintöverokysymyksiä vaan että perintöverotuksen alalla on syytä hakea erillisiä ratkaisuja.

Sen vuoksi tässä tiedonannossa, joka annetaan yhdessä asiaa koskevan suosituksen[7] ja komission yksikköjen valmisteluasiakirjojen[8] kanssa, esitetään ratkaisuja perintöveroon liittyviin rajatylittäviin ongelmiin.

Tässä tänään annettu paketissa on noudatettu komission näkemystä, jonka mukaan eräät rajatylittävät vero-ongelmat voidaan ratkaista kansallisen lainsäädännön koordinoinnilla (sekä täytäntöönpanon valvonnassa tehtävällä yhteistyöllä). Komissio korosti muutama vuosi sitten[9], että monissa tapauksissa voi riittää, että jäsenvaltiot noudattavat perussopimusten määräyksiä ja panevat yksipuolisesti täytäntöön tiettyjä tarkasti määriteltyjä ratkaisuja estääkseen syrjinnän ja kaksinkertaisen verotuksen ja alentaakseen kustannuksia, joita aiheutuu yrityksille ja kansalaisille siitä, että ne kuuluvat useampaan kuin yhteen verojärjestelmään. Tällainen koordinointi myös vahvistaisi jäsenvaltioiden mahdollisuuksia suojata omia verotulojaan ja välttää yksittäisiä määräyksiä koskevat riita-asiat.

Tämän aloitteen tarkoituksena on myös täydentää lokakuussa 2009 hyväksyttyä komission asetusehdotusta toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten ja virallisten asiakirjojen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta perintöasioissa sekä eurooppalaisen perintötodistuksen käyttöönotosta[10]. Ehdotettavassa asetuksessa olisi mekanismi sen määrittämiseksi, minkä jäsenvaltion perintöoikeutta sovelletaan rajatylittävissä tapauksissa, joihin muutoin voitaisiin soveltaa useita erilaisia kansallisia sääntöjä, jotka voivat olla ristiriidassa keskenään. Mainitussa asetusluonnoksessa ei käsitellä ulkomaanperintöihin liittyviä verokysymyksiä.

2. Voimassa olevat perintöveroa koskevat säännöt

Perintöverotuksesta[11] ei ole annettu EU:n lainsäädäntöä, joten jäsenvaltiot voivat vapaasti vahvistaa haluamallaan tavalla omat sääntönsä, edellyttäen että ne eivät harjoita kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää eivätkä rajoita perusteettomasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrättyjä vapauksia.

Tällä hetkellä jäsenvaltioiden perintöverotusta koskevat säännöt poikkeavat toisistaan huomattavasti. Yhteensä 18 jäsenvaltiota kantaa erityistä perintöveroa, kun taas yhdeksän jäsenvaltiota (Itävalta, Kypros, Latvia, Malta, Portugali, Romania, Ruotsi, Slovakia ja Viro) eivät tätä tee, mutta jotkut näistä kantavat perinnöstä esim. tuloveroa. Perintöveroa kantavat jäsenvaltiot poikkeavat toisistaan sen suhteen, verottavatko ne kuolinpesää vai perillistä eli perustuuko verotus perillisen vai vainajan vai niiden molempien henkilökohtaiseen siteeseen asianomaiseen jäsenvaltioon. Ne voivat pitää henkilökohtaisena siteenä vainajan tai perinnönsaajan asuinpaikkaa, kotipaikkaa tai kansalaisuutta[12]. Eräät jäsenvaltiot käyttävät useampia näitä tekijöitä. Nämä ilmaisut voivat myös tarkoittaa eri asioita eri jäsenvaltioissa. Lisäksi useimmat jäsenvaltiot kantavat perintöveroa oikeudenkäyttöalueellaan sijaitsevasta varallisuudesta, vaikka vainajalla ja perinnönsaajalla ei olisi henkilökohtaista sidettä kyseiseen oikeudenkäyttöalueeseen. Vaikka tosiasialliset perintöverokannat voivat olla alhaisia silloin, kun perinnönsaaja on vainajan lähisukulainen, ne voivat nousta jopa 60–80 prosenttiin eräissä jäsenvaltioissa, jos vainaja ja perinnönsaaja eivät ole sukulaisia. Eräät edellä mainituista yhdeksästä jäsenvaltiosta, jotka eivät kanna perintöveroa, ovat luopuneet perintöverotuksesta vasta viime vuosina. Tämä on voinut johtua eräistä verotuksessa ilmenneistä epäkohdista. Yksi syy on, että rikkaat välttävät perintöverotuksen usein verosuunnittelulla, joten verorasitus kohdistuu vähemmän varakkaisiin. Toinen huono puoli on se, että yleisen mielipiteen mukaan perintöverotus on epäreilua, koska vainajan varallisuudesta on jo kannettu verot. Tässä aloitteessa ei kuitenkaan aseteta perintöverotusta kyseenalaiseksi, vaan siinä keskitytään niihin vaikeuksiin, joita EU:n kansalaiset voivat kohdata silloin, kun he saavat perinnön ulkomailta.

3. Ongelmat ja niiden laajuus

Tutkimuksista on käynyt ilmi, että yhä useammat EU:n kansalaiset muuttavat elinaikanaan toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon asuakseen, opiskellakseen, työskennelläkseen tai jäädäkseen eläkkeelle siellä. Vuonna 2010 muussa jäsenvaltiossa kuin omassa synnyinmaassaan asui noin 12,3 miljoonaa ihmistä, mikä on kolme miljoonaa enemmän kuin vuonna 2005[13]. Tutkimukset osoittivat myös, että vuonna 2010 toisen EU:n jäsenvaltion kansalaisten omistamia kiinteistöjä oli EU:n jäsenvaltioissa jopa 50 % enemmän kuin vuonna 2002[14] ja että rajatylittävä arvopaperisijoittaminen yleistyy huimaavaa vauhtia[15].

Näiden tilastojen perusteella on todennäköistä, että tulevaisuudessa ulkomailta saadaan perintöjä aiempaa enemmän ja että perintöverotukseen liittyvät kysymykset yleistyvät. Tällä hetkellä rajatylittäviä perintötapauksia on varovasti arvioiden 290 000 – 360 000 vuodessa[16]. Pk-yritysten etujärjestöt tuovat usein esille perintöverojen haitallisen vaikutuksen erityisesti pieniin yrityksiin. Niiden mukaan kaksinkertainen verotus pahentaisi tilannetta entisestään[17]. Nyt on jo voitu havaita merkkejä siitä, että ulkomailta saatavan perinnön verotus on aiheuttanut yhä enemmän ongelmia viime vuosina. Komissio on saanut EU:n kansalaisilta tästä huomattavasti enemmän kanteluita ja kyselyitä viime vuosikymmenen aikana kuin aiemmin. Euroopan unionin tuomioistuimen tarvitsi käsitellä perintöverotukseen liittyvää kysymystä ensimmäistä kertaa vasta vuonna 2003, mutta on tämän jälkeen joutunut antamaan kymmenen tuomiota tällaisista tapauksista. Rajatylittävissä tilanteissa voi syntyä seuraavia ongelmia:

(1) Jäsenvaltiot voivat kohdella ulkomailta saatavia ja kotimaisia perintöjä eri tavalla. Toisin sanoen ne voivat soveltaa korkeampaa perintöverokantaa, jos varallisuus, vainaja ja/tai perinnönsaaja on/oli toisessa maassa, kuin puhtaasti kotimaisissa tilanteissa (eli silloin, kun kotimaassaan asuneen vainajan verotusjäsenvaltion alueella sijaitseva varallisuus jätetään perinnöksi kyseisessä maassa asuville perinnönsaajille).

(2) Kun kahdella tai useammalla maalla on verotusoikeus samaan perintöön, voi syntyä kaksinkertaisen tai monikertaisen verotuksen tilanne, jossa ei myönnetä veronhuojennusta. Toisin kuin tulo- ja pääomaverotuksessa, kansallisia ja kansainvälisiä järjestelyjä ei juurikaan ole tällaisten kaksin-/moninkertaisen verotuksen huojentamiseksi tehokkaalla tavalla.

EU:n perussopimuksessa kielletään kaikenlainen syrjintä. Tuomioistuimen vuoden 2003 jälkeen tutkimissa kymmenessä tapauksessa voitiin kuitenkin kahdeksassa havaita syrjiviä piirteitä jäsenvaltioiden perintöverolainsäädännössä. Lisäksi voi olla useita syrjintätapauksia, joita ei ole viety tuomioistuinkäsittelyyn erityisesti sen vuoksi, että tuomioistuinkäsittelyt voivat olla erittäin kalliita veronmaksajille. Tuomioistuin toteisi kuitenkin, ettei kahden tai useamman jäsenvaltion rinnakkain käyttämästä verotusoikeudesta johtuva kaksinkertainen verotus ole perussopimuksen vastaista[18].

Tällaisissa tilanteissa ulkomailta perintöä saaville henkilöille voi mahdollisesti koitua vero-ongelmia, jotka johtavat kohtuuttoman korkeisiin perintöveroihin. Joissakin ulkomaanperintöjä koskevissa tapauksissa verot voivat olla kokonaisuudessaan niin korkeat, että perillisen on otettava laina tai myytävä peritty omaisuus voidakseen maksaa verot. Kun veroja kantaa useampi kuin yksi valtio, voi siis syntyä tilanne, jota ainakin joissakin jäsenvaltioissa pidettäisiin konfiskatorisena eli näin ollen lainsäädännön vastaisena, jos tällainen tilanne syntyisi pelkästään kyseisen valtion lainsäädännön soveltamisesta. Seuraavassa on esimerkki ulkomailta saatua perintöä koskevasta kaksinkertaisen verotuksen tapauksesta, jossa oli käännytty Sinun Eurooppasi -neuvonnan puoleen[19]:

Esimerkki: Ranskassa uraansa luova Alankomaiden kansalainen peri Ranskassa omaisuutta edesmenneeltä elinkumppaniltaan, joka oli myös Alankomaiden kansalainen ja joka oli asunut Ranskassa viimeiset kuusi vuotta. Suhdetta ei ollut virallistettu. Alankomaiden kansalaisen oli maksettava Ranskan perintöveroa, koska hänen asuinpaikkansa oli Ranska ja koska peritty omaisuus sijaitsi Ranskassa. Hänen oli kuitenkin maksettava myös Alankomaiden perintöveroa, koska hänen asuinkumppaninsa asuinpaikan katsottiin olleen Alankomaat. Alankomaiden perintöverotusta sovellettaessa Alankomaiden kansalaisten katsotaan asuneen siellä vielä kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun he ovat muuttaneet ulkomaille. Ranskan kantama vero oli 60 prosenttia nettovarallisuudesta. Lisäksi Alankomaat kantoi 12,5 prosentin suuruisen veron. Alankomaiden lainsäädännön mukaan perinnöstä ulkomailla maksetut verot ovat vähennyskelpoisia, joten veron peruste aleni Alankomaissa Ranskassa kannetun veron vuoksi. Kaksinkertaiselta verotukselta ei kuitenkaan vältytty, koska kyseisestä omaisuudesta maksettiin veroa yhteensä enemmän kuin siinä tapauksessa, että tällainen tilanne olisi syntynyt jommankumman valtion sisäisesti.

Kotimaisista ja rajatylittävistä perintöveroista saatavien tulojen osuus on alle 0,5 prosenttia EU:n jäsenvaltioiden kokonaisverotuloista, mutta kaksinkertainen verotus voi vaikuttaa yksityishenkilöihin merkittävällä tavalla. Pelkkien rajatylittävien tapauksien osuus on vieläkin pienempi kuin kyseinen luku.

Huom.: Taulukossa tarkoitetut kahdeksan uutta jäsenvaltiota ovat Kypros, Liettua, Malta, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro. Tietoja ei ollut saatavilla muista neljästä uudesta jäsenvaltioista.

Lähde : Copenhagen Economics Study based on National Tax List: http://ec.europa.eu/taxation_customs/taxation/gen_info/economic_analysis/tax_structures/article_5985_en.htm.

4. Ehdotettavat ratkaisut

Komissio uskoo, että ulkomaanperintöihin liittyvät ongelmat voidaan ratkaista ilman tarvetta yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden perintöverosääntöjä. Kukin jäsenvaltio voisi siis itse päättää, muuttaako se lainsäädäntöään vai ei. Voi olla riittävää pelkästään varmistaa, että jäsenvaltioiden säännöt ovat johdonmukaisempia keskenään, jotta vähennetään kaksinkertaisen tai jopa moninkertaisen verotuksen mahdollisuutta. Jäsenvaltioiden on perussopimusten mukaisesti pidättäydyttävä perintöverotuksesta, joka syrjisi rajatylittäviä tilanteita. Kaikkien osapuolten olisi tunnettava sovellettavat säännöt paremmin, jotta nämä vapaudet voitaisiin taata paremmin.

Kaksinkertaiseen verotukseen liittyen komission suosituksessa ehdotetaan, kuinka jäsenvaltiot voisivat tehdä yhteistyötä keskenään kaksinkertaisen verotuksen huojentamiseksi EU:n sisäisissä rajatylittävissä perintötapauksissa. Koska jäsenvaltiot eivät juurikaan ole tehneet kahdenvälisiä sopimuksia kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta perintöasioissa[20] eikä niillä näytä olevan aikeita tehdä tällaisia sopimuksia, suosituksessa keskitytään sen sijaan parantamaan kansallisia toimenpiteitä, joita jäsenvaltiot nykyisin soveltavat huojennuksen myöntämiseksi perintöjen kaksinkertaisesta verotuksesta. Lyhyellä aikavälillä komissio haluaa kannustaa, että näitä kaksinkertaista verotusta koskevia kansallisia ratkaisuja sovellettaisiin laajemmin ja joustavammin. Tämä ei kuitenkaan estä sitä, että tulevaisuudessa solmittaisiin kaksinkertaista verotusta koskevia kahden- tai monenvälisiä järjestelyjä.

Suosituksessa esitetään ratkaisuja tapauksille, joissa useilla jäsenvaltioilla on verotusoikeus joko perintöön sisältyvän varallisuuden sijaintipaikasta johtuen tai sen vuoksi, että vainajalla ja/tai perinnönsaajalla on henkilökohtaisen side kyseisiin maihin. Lisäksi suosituksessa käsitellään tapauksia, joissa on useita erilaisia henkilökohtaisia siteitä, jotka johtuvat joko vainajan ja perinnönsaajan toisistaan poikkeavista tilanteista tai siitä, että yhdellä henkilöllä on henkilökohtaisia siteitä useampaan kuin yhteen jäsenvaltioon (esim. hänen asuinpaikkansa ja kotipaikkansa ovat eri jäsenvaltioissa).

Jäsenvaltioita kehotetaan tekemään ehdotetut ratkaisut joko lainsäädännöllisin tai hallinnollisin toimenpitein. Tämä voi edellyttää voimassa olevien säännösten tulkitsemista nykyistä joustavammin. Näiden toimenpiteiden perimmäisenä tarkoituksena on varmistaa, että verotus ei ole ankarampaa rajatylittävissä perintötapauksissa kuin kummankaan asianomaisen jäsenvaltion sisäisissä perintötapauksissa. Koska perintöverojen osuus jäsenvaltioiden kokonaistuloista on vähäinen, näillä ratkaisuilla ei todennäköisesti ole suurta merkitystä jäsenvaltioiden tuloihin, mutta vaikutukset yksityishenkilöihin voivat olla huomattavat.

Verosyrjintään liittyen tähän pakettiin sisältyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa[21] vahvistetaan EU:n oikeuskäytännön periaatteet syrjimättömälle perintöverotukselle ja pyritään kuvaamaan perusvapauksien noudattamista. EU:n kansalaiset tuntisivat näin ollen paremmin ne säännöt, joita jäsenvaltioiden on noudatettava rajatylittävien perintötapausten verotuksessa. Tämä saattaisi myös yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden perintöverosäännöksiä EU:n lainsäädännön kanssa[22], mikä tukisi ja täydentäisi kanteita, jotka komissio on pannut vireille syrjiviä perintöverosäännöksiä vastaan. Tällöin EU:n kansalaiset eivät joutuisi kohtamaan syrjivää verotusta yhtä usein kuin aiemmin.

Ehdotetut ratkaisut hyödyttäisivät myös henkilöitä, jotka perivät pk-yrityksiä ulkomailta.

Vaikka komissio ei tässä yhteydessä ehdota kaksinkertaista verotusta koskevia lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, se voi tarvittaessa tehdä tämän myöhemmin. Näin ollen komissio seuraa huolellisesti jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja käytänteitä perintöveroasioissa arvioidakseen, onko ehdotettujen ratkaisujen vuoksi tehty muutoksia ja ovatko ne tehokkaita havaittujen ongelmien poistamiseksi.

5. Päätelmät ja jälkitoimet

Perintöverosäännöissä ei ole otettu huomioon nykyistä tilannetta, jossa kansalaiset muuttavat asuinmaataan useammin sekä ostavat ja investoivat ulkomailla. Rajatylittäviin perintövero-ongelmiin on syytä löytää asianmukaiset ratkaisut, sillä ongelmat todennäköisesti vain kasvavat, jos mitään toimia ei nyt toteuteta. Sen vuoksi komissio

· on hyväksynyt suosituksen kattavaksi järjestelmäksi, jossa myönnetään veronhuojennus kaksinkertaisessa verotuksessa EU:n sisäisissä rajatylittävissä perintöasioissa, ja käynnistää neuvottelut jäsenvaltioiden kanssa tämän suosituksen jälkeen toteutettavista asianmukaisista toimenpiteistä;

· on valmis auttamaan jäsenvaltioita saattamaan perintöverolainsäädäntönsä yhdenmukaiseksi EU:n perussopimuksen kanssa sekä toteuttaa perussopimusten valvojana tarpeellisina pitämänsä toimet jäsenvaltioiden perintöverolainsäädännön syrjivien piirteiden poistamiseksi;

· laatii kolmen vuoden kuluttua arviointikertomuksen seurattuaan jäsenvaltioiden käytänteitä ja tänään esitettyjen aloitteiden vuoksi mahdollisesti tehtyjä muutoksia;

· voi laatia vaikutuksen arvioinnin tulosten perusteella asianmukaisen ehdotuksen esteiden poistamiseksi, jos kertomuksesta käy ilmi, että rajatylittävät perintövero-ongelmat jatkuvat.

Komissio pyytää neuvostoa, Euroopan parlamenttia, jäsenvaltioiden parlamentteja sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa perehtymään tähän tiedonantoon ja siihen liittyviin asiakirjoihin ja antamaan tälle aloitteelle täyden tukensa.

LIITE I. PERINNÖISTÄ KANNETTAVAT VEROT JÄSENVALTIOISSA

Maa: || Vero / muu maksu

Belgia || Droits de succession et de mutation par décès / Rechten van successie en van overgang bij overlijden (perintövero ja kuolemantapauksessa perittävä omaisuudensiirtovero)

Bulgaria || Данък върху наследствата (perintövero)

Tšekki || Daň dědická (perintövero)

Tanska || Afgift af dødsboer og gaver (vainajan kuolinpesästä kannettava vero ja lahjavero)

Saksa || Erbschaftsteuer (perintövero)

Viro || Ei perintöveroa || Tietyissä tapauksissa kannetaan erilaisia maksuja, kuten tuloveroa ja myyntivoittoveroa

Irlanti || Inheritance and gift tax (perintö- ja lahjavero)

Kreikka || Φόρος κληρονομιάς, δωρεών και γονικών παροχών (perintö-, lahja- ja huoltajuusvero)

Espanja || Impuesto sobre sucesiones y donaciones (perintö- ja lahjavero)

Ranska || Droits de mutation entre vifs (donations) et par décès (successions), (varainsiirtovero lahjoitus- ja kuolintapauksissa)

Italia || Imposta sulle successioni e donazioni (perintö- ja lahjavero)

Kypros || Ei perintöveroa || Αποθανόντων Προσώπων – (kiinteistön siirtoa koskeva vero)

Latvia || Ei perintöveroa ||

Liettua || Paveldimo turto mokesčio (perintövero)

Luxemburg || Droits de succession (perintövero)

Unkari || Öröklési illeték (perintövero)

Malta || Ei perintöveroa || Varainsiirtovero tietyissä tapauksissa

Alankomaat || Schenk- en erfbelasting (perintö- ja lahjavero)

Itävalta || Ei perintöveroa || Stiftungseingangssteuer, Grundwerbsteuer (kiinteistön siirtoa koskeva vero ja varainsiirtovero)

Puola || Podatek od spadków i darowizn (perintö- ja lahjavero)

Portugali || Ei perintöveroa || Imposto do selo (leimavero)

Romania || Ei perintöveroa ||

Slovenia || Davek na dediščine in darila (perintö- ja lahjavero)

Slovakia || Ei perintöveroa ||

Suomi || Perintövero/Arvsskatt

Ruotsi || Ei perintöveroa || Tietyissä tapauksissa kannetaan erilaisia maksuja, kuten tuloveroa ja myyntivoittoveroa

Yhdistynyt kuningaskunta || Inheritance tax (perintövero)

Lähde : Taxes in Europe -tietokanta (2011) ja IBFD (2011).

LIITE II. EU:N JÄSENVALTIOIDEN TEKEMÄT KAKSINKERTAISTA VEROTUSTA PERINTÖASIOISSA KOSKEVAT SOPIMUKSET

Huom.: √ tarkoittaa, että sopimus tuli voimaan ennen 1. tammikuuta 2000. √* tarkoittaa, että kyseessä on 1. tammikuuta 2000 jälkeen tehty uusi sopimus. Pohjoismaiden väliset sopimukset ovat osa Pohjoismaiden välistä verosopimusta, joka allekirjoitettiin Helsingissä 22. maaliskuuta 1983. Edellä olevassa taulukossa kukin sopimus näkyy kahteen kertaan, sillä esim. Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ruotsin välinen sopimus näkyy sekä Yhdistyneen kuningaskunnan että Ruotsin kohdalla.

Lähde : Copenhagen Economics based on IBF, Tax treaties -tietokanta.

[1]               KOM(2010) 2020.

[2]               KOM(2011) 206.

[3]               KOM(2010) 603.

[4]               KOM(2010) 769 ja komission yksiköiden valmisteluasiakirja SEC(2010) 1576.

[5]               ”The Single Market through the eyes of the people: a snapshot of citizens' and businesses' views and concerns” - Komission yksiköiden valmisteluasiakirja SEC(2011) 1003.

[6]               KOM(2011) 712.

[7]               KOM(2011) 8819.

[8]               SEC(2011) 1488, SEC(2011) 1489 ja SEC(2011) 1490.

[9]               Komission tiedonanto ”Jäsenvaltioiden välittömän verotuksen järjestelmien koordinointi sisämarkkinoilla” KOM(2006) 823, 19.12.2006.

[10]             KOM(2009) 154.

[11]             Perintöverolla tarkoitetaan kaikkia veroja, jotka kannetaan yksityishenkilön kuoltua. Mitään merkitystä ei ole sillä, miksi veroa kutsutaan, millä tavalla se kannetaan, sovelletaanko sitä kansallisella, alueellisella vai paikallisella tasolla ja kohdistuuko vero kuolinpesään vai perilliseen. Siihen kuuluvat myös lahjaverot, jos lahjat annetaan myöhempää perintöä silmälläpitäen ja jos niitä verotetaan samojen tai samankaltaisten määräysten perusteella kuin perintöjä. Liitteessä I on epätäydellinen luettelo jäsenvaltioiden asiaankuuluvista veroista.

[12]             Yksityishenkilöllä voi samanaikaisesti olla ”kotipaikka” (eli vahvojen siteiden vuoksi pysyväksi katsottu asuinpaikka) yhdessä maassa, ”vakinainen asuinpaikka” toisessa maassa ja olla kolmannen maan kansalainen.

[13]             Eurostatin tiedot ja Copenhagen Economicsin tekemä tutkimus ”Inheritance Taxes in EU Member States and Possible Mechanisms to Resolve problems of Double Inheritance Taxation in the EU”, elokuu 2010.

[14]             Ks. Copenhagen Economicsin tutkimus, s. 63 ja 64.

[15]             Ks. rajatylittävien perintövero-ongelmien ratkaisemista koskeva vaikutusten arviointi SEC(2011) 1489.

[16]             Ks. rajatylittävien perintövero-ongelmien ratkaisemista koskeva vaikutusten arviointi SEC(2011) 1489. On syytä huomata, että käytetyn menetelmän vuoksi luvut ovat todennäköisesti tosiasiallisesti korkeammat, koska huomioon voitiin ottaa vain tapaukset, jotka koskivat kiinteistöjä, mutta eivät pankkitalletusten kaltaista muuta varallisuutta.

[17]             Ks. kommentti, jonka European Family Businesses (GEEF) esitti perintöveroon liittyviä rajatylittäviä ongelmia EU:ssa koskevaan komission konsultaatioon: http://www.efb-geef.eu/documents/EFB-EEF%20contribution%20to%20EU%20consultation%20on%20inheritance%20tax.pdf

[18]             Asia C-67/08 Margarete Block vastaan Finanzamt Kaufbeuren.

[19]             Lisää esimerkkejä todellisista tilanteista on rajatylittävien perintövero-ongelmien ratkaisemista koskevan vaikutusten arvioinnin sivuilla 21 ja 22.

[20]             Tämän tiedonannon liitteessä II on yleiskatsaus voimassa olevista kaksinkertaista verotusta perintöasioissa koskevista sopimuksista.

[21]             SEC(2011) 1488

[22]             On huomattava, että kun perintöön sisältyy käyttöpääomaa ja valikoiva etu myönnetään epäyhdenvertaisen perintöverokohtelun kautta, tällaisen toimenpiteen olisi oltava myös EU:n valtiontukia koskevien sääntöjen mukainen. Näitä sääntöjä ei kuitenkaan tarkastella yksityiskohtaisesti komission yksikköjen valmisteluasiakirjassa.