[pic] | EUROOPAN KOMISSIO | Bryssel 27.1.2011 KOM(2011) 22 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Liiallista alijäämää koskevan menettelyn nykyinen tilanne jäsenvaltioissaja arviointi toimenpiteistä, jotka Kypros, Suomi, Bulgaria ja Tanska ovat toteuttaneet julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi 13 päivänä heinäkuuta 2010 annettujen neuvoston suositusten nojallaSEK(2011) 113 lopullinenSEK(2011) 114 lopullinenSEK(2011) 115 lopullinenSEK(2011) 116 lopullinen JOHDANTO JA TAUSTA Vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan komission on käynnistettävä liiallista alijäämää koskeva menettely, jos jonkin jäsenvaltion alijäämä ylittää Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT) määrätyn 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden alijäämä ylittää nykyisellään suurimmassa osassa EU-maita kyseisen 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen. Tarkasteltaessa alijäämän ja velan usein huomattavan kasvun alkuperää on otettava huomioon ennennäkemätön maailmanlaajuinen finanssikriisi ja talouden laskusuhdanne vuosina 2008 ja 2009. Koska komissio katsoi, että finanssipolitiikalla on suuri merkitys, se kehotti toteuttamaan finanssipoliittisia elvytystoimia. Näitä toimia ehdotettiin marraskuussa 2008 esitetyssä Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa, jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi saman vuoden joulukuussa. Lokakuussa 2009 elpymisen ensimmäisten merkkien näkyessä Eurooppa-neuvosto hyväksyi kunnianhimoisen finanssipoliittisen irtautumisstrategian, jota koordinoitaisiin jäsenvaltioiden välillä vakaus- ja kasvusopimuksen johdonmukaisen täytäntöönpanon puitteissa ja johon sisältyisi finanssipoliittisten elvytystoimien peruuttaminen oikeaan aikaan. Julkisen talouden vakauttaminen olisi käynnistettävä kaikissa EU:n jäsenvaltioissa viimeistään vuonna 2011 edellyttäen, että komission ennusteet osoittavat edelleen elpymisen vahvistuvan ja kehittyvän itseään ylläpitäväksi. Maiden tilanteiden erityispiirteet on syytä ottaa huomioon, ja useiden maiden on käynnistettävä vakauttaminen jo aiemmin. Lisäksi julkisen talouden vakauttamisen suunnitellun aikataulun olisi oltava kunnianhimoinen, ja useimmissa jäsenvaltioissa rakenteellisten toimien on selkeästi ylitettävä viitearvo, joka on 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosittain. Finanssipoliittisen irtautumisen kannalta tärkeisiin poliittisiin liitännäistoimiin luetaan lisäksi muun muassa vahvemmat kansalliset talousarviokehykset, joilla parannetaan vakauttamisstrategioiden uskottavuutta, ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä tukevat toimenpiteet, kuten vakaus- ja kasvusopimuksessa on painotettu. Lisäksi rakenneuudistuksia olisi tehostettava tuottavuuden lisäämiseksi ja pitkäaikaisiin investointeihin kannustamiseksi. Tätä vakauttamisprosessia tukevat talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson perustaminen ja talouden ohjausjärjestelmän parhaillaan meneillään oleva uudistaminen EU:ssa. Komission yksiköiden syksyn 2010 talousennusteesta saatiin vahvistus sille, että reaalitalous on osoittanut kohenemisen merkkejä joidenkin vuosineljännesten aikana. Epävarmuus ei ole kuitenkaan hälvennyt. Välillä uudistunut luottamus paluusta kasvuun saa vallan, toisinaan koetaan takaiskuja. Osittain tämä johtuu valtionvelkakirjamarkkinoihin liittyvistä riskeistä. Euroopan talouksilla on edessään suuria sopeutuksia. Finanssialan tilanne ei ole vielä normalisoitunut. Tietyissä tilanteissa esiintyy stressialttiutta ja riippuvaisuutta valtion tuesta. Ecofin-neuvoston 9 päivänä toukokuuta 2010 tekemä sopimus ja rahoitusvakauden turvaverkkojen perustaminen ovat tältä osin tärkeitä askeleita euroalueen ja EU:n talouksien vakauden turvaamisessa. Tältä perustalta komissio käynnisti ensimmäisen talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson 12 päivänä tammikuuta 2011 vuotuisella kasvuselvityksellä. Eurooppalainen ohjausjakson tarjoamassa kehyksessä vakaus- ja lähentymisohjelmien (jotka koskevat makrotalouden näkymiä ja julkisen talouden suunnitelmia) ajoitus ja arvioinnit linjataan kansallisiin uudistusohjelmiin (jotka koskevat etenemistä kohti Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita). Vuotuisessa kasvuselvityksessä lähestymistapa on kokonaisvaltainen: tarkastellaan, onko julkista taloutta tervehdytetty tiukasti talouden vakauden lisäämiseksi, onko tehty työmarkkinauudistuksia työllisyyden lisäämiseksi ja onko totutettu kasvua lisääviä toimenpiteitä. Kaikkien jäsenvaltioiden ja erityisesti liiallista alijäämää koskevan menettelyn kohteena olevien jäsenvaltioiden olisi pidettävä julkisten menojen kasvu tiukasti keskipitkän aikavälin trendin mukaista BKT:n kasvua hitaampana samalla kun ne pitävät ensisijaisina kestävää kasvua edistäviä menoja tutkimuksen, koulutukseen ja energian kaltaisilla aloilla. Liiallista alijäämää koskevan menettelyn kohteena olevien jäsenvaltioiden olisi lisäksi vahvistettava menoura ja laaja-alaiset toimenpiteet, joita ne aikovat toteuttaa liiallisen alijäämän korjaamiseksi. Jäsenvaltioiden, joilla on huomattava rakenteellinen budjettialijäämä, hyvin suuri julkinen velka tai merkittäviä rahoitusvaikeuksia, on lisäksi toimittava etupainotteisesti vuonna 2011. Jos talouden kasvu tai tulot osoittautuvat odotettua suuremmiksi, julkisen talouden vakauttamista olisi nopeutettava. LIIALLISTA ALIJÄÄMÄÄ KOSKEVAN MENETTELYN NYKYINEN TILANNE JÄSENVALTIOISSA Liiallista alijäämää koskevaa menettelyä sovelletaan parhaillaan kaikkiin jäsenvaltioihin Viroa, Luxemburgia ja Ruotsia lukuun ottamatta. Menettely on jätetty lepäämään 19 jäsenvaltion osalta, koska jäsenvaltioiden toteuttamista toimista on annettu myönteinen arvio[1]. Nykyisin saatavilla olevien tietojen valossa useimmat jäsenvaltiot ovat hyvällä uralla alijäämän supistamiseksi neuvoston suositusten mukaisesti. Vaikka arvio onkin nykyhetkellä positiivinen, komissio katsoo, että joidenkin asianomaisten jäsenvaltioiden osalta on edelleen riskejä. Jäljelle jääneiden jäsenvaltioiden osalta komissio on nyt arvioinut Kyproksen, Suomen, Bulgarian ja Tanskan toteuttamia toimia asetuksen (EY) N:o 1467/97[2] 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti (ks. 3 jakso ja liite). Komissio antoi Irlantia koskevat 126 artiklan 7 kohdan mukaiset viimeisimmät suosituksensa 7 päivänä joulukuuta, ja se tekee uuden arvion mainitussa suosituksessa esitetyn määräajan (7 päivä kesäkuuta) päätyttyä. Kuten vakaus- ja kasvusopimuksessa edellytetään, komissio jatkaa julkisen talouden kehityksen tarkkaa seurantaa ja aina, kun jäsenvaltio jättää toimet toteuttamatta tai ne osoittautuvat riittämättömiksi, hyväksyy neuvostolle osoitetut tarpeelliset suositukset liiallista alijäämää koskevan menettelyn mukaisista lisätoimista perussopimuksen ja asetuksen (EY) N:o 1467/97 mukaisesti. Komission yksiköiden syksyn 2010 talousennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä supistuu suhteessa BKT:hen vuodesta 2010 vuoteen 2011 6,8 prosentista 5,1 prosenttiin EU:ssa ja 6,3 prosentista 4,6 prosenttiin euroalueella. Rakenteellisen alijäämän (alijäämä ilman suhdannevaikutusta ja väliaikaisia toimia) supistumisena ilmaistut jäsenvaltioiden julkisen talouden toimet arvioidaan 1 prosenttiyksiköksi suhteessa BKT:hen EU:ssa (1,1 prosenttiyksikköä euroalueella) vuonna 2011. Rakenteellisten (eli pysyvien) toimenpiteiden korostaminen on tärkeää, kun otetaan huomioon neuvoston suositus, että jäsenvaltioiden olisi saatava julkisen talouden alijäämä alle 3 prosentin suhteessa BKT:hen uskottavalla ja kestävällä tavalla. Joidenkin jäsenvaltioiden (Saksa, Alankomaat, Suomi, Bulgaria ja Malta) ennakoidaan korjaavan liiallisen alijäämän ennustejakson aikana tai jopa ennen neuvoston kullekin asettamaa määräaikaa. Vuoden 2011 julkisen talouden toimet ylittävät useimmissa tapauksissa (tuntuvasti) ne keskimääräiset vuotuiset julkisen talouden toimet, joita neuvosto suositti liiallista alijäämää koskevan menettelyn yhteydessä. Itävallassa ja Tanskassa alijäämän ennakoidaan lähenevän viitearvoa jo vuonna 2012 eli vuotta ennen neuvoston asettamaa määräaikaa. Itävallassa alijäämä lähentynee vieläkin enemmän viitearvoa joulukuussa toteutettujen lisätoimenpiteiden ansiosta. Rakenteellinen rahoitusasema kohenee useimmissa tapauksissa vuonna 2011 suurin piirtein sitä tahtia kuin julkisen talouden toimille suositeltiin. Suositus esitettiin poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi yleensä vuotuisena keskimääränä korjaamiselle asetettuun määräaikaan saakka. Rakenteellisen rahoitusaseman ennakoidaan kohenevan vuonna 2011 Portugalissa, Espanjassa, Ranskassa ja Romaniassa enemmän kuin julkisen talouden edellytetty keskimääräinen vuotuinen sopeutus. Rakenteellisen rahoitusaseman koheneminen on edellytettyjen julkisen talouden keskimääräisten vuotuisten toimien mukaista Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Nykyhetkellä saatavilla olevien tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että lopputavoitekin on saavutettavissa, eli se keskimääräinen vuotuinen sopeutus, joka tarvitaan liiallisen alijäämän korjaamiseksi viimeistään vuonna 2012 Romaniassa, vuonna 2013 Portugalissa, Espanjassa ja Ranskassa sekä varainhoitovuonna 2014/2015 Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Italiassa ja Sloveniassa rakenteellisen rahoitusaseman koheneminen sekä vuonna 2010 että vuonna 2011 jää hieman edellytetyistä julkisen talouden keskimääräisistä vuotuisista toimista, ja julkisen talouden alijäämä on suurempi kuin vakausohjelman viimeisimmässä tarkistuksessa ennakoitiin (varsinkin Sloveniassa). Se keskimääräinen vuotuinen sopeutus, joka vielä tarvitaan liiallisen alijäämän korjaamiseksi viimeistään vuonna 2012 Italiassa ja viimeistään vuonna 2013 Sloveniassa, vaikuttaa rajalliselta ja saavutettavissa olevalta. Slovakiassa julkisen talouden kehitys oli vuonna 2010 paljon heikompaa kuin vakausohjelman viimeisimmässä tarkistuksessa oli oletettu. Vuoden 2011 talousarvioon sisältyy kuitenkin tuntuva vakauttamispaketti, jonka ennakoidaan saavan julkisen talouden vakauttamisen takaisin raiteilleen. Tšekin osalta syksyn talousennusteessa ennakoidaan, että neuvoston vuodeksi 2010 esittämä julkisen talouden rahoitusasemaa koskeva tavoite täyttyy, minkä jälkeen alijäämä supistuisi hieman nopeammin kuin lähentymisohjelman viimeisimmässä tarkistuksessa ennakoitiin, sillä suhdannetilanne on kohenemassa. Vaikka rakenteellisen rahoitusaseman koheneminen vuonna 2011 jää julkisen talouden edellytettyä keskimääräistä vuotuista sopeutusta pienemmäksi, keskimääräinen vuotuinen lisäsopeutus, jota vaaditaan alijäämän saamiseksi alle 3 prosentin suhteessa BKT:hen määräaikaan mennessä, on hyvinkin saavutettavissa. Syksyn 2010 talousennusteen esittämisen jälkeen Kypros ja Latvia ovat toteuttaneet lisätoimia, joilla julkisen talouden tilanne saadaan vastaamaan neuvoston suosituksia. Liettuan osalta ennuste ei vielä sisällä talousarvioon sisällytetyn varolausekkeen vaikutuksia. Kyseinen lauseke käynnistää lisätalousarviomenettelyn, jos liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn sisältyvät tavoitteet vaarantuvat. Belgian (jossa julkisen talouden vuoden 2010 toteutuma oli odotettua parempi) osalta ennuste ei vielä sisällä vuoden 2011 talousarviota. Viranomaiset ovat kuitenkin sittemmin ilmoittaneet sitoumuksestaan saada alijäämä alle 4 prosentin vuonna 2011, mikä merkitsisi parempaa tilannetta kuin vakausohjelman viimeisimmässä tarkistuksessa ennakoitiin. Neuvosto antoi toukokuussa 2010 Kreikalle osoitetun, SEUT-sopimuksen 126 artiklan 9 kohtaan ja 136 artiklaan perustuvan tarkistetun päätöksen, jossa vaaditaan toimien toteuttamista ja asetetaan vuosi 2014 liiallisen alijäämän korjaamisen määräajaksi. Alijäämän olisi Kreikassa supistuttava BKT:hen suhteutettuna 8 prosenttiin vuonna 2010, 7,6 prosenttiin vuonna 2011, 6,5 prosenttiin vuonna 2012, 4,9 prosenttiin vuonna 2013 ja 2,6 prosenttiin vuonna 2014. Tämän saavuttamiseksi rakenteellisen rahoitusaseman olisi kohennuttava vähintään 10 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2009–2014. Komissio katsoi 9 päivänä joulukuuta antamassaan tiedonannossa, että Kreikka on tyydyttävällä tavalla noudattanut neuvoston toukokuista päätöstä. Ottaen huomioon syksyn 2010 talousennusteen ja tiedot, jotka on saatu ennusteen julkaisemisen jälkeen, komissio ei kaiken kaikkiaan katso, että minkään edellä mainitun jäsenvaltion liiallisen alijäämän korjaamiseksi toteuttamat toimet olisivat osoittautumassa riittämättömiksi. Niiden jäsenvaltioiden osalta, joissa julkisen talouden toimet vuonna 2011 (ja tapauksen mukaan vuonna 2010) jäänevät edellytettyä keskimääräistä vuotuista sopeutusta pienemmiksi, vaikuttaa siltä, että jäljellä olevan vakauttamiskauden lisäsopeutus on hyvinkin saavutettavissa. Mitä suurempaa sopeutusta julkisessa taloudessa tarvitaan, sitä kiireellisempää on kuitenkin välttää kaikenlaista tavoitteista lipsumista ja aikaistaa tarvittavia julkisen talouden toimenpiteitä. Komissio kehottaa eritoten niitä jäsenvaltioita, joissa sopeutus on tähän mennessä jäänyt alle neuvoston suosittaman keskimääräisen vuotuisen tason, vauhdittamaan julkisen talouden vakauttamista ja tarpeen mukaan tukemaan vakauttamisstrategiaansa ilmoittamalla päättäväisistä, konkreettisista ja rakenteellisista toimenpiteistä, varsinkin kun ne esittävät neuvostolle ja komissiolle vakaus- tai lähentymisohjelmansa huhtikuussa uuden eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. Unkarissa alijäämä olisi syksyn talousennusteen mukaan 4,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2011. Eläkejärjestelmää on sittemmin muutettu, ja muutosten kertaluonteiset vaikutukset saattavat kuitenkin tuoda julkisen talouden nimellisen alijäämän alle 3 prosentin suhteessa BKT:hen vuonna 2011. Rakenteellinen rahoitusasema jatkaa kuitenkin heikkenemistään vuonna 2011, mikä saattaa nostaa julkisen talouden alijäämän noin 5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2012, jos lisätoimenpiteitä ei toteuteta. Uusia, tuntuvia vakauttamistoimia tarvittaneen vuodesta 2011 alkaen, jotta liiallinen alijäämä saataisiin korjattua viimeistään vuonna 2011 eli neuvoston asettamassa määräajassa. Puolassa alijäämän odotetaan vuonna 2010 olevan 7,9 prosenttia, joka on 1,0 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2010 lähentymisohjelmassa arvioitiin. Alijäämä ei ole kohenemassa rakenteellisesti. Syksyn 2010 talousennusteen jälkeen Puola ilmoitti lisätoimenpiteistä. Jos ne hyväksytään, vuoden 2011 julkisen talouden toimet vastaisivat suositettuja keskimääräisiä vuotuisia julkisen talouden toimia pääpiirteissään. Vuosina 2011 ja 2012 tarvittaisiin uusia, tuntuvia vakauttamistoimia, jotta julkisen talouden alijäämä saataisiin alle 3 prosentin suhteessa BKT:hen vuonna 2012 eli neuvoston asettamassa määräajassa. Edellä esitetyn perusteella komissaari Rehn osoitti Unkarille ja Puolalle kirjeet, joissa hän pyysi asianomaisia maita uusimaan sitoumuksena noudattaa neuvoston suosituksia kokonaisuudessaan ja ilmoittaa pian pysyvistä, konkreettisista ja erityisistä toimenpiteistä, joilla tätä sitoumusta tuettaisiin. ARVIO KYPROKSEN, SUOMEN, BULGARIAN JA TANSKAN TOTEUTTAMISTA TOIMISTA Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 9 artiklan 3 kohdassa todetaan, että sen jälkeen kun jäsenvaltiolle asetettu määräaika toteuttaa toimenpiteitä perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisen suosituksen antamisen jälkeen on päättynyt, ”… komissio ilmoittaa neuvostolle, jos se katsoo toteutettujen toimien todennäköisesti riittävän varmistamaan, että liiallinen alijäämä pystytään oikaisemaan neuvoston asettamassa määräajassa edellyttäen, että toimet toteutetaan kokonaisuudessaan ja talouskehitys vastaa ennusteita ”. Mainitun kohdan mukaisesti tässä jaksossa (ja tämän tiedonannon liitteessä) arvioidaan toimia, jotka Kypros, Suomi, Bulgaria ja Tanska ovat toteuttaneet neuvoston 13 päivänä heinäkuuta 2010 antamien suositusten perusteella lopettaakseen liiallisen alijäämän tilanteen. Kyseiset suositukset perustuivat komission yksiköiden kevään 2010 talousennusteeseen ja finanssipoliittisen irtautumisstrategian osalta sovittuihin periaatteisiin. Neuvosto asetti 13 päivän tammikuuta 2011 määräajaksi, johon mennessä suositusten mukaiset tulokselliset toimet on toteutettava. Asetuksen (EY) N:o 1467/97 ja tarkistettujen käytännesääntöjen[3] mukaan jäsenvaltion olisi katsottava toteuttaneen tuloksellisia toimia, jos se on noudattanut SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaista suositusta. Käytännesääntöjen mukaan toimien tuloksellisuuden arvioinnissa olisi erityisesti otettava huomioon, onko asianomainen jäsenvaltio yltänyt neuvoston alun perin suosittamaan suhdannetasoitetun julkisen talouden rahoitusaseman (ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä) vuotuiseen parannukseen. Niissä myös määrätään, että jos toteutunut sopeutus todetaan suositeltua pienemmäksi, olisi tehtävä tarkka analyysi sen syiden selvittämiseksi. Monivuotisen sopeutuksen osalta käytännesäännöissä täsmennetään, että arvioinnissa olisi keskityttävä analysoimaan erityisesti toimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan riittävä julkisen talouden sopeutus liiallisen alijäämän toteamista seuraavana vuonna. Komissio on tältä perustalta arvioinut, ovatko Kypros, Suomi, Bulgaria ja Tanska toteuttaneet neuvoston 13 päivänä heinäkuuta 2010 antamien suositusten mukaiset toimet. Tämänhetkisten tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että Kypros, Suomi, Bulgaria ja Tanska ovat toteuttamiensa toimien ansiosta edistyneet riittävästi liiallisen alijäämän korjaamisessa neuvoston asettamassa määräajassa. Komissio katsoo sen vuoksi, ettei näiden jäsenvaltioiden liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä tarvita tällä hetkellä lisätoimenpiteitä. Arviointia kuvataan yksityiskohtaisemmin maakohtaisissa osioissa tämän tiedonannon liitteessä. Komissio seuraa edelleen tarkasti Kyproksen, Suomen, Bulgarian ja Tanskan julkisen talouden kehitystä perussopimuksen sekä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti. LIITE KYPROS Liiallista alijäämää koskeva menettely ja uusimmat suositukset Liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä huhtikuussa 2010 annetun ilmoituksen mukaan julkisen talouden alijäämä oli Kyproksessa 6,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009, kun vuonna 2008 ylijäämää oli ollut 0,9 prosenttia. Tämä johtui talouden vakavasta laskusuhdanteesta ja sen vuoksi (Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti) toteutetuista harkinnanvaraista toimenpiteistä sekä niistä melko suurista vaikutuksista, joita huomattavasti aiempaa vähemmän veroihin perustuvasta BKT:n kasvumallista aiheutui kasvun koostumukselle. Julkisen talouden bruttovelkasuhde oli samaan aikaan 56,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä on alle 60 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen mutta kasvussa. Tältä perustalta neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 päätöksen, jossa todetaan, että Kyproksessa oli liiallinen julkisen talouden alijäämä, ja antoi Kyprokselle SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaiset suositukset liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi viimeistään vuonna 2012[4]. Suosituksissaan neuvosto asetti tuloksellisten toimien toteuttamisen määräajaksi 13 päivän tammikuuta 2011. Erityisesti neuvosto suositti, että Kyproksen olisi saatava julkisen talouden alijäämä alle 3 prosentin suhteessa BKT:hen uskottavalla ja kestävällä tavalla toteuttamalla toimia keskipitkällä aikavälillä. Tätä varten Kyproksen olisi erityisesti a) toteutettava tarpeelliset toimenpiteet alijäämän supistamiseksi enintään 6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2010 ja määriteltävä menoperusteinen vakauttamisstrategia, jotta alijäämä saadaan supistettua viitearvon alapuolelle viimeistään vuonna 2012; b) tätä tarkoitusta varten varmistettava, että julkisen talouden toimet ovat kaudella 2011–2012 vuosittain keskimäärin vähintään 1½ prosenttia suhteessa BKT:hen, minkä pitäisi myös vaikuttaa julkisen bruttovelkasuhteen saattamiseen takaisin lasku-uralle, joka lähestyy viitearvoa tyydyttävää vauhtia, palauttamalla perusylijäämä riittävälle tasolle; ja c) täsmennettävä toimenpiteet, jotka ovat tarpeen liiallisen alijäämän korjaamiseksi viimeistään vuonna 2012 suhdannekehityksen sen salliessa, ja pantava ne tinkimättömästi täytäntöön sekä nopeutettava alijäämän supistumista, jos taloudelliset tai finanssipoliittiset edellytykset osoittautuvat nykyisin oletettua paremmiksi. Sopeutukseen kohdistuvien riskien torjumiseksi Kyproksen olisi vahvistettava keskipitkän aikavälin talousarviokehyksensä sitovaa luonnetta sekä seurattava tarkemmin talousarvion toteutumista koko vuoden ajan. Lisäksi Kyproksen viranomaisille suositeltiin, että julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä parannettaisiin toteuttamalla uudistustoimenpiteitä eläke- ja terveydenhuoltomenojen hillitsemiseksi, jotta ikääntymiseen liittyvien menojen ennakoitu kasvu saataisiin pysäytettyä. Kyprokselle suositeltiin myös, että julkisen talouden toimien lisäksi olisi hyödynnettävä kaikki mahdollisuudet, myös ne, jotka perustuvat parempiin talouden olosuhteisiin, nopeuttaa bruttovelkasuhteen alenemista kohti 60 prosentin viitearvoa suhteessa BKT:hen. Neuvosto vahvisti 13 päivän tammikuuta 2011 määräpäiväksi, johon mennessä Kyproksen olisi toteutettava tuloksellisia toimia toteuttaakseen toimenpiteet, jotka ovat tarpeen vuoden 2010 alijäämän supistamiseksi enintään 6 prosenttiin suhteessa BKT:hen, ja määritelläkseen menoperusteisen vakauttamisstrategian, jotta alijäämä saadaan supistettua viitearvon alapuolelle viimeistään vuonna 2012, varmistamalla, että julkisen talouden toimet ovat kaudella 2011–2012 vuosittain keskimäärin vähintään 1½ prosenttia suhteessa BKT:hen. Komission arvio perustuu seuraaviin: toimet, jotka on toteutettu sen jälkeen, kun hallitus 16 päivänä joulukuuta hyväksyi vuoden 2011 talousarvion ja julkisen talouden vakauttamistoimenpiteitä sisältävän paketin, ja komission yksiköiden syksyn 2010 talousennuste, jossa otettiin huomioon talousarvioluonnos. Arvio toteutetuista toimista Komission yksiköiden syksyn 2010 talousennusteessa arvioitiin tuolloin käytettävissä olleiden tietojen, muun muassa talousarvioluonnoksen, perusteella, että julkisen talouden alijäämä vaikutti vuonna 2010 vakaantuneen edellisvuoden tasolle eli 5,9 prosentiksi suhteessa BKT:hen, sillä menojen kasvu lienee kokonaisuudessaan kompensoinut tulojen hienoisen kasvun. Keskushallinnon ja sosiaaliturvarahaston konsolidoitua tilinpäätöstä ajanjaksolta tammikuu–marraskuu 2010 koskevat, hiljattain julkaissut kassatiedot vaikuttavat tukevan sitä arviota, että julkisen talouden alijäämä jää odotettua pienemmäksi, sillä tietojen mukaan alijäämä on supistunut 0,5 prosenttiyksikköä vuoden 2009 samaan ajanjaksoon verrattuna. Komissio toteaa sen vuoksi, että julkisen talouden vuoden 2010 toteutuman odotetaan olevan linjassa neuvoston suosituksen kanssa supistaa vuoden 2010 alijäämä enintään 6 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Koska taloudellinen tilanne on osoittautumassa paremmaksi kuin ennakoitiin ajankohtana, jona neuvoston antoi suosituksensa, alijäämän supistuminen lisäksi vauhdittui hieman. Syksyn 2010 talousennusteessaan[5] komission yksiköt ennakoivat 5,7 prosentin alijäämää suhteessa BKT:hen vuodeksi 2011. Ennuste perustui tuolloin saatavilla olleeseen vuoden 2011 talousarvioluonnokseen. Vuoden 2011 talousarviolaissa[6] tavoitteena on 5,4 prosentin alijäämä suhteessa BKT:hen. Tämä perustuu siihen, että vuoden 2010 arvioitu alijäämä on hieman alle 6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tulopuolella talousarvio ei sisällä lisätoimenpiteitä lukuun ottamatta sitä, että elvytystoimiin sisältyneestä verohuojennuksesta luovutaan vähitellen ja että öljytuotteiden valmisteverot on yhdenmukaistettu viime heinäkuusta lähtien. Näiden toimenpiteiden vaikutus kuitenkin kumoutuu osittain, kun muut juoksevat tulot supistuvat. Menopuolella talousarviossa pyritään säästämään toimintamenoja sekä rajoittamaan julkisia investointeja ja julkisen sektorin työpaikkoja. Näiden toimenpiteiden vaikutus kumoutuu kuitenkin kokonaan, sillä julkisen sektorin palkkamenot, korkomaksut ja sosiaaliturvamenot kasvavat. Jotta julkisen talouden alijäämä saataisiin supistettua 4,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen siten, kuin neuvosto julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi viime vuoden heinäkuussa antamissaan suosituksissa oli esittänyt (liiallista alijäämää koskeva menettely – perussopimuksen 126 artiklan 7 kohta), Kyproksen viranomaiset hyväksyivät julkisen talouden vakauttamispaketin samaan aikaan kun talousarvio hyväksyttiin. Kuten valtiovarainministeri Stavrakis totesi komissaari Rehnille 7 päivänä tammikuuta 2011 lähettämässään kirjeessä, viranomaiset arvioivat, että kyseisen paketin julkista taloutta vakauttava vaikutus on 1 prosenttiyksikkö suhteessa BKT:hen, josta 0,6 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen syntyy tulopuolella ja on luonteeltaan pysyvää. Hallituskoalitioon kuuluvat puolueet ovat lisäksi sopineet uudesta toimenpidekokonaisuudesta, joka esitetään parlamentin hyväksyttäväksi helmikuussa 2011. Viranomaiset arvioivat, että sen julkista taloutta vakauttava lisävaikutus on 0,6 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuonna 2011. Kyseisillä toimenpiteillä sekä lisätään tuloja että hillitään menoja. Komission yksiköiden syksyn 2010 talousennusteessa ei otettu huomioon hiljattain hyväksyttyä, vakauttamistoimenpiteitä sisältävää pakettia, sillä nämä tiedot eivät olleet saatavilla ennen koontipäivää. Talousennusteen mukaan rakenteellinen alijäämä (suhdannetasoitettu alijäämä ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä) kohenee ¾ prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuonna 2011. Vuonna 2010 rakenteellisessa rahoitusasemassa ei tapahtunut muutoksia. Edellä mainitun julkisen talouden vakauttamispaketin nimellismääräinen vaikutus sekä suhdannekorjaamattomaan että rakenteelliseen rahoitusasemaan olisi 1 prosenttiyksikkö suhteessa BKT:hen. Vielä hyväksymättä olevilla lisätoimenpiteillä (0,6 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen) odotetaan olevan samankaltainen vaikutus. Sekä suhdannekorjaamattoman että rakenteellisen rahoitusaseman odotetaan kaiken kaikkiaan kohenevan vuonna 2011 noin 2¼ prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Suhdannekorjaamaton rahoitusasema hyötyy vuoden 2010 odotettua paremman alijäämätoteutuman aiheuttamasta perusvaikutuksesta (0,4 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen), ja suhdannekorjaamattoman alijäämän odotetaan näin ollen olevan 3¾ prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2011. Alijäämätavoitteiden saavuttamiseen kohdistuu kuitenkin riskejä. Lähinnä tämä johtuu siitä, että vakiokäytäntönä on ollut lisätalousarvioiden hyväksyminen pitkin vuotta. Huomattava riski on myös ensinnäkin se, että sosiaalisissa tulonsiirroissa saatetaan lipsua, sillä välillisten verojen korotukset luovat paineita toteuttaa toimenpiteitä veronkorotusten vaikutusten lieventämiseksi. Toiseksi palkkojen indeksointi (COLA) vaikuttaa julkisen sektorin palkkakustannuksiin, jos inflaatio kiihtyy arvioitua nopeammin. Ilmoitettujen, mutta vielä hyväksymättä olevien vakauttamistoimenpiteiden talousarviovaikutuksiin kohdistuu lisäksi riskejä, sillä osapuolet, joihin toimenpiteet vaikuttavat, luovat omalta osaltaan paineita. Tältä perustalta komissio katsoo, että Kypros on varmistanut julkisen talouden toimet, joiden vaikutus on vähintään 1½ prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuonna 2011, ja toteuttanut tuloksellisia toimia lopettaakseen nykyisen julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen viimeistään vuonna 2012. Suurin osa Kyproksen toteuttamista julkisen talouden vakauttamistoimenpiteistä on kuitenkin kohdistunut tulopuoleen, vaikka neuvosto suositti julkisen talouden menoperusteista vakauttamisstrategiaa. Syksyn 2010 talousennusteessa komission yksiköt arvioivat, että Kyproksen bruttovelka suhteessa BKT:hen kasvaa 65,2 prosenttiin viimeistään vuonna 2011 perusalijäämän kasvun vuoksi. Kyproksen viranomaiset ennakoivat julkisen velan kasvavan vuoden 2009 58 prosentista lähes 62 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2010 lähinnä perusalijäämän negatiivisen vaikutuksen vuoksi. Vuodeksi 2011 viranomaiset ennakoivat velkasuhteen hienoista nousua 63,8 prosenttiin, mikä sekin johtuu perusalijäämästä. Julkisen talouden vakauttamispaketin odotetaan kuitenkin vakauttavan velan suhteessa BKT:hen vuonna 2011 vuoden 2010 kaltaiselle tasolle, kun perusalijäämä pysyy kurissa. Vakauttamistoimenpiteiden jatkaminen vuonna 2012 samaan aikaan, kun kasvu kiihtyy, kääntänee velan takaisin lasku-uralle. Kun otetaan huomioon komission yksiköiden ennusteet ja toimenpiteet, jotka on toteutettu ennusteen koontipäivän jälkeen, Kyproksen odotetaan saavan julkisen talouden bruttovelkasuhteen takaisin lasku-uralle ennustejaksolla. Lisäksi voidaan todeta, ettei julkisen talouden ohjausjärjestelmän tiukentamisen osalta ole raportoitu edistymisestä, esimerkiksi siitä, että Kyproksen kolmivuotisen keskipitkän aikavälin julkisen talouden kehyksen sitovaa luonnetta olisi vahvistettu ja kehyksen täytäntöönpanoa nopeutettu. Eläkejärjestelmän lisäuudistusta koskevista suunnitelmista käytävät keskustelut ovat vielä kesken. Päätelmät Tämänhetkisten tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että Kypros on toteuttamiensa toimien ansiosta edistynyt riittävästi liiallisen alijäämän korjaamisessa neuvoston asettamassa määräajassa. Se on erityisesti toteuttanut toimenpiteitä korjatakseen liiallisen alijäämän viimeistään vuonna 2012 ja varmistanut riittävät julkisen talouden toimet vuonna 2011, kuten neuvosto suositti. Alijäämätavoitteiden saavuttamiseen kohdistuu kuitenkin riskejä. Lähinnä ne johtuvat siitä, että vakiokäytäntönä on ollut lisätalousarvioiden hyväksyminen pitkin vuotta, mutta myös siitä, että sosiaalisissa tulonsiirroissa saatetaan lipsua ja palkkojen indeksointi (COLA) saattaa vaikuttaa julkisen sektorin palkkakustannuksiin. Nämä riskit huomioon ottaen Kyproksen viranomaisten on tarkkaan seurattava julkisen talouden kehitystä ja oltava valmiina toteuttamaan korjaavia toimenpiteitä, jos jokin näistä riskeistä toteutuu. Lisäksi komissio katsoo, että Kyproksen on ponnekkaammin lujitettava julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehyksen sitovaa luonnetta ja otettava käyttöön toimenpiteitä, joilla lisätään Kyproksen julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä, kuten neuvosto suositti. Edellä esitetyn arvioinnin perusteella komissio katsoo, ettei Kyproksen liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä tällä hetkellä tarvita lisätoimenpiteitä. Komissio seuraa edelleen tarkasti Kyproksen julkisen talouden kehitystä perussopimuksen sekä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti. Taulukko: Keskeisten makrotaloutta ja julkista taloutta koskevien ennusteiden vertailu 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | Reaalinen BKT (%-muutos) | KOM | 3,6 | -1,7 | 0,5 | 1,5 | CY | 3,6 | -1,7 | 0,6 | 1,5 | VO | 3,6 | -1,7 | 0,5 | 1,5 | Tuotantokuilu (% suhteessa potentiaaliseen BKT:hen) | KOM2 | 3,1 | -1,2 | -2,2 | -1,8 | CY | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | VO1 | 2,9 | -1,3 | -2,4 | -2,5 | Julkisen talouden rahoitusasema (% suhteessa BKT:hen) | KOM | 0,9 | -6,0 | -5,9 | -5,7 | CY | 0,9 | -6,0 | -5,9 | -5,4 | VO | 0,9 | -6,1 | -6,0 | -4,5 | Perusjäämä (% suhteessa BKT:hen) | KOM | 3,7 | -3,4 | -3,6 | -3,3 | CY | 3,7 | -3,4 | -3,6 | -3,0 | VO | 3,7 | -3,6 | -3,7 | -2,1 | Suhdannetasoitettu rahoitusasema (% suhteessa BKT:hen) | KOM | -0,3 | -5,5 | -5,1 | -5,0 | CY | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | VO1 | -0,2 | -5,6 | -5,1 | -3,5 | Rakenteellinen rahoitusasema3 (% suhteessa BKT:hen) | KOM | -0,3 | -5,7 | -5,7 | -5,0 | CY | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | tieto puuttuu | VO | -0,2 | -5,6 | -5,2 | -3,6 | Julkinen bruttovelka (% suhteessa BKT:hen) | KOM | 48,3 | 58,0 | 62,2 | 65,2 | CY | 48,3 | 58,0 | 61,9 | 63,8 | VO | 48,4 | 56,2 | 61,0 | 63,2 | Huom.: | 1 Ohjelmien mukaiset tuotantokuilut ja suhdannetasoitetut rahoitusasemat, jotka komission yksiköt ovat laskeneet uudelleen ohjelmien tietojen perusteella. | 2 Perustuu ennusteisiin, joiden mukaan potentiaalinen kasvu on 2,5 % vuonna 2009, 1,5 % vuonna 2010 ja 1,1 % vuosina 2011 ja 2012. | 3 Suhdannetasoitettu rahoitusasema, jossa ei ole otettu huomioon kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä. Kertaluonteiset ja muut väliaikaiset toimenpiteet ovat 0,3 % suhteessa BKT:hen vuonna 2009 ja 0,7 % vuonna 2010 (kaikki alijäämää supistavia). | Lähde: | Vakausohjelman (VO) huhtikuun 2010 tarkistus, komission yksiköiden syksyn 2010 talousennuste (KOM) ja komission yksiköiden laskelmat. | SUOMI Liiallista alijäämää koskeva menettely ja uusimmat suositukset Talouden laskusuhdanne ja harkinnanvaraiset finanssipoliittiset elvytystoimet ovat heikentäneet Suomen julkista taloutta. Valtiovarainministeriön huhtikuussa 2010 liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä antaman ilmoituksen mukaan viranomaiset olivat asettaneet julkisen talouden vuoden 2010 alijäämätavoitteeksi 4,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komission yksiköiden kevään talousennusteessa alijäämän ennakoitiin olevan vuonna 2010 hieman pienempi eli 3,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tältä perustalta neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 päätöksen, jossa todetaan, että Suomessa oli liiallinen julkisen talouden alijäämä, ja antoi Suomelle SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaiset suositukset tämän tilanteen lopettamiseksi viimeistään vuonna 2011[7]. Suosituksissaan neuvosto asetti tuloksellisten toimien toteuttamisen määräajaksi 13 päivän tammikuuta 2011. Neuvosto suositti, että Suomen olisi saatava julkisen talouden alijäämä alle 3 prosentin suhteessa BKT:hen uskottavalla ja kestävällä tavalla. Tätä varten Suomen viranomaisten olisi erityisesti a) toteutettava finanssipoliittiset toimenpiteet vuonna 2010 vakausohjelman tuoreimmassa tarkistuksessa suunnitellulla tavalla samalla kun varmistetaan, että 3 prosentin viitearvon kaavailtu ylitys pysyy hallinnassa ja jää väliaikaiseksi; b) varmistettava, että julkisen talouden toimet ovat vähintään 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2011; ja c) täsmennettävä toimenpiteet liiallisen alijäämän suunnitellun korjaamisen varmistamiseksi vuonna 2011. Lisäksi neuvosto kehotti Suomea varmistamaan, että julkisen talouden vakauttamista kohti rahoitusaseman keskipitkän aikavälin tavoitetta eli ½ prosentin rakenteellista ylijäämää suhteessa BKT:hen jatketaan sen jälkeen, kun liiallinen alijäämä on korjattu. Komission arvio toteutetuista toimista perustuu seuraaviin: komission yksiköiden syksyn 2010 talousennuste, jossa otetaan huomioon vuoden 2011 julkisen talouden toimenpiteet, ja valtiovarainministeriön 20 päivänä joulukuuta 2010 esittämä tarkistettu ennuste. Arvio toteutetuista toimista Julkinen talous heikkeni aiemmista tuntuvista ylijäämistä 2,5 prosentin alijäämään vuonna 2009. Tämän jälkeen liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä huhtikuussa 2010 annetussa ilmoituksessa alijäämän ennakoitiin kasvavan vielä 4,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2010. Sekä komission yksiköiden että Suomen viranomaisten tuoreimmissa ennusteissa alijäämän odotetaan kuitenkin olevan huomattavasti ennakoitua pienempi vuonna 2010. Taloudellinen toiminta on elpynyt hyvin vuoden 2010 toisen vuosineljänneksen jälkeen. Komission yksiköiden ja Suomen viranomaisten ennusteissa talouden ja julkisen talouden näkymiä onkin tarkistettu parempaa suuntaan vuoden 2010 ja myös seuraavien vuosien osalta. Sen jälkeen kun liiallista alijäämää koskeva menettely käynnistettiin, ei ole ilmoitettu merkittävistä uusista veroja tai menoja koskevista toimenpiteistä varsinkaan vuoden 2010 osalta. Taloudellisen tilanteen koheneminen on kuitenkin automaattisesti lisännyt verotuloja. Komission yksiköiden syksyn 2010 talousennusteessa ennakoidaan 3,1 prosentin alijäämää suhteessa BKT:hen vuodeksi 2010. Tämä puolestaan parantaa seuraavien vuosien näkymiä siihen verrattuna, miltä tilanne näytti keväällä 2010. Toteutuma on huomattavasti parempi kuin viranomaisten liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä huhtikuussa 2010 antamassa ilmoituksessa ennakoima 4,1 prosentin alijäämä suhteessa BKT:hen. Kyseinen ilmoitus loi perustan neuvoston 13 päivänä heinäkuuta 2010 antamille suosituksille. Valtiovarainministeriön tuoreimmassa, joulukuussa 2010 esittämässä tarkistetussa ennusteessa puolestaan ennakoidaan 3,2 prosentin alijäämää suhteessa BKT:hen vuonna 2010 (liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä lokakuussa 2010 annetussa ilmoituksessa alijäämän oli ennakoitu olevan 3,3 prosenttia suhteessa BKT:hen). Finanssipolitiikka oli kaiken kaikkiaan elvyttävää vuonna 2010. Komission yksiköiden syksyn 2010 talousennusteessa arvioidaan, että rakenteellinen rahoitusasema heikkeni 1 prosenttiyksikön vuonna 2010. Rahoitusaseman heikkenemisessä näkyvät kyseisenä vuonna toteutetun finanssipoliittisen elvytysohjelman vaikutukset. Elvytysohjelma toteutettiin vakausohjelman viimeisimmässä, helmikuussa 2010 esitetyssä tarkistuksessa ennakoidulla tavalla. Samalla noudatettiin neuvoston suositusta. Komissio katsoo näin ollen, että Suomi on noudattanut neuvoston suosituksia ja varmistanut, että BKT:hen suhteutetun 3 prosentin viitearvon kaavailtu ylitys pysyy hallinnassa ja jää väliaikaiseksi. Vuoden 2011 alijäämänäkymät ovat huomattavasti parantuneet verrattuna vakausohjelman helmikuun 2010 tarkistukseen, jossa kyseisen vuoden alijäämäksi ennakoitiin 3,0 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komission yksiköiden syksyn 2010 talousennusteen mukaan alijäämä on 1,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2011. Viimeisimmässä, 20 päivänä joulukuuta 2010 esitetyssä ennusteessaan viranomaiset arvioivat alijäämän olevan BKT:hen suhteutettuna 1,3 prosenttia (liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä lokakuussa 2010 annetussa ilmoituksessa tavoitteeksi oli asetettu 1,4 %). Tilanteen koheneminen verrattuna kevään 2010 ennusteisiin selittyy suurimmalta osin sillä, että talouden ja julkisen talouden toteutuma on vuonna 2010 odotettua parempi ja tämän vaikutukset näkyvät vuonna 2011. Vuonna 2010 on myös sovittu joistakin harkinnanvaraisista veronkorotuksista, mikä kohentaa julkisen talouden rahoitusasemaa noin 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2011. Vaikkei poikkeuksellisista talousarvioleikkauksista ole ilmoitettu, menojen kasvun odotetaan pysyttelevän kohtuullisena, sillä osa aikaisemman elvytyspaketin sisältämistä investointihankkeista päättyy vähitellen ja paikallishallinnot todennäköisesti ottavat huomioon rajalliset mahdollisuudet saada rahoitusta ja sisällyttävät talousarvioihinsa säästöjä. Sekä keskushallinto että paikallishallinnot jatkavat julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseen tähtäävien pitkäkestoisten ohjelmien toteuttamista. Näin henkilöstökustannuksiin saataneen joitakin säästöjä. Komission ennusteen mukaan rakenteellinen rahoitusasema kohentunee hieman alle 1 prosenttiyksikön vuonna 2011. Pääpiirteissään arvio vastaa vuoden 2011 harkinnanvaraisten finanssipoliittisten toimenpiteiden suuruuden alhaalta ylös -mittausta. Tältä perustalta komissio katsoo, että Suomi on varmistanut julkisen talouden toimet, joiden vaikutus on vähintään ½ prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuonna 2011, ja toteuttanut tuloksellisia toimia lopettaakseen nykyisen julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen viimeistään vuonna 2011. Päätelmät Tämänhetkisten tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että Suomi on toteuttamiensa toimien ansiosta edistynyt riittävästi liiallisen alijäämän korjaamisessa neuvoston asettamassa määräajassa. Suomi on erityisesti toteuttanut toimenpiteitä korjatakseen liiallisen alijäämän viimeistään vuonna 2011 ja varmistanut riittävät julkisen talouden toimet vuonna 2011, kuten neuvosto suositti. Edellä esitetyn arvioinnin perusteella komissio katsoo, ettei Suomen liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä tällä hetkellä tarvita lisätoimenpiteitä. Komissio seuraa edelleen tarkasti julkisen talouden kehitystä Suomessa perussopimuksen sekä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti. Taulukko: Keskeisten makrotaloutta ja julkista taloutta koskevien ennusteiden vertailu BULGARIA Liiallista alijäämää koskeva menettely ja uusimmat suositukset Talouden laskusuhdanne ja menojen kasvu ovat heikentäneet Bulgarian julkista taloutta. Menojen kasvu johtui huomattavista sitoumuksista, jotka väistyvä hallitus antoi ennen vuoden 2009 puoliväliä järjestettyjä parlamenttivaaleja. Kun tähän vielä yhdistyi kasvun rakenteen muuttuminen vähemmän veroja tuovaksi, julkisen talouden alijäämä kasvoi Bulgariassa 3,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2009, kun vuonna 2008 ylijäämä oli ollut 1,8 prosenttia.[8] Tältä perustalta neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 päätöksen, jossa todetaan, että Bulgariassa oli liiallinen julkisen talouden alijäämä, ja antoi Bulgarialle SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaiset suositukset tämän tilanteen lopettamiseksi viimeistään vuonna 2011[9]. Suosituksissaan neuvosto asetti tuloksellisten toimien toteuttamisen määräajaksi 13 päivän tammikuuta 2011. Erityisesti neuvosto suositti, että Bulgarian olisi saatava julkisen talouden alijäämä alle 3 prosentin suhteessa BKT:hen uskottavalla ja kestävällä tavalla viimeistään vuonna 2011. Tätä varten Bulgarian viranomaisten olisi erityisesti a) toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta torjutaan vuoden 2010 alijäämän heikentyminen yli ennakoidun 3,8 prosentin suhteessa BKT:hen; b) varmistettava, että julkisen talouden toimet ovat vähintään ¾ prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2011; ja c) täsmennettävä ja toteutettava toimenpiteet, jotka ovat tarpeen liiallisen alijäämän korjaamiseksi viimeistään vuonna 2011. Sopeutukseen liittyvien riskien rajoittamiseksi Bulgarian viranomaisia suositeltiin lujittamaan julkisen talouden ohjausjärjestelmää ja lisäämään avoimuutta tiukentamalla valtiovarainministeriön varainkäyttöön kohdistamaa valvontaa, vahvistamalla keskipitkän aikavälin talousarviokehyksensä sitovuutta ja parantamalla talousarvion toteutuksen ympärivuotista seurantaa. Neuvosto vahvisti 13 päivän tammikuuta 2011 määräpäiväksi, johon mennessä Bulgarian hallituksen olisi ryhdyttävä tuloksellisiin toimiin ja täsmennettävä toimenpiteet, jotka ovat tarpeen liiallisen alijäämän korjaamiseksi. Komission arvio toteutetuista toimista perustuu seuraaviin: komission yksiköiden syksyn 2010 talousennuste, jossa otettiin huomioon vuoden 2011 talousarviossa ennakoidut julkisen talouden toimenpiteet, ja Bulgarian viranomaisten joulukuun 2010 lopulla ja tammikuussa 2011 toimittamat lisätiedot. Arvio toteutetuista toimista Komission yksiköiden syksyn 2010 talousennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä supistuu 3,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2010, kun se vuonna 2009 oli 4,7 prosenttia. Tämä vastaa vuoden 2010 tarkistetussa talousarviossa esitettyä tavoitetta, johon neuvoston suositus perustui. Talouden näkymät olivat ennustusajankohtana säilyneet lähes samoina kuin komission yksiköiden kevään 2010 ennusteen esittämishetkellä. Kyseinen kevään 2010 ennuste oli sekin neuvoston 13 päivänä heinäkuuta 2010 antamien suositusten perustana. Syksyn talousennuste sisältää lisäksi kertaluonteisen alijäämää kasvattavan erän, jonka syynä on kolmansien maiden velan peruuttaminen (0,1 % suhteessa BKT:hen). Siinä otetaan myös huomioon juoksevien verojen väheneminen ja säästöt pääomamenoissa verrattuna vuoden 2010 tarkistetussa talousarviossa esitettyihin suunnitelmiin. Viranomaisten tuoreimman ennusteen mukaan alijäämä olisi vuonna 2010 hieman komission yksiköiden ennakoimaa parempi eli 3,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komission yksiköiden ennusteen mukaan rakenteellinen rahoitusasema kohentunee noin 1½ prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010. Komissio toteaa sen vuoksi, että julkisen talouden vuoden 2010 toteutuman odotetaan olevan linjassa neuvoston suosituksen kanssa päästä vuoden 2010 alijäämätavoitteeseen, joka on 3,8 prosenttia suhteessa BKT:hen ja joka vahvistettiin vuoden 2010 tarkistetussa talousarviossa. Komission yksiköiden syksyn 2010 talousennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä on 2,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2011 – eli alijäämä supistuu vuositasolla 0,9 prosenttia suhteessa BKT:hen – edellyttäen, että politiikkaa ei muuteta ja talouden näkymät paranevat odotetulla tavalla. Lisäksi arvio vuoden 2011 talousarviossa esitetyistä vakauttamistoimenpiteistä on ennusteessa varovainen. Viranomaisten mukaan alijäämä olisi hieman pienempi eli 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Ero johtuu optimistisemmasta arviosta talouden toiminnasta. Viranomaiset ennakoivat tavoitteeseen päästävän, kun julkisen talouden tulot kasvavat talouden ennakoidun elpymisen ja tuloja lisäävien toimenpiteiden ansiosta ja kun menojen kasvua hillitään ja menoja tehostetaan. Komission yksiköiden ennusteen mukaan rakenteellinen rahoitusasema kohentunee noin ¾ prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2011. Vuoden 2011 alijäämätavoitteeseen kohdistuvat riskit johtuvat lähinnä makrotalouden skenaariosta, johon vuoden 2011 talousarvioennusteet perustuvat. Talousarvion tuloarviot ovat varovaisia, mutta siitä huolimatta tuloihin saattaa syntyä odottamatonta vajausta, jos talous toipuukin odotettua hitaammin ja kasvun rakenne tuo tuloja odotettua vähemmän. Menopuolella uusia paineita saattaa puolestaan syntyä vuoden 2011 jälkipuoliskolla pidettäviksi kaavailluista paikallisvaaleista ja presidentinvaaleista. Nämä riskit huomioon ottaen Bulgarian viranomaisten on tarkkaan seurattava julkisen talouden kehitystä ja oltava valmiina toteuttamaan korjaavia toimenpiteitä, jos jokin näistä riskeistä toteutuu. Tältä perustalta komissio katsoo, että Bulgaria on varmistanut julkisen talouden toimet, joiden vaikutus on ¾ prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen, ja toteuttanut tuloksellisia toimia lopettaakseen nykyisen julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen viimeistään vuonna 2011. Lisäksi voidaan todeta, että julkisen talouden ohjausjärjestelmässä on tapahtunut tiettyä edistystä ja joitakin aloitteita on toteutettu julkisten menojen tehostamiseksi. Työmarkkinaosapuolten kanssa on sovittu eläkejärjestelmän lisäuudistusta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä koskevista toimenpiteistä. Näiden toimenpiteiden täytäntöönpano edellyttää uusia lainsäädäntötoimia. Päätelmät Tämänhetkisten tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että Bulgaria on toteuttamiensa toimien ansiosta edistynyt riittävästi liiallisen alijäämän korjaamisessa neuvoston asettamassa määräajassa. Bulgaria on toteuttanut tarpeelliset toimenpiteet liiallisen alijäämän korjaamiseksi viimeistään vuonna 2011. Se on ennen kaikkea välttänyt sen, että vuoden 2010 alijäämä olisi heikentynyt suunniteltua 3,8 prosenttia suuremmaksi suhteessa BKT:hen, ja sisällyttänyt vuoden 2011 talousarvioon riittävät julkisen talouden toimet, kuten neuvosto on suosittanut. Tämän ohella komissio katsoo, että Bulgarian on ponnekkaammin vahvistettava julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehyksen sitovaa luonnetta, kuten neuvosto suositti. Edellä esitetyn arvioinnin perusteella komissio katsoo, ettei Bulgarian liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä tällä hetkellä tarvita lisätoimenpiteitä. Komissio seuraa edelleen tarkasti julkisen talouden kehitystä Bulgariassa perussopimuksen sekä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti. Taulukko: Keskeisten makrotaloutta ja julkista taloutta koskevien ennusteiden vertailu TANSKA Liiallista alijäämää koskeva menettely ja uusimmat suositukset Talouden laskusuhdanne ja harkinnanvaraiset finanssipoliittiset elvytystoimet ovat heikentäneet Tanskan julkista taloutta. Julkisen talouden rahoitusasema kääntyi BKT:hen suhteutettuna vuoden 2008 3,2 prosentin ylijäämästä 2,7 prosentin alijäämäksi vuonna 2009. Alijäämän odotetaan edelleen pahenevan 5,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2010. Tältä perustalta neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 päätöksen, jossa todetaan, että Tanskassa oli liiallinen julkisen talouden alijäämä, ja antoi Tanskalle SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaiset suositukset liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi viimeistään vuonna 2013[10]. Suosituksissaan neuvosto asetti tuloksellisten toimien toteuttamisen määräajaksi 13 päivän tammikuuta 2011. Neuvosto suositti, että Tanskan olisi saatettava julkisen talouden alijäämä alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen uskottavalla ja kestävällä tavalla toteuttamalla toimia keskipitkällä aikavälillä. Tätä varten Tanskan viranomaisten olisi erityisesti a) toteutettava finanssipoliittiset toimenpiteet vuonna 2010 viimeisimmässä tarkistetussa lähentymisohjelmassa suunnitellulla tavalla ja aloitettava julkisen talouden vakauttaminen vuonna 2011, jotta alijäämä saataisiin alle viitearvon viimeistään vuonna 2013; b) varmistettava, että julkisen talouden toimet ovat vuosittain keskimäärin vähintään 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2011, 2012 ja 2013; ja c) täsmennettävä toimenpiteet, joita tarvitaan liiallisen alijäämän korjaamiseksi viimeistään vuonna 2013 suhdannekehityksen sen salliessa, ja pantava ne tinkimättömästi täytäntöön sekä nopeutettava alijäämän supistumista, jos taloudelliset tai finanssipoliittiset edellytykset osoittautuvat nykyisin oletettua paremmiksi. Komission arvio toteutetuista toimista perustuu seuraaviin: komission yksiköiden syksyn 2010 talousennuste, vuoden 2011 talousarvio, hallituksen joulukuussa esittämä ennuste ja hallituksen 25 päivänä toukokuuta esittämät vakauttamistoimenpiteet. Arviossa otetaan myös huomioon Tanskan valtiovarainministeriön komissiolle tuloksellisista toimista 13 päivänä tammikuuta 2011 toimittamat tiedot. Arvio toteutetuista toimista Komission yksiköiden syksyn 2010 talousennusteen mukaan julkisen talouden rahoitusasema kohentunee 1,6 prosenttiyksikköä vuodesta 2010 vuoteen 2012 (BKT:hen suhteutettuna vuoden 2010 -5,1 prosentista -3,5 prosenttiin vuonna 2012). Tuoreimmassa makrotalouden tarkistuksessaan (joulukuulta 2010) Tanskan viranomaiset ennakoivat, että alijäämä on BKT:hen suhteutettuna 3,6 prosenttia vuonna 2010[11] ja että se kasvaa 4,7 prosenttiin vuonna 2011 ennen supistumistaan 3,4 prosenttiin vuonna 2012. Lähelle viitearvoa siis päästäisiin vuosi ennen neuvoston asettamaa määräaikaa. Toukokuussa 2010 Tanskan hallitus sai parlamentin tuen joukolle vakauttamistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on täyttää liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä annetut suositukset. Toimenpiteisiin sisältyy aiemmin suunniteltujen veroleikkausten lykkääminen ja erilaisten verotuksen kynnysarvojen automaattisen indeksoinnin väliaikainen keskeyttäminen (niin kutsuttu 20§-asetus ) vuoteen 2014 saakka, työttömyyskorvauksen maksukauden uudistaminen ja lyhentäminen neljästä vuodesta kahteen vuoteen ja ammattiyhdistysten jäsenmaksujen verovähennysoikeuteen asetettava katto. Lisäksi julkisen kulutuksen kasvua on rajoitettu vuosina 2011–2013. Toukokuiseen vakauttamispakettiin sisältyneet toimenpiteet on jo sisällytetty lainsäädäntöön, kuten neuvosto suositti. Myös vuoden 2011 talousarviossa näkyy hallituksen aikomus hillitä julkisen kulutuksen kasvua. Tapaan, jolla kunnat saavat rahoituksensa ja niiden menot pidetään kurissa, tehdyt muutokset vähentänevät menoylitysten riskiä.[12] Komissio katsoo sen vuoksi, että Tanska on noudattanut neuvoston suositusta toteuttaa finanssipoliittiset toimenpiteet vuonna 2010 viimeisimmässä tarkistetussa lähentymisohjelmassa suunnitellulla tavalla ja aloittaa julkisen talouden vakauttaminen vuonna 2011. Näiden toimenpiteiden odotettu keskimääräinen vuotuinen julkista taloutta vakauttava vaikutus vuosina 2011–2013 on noin ½ prosenttia suhteessa BKT:hen, joka vastaa neuvoston suositusta. Vaikka julkisen talouden rahoitusaseman ennakoidaan kohenevan huomattavasti vuoteen 2012 saakka, rakenteellisen rahoitusaseman odotetaan kyseisellä ajanjaksolla heikkenevän hieman. Yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti arvioitu perustana oleva potentiaalisen tuotannon kasvu vuosina 2010–2013 olisi hyvin alhainen, mikä on epätavallista ja voisi viitata siihen, että Tanskan potentiaalisen tuotannon kasvun laskentaan nykyisessä suhdannetilanteessa liittyy epävarmuustekijöitä. Kun otetaan huomioon edellä mainitut vakauttamistoimenpiteet, komissiolla ei ole nykyisessä suhdannetilanteessa viitteitä siitä, että vuotuista keskimääräistä rakenteellista rahoitusasemaa ajateltuna ei voitaisi päästä suositeltuun julkisen talouden sopeutukseen keskipitkällä aikavälillä vuosina 2011–2013. Se katsoo näin ollen, että nykyhetkellä saatavilla olevien tietojen perusteella Tanska on toteuttanut tuloksellisia toimia lopettaakseen nykyisen julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen viimeistään vuonna 2013. Päätelmät Tämänhetkisten tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että Tanska on toteuttamiensa toimien ansiosta edistynyt riittävästi liiallisen alijäämän korjaamisessa neuvoston asettamassa määräajassa. Erityisesti Tanska on toteuttanut finanssipoliittiset toimenpiteet vuonna 2010 viimeisimmässä tarkistetussa lähentymisohjelmassa suunnitellulla tavalla ja aloittanut julkisen talouden vakauttaminen vuonna 2011 neuvoston suosittamalla tavalla. Edellä esitetyn arvioinnin perusteella komissio katsoo, ettei Tanskan liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä tällä hetkellä tarvita lisätoimenpiteitä. Komissio seuraa edelleen tarkasti julkisen talouden kehitystä Tanskassa perussopimuksen sekä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti. Taulukko: Keskeisten makrotaloutta ja julkista taloutta koskevien ennusteiden vertailu [1] Jäsenvaltioiden toteuttamia toimia arvioitiin suosituksissa esitetyn puolen vuoden määräajan päätyttyä. Arviot on toimitettu neuvostolle. Kaikki liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn liittyvät komission tiedonannot ja muut asiakirjat ovat kunkin jäsenvaltion osalta saatavilla seuraavassa osoitteessa (sisältää sekä aiemmat että käynnissä olevat menettelyt): http://ec.europa.eu/economy_finance/sgp/deficit/countries/index_en.htm. [2] EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6. [3] Vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanoa koskevat vaatimukset sekä vakaus- ja lähentymisohjelmien muotoa ja sisältöä koskevat ohjeet, hyväksytty Ecofin-neuvostossa 10.11.2009. Saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/economy_finance/sgp/deficit/legal_texts/index_en.htm. [4] Kaikki Kyproksen liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn liittyvät asiakirjat ovat saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/economy_finance/sgp/deficit/countries/cyprus_en.htm [5] Komission yksiköiden syksyn 2010 talousennuste julkaistiin 29 päivänä marraskuuta 2010. Tietojen toimittamisen koontipäivä oli 15 päivä marraskuuta 2010. [6] Parlamentti hyväksyi vuoden 2011 talousarviolain 16 päivänä joulukuuta 2010. [7] Kaikki Suomen liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn liittyvät asiakirjat ovat saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/economy_finance/sgp/deficit/countries/finland_en.htm [8] Liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä lokakuussa 2010 annetussa ilmoituksessa julkisen talouden vuoden 2008 toteutuma tarkistettiin BKT:hen suhteutettuna 1,7 prosentin ylijäämäksi ja vuoden 2009 toteutuma 4,7 prosentin alijäämäksi. Pääasiassa tämä johtui metodologisista muutoksista (käyttöön otettiin tiettyjen verotulojen ajallisesti mukautettu kassaperusteinen kirjaaminen) ja siitä, että vuoden 2010 jälkipuoliskolla kävi ilmi, että hallituksella oli sitoumuksia, jotka eivät olleet aiemmin tiedossa. [9] Kaikki Bulgarian liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn liittyvät asiakirjat ovat saatavilla osoitteessahttp://ec.europa.eu/economy_finance/sgp/deficit/countries/bulgaria_en.htm [10] Kaikki Tanskan liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn liittyvät asiakirjat ovat saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/economy_finance/sgp/deficit/countries/denmark_en.htm [11] Tanskan julkisen talouden vuoden 2010 alijäämä on pienempi kuin komission yksiköiden syksyn 2010 talousennusteessa ennakoitiin. Pääosin tämä johtuu eläkerahastojen tuottoverosta saatavien tulojen väliaikaisesta ja odottamattomasta kasvusta, jota ei otettu huomioon komission yksiköiden ennusteessa. [12] Käynnissä on kaksi muuta aloitetta, joilla on todennäköisesti talousarviovaikutuksia tulevina vuosina. Ensinnäkin opintoavustusten uudistuksesta keskustellaan parhaillaan. Uudistus saattaa johtaa opintoavustusten maksukauden lyhentämiseen. Näin julkisia menoja odotetaan voitavan vähentää entisestään. Toiseksi hallitus on ehdottanut varhaiseläkejärjestelmän asteittaista poistamista vuoteen 2034 mennessä. Tällä odotetaan olevan myönteisiä vaikutuksia pitkän aikavälin kestävyyteen mutta se saattaa aiheuttaa talousarviokustannuksia lyhyellä aikavälillä. Uudistuksella saattaa varsinkin olla merkittävä kertaluonteinen vaikutus julkisen talouden rahoitusasemaan vuonna 2012. Tämä kertaluonteinen menoerä ei vaikuttaisi siihen, että liiallinen alijäämä korjaantuisi viimeistään vuonna 2013. Näiden kahden aloitteen määrällistä talousarviovaikutusta ei ole nykyhetkellä mahdollista arvioida riittävällä tavalla.