11.1.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 9/53

—

korostaa olevansa vakaasti sitoutunut esittämäänsä ehdotukseen ”Eurooppa 2020 -strategiaa koskevan alue- ja paikallisviranomaisten alueellisen sopimuksen” tekemisestä. Sopimuksen tavoitteena olisi varmistaa EU-, valtio-, alue- ja paikallistason viranomaisten tehokkaan kumppanuuden avulla, että kaikki tasot tuntevat uuden strategian omakseen. Ehdotusta ovat tukeneet Euroopan parlamentti, komissio ja Eurooppa-neuvosto. Alueellisissa sopimuksissa tulisi keskittyä muutamiin räätälöityihin prioriteetteihin, joilla on alueille erityistä arvoa.

—

myöntää, että viimeisimmän tutkimustiedon ja käytännön elämän välillä on valtava kuilu. Tarvitaan vahvoja alueellisia toimia, jotta tutkimustulokset voidaan muuntaa innovaatioiksi, jotka ovat paikallisiin tarpeisiin räätälöityjä ja joita voidaan soveltaa kaikkialla Euroopassa.

—

painottaa älykkääseen erikoistumiseen ja naapurialueiden täydentävyyteen perustuvan alueellisen innovointikapasiteetin rakentamisen merkitystä.

—

kehottaa edelläkävijäalueita muodostamaan eurooppalaisia ryhmittymiä, jotka integroivat erilaisia kykyjä luodakseen uraauurtavia yhteiskunnallisia innovaatioita Euroopan laajuiseen käyttöön. Eri toimijoidensa kautta mistä tahansa alueesta voi tulla edelläkävijä, kun se keskittyy omiin tarpeisiinsa ja vahvuuksiinsa

—

AK kehottaa alueita liikkumaan kohti avointa innovointia soveltaen ihmiskeskeistä näkemystä julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kumppanuuksista, joissa korkeakouluilla ja muilla osaamiskeskuksilla on ratkaiseva rooli, toisin sanoen nykyaikaistamaan Triple Helix -mallia.

Esittelijä

Markku MARKKULA (FI, PPE), Espoon kaupunginvaltuuston jäsen, Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäsen

Viiteasiakirja

/

1.

myöntää Eurooppa 2020 -strategian olevan sekä kattava rakenteellinen uudistussuunnitelma että kriisistäselviytymisstrategia. Lisäksi siihen sisältyy laajempi joukko tavoitteita ja entistä yhdennetympi taloushallinto. (1) Tässä yhteydessä paikallis- ja alueviranomaisilla on mahdollisuus ja poliittinen sitoumus puuttua taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöä koskeviin kysymyksiin alueellisesta näkökulmasta.

2.

painottaa, että kuten Lissabonin strategian epäonnistuminen osoittaa, hyvät suunnitelmat ja jopa oikeat analyysit eivät riitä tehokkaiden tulosten saavuttamiseen. On ryhdyttävä rohkeisiin käytännön toimiin ja annettava jäsenvaltioiden kaikille hallintotasoille – sekä alue- ja paikallistasolle että keskushallinnolle – suurempi vastuu ja saatava mukaan kaikki muut sidosryhmät. Alueita on kannustettava perustamaan innovaatiofoorumeita, jotka toimivat kysynnän mukaan suuntautuneina palvelukeskuksina ja edistävät Eurooppa 2020 -strategiaa toteuttavan kansainvälisen tiedon käyttöä, älykästä erikoistumista ja eurooppalaista yhteistyötä alueen intressien mukaisesti. Jotta tähän päästäisiin, on sovellettava uutta dynaamista käsitystä alueellisista innovaatioekosysteemeistä, joissa yritykset, kunnat ja korkeakoulut sekä muut julkisen ja yksityisen sektorin toimijat (”Triple Helix”) oppivat työskentelemään yhdessä uusin ja luovin tavoin hyödyntääkseen täysimääräisesti innovaatiopotentiaaliaan.

3.

korostaa, että koska alueista on nyt tullut tärkeitä toimijoita monilla politiikan aloilla, kuten sosiaali-, talous-, teollisuus-, innovaatio-, koulutus- ja ympäristöpolitiikassa, niillä on ratkaisevan tärkeä rooli Eurooppa 2020 -strategian kumppanuuteen pohjautuvassa täytäntöönpanossa. Tämä edellyttää laaja-alaista, monipuolista, avointa ja monitieteistä lähestymistapaa, joka yhdistää alueiden ja kuntien monet toisiaan täydentävät vahvuudet.

4.

kannattaa voimakkaasti komission esille tuomaa tarvetta integroida kansalliset uudistusohjelmat sekä vakaus- ja lähentymisohjelmat jäsenvaltioiden talousarviomenettelyihin sekä ottaa alue- ja paikallisviranomaiset ja asiaan kuuluvat sidosryhmät mukaan kansallisten uudistusohjelmien määrittelyyn ja täytäntöönpanoon. (2)

5.

kehottaa keskittämään edelläkävijäalueiden ja -kuntien käynnistämät radikaalit muutokset seuraaviin seikkoihin:

6.

korostaa olevan tärkeää mahdollistaa se, että paikalliset ihmiset ja paikallisyhteisöt pystyvät täysimääräisesti hyödyntämään potentiaaliaan. Tämä edellyttää alue- ja paikallisviranomaisten roolin vahvistamista, ei pelkästään perinteisessä roolissaan palveluiden tarjoajana, vaan myös uuden yritystoiminnan mahdollistajina ennakoivan yhteistyön avulla. Kaikkien eri toimijoiden tulisi toimia yhdessä sellaisen alueellisen yhteistyökulttuurin luomiseksi, jota luonnehtii myötämielinen suhtautuminen paikallisten ihmisten ja paikallisyhteisöjen motiiveihin, tavoitteisiin ja resursseihin.

7.

pitää tervetulleena laajempaa strategista näkemystä, johon sisältyvät sosiaalinen ja ympäristöulottuvuus samanarvoisina ja täydentävinä pilareina taloudellisen kasvun kanssa. Komitea kehottaa tunnustamaan yhteiskunnallisen innovoinnin merkityksen kaikissa lippulaivahankkeissa toteutettaessa strategian kolmea prioriteettia, jotka ovat älykäs, kestävä ja osallistava kasvu.

8.

kehottaa sekä julkisen että yksityisen sektorin päätöksentekijöitä tunnustamaan, että tarvitaan uutta johtajuutta ja johtamistaitoja, osaamista, rakenteita ja käytäntöjä, jotta voidaan toimia globaalissa yritysverkossa.

9.

kannustaa alueellisia päätöksen- ja politiikantekijöitä ryhtymään muutosta edistäviksi toimijoiksi ja kehittämään strategisia puitteita innovaatiopohjaiselle aluekehitykselle, sillä innovointi parantaa laatua ja tehostaa julkisten ja yksityisten varojen käyttöä. Lisäksi sillä on merkittävä potentiaali luoda uutta kasvua ja työpaikkoja. Politiikan tehtävänä on löytää alueen ainutlaatuiset vahvuudet ja täydentää niitä strategisten kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Tätä varten alueiden on kehitettävä todenmukainen, realistinen näkemys taloudellisesta ja sosiaalisesta tulevaisuudestaan ja muotoiltava entistä laajempi, integroidumpi ja tehokkaampi politiikkayhdistelmä. Tämä edellyttää eri politiikanalojen ja hallintotasojen välineiden yhdistämistä, tietämyksen luomisen, jakelun ja hyödyntämisen tukemista sekä sellaisten johdonmukaisten poliittisten kokonaisuuksien tuottamista, joita tukevat paremmat mittaustavat, tulevaisuuteen suuntautunut budjetointi ja näyttöihin perustuvat kokeilut.

10.

esittää edellä määritellyn tavoitteen saavuttamiseksi, että komissio yhteistyössä muutamien alueiden ja asiantuntijatahojen kanssa käynnistää tarvittavia kehityshankkeita. Niiden osana tulisi kehittää menetelmiä, joilla yleisistä tilastotiedoista saadaan tietyn alueen tai tarkastelukohteen analysointiin jalostettuja tietoja ja tulevaisuusarviointeja.

11.

kehottaa edelläkävijäalueita muodostamaan eurooppalaisia ryhmittymiä, jotka integroivat erilaisia kykyjä luodakseen uraauurtavia yhteiskunnallisia innovaatioita Euroopan laajuiseen käyttöön. Eri toimijoidensa kautta mistä tahansa alueesta voi tulla edelläkävijä, kun se keskittyy omiin tarpeisiinsa ja vahvuuksiinsa.

12.

peräänkuuluttaa kohdennettua oppimisprosessia, joka yhdistää politiikanteon eri tasot resurssienkäytön koordinoimiseksi ja toimien vaikutusten vahvistamiseksi. Yhteisen kapasiteetin rakentamiseksi politiikantekijöitä, johtavia virkamiehiä, teollisuusjohtajia ja tutkijoita varten tulisi kehittää johtotason MBA-tutkinnon tasoisia koulutusohjelmia, joihin sisältyisivät monitasoiset strategiset suunnitteluprosessit. Tällaisia koulutusohjelmia tarvitaan sekä Euroopan tasolla että alueellisina. Näin vahvistetaan eri maiden alueellisten päättäjien roolia EU 2020 -strategian täytäntöönpanossa sekä lisätään heidän yhteistyötään ja hyvien käytäntöjen leviämistä.

13.

korostaa, että Eurooppa 2020 -strategian tehokkaan täytäntöönpanon edistämiseksi tarvitaan eri lippulaivahankkeiden välisiä yhteisiä toimia ja laaja-alaista yhteistyötä. Tätä lähestymistapaa käyttäen paikallis- ja alueviranomaiset voivat kehittää alueidenvälistä yhteistyötä. Ne voivat erityisesti edistää avoimen foorumin lähestymistapoja ja vahvistaa niiden kehittämien ratkaisujen ja rakenteiden uudelleenkäyttöä ja yhteentoimivuutta. Vaikka lopullisilla tuloksilla voi olla vahva paikallinen sävy, rakenteiden ja yhteentoimivuuden näkökulmasta aktiivisella yhteistyöllä saavutetaan mittakaavaetuja ja luodaan laajemmat markkinat paikallisille toimille.

14.

katsoo, että avainkysymys paikallis- ja alueviranomaisille (lippulaivahankkeisiin kuuluvien ja niihin liittyvien toimien suuren lukumäärän vuoksi) on se, kuinka jouduttaa tärkeimpien toimien täytäntöönpanoa. Lippulaivahankkeiden alueellisten vaikutusten tehostamiseksi on näin ollen kiinnitettävä huomiota moniin näkökohtiin:

a)

tukea sellaisia aloitteita kuten ”Tietämyksen alueet”, ”Elävät laboratoriot” ja ”Älykkäät kaupungit”

b)

kehittää kumppanuuksia, jotka toimivat alueellisten päätöksentekijöiden tietämyksen lisäämisen ja yhteiskunnallisten innovaatioiden edistämisen foorumeina

c)

perustaa älykkään erikoistumisen foorumi tukemaan ja kannustamaan alueita omaksumaan strategioita kilpailuetujen priorisoimiseksi ja mahdollisen yhteistyön edistämiseksi muiden alueiden kanssa

d)

tukea liikemaailman ja tiedemaailman yhteistyötä perustamalla ”osaamisyhteenliittymiä”, joissa keskitytään erityisesti innovoinnin taitopuutteiden paikkaamiseen

e)

lujittaa politiikanteon tieteellistä pohjaa tulevaisuuteen tähtääviä toimia käsittelevän eurooppalaisen foorumin avulla; tällaiseen foorumiin osallistuisi paikallis- ja alueviranomaisia sekä muita julkisia ja yksityisiä sidosryhmiä, ja tavoitteena olisi parantaa politiikkojen tietopohjaa

f)

laajentaa kiinnostusta ”Triple Helix” -mallin hyödyntämiseen innovatiivisten alueellisten (seutukohtaisten) tutkimusklusterien kokoamiseksi ja innovaatioalustojen kehittämiseksi sekä ”Knowledge Triangle” -toiminnan vahvistamiseksi (tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan synergia)

g)

jotta ”Innovaatiounioni”-lippulaivahankkeen tavoitteisiin päästään, poistaa EU:n alue- ja paikallisviranomaisten välillä olevat organisatoriset erot kumppanuusmuotojen ja ennakoivien yhteistyöhankkeiden avulla. Näiden toimien on oltava pitkäkestoisia ja kannustettava rakenteeltaan ja organisaatioltaan pienempiä toimijoita yhteistyöhön ja siten saamaan käyttöönsä erityisosaamista pysyvällä ja järjestelmällisellä tavalla.

a)

keskittyä osaamisyhteiskunnan avainkompetensseihin, kuten oppimaan oppiminen, kielet ja kulttuuri, yrittäjä- ja innovaatiotaidot, vuorovaikutustaidot sekä kyky hyödyntää täysimääräisesti tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia

b)

nivoa toisiinsa työmarkkinatarpeisiin mitoitettu virallinen, epävirallinen ja arkioppiminen, jotta parannetaan nuorten työllistettävyyttä ja jotta nuoret voivat tuoda esiin potentiaaliaan sekä kehittää henkilökohtaisia ja ammatillisia kykyjään

c)

tarjota mahdollisimman monelle nuorelle mahdollisuus liikkuvuuteen riippumatta heidän taustastaan, taloudellisesta tilanteestaan tai heidän asuinalueensa maantieteellisestä sijainnista

d)

kehittää edelleen eurooppalaisia välineitä ja keinoja liikkuvuuden helpottamiseksi ja lisäämiseksi koulutusjärjestelmän kaikissa osissa

e)

tukea Europass-ansioluettelon (eurooppalaisen ansioluettelomallin) sisällyttämistä tulevaan ”eurooppalaiseen osaamispassiin” liikkuvuuden edistämiseksi

f)

käynnistää julkisen vallan tahojen yhteistyöhankkeita periaatteina sopimukset parhaiden ratkaisujen löytämisestä opiskelijoiden valmistamiseksi aikuiseen ja vastuulliseen elämään, yhteistyön tiivistäminen ammatillisten oppilaitosten, työantajien ja korkeakoulujen välillä tavoitteena opintojen paras mahdollinen eteneminen, myös ammatillisen koulutuksen alalla sekä opiskelijoiden ja työnantajien odotuksia vastaavasti; työnantajien osallistuminen koulutukseen liittyvien ongelmien määrittämiseen ja ratkaisukeinojen löytämiseen niihin, koulujen tukeminen koulutukseen valmistavien ohjelmien toteuttamisessa, nuorten osallistuminen käytännön ammatilliseen harjoitteluun sekä jatkuvan koulutuksen suosion kasvattaminen työnantajien parissa

g)

korostaa, että hyvän terveyden ja liikkuvuuden perusta luodaan jo nuorella iällä, ja se tarjoaa edellytykset hyvälle elämälle. Aatteellisten yhdistysten järjestötoiminta kuuluu yhteiskunnan kantaviin voimiin. Alueiden komitea kehottaa sen vuoksi komissiota luopumaan niistä ehdotuksista (Euroopan komission vihreä kirja alv-järjestelmän tulevaisuudesta KOM(2010) 695), jotka uhkaavat näiden yhdistysten olemassaoloa ja taloudellista tilannetta.

a)

luoda paikallisia digitaalistrategioita tieto- ja viestintätekniikan optimaalisen käytön nopeuttamiseksi järjestelmällisen paikallisen, alueellisen ja eurooppalaisen yhteistyön avulla

b)

parantaa yhteentoimivuutta ja sähköisiä viranomaispalveluita kehittämällä uusia sovelluksia, kuten käyttäjäkeskeisiä sähköisiä palveluita, verkko-opiskelua, sähköisiä terveyspalveluita, sähköistä äänestämistä, sähköistä hallintoa, älykkäitä liikennejärjestelmiä sekä alueellisen tietomallinnuksen käyttöä kaupunkisuunnittelussa

c)

edistää digitaalisia yhtenäismarkkinoita eurooppalaisen digitaalistrategian kulmakivenä ja tukea laajamittaisia kokeiluhankkeita, jotka nojaavat eurooppalaiseen huippuasiantuntemukseen ja johon osallistuvat kaikki eri sidosryhmät

d)

varmistaa, että kaikkialle saadaan tasavertaiset ja kohtuuhintaiset laajakaistayhteydet, sekä ryhtyä pilottihankkeisiin, joilla laajakaistayhteyksien puutteet saadaan korjatuksi

e)

kehittää yhteisiä ratkaisuja tieto- ja viestintätekniikan tuotteiden ja palveluiden käyttöön liittyvien tietosuoja- ja tietoturvakysymysten ratkaisemiseksi, mikä on välttämätöntä, jotta kansalaiset luottavat kyseisiin tuotteisiin ja palveluihin ja tarttuvat heille tarjottaviin tilaisuuksiin.

a)

parantaa ilmastonmuutoksen hallintaa ottamalla paikallis- ja alueviranomaiset keskeisinä toimijoina mukaan torjumaan ja hillitsemään ilmastonmuutosta ja edistämään entistä kestäväpohjaisempaa resurssien käyttöä sekä motivoida tuottajia ja kuluttajia omaksumaan entistä ympäristöystävällisempiä ja resurssitehokkaampia toimintatapoja

b)

luoda käyttäjäkeskeisiä arvon luomisen ja vaikutustenarvioinnin mittausmenetelmiä, joita eri hallintotasot käyttävät pyrkiessään luomaan kestävää osaamisyhteiskuntaa, sekä rajoittaa tähän liittyen indikaattoreiden määrää, jotta varmistetaan, että suunnitellaan tehokkaasti politiikkoja, jotka ovat näkyviä ja kansalaisten ymmärrettävissä

c)

ottaa käyttöön paikallisia tai alueellisia ilmasto- ja energiastrategioita, joissa velvoitetaan käyttämään julkisissa talousarvioissa entistä enemmän vihreitä hankintoja, mukaan luettuina hankkeet, joissa käytetään jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin rahoitusta

d)

käyttää etenemissuunnitelmia ja toimintasopimuksia poliittisen tuen mobilisoimiseksi sekä ympäristöystävällisiin infrastruktuureihin, energiajärjestelmän uudistamiseen ja ekologisiin julkisiin palveluihin tehtävien investointien edistämiseksi.

a)

tukea teollisuuden nykyaikaistamista eurooppalaisilla strategisilla hankkeilla, joilla tähdätään globaalin ohjausvaikutuksen saavuttamiseen tehokkaassa tietämyksen ja teknologian jakamisessa (sellaisilla aloilla kuin vihreä liikenne ja energiatehokas rakentaminen)

b)

varmistaa ideoiden ja yritysmallien hedelmällinen vuorovaikutus ”Euroopan yrittäjyysalueen” kaltaisten aloitteiden kautta, jotta alue- ja paikallisviranomaisia kannustetaan edistämään uutta kehitystä pk-yrityksissä ja yrittäjäkulttuurissa

c)

edistää alueellisten innovaatioekosysteemien käsitettä ja kehittää tiiviimpää yhteistyötä tuotantorakenteen sekä yliopistojen ja teknologiakeskusten välille uuden kasvun ja työpaikkojen luomiseksi

d)

ryhtyä toimiin työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi parantamalla julkisten palvelujen laatua, esimerkiksi huolehtimalla kokopäiväisten lastenhoitopaikkojen riittävästä tarjonnasta, sekä edistämällä työelämän perheystävällistä muotoilua muun muassa joustavien työaika- ja työllisyysmallien avulla.

a)

kehittää työpaikkojen syntymistä edistäviä olosuhteita ja paikallisia toimia teollisuudessa ja taloudessa tapahtuvien muutosten hallitsemiseksi esimerkiksi yksilöimällä tietoteknisissä taidoissa olevia puutteita ja niihin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia

b)

edistää alue- ja paikallisviranomaisten, koulutuslaitosten ja yritysten strategisia kumppanuuksia alueellisten innovaatioekosysteemien vahvistamiseksi ja sovittaa niitä yhteen joustoturvaa koskevien toimintalinjojen kanssa

c)

kannustaa paikallisiin toimiin digitaalisen lukutaidon kehittämiseksi, koulukeskeytysten torjumiseksi, elinikäisen oppimisen edistämiseksi sekä ikääntyvien sukupolvien voimaannuttamiseksi

d)

kehittää vahvempia yhteyksiä yritysten ja yliopistojen välille esimerkiksi sisällyttämällä kaikkiin yliopisto-ohjelmiin työhönsijoitus- ja koulutusjaksoja, joista kertyy opintopisteitä, ja ottamalla ohjelmanlaadinnassa huomioon myös työelämässä mukana olevien opiskelijoiden tarpeet ja haasteet esimerkiksi lyhyempien ulkomaanoleskelujen ja kotikansainvälistämisen avulla.

a)

kehittää paikallisia ja alueellisia sosiaalista osallisuutta edistäviä toimintasuunnitelmia paikallisten sosiaalipalvelujen tehostamiseksi ja niiden tuomiseksi kaikkien ulottuville

b)

käyttää oikeudellista toimivaltaa ja paikallisiin tarpeisiin räätälöityjä ohjelmia koulutuksen, asumisen, kaupunkisuunnittelun, sosiaalipalvelujen, turvallisuuden ja kulttuurin aloilla keskittyen erityisesti nuoriin ja lapsiin

c)

edistää osallistumista tietoyhteiskuntaan sekä yhteisötaloutta, vapaaehtoistoimintaa ja yritysten yhteiskuntavastuuta

d)

arvioida tehtyjä uudistuksia erityisesti yhteiskunnallisten uudistusten laajuuden, kustannusten ja vaikutusten osalta sekä levittää kaikkialle Eurooppaan tietoa uusista, tehokkaiksi osoittautuneista ratkaisuista ja soveltaa niitä paikallisesti.

15.

painottaa, että strategian alue- ja paikallisulottuvuuden parantamisen tavoitteena on vahvistaa jäsenvaltioiden sitoutumista ja poliittista vastuunottoa siten, että strategiasta tehdään entistä relevantimpi ja reagointikykyisempi ruohonjuuritason tarpeiden kannalta.

16.

korostaa olevansa vakaasti sitoutunut esittämäänsä ehdotukseen ”Eurooppa 2020 -strategiaa koskevan alue- ja paikallisviranomaisten alueellisen sopimuksen” tekemisestä. Sopimuksen tavoitteena olisi varmistaa EU-, valtio-, alue- ja paikallistason viranomaisten tehokkaan kumppanuuden avulla, että kaikki tasot tuntevat uuden strategian omakseen. Ehdotusta ovat tukeneet Euroopan parlamentti, komissio ja Eurooppa-neuvosto. (3)

17.

huomauttaa, että monissa jäsenvaltioiden komissiolle huhtikuuhun 2011 mennessä talouspolitiikan EU-ohjausjakson puitteissa toimittamissa, Eurooppa 2020 -strategiaan liittyvissä kansallisissa uudistusohjelmissa viitataan alue- ja paikallisviranomaisten rooliin uudistusohjelmien laadinnassa. Kuitenkin vain harvoissa kansallisissa uudistusohjelmissa mainitaan, että monitasoista hallintomallia on sovellettu uuden strategian osien täytäntöönpanossa, ja vain yhdessä niistä mainitaan nimenomaisesti alueellisia sopimuksia koskeva AK:n ehdotus.

18.

kannustaa voimakkaasti jäsenvaltioita auttamaan alueitaan ja kuntiaan laatimaan Eurooppa 2020 -strategiaa koskevia alueellisia sopimuksia (4), jotta ne voivat yhdessä keskushallinnon kanssa kunkin jäsenvaltion lainsäädäntöä noudattaen asettaa Eurooppa 2020 -strategian päämääriä koskevia kansallisia tavoitteita, sitoumuksia ja seurantarakenteita (5).

19.

painottaa alueellisten sopimusten tuomaa lisäarvoa. Niissä tulisi keskittyä muutamiin räätälöityihin prioriteetteihin, joilla on alueille erityistä arvoa. Niistä ei saisi tulla uusia byrokraattisia välineitä vaan kansallisten uudistusohjelmien luonnollisia osia, jotta varmistetaan yhteensopivuus monitasoisen hallinnon ja kumppanuuden periaatteiden kanssa. Ne voisivat olla esimerkiksi poliittisia sitoumuksia, joita voitaisiin mahdollisesti täydentää julkisten elinten välisillä vapaaehtoisilla sopimuksilla keskittyen hallintoon ja Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoon. Alueellisia sopimuksia voitaisiin kehittää erityisesti sellaisilla politiikan aloilla, joilla alue- ja paikallisviranomaiset ovat avaintoimijoita Eurooppa 2020-strategian tärkeimpien tavoitteiden ja lippulaivahankkeiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa.

20.

muistuttaa, että on olemassa monia esimerkkejä monitasoisen hallinnon sopimuksista, joilla pyritään yhteisiin aluekehityksen tavoitteisiin yhdennetyn ja koordinoidun politiikan avulla. Ne ovat keskenään hyvin erilaisia, eivätkä erot kerro ainoastaan erilaisista tavoitteista, vaan heijastavat myös todellisia eroja asianomaisten maiden ja niiden sosioekonomisen tilanteen, kultt>uurin, institutionaalisen kehyksen ja ympäristön välillä. Esimerkkejä ovat mm. sopimukset Itävallassa (alueelliset työllisyyssopimukset), Espanjassa (Katalonian alueelliset maaseutusopimukset), Belgiassa (Flanders in Action Pact 2020 Flanderin alueella ja Plan Marshall 2. Green Vallonian alueella), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (the Greater Nottingham Partnership), Ranskassa (osallistamista koskevat alueelliset sopimukset, valtion ja alueiden suunnittelusopimukset) sekä Saksassa (liittovaltion opetus- ja tutkimusministeriön innovaatioaloite ”Yrittäjyysalueet”). AK vahvistaa jälleen sitoumuksensa edistää mahdollisimman laajaa kokemusten vaihtoa vastavuoroisen oppimisen edistämiseksi (6). Komitea kiinnittää lisäksi huomiota yhteisiin toimiin kahden tai useamman naapurimaan yhteisöjen ja paikallis- ja alueviranomaisten naapuriyhteyksien lujittamiseksi ja kehittämiseksi edelleen monenvälisten tai kahdenvälisten yhteistyösopimusten pohjalta asiasta kiinnostuneiden osapuolten välillä.

21.

toistaa AK:n työvaliokunnan kevään 2011 Eurooppa-neuvostolle antaman julkilausuman viestin: alueelliset sopimukset auttavat antamaan uudelle strategialle alueulottuvuuden ja kaikki asianomaisten hallintotasojen käytettävissä olevat toimintavälineet ja rahoituskanavat.

22.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisten tulee toteuttaa Eurooppa 2020 -tavoitteet kansallisen ja Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti. Komitea kehottaa näin ollen Euroopan unionin puheenjohtajavaltioita antamaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmissä nimenomaisen tukensa monitasoisen hallinnon periaatteille, mukaan lukien AK:n ehdotus alueellisista sopimuksista.

23.

toteaa kansallisten uudistusohjelmien (NRP) analyysin osoittavan, että useimmissa jäsenvaltioissa paikallis- ja alueviranomaiset eivät ole olleet riittävästi mukana jäsenvaltioiden NRP-valmistelussa. AK kehottaa jäsenvaltioita ottamaan paikallis- ja alueviranomaiset mahdollisimman laajasti mukaan kansallisten uudistusohjelmien toteuttamiseen. Alhaalta ylöspäin suunnattu toteutusstrategia, jossa toimivaltaiset hallintotasot osallistuvat toissijaisuusperiaatteen mukaisesti mahdollisimman laajasti toimiin, parantaa kansallisten uudistusohjelmien onnistumismahdollisuuksia sekä edistää kyseisten ohjelmien toteuttamisen laajaa hyväksyntää. AK on valmis yhteistyössä halukkaiden alueiden kanssa kehittämään alueellisia sopimuksia ja alueellisia toimenpideohjelmia, joilla jalkautetaan Eurooppa 2020 -strategiaa ja toteutetaan aluetasolla lippulaivahankkeita. Tällaisia ovat tyypillisesti Local Digital Agenda sekä Local Innovation Agenda, joiden avulla alue erikoistuu älykkäästi ja rakentaa eurooppalaista yhteistyötään ja hyvinvointinsa perustaa.

24.

painottaa älykkääseen erikoistumiseen ja naapurialueiden täydentävyyteen perustuvan alueellisen innovointikapasiteetin rakentamisen merkitystä. Eurooppalaisten makroalueiden koko potentiaalia tulisi hyödyntää markkinoiden laajentamiseksi ja innovatiivisen testialueen tarjoamiseksi kasvun tukemiselle. Tässä yhteydessä on olemassa selvää näyttöä siitä, että Itämeren aluetta voitaisiin käyttää tiennäyttäjänä ja prototyyppinä koko Euroopalle.

25.

myöntää, että viimeisimmän tutkimustiedon ja käytännön elämän välillä on valtava kuilu. Tarvitaan vahvoja alueellisia toimia, jotta tutkimustulokset voidaan muuntaa innovaatioiksi, jotka ovat paikallisiin tarpeisiin räätälöityjä ja joita voidaan soveltaa kaikkialla Euroopassa. Paikallis- ja alueviranomaisten on mobilisoitava julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ja kannustettava ruohonjuuritason osallistumista (niin kutsutut käyttäjälähtöiset avoimet innovaatiot avoimissa yhteiskunnissa arvon luomiseksi).

26.

painottaa innovaatiounionia (7) ja digitaalistrategiaa (8) koskevien lippulaivahankkeiden ratkaisevan tärkeää kokoavaa roolia pyrittäessä luomaan suotuisia olosuhteita olemassa olevien tutkimustulosten ja käytännön välisen kuilun umpeen kuromiseksi. Paikallis- ja aluetason strategisia ja operationaalisia käytänteitä on kehitettävä ja jopa muutettava radikaalisti uusimpien tutkimustulosten mukaisesti.

27.

kehottaa aktiivisesti edistämään palveluinnovaatioita, joilla prosesseja uusitaan ja niiden käyttö saadaan perustumaan digitaaliseen systeemiajatteluun.

28.

suosittaa, että komissio tekee nopeita päätöksiä, jotta luodaan perusta yhtenäismarkkinoiden, erityisesti digitaalisten yhtenäismarkkinoiden kehitykselle, sekä rahoittaa joitakin laajamittaisia tutkimus- ja kehitysaloitteita, jotka muuntavat ja käsitteellistävät globaalin tutkimustiedon käytännön elämän sovellutuksiksi monitieteisellä, luovalla tavalla. Niiden on oltava pioneerialoitteita, joissa käytetään parhaita asiantuntijoita ja muutoksentekijöitä monilta eri aloilta.

29.

kehottaa komissiota käynnistämään yhdessä AK:n kanssa laajan tiedotuskampanjan, jolla parannetaan tietämystä Eurooppa 2020 -strategiasta alueellisten ja paikallisten päätöksentekijöiden ja suuren yleisön keskuudessa. Tätä tarkoitusta varten AK ehdottaa, että se laatii yhdessä komission kanssa Eurooppa 2020 -strategian käsikirjan alueille ja kunnille. Oppaassa selvitettäisiin, kuinka alueet ja kunnat voivat antaa panoksensa strategian täytäntöönpanoon, ja esiteltäisiin erilaiset rahoituslähteet (jäsenvaltiot, kunnat, alueet ja Euroopan unioni).

30.

vahvistaa jatkavansa Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanon tarkastelua Eurooppa 2020 -seurantafooruminsa kautta. Uuden strategian onnistumisen edistämiseksi AK:n suorittaman seurannan tulokset julkaistaan EU-ohjausjakson yhteydessä vuosittain joulukuussa, ennen kuin komissio julkaisee vuotuisen kasvuselvityksensä ja ennen keväällä pidettävää Eurooppa-neuvoston kokousta.

31.

painottaa, että todellinen haaste Euroopan unionille, jäsenvaltioille ja alueille on luoda tarvittava synergia erilaisten julkisen ja yksityisen sektorin rahoitusvälineiden välille Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanossa. Komitea kehottaa vahvistamaan jäsenvaltioiden, alueiden ja paikallistason talousarvioiden koordinointia, jotta alueet ja kunnat pystyvät hyödyntämään paremmin rakennerahastoja ja muita Euroopan unionin ohjelmia.

32.

painottaa erityisesti tarvetta edistyä resurssien keskittämisessä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin ja korostaa koheesiopolitiikan ja Eurooppa 2020 -strategian välistä yhteyttä, joka tarjoaa todellisen mahdollisuuden jatkaa Euroopan unionin köyhempien alueiden tukemista erojen kiinni kuromisessa, helpottaa Euroopan unionin politiikkojen koordinointia ja kehittää koheesiopolitiikkaa johtavaksi kasvun edistäjäksi samalla kun puututaan ikääntymisen ja ilmastonmuutoksen kaltaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. (9)

33.

vahvistaa tässä yhteydessä olevansa kiinnostunut kahdesta komission tekemästä ehdotuksesta, jotka koskevat vuoden 2013 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä (10). Nämä ovat komission ja jäsenvaltioiden väliset kehitys- ja investointitoimintaa koskevat kumppanuussopimukset, jotka heijastavat kumppaneiden sitoumuksia kansallis-, alue- ja paikallistasolla, sekä yhteiset strategiset puitteet, joiden avulla voidaan lisätä toimintalinjojen johdonmukaisuutta Eurooppa 2020 -strategian ja koheesiopolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteiset puitteet korvaisivat nykyiset erilliset ohjeistuspaketit.

34.

muistuttaa koheesiopoliittisista toimista, joita on käytettävä alueellisten innovointijärjestelmien ja alueellisen yhteistyön välineiden kehittämiseksi, riskipääoman käyttöön asettamisesta sekä toimista innovatiivisten tuotteiden entistä nopeammaksi käyttöön ottamiseksi sekä talous-, tiede- ja hallintoalan asianomaisten toimijoiden verkottumisen edistämiseksi. (11)

35.

muistuttaa tarpeesta luoda parempia mittausmenetelmiä kuin pelkkä bruttokansantuote, jotta voidaan yrittää ratkaista esimerkiksi ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen käytön tehokkuuteen, elämänlaatuun tai sosiaaliseen osallisuuteen liittyviä ongelmia. Komitea huomauttaa, että alue-, paikallis-, valtiotason ja Euroopan unionin viranomaisten käyttämien indeksien on oltava yhdenmukaisia ja edistettävä yhteiskunnallisten innovaatioiden luomista ja levittämistä sekä päätöksenteon johdonmukaisuutta. (12) BKT:tä täydentävät indikaattorit tulisi ottaa huomioon koheesiopolitiikan täytäntöönpanossa ja arvioinnissa, jotta tuodaan paremmin esiin kunkin alueen kehitystaso. (13)

36.

kehottaa komissiota helpottamaan uusien alueellisten kumppanuuksien luomista yksinkertaistamalla ja parantamalla alueidenvälisten yhteistyöohjelmien hallinnointitapaa. (14)

37.

kehottaa parantamaan alueiden ja kuntien valmiuksia hyödyntää seitsemättä puiteohjelmaa, kilpailukykyä ja innovaatioita koskevaa ohjelmaa ja muita niiden kaltaisia aloitteita. Erityisesti tulisi keskittyä hyödyntämään täysimääräisesti digitalisaatiota ja keskeisiä kehitystä vauhdittavia teknologioita alueellisen innovaatiopolitiikan nykyaikaistamiseksi.

38.

katsoo, että innovaatiot ovat eri elementtien yhdistelemisen ja monialaisten lähestymistapojen tulosta, ja kehottaa toimiin, joilla lisätään alueiden rakenteellista ja suhteisiin liittyvää pääomaa, sekä sisäisesti toimijayhteisöissä että yhteistyössä muiden kanssa.

39.

uskoo, että yritysten on avauduttava uusille ajattelutavoille ja hyödynnettävä laajalti alueellaan käytettävissä olevia kollektiivisia resursseja ja että menestyäkseen ne ovat tästä syystä riippuvaisia sosiaalisesta pääomasta. Toisaalta AK kehottaa alueita liikkumaan kohti avointa innovointia soveltaen ihmiskeskeistä näkemystä julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kumppanuuksista, joissa korkeakouluilla ja muilla osaamiskeskuksilla on ratkaiseva rooli, toisin sanoen nykyaikaistamaan Triple Helix -mallia.

40.

pitää tervetulleena esikaupallisten hankintojen käyttöä yhteiskunnallisten innovaatioiden ja teknologiaan perustuvien ratkaisujen välisenä sillanrakentajana ja painottaa, että hankintasääntöjen nykyaikaistamisessa on vahvistettava julkisen sektorin roolia, jotta rahalle saadaan paras vastine. (15) Edellyttäen, että erittelyitä ja prosesseja voidaan koordinoida alueiden välillä, esikaupalliset julkiset hankinnat voivat olla myös merkittävä Euroopan yhtenäismarkkinoiden luomisen edistäjä.

41.

toistaa, että esikaupallisia hankintoja vahvistaa edelleen, jos niihin yhdistetään avoin innovointi, jonka tavoitteena on nopeuttaa vihreän osaamisyhteiskunnan kehitystä, toisin sanoen jos niitä hyödynnetään sellaisten yhteisten, uudelleenkäytettävien ratkaisujen kehittämisessä, joilla luodaan infrastruktuureja ja palveluita, joille modernit reaalimaailman innovaatioekosysteemit rakentuvat.