KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

Yhdysvaltojen sekä Kanadan kanssa tehtyjen korkea-asteen koulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja nuorisoasioiden alan yhteistyötä koskevien sopimusten väliarvioinnista

JOHDANTO

T ämä kertomus on laadittu Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen välillä 4. joulukuuta 2006 tehdyn sopimuksen[1] 7 artiklan sekä Euroopan yhteisön ja Kanadan välillä 18. joulukuuta 2006 tehdyn sopimuksen[2] 7 artiklan nojalla. Nämä sopimukset liittyvät korkea-asteen koulutuksen, ammatillisen koulutuksen sekä nuorisoasioiden[3] alaan. Kertomuksessa esitetään komission kanta näiden kahden sopimuksen väliarvioinnin keskeisiin päätelmiin ja suosituksiin. Väliarviointi on saatavissa osoitteessa:

http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/evalreports/index_en.htm.

Vaikka sekä Yhdysvaltojen että Kanadan viranomaiset tunnustivat väliarvioinnin tulokset, ne molemmat päättivät kuitenkin valitettavasti perua määrärahojen puutteen vuoksi kaikki meneillään olleet ja tulevat kahdenvälisten hankkeiden rahoitushaut vuoteen 2013 asti, jolloin molempien sopimusten voimassaolo päättyy. Komissio ottaa tämän yllättävän päätöksen huomioon esittäessään huomautuksia arvioijien suosituksista tämän kertomuksen 5 kohdassa.

YHTEISTYÖSOPIMUKSET

Tavoitteet

Molempia sopimuksia käytetään koulutusta, ihmisten välistä kanssakäymistä ja julkista diplomatiaa palveleviin tarkoituksiin. Niillä edistetään laadukasta koulutusta ja ammatillista koulutusta Euroopan unionissa lisäämällä yhteistyötä Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa. Sopimuksilla pyritään vaikuttamaan

1. kulttuurienvälisen vuoropuhelun ja keskinäisen ymmärryksen edistämiseen

2. osaamistaloudessa tarvittavien taitojen ja osaamisen kehittämiseen.

Toimintatavat

Sopimusten nojalla toteutetut pääasialliset toimet ovat rajatylittäviä monien oppilaitosten välisiä kumppanuuksia

- joihin osallistuu korkea-asteen oppilaitoksia ja ammatillisia oppilaitoksia sekä Pohjois-Amerikasta että EU:sta

- joissa kehitetään yhteistyössä alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavia yhteisiä koulutusohjelmia yhteis- ja kaksoistutkinnot mukaan luettuina

- joissa edistetään sekä opiskelijoiden että opetushenkilöstön transatlanttista liikkuvuutta.

EU:n ja Yhdysvaltojen välisen sopimuksen nojalla on toteutettu seuraavia toimia:

3. ATLANTIS-ohjelma, johon sisältyy kolme toimea: (i) transatlanttisten konsortioiden yhteistutkintohankkeet (Transatlantic Degree Projects, TD), (ii) korkeatasoiset liikkuvuushankkeet (Excellence in Mobility Projects, EIM) ja (iii) koulutuspolitiikkaa koskevat hankkeet (Policy-oriented Measures, POM)

4. Schuman-Fulbright-apurahat

5. entisten opiskelijoiden OCEANS-yhdistys[4]

6. tekniset tukitoimet, myös vuotuiset koulutuspoliittiset foorumit ja tutkimukset.

EU:n ja Kanadan välisen sopimuksen nojalla on toteutettu seuraavia toimia:

7. korkea-asteen koulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen liittyvistä toimista muodostuva EU:n ja Kanadan välinen ohjelma, etenkin transatlanttista vaihtoa edistävät kumppanuudet (Transatlantic Exchange Partnerships, TEP) ja transatlanttisia tutkintoja edistävät kumppanuudet (Transatlantic Degree Partnerships, TDP)

8. nuorisotoimet, erityisesti nuorten yhteistyöelimet

9. täydentävät toimet, kuten EU:n ja Kanadan väliset opintomatka- ja työharjoitteluohjelmat (EU-Canada Study Tour and Internship Programmes) ja entisten opiskelijoiden OCEANS-yhdistys.

Lisätietoja näistä toimista sekä tausta-asiakirjoja on saatavilla komission verkkosivuilla[5].

Rahoitus ja tuotokset

Euroopan unioni myöntää yleensä rahoitusta EU:n oppilaitosten, oppilaiden ja opiskelijoiden suoraan käyttöön, ja Amerikan yhdysvallat ja Kanadan hallitus myöntävät rahoitusta omien oppilaitostensa, oppilaidensa ja opiskelijoidensa suoraan käyttöön.

Euroopan unionin talousarviomäärärahat ATLANTIS-ohjelmalle olivat 23,2 miljoonaa euroa kaudeksi 2006–2010 ja EU:n ja Kanadan väliselle ohjelmalle 5,1 miljoonaa euroa kaudelle 2007–2010[6]. Ohjelmarahoitus perustuu rahoituksen täsmäyttämiseen sopimusten osapuolten välillä. Tämä tarkoittaa, että lopulta EU:n antamat määrärahat kaksinkertaistuvat, kun ne täsmäytetään Yhdysvaltojen ja Kanadan viranomaisten antaman rahoituksen kanssa.

ATLANTIS-ohjelmasta on myönnetty tähän mennessä rahoitusta yhteensä 5 034 henkilölle ja 317 oppilaitokselle 67 liikkuvuushankkeeseen osallistumista varten .

EU:n ja Kanadan välisestä ohjelmasta on myönnetty tähän mennessä rahoitusta yhteensä 2 804 henkilölle ja 195 oppilaitokselle 37 liikkuvuushankkeeseen osallistumista varten.

EU osallistuu Schuman-Fulbright-apurahojen rahoitukseen 320 000 eurolla vuodessa[7], ja apurahoja on myönnetty tähän mennessä 83 osallistujalle.

ARVIOINTI

EU:n ja Yhdysvaltojen sekä EU:n ja Kanadan välisen sopimuksen väliarviointia koskeva sopimus tehtiin ECOTEC/ECORYS-yhtiön kanssa maaliskuussa 2010. Arviointi toteutettiin maaliskuusta 2010 tammikuuhun 2011. Lopullinen arviointikertomus annettiin komissiolle 15. kesäkuuta 2011.

Menetelmässään arvioijat keräsivät arviointiin tarvittavat tiedot keskustelemalla Washington DC:ssä ja Ottawassa toimivien sidosryhmien kanssa; keskustelemalla Euroopan komission virkamiesten ja koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston (EACEA) henkilöstön sekä Brysselissä sijaitsevan Belgian ja Luxemburgin Fulbright-toimikunnan kanssa; haastattelemalla perusteellisesti 95:tä hankekumppania ja -koordinaattoria (sekä opiskelijaa) 20 aihepiirikohtaisesta hankkeesta sekä tekemällä tutustumiskäynnit kuhunkin hankkeeseen; toteuttamalla hankekumppaneille ja -koordinaattoreille tarkoitetun verkkokyselyn, johon saatiin 209 vastausta; toteuttamalla opiskelijoille ja Schuman-Fulbright-apurahan saaneille tarkoitetut verkkokyselyt, joihin saatiin 53 ja 57 vastausta; tekemällä puhelinhaastattelun viidelle hylätylle hakijalle ja tutkimalla asiaan liittyvää asiakirja-aineistoa.

ARVIOINNIN TULOKSET

Arvioinnin tulokset ovat yleisesti hyvin myönteisiä. Arvioinnissa keskityttiin siihen, miten hyvin sopimukset vastaavat tarpeita; ovatko ne päällekkäisiä tai jopa ristiriitaisia muiden ohjelmien ja toimien kanssa vai täydentävätkö ne muita ohjelmia ja toimia; miten tehokkaasti sopimuksilla on saavutettu aiottuja tavoitteita ja vaikutuksia ja onko niistä aiheutunut lisäarvoa; miten tehokkaita ja kustannustehokkaita ne ovat ja miten toimivasti hoidetaan hallinnolliset järjestelyt ja muut käytännön seikat, kuten hankkeen tuloksista tiedottaminen ja tulosten hyödyntäminen, ja miten kestäviä tuetut toimet ovat olleet.

Tarpeisiin vastaaminen

Arvioijat totesivat sopimusten vastaavan erittäin hyvin erilaisia tarpeita, kuten globalisoitumista ja sen rinnalla tapahtuvaa koulutuksen kansainvälistymistä, jotka ovat tärkeitä ja joiden merkitys kasvaa koko ajan. Sopimusten tavoitteiden todettiin

- olevan laaja-alaisia ja joustavia, niin että hallitukset voivat tavoitella monia erilaisia poliittisia ja taloudellisia päämääriä

- muodostavan pohjan jatkuvalle keskustelulle aikana, jolloin asiat monimutkaistuvat ja kilpailu lisääntyy, mikä suojaa toimintaa, joka voi muualta saatujen kokemusten perusteella olla erittäin epävakaalla pohjalla

- tarjoavan uusille ”tekijöille” tilaisuuksia päästä mukaan kansainväliseen koulutustoimintaan

- tarjoavan oppilaitoksille mahdollisuuden osallistua pisimmälle kehitettyihin johtaviin kansainvälisen yhteistyökumppanuuden muotoihin eli monen oppilaitoksen väliseen yhteistyöhön sekä yhteis- ja kaksoistutkintoja koskeviin hankkeisiin.

Muiden ohjelmien ja toimien täydentävyys

Arvioijien mielestä ohjelmat eivät ole päällekkäisiä eivätkä ristiriitaisia sellaisiin kansainvälisen yhteistyön, liikkuvuuden, koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen aloilla toteutettuihin erilaisiin EU:n aloitteisiin nähden, joiden kanssa sopimuksilla on joitakin yhteisiä piirteitä. Sopimukset ovat päinvastoin monella tavalla ainutlaatuisia erityisesti siksi, että ne ovat kansainvälisiä kahdenvälisiä sopimuksia, jolloin tällaisesta institutionaalisesta yhteistyöstä saatavat hyödyt kuuluvat kansainvälisen julkisoikeuden soveltamisalaan. Vaikka sopimuksista tuettu toiminta on kooltaan suhteellisen pientä EU:n, Yhdysvaltojen ja Kanadan välillä tällä alalla tavanomaisesti toteutettuun kansainväliseen yhteistyöhön verrattuna, sen avulla voidaan kuitenkin tarjota paljon erilaisia mahdollisuuksia. Ainoastaan nuorisoasioiden alalla (joka koskee vain Kanadaa) arvioijat totesivat, että täydentävyyttä oli vaikeaa arvioida täytäntöönpanon puutteellisuuden vuoksi.

Vaikuttavuus

Arvioijien mielestä sopimuksilla on edistetty kaikkia aiottuja tavoitteita, mutta edistyminen oli odotettua vähäisempää, kun kyseessä oli tilaisuuden tarjoaminen koulutuspoliittiselle keskustelulle ja ajatustenvaihdolle tai Kanadan osalta nuorisoala. Ohjelmiin osallistuneet opiskelijat olivat hyötyneet sopimuksista huomattavasti sekä henkilökohtaisen että ammatillisen kehityksen kannalta (pehmeät taidot, kielitaito, kulttuurienvälinen osaaminen, globaaleilla työmarkkinoilla ja kansainvälisissä työympäristöissä tarvittavat taidot). Sopimuksista todettiin olleen paljon hyötyä myös henkilökunnalle ja ammattilaisille sekä hankkeisiin osallistuneille oppilaitoksille kansainvälisten verkostojen perustamisen ja ylläpidon, tunnettuuden ja maineen lisäämisen ja kansainväliseen toimintaan tarvittavien valmiuksien hankkimisen kautta. Samalla on syntynyt ”vaihtoasiamiehiä”, jotka pystyvät tiedottamaan myönteisistä tuloksista asianomaisissa oppilaitoksissa.

Lisäarvo

Arvioinnin mukaan sopimusten kahdenvälisestä rahoittamisesta aiheutuu strategisesti merkittävää lisäarvoa ja sopimuksilla on täytetty EU:n ja Yhdysvaltojen ja Kanadan välisen kansainvälisen yhteistyön rahoituksessa ”oleva selvä puute”. Valtaosa kumppaneista ja koordinaattoreista piti hankkeitaan korkealaatuisempina, hyödyllisempinä ja tarkoituksenmukaisempina alan muihin kansainvälisiin yhteistyöohjelmiin verrattuna. Sopimukset nähtiin malleina muille teollisuusmaille etenkin siksi, että niillä edistetään korkealaatuista opiskelijoiden liikkuvuutta, koulutusohjelmien kehittämiseen liittyvien innovatiivisten toimintamallien käyttöä, avoimuutta ja siirrettävyyttä ja koska niiden avulla voidaan muokata kansainvälisen yhteistyön luonnetta.

Tehokkuus

Vaikka ohjelmien tehokkuuden perinpohjainen arviointi olisi edellyttänyt lisätietoja, sopimusten kustannustehokkuutta tarkasteltaessa EU:n keskimääräiset määrärahat olivat arvioijien mielestä rahoituksen täsmäyttämisen periaatteen ansiosta vaihto-opiskelijaa kohden merkittävästi pienemmät näissä sopimuksissa esimerkiksi Erasmus Mundus -ohjelmaan verrattuna. EU:n ja Kanadan välisessä ohjelmassa käytettävissä olevien määrärahojen niukkuus vaikeutti kuitenkin huomattavasti sopimuksen kaikkien tavoitteiden saavuttamista.

Kestävyys

Arvioijien mukaan sopimuksen nojalla muodostettujen kumppanuuksien jatkuvuus on ollut vahvaa: puolet hankekumppaneista ja -koordinaattoreista on jatkanut yhteydenpitoa hankkeen päättymisen jälkeen ja kolme neljäsosaa Schuman-Fulbright-apurahan saaneista on jatkanut yhteistyötä vastaanottavassa oppilaitoksessa työskentelevien kollegojensa kanssa yleensä tutkimustoiminnassa. Hanketasolla on käynyt kuitenkin niin, että vaikka koordinaattorit ovat odottaneet yhteistyön jatkuvan panostettuaan hankkeeseen paljon henkilökohtaisesti, toiminnan jatkuminen täysimääräisenä hankkeen päättymisen jälkeen on epätavallista oppilaitosten nykyisten rahoitusongelmien vuoksi. Etenkin EU:n osallistujien on edelleen hankalaa saada yrityksiltä rahoitusta.

Markkinointi, tiedottaminen ja hyödyntäminen

Arvioijat toivat selkeästi esiin, että hankkeista seuraavien välittömien vaikutusten lisäksi on tärkeää saada aikaan myös laaja-alaisempia vaikutuksia. Laaja-alaisten tulosten saavuttamisessa havaittiin kuitenkin muutamia ongelmia, joista selvimpänä esille nousivat oletettu ohjelmien näkyvyyden ja tunnettuuden puute (Schuman-Fulbright-apurahaohjelmaa lukuun ottamatta) ja selkeän ”brändin” puuttuminen (vain Kanadassa). Arvioijat totesivat lisäksi, että sopimusten markkinointia ja tuloksista tiedottamista voitaisiin parantaa. Ne totesivat myös, että hankejohtajien vuosikokous voitaisiin säilyttää eri hankkeiden ja oppilaitosten välisenä tärkeänä tilaisuutena vaihtaa kokemuksia ja oppia muiden kokemuksista. Koulutuspolitiikkaa koskevien hankkeiden tuloksista tiedottamista vertikaalisesti sidosryhmille voitaisiin parantaa. Arvioijat korostivat entisten oppilaiden OCEANS-yhdistyksen potentiaalista hyötyä ohjelmien markkinoinnin ja niistä tiedottamisen alalla. Tulosten hyödyntämispotentiaali oppilaitoksissa arvioitiin korkeaksi, vaikka arvioijat ottivat jo huomioon oppilaitosten välisen hyödyntämisen korkean asteen.

SUOSITUKSET

Seuraavassa esitetään arvioijien suositukset ( kursivoituina ) sekä komission huomautukset.

Tarpeisiin vastaaminen

10. Sopimukset vastaavat erittäin hyvin korkeakoulutuksen tarpeita, ja vuonna 2006 hyväksytyt yhteis- ja kaksoistutkinnot osoittavat korkeakoulutuksen kyvyn säilyä kehityksen eturintamassa. Näiden toimien toteuttamatta jättäminen EU:n ja Kanadan välisessä sopimuksessa tarkoittaa, ettei sopimuksen potentiaalia ole käytetty täysimääräisesti hyväksi. Näiden näkökohtien täytäntöönpanoa olisi pidettävä ensisijaisena jäljellä olevalla kaudella vuoteen 2013 asti.

Komissio ja sen virkaveljet Kanadassa toteuttivat tarvittavat toimet yhteis- tai kaksoistutkintoon tähtäävien hankkeiden edistämiseksi ja toteuttamiseksi vuoden 2010 kahdenvälisissä ehdotuspyynnöissä. Tämän tuloksena transatlanttisia tutkintoja edistävälle metsäalan kumppanuudelle myönnettiin yksi apuraha.

11. Sopimukset on sovitettu hyvin korkeakoulutuksen tarpeisiin, muttei yhtä hyvin ammatillisen koulutuksen tarpeisiin. Huomiota on kiinnitettävä enemmän siihen, miten sopimuksia voidaan mukauttaa, jotta ne sopisivat paremmin alan tarpeisiin. Pelkästään sopimusten tehokkaampi markkinointi ammatillisen koulutuksen alalla ei riitä varmistamaan kiinnostuksen ja osallistujamäärän kasvua.

Komissio on keskustellut toistuvasti transatlanttisten virkaveljiensä kanssa siitä, miten ammatillisen koulutuksen alan tarpeet voitaisiin ottaa paremmin huomioon vuotuisissa ehdotuspyynnöissä. Keskustelujen perusteella muutamia ammatillisiin oppilaitoksiin liittyviä ohjelmien vaatimuksia on helpotettu.

12. Osallistujat ja ohjelman hallinnoijat pitävät laatua itsestään selvyytenä. Erasmus Mundus -ohjelma on pyrkinyt kehittämään laatua osana ohjelman ”brändiarvoa”, jota osallistujat itse kehittävät ja jonka ne takaavat. Vastaavaa toimintamallia suositellaan myös näiden sopimusten alaisissa hankkeissa etenkin yhteis- ja kaksoistutkintojen kohdalla.

Komissio on samaa mieltä tämän suosituksen sisällöstä, mutta tuo kuitenkin esiin, että se perustuu melko pieneen määrään – ei siis kattavaan otokseen – opiskelijoilta saatua palautetta. Hankkeiden laatu ja niiden tulokset ja tuotokset ovat yleisesti hyvin korkeita. Komissio tarkastelee kuitenkin, miten molempien sopimusten alaisuudessa toteutettujen hankkeiden laatua voitaisiin parantaa entisestään. Ensimmäisenä se varmistaa EACEA:n kautta, että kaikki kahdenvälisiin hankkeisiin osallistuvat kumppanit tuntevat Erasmus Mundus -hankkeiden laadunarvioinnin käsikirjan ja itsearviointivälineen[8] ja hyödyntävät niitä.

Vaikuttavuus

13. Kanadassa ei pystytä käymään koulutuspolitiikkaa koskevaa säännöllistä keskustelua ja kokemustenvaihtoa. Vallanjako liittovaltion ja provinssien välillä saattaa vaikeuttaa Yhdysvaltojen käytäntöä vastaavan käytännön käyttöönottoa, joten toimia olisi lisättävä, jotta yhteisesti kiinnostavia kysymyksiä koskevien säännöllisten tapahtumien tavoite toteutuisi.

Komissio panee tämän suosituksen merkille. Komissio on tutkinut eri kanavien kautta, miten Kanadan kanssa voitaisiin aloittaa tarkoituksenmukainen ja molempia osapuolia hyödyttävä koulutuspoliittinen vuoropuhelu koulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja nuorisoasioiden alalla. Vuoropuhelu on toiminut tähän asti Kanadan valtakunnallisten yhdistysten tasolla korkeakoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja kansainvälisen koulutuksen aloilla. Komissio jatkaa toimia, jotka on kohdistettu erityisesti liittovaltion ja provinssien tasolle Kanadassa.

14. Sopimuksilla on edesautettu EU:n tavoitteita tärkeillä aloilla, mutta edistyminen on ollut odotettua vähäisempää, kun kyse on ollut tilaisuuksien tarjoamisesta koulutuspolitiikkaa koskevalle keskustelulle ja ajatustenvaihdolle ja Kanadassa nuorisoalasta. Nämä molemmat alat olisi otettava strategisiksi painopistealoiksi sopimusten voimassaolon jälkipuoliskolla. Kanadassa olisi päätettävä ripeästi, missä määrin nuorisoalaa pidetään strategisena painopisteenä, joka on pantava täytäntöön nykyisen sopimuksen viimeisinä voimassaolovuosina. Jos toiminta jatkuu edelleen olemattomana, tälle alalle varatut EU:n määrärahat olisi ohjattava ohjelman toisiin osiin, jotteivät ne valuisi hukkaan.

Koulutuspolitiikkaa koskevaa keskustelua ja ajatustenvaihtoa käydään toistaiseksi vähemmän Kanadan kanssa (ks. huomautukset suositukseen (4) ), mutta komissio ja Yhdysvaltojen opetusministeriö ovat järjestäneet jo kaksi koulutuspoliittista foorumia: vuonna 2009 käsiteltiin korkeakoulutuksen uudistamista sekä yliopistojen ja yritysten välistä yhteistyötä, ja vuonna 2010 käsiteltiin korkeakoulutuksen laatua, oppilaitosten ja opettajien kehittämistä ja tulevaisuuden taitoja. Vuodelle 2011 on suunnitteilla uusi foorumi, jossa keskustellaan 2000-luvun opiskelijasta, tutkintokehyksistä ja opiskelijoiden oppimisesta.

Nuorisoalan ja Kanadan osalta komissio ja sen kumppanit Kanadassa ovat ryhtyneet toimeen eri toimien täytäntöön panemiseksi. Tämän viimeaikaisen kehityskulun perusteella varojen uudelleenjako ei vaikuta enää välttämättömältä.

15. EU:n ja Yhdysvaltojen välisen sopimuksen yhteydessä olisi tutkittava, miten koulutuspoliittisten foorumien ja koulutuspolitiikkaa koskevien hankkeiden välisiä yhteyksiä voitaisiin vahvistaa, jotta mahdolliset synergiaedut saadaan hyödynnettyä paremmin ja jotta varmistetaan, että koulutuspolitiikkaa koskevien hankkeiden tulokset otetaan huomioon EU:ssa ja kansallisella tasolla.

Komissio on samaa mieltä tästä suosituksesta ja tutkii konkreettisia tapoja, joilla voidaan lisätä synergiaetuja koulutuspoliittisten foorumien ja koulutuspolitiikkaa koskevien hankkeiden välillä ja tiedottaa näiden molempien tuloksista laajemmin.

16. Osallistumisen hyödyistä on kerrottava laajemmin vähemmän kokeneille ja pienemmille oppilaitoksille etenkin ammatillisen koulutuksen alalla. Markkinointia olisi kohdistettava enemmän näille oppilaitoksille esimerkiksi laatimalla ammatillisen koulutuksen alalle tarkoitettu hyvien käytäntöjen opas. Olisi pohdittava, millainen mekanismi voitaisiin ottaa käyttöön tukemaan sellaisten hankkeiden kehittelyvaihetta, joista ei ole lainkana kokemusta. Lisäksi vuotuisissa ehdotuspyynnöissä voitaisiin asettaa etusijalle tiettyjä aliedustettuina olevia oppilaitoksia, ja toimia olisi toteutettava aliedustettuina olevista oppilaitoksista aiemmin hyväksyttyjen osallistujien tukemiseksi siten, että ne ryhtyvät edistämään osallistumista omilla aloillaan. Ammatillisen koulutuksen alalla olisi pohdittava juuri tälle alalle kohdistetun, ammatillisen koulutuksen alan onnistuneita hankkeita koskevan esitteen laatimista.

Komissio on osittain samaa mieltä tästä suosituksesta . Ammatillisten oppilaitosten osallistumista on pyritty helpottamaan aiemmissa vuotuisissa ehdotuspyynnöissä (ks. huomautukset suositukseen (2) ), joiden valinnoissa annettiin etusija erilaisille oppilaitoksille tai uusille tai aiemmin rahoitusta saamattomille oppilaitoksille.

Komissio tuo kuitenkin esiin, että kaikkia hakijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti, eli tukimekanismeja ei voida suunnata ainoastaan yhdenlaisille hakijoille. EACEA on ottanut käyttöön useita mahdollisten hakijoiden tukivälineitä, kuten monivuotiset ohjelmaoppaat, usein esitetyt kysymykset, hankekäsikirjat ja sähköpostiosoitteet, joihin voidaan lähettää hakuvaiheessa ilmi tulleita kysymyksiä. Lisäksi komissio perusti EVE-verkkosivuston[9], johon on koottu tietoa eurooppalaisista koulutuksen, ammatillisen koulutuksen, kulttuurin ja nuorisoalan hankkeista sekä esimerkkejä etenkin näiden kahden sopimuksen nojalla toteutetuista tuhansista hankkeista ja niiden tuloksista. Tämä hankkeiden tuloksista tiedottamisen ja niiden hyödyntämisen väline on kaikkien käytettävissä, ja vähemmän kokeneet ja pienemmät oppilaitokset voivat käyttää sitä idealähteenä.

17. Neljän vuoden kuluttua [Kanadan kanssa tehdystä] uusitusta sopimuksesta konkreettisia tuloksia on saatu aikaan nuorisoalalla hyvin vähän eikä vauhtiin ole oikein päästy. Tämän alan toimia on painotettava enemmän, jotta ne toteutuisivat.

Komissio on vain osittain samaa mieltä tästä suosituksesta . Hitaan alun jälkeen nuorisoalalla on päästy vauhtiin vuodesta 2009 lähtien. Ks. huomautukset suositukseen (5) .

Tehokkuus

18. Tietotarpeita ja seurantaa koskevat jäsennellyt viestintäprosessit on otettava käyttöön esimerkiksi hyödyntämällä paremmin komission ja EACEA:n välillä pidettäviä yksikköjen välisiä kokouksia.

Komissio on samaa mieltä tästä suosituksesta ja pyrkii järjestämään säännöllisemmin yksikköjen välisiä kokouksia EACEA:n kanssa.

19. Ajantasaisia raportointivälineitä tai ainakin vakiomuotoisia malleja olisi käytettävä enemmän hankekumppanien ja -koordinaattorien tehokkuuden lisäämiseksi ja jotta EACEA saisi kerättyä tehokkaammin tietoa. Olisi suositeltavaa ottaa käyttöön vakiomuotoinen malli opiskelijoiden ja potentiaalisten entisten opiskelijoiden rekisteröimiseksi valinta-ajankohtana.

EACEA on jo aloittanut raportointivälineidensä tarkistamisen. Etenkin uuden www-pohjaisen liikkuvuustietokannan pitäisi olla käyttövalmis vuoden 2012 alkupuolella. Tämän uuden välineen odotetaan parantavan erityisesti nykyisten ja entisten opiskelijoiden jäljittämistä.

20. Euroopan komission (koulutuksen ja kulttuurin pääosaston) ja Belgian ja Luxemburgin Fulbright-toimikunnan välillä olisi otettava käyttöön jäsennellyt säännönmukaiset kokoukset, joissa voitaisiin vaihtaa kvalitatiivisia tietoja Schuman-Fulbright-apurahaohjelmasta ja (mahdollisista) synergiaeduista Yhdysvaltojen kanssa tehdyn sopimuksen alaan kuuluvien muiden toimien kanssa. Komission olisi saatava säännöllisesti etenkin kvalitatiivista tietoa apurahan saajista, kuten heidän maantieteellisestä jakautumisestaan ja oppiaineistaan.

Olisi keskusteltava ja sovittava, missä muodossa apurahan saajia koskevia kvalitatiivisia tietoja toimitetaan koulutuksen ja kulttuurin pääosastolle.

Komissio on samaa mieltä tästä suosituksesta . Konkreettisia toimenpiteitä käynnistetään, jotta Schuman-Fulbright-apurahaohjelmasta saadaan kvalitatiivista tietoa jäsennellysti ja säännöllisesti. Tavoitteena on saada aikaan synergiaetuja Yhdysvaltojen kanssa tehdyn sopimuksen nojalla toteutettujen muiden toimien ja muiden EU:n ohjelmien kanssa.

21. Olisi kehitettävä käytännöllinen ja toteuttamiskelpoinen toimintamalli hankkeiden (todellisten) panosten ja tuotosten seuraamiseksi, jotta kustannustehokkuudesta saadaan näkyvää, ja olisi laadittava yksinkertaiset perusteet kustannustehokkuuden arvioimiseksi kvalitatiivisemmalta kannalta.

Komissio panee tämän suosituksen merkille, mutta painottaa arvioijien toteamusta, jonka mukaan ”on olemassa mainio prima facie esimerkki siitä, ettei sopimusten kustannustehokkuus herätä huolta”. Koska molempiin sopimuksiin ja yksittäisiin hankkeisiin on varattu melko vähän määrärahoja, saattaa todellisuudessa olla paljon kustannustehokkaampaa laatia tällainen käytännöllinen ja toteuttamiskelpoinen toimintamalli suuremman EU:n ohjelman yhteydessä ja soveltaa sitä sitten soveltuvin osin kahdenvälisiin hankkeisiin. On syytä huomauttaa, että EACEA on ottanut käyttöön sekä asiakirjojen tutkimiseen perustuvan että kentällä toteutettavan seurantajärjestelmän arvioidakseen hankkeen täytäntöönpanoa sovituissa työohjelmissa esitettyihin suunnitelmiin verrattuna.

22. Yleisimmät (lainsäädännön) esteet ja sovelletut ratkaisut olisi kartoitettava, ja niistä olisi tiedotettava kaikille uusille hakijoille.

Komissio on samaa mieltä tämän suosituksen perusajatuksesta, mutta tuo esiin julkaisseensa jo vuonna 2008 hyvän käytännön oppaan, jossa tarjotaan käytännön ohjeita ja neuvoja onnistuneen kahdenvälisen hankkeen laatimiseksi ja toteuttamiseksi[10]. Lisäksi vuoden 2007 koulutuspolitiikkaa koskevan hankkeen nimeltä ”Transatlantic Degree Programs (TDP) Inventory project”[11] yhteydessä laadittiin julkaisu, jossa käsiteltiin erityisesti yhteis- ja kaksoistutkintojen kehittämiseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Julkaisua jaettiin maksutta kaikille hankevastaaville ja hankekumppaneille Berliinissä lokakuussa 2010 järjestetyssä hankejohtajien kokouksessa. Komissio pohtii, miten saatavilla olevaa tietoa olisi paras täydentää ja vahvistaa ja miten sitä voitaisiin jakaa mahdollisimman laajalti asiasta kiinnostuneille.

Kestävyys

23. Säilytetään osallistuvien oppilaitosten oman investoinnin periaate, jotta asianosaisten osapuolten sitoutuminen säilyy rahoituksen aikana ja myös sen jälkeen.

Komissiolla ei ole aikomusta muuttaa tätä periaatetta.

24. Kannustetaan lisäämään kumppanien osallistumista ja investointeja koulutusalan ulkopuolella.

Ohjelmien alkamisesta lähtien komissio on kannustanut perustamaan koulutuksen alan ja ammatillisen koulutuksen alan järjestöjen ja työelämän välisten suhteiden parantamiseksi yhteenliittymiä esimerkiksi yritysten, ammattiliittojen, teollisuus- ja yritysryhmien, kansalaisjärjestöjen, julkaisijoiden, valtionhallinnon, kauppakamarien ja tutkimuslaitosten kaltaisten toimijoiden ottamiseksi mukaan hanketyöhön. Nämä organisaatiot voivat järjestää muun muassa työharjoittelua, tarjota ammatillisia neuvoja ja asiantuntemusta sekä auttaa hanketta saamaan valtakunnallista ja kansainvälistä näkyvyyttä, jota se tarvitsee menestyäkseen myös rahoituksen päätyttyä.

25. On luotava mahdollisuus innovatiivisille ”jatkohakemuksille” korkeatasoisten liikkuvuushankkeiden lisäksi, ja tähän on liitettävä vaatimus uusien kumppanien osallistumisesta. Uudet kumppanit voisivat olla esimerkiksi harvemmin sopimuksen alaiseen toimintaan osallistuvista maista.

Komissio panee tämän suosituksen merkille, mutta se ei toteuta tältä osin jatkotoimia, koska sekä Yhdysvaltojen että Kanadan viranomaiset peruivat kahdenväliset ehdotuspyynnöt.

Markkinointi, tiedottaminen ja hyödyntäminen

26. Sopimusten asemaa EU:ssa olisi vahvistettava, jotta päästäisiin samaan tunnettuusasemaan kuin ATLANTIS Yhdysvalloissa. Komission olisi edistettävä sopimuksen alaisen toiminnan markkinointia esimerkiksi tukemalla hankekoordinaattoreiden arvostetuille sidosryhmille esittämiä kutsuja osallistua niiden toimintaan.

EU:n ja Kanadan välinen ohjelma hyötyisi tunnettuuden lisäämisestä, jolla pyritään lisäämään ohjelman ulottuvuutta ja sen potentiaalia synnyttää laajempia vaikutuksia. Tämän onnistuminen edellyttää lisää innovatiivisia toimia, ja ATLANTIS-nimen kaltaisen nimen käyttöön ottaminen markkinoinnin ja näkyvyyden lisäämisen edistämiseksi on suositeltavaa (esim. MAPLE – Mobility for transatlantic Promotion of Learning Exchanges tai CHAMPLAIN – Collaboration for Higher transatlantic Mobility Promotion, Learning And International Networks). Lisäksi on suositeltavaa, että OCEANS-verkostolta pyydetään nimiehdotuksia, mahdollisesti pienimuotoisen kilpailun kautta.

Vaikka komissio tunnustaa, että sopimusten markkinointia EU:ssa olisi tarpeen lisätä, se ei toteuta jatkotoimia tämän suosituksen suhteen, koska Yhdysvaltojen ja Kanadan viranomaiset peruivat kahdenväliset ehdotuspyynnöt.

27. Hankekoordinaattorien välikertomukseen olisi sisällytettävä luonnos tiedotussuunnitelmasta. Koulutuspolitiikkaa koskevien hankkeiden yhteydessä tiedotussuunnitelma olisi laadittava hankkeen alussa lehdistötiedotteita hyödyntäen. Tiedotuksen kohteeksi olisi valittava valtion vikamiehiä ja muita hankkeita. Tiedottamista tai näkyvyyden lisäämistä koskevaa suunnitelmaa voitaisiin vaatia jo hakemuksessa.

Komissio pohtii yhdessä EACEA:n kanssa, miten hankkeisiin ja niiden tuloksiin ja tuotoksiin liittyvä viestintä, tiedottaminen ja näkyvyyden lisääminen asianosaisille sidosryhmille voidaan toteuttaa parhaiten.

28. Keskitason ja korkean tason sidosryhmät (asianosaisten maiden yliopistojen tai ammatillisten oppilaitosten kansalliset järjestöt, kansainväliset organisaatiot, ministeriöt ja muut asianosaiset sidosryhmät) olisi otettava tiiviimmin mukaan koulutuspolitiikkaa koskeviin hankkeisiin, ja niille olisi tiedotettava vähintään hankkeiden alkamisesta, edistymisestä ja tuloksista.

Pakollisten kestävyyttä ja tiedottamista koskevien strategioiden ohella komissio on jo kannustanut koulutuspolitiikka koskevien hankkeiden vetäjiä ottamaan asianosaiset sidosryhmät mukaan hankekumppaneina ja kehottanut niitä tiedottamaan tuloksista järjestelmällisesti näille organisaatioille ja elimille.

29. OCEANS-verkostossa piilee paljon potentiaalia, jota voitaisiin hyödyntää sopimusten markkinoinnissa ja niistä tiedottamisessa. Euroopan komission sekä Yhdysvaltojen ja Kanadan liittovaltion viranomaisten olisi kannustettava verkostoa aktiivisesti tähän rooliin ja tuettava sitä.

Komissio panee tämän suosituksen merkille.

30. Hankejohtajien kokous on ainoa suurempi tilaisuus, johon osallistujat voivat kokoontua vaihtamaan näkemyksiä. Se on tärkeää säilyttää.

Komissio on täysin samaa mieltä tästä suosituksesta . Koska lähitulevaisuudessa ei kuitenkaan valita uusia kahdenvälisiä hankkeita, tarve kokouksen järjestämiseen on vähentynyt.

31. Tulosten hyödyntämistä oppilaitosten välillä on edistettävä tarjoamalla www-pohjainen väline, jossa annetaan vastauksia monen oppilaitoksen välisestä yhteistyöstä esitettyihin kysymyksiin. Tällaisen välineen avulla kiinnostuneiden osapuolien ja uusien hakijoiden pitäisi pystyä ottamaan opiksi rahoitushakuun ja hankkeiden toteutukseen liittyvistä entisten osallistujien kokemuksista, ja sen avulla pitäisi pystyä myös tiedottamaan tuloksista ja tuotoksista.

Ks. huomautukset suosituksiin (2) ja (13) .

PÄÄTELMÄT

Komissio on samaa mieltä arvioijien esittämästä kokonaisarviosta, jonka mukaan sopimukset vastaavat erittäin hyvin tarpeita ja täyttävät laajemmat ja yksityiskohtaisemmat tavoitteensa, etenkin kun on kyse EU:n aseman vahvistamisesta maailmassa ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 165 ja 166 artiklassa määrätyistä tavoitteista.

Sopimukset eivät ole merkittävällä tavalla päällekkäisiä tai ristiriitaisia erilaisten asiaan liittyvien EU:n aloitteiden kanssa, ja niistä aiheutuu merkittävää konkreettista hyötyä opiskelijoille, opetushenkilöstölle ja oppilaitoksille. Sidosryhmien ilmaisema kiinnostus sopimuksia kohtaan kasvaa tasaisesti, ja hakemusten määrä lisääntyi merkittävästi sekä vuonna 2009 että vuonna 2010. Valtaosa toiminnasta olisi jäänyt toteutumatta, ellei rahoitusta olisi saatu sekä EU:lta että Yhdysvalloilta ja Kanadalta.

Koska sopimukset ovat verrattain kustannustehokkaita kahdenvälisen rahoituksen ansiosta, mistä aiheutuu merkittävää strategista lisäarvoa, ne ovat malleja muille teollistuneille ja vauraille maille.

Edellä todetun vuoksi komission mielestä on valitettavaa, että molempien sopimusten nojalla toteutetut keskeiset yhteistyötoimet päättyvät äkillisesti.

Arvioijat tekivät monia ehdotuksia parantaakseen ohjelmien tiettyjä näkökohtia. Suuria puutteita ei kuitenkaan löytynyt. Komissio on jo toteuttanut toimia joidenkin ehdotusten osalta, ja se harkitsee muita toimia edellä kuvatulla tavalla.

[1] Neuvoston päätös 2006/910/EY (EUVL L 346, 9.12.2006, s. 33 ) .

[2] Neuvoston päätös 2006/964/EY (EUVL L 397, 30.12.2006, s. 14 ) .

[3] Nuorisoasiat sisältyvät vain EU:n ja Kanadan väliseen sopimukseen.

[4] www.oceans-network.eu.

[5] EU:n ja Yhdysvaltojen välinen sopimus: http://ec.europa.eu/education/eu-usa/doc1901_en.htm.

EU:n ja Kanadan välinen sopimus: http://ec.europa.eu/education/eu-canada/doc1688_en.htm.

[6] Sopimuksen myöhäisen hyväksymisajankohdan vuoksi vuonna 2006 ei julkaistu EU:n ja Kanadan väliseen ohjelmaan liittyviä ehdotuspyyntöjä.

[7] Lukuun ottamatta vuotta 2006, jolloin EU:n osarahoituksen määrä oli 260 000 euroa.

[8] Saatavilla maksutta osoitteessa http://www.emqa.eu.

[9] http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/eve/index_en.htm.

[10] http://ec.europa.eu/education/external-relation-programmes/doc1949_en.htm.

[11] http://www.tdp-project.de.