Johdanto

Liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys, jäljempänä ’MIFF’, antaa tiedot IPAn kokonaismäärärahojen ohjeellisesta jakautumisesta, jota koskevan ehdotuksen komissio tekee IPA-asetuksen (EY) N:o 1085/2006 5 artiklan mukaisesti. Se toimii linkkinä laajentumispaketin poliittisen kehyksen ja talousarvioprosessin välillä. MIFF:n mukainen määrärahojen ohjeellinen jakautuminen otetaan huomioon kutakin edunsaajamaata ja kutakin useita edunsaajia kattavaa ohjelmaa varten laadituissa monivuotisissa ohjeellisissa suunnitteluasiakirjoissa, joiden perusteella liittymistä valmistelevaa tukea annetaan.

MIFF perustuu kolmivuotiseen ohjelmasuunnitteluun. Tavallisesti vuosien n, n + 1 ja n + 2 MIFF esitetään vuoden n – 2 viimeisen neljänneksen aikana osana laajentumispakettia. Se sisältää ehdotuksen paketin poliittisten painopisteiden mukaisten toimien rahoittamiseksi rahoituskehyksen huomioon ottaen. Koska vuosi 2013 on IPAn viimeinen rahoitusvuosi, MIFF kattaa ainoastaan voimassa olevan monivuotisen rahoituskehyksen kahdelle viimeiselle vuodelle eli vuosille 2012 ja 2013 kaavaillut muutokset. Rahoituskehyksessä esitetään liittymistä valmistelevaa tukea varten osoitettujen määrärahojen jakautuminen maittain ja osa-alueittain. Se sisältää myös useita edunsaajia kattavien ohjelmien määrärahat sekä tukimenot.

Edellisvuosien tapaan MIFF perustuu asianomaisten maiden tämänhetkiseen asemaan. Tässä vaiheessa se ei siis rajoita päätöksiä, joita neuvosto mahdollisesti tekee laajentumispaketin yhteydessä annettujen lausuntojen perusteella, eikä vaikuta ehdokasmaan todennäköiseen liittymispäivään. Montenegron asema muuttui joulukuussa 2010, jolloin siitä tuli ehdokasmaa[1]. Rahoituskehyksessä otetaan huomioon tämä muutos sekä Kroatian arvioitu liittymispäivämäärä (1.7.2013). Jos nykyiseen MIFF:ään tarvitsee tehdä merkittäviä muutoksia ennen seuraavaa, syksyllä 2012 tehtävää vuotuista tarkistusta, komissio julkaisee muutetun version asianomaisena ajankohtana.

Liittymistä edeltävän vaiheen yleiset poliittiset painopisteet vahvistetaan liittymiskumppanuuksissa ja Eurooppa-kumppanuuksissa sekä Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain esitettävään laajentumispakettiin sisältyvissä vuotuisissa edistymiskertomuksissa ja laajentumisstrategiassa.

Strateginen rahoitussuunnittelu

VAROJEN JAKAUTUMINEN MAITTAIN

Vuoden 2007 määrärahoja jaettaessa lähtökohtana oli komission antama sitoumus siitä, että kaikki edunsaajamaat saisivat vuonna 2007 vähintään yhtä paljon tukea kuin vuonna 2006. Lisäksi varmistettiin, että Bosnia ja Hertsegovina sekä Albania saisivat tukea vähintään vuosina 2004–2006 saamansa rahoituksen vuotuista keskiarvoa vastaavan määrän. Tämä oli tarpeen, koska näiden maiden saama tuki keskitettiin etupainotteisesti vuoteen 2004.

Vuodesta 2008 lähtien laskelmat perustuvat asukasta kohti ilmaistuihin määriin, joita on aikaisemmin käytetty ilmaisemaan tuen tarvetta ja sen vaikutuksia. Tämän perusteella kunkin Länsi-Balkanin mahdollisen ehdokasmaan asukasta kohti laskettu tukimäärä kasvoi nykyisen rahoituskehyksen aikana niin, että se ylittää CARDS-ohjelmasta vuosina 2004–2006 maksetun tuen asukasta kohti lasketun keskiarvon, joka oli 23 euroa (vuoden 2004 hintoina). Määrärahojen jakautumista maittain on noudatettu, paitsi Kosovon[2] tapauksessa, jonka IPA-rahoitusta on lisätty. Vuonna 2008 budjettivallan käyttäjä myönsi 60 miljoonaa euroa osana laajempaa hanketta, jonka tarkoituksena oli osoittaa lisävaroja Kosovon vakauden ja kehityksen tukemiseen. Kosovolle osoitettiin lisäksi 60 miljoonaa euroa käyttämättömistä makrotaloudellisen avun määrärahoista. Vuonna 2009 sidottiin vielä 40 miljoonaa euroa heinäkuussa 2008 järjestetyn avunantajien konferenssin tuloksena.

Ehdokasmaan asemassa oleville Kroatialle ja entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle myönnetään tukea yli 30 euroa asukasta kohti (vuoden 2004 hintoina). Kroatian saama tuki säilyy tällä tasolla koko kauden ajan. Kroatian todennäköisen liittymispäivän (1.7.2013) huomioon ottaen maalle alun perin varatut IPA-määrärahat on tarkoitus puolittaa lukuun ottamatta maaseudun kehittämisvaroja, joiden määrä pidetään vuodelle 2013 alun perin osoitetun suuruisina. Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 29 kohdan mukaisesti komissio tekee ehdotuksen vuoden 2013 rahoituskehyksen tarkistamiseksi heti, kun liittymissopimus on allekirjoitettu. Entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle osoitettu asukasta kohti laskettu tuki kasvaa myös jatkossa, jotta se vastaisi vähimmäisrahoitusta, joka tarvitaan riittävän hallintokapasiteetin luomiseksi maan koosta riippumatta.

Montenegro saa tukea asukasta kohti laskettuna enemmän kuin muut mahdolliset ehdokasmaat. Määrä vastaa vähimmäisrahoitusta, joka tarvitaan riittävän hallintokapasiteetin luomiseksi maan koosta riippumatta.

Turkin saama tuki asukasta kohti laskettuna kasvaa vuosina 2007–2013 asteittain maan kokoon ja tuen hyödyntämiskykyyn suhteutettuna.

Islanti eroaa muista ehdokasmaista siinä, että sen lainsäädäntö on Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ansiosta jo pitkälti yhtenäinen EU:n lainsäädännön kanssa ja koska sen taloudellinen ja sosiaalinen kehitystaso on korkea. Tästä syystä sovittiin, että maalle myönnetään tukea yksinomaan IPAn osa-alueella I komission hallinnoimana. Rahoitusta myönnetään vuodesta 2011 alkaen kolmeksi vuodeksi.

VAROJEN JAKAUTUMINEN OSA-ALUEITTAIN

IPA-tukea myönnetään viidellä osa-alueella: I – siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen, II – rajat ylittävä yhteistyö, III – aluekehitys, IV – henkilövoimavarojen kehittäminen ja V – maaseudun kehittäminen.

Osa-alue I (siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen) kattaa kaikki instituutioiden kehittämistoimet ja unionin säännöstöön liittyvät investoinnit. Varoilla edunsaajamaita autetaan kehittämään hallinnon ja oikeuslaitoksen valmiuksia sekä tuetaan prioriteettijärjestyksessä sellaisia yhteistyötoimia, jotka eivät nimenomaisesti kuulu muihin osa-alueisiin.

Osa-alueella II (rajat ylittävä yhteistyö) tuetaan edunsaajamaiden keskinäistä sekä niiden ja EU:n jäsenvaltioiden välistä rajat ylittävää toimintaa. Se kattaa myös IPAn edunsaajamaiden osallistumisen Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kansainvälisiin yhteistyöohjelmiin sekä eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen (ENPI) alaisiin merialueita koskeviin ohjelmiin tarpeen mukaan.

Osa-alueista III–V myönnetään tukea ainoastaan ehdokasmaille. Tarkoituksena on valmentaa niitä rakenne-, koheesio- ja maaseuturahastojen ohjelmasuunnitteluun, täytäntöönpanoon ja hallinnointiin liittymisestä alkaen yhdenmukaistamalla kyseisten rahastojen täytäntöönpanomenetelmiä niin pitkälti kuin se on ulkomaanavun sääntöjen puitteissa mahdollista. Osa-alueessa III (aluekehitys) esikuvina ovat EAKR ja koheesiorahasto, joita jäljitellään mahdollisimman tarkkaan. Osa-alue IV (henkilövoimavarojen kehittäminen) puolestaan valmistaa ehdokasmaita Euroopan sosiaalirahaston käyttöön Euroopan työllisyysstrategian mukaisesti. Osa-alueen V (maaseudun kehittäminen) tarkoituksena on auttaa ehdokasmaita valmistautumaan EU:n maaseudunkehittämisohjelmien toteuttamiseen liittymisen jälkeen. Tämän liittymistä valmistelevan tuen myöntämisessä käytetään sen vuoksi järjestelmiä, jotka vastaavat mahdollisimman tarkkaan liittymisen jälkeen vaadittavia järjestelmiä.

Päätettäessä siitä, miten määrärahat jaetaan eri osa-alueiden kesken, on otettu huomioon osa-alueiden III–V täytäntöönpanoa varten tarvittavien hajautettujen hallintojärjestelmien toimintavalmius nykyisissä ehdokasmaissa sekä tarve osa-alueen II rahoitukseen, joka liittyy jäsenvaltioiden kanssa tehtävään rajat ylittävään yhteistyöhön ja jonka määrän on vastattava otsakkeesta 1 b myönnettävää vastaavaa EAKR:n rahoitusta.

MUUT MÄÄRÄRAHAT

Tukimenot

Tukimenoihin varatuilla määrärahoilla katetaan hallintomenot, jotka liittyvät suoraan IPAn täytäntöönpanoon.

Useita edunsaajia kattavien ohjelmien määrärahat

Osa-alueeseen I kuuluvien useita edunsaajia kattavien ohjelmien tarkoituksena on täydentää kansallisia ohjelmia ja lujittaa monenvälisiä suhteita Länsi-Balkanilla ja Turkissa. Strategiassa keskitytään aloihin, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä Euroopan yhdentymiselle ja vakaudelle alueella, ja asioihin, joissa maiden on syytä tehdä yhteistyötä. Määrärahoista rahoitetaan ohjelmia, joilla on alueellista vaikutusta ja/tai joissa on mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja, jos ne toteutetaan horisontaalisesti useammassa edunsaajamaassa.

Useita edunsaajia kattavista ohjelmista tuetaan muun muassa julkishallinnon alueellista koulua, Keski-Euroopan vapaakauppasopimusta (CEFTA), alueellista yhteistyöneuvostoa, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa, Erasmus-apurahoja ja korkea-asteen koulutusta. Niistä tuetaan myös kansalaisyhteiskuntavälinettä, jota rahoitetaan niin kansallista ohjelmista kuin useita edunsaajia kattavista, IPA-varoin rahoitettavista ohjelmista. Instituutioiden kehittämistä Länsi-Balkanilla, Turkissa ja Islannissa tuetaan teknisen avun ohjelmasta (TAIEX), ja määrärahoja osoitetaan alue- ja maaohjelmien tarkastuksiin ja arviointeihin sekä tiedotus- ja viestintätoimiin. Pk-yrityksiin, energiatehokkuuteen ja infrastruktuurin kehittämiseen tarvittavia investointeja tuetaan läheisessä yhteistyössä Euroopan investointipankin ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa, ja näihin tarkoituksiin myönnettävien varojen osuus alueellisista ja horisontaalisista määrärahoista on jatkossakin huomattava. Tuki koordinoidaan vuoden 2009 lopussa perustetun Länsi-Balkanin investointikehyksen avulla. Sen tarkoituksena on tehostaa Länsi-Balkanilla aktiivisesti toimivien rahoittajien ja kansainvälisten rahoituslaitosten toiminnan koordinointia ja niiden välistä yhteistyötä. Vuodesta 2010 alkaen myös osa osa-alueesta II (maiden osallistuminen EAKR:n Välimeren aluetta ja Kaakkois-Eurooppaa koskeviin valtioiden välisiin ohjelmiin) toteutetaan täytäntöönpanon helpottamiseksi usean edunsaajan ohjelmina.

Numerotiedot

Jäljempänä olevassa taulukossa on annettu tiedot tukimääristä käypiin hintoihin euroina . Määrärahojen jakautuminen esitetään maittain ja osa-alueittain, ja lisäksi annetaan tiedot useita edunsaajia kattavia ohjelmiin ja tukimenoihin varatuista määrärahoista. Taulukkoon on otettu edellisvuosien lopulliset sidotut määrät sekä vuoden 2011 päivitetyt määrät vertailun helpottamiseksi.

Tarkistettu monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys: liittymistä valmistelevan tukivälineen vuosien 2012 ja 2013 kokonaismäärärahojen jakautuminen maittain ja osa-alueittain

Osa-alue | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 |

Ehdokasmaat |

KROATIA |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 49 611 775 | 45 374 274 | 45 601 430 | 39 483 458 | 39 959 128 | 39 969 161 | 19 256 943 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 9 688 225 | 14 725 726 | 15 898 570 | 15 601 136 | 15 869 158 | 16 442 542 | 8 499 192 |

Aluekehitys | 45 050 000 | 47 600 000 | 49 700 000 | 56 800 000 | 58 200 000 | 57 578 127 | 31 000 000 |

Henkilövoimavarojen kehittäminen | 11 377 000 | 12 700 000 | 14 200 000 | 15 700 000 | 16 000 000 | 16 040 000 | 9 000 000 |

Maaseudun kehittäminen | 25 500 000 | 25 600 000 | 25 800 000 | 26 000 000 | 26 500 000 | 26 151 182 | 27 700 000 |

YHTEENSÄ | 141 227 000 | 146 000 000 | 15 ,200 000 | 153 584 594 | 156 528 286 | 156 181 012 | 95 456 135[3] |

ENTINEN JUGOSLAVIAN TASAVALTA MAKEDONIA |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 41 641 613 | 41 122 001 | 39 310 500 | 36 917 068 | 28 803 410 | 27 209 161 | 27 941 228 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 4 158 387 | 4 077 999 | 4 371 501 | 4 467 526 | 5 124 876 | 5 033 373 | 5 243 041 |

Aluekehitys | 7 400 000 | 12 300 000 | 20 800 000 | 29 400 000 | 39 300 000 | 41 038 532 | 51 800 000 |

Henkilövoimavarojen kehittäminen | 3 200 000 | 6 000 000 | 7 100 000 | 8 400 000 | 8 800 000 | 10 380 000 | 11 200 000 |

Maaseudun kehittäminen | 2 100 000 | 6 700 000 | 10 200 000 | 12 500 000 | 16 000 000 | 18 221 815 | 21 028 000 |

YHTEENSÄ | 58 500 000 | 70 200 000 | 81 782 001 | 91 684 594 | 98 028 286 | 101 882 881 | 117 212 269 |

Osa-alue | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 |

ISLANTI |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 12 000 000 | 12 000 000 | 6 000 000 |

YHTEENSÄ | 12 000 000 | 12 000 000 | 6 000 000 |

MONTENEGRO |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 27 490 504 | 28 112 552 | 29 832 179[4] | 29 838 823 | 29 843 599 | 16 346 471 | 5 238 958 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 3 909 496 | 4 487 448 | 4 667 821 | 3 682 690 | 4 310 344 | 4 588 551 | 4 418 687 |

Aluekehitys | 8 000 000 | 15 200 000 |

Henkilövoimavarojen kehittäminen | 2 800 000 | 2 957 077 |

Maaseudun kehittäminen | 3 300 000 | 7 600 000 |

YHTEENSÄ | 31 400 000 | 32 600 000 | 34 500 000 | 33 521 513 | 34 153 943 | 35 035 022 | 35 414 722 |

TURKKI |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 256 702 720 | 256 125 297 | 239 550 810 | 217 809 826 | 231 268 023 | 227 499 161 | 246 281 891 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 2 097 280 | 2 874 709 | 3 049 190 | 3 090 174 | 5 131 977 | 2 174 617 | 2 218 109 |

Aluekehitys | 167 500 000 | 173 800 000 | 182 700 000 | 238 100 000 | 293 400 000 | 356 836 341 | 378 000 000 |

Henkilövoimavarojen kehittäminen | 50 200 000 | 52 900 000 | 55 600 000 | 63 400 000 | 77 600 000 | 83 930 000 | 96 000 000 |

Maaseudun kehittäminen | 20 700 000 | 53 000 000 | 85 500 000 | 131 300 000 | 172 500 000 | 189 785 003 | 213 000 000 |

YHTEENSÄ | 497 200 000 | 538 700 006 | 566 400 000 | 653 700 000 | 779 900 000 | 860 225 122 | 935 500 000 |

Mahdolliset ehdokasmaat |

ALBANIA |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 54 318 790 | 65 237 756[5] | 71 360 000 | 84 200 000[6] | 84 301 650 | 84 290 995 | 87 446 037 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 6 681 210 | 8 582 244 | 9 822 921 | 9 973 173 | 10 126 636 | 10 283 169 | 10 666 232 |

YHTEENSÄ | 61 000 000 | 73 820 000 | 81 182 921 | 94 173 173 | 94 428 286 | 94 574 164 | 98 112 269 |

BOSNIA JA HERTSEGOVINA |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 58 136 394 | 69 854 783 | 83 900 000 | 100 688 099 | 102 681 861 | 102 670 995 | 106 870 228 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 3 963 606 | 4 945 217 | 5 207 746 | 4 696 495 | 4 746 425 | 5 197 353 | 4 942 041 |

YHTEENSÄ | 62 100 000 | 74 800 000 | 89 107 746 | 105 384 594 | 107 428 286 | 107 868 348 | 111 812 269 |

SERBIA |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 181 496 352 | 179 441 314 | 182 551 643 | 186 206 679 | 190 556 810 | 190 000 995 | 203 101 005 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 8 203 648 | 11 458 686 | 12 248 357 | 11 751 753 | 11 322 790 | 12 097 244 | 11 630 694 |

YHTEENSÄ | 189 700 000 | 190 900 000 | 194 800 000 | 197 958 432 | 201 879 600 | 202 098 239 | 214 731 699 |

KOSOVO |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 68 300 000 | 184 700 000 | 106 100 000 | 66 100 000 | 66 900 000 | 65 870 995 | 70 712 269 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 0 | 0 | 0 | 1 200 000 | 1 800 000 | 2 929 148 | 2 987 731 |

YHTEENSÄ | 68 300 000 | 184 700 000 | 106 100 000 | 67 300 000 | 68 700 000 | 68 800 143 | 73 700 000 |

Osa-alue | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 |

MAAOHJELMAT YHTEENSÄ |

1 109 427 000 | 1 311 720 006 | 1 305 072 668 | 1 397 306 900 | 1 553 046 687 | 1 638 664 931 | 1 687 939 363 |

USEAN EDUNSAAJAN OHJELMAT |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 129 571 000[7] | 137 736 644[8] | 188 867 536[9] | 141 706 551[10] | 186 269 100 | 176 246 613 | 177 845 477 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 0 | 0 | 0 | 4 921 679 | 5 293 313 | 5 672 378 | 6 059 026 |

TUKIMENOT |

44 793 000 | 51 950 000 | 47 648 000 | 47 393 000 | 52 183 900 | 55 410 600 | 84 500 000 |

KAIKKI YHTEENSÄ |

1 263 200 000 | 1 501 406 650 | 1 541 588 204 | 1 591 328 130 | 1 796 793 000 | 1 875 994 522 | 1 956 343 866 |

Määrät on ilmoitettu euroina käypiin hintoihin.

[1] Osa-alueiden III–V avaaminen Montenegrolle edellyttää, että neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyvät komission ehdottaman muutoksen asetukseen (EY) N:o 1085/2006 (KOM(2011) 446, 20.7.2011).

[2] YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/99 määritelmän mukaan.

[3] 50 % osa-alueiden I–IV alustavasta määrärahasta vuodelle 2013 ja 100 % osa-alueen V alustavasta määrärahasta vuodelle 2013.

[4] Sisältää 1,2 miljoonaa euroa aiemmista ohjelmista saatuja lisävaroja.

[5] Sisältää 3,12 miljoonaa euroa aiemmista ohjelmista saatuja lisävaroja.

[6] Sisältää 1,5 miljoonaa euroa aiemmista ohjelmista saatuja lisävaroja.

[7] Sisältää 20,6 miljoonaa euroa aiemmista ohjelmista saatuja lisävaroja.

[8] Sisältää 2,0 miljoonaa euroa aiemmista ohjelmista saatuja lisävaroja.

[9] Sisältää 22,8 miljoonaa euroa aiemmista ohjelmista saatuja lisävaroja.

[10] Sisältää 29 miljoonan euron vähennyksen elintarviketurvaa koskevaa rahoitusvälinettä varten. Se maksetaan takaisin vuosina 2011 (14 milj. euroa), 2012 (6 milj. euroa) ja 2013 (9 milj. euroa). Näinä vuosina takaisin maksettavat varat osoitetaan Islannille. Luku sisältää myös 2,7 miljoonaa euroa aiemmista ohjelmista saatuja lisävaroja.