[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 4.5.2011

KOM(2011) 242 lopullinen

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

yritystoiminnan rakennetilastoja koskevan neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 58/97 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 295/2008 (uudelleenlaadittu), jolla kumottiin ja korvattiin asetus (EY) N:o 58/97, täytäntöönpanosta

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

yritystoiminnan rakennetilastoja koskevan neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 58/97 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 295/2008 (uudelleenlaadittu), jolla kumottiin ja korvattiin asetus (EY) N:o 58/97, täytäntöönpanosta

SISÄLLYSLUETTELO

1. JOHDANTO 3

2. SÄÄNTELYYN LIITTYVÄ KEHITYS 3

3. YRITYSTOIMINNAN RAKENNETILASTOTIETOJEN SAATAVUUS JA LAATU 4

3.1. Keskeiset tietokokonaisuudet 4

3.2. Tietokokonaisuuksien ajantasaisuus, saatavuus ja relevanssi 5

3.3. Salassapitosäännöt ja niiden täytäntöönpano 8

3.4. Tarkkuus 8

3.5. Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus 9

4. YRITYSTOIMINNAN RAKENNETILASTOISTA ANNETUN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN 9

5. YRITYKSILLE AIHEUTUVA RASITE JA TOIMET SEN KEVENTÄMISEKSI 9

5.1. Johdanto 9

5.2. Toimet rasitteen vähentämiseksi 9

6. JATKOTOIMET 9

JOHDANTO

Neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 58/97 (jäljempänä ”asetus N:o 58/97” tai ”YRT-asetus”) tarkoituksena on sen 1 artiklan mukaisesti määrittää yhteinen järjestelmä yhteisössä toimivien yritysten rakennetta, toimintoja, kilpailukykyä ja tuloksia koskevien yhteisön tilastojen keräämiselle, laatimiselle, toimittamiselle ja arvioinnille. YRT-asetuksessa vahvistetaan ne normit, vaatimukset ja määritelmät, joita tarvitaan vertailukelpoisten yhteisön tilastojen tuottamiseksi.

Tässä kertomuksessa käsitellään asetuksen N:o 58/97 täytäntöönpanoa. On huomattava, että asetus N:o 58/97 kumottiin ja korvattiin yritystoiminnan rakennetilastoista annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 295/2008 (uudelleenlaadittu), jäljempänä ”asetus N:o 295/2008”.

Kertomus on laadittu osittain asetuksen N:o 58/97 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti viitevuoden 2007 lopullisten tietojen osalta ja osittain asetuksen N:o 295/2008 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti viitevuoden 2008 alustavien tietojen osalta.

Syynä kertomuksen laatimiseen osittain kahden eri asetuksen mukaisesti oli se, että ensimmäiset täydelliset tietokokonaisuudet, jotka kattavat asetuksen N:o 295/2008 kaikki liitteet viitevuoden 2008 osalta, validoidaan vasta vuoden 2011 alkupuolella, mikä on liian myöhäistä selvityksen esittämiseksi asetuksessa N:o 295/2008 vahvistettuun määräaikaan mennessä.

Kertomuksen yleisenä tarkoituksena on antaa tietoja toimista, joilla Euroopan komissio pyrkii varmistamaan, että käyttäjille tarjotaan laadukkaita eurooppalaisia yritystoiminnan rakennetilastoja, sekä siitä, miten ja missä laajuudessa kukin jäsenvaltio on pannut YRT-asetuksen täytäntöön. Lisäksi siinä annetaan tietoja yrityksille aiheutuvista rasitteista ja jäsenvaltioiden toteuttamista toimenpiteistä niiden vähentämiseksi.

SÄÄNTELYYN LIITTYVÄ KEHITYS

Edellinen kertomus annettiin vuonna 2007, ja vuonna 2008 YRT-asetus kumottiin 11. maaliskuuta 2008 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 295/2008. Koska asetukseen N:o 58/97 oli aikaisemmin tehty lukuisia muutoksia ja siihen oli tarpeen tehdä uusia muutoksia, säädös laadittiin uudelleen selkeyden vuoksi.

Asetuksen päätarkoituksena oli vastata varsinkin palveluja koskevien tilastotietojen lisääntyvään tarpeeseen sekä mahdollisuuksien mukaan yksinkertaistaa tietovaatimuksia ja vähentää vaadittavien tietojen määrää.

Asetukseen N:o 295/2008 lisättiin kaksi liitettä (liite VIII, liike-elämän palveluita koskevat rakennetilastot, ja liite IX, yritysdemografiaa koskevat rakennetilastot), ja palvelualaa koskevia tietovaatimuksia lisättiin.

Mukaan otettiin lisäksi joustava moduuli yritysten ominaisuustietoja koskevaa tiettyä ja rajattua tilapäistä tiedonkeruuta varten. Uudelleenlaaditun YRT-asetuksen joustavaa moduulia päätettiin käyttää ensimmäisen kerran rahoituksen saantia koskevien tietojen keruussa. Tiedonkeruun tulokset saataneen käyttöön vuoden 2011 aikana.

Lisäksi säännöksiä yksinkertaistettiin joiltakin osin: eräitä pakollisia ja valinnaisia muuttujia poistettiin, ja joidenkin muuttujien kohdalla siirryttiin vuotuisesta tietojenkeruusta määrävuosittaiseen keruuseen.

Tämä kertomus kattaa asetuksen N:o 58/97 seitsemän liitettä, jotka sisältyvät saman nimisinä myös asetukseen N:o 295/2008.

Liite I Vuosittaisten rakennetilastojen yleinen moduuli

Liite II Teollisuuden rakennetilastot

Liite III Kaupan rakennetilastot

Liite IV Rakentamisen rakennetilastot

Liite V Vakuutusalan rakennetilastot

Liite VI Luottolaitoksia koskevat rakennetilastot

Liite VII Eläkerahastoja koskevat rakennetilastot

Asetuksen N:o 58/97 12 artiklan (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 295/2008 11 artiklan) mukaisesti yritystoiminnan rakennetilastojen laadun arviointiperusteista säädetään komission asetuksessa (EY) N:o 1618/1999 (komission asetuksessa (EU) N:o 275/2010).

YRITYSTOIMINNAN RAKENNETILASTOTIETOJEN SAATAVUUS JA LAATU

Keskeiset tietokokonaisuudet

Yritystoiminnan rakennetta koskevat tilastotiedot antavat kattavan kuvan eurooppalaisen yritystoiminnan rakenteesta, kehityksestä ja piirteistä sen eri toimintamuodoissa. Laajasti ottaen tiedot kattavat kaikki markkinatoiminnot paitsi maatalouden ja henkilökohtaiset palvelut.

Tärkeimmät YRT-tietoihin kuuluvat ominaisuustiedot eli muuttujat ovat seuraavat:

- yritysdemografiamuuttujat (esim. yritysten määrä)

- tuotokseen liittyvät muuttujat (esim. liikevaihto ja lisäarvo)

- panokseen liittyvät muuttujat: työpanos (esim. työllisyys, tehdyt työtunnit), tavaroihin ja palveluihin liittyvä panos (esim. ostot yhteensä), pääomapanos (esim. investoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen).

- Monet tärkeät johdetut indikaattorit muodostetaan tiettyjen rahamääräisten ominaisuuksien tai henkeä kohti laskettujen arvojen suhteina.

Jäsenvaltiot toimittavat useita tietokokonaisuuksia komission asetuksessa (EY) N:o 251/2009[1] vahvistettujen vaatimusten mukaisesti, ja keskeiset tietosarjat ovat seuraavat:

- Vuosittaiset yritystilastot

- Vuosittaiset yritystilastot kokoluokittain

- Vuosittaiset aluetilastot

- Vuosittaisten yritystilastojen kaikki ominaisuustiedot julkaistaan maittain ja jaotellaan NACE Rev. 1.1 -luokituksen nelinumerotasolla.

Vuosittaiset yritystilastot kokoluokittain. Kaikki ominaisuustiedot julkaistaan maittain ja NACE Rev. 1.1 -luokituksen kolminumerotason ja työntekijämäärään perustuvan kokoluokan mukaan jaoteltuina. Kaupan alan toimintaa koskevat tiedot voidaan jaotella myös liikevaihdon määrään perustuvan kokoluokan mukaan.

Vuosittaisten aluetilastojen sarjassa julkaistaan neljä ominaisuustietoa NUTS-2-alueittain[2] ja NACE Rev. 1.1 -luokituksen kaksinumerotason mukaan eriteltyinä. Kaupan alan osalta tiedot julkaistaan NACE Rev. 1.1 -luokituksen kolminumerotasolla.

Viitevuodesta 2008 eteenpäin vaadittavat tiedot asetetaan saataville Eurostatin verkkosivustolle varustettuna toimialaluokituksen uusilla koodeilla (NACE Rev. 2).

Suurimman osan YRT-tiedoista keräävät kansalliset tilastolaitokset tilastollisten tutkimusten, yritysrekisterin tai erilaisten hallinnollisten tietolähteiden perusteella. Tilastolaitokset voivat käyttää lähteistä yhtä tai useampaa tutkimusstrategiansa mukaan ja ottaen huomioon kustannukset, tietojen laadun ja vastaamisesta yrityksille aiheutuvan rasitteen. Eurostat tarkastaa jäsenvaltioiden sille toimittamien tietojen laadun ja julkaisee tiedot verkkosivustollaan.

Tietokokonaisuuksien ajantasaisuus, saatavuus ja relevanssi

3.2.1. Tietokokonaisuuksien ajantasaisuus

Tietojen Eurostatille toimittamisen määräajat (kuukausina viitevuoden päätymisestä) ovat seuraavat:

- T+10 liitteitä I–IV koskevien alustavien tietojen osalta;

- T+10 liitteen VI osalta;

- T+12 liitteiden V ja VII osalta;

- T+18 liitteitä I–IV koskevien lopullisten tietojen osalta.

3.2.2. Julkaistujen YRT-tietojen saatavuus

Kaikki tiedot ovat saatavissa maksutta Eurostatin verkkosivuston[3] teema-alueelta Teollisuus, kauppa ja palvelut.

Liitteitä V–VII koskevat vuoden 2007 lopulliset tiedot julkaistiin Eurostatin verkkosivustolla toukokuussa 2009 ja liitteitä I–IV koskevat tiedot marraskuussa 2009.

Vuoden 2007 lopullisten tietojen EU-aggregaatit on laskettu jäsenvaltioiden toimittamien käytettävissä olevien tietojen perusteella tai, jos tietoja puuttuu, estimaattien perusteella. Ei-salassapidettävät EU-aggregaatit julkaistiin vuoden 2010 alussa.

Vuotta 2008 koskevat NACE Rev. 2 -luokituksen mukaiset alustavat tiedot julkaistiin Eurostatin verkkosivustolla tammikuussa 2010 useimpien maiden osalta.

3.2.2.1. Vuoden 2009 julkaisuohjelma

Eurostatin verkkosivujen lisäksi tietoja tarjottiin myös useissa julkaisuissa, joita olivat muiden muassa seuraavat: yksi Panorama-julkaisu ”European Business: Facts and figures”, kymmenen ”Statistics in Focus” -julkaisua sekä uusi eurooppalaiselle yritystoiminnalle omistettu osio Eurostatin verkkosivustolla.

YRT-tietoja käytettiin monissa muissakin julkaisuissa. Vuonna 2009 tietoja käytettiin runsaasti etenkin Eurostatin tilastollisessa vuosikirjassa ja taskukirjassa sekä alueiden tilastollisessa vuosikirjassa.

Lisäksi vuoden 2009 puolivälissä alettiin kehittää uutta välinettä ( Statistics Explained[4] ), jonka avulla levitetään (meta)tietoa Eurostatin verkkosivustolla. Statistics Explained perustuu Wiki-tyyppiseen Web 2.0 -tekniikkaan, ja sen tarkoituksena on selittää eurooppalaisia tilastoja esittämällä tietoja ja osoittamalla, mikä niissä on mielenkiintoista tai yllättävää, sekä antamalla kaikki tarpeelliset taustatiedot.

3.2.3. Asetuksen vaikuttavuus ja tietokokonaisuuksien relevanssi: täydellisyys

Taulukoiden 1, 2 ja 3 perusteella voidaan karkeistaen sanoa, että jäsenvaltiot ovat toimittaneet Eurostatille varsin kattavat tietokokonaisuudet liitteiden I–IV osalta, mutta rahoitusalaa koskeviin liitteisiin (V–VII) liittyvien tietojen saatavuus on yleisesti ottaen paljon huonompi.

Jäljempänä olevissa taulukoissa esitetyistä luvuista voidaan myös havaita, että tiedon saatavuutta Eurostatin verkkosivustolla vähensi salassapidettävien tietojen osuus, joka oli suuri etenkin pienillä mailla liitteiden I–IV lopullisten tietojen osalta.

Liitteitä I–IV koskevien vuoden 2008 alustavien tietojen saatavuus oli hyvä ja salassapidettävien tietojen määrä pieni, sillä nämä tiedot vaaditaan vain NACE Rev. 2 -luokituksen kolminumerotasolla.

Taulukko 1. Liitteitä I–IV koskevien vuoden 2007 lopullisten tietojen saatavuus ja salassapidettävyys, NACE Rev. 1.1

Maat[5] | Toimitettuja soluja yhteensä prosentteina YRT-asetuksen vaatimista | Salassapidettäviä soluja prosentteina toimitetuista soluista |

Suuret maat | 94 | 13 |

Keskisuuret maat | 92 | 22 |

Pienet maat | 86 | 26 |

KAIKKI | 90 | 22 |

Taulukko 2. Liitteitä V–VII koskevien vuoden 2007 lopullisten tietojen saatavuus ja salassapidettävyys, NACE Rev. 1.1

Maat | Toimitettuja soluja yhteensä prosentteina YRT-asetuksen vaatimista | Salassapidettäviä soluja prosentteina toimitetuista soluista |

Suuret maat | 63 | 9 |

Keskisuuret maat | 78 | 11 |

Pienet maat | 70 | 6 |

KAIKKI | 73 | 9 |

Taulukko 3. Liitteitä I–IV koskevien vuoden 2008 alustavien tietojen saatavuus ja salassapidettävyys, NACE Rev. 2.

Maat | Toimitettuja soluja yhteensä prosentteina YRT-asetuksen vaatimista | Salassapidettäviä soluja prosentteina toimitetuista soluista |

Suuret maat | 99 | 5 |

Keskisuuret maat | 95 | 16 |

Pienet maat | 91 | 14 |

KAIKKI | 94 | 13 |

3.2.3.1. Relevanssi käyttäjien kannalta

YRT-tietojen relevanssia käyttäjien kannalta voidaan arvioida sen perusteella, kuinka paljon tietoja tai julkaisuja ladattiin Eurostatin verkkosivustolta ja kuinka paljon julkaisuja myytiin vuonna 2009.

Seuraavassa taulukossa esitetyt luvut kertovat siitä, kuinka paljon käyttäjät hakivat Eurostatin julkaisemia tietoja Eurostatin verkkosivustolta vuonna 2009.

Taulukko 4. Haettujen tietojen määrä

Myydyt julkaisut (paperipainos) | 64 |

- European Business: Facts and figures (vuosien 2007–2009 laitokset)[6] |

Maksutta ladattavat julkaisut | 14 584 |

- European Business: Facts and figures |

Maksutta ladattavat tietokokonaisuudet |

Liitteet I–VII - Vuosittaiset yritystilastot - Vuosittaiset yritystilastot kokoluokittain - Vuosittaiset aluetilastot - Alustavat tiedot - Muut | 49 230 22 814 8 594 11 463 1 744 4 615 |

Salassapitosäännöt ja niiden täytäntöönpano

Kohdassa 3.2 oleva taulukko havainnollistaa sitä, missä määrin salassapito on vähentänyt tietojen saatavuutta. Kaikki maat sovelsivat samankaltaisia salassapitosääntöjä, useimmiten yhden tai useamman yrityksen tietojen suojelemiseksi. Lisäksi monissa jäsenvaltioissa sovellettiin täydennykseksi ns. dominanssisääntöä, jonka mukaan tietoja ei levitetä, jos yhden vastaajan osuus luvuista on dominoiva eli ylittää tietyn vahvistetun prosenttiosuuden. Sovellettava prosenttiosuus vaihtelee jonkin verran.

Sen lisäksi, että tietoja pidetään salassa kansallisella tasolla, tietoja salattiin myös yhteisön tasolla salassapidettävien kansallisten tietojen suojelemiseksi. Kaikkien jäsenvaltioiden kanssa sovitussa salassapitosäännöstössä vahvistetaan, millaiset EU:n kokonaisarvot on salattava. Näiden sääntöjen perusteella vuoden 2007 tietojen osalta 7 prosenttia kaikista liitteisiin I–IV kuuluvista vuosittaisten yritystilastojen EU-aggregaateista oli jätettävä julkaisematta salassapitosyistä.

Taulukko 5. Vuosittaisten yritystilastojen niiden keskeisten muuttujien salassapito, joista julkaistiin vuoden 2007 EU:n aggregaatit; kaikki NACE Rev. 1.1 -tasot

Liite | Soluja yhteensä | Salassapidettäviä soluja | Salassapidettävien solujen prosenttiosuus kokonaismäärästä |

Liite I | 856 | 57 | 7 |

Liite II | 5 652 | 480 | 8 |

Liite III | 1 252 | 42 | 3 |

Liite IV | 324 | 14 | 4 |

Liitteet I–IV | 8 084 | 593 | 7 |

Jotta käyttäjien tiedontarpeet voitaisiin tyydyttää, Euroopan komissio selvittää parhaillaan sitä, miten EU-aggregaatteja voitaisiin asettaa saataville entistä enemmän. Tässä yhteydessä on etsitty keinoja, joilla voitaisiin laskea estimaatteja salassapidettäviä EU-aggregaatteja varten niin, että yksittäisiä vastaajia koskeville tiedoille annettaisiin riittävä suoja mutta aggregaatit olisivat kuitenkin kyllin tarkkoja, ja näitä keinoja tullaan soveltamaan viitevuodesta 2008 alkaen.

Tähän saakka on käytetty estimaatteja, jotta saataisiin muodostettua enemmän EU-aggregaatteja ei-salassapidettävien kansallisten tietojen pohjalta niiden aukkojen täyttämiseksi, joiden osalta todellisia arvoja ei voida julkaista.

Tarkkuus

Yritystoiminnan rakennetilastojen laadun arviointiperusteista 23. heinäkuuta 1999 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1618/99, jäljempänä ”asetus N:o 1618/99”, mukaisesti kaikkien jäsenvaltioiden on toimitettava Eurostatille vuosittain tietoja laatuindikaattoreista, kuten vaihtelukertoimista ja vastaamatta jättäneiden osuudesta, sekä kaksi erityiskertomusta, joista toinen liittyy tutkimustapaan ja toinen päätoimialaan.

Jäsenvaltioiden toimittamien tietojen pohjalta Eurostat teki viitevuotta 2007 koskevan vuosiarvioinnin, jonka pääkohdat on sisällytetty tähän kertomukseen.

Toimitettujen tietojen laadun arvioimiseksi EU:n tasolla Eurostat on laskenut aggregoidut EU:n vaihtelukertoimet kuudelle ominaisuudelle NACE Rev. 1.1 -luokituksen kolminumerotasolla kaikille toimialoille.

Jäljempänä olevasta taulukosta käy ilmi, että muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kyseisten kuuden ominaisuuden (yritysten lukumäärä, liikevaihto, arvonlisäys, henkilöstömenot, bruttoinvestoinnit, palkatun henkilöstön lukumäärä) EU-aggregaattien vaihtelukertoimet ovat alle 1,5 prosenttia. Teollisuuden vaihtelukertoimet ovat yleisesti ottaen hieman pienemmät kuin rakennustoiminnan, kaupan ja palveluiden.

Taulukko 6. Vaihtelukertoimien EU-aggregaattien jakauma (%)

0,6–1,5 | 26,5 | 97,2 | 63,7 | 57,1 | 67,8 | 48,5 |

1,6–2,5 | 0 | 0,9 | 5,9 | 0,6 | 4,2 | 2,4 |

>2,5 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1,8 | 0,6 |

Viitevuoden 2008 tiedonkeruusta alkaen YRT-tiedot arvioidaan vuosittain vuoden 2011 alusta alkaen asetuksen (EY) N:o 295/2008 täytäntöönpanosta yritystoiminnan rakennetilastojen laadun arviointiperusteiden osalta annetun uuden komission asetuksen (EU) N:o 275/2010 mukaisesti. Raportit laaditaan Euroopan tilastoja koskevien käytännesääntöjen mukaisesti.

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

Koska kukin jäsenvaltio voi itse päättää tavasta kerätä YRT-tietoja, komission asetuksia on noudatettava tatarkasti, jotta eri maiden tiedot olisivat vertailukelpoisia.

Kuten edellä mainittiin, jäsenvaltioita pyydettiin toimittamaan kultakin viitevuodelta kaksi raporttia, joissa ne voivat antaa Eurostatille ja tilastojen käyttäjille tietoja käytetystä menetelmästä.

Johdonmukaisuus liittyy siihen, missä määrin tilastot sallivat eri lähteistä tulevien tietojen yhdistämisen. Tämän vuoksi Eurostat on pyrkinyt identifioimaan ne piirteet, jotka ovat yhteisiä YRT-tutkimuksille ja muille yritystutkimuksille, ja selvittämään missä määrin ne ovat yhdenmukaisia (yhdenmukaisuutta voi pitää synonyyminä johdonmukaisuudelle). Vertailukelpoisuus on johdonmukaisuuden erikoistapaus, kun käytetään samasta lähteestä saatuja tietoja eri ajanjaksoja ja/tai alueita varten.

YRT-tiedot voidaan yhdistää moniin muihin tilastoaloihin, joita ovat esimerkiksi kansantalouden tilinpito, työvoimakustannustutkimus sekä työvoimatilastot ja lyhyen aikavälin tilastot. Tilastojen johdonmukaisuus on kuitenkin varmistettava, jotta niitä voitaisiin käyttää yhdessä.

Yritystoiminnan rakennetilastojen ja edellä mainittujen tilastoalojen välistä johdonmukaisuutta on aikanaan analysoitu, ja silloin havaittiin joitakin eroja sekä tiedoissa että menetelmissä. Se ei ole yllättävää, sillä menetelmät on kullakin alalla valittu sen mukaan, mikä soveltuu parhaiten kyseiseen analyysiin.

Yritys- ja kauppatilastoihin liittyy globalisoituneessa maailmassa suuria haasteita. Maailmanmarkkinoiden voimakas integroituminen muuttaa talouden rakenteita ja yritysten toimintatapoja. Tämän vuoksi Eurostat on käynnistänyt Euroopan yritys- ja kauppatilastojen uudenaikaistamista ja niiden integroinnin parantamista koskevan ohjelman (MEETS)[8]. Ohjelma on voimassa kuusi vuotta vuodesta 2008 vuoteen 2013.

Yksi MEETS-ohjelmaan kuuluva merkittävä hanke koskee yritystilastojen käsitteiden ja menetelmien yhdenmukaisuutta. Hanke käynnistyi vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä, ja sen kestoaika on 48 kuukautta. Hanke auttaa parantamaan käsitteiden yhdenmukaisuutta ja helpottaa yritys- ja kauppatilastoja koskevan integroidun lainsäädännön laatimista tulevaisuudessa.

YRITYSTOIMINNAN RAKENNETILASTOISTA ANNETUN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN

YRT-asetuksen noudattamista arvioidaan jäsenvaltioiden toimittamien tietojen oikea-aikaisuuden sekä tietojen täydellisyyden ja sen perusteella, montako versiota tarvitaan ennen lopullista julkaisemista.

Yleisesti ottaen noudattamistaso oli vuoden 2007 tietojen osalta parempi kuin edellisen kertomuksen yhteydessä kirjattu taso. Kaikkia noudattamiseen liittyviä seikkoja, kuten vertailukelpoisuutta, ei voida analysoida perusteellisesti ennen kuin uudet laaturaportit ovat käytettävissä toukokuussa 2011.

Oikea-aikaisuus on yleisesti parantunut vuosien varrella. Osa maista kuitenkin edelleen toimittaa tiedot viipeellä, mikä vaikeuttaa EU-aggregaattien oikea-aikaista levittämistä.

Edelliseen kertomukseen verrattuna oikea-aikaisuus on parantunut eniten Belgiassa, Irlannissa, Kreikassa ja Sloveniassa.

Belgia ja Kreikka ovat kuitenkin lähettäneet tietonsa jonkin verran myöhässä. Maltan vuoden 2007 ensimmäiset tiedot myöhästyivät selvästi.

Maiden toimittamien tietokokonaisuuksien kattavuudesta voidaan sanoa, että kun otetaan huomioon kaikkien 27 EU-maan ja Norjan toimittamat tietokokonaisuudet, jotka liittyvät liitteiden I–IV lopullisiin sarjoihin, vaadituista tiedoista saatiin 90 prosenttia. Tilanne on parantunut selvästi edellisestä Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuonna 2007 esitetystä kertomuksesta, mutta tyydyttävä se ei ole vieläkään. Useat maat ovat ryhtyneet toimiin tietojen saatavuuden parantamiseksi.

Useimmat maat toimittivat vuotta 2008 koskevat alustavat tiedot ennen asetuksessa vahvistettua määräaikaa. Muutamat maat lähettivät tietonsa jonkin verran myöhässä. Esimerkiksi Belgian ja Italian tiedot myöhästyivät noin 20 päivää ja Kreikan ja Puolan tiedot yli kuukauden. Yleisesti ottaen näiden tietokokonaisuuksien oikea-aikaisuus ei parantunut edellisvuoteen verrattuna, mutta tämä johtui siitä, että viitevuoden 2008 tilanteeseen vaikutti NACE Rev. 2 -luokituksen käyttöönotto. Kaiken kaikkiaan vaadittavista tiedoista on saatavilla 94 prosenttia.

Liitteiden V–VII tiedot puuttuivat vielä joidenkin sarjojen osalta. Rahoitusalan liitteiden osalta vaadittavista tiedoista on saatavilla 73 prosenttia.

Taulukossa 7 esitetään yleisarvio säännösten noudattamisesta kaikkien niiden valtioiden osalta, joihin sovellettiin YRT-asetusta viitevuodelle 2007 (EU-27 ja Norja).

Arviointi perustuu tietojen oikea-aikaisuuteen ja täydellisyyteen sekä siihen, miten monta versiota valtiot toimittivat vuoden 2007 lopullisia tietoja varten liitteiden I–VII osalta sekä vuoden 2008 alustavia tietoja varten liitteiden I–IV osalta.

Maat on jaettu noudattamisen mukaan neljään luokkaan seuraavasti:

VG = Noudattamisen taso erittäin hyvä, kaikki vaaditut tiedot (pienin poikkeuksin) toimitettu määräajassa

G = Noudattamisen taso hyvä, joitakin osia puuttuu tai tietoja toimitettu hieman myöhässä

P = Tiedot saatavilla osittain, mutta merkittäviä osia puuttuu tai määräaikoja ei ole noudatettu

N = Suuri osa tiedoista puuttuu tai tietojen toimittamisessa huomattavia viipeitä.

Taulukko 7. Yleisarvio asetuksen noudattamisesta

Maat | Yleisarvio |

EE, ES, FR, LV, LT, HU, AT, PT, RO, SK, FI, SE, NO | VG |

BE, BG, CZ, DK ,DE, IE, IT, CY, LU, NL, PL, UK, SI | G |

GR | P |

MT | N |

Edellä olevasta taulukosta nähdään, että noudattamisen taso oli useimmissa jäsenvaltioissa ”erittäin hyvä” tai ”hyvä”. Lisäksi Malta on tehnyt paljon työtä noudattamispuutteiden korjaamiseksi, ja se on aloittanut tietojen toimittamisen aiemmilta viitevuosilta. Kaikki maat aikovat parantaa noudattamisen tasoa viitevuodesta 2008 eteenpäin.

Eurostat on toteuttanut noudattamisen tason nostamiseksi toimia kahdella suunnalla. Ensinnäkin noudattamista koskeva kertomus on toimitettu YRT-ohjausryhmälle kahdesti vuodessa ja yritystoimintaa koskevien tilastojen johtoryhmälle kerran vuodessa. Eurostatin pääjohtaja on lisäksi ilmoittanut noudattamisessa havaituista vakavista puutteista kirjeitse kansallisten tilastolaitosten johtajille. Seurannan ja raportoinnin lisäksi noudattamisen puutteita on selvitetty ja ratkottu kahdenvälisen yhteydenpidon kautta.

Toiseksi Eurostat on etsinyt keinoja, joiden avulla tietojen toimittamista voitaisiin helpottaa esimerkiksi yksinkertaistamalla toimitusformaatteja ja virtaviivaistamalla tietovaatimuksia varsinkin YRT-asetuksen uudelleenlaadinnan yhteydessä.

YRITYKSILLE AIHEUTUVA RASITE JA TOIMET SEN KEVENTÄMISEKSI

Johdanto

Maaliskuussa 2005 annetussa tiedonannossa ”Parempaa sääntelyä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi Euroopan unionissa” määritettiin yksinkertaistaminen yhdeksi EU:n ensisijaiseksi tavoitteeksi. Tilastoalalla yksinkertaistaminen otettiin selkeämmin tavoitteeksi komission tiedonannossa vastaustaakan vähentämisestä, yksinkertaistamisesta ja priorisoinnista yhteisön tilastojen alalla (KOM(2006) 693 lopullinen).

Kuten edellä mainittiin, uudelleenlaaditussa YRT-asetuksessa luovutaan tiedontoimittajille ja myös yrityksille aiheutuvan rasitteen vähentämiseksi eräistä pakollisista ja valinnaisista muuttujista, ja joidenkin muuttujien kohdalla siirrytään vuotuisesta tietojenkeruusta määrävuosittaiseen keruuseen.

Toimet rasitteen vähentämiseksi

Tässä osiossa esitellään tiivistetysti niitä toimia, joilla Eurostat ja jäsenvaltiot ovat viime vuosina pyrkineet vähentämään kustannuksia ja keventämään yrityksille aiheutuvia rasitteita.

Eurostat on yhteistyössä kansallisten tilastolaitosten kanssa etsinyt tapoja vähentää yrityksille aiheutuvaa rasitetta. YRT-asetuksen uudelleenlaadinnassa pakollisten muuttujien määrää vähennettiin, joidenkin muuttujien kohdalla siirryttiin vuotuisesta tiedonkeruusta määrävuosittaiseen keruuseen ja joitakin valinnaisia muuttujia poistettiin.

YRT-asetuksen uudelleenlaadinnan myötä jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus ilmoittaa ainoastaan oma osuutensa EU:n kokonaissummista (CETO-merkinnät), eikä niiden tarvitse toimittaa yksityiskohtaisia tietoja, kun luvut eivät ole tarpeeksi luotettavia julkaistavaksi kansallisella tasolla.

Jotkin jäsenvaltioiden toteuttamista toimenpiteistä liittyivät niiden tapaan organisoida YRT-tietojen keruu. Suurin osa jäsenvaltioista käytti otantatutkimuksia. Yhtä lukuun ottamatta kaikki 27 jäsenvaltiota ovat käyttäneet otantatutkimusta tai otantatutkimuksen ja muista lähteistä kerättyjen tietojen yhdistelmää kokonaistutkimusten asemesta. Jäsenvaltiot ovat keskittyneet soveltamaan uusia otantastrategioita sekä yrityksille aiheutuvien rasitteiden että tilastolaitoksille aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi.

Muutamat maat ovat lisäksi jättäneet pienet yritykset tutkimustensa ulkopuolelle ja käyttäneet sen sijaan hallinnollisia tietolähteitä ja estimointia.

Monissa jäsenvaltioissa suositaan selvästi ja yhä yleisemmin hallinnollisten tietolähteiden käyttöä tutkimusten sijaan. Pelkästään hallinnollisten tietolähteiden käytölle on kuitenkin monia esteitä, sillä hallinnolliset tiedot tavallisesti poikkeavat tilastotiedoista määritelmiltään, muodoltaan, koodeiltaan, siirtoprotokollaltaan jne. Siksi tarvitaan poliittista tukea, jotta kansallisten tilastolaitosten ja asiaan liittyvien valtiollisten organisaatioiden välillä saataisiin aikaan sopimuksia sellaisten hallinnollisten tietojen tuottamisesta, jotka soveltuisivat tilastoinnin tarkoituksiin.

Jotta tehokkuusedut toteutuisivat, siirtyminen tutkimuksista hallinnollisten tietojen käyttöön edellyttää aluksi kansallisilta tilastolaitoksilta lisäpanostusta sisäisiin resursseihin ja työtapojen mukauttamista.

Eräät maat ovat ryhtyneet selvittämään myös suorempia tapoja kerätä tietoja esimerkiksi suoraan yritysten tilinpäätöksistä. Parhaassa tapauksessa tilastoja syntyisi yritysten säännöllisen kirjanpidon sivutuotteena, tietojenkäsittely olisi automaattista, kerättyjä tietoja voitaisiin yhteisten tunnisteiden ansiosta käyttää mahdollisimman tehokkaasti, ja heti kun tiedot olisi käsitelty, ne lähetettäisiin automaattisesti eteenpäin esimerkiksi Eurostatille.

Yrityksille aiheutuva rasite otetaan huomioon aina, kun tietoja koskevia vaatimuksia tai niihin liittyviä tuotantoprosesseja muutetaan. Päätavoitteena on kuitenkin käyttäjien tarpeita vastaavien laadukkaiden YRT-tietojen tuottaminen kustannustehokkaasti.

JATKOTOIMET

Euroopan tilastojärjestelmää kehitetään jatkuvasti etsimällä uusia tapoja uusien tilastotarpeiden täyttämiseksi samalla kun pyritään kaikin keinoin vähentämään sekä vastaajille aiheutuvaa rasitetta että tilastojen tuottamisen kustannuksia.

Eurooppalaisten tilastojen merkitys EU:n politiikan kehittämisen, täytäntöönpanon, seurannan ja arvioinnin kannalta kasvaa koko ajan, ja tätä silmällä pitäen komissio on antanut tiedonannon EU:n tilastojen uudesta tuotantotavasta tulevalla vuosikymmenellä[9]. Tiedonannossa esitetään visio eurooppalaisten tilastojen tuotannon uudistamisesta.

Euroopan yritys- ja kauppatilastojen uudenaikaistamista ja niiden integroinnin parantamista koskevaan MEETS-ohjelmaan sisältyy käytännön toimia tämän vision toteuttamiseksi. Ohjelman tavoitteena on laatia tavoiteindikaattoreita ja tarkastella uudelleen painopistealueita, saada aikaan keveämmät yritystilastoja koskevat puitteet, ottaa käyttöön älykkäämpi tapa kerätä tietoja sekä uudistaa ja yksinkertaistaa Intrastat-järjestelmää.

[1] Komission asetus (EY) N:o 251/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 295/2008 täytäntöönpanosta ja muuttamisesta yritystoiminnan rakennetilastoja varten tuotettavien tietosarjojen osalta sekä tilastollisen toimialoittaisen tuoteluokituksen (CPA) tarkistuksesta johtuvien mukautusten osalta.

[2] Yhteinen tilastollisten alueyksikköjen nimikkeistö (asetus (EY) N:o 1059/2003).

[3] http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/eurostat/home

[4] http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php/Structural_business_statistics_overview

[5] CETO-luokitus:

Suuret maat: DE, FR, IT, UK

Keskisuuret maat BE, DK, ES, GR, IE, NL, AT, PL, PT, FI, SE, NO

Pienet maat: BG, CZ, EE, CY, LV, LT, LU HU, MT, RO, SI, SK

[6] Paperipainosten tuotanto lopetettiin vuonna 2010.

[7] Vaihtelukertoimet laskettiin vuoden 2007 lopullisille tiedoille sarjoille 1A, 2A, 3B ja 4A (liitteet I–IV) NACE Rev. 1.1:n mukaisesti kolminumerotasolla tai toimialaryhmien tasolla YRT-asetuksen liitteessä I olevassa 9 jaksossa tarkoitetuilla toimialaryhmien tasoilla.

[8] EUVL L 340, 19.12.2008 (Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1297/2008/EY, tehty 16 päivänä joulukuuta 2008, Euroopan yritys- ja kauppatilastojen uudenaikaistamisohjelmasta (MEETS)).

[9] KOM(2009) 404 lopullinen: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle: EU:n tilastojen uusi tuotantotapa – visio tulevalle vuosikymmenelle.