11.1.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 9/74

—

painottaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat aina tunnustaneet urheilun kasvatuksellisen vaikutuksen ja hyödyntäneet sitä sekä sisällyttäneet urheilun koulutuspoliittisiin ja elämänlaadun parantamiseen tähtääviin toimiin muun muassa kansalaisten terveyden edistämiseksi.

—

on erityisen tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio on ryhtynyt tukitoimiin petosten ja korruption torjumiseksi urheilualalla.

—

korostaa urheilun eettisiä arvoja ja etenkin tarvetta välittää nuorille ”tappion arvo” ja ”reilun pelin” merkitys. Tätä varten on ensi sijassa koulutettava valmentajia ja teknisiä avustajia, joiden on toimittava esimerkkeinä, jotta voidaan lopettaa haitalliset ja kasvatuksellisesti kyseenalaiset ilmiöt.

—

korostaa urheilualoitteiden, kuten Special Olympics -toiminnan ja paralympialaisten yhteiskunnallista arvoa, sillä niiden avulla edistetään vammaisten sosiaalista osallisuutta sekä tuetaan eri tavoin heidän henkilökohtaista itsenäisyyttään.

—

ehdottaa, että elinikäisen oppimisen yhteydessä tuetaan innovatiivisia koululiikuntaan liittyviä aloitteita etenkin 4–14-vuotiaiden keskuudessa.

—

kehottaa hyödyntämään täysin Euroopan aluekehitysrahaston tarjoamat mahdollisuudet tukea urheilun perusrakenteita ja urheilutoimintaa sekä Euroopan sosiaalirahaston tarjoamat mahdollisuudet vahvistaa urheilualalla työskentelevien osaamista ja työllistyvyyttä.

Esittelijä

Roberto PELLA (IT, PPE), Valdengon kunnanvaltuutettu, Biellan kunnanhallituksen jäsen

Viiteasiakirja

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen

KOM(2011) 12 lopullinen

1.

on yleisesti ottaen tyytyväinen Euroopan komission tiedonantoon ”Urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen” (1), joka on jatkoa urheilun valkoiselle kirjalle (2) ja jossa viitataan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 165 artiklaan EU:n toimien oikeusperustana. Tiedonannossa tarkastellaan 15 painopistealaa, jotka on jaettu neljään keskeiseen osaan seuraavasti: urheilun yhteiskunnalliset tehtävät, urheilun taloudellinen merkitys, urheilun järjestäytyminen sekä yhteistyö kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa urheilualalla.

2.

suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan komissio on urheilun valkoiseen kirjaan jo sisältyviin periaatteisiin viitaten vahvistanut, että strategian onnistumisen varmistamiseksi on ennen kaikkea koordinoitava urheilualan ja siihen liittyvien alojen toimet. Tällaisia aloja ovat terveys, perus- ja ammattikoulutus, nuoriso, aluekehitys ja koheesio, sosiaalinen osallistaminen, työllisyys, kansalaisuus, oikeus- ja sisäasiat, tutkimus, sisämarkkinat ja kilpailu.

3.

korostaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklassa viitataan myös urheilualan kannustintoimiin. Euroopan komissio olisi tämän perusteella voinut myös harkita ehdotusta nykyisiin rahoitusnäkymiin sisältyvästä uudesta kulurakenteesta, esimerkkinä kaksivuotinen EU:n urheiluohjelma.

4.

vahvistaa Euroopan komission esityksen mukaisesti, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklassa tunnustetaan urheilun erityisluonne, joka on tunnustettu myös EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännössä, ja kehottaa ottamaan EU-sääntöjä laadittaessa ja sovellettaessa huomioon urheilun erityisluonteen.

5.

korostaa tyytyväisenä, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 6 ja 165 artiklassa EU:lle annetaan urheilualan tukitoimiin, koordinointiin ja täydentämiseen liittyvää toimivaltaa, mikä antaa uutta pontta urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittämiselle samalla kun noudatetaan toissijaisuusperiaatetta ja kunnioitetaan urheilun hallintoelinten riippumattomuutta. Tällaiset Euroopan tason toimet antavat jäsenvaltioiden sekä paikallis- ja alueviranomaisten urheilualoitteille eurooppalaista lisäarvoa, sillä niiden ansiosta urheilualan toimien vaikutus kasvaa.

6.

korostaa, että urheilu ja sitä hallinnoivat ja sääntelevät kansalliset, eurooppalaiset ja kansainväliset organisaatiot (Kansainvälinen olympiakomitea KOK, kansalliset olympiakomiteat ja lajiliitot sekä vammaisjärjestöt ja ruohonjuuritason urheilujärjestöt) voivat edistää tehokkaasti EU:n pitkän aikavälin strategisten tavoitteiden saavuttamista, etenkin Eurooppa 2020 -strategiaa, sekä uusien työmahdollisuuksien luomista ennen kaikkea nuorille.

7.

korostaa urheilun roolia eurooppalaisen identiteetin rakentamisessa ja rasismin ja muukalaisvihan torjumisessa.

8.

suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio ja Euroopan unionin neuvosto (neuvosto) tunnustavat urheilualan yhteisten toimien sekä jäsenvaltioiden epävirallisen yhteistyön monitahoisuuden ja merkityksen, sillä niiden avulla varmistetaan hyvien käytänteiden jatkuva vaihto ja saavutettuja tuloksia käsittelevien tietojen levittäminen.

9.

on tyytyväinen Euroopan komission ja neuvoston (3) aikomukseen tukea urheilualan epävirallisia asiantuntijaryhmiä, joita jäsenvaltiot aikovat perustaa ja jotka raportoivat urheilua käsittelevälle neuvoston työryhmälle. Komitea kannattaa tässä yhteydessä alueiden komitean osallistumista näihin työryhmiin.

10.

suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto on tilannut riippumattoman selvityksen ruohonjuuritason urheilun rahoituksesta Euroopassa, jotta voidaan arvioida erilaisia rahoitusjärjestelmiä (kuten valtiollisia, alueellisia ja paikallisia rahoituslähteitä, kotitalouksien, vapaaehtoistoiminnan ja sponsoroinnin osuuksia sekä mediatuloja tai mm. internetissä tapahtuvasta rahapelitoiminnasta saatuja tuloja). Selvityksessä analysoidaan myös useita erilaisia sisämarkkinapoliittisia toimia, jotka vaikuttavat suoraan mainittuihin rahoitusjärjestelmiin. Komitea kehottaa komissiota ottamaan alueiden komitean ja paikallis- ja alueviranomaiset suoraan mukaan nykyisiin ja tuleviin tutkimushankkeisiin asianomaisten aiheiden edistäjinä tai lähimpinä toimijoina.

11.

katsoo, että paikallis- ja alueviranomaisten rooli urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittämisessä on keskeinen, sillä ne osallistuvat institutionaalisten tehtäviensä puitteissa urheilualan palveluiden tarjoamiseen kansalaisille. Kyseiset palvelut ovat tärkeitä hallinnollisia välineitä sosiaalisen osallisuuden edistämisessä ja syrjinnän torjunnassa.

12.

korostaa myös, että paikallis- ja alueviranomaisilla on keskeinen rooli urheilutoiminnan ja sen edellyttämien perusrakenteiden rahoittamisessa. Paikallis- ja alueviranomaisilla on yhteistyössä urheilujärjestöjen ja kansallisten olympiakomiteoiden mahdollisten alueellisten rakenteiden kanssa myös keskeinen rooli motivoitaessa kansalaisia liikkumaan. Komitea kannattaa lisäksi sitä, että maissa, joissa tällaisia rakenteita ei vielä ole, perustetaan alueellisia urheilurakenteita, joilla olisi aluetasolla merkittävä rooli aktivoitaessa ihmisiä urheilemaan ja edistettäessä urheilutoimintaa.

13.

muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaiset varmistavat korvaamattomalla tavalla kaikkien urheilutoiminnassa eri tavoin mukana olevien alueellisten toimijoiden koordinoinnin etenkin tukemalla urheilualan järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa.

14.

painottaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat aina tunnustaneet urheilun kasvatuksellisen vaikutuksen ja hyödyntäneet sitä sekä sisällyttäneet urheilun koulutuspoliittisiin ja elämänlaadun parantamiseen tähtääviin toimiin muun muassa kansalaisten terveyden edistämiseksi.

15.

pitää erittäin tärkeänä, että Euroopan komissio kunnioittaa urheilun hallintoelinten riippumattomuutta urheilun keskeisenä organisointiperiaatteena sekä toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden toimivaltuuksia.

16.

katsoo, että on tärkeää tarttua haasteisiin, kuten urheilutapahtumiin liittyvään väkivaltaan ja suvaitsemattomuuteen, sekä puuttua tehokkaasti ja lainsäädännön keinoin eurooppalaisen urheilun ylikansallisiin haasteisiin, kuten petoksiin, ottelujen tuloksista sopimiseen ja dopingiin.

17.

kehottaa Euroopan komissiota antamaan alueiden komitealle, paikallis- ja alueviranomaisille, urheilujärjestöille ja kansallisten olympiakomiteoiden mahdollisille alueellisille rakenteille nykyistä suuremman roolin urheilupolitiikan suunnittelu- ja toteutusvaiheissa.

18.

korostaa urheilun kykyä luoda suhteita julkisyhteisöjen, järjestöjen, liittojen, seurojen ja muiden organisaatioiden välille ja katsoo, että on luotava verkostoja, jotka helpottavat ja nopeuttavat tietämyksen vaihtoa urheilun alalla sekä sen yhteiskunnallista vaikutusta. Paikallistasolla työskentelevien viranomaisten verkoston luominen merkitsisikin huomattavaa edistymistä kuntien roolin kehittämisessä lisättäessä urheilun yhteiskunnallista vaikutusta ja auttaisi niitä edistämään osaltaan urheilun roolin parantamista unionin tasolla.

19.

kehottaa komissiota ottamaan alueiden komitean aktiivisesti mukaan keskusteluihin seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen valmisteluista, kun pyritään jatkamaan urheiluhankkeita tukevia kannustustoimia tai nykyisiä ohjelmia eri aloilla, kuten koulutus, elinikäinen oppiminen, kansanterveys, nuoriso, kansalaisuus, tutkimus, sosiaalinen osallistaminen, sukupuolten tasa-arvo ja rasismin torjunta.

20.

pitää erittäin tärkeänä, että Euroopan komissio ottaa – käsillä olevaan asiakirjaan sisältyvien ehdotusten osalta – alueiden komitean alusta lähtien mukaan kaikkiin nykyisiin ja tuleviin valmistelutoimiin ja ehdotettuihin erityistapahtumiin.

21.

kehottaa Euroopan komissiota tukemaan erityistoimenpiteitä sellaisten urheilualan vapaaehtoistoiminnan tuki- ja värväyshankkeiden helpottamiseksi, joita paikallis- ja alueviranomaiset, urheilujärjestöt, kansallisten olympiakomiteoiden mahdolliset alueelliset rakenteet, urheilupalveluita tarjoavat seurat ja urheilua tukevat tahot esittävät suoraan.

22.

suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan komissio kiinnittää huomiota tarpeeseen hillitä tehokkaasti dopingin ongelmaa paitsi kilpaurheilussa myös amatööriurheilussa, jossa sitä esiintyy yhä useammin, sillä se on vakava terveysriski.

23.

katsoo, että tässä yhteydessä olisi tehokasta pyrkiä ymmärtämään paremmin, kuinka yleistä doping on amatööriurheilussa. Tämän jälkeen voitaisiin ryhtyä ensinnäkin toteuttamaan saatavilla olevien todisteiden pohjalta järjestelmällistä valvontaa ja toimintastrategioita, joilla tähdätään kiellettyjen aineiden ja dopingaineiden käytön vähentämiseen amatööriurheilussa, ja toiseksi koventamaan rangaistuksia, kuten huumausainerikoksissa. Näitä toimenpiteitä tulisi koordinoida ja niillä tulisi pyrkiä yhteisesti hyväksyttyihin hyviin käytänteisiin dopingin torjuntastrategioissa kaikilla tasoilla. Dopingaineiden kauppaan liittyen komitea kehottaa EU:ta liittymään eurooppalaiseen dopingin vastaiseen yleissopimukseen, jossa tunnustetaan Maailman antidopingtoimiston WADAn maailmanlaajuinen rooli.

24.

korostaa urheiluasioita käsittelevien tuomioistuinten ja muiden tuomioistuinten välisiin käsittelyaikojen eroihin liittyvää ongelmaa. Komitea katsoo, että Euroopan komission tulisi toteuttaa tässä yhteydessä asianmukaisia lainsäädäntötoimia ja kiristää dopingaineiden kaupasta langetettavia rangaistuksia.

25.

ehdottaa, että EU:n jäsenvaltioissa otetaan käyttöön yhtenäinen antidopingjärjestelmä säätämällä muun muassa valvonnan minimimäärästä sekä kilpailukaudella että sen ulkopuolella.

26.

korostaa, että on pikaisesti puututtava laittoman vedonlyönnin ongelmaan, sillä se uhkaa urheilun sosiaalista ja kasvatuksellista tehtävää. Komitea on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio on jo ryhtynyt toimiin tilanteen muuttamiseksi.

27.

on erityisen tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio on ryhtynyt tukitoimiin petosten ja korruption torjumiseksi urheilualalla ja sisällyttänyt kyseiset ilmiöt lahjonnan torjumisesta yksityisellä sektorilla annetun neuvoston puitepäätöksen 2003/568/YOS piiriin kuuluviin toimiin vuonna 2011 käyttöön otettavan laajan korruption vastaisen paketin yhteydessä.

28.

korostaa, että Euroopan komission on tärkeää ryhtyä toimiin sellaisten kumppanuusmuotojen kannustamiseksi, joilla edistetään sovittuihin otteluihin liittyviä petoksia ja skandaaleja ehkäisevien ennakkovaroitusjärjestelmien kehittämistä sekä torjutaan mahdollista järjestäytynyttä rikollisuutta Euroopan urheilualalla siten, että jäsenvaltioita kehotetaan ryhtymään ankariin toimiin petosten torjumiseksi urheilualalla ja yhdenmukaistamaan asianomaisia seuraamuksia.

29.

korostaa urheilun eettisiä arvoja ja etenkin tarvetta välittää nuorille ”tappion arvo” ja ”reilun pelin” merkitys. Tätä varten on ensi sijassa koulutettava valmentajia ja teknisiä avustajia, joiden on toimittava esimerkkeinä, jotta voidaan lopettaa haitalliset ja kasvatuksellisesti kyseenalaiset ilmiöt, joita valitettavasti usein esiintyy eräiden urheilutapahtumien lopussa.

30.

pitää Euroopan komission tavoin välttämättömänä, että edistetään urheilun ja opetuksen yhdistämistä, jotta urheilun tarjoamia etuja hyödynnetään parannettaessa ihmisten hyvinvointia myös ehkäisemällä terveysongelmia, etenkin ylipainoa ja sydän- ja verisuonitauteja. Näin voitaisiin pitkällä aikavälillä alentaa terveydenhuollon kustannuksia, jotka rasittavat huomattavasti alueiden talousarviota.

31.

korostaa, että kaikkia ikäryhmiä – lapsia, aikuisia ja vanhuksia – on tärkeää valveuttaa päivittäisen liikunnan merkityksestä. Komitean mielestä on erittäin tärkeää toteuttaa käsite ”liikuntaa kaikille” sekä tehdä säännöllisestä liikunnasta yhä suositumpaa.

32.

korostaa, että osallistavan liikunnan tärkeän merkityksen vuoksi vammaisille urheilijoille ja koululaisille on luotava mahdollisuudet harrastaa urheilua päivittäin sekä koulussa että sen ulkopuolella ja vammaisurheilun edistämiseen ja kehittämiseen on myös kiinnitettävä riittävästi huomiota tukimahdollisuuksien yhteydessä.

33.

kehottaa siksi valtiollisia sekä paikallis- ja alueviranomaisia antamaan käyttöön asianmukaisen infrastruktuurin, jonka avulla kaikkien koulujen on aiempaa helpompi tarjota päivittäin ilmaista urheilutoimintaa.

34.

kehottaa vahvistamaan urheilun asemaa esikoulujen ja koulujen opetussuunnitelmissa.

35.

katsoo, että liikuntakasvatus tulee aloittaa jo päiväkodissa, ja kehottaa jäsenvaltioita luomaan suotuisat edellytykset lasten ja nuorten kasvatuksellisten, fyysisten ja psyykkisten edellytysten mukaiselle koululiikunnalle. Komitea katsoo lisäksi, että liikunnanopetus on keskeinen osa kokonaisvaltaista koulutusta.

36.

suosittaa sen tunnustamista, että nuoret kilpaurheilijat tarvitsevat eräänlaista ”rinnakkaista” ammattikoulutusta, erityisesti kun ajatellaan nuorimpia urheilijoita. Tällaisen koulutuksen laadun takaaminen edellyttää tiukkaa ja säännöllistä valvontaa. Komitea katsoo, että koulutuksen avulla välitetään myös moraalisia, kasvatuksellisia ja ammattiurheilun kannalta tärkeitä arvoja.

37.

kannattaa työntekijöiden, ohjaajien ja valmentajien liikkuvuuden lisäämistä urheilun alalla yhteisesti sovittujen sekä alueiden ja jäsenvaltioiden vastavuoroisesti tunnustamien standardien pohjalta.

38.

ehdottaa, että edistetään huippu-urheilijoiden roolia Euroopan urheilulähettiläinä ja vakiinnutetaan se sekä kilpauran aikana että sen jälkeen.

39.

korostaa, ettei Euroopan komission tiedonannossa käsitellä suoraan ja yksityiskohtaisesti urheilualan vapaaehtoistoimintaa, vaikka se tarjoaa todellista urheiluun liittyvää yhteiskunnallista potentiaalia.

40.

kehottaa siksi Euroopan komissiota ja paikallis- ja alueviranomaisia antamaan urheilualan vapaaehtoistoiminnalle edelleen suuren painoarvon, sillä näin voidaan tukea tehokkaasti opetusta kaikilla tasoilla, rikastuttaa opetusohjelmia ja asettaa käyttöön hyödyllinen elinikäisen oppimisen väline. Yhtä lailla vapaaehtoistoiminnalla voidaan varmistaa merkittävä tuki alue- ja paikallishallinnolle ja urheiluseuroille järjestettäessä tapahtumia, joissa urheilu tuodaan lähelle ihmisiä. Tämä tapahtuu hengessä, joka on tyypillinen voittoa tavoittelemattomalle toiminnalle.

41.

korostaa, että urheilualan vapaaehtoistoiminnalla on edistettävä yhteisvastuuperiaatetta ja että näin ollen se on pidettävä selkeästi erillään huippupalkkaisesta ammattiurheilusta.

42.

tuo esiin paikallis- ja alueviranomaisten toiveen lisätä urheilun yhteiskunnallista arvoa hyödyntämällä – Euroopan komission esityksen mukaisesti – tarjolla olevia mahdollisuuksia eli urheiluun liittyviä rakennerahastoja sekä urheilualan vapaaehtoistoimintaa edistävän Euroopan kuntien hankkeen tukea. Komitean mielestä on asianmukaista hyödyntää urheilua arvokkaana keinona sosiaalisten jännitteiden ehkäisemiseksi ja sosiaalisen osallistamisen edistämiseksi perustamalla pienimuotoisia urheilukeskuksia (mini-pitches) vapaaseen käyttöön etenkin sosiaalisesti tai maantieteellisesti heikossa asemassa olevilla alueilla ja kiinnittäen erityishuomiota pieniin ja syrjäisiin kyliin.

43.

korostaa urheilualoitteiden, kuten Special Olympics -toiminnan ja paralympialaisten yhteiskunnallista arvoa, sillä niiden avulla edistetään vammaisten sosiaalista osallisuutta sekä tuetaan eri tavoin heidän henkilökohtaista itsenäisyyttään ja tehdään heistä aktiivisia yhteiskunnallisia toimijoita.

44.

vahvistaa, että on tärkeää edistää myös vammaisten päivittäistä liikuntaa esimerkiksi siten, että tuetaan fyysisesti, älyllisesti ja motorisesti vammaisten henkilöiden urheilutoimintaa käynnistäviä urheilujärjestöjä kuluissa, jotka syntyvät tällaisen toiminnan edellyttämien henkilökohtaisten varusteiden ostamisesta tai korvaamisesta, sekä rakennetun ympäristön esteiden lopullista poistamista, jotta urheilutiloja ja myös merkittävien urheilutapahtumien näyttämöitä voidaan käyttää esteettömästi. Ennen kaikkea väestönkehityksen vuoksi urheilutiloja ja -tarjontaa olisi myös mukautettava yhä enemmän ikäihmisten tarpeisiin.

45.

vaatii, että naisurheilua edistetään mahdollistamalla yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet eri lajeihin, niin yksilö- kuin joukkuelajeihin, laatimalla sääntöjä ja varmistamalla naisurheilun yhtäläiset mahdollisuudet saada rahoitusta sekä naisten urheilutapahtumien yhtäläinen medianäkyvyys kaikissa ikäryhmissä. Komitea kehottaa myös antamaan naisten eri lajeissa saavuttamalle menestykselle samalla tavoin tunnustusta kuin miesten menestykselle ja korostaa, että on välttämätöntä huolehtia siitä, että urheilukilpailujen säännöt ovat syrjimättömiä. Tämä edellyttää sitä, että naisille ja miehille annettavat rahapalkinnot määritellään yhtä suuriksi.

46.

kehottaa Euroopan komissiota olemaan unohtamatta korkeakoulujen, järjestöjen ja nuorisoseurojen keskeistä roolia ja ottamaan ne mukaan, jotta urheilun tarjoamat mahdollisuudet voidaan hyödyntää asianmukaisesti.

47.

korostaa, että urheilualan osuus maailman bkt:stä on noin kaksi prosenttia ja että urheilulla, urheiluteollisuudella, liikuntamatkailulla ja urheilutapahtumien järjestämisellä on myönteinen vaikutus talouteen, erityisesti matkailuun ja työllisyyteen. Komitea korostaa lisäksi niiden tärkeää merkitystä työpaikkojen luomisen ja pk-yritysten arvonlisäyksen kannalta.

48.

on tyytyväinen Euroopan komission toimiin mitata jäsenvaltioiden yhteistyön kautta urheilun taloudellisia vaikutuksia urheilun satelliittitilinpidon avulla. Urheilun satelliittitilinpito suodattaa kansallisesta tilinpidosta urheiluun liittyvät toiminnot ja poimii niistä urheiluun ja siihen nivoutuvaan taloudelliseen toimintaan liittyvän lisäarvon.

49.

suosittaa Euroopan komissiolle, että paikallis- ja alueviranomaiset osallistuvat kyseisen satelliittitilinpidon luomiseen, sillä ne kykenevät nivomaan asianomaisiin toimiin suoraan urheilualan, unioni- ja jäsenvaltiotason viranomaiset sekä tiedeyhteisön.

50.

pitää keskeisenä, että urheilualan toimet rahoitetaan eurooppalaisista ohjelmista, kuten aluekehitysrahastosta (EAKR), Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) ja urheiluun liittyvistä nykyisistä EU:n puiteohjelmista sekä EU:n seuraavalla budjettikaudella perustettavaksi ehdotetusta EU:n urheilun puiteohjelmasta. Komitea kehottaa näin ollen hyödyntämään täysin Euroopan aluekehitysrahaston tarjoamat mahdollisuudet tukea urheilun perusrakenteita ja urheilutoimintaa sekä Euroopan sosiaalirahaston tarjoamat mahdollisuudet vahvistaa urheilualalla työskentelevien osaamista ja työllistyvyyttä.

51.

arvostaa ja kannattaa Euroopan komission suositusta siitä, että urheilujärjestöt laativat mediaoikeuksien yhteismyyntiä koskevat mekanismit, jotta varmistetaan tulojen riittävä uudelleenjako ja kurotaan umpeen ”rikkaiden” ja ”köyhien” urheilualojen välinen kuilu siten, että noudatetaan täysin EU:n lainsäädäntöä ja kansalaisten tiedonsaantioikeutta ja sovelletaan rahoituksen yhteisvastuumekanismeja.

52.

toivoo, että tehdään tunnetuiksi ja tuetaan aloitteita, jotka vaikuttavat suoraan kaikkiin Euroopan kansalaisiin riippumatta siitä, ovatko he aktiiviurheilijoita vai eivät. Mainittakoon esimerkkeinä urheilun eurooppalainen teemavuosi, hajautettujen eurooppalaisten urheilufestivaalien järjestäminen ja urheilun eurooppalainen teemapäivä. Tällaiset aloitteet antaisivat panoksen unionin urheilupolitiikan muotoiluun.

53.

katsoo, että Euroopan kulttuuripääkaupungin, Euroopan vihreän pääkaupungin ja Euroopan nuorisopääkaupungin jo antaman mallin mukaisesti vuonna 1991 käynnistettyä ja yksityishenkilöiden hallinnoimaa Euroopan urheilupääkaupunki -hanketta, jonka vaikutus ja näkyvyys lisääntyvät jatkuvasti Euroopassa, on vahvistettava unionin erityisrahoituksella. Näin hanke voisi luottaa EU:n tukeen, joka mahdollistaa sen kehittämisen ja Euroopan komission valvonnan.

54.

toivoo, että perustetaan edistämiskampanjoita ja/tai urheilutapahtumia, joiden avulla puututaan keskeisiin sosiaalisiin kysymyksiin, kuten rasismiin ja muukalaisvihaan, alaikäisten hyväksikäyttöön, nuoririkollisuuteen ja järjestäytyneen rikollisuuden kaikkien muotojen torjuntaan, tai tuetaan ihmisoikeuksiin liittyviä merkittäviä aiheita, jotta edistetään urheilun avulla tiettyjä Euroopan yhteisön yhteisiä arvoja eri sukupolviin kuuluvien merkittävien urheilijoiden myötävaikutuksella.

55.

muistuttaa poliisivoimien kansainvälisen yhteistyön tehokkuudesta, joka on jo tullut esiin yleisen järjestyksen suojelussa suurten urheilutapahtumien yhteydessä.

56.

korostaa kuitenkin, että tällainen poliisivoimien yhteistyö on varmistettava tehokkaasti ja että sen on oltava pakollinen EU:n alueella järjestettävissä suurissa urheilutapahtumissa, myös jos niihin osallistuu jäsenvaltioiden lisäksi ehdokasmaita, mahdollisia ehdokasmaita tai unionin ulkopuolisia maita.

57.

suhtautuu myönteisesti eräiden eurooppalaisten urheilujärjestöjen aikomukseen ryhtyä toimenpiteisiin, joilla pyritään parantamaan rahoituskysymysten reilua hoitamista eurooppalaisessa jalkapallossa. Tässä yhteydessä on varmistettava entistä paremmin sisämarkkina- ja kilpailusääntöjen noudattaminen.

58.

kehottaa Euroopan komissiota ja neuvostoa arvioimaan tekijöitä, jotka edistävät otteluista sopimisen ongelman ratkaisua.

59.

haluaa tulla kuulluksi Euroopan komission seuraavassa kuulemistilaisuudessa, jossa käsitellään internetissä tapahtuvien rahapelipalvelujen tarjontaan liittyviä kysymyksiä.

60.

kehottaa tarkastelemaan tehokkaasti ja tarkkaan ongelmia, jotka liittyvät urheilualan toimijoiden siirtosääntöihin.

61.

kehottaa arvioimaan myönteisesti oman seuran kasvattipelaajia koskevien mahdollisten sääntöjen seurauksia joukkueurheilussa urheiluun liittyvien sääntöjen tunnustetun erityisluonteen valossa.

62.

ehdottaa, että määritellään entistä tarkemmin kansainvälisen yhteistyön piiri urheilun alalla ja kiinnitetään erityishuomiota Euroopan unionin maihin, ehdokasmaihin, mahdollisiin ehdokasmaihin sekä Euroopan neuvoston jäsenvaltioihin.

63.

korostaa, että paikallis- ja alueyhteisöillä, joilla on jo erilaisia kumppanuus- ja yhteistyömuotoja mainittujen tahojen kanssa, saattaa olla merkittävä rooli vahvistettaessa yhteistyötä, sillä ne voivat hyödyntää ajan mittaan vakiintuneita suhteita.

64.

korostaa tarvetta lisätä paikallis- ja alueyhteisöjen osallistumista Euroopan komission, neuvoston ja kansallisten urheiluviranomaisten kanssa tehdyn yhteisen toimintasuunnitelman pohjalta.

65.

on tyytyväinen siihen, että tiedonannossa viitataan alue- ja paikallisulottuvuuteen, mukaan luettuina urheilun perusrakenteiden ja kestäväpohjaisen urheilutoiminnan tukeminen.

66.

korostaa urheilun ympäristönäkökohtaa eli unioni- ja aluetason toimien tarvetta, jotta kannustetaan urheilukeskusten asiallista mukauttamista maisemaan ja ympäristöön käyttämällä ympäristöystävällisiä rakennustekniikoita ja materiaaleja ja noudattamalla erittäin tiukkoja energiansäästönormeja. Komitea ehdottaa, että edistetään ympäristöön mahdollisimman vähän vaikuttavia urheilualan aloitteita, suositaan kestäväpohjaista liikkuvuutta, etenkin julkisen liikenteen käyttöä ja lihasvoimaan perustuvia välineitä, ja kehitetään erilaisia kompensaatiomuotoja, joiden avulla vähennetään suurten ihmismäärien liikkumisesta ilmastoon kohdistuvaa vaikutusta tai poistetaan se.

67.

kehottaa käyttämään rakennerahastoja urheilualan ohjelmien ja aloitteiden tukemiseen, sikäli kuin nämä liittyvät tiiviisti Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin (älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun). Tällä tavoin voidaan hyödyntää täysimääräisesti urheilun arvo paikallis- ja aluekehitystä, taajamien elvyttämistä, maaseudun kehittämistä, sosiaalista osallisuutta, työllistyvyyttä ja työpaikkojen luomista edistävänä tukivälineenä. Paikallis- ja alueviranomaisilla on ratkaiseva asema urheilun rahoituksessa ja urheilumahdollisuuksien tarjonnassa. Niiden olisikin osallistuttava yhä enemmän asiaa koskeviin keskusteluihin EU:n tasolla.

68.

ehdottaa, että tuetaan paikallis- ja alueviranomaisten avulla korkeakoulujen verkostoa urheilupolitiikkojen edistämiseksi.

69.

ehdottaa, että elinikäisen oppimisen yhteydessä tuetaan innovatiivisia koululiikuntaan liittyviä aloitteita etenkin 4–14-vuotiaiden keskuudessa.

70.

kehottaa varmistamaan alue- ja paikallisviranomaisten suoran osallistumisen käynnistettäessä tutkimus urheilutapahtumien taloudellisista vaikutuksista sekä perustamaan urheilun seurantajärjestelmän ja tietokannan, jotta voidaan analysoida ja kerätä tietoa erilaisista tapahtumista.

71.

kehottaa Euroopan komissiota ottamaan paikallis- ja alueviranomaiset, kansallisten urheilujärjestöjen alueelliset rakenteet sekä kansallisten olympiakomiteoiden mahdolliset alueelliset rakenteet nykyistä enemmän mukaan eurooppalaisen urheilufoorumin tai vuositapaamisten järjestelyihin, sillä kyseiset tilaisuudet ovat toimineet perustana, kun urheilualan toimia on integroitu EU:n rahastoihin, ohjelmiin ja aloitteisiin.