Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus – Neuvoston direktiivi yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB)”

KOM(2011) 121 lopullinen – 2011/0058 CNS

2012/C 24/12

Esittelijä: Joachim WUERMELING

Euroopan unionin neuvosto päätti 6. huhtikuuta 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 115 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Ehdotus – Neuvoston direktiivi yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB)

KOM(2011) 121 lopullinen – 2011/0058 CNS.

Asian valmistelusta vastannut ”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 4. lokakuuta 2011.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 26.–27. lokakuuta 2011 pitämässään 475. täysistunnossa (lokakuun 26. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 137 ääntä puolesta ja 22 vastaan 15:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   ETSK kannattaa yhteistä yhdistettyä yhtiöveropohjaa (CCCTB) koskevaa hanketta suurena ja tärkeänä askeleena eurooppalaisilla sisämarkkinoilla. Sisämarkkinoiden loppuunsaattaminen edellyttää yhtiöveron perustojen yhdenmukaistamisen jatkamista.

1.1.1   Komission ehdotus direktiiviksi on onnistunut, sillä CCCTB:llä . Kaiken kaikkiaan ehdotetut säännöt mahdollistavat yhtiöveron perimisen taloudellisen saavutuksen mukaisesti, vääristymien välttämisen sekä veronkierron estämisen. Ehdotetun direktiivin yksityiskohtia on kuitenkin vielä konkretisoitava ja joiltain osin myös muutettava.

1.1.2   CCCTB:llä voidaan vähentää tai jopa poistaa useimmat EU:ssa harjoitettavaan , joita ovat esimerkiksi rajojen yli tapahtuvan tappioiden kompensoinnin rajoittaminen, siirtohinnoittelun mutkikas laskutapa sekä kaksinkertainen verotus ja toimipaikkojen ja tytäryritysten eriarvoinen kohtelu EU:n alueella riippuen niiden sijainnista jäsenvaltion rajojen sisällä tai ulkopuolella.

1.1.3   ETSK odottaa, että ehdotettu direktiivi johtaa jo keskipitkällä aikavälillä siihen, että yrityksille merkittävästi ja lisäksi jäsenvaltioille aiheutuvat hallintokustannukset pienenevät.

1.1.4   CCCTB:lla vähennetään . Uuden järjestelmän myötä yritystoimintaa koskevassa päätöksenteossa ei tarvitse enää ottaa huomioon verotusta. Näin ollen CCCTB edistää reilua ja kestäväpohjaista kilpailua ja vaikuttaa myönteisesti .

1.2   ETSK panee merkille , joiden mukaan CCCTB saattaa merkitä , verotuksellisten toimenpiteiden mahdollisuuden vähentämistä, verotulojen laskua tai muita tahattomia seurauksia. Erityisenä vaarana on, että nopeasti muuttuvassa ja ankaran kilpailun täyteisessä globaalissa taloudessa Euroopan unionilla, joka toteuttaa 27 jäsenvaltion CCCTB-järjestelmää, ei ole rakenteita, joiden avulla se kykenee vastaamaan nopeasti maailmanlaajuisiin veromuutoksiin tai kannustinpaketteihin (esimerkiksi t&k-toimiin liittyen), mikä saattaa johtaa suorien ulkomaisten investointien menettämiseen.

1.2.1   Huoli verotuksellisen itsemääräämisoikeuden vähentymisestä ja verotulojen laskusta on otettava asianmukaisesti huomioon myös CCCTB:n puitteissa. Aikana, jolloin julkiseen talouteen kohdistuu huomattavia paineita kaikkialla EU:ssa, on erittäin tärkeää, ettei jäsenvaltioiden tuloihin kohdistu tarpeettomia kielteisiä vaikutuksia ja että ne kykenevät ennakoimaan kansantalouksiensa tilinpitoon kohdistuvat vaikutukset. Jäsenvaltioilla on veropohjan oman osuutensa osalta. Vero-oikeudellisista talouspoliittisista toimenpiteistä CCCTB:n osalta voidaan kuitenkin enää päättää vain EU:n tasolla. Huolena on, että tämä vähentää Euroopan unionin joustavuutta ja kykyä kilpailla suorista ulkomaisista investoinneista, minkä johdosta investointeja menetetään sellaisiin maihin kuin Sveitsi tai Singapore.

1.2.2   On vain vaikea arvioida, onko CCCTB:llä kielteisiä yritysten toimipaikkojen valinnan suhteen etenkin, kun yhtiöverotus on vain yksi tärkeä tekijä tällaisten päätösten tekemisessä. , että tehdään tähän liittyvä .

1.2.3   Veropohja on asetettu laajemmaksi kuin nykyisin jäsenvaltioissa keskimäärin. Tästä seuraa aluksi verotulojen lisääntyminen. Rajatylittävien tappioiden hyvitys taas voi johtaa verojen keventymiseen. ETSK:n käsityksen mukaan muutokset tulevat vuosien mittaan keskimäärin tasaamaan toisensa, joten jäsenvaltioissa .

1.2.4   ETSK katsoo, että . Siksi ETSK kannattaa direktiiviin sisällytettyä mahdollisuutta, jonka mukaan jäsenvaltiot mukauttavat verokannat siten, että kokonaisveron määrä pysyy samana.

1.2.5   Parhaillaan käytävässä keskustelussa etualalla ovat tietysti veropolitiikkaa ja verojärjestelmiä koskevat kysymykset. ETSK suosittaa kuitenkin Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioille, että ne ottaisivat hankkeen kokonaistarkastelussa huomioon myös , joita CCCTB tarjoaa luomalla vapaat ja oikeudenmukaiset verotukselliset kilpailuolosuhteet kaikille jäsenvaltioille.

1.2.6   CCCTB:n myötä . ETSK:n käsityksen mukaan CCCTB ei poistaisi kansallisten verokantojen merkitystä yritysten toimipaikkoja koskevassa päätöstenteossa, koska myös CCCTB:n käyttöönoton jälkeen jäsenvaltioiden verokannat eroaisivat toisistaan. Nykyisessä verokilpailussa kyse on ensisijaisesti voittojen ja tappioiden siirroista jäsenvaltioihin, joiden verotus on suhteellisen alhaista tai korkeaa. CCCTB:n avulla verokilpailu rajoittuisi niihin tekijöihin, jotka on otettu huomioon veropohjan jakokaavassa.

1.3   ETSK pitää eri jäsenvaltioissa tehtyjen (konsolidointia) CCCTB-säännöksen ytimenä. Vain yhdistämisellä voidaan poistaa nykyiset siirtohinnoitteluongelmat, mahdollistaa EU:n laajuiset veroneutraalit rakennemuutokset ja välttää kaksinkertainen verotus. Koska tämä yhdistäminen on CCCTB:n tarjoama varsinainen taloudellinen etu, yhteisen veropohjan tulisi alusta lähtien sisältää tämä elementti.

1.4   CCCTB:n soveltamisalan huomioon ottaen ETSK ei enää vaadi CCCTB:n välitöntä pakollista soveltamista, vaan käyttöönottovaiheessa. Pitkällä aikavälillä CCCTB:n tulisi kuitenkin olla pakollinen – aluksi tietyn kynnyksen ylityttyä. CCCTB:n jatkuva valinnainen soveltaminen aiheuttaisi pysyvän suuren hallintotaakan jäsenvaltioille, kun uuden CCCTB-järjestelmän rinnalla olisi edelleen pidettävä yllä myös tähänastista kansallista yritysverojärjestelmää.

1.5   ETSK pitää tervetulleena, että ehdotuksen mukaan CCCTB:tä voivat hyödyntää riippumatta siitä, toimivatko ne rajatylittävästi vai pelkästään yhdessä jäsenvaltiossa. Nimenomaan CCCTB-vaihtoehto tarjoaa , koska verosääntöjen noudattamisesta rajatylittävässä toiminnassa aiheutuva kustannusten nousu vähenee selvästi. Tämä ei kuitenkaan koske niitä lukuisia pk-yrityksiä, jotka henkilöyhtiöinä ja yksityisyrittäjinä eivät ole yhtiöveron alaisia.

1.6   EU:n ulkopuolella saatujen tulojen kaksinkertaisen verotuksen välttäminen soveltamalla lähtökohtaisesti vapautusmenetelmää on tervetullut, ja sitä tulisi kehittää edelleen. ETSK .

1.7   Joitain yksittäisiä sääntöjä Tämä on tarpeen, jotta voidaan . Erityisesti tarvittaisiin lisää määritelmiä, eikä ehdotuksessa käytetä riittävästi konkretisoituja oikeudellisia termejä. Tämä vaarantaa yhdenmukaisen soveltamisen.

1.8   ETSK pitää veropohjan määrittelemiseksi, jotta etenkin pk-yritysten veromenettelyt yksinkertaistuvat ja sääntöjä sovelletaan yhdenmukaisesti kaikkien veronmaksajien kohdalla. Tämä edellyttää kuitenkin, että parannetaan jäsenvaltioiden välistä hallinnollista yhteistyötä, joka tässä vaiheessa on olematonta – erityisesti konsolidoinnin soveltamisalaan liittyvien tietojen automaattisen toimittamisen osalta. ETSK huomauttaa kuitenkin, että mahdollisuudet kiistojen syntymiseen jäsenvaltioiden toimivaltaisten kansallisten viranomaisten ja pääasiallisen veroviranomaisen välillä ovat huomattavat. Kiistoja voi syntyä toimivaltaiselle viranomaiselle osoitettavista lausuntopyynnöistä, tulojen tarkastuksista ja jakokaavaa koskevista kysymyksistä.

1.9   ETSK:n mielestä Euroopan komission olisi harkittava tarkemmin ehdotettua jakojärjestelmää. Nykyinen ehdotus, jossa painotetaan yhtä paljon määränpään mukaan jaettua myyntiä kuin omaisuuseriin ja työvoimaan liittyviä jakotekijöitä, voi suosia jäsenvaltioita, jotka kuluttavat muita enemmän, yksinkertaisesti niiden koon vuoksi, ja teollis- ja tekijänoikeuksien jättäminen lähes huomiotta jakokaavassa voi johtaa siihen, että järjestelmä perustuu vanhentuneeseen visioon modernista eurooppalaisesta taloudesta, mikä ei edistäisi eikä tukisi älykkään talouden kehittämistä.

1.10   Kahden tai useamman jäsenvaltion hankkeet, joilla yhtenäistetään yhtiöveropohjaa valtioiden välisessä yhteistyössä, edistävät ETSK:n mielestä vero-oikeudellista lähentymistä. Tällaiset aloitteet on kuitenkin suunniteltava siten, etteivät ne luo uusia yhdenmukaistamisen esteitä unionissa eikä niillä pyritä määräämään ennalta koko EU:ta koskevasta hankkeesta.

2.   Ehdotuksen sisältö ja tausta

2.1   Komissio hyväksyi 16. maaliskuuta 2011 ehdotuksen neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB) (KOM(2011) 121/4, IP/11/319). Tähän asti yritysten on täytynyt laskea veropohja jopa 27 erilaisen kansallisen järjestelmän säännösten mukaisesti. Tämä aiheuttaa suuren hallintotaakan, etenkin pk-yrityksille, ja johtaa kilpailun vääristymiseen sisämarkkinoilla.

2.2   CCCTB:llä on tarkoitus poistaa tai ainakin vähentää , jotka vaikeuttavat sisämarkkinoiden loppuunsaattamista:

2.3   Komission arvioiden mukaan CCCTB antaa EU:n yrityksille mahdollisuuden säästää vuosittain 700 miljoonaa euroa sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia, 1,3 miljardia euroa yhdistämisen avulla sekä jopa miljardi euroa ryhtyessään harjoittamaan rajatylittävää toimintaa. Lisäksi CCCTB:n on tarkoitus lisätä EU:n kiinnostavuutta ulkomaisten sijoittajien silmissä.

2.4   Ehdotetun direktiivin mukaan riippuu viime kädessä verokantoja koskevista jäsenvaltioiden päätöksistä, vaikuttaako CCCTB:n käyttöönotto kielteisesti verotulojen määrään. Euroopan komission esimerkkilaskelmien mukaan usean seuraavan vuoden ajan ei ole odotettavissa verotulojen menetyksiä, etenkin koska CCCTB:n veropohja on keskimäärin laajempi kuin kansallisissa järjestelmissä.

2.5   Rajojen yli tapahtuvan tappioiden kompensoinnin tapauksessa kylläkin kapenisi jossain määrin. Sääntöjen noudattamisesta aiheutuvien kustannusten laskeminen ja kiinnostuksen lisääntyminen kolmansien maiden sijoittajien keskuudessa kompensoinevat tätä ainakin osittain.

2.6    kuuluvat säännöt CCCTB:n soveltamisalasta, veropohjan määrittelemisestä, rajojen yli tapahtuvasta voittojen ja tappioiden yhdistämisestä (”konsolidointi”), verotulojen jakamisesta jäsenvaltioiden kesken sekä yhdenmukaisesta yhteyspisteestä yrityksille.

2.7    on rajattu EU:ssa yhtiöveron alaisiin oikeushenkilöihin. CCCTB:tä ei siis sovelleta henkilöyhtiöihin, luonnollisiin henkilöihin tai sijoitusrahastoihin.

2.8   Soveltamisalaan kuuluvilla yhtiöillä on oikeus valita CCCTB:n mukainen verotus (ehdotetun direktiivin 6 artikla), johon ne sitoutuvat aluksi viideksi ja sen jälkeen kolmeksi vuodeksi (ehdotetun direktiivin 105 artikla).

2.9   Ehdotettu direktiivi sisältää kaikki säännöt . Ehdotetussa direktiivissä ei viitata tiettyyn tilinpäätössäännöstöön, vaikka kauppaoikeudellisten IFRS-standardien periaatteet ovat tunnistettavissa yksittäisistä säännöistä. Verotettavan tulon määrittely perustuu voitto- ja tappiolaskelmaan ja vastaa tavanomaista kansainvälistä käytäntöä.

2.10   CCCTB:n valitsevat (konsolidointi). Tämä on nykyisin mahdollista vain rajallisesti tai ei ollenkaan, mikä asettaa kansallisen toimipaikan ulkopuolella toimivat yritysosat vero-oikeudellisesti huomattavasti heikompaan asemaan.

2.11   Henkilöllinen kattaa lähtökohtaisesti kaikki EU:ssa kotipaikkaansa pitävät konsernit sekä EU:ssa sijaitsevat toimipaikat. Tytäryritykset otetaan mukaan, mikäli emoyhtiöllä on oikeus käyttää yli 50 prosenttia äänioikeuksista ja sillä on yli 75 prosentin osuus pääomasta. Asialliseen soveltamisalaan kuuluvat kaikki konserniyhtiöiden saamat tulot. Maantieteellinen soveltamisalue rajoittuu Euroopan unioniin.

2.12   Yhtenäisten sääntöjen mukaisesti määritelty voitto jaetaan jäsenvaltioittain (työvoiman, omaisuuserien ja liikevaihdon mukaan mitatun) yrityksen asianomaisessa jäsenvaltiossa harjoittaman (taloudellisen) liiketoiminnan laajuuden pohjalta. Jako tapahtuu kolmeen lisäarvotekijään (työvoima, liikevaihto, omaisuuserät) perustuvan kaavan avulla. Erityispiirteet (esimerkiksi rahoitusalalla rahoituslaitokset ja vakuutusyritykset) otetaan huomioon tekijöitä mukauttamalla. Jokaisessa jäsenvaltiossa veron konkreettinen määrä saadaan soveltamalla kansallista verokantaa jako-osuuteen.

3.   Yleistä

3.1   ETSK , joka on merkittävä toimenpide verotuksellisten esteiden ylittämiseksi sisämarkkinoilla: sen myötä poistuvat kaksinkertainen verotus, toimipaikkojen erilainen kohtelu sisämarkkinoilla sekä siirtohinnoittelun ongelma, ja lisäksi rajatylittävät tappiot voidaan kompensoida.

3.2   ETSK on jo aiemmin kannattanut vapaiden ja oikeudenmukaisten kilpailuolosuhteiden luomista rajatylittävän toiminnan edistämiseksi myös vero-oikeuden alalla (1). Komitea on viimeksi ottanut laajasti kantaa aiheeseen ”Yhteisen konsolidoidun yritysveropohjan luominen EU:ssa”14. helmikuuta 2006 (2). .

3.3   Komission esittämä näyttö on kuitenkin ristiriitaista. Vaikutusarvioinnissa mainitaan yhtäältä esimerkkinä Deloitten selvitys, joka osoittaa, että sääntöjen noudattamisesta aiheutuvat kustannukset nimenomaan silloin, kun monikansallinen yritys perustaa uuden tytäryhtiön toiseen jäsenvaltioon, voisivat pienentyä yli 60 prosenttia. Toisaalta PWC:n selvityksessä, joka koskee joukkoa vakiintuneita monikansallisia konserneja, arvioidaan sääntöjen noudattamisesta aiheutuvien kustannusten pienenevän vain yhden prosentin. Eräässä Ernst and Youngin selvityksessä arvioidaan, että sääntöjen noudattamisesta aiheutuvat kustannukset nousisivat 13 prosenttia, koska veroilmoituksen laatimisesta ja jättämisestä sekä tähän liittyvästä veroasioiden hallinnoinnista aiheutuvat lisäkustannukset ylittäisivät siirtohinnoittelutarpeen vähenemisestä odotettavissa olevat kustannussäästöt. Veroviranomaisten hallintokustannukset nousisivat, koska CCCTB-järjestelmän rinnalla on sovellettava kansallista järjestelmää.

3.4   Ehdotetulla direktiivillä saavutetaan se, että yrityksille ja jäsenvaltioille aiheutuvat hallintokustannukset vähenevät myös, vaikka aluksi onkin odotettavissa siirtymäkustannuksia.

3.5   . Nykyisin yritystoimintaan liittyviä päätöksiä ei EU:ssa tehdä pelkästään kilpailukriteereiden perusteella. Sen sijaan usein ratkaisevia ovat ”verotuksellista optimointia” koskevat pohdinnot: esimerkiksi tutkimusinvestointeja tehdään siellä, missä nämä sijoitukset ovat vähennyskelpoisia, ja riskitoimia toteutetaan siellä, missä tappiot voidaan korvata verovähennyksin. On sisämarkkinoiden perusajatuksen vastaista, että yritystoimintaan liittyviä päätöksiä tehdään vääristyneesti verotuksellisista näkökohdista, ja se vaikuttaa kielteisesti kasvuun ja työpaikkojen syntymiseen.

3.6   ETSK ei kuitenkaan vähättele useiden tahojen, erityisesti yhdeksän jäsenvaltion parlamenttien (3) esittämiä Ne pitävät ehdotusta toissijaisuusperiaatteen vastaisena, koska niiden mukaan uusi järjestelmä saattaa merkitä kansallisen itsemääräämisoikeuden rajoittamista, verotuksellisten toimenpiteiden mahdollisuuden vähentämistä, verotulojen laskua tai muita tahattomia seurauksia.

3.6.1   On totta, että jäsenvaltiot CCCTB:tä soveltavien yritysten osalta talouspoliittisiin vero-oikeudellisiin toimiin, koska veropohja asetetaan EU:n tasolla. Toisaalta voidaan ryhtyä sellaisiin kilpailukykyä lisääviin ja työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat myönteisesti koko sisämarkkinoihin, ilman että yksittäiset yritykset alkavat toimia erilaisissa toimintapuitteissa.

3.6.2   Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä CCCTB voi aiheuttaa sellaisen , jotka on perustettu tiettyyn paikkaan kansallisten verohoukuttimien vuoksi. CCCTB:n avulla tulisikin nimenomaan välttää tällaisia vero-oikeudellisilla etuisuuksilla aiheutettuja kilpailuvääristymiä. Tästä huolimatta ETSK:n mielestä komission tulisi tarkastella yksityiskohtaisemmin näitä näkökohtia , jotta EU:n toimielimet ja muut sidosryhmät voisivat arvioida tällaisia seurauksia paremmin.

3.7   Jäsenvaltioiden , sillä jäsenvaltioilla on edelleen oikeus päättää verokantansa oman osuuteensa osalta. CCCTB:llä yhdenmukaistetaan veropohja eikä verokantoja. Jäsenvaltiot voivat edelleen määritellä omat verokantansa valtion varainhoitoa koskevien poliittisten tavoitteidensa mukaisesti. Väliaikaisesti verotulot saattavat kuitenkin laskea, ja niitä voidaan korjata nostamalla verokantaa ainoastaan tulevaisuutta ajatellen.

4.   Yksityiskohtaiset huomiot

4.1   Komission ehdotus direktiiviksi on suuri saavutus, mutta sen . Kaiken kaikkiaan ehdotetut säännöt mahdollistavat kuitenkin yhtiöveron perimisen taloudellisen saavutuksen perusteella, vääristymien välttämisen sekä veronkierron estämisen.

4.2   ETSK pitää tervetulleena, että ehdotuksen mukaan CCCTB:ta voivat hyödyntää riippumatta siitä, toimivatko ne rajatylittävästi vai pelkästään yhdessä jäsenvaltiossa, vaikka ehdotettu direktiivi on suunnattu ennen kaikkea rajatylittävää toimintaa harjoittaville yrityksille tai konserneille. Tuleva direktiivi helpottaa kuitenkin myös pk-yritysten toiminnan laajentumista rajojen yli, sillä CCCTB tuo merkittäviä kustannushyötyjä usean kansallisen järjestelmän mukaan tapahtuvaan verotukseen verrattuna. Pääomayhtiön muodossa toimiville pk-yrityksille CCCTB-vaihtoehto tarjoaa etuja. Tämä ei kuitenkaan koske niitä lukuisia pieniä ja keskisuuria yksityisyrittäjiä eikä henkilöyhtiöitä, jotka eivät ole yhtiöveron alaisia.

4.3   Tästä näkökulmasta ETSK ei enää vaadi CCCTB:n välitöntä pakollista soveltamista, vaan kannattaa käyttöönottovaiheessa. Pitkällä aikavälillä CCCTB:n tulisi kuitenkin olla pakollinen rajatylittävää toimintaa harjoittaville yrityksille – aluksi tietyn kynnyksen ylityttyä. CCCTB:n jatkuva valinnainen soveltaminen aiheuttaisi pysyvän suuren hallintotaakan jäsenvaltioille, kun niiden olisi uuden CCCTB-järjestelmän rinnalla edelleen pidettävä yllä myös tähänastista yritysverojärjestelmää.

4.4   Konsernin yhtiöiden kaikkien voittojen ja tappioiden yhteenlaskeminen () on keskeisessä asemassa sisämarkkinoiden veroesteiden poistamisessa ja . Vain yhdistämisellä varmistetaan seuraavat edut: rajojen yli tapahtuva tappioiden kompensointi, siirtohinnoitteluongelmien välttäminen, EU:n laajuisesti veroneutraalin yritysrakenteen mahdollisuus, kaksinkertaisen verotuksen välttäminen sekä tytäryritysten ja toimipaikkojen yhtäläinen kohtelu EU:n alueella. Yhdistämistä on siis kannatettava varauksettomasti. Se on ”laajana” ratkaisuna suositeltava verrattuna ilman yhdistämistä toteutettavaa yhteisen yritysveropohjan ”suppeaan” ratkaisuun.

4.5   CCCTB:n soveltamisala perustuu asianmukaiseen määrittelyyn. Muodollisten kriteerien mukaan toteutetulla henkilöllisen soveltamisalan määrittelyllä on se etu, että kriteerit ovat helppoja käyttää ja helposti todennettavissa ja vähemmän alttiita muutoksille. Yritysten kannalta kyseiset kriteerit ovat samalla käytännössä toteutettavia ja tarjoavat oikeusvarmuutta. Tämä koskee vain rajoitetusti konserniin liittymistä tai siitä eroamista. Asiallisen soveltamisalan laaja määritelmä, jonka mukaan on otettava huomioon kaikki saadut tulot, on järkevä rajaamisvaikeuksien välttämistä ajatellen. Myös maantieteellinen soveltamisalue – Euroopan unioni – on asianmukainen. Laajempi soveltamisala, eli maailmanlaajuisten tulojen huomioonottaminen edellyttäisi maailmanlaajuisten verojen laskentasääntöjen puuttumisen vuoksi hyvin työläitä täsmäytyslaskelmia.

4.6   ETSK pitää jäsenvaltioiden välillä arvonlisätekijöiden (työvoima, omaisuuserät ja myynti) perusteella konkreettisen taloudellisen yhteyden vuoksi järkevämpänä kuin makrotaloudellisiin tunnuslukuihin perustuvaa laskentatapaa.

4.6.1   . Verovelvollisten mahdollisuutta osoittaa jakotekijöitä sellaiseen maahan, jossa verotus on mahdollisimman alhainen, on rajattu huomattavasti ottamalla huomioon useita jakotekijöitä. Vaihtoehtoisten jakomenetelmien soveltaminen edellyttää selkeitä erottelusääntöjä ja erityisiä perusteluita. Nämä vaatimukset koskevat esimerkiksi rahoitusalaa (pankkeja ja vakuutusyrityksiä) niiden erityisten liikemallien vuoksi.

4.6.2   On kuitenkin olemassa , että yksittäiset jäsenvaltiot , jolloin kaikkien jako-osuuksien summa on suurempi tai pienempi kuin todella jaettava kokonaistulo. Seurauksena olisi näin ollen jaettavien kokonaistulojen moninkertainen tai vajaa verotus. Komission on estettävä tämä antamalla piakkoin täytäntöönpanosäädös.

4.6.3   Mitä tulee puitteissa, tarvitaan tarkempaa rajausta taloudellisen hallinnan ja todellisen käytön osalta. Lisäksi olisi pohdittava tapoja ottaa huomioon teollis- ja tekijänoikeudet. Kaksijakoisen kohdalla jako henkilöstön määrän mukaan on yksinkertainen ja käytännöllinen, mutta voi osoittautua ongelmalliseksi, erityisesti mikäli työ suoritetaan konserniyhtiön ”valvonnan ja vastuun alaisena”. Työntekijät-tekijän perusteella tehtävällä jaolla voi tutkimusten mukaan olla kielteisiä taloudellisia vaikutuksia työmarkkinoihin. Sosiaali- ja eläkemaksujen huomioon ottaminen saattaa kuitenkin EU:n erilaisten sosiaalivakuutusjärjestelmien vuoksi aiheuttaa lisää riitoja jäsenvaltioiden välillä. on markkinasuuntautunut ja voi suosia perusteetta suuria jäsenvaltioita yksinkertaisesti niiden koon vuoksi. Olisikin harkittava kyseisen tekijän poistamista jakokaavasta tai sen painotuksen muuttamista.

4.7   Veropohja on asetettu laajemmaksi kuin nykyisin jäsenvaltioissa keskimäärin. Tästä seuraa aluksi verotulojen lisääntyminen. Rajatylittävien tappioiden hyvitys taas voi johtaa verotaakan keventymiseen. ETSK katsoo, että . Siksi ETSK kannattaa direktiiviin sisällytettyä mahdollisuutta, jonka mukaan jäsenvaltiot mukauttavat verokannat siten, että kokonaisveron määrä pysyy samana.

4.8   Valittu pohjautuu kansainvälisiin standardeihin, erityisesti 25 (27:sta) jäsenvaltiossa käytössä oleviin standardeihin. ETSK pitää tätä asianmukaisena. Ehdotetussa direktiivissä ei viitata kauppaoikeudellisiin IFRS:n kirjanpitosääntöihin, koska CCCTB edustaa säännöstöä omatoimista verotuksellista voiton määrittelyä varten. IFRS-periaatteet – jotka ovat pitkällisen CCCTB-hankkeen aikana kehittyneet entisestään – löytyvät kuitenkin yksittäisistä säännöistä.

4.9   Joitain yksittäisiä sääntöjä , jotta voidaan välttää kansallisten soveltamistapojen aiheuttamaa pirstaloitumista. Erityisesti , eikä ehdotuksessa käytetä riittävästi konkretisoituja oikeudellisia termejä (omaisuuserä sekä omaisuuserien hankinta- ja valmistusmenot). Yksityiskohtaisten sääntöjen puute yksittäisillä aloilla (kuten rahoitusvarojen kohtelun osalta) tai puutteelliset yksityiskohtaiset säännöt (kuten taloudellisen haltijan määrittelyssä) vaarantavat .

4.10   Yleisen käyttöönotto on valitussa muodossaan kyseenalaista. Ehdotetun direktiivin mukaan pelkästään verotuksen välttämiseksi suoritettuja keinotekoisia liiketapahtumia ei oteta huomioon veropohjaa laskettaessa (ehdotetun direktiivin 80 artikla). Tällaisen yleisen väärinkäyttölausekkeen soveltaminen tai tulkinta aiheuttaa huomattavia vaikeuksia, sillä Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan väärinkäytökset on näytettävä toteen kussakin yksittäistapauksessa.

4.11    välttämiseen siten, että tällaisille tuloille myönnetään lähtökohtaisesti vapautus veroista. Näin ollen EU:n yritysten tulee maksaa veroa vain EU:n ulkopuolisissa maissa. ETSK:n mielestä ei ole selvää, miksi komissio ehdottaa, että ulkomaisten verojen ollessa alhaiset periaatteesta tulisi poiketa. tapauksissa, joissa ulkomainen verorasitus on alhainen, on ETSK:n näkemyksen mukaan kyseenalainen, sillä kyse ei ole vain väärinkäyttötilanteista vaan myös tavallisista liiketoimista.

4.12   ETSK:n näkemyksen mukaan on rajoitettu liikaa mahdollisuutta tehdä varauksia.

4.12.1   Varauksien teko on rajoitettu toimintoihin, joiden perustana on ainoastaan oikeudellisia velvollisuuksia. Tämä sulkee pois . Tämä ei ole ETSK:n mielestä perusteltua taloudellisessa mielessä, koska myös taloudellisesta toiminnasta aiheutuvat maksut rajoittavat taloudellista suorituskykyä ja siihen liittyen verotettavaa voittoa.

4.12.2   Oikeudellisiin velvollisuuksiin perustuvissa varauksissa tulee selventää niiden käyttämisen . Myöskään luotettavaa arviointia koskevia kriteerejä ei ole määritelty riittävän tarkasti. Uhkaavia tappioita koskevien varausten kohtelu jää ilman täsmennystä epäselväksi yksityiskohtien osalta. Direktiivissä ei mainita myöskään eläkevarauksia, mutta ne tulee silti ottaa huomioon; muutoin itsenäistä arvottamista koskeva sääntö on turha.

4.12.3   Direktiiviehdotuksessa ei konkretisoida EU:n oikeudessa tunnustettuja, eikä siirretä komissiolle täytäntöönpanovaltaa. Siihen sisältyy ainoastaan erityissäännös vakuutusyritysten teknisten varausten vähennyskelpoisuudesta, jolloin jäsenvaltioille myönnetään tasoitusvarausten osalta vähennysoikeus.

4.12.4   Lisää yksityiskohtaisia sääntöjä tarvitaan erityisesti , jotta voidaan ottaa riskeihin liittyvät erityispiirteet asianmukaisesti huomioon (rahoituskriisi huomioon ottaen). Yksityiskohtaiset säännöt puuttuvat erityisesti johdannaisten ja liisauksen kohtelun osalta. Lisäksi vaikuttaa olevan tarpeen ottaa käyttöön sääntö, joka ottaa huomioon joko pankkien teknisten varausten vähennyskelpoisuuden (pankkitoiminnan yleisten riskien osalta) tai taloudellisten omaisuuserien arvon vähentymisen. Direktiiviin tulisi sisältyä rahoitusalaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt samaan tapaan kuin vakuutuksia koskevassa erityissäännöksessä.

4.13   On asianmukaista, että yhtiövero itsessään ja sen kaltaiset verot ovat vähennyskelvottomia. CCCTB-direktiiviehdotuksen 14 artiklaan liittyvän III taulukon vähennyskelvottomien valtiollisten verojen luetteloa tulee kuitenkin tarkastella vielä kerran kriittisesti. Näin ollen vakuutussopimuksista kannettava vero, jonka on määrä olla vähennyskelpoinen vain kotimaassa kannetun veron osalta, ei ole verrattavissa yhtiöveroon. Sikäli kuin vakuutussopimuksista kannettava vero perustuu vakuutusmaksuihin ja vakuutusyhtiö kirjaa sen tuloksi, myös vähennyksen tulisi olla mahdollinen toimintakustannuksena.

4.14    määrittäminen vaikuttaa yhtenäisen veronkannon näkökulmasta asianmukaiselta, koska valinnanvapaus synnyttäisi liikaa harkintavaltaa. Näin ollen ei ole ongelmatonta, että poikkeustapauksissa voidaan turvautua sovittuihin korkokantoihin.

4.15   Ehdotuksessa annetaan mahdollisuus käyttää sijasta. Tämä on asianmukaista. Pooling-menetelmä tarjoaa yrityksille sisäisen rahoituksen mahdollisuuden. Poistojen ollessa vain 25 prosenttia valtaosa kokonaispoistoista kompensoituisi kuitenkin vasta korvausinvestoinnin hetkellä. Sen vuoksi pooling-menetelmässä poistoja tulisi korottaa asianmukaisesti.

4.16   Suunnittelemattoman poiston rajoittaminen käyttöomaisuuden poistokelvottomiin omaisuuseriin tilanteissa, joissa osoitetaan pysyvä arvonalennus, rajoittaa aivan liikaa tappioiden huomioon ottamista. Lisäksi ehdotuksesta puuttuu ”pysyvän arvonalennuksen” tarpeellinen konkretisointi. Erityissäännöksen soveltamisalan ulkopuolelle on jätetty sellainen käyttöomaisuus, jonka luovutuksesta saatavat tulot ovat verovapaita, esimerkiksi pääomayhtiöiden osuudet. Tämä voisi vaikuttaa haitallisesti holding- ja riskipääomayhtiöihin.

4.17   ETSK pitää hyödyllisenä ottaa käyttöön veropohjan määrittelemiseksi, jotta etenkin pk-yritysten veromenettelyt yksinkertaistuvat ja sääntöjä sovelletaan yhdenmukaisesti kaikkien veronmaksajien kohdalla. Tämä edellyttää kuitenkin, että parannetaan jäsenvaltioiden välistä hallinnollista yhteistyötä, jota tässä vaiheessa ei ole. Yhteistyötä on parannettava etenkin konsolidoinnissa sovellettavan, vuosittain vaihtelevan perustan (yhtiöt, tytäryhtiöt, kiinteät toimipaikat) tehokkaan valvonnan osalta. Automaattisesta tietojenvaihdosta on tultava sääntö, kuten unionin sisäisessä alv-järjestelmässä.

4.18   Korostettakoon, että kaiken verohallinnon kanssa tapahtuvan viestinnän on määrä tapahtua vain ryhmän niin kutsutun pääasiallisen veronmaksajan ja toimivaltaisen pääasiallisen veroviranomaisen välillä. Näin ollen veronmaksajan ei tarvitsisi enää olla yhteydessä eri kansallisiin veroviranomaisiin. ETSK on tyytyväinen siihen, että tästä johtuen verovelvollisia ja verohallintoa rasittava byrokratia vähenee.

(1)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Euroopan unionin veropolitiikan ensisijaiset tavoitteet tulevina vuosina”, EYVL C 48, 21.2.2002, s. 73.

(2)  Komission pyynnöstä laadittu valmisteleva lausunto, EUVL C 88, 14.4.2006, s. 48.

(3)  Alankomaiden, Bulgarian, Irlannin, Maltan, Puolan, Romanian, Slovakian, Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentit ovat toimittaneet toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamista koskevan pöytäkirjan (N:o 2) 6 artiklan mukaiset perustellut lausunnot Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan komissiolle.