[pic] | EUROOPAN KOMISSIO | Bryssel 18.1.2011 KOM(2011) 5 lopullinen KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien väliarviointi KOMISSION KERTOMUSEUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien väliarviointi Johdanto Tämä kertomus on samalla sekä vuosikertomus että väliarviointi, joista säädetään asetuksen (EY) N:o 683/2008, jäljempänä ’asetus’, 22 artiklassa. Siinä esitetään katsaus ohjelmien edistymiseen ja tuodaan esiin tulevia haasteita. Tässä kertomuksessa mainitut vuoden 2013 jälkeistä ajanjaksoa koskevat luvut ovat vain viitteellisiä. Ne eivät rajoita komission lopullista päätöstä ohjelmien viime käden sisällöstä tai rakenteesta. Komissio aikoo esittää vuonna 2011 asiaa koskevan lainsäädäntöehdotuksen tulevien monivuotisten rahoituspuitteiden valmistelun yhteydessä. Esitetyt luvut edellyttävät lisäksi, että kaikkien asetuksen (EY) N:o 683/2008 mukaisten palvelujen tarjoamista varten rakennetaan järjestelmät. Vaihtoehtoisia ratkaisuja tarkastellaan vaikutusten arvioinnissa, joka toteutetaan ennen ohjelmia koskevan lainsäädäntöehdotuksen tekemistä. Eurooppalaiset satelliittinavigointiohjelmat käynnistettiin yli kymmenen vuotta sitten. Kunnianhimoisena poliittisena tavoitteena on sellaisen maailmanlaajuisen järjestelmän kehittäminen ja käyttö, jonka avulla Euroopan unioni, jäljempänä ’EU’, saa strategista ja taloudellista hyötyä, saavuttaa riippumattomuuden venäläisestä ja amerikkalaisesta järjestelmästä ja pystyy tuottamaan siviilikäyttöön parhaiten sopivia satelliittinavigointipalveluja. Kun ohjelmia uudistettiin ratkaisevalla tavalla vuonna 2007, neuvosto ja Euroopan parlamentti päättivät lopettaa neuvottelut julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudesta ja vahvistivat, että on välttämätöntä kehittää eurooppalainen satelliittinavigointijärjestelmä kokonaan julkisen sektorin rahoituksen ja sille uskotun riskinhallinnan turvin. Ne myös korostivat järjestelmän strategista merkitystä ja tähdensivät siitä saatavaa taloudellista lisäarvoa. EU:n riippumattomuuden ja itsemääräämisoikeuden varmistaminen tällä ratkaisevan tärkeällä alalla on kunnianhimoinen mutta välttämätön tavoite. Tällainen julkinen sitoutuminen korkeatasoisten satelliittinavigointipalvelujen tukemiseen synnyttää käyttäjissä ja palveluntarjoajissa koko maailmassa suuria odotuksia. Kyseisten palvelujen uudet sukupolvet avaavat merkittäviä näkymiä kaikilla toiminta-aloilla, ja lukuisia uusia työpaikkoja syntyy laajeneville markkinoille, joiden vuotuinen kasvuvauhti on viime vuosina ollut 30 prosenttia. Jo nyt länsimaiden BKT:stä 6–7 prosenttia eli Euroopan unionissa 800 miljardia euroa arvioidaan olevan riippuvaista satelliittinavigoinnista. Kyseinen teknologia on ollut tärkeä tekijä kriisistä selviämisessä, ja sen edistäminen on täysin linjassa Eurooppa 2020 -strategian ja kestävän kehityksen politiikan kanssa. Niinpä komission tehtävänä onkin kehittää Eurooppa 2020 -strategian mukaisen lippulaivahankkeen ”Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka” puitteissa ”tehokas avaruuspolitiikka, joka tarjoaa välineet vastata joihinkin keskeisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin, ja erityisesti saada tuloksia Galileosta”. Vuonna 2007 toteutettu hallinnon uudistaminen oli merkittävä uutuus Euroopan yhdentymisen historiassa: sen myötä Galileo- ja EGNOS-ohjelmista, jotka ovat kiinteä osa Euroopan laajuisia verkkoja, johtuvien infrastruktuurien omistus siirtyi EU:lle ja ohjelmien hallinnointi tuli EU:ta edustavan komission vastuulle. Koska tehtävät päätökset ovat tärkeitä ja vaikuttavat niin turvallisuuteen kuin kansainvälisiin asioihin, rahoitukseen ja teollisuuteen, komission valinta tähän tehtävään oli itsestään selvä, sillä se on poliittisen vastuun kantava toimielin. Tehtävänsä mukaisesti komissio katsoo, että sillä on riittävästi näyttöä voidakseen antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle asianmukaisia tietoja hankkeiden etenemisestä tällä kertomuksella. 1. Ohjelmien eteneminen vuodesta 2007 Kun komissio vuonna 2008 otti vastuulleen Galileo- ja EGNOS-ohjelman hallinnan, niiden toteutus oli myöhässä, niistä aiheutui huomattavia lisäkustannuksia ja niiden hallinnoinnissa oli vakavia ongelmia. Huolimatta siitä, että kyseisenlaisten hankkeiden hallinta on väistämättä hankalaa, kolmessa vuodessa on saavutettu merkittävää edistystä eri sidosryhmien – muun muassa teollisuuskumppaneiden – toimien sekä jäsenvaltioiden, parlamentin ja neuvoston tuen ansiosta. Toimielinten välinen Galileo-paneeli on seurannut prosessia ja tehnyt mahdolliseksi komission, parlamentin ja neuvoston välisen tiiviin yhteistyön, jonka turvin pystytään vastaamaan ohjelmissa kohdattaviin haasteisiin. Paneelille samoin kuin parlamentin eri valiokunnille on tiedotettu säännöllisesti hankkeiden etenemisestä. Koska panokset ovat korkeat, ja vaikka hallinnollinen vastuu on komissiolla, kaikkien kolmen toimielimen on toimittava kumppaneina, ja ne jakavat loppujen lopuksi poliittisen vastuun. 1.1. Tärkeimmät saavutukset 1.1.1. Uusien hallinnointipuitteiden luominen Asetuksessa määritellään selkeät hallinnointi- ja rahoituspuitteet, jotka mahdollistavat ohjelmien nykyisten vaiheiden tehokkaan hallinnan. Komissio on vastuussa ohjelmien sekä kaikkien järjestelmiin liittyvien turvallisuuskysymysten hallinnoinnista. Kaksi muuta pääasiallista toimijaa ovat Euroopan avaruusjärjestö, jäljempänä ’ESA’ ja Euroopan GNSS-virasto[1], jäljempänä ’EU:n virasto’. Suurten teollisuushankkeiden, joiden tavoitteena on julkisen ja strategisesti tärkeän avaruusinfrastruktuurin käyttöönotto, hallinnointi on komissiolle uusi tehtävä. Tästä etusijaisesta tehtävästä suoriutuakseen komission on täytynyt hankkia tarvittavaa osaamista ja järjestellä uudelleen eräitä yksiköitään. Se on sitoumuksensa mukaisesti myös kutsunut avukseen riippumattomien projektinhallinnan asiantuntijoiden ryhmän. Lisäksi se on asetuksen 15 artiklan mukaisesti hyväksynyt strategisen kehyksen[2], johon sisältyvät tärkeimmät toimet, alustava talousarvio ja niihin liittyvä aikataulu, joita asetuksessa vahvistettuihin tavoitteisiin pääseminen edellyttää. Jäsenvaltiot on otettu kiinteästi mukaan hankkeiden hallinnointiin, ja ne osallistuvat Euroopan GNSS-ohjelmakomiteaan ja eri työryhmiin, kuten eurooppalaisten järjestelmien turvallisuusjärjestelyjä käsittelevään asiantuntijaryhmään. ESAlla on korvaamaton tekninen asiantuntemus EU:ssa, ja sen tehtävät on määritelty tarkasti EU:n ja järjestön välillä tehdyissä kahdessa tehtävien siirtämistä koskevassa sopimuksessa. Niistä ensimmäinen koskee Galileon rakennus- ja käyttöönottovaiheeseen liittyviä teollisia toimia, ja toisen tarkoituksena on estää EGNOS-infrastruktuurin vanhentuminen ja parantaa järjestelmää jatkuvasti. Uudella asetuksella (EY) N:o 912/2010 luodaan puitteet EU:n viraston toiminnalle asetuksen mukaisesti. Järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnän ja turvallisuuskeskuksen hallinnoinnin kaltaisille tärkeille tehtäville on vastedes vankka perusta. 1.1.2. Ohjelmien hallinnointi yksityiskohtaisesti 1.1.2.1. EGNOS-ohjelma EGNOS on itsenäinen järjestelmä, jonka perustana on EU:n asiantuntemus satelliittinavigoinnin alalla ja jota on tarkoitus käyttää rinnan Galileon kanssa pitkällä aikavälillä. Sitä hyödyntävät jo nyt useat merkittävät käyttäjäyhteisöt muun muassa maatalouden, siviili-ilmailun, henkilöiden avustamisen, matkapuhelinverkossa tapahtuvan paikannuksen ja kartoituksen alalla. Komission edustamana EU hankki 1. huhtikuuta 2009 omistukseensa kaikki EGNOS-ohjelmaan liittyvät aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, jotka siihen asti kuuluivat ESAlle. Hankinta oli välttämätön edellytys järjestelmän käyttämiselle. EGNOS-järjestelmän avoin palvelu aloitti virallisesti toimintansa 1. lokakuuta 2009. Siitä alkaen järjestelmä on toiminut sille asetettujen vaatimusten mukaisesti. Järjestelmää käyttää palveluntarjoaja, jäljempänä ’ESSP’, komission kanssa tekemänsä sopimuksen nojalla. Sopimuksen pääasiallinen kohde on avoimen palvelun ja ihmishengen turvaavan palvelun ( Safety of Life , jäljempänä ’SoL’) katkeamaton tarjonta. Heinäkuussa 2010 saavutettiin tärkeä merkkipaalu, kun ESSP sai yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevien säännösten mukaisen sertifioinnin. EGNOS-järjestelmän viimeistelyvaihe saataneen päätökseen piakkoin, ja SoL-palvelu on määrä avata siviili-ilmailukäyttöä varten vuoden 2011 alussa. EGNOS-palvelujen peittoaluetta on myös tarkoitus laajentaa vähitellen kaikkiin Euroopan siviili-ilmailukonferenssissa mukana oleviin maihin. Lisäksi tutkitaan mahdollisuutta laajentaa kyseistä aluetta Afrikkaan, arabimaihin ja välittömästi unionin itäpuolella sijaitseviin maihin. 1.1.2.2. Galileo-ohjelma Kehittämisvaiheesta voidaan todeta, että koesatelliitit Giove A ja Giove B toimivat erittäin tyydyttävästi. Niiden avulla on voitu validoida seuraavissa satelliiteissa käytettävää tekniikkaa ja varmistaa kansainvälisten elinten Galileo-ohjelmalle antamien taajuuksien käyttö. Myös tulevan satelliittijärjestelmän neljän ensimmäisen satelliitin, jotka ESAlta saadun vahvistuksen mukaisesti lähetetään kiertoradalle vuonna 2011–2012, kokoaminen saadaan pian valmiiksi. Samaan aikaan jatketaan infrastruktuurin maanpäällisen osan toteuttamista, johon kuuluu sijaintipaikkojen valinta sekä lukuisien asemien rakentaminen useissa eri maissa ja useilla alueilla ympäri maapallon. Näitä maita ja alueita ovat mm. Belgia, Ranska, Italia, Saksa, Espanja, Alankomaat, Yhdistynyt kuningaskunta, Uusi-Kaledonia, Réunion, Ranskan Guayana, Tahiti, Ruotsi, Norja, Yhdysvallat ja Antarktis (Troll, Adélienmaa). Rakennus- ja käyttöönottovaiheen työt käynnistettiin vuonna 2008, ja ne jatkuvat aktiivisina. Kyseiset työt on jaettu kuuteen keskeiseen osioon, ja jokaisesta niistä toteutetaan julkinen hankintamenettely. Kilpailulliset neuvottelumenettelyt tarjouksen tehneiden yritysten kanssa ovat keskeinen osa aloitettuja menettelyjä. Vuonna 2010 voitiin myöntää neljä ensimmäistä hankintasopimusta, joiden kohteina ovat seuraavat työosiot: ”järjestelmäsuunnittelun tuki”, ”satelliittien rakentaminen” ja 14 ensimmäisen satelliitin tilaus, ”kantoraketit” kymmenen satelliitin laukaisua varten ja optiot useampia laukaisuja varten sekä ”toimet”. Sopimusten yhteisarvo on noin 1 250 miljoonaa euroa. Sopimukset kahdesta muusta työosiosta, jotka koskevat maassa sijaitsevaa infrastruktuuria, myönnetään vuonna 2011. Myös lisätiloja ja -laitteita koskevat hankintasopimukset on tehtävä vuonna 2011. Tapauksissa, joissa sopimuksista syntyi kilpailua, saavutettiin säästöjä alkuperäisiin arvioihin verrattuna, mutta monopolitilanteissa se ei ollut mahdollista. Julkisiin hankintasopimuksiin sisältyviin töihin osallistuu jo useita satoja yrityksiä, joita sijaitsee useimmissa jäsenvaltioissa ja jotka työllistävät sitä varten pätevää henkilöstöä tuhansittain. Komissio on myös pyrkinyt noudattamaan asetuksen 17 artiklan 3 kohdan c alakohdassa mainittua 40 prosentin kynnysarvoa, jonka tarkoituksena on antaa isolle osalle EU:n teollisuudesta mahdollisuus osallistua ohjelmiin. Tarkkoja lukuja ei kuitenkaan voida ilmoittaa vielä tässä vaiheessa, kun kaikkia työosioita koskevia hankintasopimuksia ei ole tehty eivätkä kaikki alihankkijat ole tiedossa. Joka tapauksessa satelliittinavigointiin, myös tuotantoketjun loppupään markkinoihin, liittyvissä eri toimissa on nyt aktiivisesti mukana runsas määrä teollisuusyrityksiä ja lukuisia tiedeyhteisöjä eri puolilta EU:ta. Julkisesti säännellyn palvelun ( Public Regulated Service , jäljempänä ’PRS’) osalta komissio on tehnyt ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi, joka koskee kyseisen palvelun käyttöehtoja ja erityisesti turvallisuuskysymyksiä. Ehdotuksen hyväksyminen on ehdoton edellytys palvelun tarjoamiselle. Lisäksi komissio aikoo yhteistyössä EU:n viraston kanssa toteuttaa pilottihankkeita, joissa testataan ja validoidaan päätösehdotuksessa suunnitellut menettelyt ja mekanismit konkreettisissa tapauksissa, jotka valitaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. 1.1.3. Horisontaaliset toimenpiteet Kansainvälisellä areenalla käydään Kiinan, Yhdysvaltojen, Venäjän, Intian ja Japanin kanssa samoin kuin Yhdistyneiden kansakuntien puitteissa monimutkaisia keskusteluja, joissa on olennaisena kysymyksenä järjestelmien yhteensopivuus ja yhteentoimivuus. Kiinan kanssa kysymys taajuuksien päällekkäisyydestä aiheuttaa EU:n ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuden kannalta suuren ongelman, jota ei jäsenvaltioiden ja komission sitoutumisesta huolimatta ole vielä ratkaistu, eikä sitä pystytä ratkaisemaan ilman viimeksi mainittujen sekä Euroopan parlamentin poliittista tukea. Yhdysvaltojen, Venäjän, Kiinan, Japanin ja Intian kehittämät maailmanlaajuiset ja alueelliset järjestelmät ovat haaste eurooppalaisille ohjelmille sekä taajuuksien yhteensopivuuden ja yhteentoimivuuden suhteen että kilpailukyvyn kannalta. Eurooppalaisten ohjelmien onkin pystyttävä aloittamaan korkealaatuisten palvelujen tarjonta nopeasti, jotta ne saavat vaikuttavan aseman markkinoilla. Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen mukaisesti Norjaa kohdellaan vuodesta 2010 vastaavasti kuin EU:n jäsenvaltioita. Myös Sveitsin kanssa käytävissä neuvotteluissa edistytään. Tuotantoketjun loppupään markkinoita ajatellen komissio hyväksyi kesäkuussa 2010 GNSS-sovellusten kehittämistä koskevan toimintasuunnitelman, jonka tarkoituksena on edistää satelliittinavigoinnin käyttöä ensisijaisina pidetyillä toiminta-aloilla. Toimintasuunnitelman toteuttaminen on tärkeää, jotta vältyttäisiin luomasta infrastruktuuria, jolla ei ole käyttäjiä, mikä pitäisi unionin riippuvaisena ulkomaisten, sotilaskäyttöön tarkoitettujen järjestelmien käytöstä eri sovellusten kautta. Maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien avulla voidaan tuottaa koko maailmassa paikannus- ja ajanmääritystietoja. Ne luovat otollisen alustan moninaiselle taloudelliselle toiminnalle ja vaurauden luomiselle. Tämä koskee erityisesti seuraavia aloja: henkilöiden liikkuvuus, siviili-ilmailu etenkin alueellisilla lentoasemilla ja helikopterikentillä, pelastuspalvelu, hätäpalvelut etenkin tulvien, maanjäristysten tai terrori-iskujen yhteydessä, humanitäärinen apu, alusten, rautatiekaluston, rekkojen ja konttien seuranta, liikuntarajoitteisten henkilöiden avustaminen, vaarallisten paikkojen määrittäminen, täsmäviljely, etsintä- ja pelastuspalvelut, vaarallisten aineiden seuranta, maanmittaus ja pyykitys etenkin yhteisen maatalouspolitiikan tarpeisiin, televiestintäverkkojen ja energiaverkkojen synkronointi, kriittisen infrastruktuurin suojaaminen ja rahansiirtojen tarkka ajoittaminen. Lisäksi EUROSURin puitteissa on tarkoitus perustaa operatiivinen palvelu, jossa hyödynnetään kaukokartoitussatelliitteja EU:n meri- ja maarajojen valvontaa varten (GMES-ohjelma). Galileo- ja EGNOS-järjestelmiä voitaisiin käyttää tehokkaasti tarkastusryhmien täsmälliseen paikantamiseen. Tuotantoketjun alkupäässä eurooppalaisten järjestelmien rakentaminen ja käyttö tuovat välitöntä hyötyä sadoille yrityksille ympäri EU:ta ja luovat tuhansia korkeaa ammattitaitoa vaativia työpaikkoja. Tuotantoketjun loppupäässä taas satelliittinavigointiin liittyvien sovellusten runsastuminen tarjoaa yrityksille ainutlaatuisia kasvumahdollisuuksia. Välillistä sosioekonomista hyötyä kuvataan kohdassa 2.2.5 ja tarkemmin liitteessä. Mainittuun toimintasuunnitelmaan sisältyy joidenkin sääntelytoimenpiteiden lisäksi etenkin tutkimukseen ja innovointiin kannustavia toimenpiteitä, jotka kohdistuvat erityisesti pk-yrityksiin, sekä muun muassa ilmailua ja meriliikennettä koskevia standardointi-, koordinointi- ja hyväksymistoimia. Lisäksi siihen sisältyy teollisuudelle ja käyttäjille suunnattuja tiedotustoimia. Esimerkiksi tekniset asiakirjat, joiden mukaisesti Galileo-vastaanottimet rakennetaan, on tärkeää päivittää säännöllisesti. Komission odotusten mukaan jo vuonna 2014 vähintään 80 prosentissa koko maailmassa käytössä olevista GNSS-vastaanottimista käytetään eurooppalaista satelliittinavigointijärjestelmää. Sen mahdollistaa ennen muuta sopimus yhteentoimivuudesta GPS-järjestelmän kanssa. Seitsemännessä tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmassa on käynnistetty kolme ehdotuspyyntöä, jotka koskevat sovellusten ja vastaanotinten tekniikan kehittämistoimintaa ja joiden kokonaisarvo on noin 120 miljoonaa euroa. Kahdella ensimmäisellä ehdotuspyynnöllä on voitu rahoittaa noin sataa hanketta, joiden alustavia tuloksia esiteltiin maaliskuussa 2010. Viimeinen kolmesta ehdotuspyynnöstä on käynnissä. Tulevan infrastruktuurin edellyttämän tekniikan kehittämistä jatketaan ESAn erityisen vaihtoehtoisen ohjelman puitteissa. 1.2. Saatu kokemus: saavutetun edistymisen kokonaisarviointi Komissiolle asetuksella uskottu tehtävä on paljon laajempi kuin sen tavanomaiset toimet teollisuus-, infrastruktuuri tai tutkimushankkeissa, joihin komissio osallistuu yleensä ainoastaan tuen myöntäjänä, ei pääasiallisena toimijana. Varmistaakseen ohjelmien jatkumisen tyydyttävällä tavalla komissio on eri yksiköidensä työn turvin ja huolimatta tiukoista säännöistä, joita sillä on velvollisuus noudattaa, löytänyt teollisuushankkeen hallinnointiin sopivia ratkaisuja. Vuodesta 2007 alkaen saadun kokemuksen perusteella se voi parantaa edelleen ohjelmien ja niihin liittyvien epävarmuustekijöiden hallintaa sekä riskien hallintaa. 1.2.1. Ohjelmien hallinnointi Komissio järjesteli nopeasti yksiköidensä sisäisen rakenteen sellaiseksi, että se pystyy huolehtimaan ohjelmien hallinnoinnista niiden tämänhetkisessä vaiheessa. Komissio palkkasi kaikki ne EU:n viraston työntekijät, joilla on komission uuden tehtävän hoitamiseen tarvittavaa osaamista, jotta hankkeiden toteuttamisen jatkuvuus voidaan taata. Kaikki asianomaiset työryhmät sulautettiin yhteen, jotta ohjelmien hallinnointi voidaan toteuttaa kaikilta osin asetuksen mukaisesti. Lisäksi se laati ESAn kanssa tehtävien siirtoa koskevan sopimuksen ja hallintasuunnitelman, joissa määrätään kyseisten tahojen välisestä suhteesta. Komissio on pystynyt myös luomaan tarvittavaa yhteisvaikutusta omien yksiköidensä sekä ESAn ja EU:n viraston yksiköiden välille. Lisäksi se on turvautunut jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmiin. On syytä huomata, että komission on täytynyt hankkia korkeasti koulutettua työvoimaa, jota ohjelmien moitteeton hallinnointi edellyttää. Tehtävien luonteen vuoksi sisäisillä siirroilla pystyttiin täyttämään vain pieni osa tarpeista, ja muualta rekrytointiin sovellettiin tiukasti valvottuja menettelyjä. Suurin osa palkatusta henkilöstöstä työskentelee väliaikaisina toimihenkilöinä, joiden työsuhde päättyy vuonna 2013. On välttämätöntä varmistaa, että kyseisen henkilöstön työsuhteet jatkuvat vielä sen jälkeenkin, sillä hankitun osaamisen säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää ohjelmien jatkon kannalta. EU:n talousarviokehyksen puitteissa ei ole helppoa toteuttaa siirtoja yhdeltä kaudelta toiselle, koska rahoitusnäkymät koskevat rajattua aikaa, ja siksi pitkän aikavälin suunnittelu on hankalaa, vaikka se olisi välttämätöntä useita kymmeniä vuosia jatkuvissa hankkeissa. Komissio katsoo, että olisi suunniteltava sellaisten mekanismien ja rahoitusvälineiden käyttöönottoa, joilla tämä ongelma voitaisiin ratkaista. Komission ulkopuolelta esiin nousevia kysymyksiä ovat ESAn tehtävät ja järjestelmien turvallisuutta koskevien päätösten vaikutukset. Galileon osalta ESA on joutunut ottamaan uuden tehtävän päätoimeksiantajana sen jälkeen, kun ESNIS-yhteenliittymä purettiin. Uusi toimivallanjako, jonka mukaan ESA on käytännössä EU:n lukuun toimiva täytäntöönpanovirasto, on toimiva, mutta sitä on mukautettava ohjelmien edistymisen ja niiden käyttöön liittyvien tulevien haasteiden mukaan. EGNOS-ohjelmaa hoitavat nykyisin komissio ohjelman hallinnoijana, ESA teknisenä virastona, joka vastaa järjestelmän suunnittelusta ja kehittämisestä, sekä palveluntarjoaja ESSP. Integroitu johtamismalli mahdollistaisi nykyisten työryhmien vakinaistamisen keskitetymmäksi rakenteeksi, jonka puitteissa pystyttäisiin paremmin kartoittamaan EGNOS-palvelujen tarjoamiseen luontaisesti liittyvät riskit ja koordinoimaan sujuvammin teollista toimintaa, joka nykyisin on jaettu ESAn ja ESSP:n kesken. On myös tärkeää, että järjestelmän tulevaan kehittämiseen yhdistetään eri käyttäjäyhteisöjen ja etenkin ilmailualan kokemukset ottamalla huomioon SESAR-yhteisyrityksessä ja ESAn kehittämisohjelmassa tehty työ. Turvallisuuden osalta on syytä huomata, että vaikka komissio on asetuksen säännösten mukaan vastuussa järjestelmien turvallisuuden hallinnasta, sen vapautta asiaan liittyen rajoittaa kaksi tekijää. - Turvallisuuteen liittyvät tarpeet määritellään käytännössä jäsenvaltioissa. Kriittisen infrastruktuurin, esimerkiksi satelliittinavigointi-infrastruktuurin, turvallisuuteen mahdollisesti vaikuttavat uhkat vaihtelevat jatkuvasti. Järjestelmien suunnittelun on siksi koko ajan mukauduttava muuttuviin uhkiin. Osaan näistä riskeistä on varauduttava jäsenvaltioiden toimin. - Järjestelmien turvallisuutta koskeva hyväksyminen annetaan asetuksessa EU:n viraston tehtäväksi. Johtamis- ja hyväksymistehtävien erottaminen toisistaan kuuluu hyvään hallintotapaan, ja tämän kaltaisissa hankkeissa se on tavallista ja olennaisen tärkeää. Molemmissa tapauksissa tehdyt valinnat ja päätökset saattavat vaikuttaa huomattavasti ohjelmien kustannuksiin ja määräaikoihin. 1.2.2. Ohjelmien epävarmuustekijät On syytä korostaa, että kyseisenlaisiin moniulotteisiin ohjelmiin sisältyy väistämättä epävarmuustekijöitä. Se edellyttää tehokasta riskinhallintajärjestelmää, ja sen vuoksi saattaa olla tarpeen tehdä arkaluontoisia päätöksiä. Galileon kehittämisvaiheessa[3] hankkeen johtovastuun siirtäminen ESAlle sen jälkeen, kun teollinen yhteenliittymä ESNIS oli hajonnut, aiheutti viivästymisiä ja lisäkustannuksia, koska eräät sopimukset oli neuvoteltava uudelleen ja uudet järjestelyt oli toteutettava käytännössä. Lisäksi osoittautui välttämättömäksi laukaista toinen koesatelliitti, jotta kansainvälisessä teleliitossa myönnettyjen taajuuksien käyttöä voidaan jatkaa. Myös aikataulua ja kustannuksia jouduttiin tarkistamaan etenkin eräiden turvallisuuteen liittyvien tekijöiden viimeistelyä koskevien teknisten rajoitusten sekä rakennus- ja käyttöönottovaihetta koskevien sopimusten toteuttamisen myöhästymisen vuoksi. Kehittämisvaiheen kustannukset nousivat yhteensä noin 500 miljoonaa euroa. Jäsenvaltioiden pyynnöstä komissio suostui vastamaan lisäkustannuksista ohjelman jatkuvuuden varmistamiseksi. ”Validoiminen kiertoradalla” on Galileo-ohjelman kulmakivi. Rahoituksen puute olisi vaarantanut siihen liittyvän työn etenemisen, ja teollista osaamista samoin kuin osittain rakennettuja laitteita olisi menetetty. Käyttöönottovaihetta varten valittu kilpailullinen neuvottelumenettely on osoittautunut onnistuneeksi. Kilpailuttaminen on ylläpitänyt tarjoajien kilpailupainetta. Toisaalta kuitenkin eräiden tahojen monopoliasema on johtanut hintojen kohoamiseen. Esimerkiksi laukaisupalvelujen hinnoista on aiheutunut yli 500 miljoonan euron lisäkustannukset alkuperäiseen talousarvioon nähden.[4] Galileon SoL-palvelun vaatimuksilla, jotka koskevat etenkin maassa sijaitsevaa infrastruktuuria, on vaikutusta ohjelman rahoitustarpeisiin. Kyseisen palvelun uudelleenmäärittelyä koskevia tutkimuksia on käynnissä, jotta sitä voidaan mukauttaa käyttäjien uusiin tarpeisiin ja teknologian kehitykseen. Lisäksi järjestelmää on yksinkertaistettava, sen riskejä ja kustannuksia on pienennettävä ja sen yhteensopivuutta GPS-järjestelmän kanssa on parannettava. Asiaa koskevat päätökset on tehtävä lähivuosina. EGNOS-järjestelmän kunnossapitoa ja kehittämistä koskevat vaatimukset ovat aiheuttaneet lisämenoja, ja vielä on varmistettava hyvä maantieteellinen peitto Euroopan alueella. Yhteenvetona voidaan todeta, että alkuperäisissä kustannusarvioissa ei ole pysytty, koska ohjelman erittäin monimutkaisten vaiheiden aikana on toteutunut erityisesti teknisistä ongelmista, turvallisuusvaatimuksista ja markkinatilanteesta johtuvia riskejä. Komission toimet ovat kuitenkin rajoittaneet ongelmien vaikutuksia. Niinpä lopulliset tavoitteiden saavuttaminen ei ole vaarantunut, sillä käytettävissä olevan talousarvion avulla voidaan rakentaa ja laukaista 18 satelliittia, huolehtia tarvittavasta maassa sijaitsevasta infrastruktuurista ja aloittaa palvelujen tarjonta vuosina 2014–2015. Talousarviosta tuetaan myös EGNOS-palvelujen käytön aloitusvaihetta. Käynnissä on tutkimuksia, joissa kartoitetaan parhaita ratkaisuja, joilla ohjelmat voidaan saattaa onnistuneesti päätökseen tulevien talousarvioiden mukaisesti. Alustavia tuloksia näistä tutkimuksista esitellään kohdassa 2.2. 1.2.3. Asiaan liittyvät riskit Komissio on asettanut keskeiseksi tehtäväkseen riskien hallinnan, jonka merkitystä korostettiin vuonna 2007 toteutetun hallintouudistuksen yhteydessä. Kaikki ohjelmien riskit on koottu rekisteriin, joka kattaa teolliseen toimitusketjuun, ESAan, EU:n virastoon, ulkopuolisiin tekijöihin (kuten poliittisista elimistä ja turvallisuusvaatimuksista johtuviin vaikutuksiin) ja sisäisiin tekijöihin (kuten ohjelmien organisointiin) liittyvät riskit. Jokaiselle riskille määritetään toteutumisen todennäköisyys ja vaikutustaso. Riskirekisteriin sisältyy myös luettelo toimista, joilla niiden toteutumisen todennäköisyyttä pyritään pienentämään. Riskit on luokiteltu seuraavasti: - Teknologiset riskit: satelliittinavigointi edellyttää huipputeknologiaa, joka on vielä validoimatonta ja jota koskevat eritelmät muuttuvat jatkuvasti. - Teolliset riskit: infrastruktuurien toteuttamiseen tarvitaan useissa maissa lukuisia teollisuuden toimijoita, joiden työtä on tärkeää koordinoida tehokkaasti, jotta järjestelmistä saadaan luotettavia ja täysin yhtenäisiä ennen kaikkea turvallisuusnäkökohdiltaan. - Markkinariski: on pyrittävä välttämään se, että tekninen suorituskyky jäisi ilmoitettua heikommaksi, koska se vaikuttaisi haitallisesti käyttäjiin koko maailmassa ja infrastruktuuri jäisi sen vuoksi käyttämättä. Lisäksi on varmistettava, että luotettavia vastaanottimia on saatavissa vuodesta 2014–2015 alkaen Galileon alkuvaiheen palveluja ja etenkin PRS-palvelua varten. - Aikatauluriski: viivästykset toteutuksessa vaarantaisivat tarjolla olevien mahdollisuuksien hyödyntämisen ja johtaisivat todennäköisesti kustannusten ylittymiseen. - Hallinnointiin liittyvä riski: ohjelmien hallinnointiin osallistuu useita yksiköitä, joiden on toimittava yhteistyössä, ja onkin tärkeää taata riittävä pysyvyys ja rakenne. Lisäksi on otettava huomioon eri toimijoiden ja erityisesti eri jäsenvaltioiden toisistaan poikkeavat näkemykset useista keskeisistä kysymyksistä. On harkittava mahdollisuutta jakaa tiettyjä varsinkin rahoitukseen ja turvallisuuteen liittyviä riskejä niiden toimijoiden kesken, jotka pystyvät ne parhaiten kantamaan. - Vastuuseen liittyvä riski: kuten mikä tahansa infrastruktuuri, myös kyseiset eurooppalaiset järjestelmät saattavat aiheuttaa suoraan tai välillisesti vahinkoa käyttäjille tai ulkopuolisille. Komission tekemä tarkastelu osoittaa, että asiaan nykyisin sovellettava lainsäädäntö ei tarjoa asianmukaista oikeudellista kehystä, joka takaisi tasapuolisesti sekä vahinkoa kärsineiden tahojen että eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien omistajien ja käyttäjien edut. Sen vuoksi sekä Euroopan että koko maailman tasolla on tehtävä aloitteet, joilla tämä tilanne voidaan korjata ennen vuotta 2014. Komissio jatkaa asian tutkimista yhdessä muiden kansainvälisten elinten kanssa. Näiden riskien vuoksi komissio asettaa päätöksiä tehdessään etusijalle Galileon ensimmäisten palvelujen pysyvän tarjonnan aloittamisen vuoden 2014 määräaikaan mennessä. Pidemmällä aikavälillä lopullisena tavoitteena pysyy tässä vaiheessa korkealaatuisten, asetuksen säännösten mukaisten ja käyttäjien tarpeita vastaavien palvelujen tarjoaminen. Kyseisten palvelujen on tarkoitus olla muiden järjestelmien tarjoamiin palveluihin verrattavia tai niitä parempia. Turvallisuuskysymyksiä koskevat päätökset tehdään tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. 1.3. Rahoituskatsaus EU:n rahoitusosuus Galileo- ja EGNOS-ohjelmille vuosina 2007–2013 on yhteensä 3,4 miljardia euroa, minkä lisäksi tulee muun muassa Norjan rahoitusosuus. Kyseinen rahoitusmäärä on jaettu kolmen keskeisen toiminnon kesken. Ne ovat Galileon kehittämisvaiheen loppuun saattaminen (noin 600 miljoonaa euroa), Galileon rakennus- ja käyttöönottovaihe (2,4 miljardia euroa) ja EGNOS-järjestelmän käyttö (noin 400 miljoonaa euroa). Rakennus- ja käyttöönottovaiheeseen osoitetusta talousarviosta on jo sidottu noin kaksi kolmasosaa pääasiassa vuonna 2010 tehtyjen hankintasopimusten mukaisiin urakkasopimuksiin. Ennakoimattomia menoja varten tehtävän varauksen lisäksi jäljellä oleva talousarvio mahdollistaa kahden viimeisen, maan päällä sijaitsevaa infrastruktuuria koskevien työosioiden mukaisten sopimusten myöntämisen. Ennakoimattomien menojen liikkumavaraa koskevat rahoitustarpeet arvioidaan yksityiskohtaisesti. Budjettikohdat, joihin rahoitusta kohdennetaan, riippuvat käsiteltävien riskien ensisijaisuudesta tai niiden toteutumisesta. Määritetyistä riskeistä merkittävimmät johtuvat suorituskyvyn huomattavasta laskusta siinä tapauksessa, että vajaata eli 18 satelliittiin kokonaisuutta joudutaan käyttämään pitkään[5], laukaisupalvelujen saatavuuden puutteesta, siitä että tiettyjä valittuja sijaintipaikkoja ei pystytä käyttämään, maassa sijaitsevan infrastruktuurin varmennuksen puuttumisesta taikka suunnittelun ja integroinnin epäkohdista. On tehtävä sopimukset ylläpitopalveluista ja hankittava varalaitteistoa, jotta voidaan minimoida käyttöhäiriöt ja välttää järjestelmien vanhenemisesta johtuvat ongelmat. EGNOS-järjestelmää varten myönnetty talousarvio on käytetty pääosin ESSP:n kanssa tehtyyn sopimukseen ja ESAn kanssa tehtyyn tehtävien siirtoa koskevaan sopimukseen, joilla varmistetaan palvelujen tarjonta ja järjestelmän pysyvyys. Galileo- ja EGNOS-ohjelmille nykyisissä rahoituspuitteissa osoitetut määrät esitetään seuraavassa kaaviossa. [pic] 2. Tulevat haasteet Komissiolle asetuksella annettu tehtävä käsittää sellaisen satelliittinavigointi-infrastruktuurin toteuttamisen, jonka avulla voidaan tarjota nykyisten palvelujen lisäksi muita korkealaatuisia palveluja maailmanlaajuisesti ja alueellisesti. Tätä lopullista tavoitetta ei muuteta, sillä palvelujen laadun asettaminen kyseenalaiseksi saattaisi välittömästi horjuttaa ohjelmaa ja saada markkinat menettämään mielenkiintonsa. On kuitenkin muistettava, että kyseiset markkinat kasvavat vauhdilla ja että niiden maailmanlaajuisen vuosiliikevaihdon odotetaan nousevan 240 miljardiin euroon vuonna 2020. Lisäksi Galileo- ja EGNOS-järjestelmät ovat muita, kilpailevia järjestelmiä edistyneempiä, minkä ansiosta niistä odotetaan saatavan taloudellista ja sosiaalista hyötyä noin 60–90 miljardia euroa[6] seuraavien 20 vuoden aikana. Se edellyttää kuitenkin sitä, että Galileon koko infrastruktuuri saadaan valmiiksi ja että järjestelmien käyttö mahdollistaa palvelujen luotettavan tarjonnan. Kehittämisvaiheessa ja rakennus- ja käyttöönottovaiheessa aiheutuneiden lisäkustannusten (ks. kohta 1.2.2) vuoksi komissio arvioi, että infrastruktuurin loppuun saattamiseen tarvitaan 1,9 miljardin euron lisämäärärahat (ks. kohta 2.2.1). Arvioidut käyttökustannukset puolestaan ovat keskimäärin noin 0,8 miljardia euroa vuodessa (ks. kohta 2.2.2). Riittävät rahoitusjärjestelyt on näin ollen toteutettava. Tämänhetkinen tilanne huomioon ottaen komissio[7] ei ole vielä esittänyt lisävarojen myöntämistä ohjelmille nykyisen rahoituskehyksen puitteissa. Sen vuoksi on luultavaa, että Galileo-ohjelman koko infrastruktuuri saadaan valmiiksi neljä vuotta myöhässä ja että kustannukset nousevat. Jos lisävaroja ei saada ennen vuotta 2014, ohjelmien käyttöönottostrategia on määriteltävä uudelleen, ja siinä on otettava huomioon toisaalta palvelujen suorituskyvyn ja siitä aiheutuvien kustannusten välinen tasapaino ja toisaalta tarve tuottaa niin korkealaatuinen palvelu, että sille riittää kysyntää markkinoilla. 2.1. Ohjelmien lyhyen aikavälin hallinta Komissio on markkinaodotuksiin vastatakseen laatinut mukautetun toimintamallin: palvelut käynnistetään heti kun se on mahdollista, ja käyttövaihetta valmistellaan. 2.1.1. Ensimmäiset palvelut on aloitettava jo vuosina 2014–2015 Satelliittinavigointiin välittömästi liittyvien tuotteiden ja palvelujen vuosiliikevaihdoksi maailmassa arvioitiin vuonna 2010 noin 130 miljardia euroa. Kyseisten markkinoiden kasvulukujen arvellaan pysyvän kaksinumeroisina lähivuosina. Asiantuntijoiden mukaan markkinoiden liikevaihto ylittänee 240 miljardia euroa vuonna 2020.[8] Selityksenä tälle huomattavalle kasvulle ovat vastaanotinten tekniikan kehittyminen ja lukuisat uudet käyttösovellukset, jotka lisäävät kuluttajien kysyntää. Maailmanmarkkinoiden voimakkaan kasvun veturina on tähän asti ollut yksin amerikkalainen GPS-järjestelmä. Keskipitkällä aikavälillä ollaan kuitenkin ottamassa käyttöön myös muita maailmanlaajuisia satelliittinavigointijärjestelmiä, jäljempänä ’GNSS’, ennen kaikkea venäläinen ja kiinalainen järjestelmä. On ensiarvoisen tärkeää, että eurooppalainen järjestelmä mahdollisimman nopeasti vakiinnuttaa asemansa toisena suurena johtavana GNSS-järjestelmänä GPS:n rinnalla etenkin kun on kyse vastaanotinten valmistajista. 2.1.2. Toiminnan alkuvaihe Jo tehtyjen julkisten hankintasopimusten ansiosta komissio voi mukauttaa toimintatapaansa niin, että vuoden 2014 määräaikaa voidaan noudattaa. Näin ollen kehittämisvaihe ja rakennus- ja käyttöönottovaihe jatkuvat rinnakkain vuoteen 2012 asti, jolloin rakennus- ja kehittämisvaihe päättyy, ja ensimmäisten palvelujen käyttövaihe alkaa vuonna 2014. Ensiksi infrastruktuuri otetaan käyttöön osittain, eli se saavuttaa alustavan toimintavalmiuden ( Initial Operational Capability , IOC), vuodesta 2014–2015 alkaen ja avoimen palvelun, etsintä- ja pelastuspalvelun ja PRS-palvelun tarjoaminen aloitetaan. Tarkkuus ja saatavuus eivät kuitenkaan vielä tässä vaiheessa saavuta optimitasoaan. Vaikka ensivaihe on riittävä palvelujen testaamiseen, sen olisi oltava mahdollisimman lyhyt, sillä sen aikana ei voida hyödyntää järjestelmän koko potentiaalia eikä täyttää kaikkien käyttäjien vaatimuksia. Sen vuoksi on tarpeen, että unioni sitoutuu lujasti saattamaan infrastruktuurin valmiiksi Galileo-ohjelman tavoitteiden mukaisesti, jotta järjestelmä saa käyttäjien luottamuksen ja kannustaa heitä investoimaan siihen. Lisäksi komissio ehdottaa, että EGNOS-järjestelmää mukautetaan niin, että se parantaa myös Galileo-ohjelman avulla toteutettavan avoimen palvelun tarkkuutta samalla tavalla kuin se nykyisin parantaa GPS-järjestelmän tarkkuutta. EGNOS on ainoa EU:lla oleva järjestelmä, jonka avulla SoL-palvelu voidaan tarjota lähivuosina. 2.2. Pitkän aikavälin ohjelmasuunnittelu Muihin GNSS-järjestelmiin verrattuna eurooppalaisella järjestelmällä on yksi merkittävä vahvuus: se on ainoa, joka on siviilikäyttöä varten suunniteltu ja siviilihallinnon alainen. Sillä on myös muita mahdollisia huomattavia etuja, kuten sen kaupallinen palvelu, jonka avulla voitaisiin varmistaa signaalit ja parantaa edelleen avoimen palvelun tarkkuutta. Lisäksi sen avoin palvelu on amerikkalaista GPS-järjestelmää täydentävä ja sen kanssa yhteentoimiva. Näin ollen järjestelmien yhteiskäyttö tarjoaa sellaisen luotettavuus- ja tarkkuustason, joka riittää tyydyttämään suurimman osan käyttäjien tarpeista massasovellusten markkinoilla koko maailmassa. Suurin osa näistä eduista voi kuitenkin toteutua käytännössä vasta sitten, kun koko infrastruktuuri on saatu valmiiksi. 2.2.1. Infrastruktuurin valmistuminen Kuten edellä kohdassa 1.2.2 todetaan, 3 400 miljoonan euron summa ei riitä Galileo-ohjelman infrastruktuurin valmiiksi saamiseen, koska kehittelyvaiheen kustannukset ylittyivät, kantorakettien hinnat nousivat, eräiden työosioiden sopimuksista ei syntynyt kilpailua, EGNOS-ohjelmassa aiheutui lisäkustannuksia ja koska rahoitusta lykättiin vuoden 2013 jälkeiselle ajalle.[9] Komissio on ESAa kuultuaan[10] toteuttanut tutkimuksia järjestelmistä aiheutuvien kustannusten arvioimiseksi. Arvioinnit perustuvat infrastruktuurin hankinta-, käyttöönotto- ja käyttösyklien (ylläpito ja uusiminen mukaan luettuina) eri vaihtoehtoihin, tämänhetkisten tarjousten hintoihin ja muista avaruusjärjestelmistä saatuihin kokemuksiin. Niiden perusteella Galileo-ohjelman infrastruktuurin valmiiksi saaminen edellyttää ylimääräistä rahoitustukea suunnilleen 1 900 miljoonaa euroa. Kyseisen määrän turvin voitaisiin toteuttaa 30 satelliitin kokonaisuuteen perustuva järjestelmä, jolla voidaan tuottaa asetuksessa määritetyt palvelut. Kyseisellä määrällä pystytään rahoittamaan Galileo-kokonaisuuden täydentämiseen tarvittavat satelliitit ja niiden kiertoradalle lähettäminen sekä maassa sijaitsevan infrastruktuurin loppuun saattaminen, joita kaikkien palvelujen tarjoaminen edellyttää. Kuten vastaavanlaisissa riskialttiissa teollisissa hankkeissa on tapana, määrään sisältyy noin 20 prosentin varaus ohjelmien mahdollisten, varsinkin lopullisen integrointivaiheen teknisistä riskeistä johtuvien odottamattomien ongelmien ratkaisemista varten. Jäljempänä olevassa kaaviossa esitetään rahoitustarpeet. On syytä huomata, että parhaillaan tehdään lisätutkimuksia, joissa tarkastellaan mahdollisuuksia pienentää rahoitustarvetta muun muassa palvelujen tarjonnan porrastetulla aloittamisella ja SoL-palveluun tehtävillä mukautuksilla. [pic] 2.2.2. Käyttökustannukset Järjestelmien käyttökustannukset kattavat infrastruktuurin toiminnan hallinnan, palvelujen hallinnan ja käyttöiältään rajallisten[11] osien korvaamisen ja uusimisen. Lisäksi niihin sisältyy järjestelmien jatkuva kehittäminen, jotta palveluja voidaan mukauttaa käyttäjien muuttuviin tarpeisiin. Arvioituihin määriin sisältyy varaus odottamattomia menoja varten, koska huipputeknologiaa sisältäviin ohjelmiin liittyy luontaisesti riskejä. Eräitä riskejä, jotka toteutuessaan vaikuttaisivat talousarvioon, ei kuitenkaan ole otettu huomioon, sillä niiden toteutumisen todennäköisyys on pieni. Sellaisia ovat turvallisuusolojen muuttuminen, yhteentoimivuusongelmat muiden järjestelmien kanssa taikka tekniset riskit kuten kellojen käyttöikä. Onkin tarpeen tutkia sopivia järjestelyjä, joilla riskeille varattujen määrärahojen käyttöönotto voidaan välttää. Jos käyttökustannuksia varten ei ole rahoitusta, palvelujen laatu heikkenee väistämättä ja eräitä palveluja voi hävitä kokonaan, jolloin järjestelmille asetettua julkisen palvelun tehtävää ei pystytä täyttämään. Käyttökustannuksia on arvioitu yhdessä ESAn kanssa, ja jäsenvaltioiden asiantuntijat sekä muut riippumattomat asiantuntijat ovat vahvistaneet arvioinnin tulokset.[12] Arvioinnin mukaan keskimääräiset vuotuiset käyttökustannukset ovat noin 800 miljoonaa euroa (josta EGNOS-ohjelman osuus on 110 miljoonaa) vuoden 2010 hinnoilla, indeksoimattomana ja satelliittien tavanomaisen 12 vuoden käyttöiän perusteella. On huomattava, että ensimmäisinä käyttövuosina, vuosien 2014 ja 2015 jälkeen kustannukset pienenevät sitä mukaa kun palveluja otetaan asteittain käyttöön infrastruktuurin valmistuessa. Silloin kustannuksia aiheutuu ainoastaan infrastruktuurin sujuvasta toiminnasta ja ylläpidosta, palvelujen tuottamisesta ja ensimmäisten käyttöikänsä päähän tulevien satelliittien korvaamisesta. Sen lisäksi menoja aiheutuu järjestelmien uusien sukupolvien kehittämisestä ja käyttöönotosta. Seuraavassa kaaviossa esitetään tärkeimmät koko infrastruktuurin keskimääräisiin käyttökustannuksiin liittyvät budjettikohdat. [pic] 2.2.3. Tutkimus- ja kehitystyöstä aiheutuvat kustannukset GNSS-järjestelmien loppupään markkinoiden laajeneminen on tärkein edellytys välillisen lisäarvon saamiselle Galileo- ja EGNOS-järjestelmästä. Uusien sovellusten kehittämistä ja markkinointia on rahoitettava, jotta eurooppalaiset yritykset saavat riittävästi jalansijaa ja vahvan aseman satelliittipaikannukseen liittyvien tavaroiden ja palvelujen markkinoilla. Tarvittavat varat voidaan ottaa käyttöön eri välineistä kuten tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmasta taikka kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa jatkavasta ohjelmasta. 2.2.4. Alustava rahoitus ja aikataulu Kuten edellä todetaan, tähän mennessä tehdyt arviot osoittavat, että Galileo-ohjelmaan liittyvän infrastruktuurin valmiiksi saamiseen tarvittaisiin noin 1 900 miljoonan euron määrärahat vuosiksi 2014–2019. Tämän osuuden lisäksi tulevat järjestelmän käyttökustannukset siitä alkaen, kun järjestelmä aloittaa toimintansa eli vuodesta 2014–2015. Sekä eri töille suunniteltujen talousarvioiden noudattaminen että pitävien hintojen saanti ohjelmassa mukana olevilta teollisuusyrityksiltä on osoittautunut käytännössä vaikeaksi, vaikka on käytetty julkisia hankintamenettelyjä. Tämä johtuu kyseisten ainutlaatuisten järjestelmien moniulotteisuudesta ja erityisluonteesta, sillä niissä käytettävät osat kehitetään ja rakennetaan varta vasten EU:n tarpeita varten, ja osien valmistajia on hyvin vähän. Myös osien yhteensovittaminen voi aiheuttaa lisäongelmia. Jotta rahoitussuunnitelmien ylittäminen voitaisiin välttää, on erityisesti vähennettävä riskejä ja mukautettava hallinnointia niin, että ohjelmien johtaminen on tehokasta. Tätä varten komissio on lujittanut riskinhallintajärjestelmäänsä, kuten edellä todetaan, samoin kuin kustannuksia ja aikataulujen noudattamista koskevaa valvontaansa. Ohjelmien onnistumisen varmistamiseksi on osoittautunut tarpeelliseksi lisätä kaikkien niihin osallistuvien osapuolten vastuuta. Lisäksi jäljempänä kohdassa 2.2.6 hahmotellaan perusta tehokkaalle hallinnointirakenteelle, jonka avulla voitaisiin tulevaisuudessa paremmin välttää suunnitelmien riistäytyminen hallinnasta. Komissio esitteli 19. lokakuuta 2010 antamassaan tiedonannossa[13] vaihtoehdon, jonka mukaan ITER-hankkeen tai Galileon kaltaisille suurille hankkeille olisi myönnettävä EU:n talousarviosta kiinteä rahoitusosuus eli vuotuinen etukäteen päätetty määrä, ja määrärahatarpeen mahdolliset ylittymiset olisi rahoitettava muista lähteistä. Galileon osalta komissio jatkaa mahdollisten rahoitusjärjestelyjen tarkastelua ottaen huomioon erityisesti komission työskentelymenetelmät, kunkin vaihtoehdon vaikutukset ohjelmiin liittyviin eri näkökohtiin sekä tarpeen varmistaa sekä kustannusten kurissa pysyminen että toiminnan asianmukainen jatkuminen. Tarkasteltavissa ratkaisuvaihtoehdoissa on otettava huomioon myös se, että ohjelmien kustannukset voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan: - Järjestelmien rakentamiskustannukset sekä niiden ylläpidosta ja käytöstä aiheutuvat menot, jotka on mahdollista arvioida suhteellisen tarkasti rakennus- ja käyttöönottovaiheen päätyttyä. - Monimutkaisiin ohjelmiin luontaisesti kuuluvien riskien aiheuttamat kustannukset, jotka voidaan tavanomaisen käytännön mukaan kattaa ennakoimattomia menoja varten tehdystä varauksesta. Epävarmuustekijöitä voidaan vähentää valvomalla kustannuksia kaikissa eri vaiheissa ja lisäämällä kaikkien asianosaisten vastuuta. - Ohjelmien hallinnasta riippumattomien suurten riskien toteutumisesta eli esimerkiksi suunnitteluun liittyvistä mittavista ongelmista tai sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun kantamisesta aiheutuvat kustannukset. Näiden riskien toteutumisen todennäköisyys on pieni, mutta jos ne toteutuvat, tehdyt varaukset eivät kata aiheutuvia kustannuksia. Sitä varten voidaan ajatella kolmea ratkaisuvaihtoehtoa. - Ensimmäisen vaihtoehdon mukaan kaikkien ohjelmien rahoitus turvataan jatkossakin yksinomaan EU:n talousarviosta. - Toisena vaihtoehtona on, että edellä mainituista kustannusluokista kaksi ensimmäistä rahoitetaan edelleen EU:n talousarviosta ja jäsenvaltiot huolehtivat ohjelmien hallinnoinnista riippumattomista riskeistä. - Kolmas vaihtoehto perustuu EU:n talousarviosta myönnettävään kiinteämääräiseen rahoitustukeen, jonka mahdollisen ylityksen jäsenvaltiot rahoittavat. Näitä vaihtoehtoja tarkastellaan yksityiskohtaisesti vaikutusten arvioinnissa, ja komission lopulta valitsema ratkaisu sisältyy asetuksen muuttamiseksi lähiaikoina tehtävään säädösehdotukseen. Komissio katsoo tässä vaiheessa, ja jos edellä mainittuihin tutkimuksiin perustuvista päätelmistä ei muuta johdu, ettei ole tarkoituksenmukaista jättää kaikkia ohjelmiin liittyviä kustannuksia ja riskejä EU:n talousarviosta kannettaviksi. Kun otetaan huomioon EU:n talousarvion suuruus, tämä ratkaisu saattaisi vaarantaa muiden ensisijaisten hankkeiden tai ohjelmien rahoittamisen EU-varoin. Saadun kokemuksen perusteella voidaan myös sanoa, että valittavalla vaihtoehdolla olisi pyrittävä lisäämään kaikkien asianosaisten osapuolten vastuunottoa kustannustehokkuudesta. Galileo-ohjelman toteuttamisen eli sen infrastruktuurin valmistumisen ja käyttöönoton viitteellinen aikataulu (ilman liikkumavaroja) esitetään jäljempänä olevassa kaaviossa. Infrastruktuurin on määrä saavuttaa täysi toimintavalmius ( Full Operational Capability , FOC) vuosien 2019 ja 2020 kuluessa. Aikataulu saattaa muuttua rahoituksen saannista, teknisistä ongelmista ja yritysten suorituskyvystä riippuen. [pic] 2.2.5. Kannattavuusnäkymät ja välilliset hyödyt Järjestelmien käytöstä saatavia suoria tuloja koskevat näkymät ovat hyvin rajalliset EU:n kannalta, kuten kävi ilmi vuosina 2004–2007 käydyissä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta koskevissa neuvotteluissa. Pienet tulomahdollisuudet vaikuttivat epäilemättä neuvottelujen epäonnistumiseen. - EGNOS- ja Galileo-järjestelmän avoimet palvelut eivät ole eikä niistä koskaan tule maksullisia, kuten asetuksessa säädetään ja mikä on tilanne muiden jo käytössä olevien tai tulevien järjestelmien suhteen. Kyseiset palvelut on tarkoitettu massasovelluksiin, ja on tärkeää, että ne saavat mahdollisimman suuren käyttäjäjoukon, jotta niistä saadaan odotettua taloudellista ja sosiaalista hyötyä, mikä on myös järjestelmille asetetun julkisen palvelun tehtävän mukaista. Käyttömaksun asettaminen Galileon tai EGNOS-järjestelmän signaaleita käyttäville mikrosiruille, kuten oli ajateltu, olisi mainitun tavoitteen vastaista. Siitä saatavat suorat tulot jäisivät paljon pienemmiksi kuin EU:n sen vuoksi menettämät välilliset tulot. - Myös Galileo-ohjelman avulla toteutettavan etsintä- ja pelastuspalvelun, joka on Euroopan panos COSPAS-SARSAT-järjestelmään, pitäisi olla maksuton. COSPAS-SARSAT-järjestelmän avaruussegmentin käyttöön tai hälytysten vastaanottamiseen ei liity maksuja. - Myöskään EGNOS-järjestelmän SoL-palvelun, joka alun perin suunniteltiin pääasiassa siviili-ilmailua varten, ei pitäisi tuottaa tuloja pitkällä aikavälillä. Minkälaisten tahansa maksujen asettaminen aiheuttaisi suuren vaaran, että mahdolliset käyttäjät eivät alkaisi käyttää järjestelmää, koska samanlaisia järjestelmiä – esimerkiksi WAAS Yhdysvalloissa – on tarjolla maksutta. Tilanne voisi kuitenkin olla tulevaisuudessa toinen Galileo-ohjelman avulla toteutettavan SoL-palvelun suhteen kahdestakin syystä: palvelun tekniikkaa kehitettäisiin yhteistoiminnassa käyttäjien kanssa heidän erityistarpeidensa täyttämiseksi, ja kyseinen palvelu ja sen hinnoittelu olisivat sopusoinnussa GPS-palvelun kanssa. Tässä vaiheessa voidaan varmasti sanoa tuloja saatavan ainoastaan Galileo-ohjelman avulla toteutettavista kaupallisesta palvelusta ja PRS-palvelusta. Vuositulojen määrä voi pidemmän ajan kuluessa kasvaa vähitellen keskimäärin noin 70 miljoonaan euroon. Tulojen suurin määrä voidaan saavuttaa vasta pitkällä aikavälillä. Lisäksi PRS-palvelusta saatava tuotto riippuu huomattavassa määrin poliittisista valinnoista. Vaikka järjestelmistä suoraan saatava rahoitustuotto vaikuttaakin melko rajoitetulta, kyseisten julkisten infrastruktuurien tuomat taloudelliset ja sosiaaliset hyödyt, joita voi tietyllä tavalla verrata maksuttoman internetin yleistymisen tuomaan hyötyyn, ovat sen sijaan merkittävät. Niiden arvoksi arvioidaan yhteensä 60–90 miljardia euroa ajanjaksolla 2010–2027.[14] Hyödyt johtuvat loppupään markkinoiden laajentumisesta, myönteisistä yleishyödyllisistä vaikutuksista, joita ovat esimerkiksi liikenteen tehostuminen ja onnettomuuksien väheneminen, sekä koko avaruussektorille investoinneista koituvista oheisvaikutuksista. Koska järjestelmien käyttö on julkinen palvelu, on EU:n etujen mukaista optimoida siitä saatavat taloudelliset ja sosiaaliset hyödyt pikemmin kuin yrittää maksimoida suora rahoitustuotto. On myös muistettava, että Galileo- ja EGNOS-järjestelmillä on huomattava myönteinen vaikutus talouden kehitykseen ja että ne edistävät kasvua. 2.2.6. Ohjelmien hallinnointi 2.2.6.1. Galileon rakennus- ja käyttöönottovaihe GNSS-asetuksen, jota on hiljattain täydennetty asetuksella (EY) N:o 912/2010, tärkeimpänä tavoitteena on luoda vakaat ja tehokkaat hallinnolliset puitteet kehittämisvaiheen ja rakennus- ja käyttöönottovaiheen hallintaa varten. Puitteet perustuvat integroituun malliin, jossa osa tehtävistä on siirretty ESAlle. Puitteet ovat tähän asti osoittautuneet tyydyttäviksi, ja vaikka niitä on mahdollista vieläkin parantaa, niitä ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa merkittävästi lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Koska rakennus- ja käyttöönottovaihe saadaan päätökseen vasta vuosikymmenen lopussa, hallintoedellytysten laajasuuntainen muuttaminen ennen sitä vaarantaisi epäilemättä ohjelman sujuvan etenemisen. Vakaus on jatkuvuuden ja merkittävyyden tae niin eri osapuolten toimien kannalta kuin ohjelmien kuluessa tehtäviä päätöksiä varten. Lisäksi sillä varmistetaan kolmansien osapuolten luottamus ohjelmiin. Tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2009 julkaisemasta kertomuksesta käyvät ilmi ennen vuotta 2007 toteutettujen liian monien hallintomuutosten kielteiset seuraukset. 2.2.6.2. Infrastruktuurin käyttö Käytön hallinta, johon sisältyy infrastruktuurin ylläpito ja uusiminen, käsittää neljä osaa: suunnittelu, rakentaminen, toiminta ja palvelujen tuottaminen. EGNOS-järjestelmästä saatujen kokemusten perusteella kyseisten neljän osatekijän hallintaa ei voida erottaa toisistaan, vaan on suosittava integroitua hallintomallia. Ohjelmien hallinnoinnista saatujen kokemusten perusteella voidaan joka tapauksessa jo todeta, että neljän osa-alueen yhdistämisen lisäksi käytön hallinnoinnin olisi oltava seuraavien periaatteiden mukaista: - Sen olisi sovittava yhteen järjestelmien omistajana olevan EU:n sekä ohjelmien hallinnoinnista vastaavan komission tehtävien kanssa; ainoa päätöksentekoelin on komissio. - Sen olisi perustuttava yksinkertaiseen, integroituun malliin, joka antaa selkeät ja yhtenäiset suuntaviivat julkisen sektorin toiminnalle. - Sillä olisi varmistettava pitkällä aikavälillä vakaat puitteet, ja sen olisi oltava tietyssä määrin joustava talous- ja henkilöstöhallinnan osalta. Se olisi järjestettävä toimivalle, luotettavalle ja avoimelle pohjalle, ja siihen olisi kuuluttava selkeät menettelyt, jotka mahdollistavat ripeän päätöksenteon. - Sen olisi pystyttävä säilyttämään kaikki ohjelmien aikana kerääntyvä osaaminen ja taitotieto, ja etenkin ESAn asiantuntemus on turvattava. - Sillä olisi vahvistettava teollisuuden ja päätoimeksiantajan vastuunottoa. - Sen olisi taattava järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksymistä koskevien tehtävien riippumattomuus. - Siinä olisi otettava asianmukaisesti huomioon tarjottavien palvelujen julkinen luonne. - Sen olisi tehtävä mahdolliseksi järjestelmien suojaamista koskevien toimenpiteiden Euroopan laajuinen koordinointi, sillä kyseiset järjestelmät ovat erittäin haavoittuvia. Tämä tarkoittaa sitä, että käytön hallinnointi on uskottava komission valvonnan alaiselle tukiorganisaatiolle. Sitä varten voidaan harkita eri vaihtoehtoja. EGNOS-järjestelmän osalta tukiorganisaationa voisi olla ESA, EU:n virasto, uusi julkinen elin tai Eurocontrolin toiminnallinen yksikkö. Komissio aikoo käydä keskusteluja kunkin vaihtoehdon hyvistä ja huonoista puolista, ennen kuin se tekee yksityiskohtaisen ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuonna 2012. Valittu vaihtoehto on toteutettava ennen vuotta 2014. Ensimmäisten Galileo-palvelujen käyttövaihe alkaa vuodesta 2014 eteenpäin. Sen vuoksi rakennus- ja käyttöönottovaihe ja käyttövaihe ovat käynnissä yhtä aikaa noin viiden vuoden ajan. Tänä aikana ohjelmien hallinnointia olisi mukautettava vähitellen ensimmäisten palvelujen tuottamisesta johtuvien uusien tarpeiden mukaisesti. On myös syytä korostaa, että operaattorin on täytettävä vaaditut edellytykset, jotta se voidaan sertifioida ilmailupalvelun tarjoajaksi yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevien säännösten mukaisesti. Rahoituskehystä koskevien tulevien keskustelujen perusteella komissio tekee Euroopan parlamentille ja neuvostolle hyvissä ajoin ehdotuksen infrastruktuurin valmistumisen jälkeistä aikaa koskevaa järjestelmien käyttöä varten perustettavasta hallinnointimallista. Päätelmät Eurooppalaiset satelliittinavigointiohjelmat ylittävät yksittäisten jäsenvaltioiden rahoituskapasiteetin ja tekniset voimavarat, minkä vuoksi ne kuuluvat kokonaan EU:n toimivaltaan. Kun lisäksi otetaan huomioon ohjelmien vaativuus etenkin turvallisuuskysymysten osalta, kaikkien EU:n jäsenvaltioiden on osallistuttava ohjelmiin. Sen jälkeen kun ohjelmien hallinnointia uudistettiin vuonna 2007, komissio on saanut paljon aikaan: EGNOS-järjestelmä on saatu toimintakuntoon, ja sen suorituskyky on erinomainen, ja Galileon rakennus- ja käyttöönottovaihe etenee. Infrastruktuurin rakentamisen ja käyttöönoton rinnalla on samanaikaisesti toteutettu useita horisontaalisia toimia, jotka koskevat sääntelyä, kansainvälisiä näkökohtia ja tulevia käyttötarkoituksia. Ohjelmilla on kuitenkin nyt vastassaan uusia haasteita, sillä eräät komission etukäteen määrittämät riskit ovat toteutuneet, ja ohjelmien organisointia on vielä hiottava niiden tehokkuuden lisäämiseksi. Hankkeen talousarvio on ylittynyt etenkin kehittämisvaiheen toimien kallistumisen, kantorakettien hinnannousun, tiettyjen työosioiden sopimuksia koskevan kilpailun puuttumisen ja ohjelmiin liittyvien lisämenojen vuoksi. Lisäksi komissio on EU:n ja sen jäsenvaltioiden taloustilanteen vuoksi tähän asti pidättynyt ottamasta käyttöön nykyiseen monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyviä lisävaroja, vaikka se on viivästyttänyt Galileon rakennus- ja käyttöönottovaiheen loppuun saattamista ja nostanut kokonaiskustannuksia. Eurooppalaisille satelliittinavigointiohjelmille on luotava uusi toimintaperusta, jotta niiden kehittämistä voidaan jatkaa vaarantamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asettamien tavoitteiden toteutumista. Suositeltavaan lähestymistapaan kuuluu näin ollen nykyisten järjestelyjen ylläpito ja parantaminen vähintään kymmenen vuoden ajan. Järjestelyjä on kuitenkin mukautettava käyttövaiheen tarpeiden perusteella. Poliittisella tasolla on tehtävä vielä useita päätöksiä. Euroopan taloudellinen ja sosiaalinen edistys on vahvasti sidoksissa esimerkiksi ydinfuusiota, avaruutta, ilmaliikenteen hallintaa ja biotieteitä koskevan huipputeknologian osaamiseen ja käyttöön. Siksi on tärkeää tehdä päätökset voimavaroista, varsinkin talousarviovaroista, joita kyseiseen teknologiaan luontaisesti kuuluviin riskeihin varautuminen edellyttää. On myös tehtävä johtopäätökset EU:n talousarvion kehittämistä varten ja jotta riskinkantoa voitaisiin jakaa EU:n ja sen jäsenvaltioiden kesken. Päätökset, joilla vahvistetaan talousarviota ja varainhoitoa koskevat periaatteet eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien jatkoa varten, on sovitettava yhteen hallinnointipuitteita koskevien sopimusten kanssa. Hallinnoinnissa on pyrittävä lisäämään kaikkien osapuolten vastuuta, jotta voidaan varmistaa sujuva siirtyminen tulevaan hallinnointimalliin ja vahvistaa samalla hankkeen ja siihen liittyvien kustannusten valvontaa. Tällaisten poliittisten päätösten tekeminen vaatii aikaa ja harkintaa. Komissio laatii myöhemmin yksityiskohtaisia ehdotuksia niiden linjausten mukaisesti, jotka Euroopan parlamentti ja neuvoston määrittävät tämän kertomuksen perusteella. Liite Koostetaulukko eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien käyttötarkoituksista ja ennakoitavista vaikutuksista Ala | Kuvaus | Vaikutus | Tieliikenne | - liikenneturvallisuuden parantaminen etenkin hätätilanteissa henkilöautojen, linja-autojen ja vaarallisten aineiden kuljetusten osalta - parempi tiehallinto ja ruuhkien vähentäminen, kuljettajien auttaminen reittejä, teitä ja liikennettä koskevilla reaaliaikaisilla tiedotuksilla - tiemaksujen keräyspaikkojen ja maksujen sähköisen veloittamisen parantaminen - matkailijapalvelujen parempi taso | Matka-ajat lyhenevät ja polttoaineen kulutus pienenee | Logistiikka | - konttien tehokkaampi hallinta satamissa ja rautatieasemilla - asiakaspalvelujen parempi taso | Kuljetusajat lyhenevät | Meriliikenne | - liikenteenhallinnan parantaminen etenkin satamissa ja tiheästi liikennöidyillä väylillä - turvallisempi meriliikenne - poliisin suorittaman meriliikennevalvonnan parantaminen, tarkastusten nopeuttaminen - vaaratilanteissa olevien alusten auttaminen | Satamien käsittelykapasiteetti paranee Hallinnollinen rasite ja myöhästymiset vähenevät | Ilmaliikenne | - heikommin varusteltujen lentoasemien helpompi käyttö siviili-ilmailussa - osallistuminen yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan politiikan ja SESAR-ohjelman yleisten tavoitteiden täyttämiseen - liikenteen ja turvallisuuden hallinnan parantaminen lentoasemilla | Peruutettujen lentojen määrä vähenee, lentoasemien, etenkin pienien, kapasiteetti lisääntyy | Maatalous | - maarekisterin parempi suunnittelu ja päivittäminen - mahdollisuus harjoittaa täsmäviljelyä ja seurata tuotantoa - EU-tukien käytön parempi valvonta | Maanviljelijöiden tuottavuus kasvaa 10–20 %, yhteisen maatalouspolitiikan toteuttamisen kustannukset pienenevät | Kalastus | - alusten seuranta | Hallinnollinen rasite ja myöhästymiset vähenevät | Kehitysapu | - helposti ylläpidettävän infrastruktuurin toimittaminen kehitysmaihin perustarpeiden tyydyttämiseksi etenkin liikenteen alalla | Lisäväline ulkopolitiikkaa varten | Televiestintä | - puhelinvälitteisten palvelujen määrän lisääminen ja laadun parantaminen | Uusia palveluja tarjotaan | Merellä tapahtuva toiminta | - etsintä- ja pelastustoimien helpottaminen | Uhrien määrä vähenee | Turvallisuus | - jäsenvaltioiden avustaminen terrorismin, rikollisuuden ja laittoman maahanmuuton torjunnassa | Turvallisuus vahvistuu | Vammaiset, sairaat ja vanhukset | - vanhusten, vammaisten ja sairaiden liikkumisen tukivälineiden parantaminen, mikä helpottaa heidän liikkuvuuttaan | Elämänlaatu paranee | Kalastus ja meriliikenne | - alusten seuranta - pelastustoimien seuranta | Mahdollisuus toteuttaa seurantaa Öljyonnettomuuksia tapahtuu vähemmän ja ne jäävät vähemmän vakaviksi | Energia | - energiakuljetusten seuranta - osallistuminen energiantuotantolaitosten turvallisuuden varmistamiseen | Verkoston käytön optimointi | Ympäristön suojelu ja pelastustoiminta | - kriisinhallinnan parantaminen, myös kolmansissa maissa - pelastusryhmien turvallisuuden lisääminen | Toimenpideajat lyhenevät Seuranta tehostuu | Sanasto – lyhenneluettelo EU:n virasto: Euroopan GNSS-virasto - Viraston tehtävät koskevat ennen kaikkea eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää ja niiden kaupallistamisen valmistelua (viraston uusi oikeusperusta on Euroopan GNSS-viraston perustamisesta, eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien hallintorakenteista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1321/2004 kumoamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 muuttamisesta 22 päivänä syyskuuta 2010 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 912/2010). ESA: Euroopan avaruusjärjestö ( European Space Agency ) - Euroopan avaruusjärjestö on kansainvälinen järjestö, jonka kautta Eurooppa toimii avaruusalalla. Sen tehtävänä on muovata Euroopan avaruusvalmiuksiin liittyvää kehittämistoimintaa ja huolehtia siitä, että EU:n kansalaiset hyötyvät avaruusalaan tehdyistä investoinneista. CS: kaupallinen palvelu ( Commercial Service ) - Kaupallinen palvelu tuottaa tietoja senttimetrin tarkkuudella, se on salattu, ja sen avulla voidaan kehittää sovelluksia ammatti- tai kaupalliseen käyttöön, koska sen suorituskyky on korkealuokkainen ja sen tuottamien tietojen lisäarvo on suurempi kuin avoimesta palvelusta saatavien tietojen. Cospas-Sarsat: - Cospat-Sarsat-ohjelma välittää hätäkutsuja ja täsmällisiä ja luotettavia paikannustietoja, joiden avulla etsintä- ja pelastusviranomaiset voivat tulla hätään joutuneiden palvelun käyttäjien avuksi pääasiassa meri- ja ilmailuliikenteessä. - Järjestelmällä pyritään lyhentämään mahdollisimman pieneksi hätäviestien välittämiseen etsintä- ja pelastusviranomaisille kuluva aika samoin kuin hätätilanteen paikallistamiseen ja avun perille saamiseen tarvittava aika. Reagointiajalla on suora vaikutus hätätilaan merellä tai maalla joutuneen henkilön selviytymisen todennäköisyyteen. EGNOS:Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä ( European Geostationary Navigation Overlay Service ) - Kyseessä on ensimmäinen Euroopassa toteutettu satelliittinavigointihanke. Se kehitettiin lisäämään satelliittinavigoinnin luotettavuutta ja tarkkuutta amerikkalaisen GPS-järjestelmän täydennykseksi. - EGNOS parantaa nykyisiä satelliittinavigointipalveluja kriittisiä sovelluksia kuten lentokoneiden ohjausta ja laskeutumista tai laivojen kanavan ylitystä varten. ESSP: eurooppalainen satelliittipalvelujen tarjoaja ( European Satellite Services Provider ) - Vuonna 2001 perustetun yrityksen tavoitteena on huolehtia EGNOS-järjestelmän käytöstä. FOC: täysi toimintavalmius ( Full Operational Capability ) - Täysi toimintavalmius saavutetaan, kun Galileo-järjestelmän koko maanpäällinen ja avaruudessa sijaitseva infrastruktuuri saadaan valmiiksi. Galileo: - Galileo on Euroopan unionin kehittämä maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä. Se koostuu kiertoradalla olevasta satelliittiryhmästä ja siihen liittyvästä maassa sijaitsevasta infrastruktuurista. - Se tuottaa paikannustietoja, joiden tarkkuus ja luotettavuus ovat vertaansa vailla. Suunnitellussa kokoonpanossaan Galileo kattaa koko maapallon, ja mikä tahansa karttapiste on joka hetki kuudesta kahdeksaan satelliitin peittoalueella. Se mahdollistaa täydellisten ja erittäin tarkkojen paikannustietojen saannin koko planeetalla. GNSS: maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä ( Global Navigation Satellite System ) - Termi on yleisnimi satelliittinavigointijärjestelmille, jotka tuottavat koko maailman kattavia paikannustietoja. Laajemmassa merkityksessä siihen sisältyvät myös alueelliset lisäjärjestelmät kuten EGNOS taikka sen amerikkalainen vastine WAAS. GPS: maailmanlaajuinen paikannusjärjestelmä ( Global Positioning System ) - GPS on amerikkalainen satelliittipaikannusjärjestelmä, joka toimii maailmanlaajuisesti. IOC: alustava toimintavalmius ( Initial Operational Capability ) - Galileo-järjestelmän ensimmäisten palvelujen tuottamiseen tarvittava vähimmäiskokoonpano. Siihen päästään, kun 18 ensimmäistä satelliittia ovat toimintavalmiita. OS: avoin palvelu ( Open Service ) - Avoin palvelu tuottaa paikannustietoja metrin tarkkuudella, se on vapaasti saatavissa ja se on suunnattu massamarkkinoille käytettäväksi ajoneuvojen navigointijärjestelmissä ja matkapuhelinvälitteisissä paikannuspalveluissa. Palvelu on käyttäjille maksuton, ja se tuottaa satelliittinavigoinnin massasovelluksiin tarkoitettuja paikannus- ja ajanmääritystietoja. PRS: julkisesti säännelty palvelu ( Public Regulated Service ) - Julkisesti säännelty palvelu on varattu yksinomaan julkishallinnon valtuuttamille käyttäjille sellaisia arkaluonteisia sovelluksia varten, jotka edellyttävät erityistä palvelun jatkuvuutta. Palvelu on salattu, ja se on erittäin toimintavarma, sillä siinä on häirinnänestomekanismit ja luotettava vianmääritysjärjestelmä. Palvelu on tarkoitettu turvallisuusalan ja kriittisen infrastruktuurin käyttöön (esimerkiksi energia, televiestintä ja rahoitus). Asetus:Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 683/2008 eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien (EGNOS ja Galileo) toteuttamisesta. - Asetuksessa vahvistetaan säännöt eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamista varten, hallinnointia ja unionin rahoitusta koskevat säännöt mukaan luettuina. SAR: etsintä- ja pelastuspalvelu ( Search and Rescue ) - Galileon avulla toteutettava etsintä- ja pelastuspalvelu auttaa hätäsignaalien siirtämisessä pelastustoimien koordinointikeskukselle poimimalla hätälähettimien lähettämiä hätäsignaaleja ja vastaamalla niihin. SESAR: eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishanke ( Single European Sky Air Traffic Management Research ) - SESAR-ohjelman tavoitteena on tuottaa Eurooppaan suorituskykyisiä ilmaliikenteen hallintajärjestelmiä olemassa olevien järjestelmien nykyaikaistamiseksi. Ohjelma on yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan politiikan teknologiapilari. SoL: ihmishengen turvaava palvelu ( Safety of Life ) - Ihmishengen turvaavalla palvelulla käyttäjät saavat automaattisesti muutamassa sekunnissa tiedon satelliittien mahdollisista vioista tai muista vastaavista suorituskykyä heikentävistä ongelmista. Palvelu tulee turvallisuuteen liittyvien kriittisten sovellusten käyttöön esimerkiksi rautatieliikenteen ohjauksessa, ajoneuvoliikenteen ohjauksessa, merenkulussa ja ilmailussa. Palvelu täyttää myös tiettyjen alojen tarpeet jatkuvuuden, käytettävyyden ja tarkkuuden osalta, ja siihen sisältyy integriteettitoiminto, jolla voidaan varoittaa käyttäjiä järjestelmän toimintahäiriöistä. - [1] GNSS: Global Navigation Satellite System, maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä. [2] K(2008) 8378, 12.12.2008. [3] Asetuksessa annetun määritelmän mukaan kehittämisvaihe käsittää ”ensimmäisten satelliittien rakentamisen ja lähettämisen kiertoradalleen, ensimmäisten maassa sijaitsevien infrastruktuurien toteuttamisen sekä kaikki työt ja toimet, joiden avulla järjestelmä voidaan validoida kiertoradalla”. [4] Komissio käsittelee tätä markkinatilannetta ja sen seurauksia laajemmin Euroopan avaruusteollisuuspolitiikan kehittämistä koskevassa tulevassa tiedonannossaan. [5] Jos satelliitteja menetetään laukaisussa tai kiertoradalla. [6] Lähde: EU:n viraston markkinatutkimukset (välineet GNSS-markkinoiden seurantaa ja ennusteiden laatimista varten – vuotta 2010 koskevat luvut). Galileo- ja EGNOS-järjestelmien ajanjaksolla 2010–2027 tuottaman nettohyödyn kokonaisarvo riippuu täysin toimintavalmiin Galileon käyttöönoton ajankohdasta. Jokainen viivästysvuosi vähentää hyötyä 10–15 prosenttia, mikä johtuu sekä menetetyistä tuloista että vaihtoehtoisten ratkaisujen ja kilpailevien järjestelmien kehittämisestä. [7] KOM(2010) 700, 19.10.2010. [8] Lähde: EU:n virasto (2010), GNSS-markkinoiden seurantaraportti. [9] Näistä tekijöistä yhteensä koostuu lisärahoituksen tarvetta vastaava summa. [10] Useita komission yksiköiden ja ESAn välisiä kokouksia järjestettiin etenkin kesällä 2010. [11] Satelliittien suunniteltu käyttöikä on 12 vuotta. Maassa sijaitsevan infrastruktuurin käyttöikä on alempi. [12] Kuulemiset toteutettiin kesällä 2010 riippumattomien konsulttien tekemän ohjelmien käyttöä koskevan tutkimuksen yhteydessä. [13] KOM(2010) 700. [14] Hyödyn arvo riippuu rakennus- ja käyttöönottovaiheen päättymisen ajankohdasta. Viimeaikaiset viivästykset ovat näin ollen vaikuttaneet kielteisesti järjestelmistä odotettavissa oleviin tuloihin (ks. alaviite 6).