Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Sosiaalinen yrittäjyys ja sosiaalinen yritystoiminta” (valmisteleva lausunto)

Euroopan komission varapuheenjohtaja Maroš ŠEFČOVIČ pyysi 6. kesäkuuta 2011 lähettämässään kirjeessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 262 artiklan nojalla Euroopan talous- ja sosiaalikomitealta valmistelevan lausunnon aiheesta

Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 3. lokakuuta 2011.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 26.–27. lokakuuta 2011 pitämässään 475. täysistunnossa (lokakuun 26. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 106 ääntä puolesta 1:n pidättyessä äänestämästä.

1.1 Sosiaalista yrittäjyyttä edistäviä aloitteita tutkittaessa on kyseistä yrittäjyyttä ETSK:n mielestä välttämätöntä tarkastella laajemman käsitteen, sosiaalisen yritystoiminnan, muodostamaa taustaa vasten, koska toimenpiteitä tarvitaan elinkaaren kaikissa vaiheissa.

1.2 Sosiaalinen yritystoiminta on Euroopan sosiaalisen mallin keskeinen elementti. Se liittyy läheisesti Eurooppa 2020 -strategiaan ja edistää merkittävästi yhteiskunnan toimintaa. Tukemalla ja edistämällä sosiaalista yritystoimintaa voidaan parhaiten hyödyntää sen kasvumahdollisuudet sekä kyky luoda sosiaalista arvoa. ETSK kannattaa komission aloitetta luoda poliittiset kehykset ja käynnistää toimintasuunnitelma sosiaalisen yritystoiminnan edistämiseksi Euroopassa ja korostaa sen tärkeyttä, että ne pannaan kaikilta osin täytäntöön sekä EU- että jäsenvaltiotasolla.

1.3 Koska sosiaalisen yrityksen kansalliset määritelmät vaihtelevat, määritelmän olisi pohjauduttava sellaisiin yhteisiin ominaispiirteisiin kuin sosiaaliset tavoitteet, voittojen sijoittaminen uudelleen, oikeudellisten muotojen moninaisuus ja sidosryhmien osallistuminen.

1.4 Jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten on varmistettava, että sosiaaliset yritykset ovat mukana ja ne huomioidaan yrityksille tarkoitetuissa julkisissa poliittisissa aloitteissa ja ohjelmissa samoin ehdoin kuin muut yritysmuodot. Sosiaalista yritystoimintaa koskevia rajatylittäviä aloitteita edistetään parhaiten rahoittamalla EU:n varoista eurooppalaisia kohtaamispaikkoja ideoiden ja mallien vaihtamista varten.

1.5 Entistä paremmat mahdollisuudet saada pääomaa sekä räätälöidyt rahoitusvälineet ovat ensisijaisen tärkeitä sosiaalisille yrityksille. Komission olisi koottava ja levitettävä jäsenvaltioissa jo olemassa olevia hyviä käytänteitä ja innovatiivisia aloitteita. Niistä mainittakoon hybridipääomainstrumentit ja julkisen ja yksityisen pääoman erilaiset vuorovaikutusmuodot. Lisäksi komission olisi varmistettava, ettei EU:n nykyinen sääntelykehys estä uusien välineiden kehittämistä.

1.6 On keskeisen tärkeää, että rakennerahastojen seuraavaan ohjelmakauteen sisällytetään nimenomaisesti sosiaalisten yritysten perustamista ja kehittämistä tukevia ohjelmia. Komission olisi annettava ohjeita eri lähteistä peräisin olevien rahoitusvälineiden yhdistämisestä ja vaikutusten tehostamisesta.

1.7 Komission olisi käynnistettävä EU:n laajuinen tutkimus, jossa vertaillaan julkiseen rahoitukseen sovellettavia, sosiaalisille yrityksille erityisen hyvin sopivia lähestymistapoja. Komission olisi edistettävä sosiaalisten näkökohtien huomioimista tarjouspyynnöissä ja arvioitava, miten yleistä se on, sekä tarkasteltava kysymystä ylisääntelystä (gold plating) julkisten hankintojen yhteydessä. Valtiontukisääntöjä tarkistettaessa komission olisi harkittava yleishyödyllisten sosiaalipalveluiden jättämistä kokonaan niiden ulkopuolelle tai vapautettava mittakaavaltaan pienet julkiset palvelut ja eräät sosiaalipalvelut ilmoitusvelvollisuudesta, jotta edistettäisiin useampien sosiaalisten yritysten perustamista.

1.8 Sosiaalisten yritysten oikeudelliset muodot ja sosiaaliset erityistehtävät vaihtelevat, ja siksi tällaisille yrityksille myönnetään tietyissä jäsenvaltioissa veroetuja. Nämä edut olisi tarkistettava ja niistä olisi jaettava tietoa, jotta voitaisiin kannustaa asianmukaisten sääntöjen kehittämiseen.

1.9 Komission ja jäsenvaltioiden olisi edistettävä erityisten tukiohjelmien luomista sosiaalisten yritysten kehittämiseksi ja sosiaalisten yrittäjien seuraavan sukupolven tukemiseksi.

1.10 Komission olisi yhdessä sosiaalisten yritysten kanssa alettava tutkia mahdollisuutta luoda yhteinen eurooppalainen järjestelmä sosiaalisten tulosten mittaamiseksi sekä kannustettava nykyisten järjestelmien käyttöön. Lisäksi aloitteita nykyistä avoimemman raportointijärjestelmän luomisesta sijoittajien luottamuksen lisäämiseksi olisi tarkasteltava edelleen. ETSK kehottaa komissiota käynnistämään tutkimuksen nykyisin käytössä olevista sosiaalisista merkeistä, jotta voidaan luoda yhteinen eurooppalainen järjestelmä tai käytännesäännöstö.

1.11 Sosiaalinen yritystoiminta on sisällytettävä tutkimus-, innovaatio- ja kehittämisohjelmiin. Lisäksi olisi tehtävä aloitteita sosiaalista yritystoimintaa koskevan tilastotiedon keräämiseksi ja jakamiseksi Euroopassa. Tämä voitaisiin antaa sosiaalisen yritystoiminnan seurantakeskuksen tehtäväksi EU:n tasolla.

1.12 Kaikkien muiden työnantajien tavoin myös sosiaalisten yritysten täytyy täyttää asianmukaisia työoloja koskevat vaatimukset sekä noudattaa voimassa olevia työehtosopimuksia ja varmistaa niiden asianmukainen soveltaminen.

1.13 Erityishuomiota on kiinnitettävä uusiin jäsenvaltioihin, jotta voidaan varmistaa sosiaalisen yritystoiminnan kehittyminen niissä avaamalla uusia julkisia palveluita, ryhtymällä harjoittamaan osallisuutta edistäviä politiikkoja sekä tukemalla sosiaalisen yritystoiminnan eri muotoja, kuten osuus- ja yhteisötaloutta.

2.1 Lokakuun 27. päivänä 2010 annetussa komission tiedonannossa ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta” (1) esitettiin toimenpiteitä ”erittäin kilpailukykyisen sosiaalisen markkinatalouden” toteuttamiseksi. Yksi näistä oli ”sosiaalisen yrittäjyyden aloite”. Ehdotettu toimenpide oli edelleen keskeinen huhtikuussa 2011 annetussa, sisämarkkinoiden toimenpidepakettia käsittelevän tiedonannon lopullisessa versiossa (2). Lisäksi sen merkitystä yhtenä painopistealana korostettiin ETSK:n sisämarkkinoiden toimenpidepaketista laatimassa lausunnossa (asiakokonaisuus INT/548) (3), jonka komitea antoi vastauksena asiaa koskeneeseen lausuntopyyntöön.

2.2 Euroopan edessä olevat haasteet vaativat ratkaisuja, joissa yhdistyvät taloudellinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Sosiaalisen yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistäminen erityisesti nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa auttaa hyödyntämään tällaisen yrittäjyyden ja yritystoiminnan tarjoamat kasvumahdollisuudet sekä sen tuoman sosiaalisen arvon. Tarjoutuvien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi olisi luotava ja pantava täytäntöön kattava poliittinen kehys, jossa on mukana laaja joukko eri sidosryhmiä kaikilta yhteiskunnan aloilta (kansalaisyhteiskunta, yksityinen ja julkinen sektori) ja kaikilta tasoilta (paikallis-, alue-, valtio- ja Euroopan taso).

2.3 Sosiaalinen yrittäjyys ja sosiaalinen yritystoiminta kattavat useita eri käsitteitä, joiden piiriin kuuluvat toimijat ja joita kuvaavat termit vaihtelevat jäsenvaltiotasolla. Tämän valmistelevan lausunnon otsikko on ”Sosiaalinen yrittäjyys ja sosiaalinen yritystoiminta” (Social Entrepreneurship and Social Enterprise), sillä ETSK katsoo, että lausunnossa pitää käyttää yleisesti laajempaa termiä ”sosiaalinen yritystoiminta” (Social Enterprise, joka kattaa myös sosiaalisen yrittäjyyden), koska toimenpiteitä tarvitaan sosiaalisen yrityksen elinkaaren kaikissa vaiheissa.

2.4 Tässä valmistelevassa lausunnossa pyritään yksilöimään painopistealoja, joiden avulla voidaan luoda sosiaalisen yritystoiminnan mahdollistava ympäristö Euroopassa. ETSK on käsitellyt aihetta useissa vuosien varrella antamissaan lausunnoissa (4) ja on tyytyväinen siihen, että komissio kiinnittää sosiaaliseen yritystoimintaan jälleen huomiota. On myös tärkeää antaa tunnustusta eri sidosryhmien tällä alalla vuosien mittaan tekemälle merkittävälle työlle. Osa siitä on otettu huomioon tässä lausunnossa (5).

3.1.1 Toisistaan poikkeavien kielellisten ja kulttuuristen perinteiden vuoksi myös sosiaalisen yrityksen käsite vaihtelee.

3.1.2 ETSK ymmärtää, että toimenpiteiden kohdentamiseksi tarvitaan selvää määritelmää, mutta ehdottaa määritelmän sijaan muun muassa seuraaviin yhteisiin ominaispiirteisiin perustuvaa kuvausta:

3.1.3 Sosiaaliset yritykset edistävät tärkeällä tavalla yhteiskunnan toimintaa ja ovat keskeinen osa Euroopan sosiaalista mallia. Ne edistävät Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista luomalla uusia työpaikkoja, kehittämällä innovatiivisia ratkaisuja kansalaisten tarpeiden tyydyttämiseksi ja lujittamalla sosiaalista koheesiota, osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta. Niillä on erityisrooli naisten, ikääntyneiden, nuorten, vähemmistöjen ja maahanmuuttajien osallistumisen edistämisessä. On myös todettava, että useat sosiaaliset yritykset ovat pk-yrityksiä. Ne toimivat usein osuus- ja yhteisötalouden alalla, ja monet niistä edistävät aktiivisesti työelämään integroitumista.

3.1.4 Komission on otettava nämä erityispiirteet huomioon työssään, jota se parhaillaan tekee osuus- ja yhteisötalouden oikeudellisten rakenteiden kehittämiseksi, jotta voidaan varmistaa kaikenmuotoisten sosiaalisten yritysten huomioiminen. Komission olisi myös harkittava eräistä jäsenvaltioista peräisin olevien, sosiaalisia yrityksiä koskevien uusien oikeudellisten muotojen ja lainsäädäntöaloitteiden (6) tutkimista niiden käyttökelpoisuuden arvioimiseksi.

3.2.1 Yritystoiminnan kehittämiseen ja lisäämiseen tähtäävät poliittiset toimet ovat yhteydessä useisiin politiikanaloihin, kuten kilpailu-, sisämarkkina-, finanssi- ja innovaatiopolitiikkaan. Sosiaaliset yritykset on huomioitava yritysten perustamisen ja toiminnan helpottamiseksi tehtävissä julkisissa poliittisissa aloitteissa ja ne on otettava niihin mukaan samoin ehdoin kuin muut yritysmuodot sekä jäsenvaltio- että EU-tasolla, ja niiden erityispiirteet on tunnustettava.

3.2.2 Sosiaaliset yritykset toimivat usein paikallisesti, eivätkä ne aina ole luonnollisesti kiinnostuneita laajentumisesta tai laajentuminen ei ole niiden ensisijainen tavoite. Kilpailun tai toimintamallinsa laajentamisen sijaan ne soveltavat kasvuun usein mieluummin muita lähestymistapoja. Tämä on otettava huomioon tarkasteltaessa sosiaalista yritystoimintaa koskevia rajatylittäviä aloitteita. EU:n ja jäsenvaltioiden olisi rahoitettava ja tuettava foorumien perustamista, harjoittelijavaihtoja, ”sosiaalisen innovoinnin leirejä” sekä sosiaalista luvaketoimintaa, joka voi tarjota paremman tavan edistää uusia ideoita ja rajatylittävää yhteistyötä.

3.3.1 Paremmat mahdollisuudet saada pääomaa sekä perustamis- että kasvuvaiheessa on ensisijaisen tärkeää sosiaalisille yrityksille. Nykyään on pulaa erityisesti sosiaalisille yrityksille kehitetyistä rahoitusvälineistä, vaikka sekä rahoituslaitoksissa että sosiaalisissa yrityksissä on huomattavaa kiinnostusta yhteistyötä kohtaan. Paikallis- ja valtiotasolla on nyt kehitteillä eräitä innovatiivisia rahoitusvälineitä. Komission olisi ryhdyttävä kokoamaan ja levittämään hyviä käytänteitä, joilla edistetään kyseisiä innovatiivisia aloitteita, sekä jäsenvaltioissa olemassa olevaa asiantuntemusta, jotta voidaan edistää sosiaalisia yrityksiä hyödyttäviä sosiaalisia investointeja Euroopassa. Näin tehdessään komission olisi pidettävä mielessään seuraavat asiat:

3.3.1.1 Erityispiirteittensä ja vaihtelevien oikeudellisten muotojen vuoksi sosiaaliset yritykset tarvitsevat erilaisia rahoitusvälineitä kuin muunmuotoiset yritykset. Sosiaalisille yrityksille sopii koko niiden elinkaaren aikana paremmin erityismuotoinen räätälöity hybridipääoma (7), joka rakentuu tuista sekä omasta ja vieraasta pääomasta. Hybridipääomassa yhdistyvät tuet (julkiset tuet, hyväntekeväisyysvarat, lahjoitukset) ja oma ja vieras pääoma / riskinjakovälineet. Hybridipääomaluonteisia rahoitusvälineitä ovat muun muassa takaisin maksettavat tuet, anteeksi annettavissa olevat lainat, vaihdettavissa olevat avustukset ja tuotonjakosopimukset. Hybridipääoman käyttö merkitsee usein julkisen ja yksityisen pääoman tiivistä vuorovaikutusta.

3.3.1.2 Olisi myös harkittava sosiaalisille yrityksille erityisesti tarkoitettujen välittäjien käyttöä. Niillä on keskeinen rooli sosiaalisten yritysten ja sijoittajien saattamisessa yhteen, pääomaa koskevan tiedon tarjoamisessa ja pääoman hankkimisessa sekä neuvojen ja tuen antamisessa. Asiaa koskevien kiinnostavien esimerkkien tutkimista olisikin jatkettava (8).

3.3.1.3 Komission olisi lisäksi kiinnitettävä huomiota erityyppisiin julkisiin sosiaalisiin investointeihin (9) ja muihin rahoitusalan aloitteisiin (osuustoiminnalliset pankit (10), sosiaaliset pankit (11), liikepankit, joilla on sosiaalisia ohjelmia (12)) sekä sellaisiin innovatiivisiin välineisiin kuin ”sosiaalivaikutteiset joukkovelkakirjalainat” (13). Näiden aloitteiden tukeminen on erityisen tärkeää nyt kun julkinen rahoitus on vähenemässä.

3.3.2 On erittäin tärkeää, että komissio varmistaa, että EU:n sääntelykehys (mm. valtiontukisäännöt) tukee tällaisten uusien rahoitusvälineiden syntymistä eikä estä sitä.

3.3.3 Rakennerahastojen seuraavaan ohjelmakauteen on nimenomaisesti sisällytettävä ohjelmia sosiaalisten yritysten perustamisen ja kehittämisen tukemiseksi. Ohjelmien on oltava käytettävissä riittävän pitkään, jotta voidaan varmistaa tuen säilyminen riskialttiissa perustamisvaiheessa. Jotta rakennerahastot tukisivat sosiaalista yritystoimintaa, komission olisi lisäksi annettava ohjeita hyvistä käytänteistä, jotka koskevat eri lähteistä peräisin olevien rahoitusvälineiden yhdistämistä ja niiden vaikutusten tehostamista.

3.4.1 Sosiaaliset yritykset tuottavat usein julkisin varoin rahoitettavia yleishyödyllisiä tavaroita ja palveluita. Nykyiset oikeudelliset kehykset suosivat tässä toiminnassa usein suuria, vahvasti pääomitettuja yksityisiä toimijoita. Olisikin luotava uusia, sosiaalisille yrityksille paremmin sopivia oikeudellisia välineitä, ja/tai olemassa olevia välineitä olisi kehitettävä. Komission olisi käynnistettävä EU:n laajuinen tutkimus julkiseen rahoitukseen sovellettavien, sosiaalisille yrityksille erityisen hyvin sopivien lähestymistapojen vertailemiseksi.

3.4.2 Kuten ETSK toteaa asiakokonaisuudesta INT/570 antamassaan lausunnossa (14), pk-yritysten, osuus- ja yhteisötalouden yritykset mukaan luettuina, osallistumista julkisiin hankintoihin on kasvatettava. On erittäin tärkeää varmistaa kaikille toimijoille tasavertainen pääsy julkisten hankintojen markkinoille. Hankintoja olisi yksinkertaistettava hallinnollisia menettelyjä yksinkertaistamalla. Komissiolla on tässä yhteydessä keskeinen rooli sosiaalisille yrityksille sopivien tehokkaiden ja yksinkertaisten hankintamallien kartoittamisessa ja levittämisessä.

3.4.3 Julkisia hankintoja käsittelevässä ETSK:n lausunnossa korostetaan lisäksi innovatiivisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien näkökohtien merkitystä hankintojen kannalta. Tässä yhteydessä keskeisessä asemassa on sosiaalisia hankintoja käsittelevä komission käsikirja Buying social (15), jossa yksilöidään tapoja ottaa sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat huomioon hankinnoissa. Sen profiilia olisikin nostettava. Komission olisi lisäksi edistettävä sosiaalisten näkökohtien huomioimista tarjouspyynnöissä ja arvioitava, miten yleistä se on.

3.4.4 Komission on puututtava eräissä jäsenvaltioissa esiintyvään ylisääntelyyn (gold plating) julkisten hankintojen yhteydessä lisäämällä tietoisuutta vaihtoehtoisista, asianmukaisemmista ja innovatiivisista julkisten hankintojen välineistä.

3.4.5 Valtiontukisäännöt ovat usein haasteellisia sosiaalisille yrityksille. Asiakokonaisuudesta TEN/455 antamassaan lausunnossa (16) ETSK antaa tukensa uudelle, entistä eriytetymmälle ja oikeasuhteisemmalle lähestymistavalle, kiinnittää huomiota tarpeeseen ottaa taloudellisten kriteerien lisäksi huomioon myös sosiaaliset, alueelliset ja ympäristönäkökohdat sekä kannattaa myös laadun, tulosten ja kestävyysajattelun mukaisuuden kaltaisten kriteerien käyttämistä tehokkuuden mittaamisessa. Toteutettaessa toimenpiteitä valtiontukisääntöjen yksinkertaistamiseksi ja selventämiseksi on siksi pohdittava, miten sääntöjen tarkistaminen vaikuttaa sosiaalisiin yrityksiin. On myös tärkeää korostaa sääntöihin jo nykyään sisältyviä poikkeuksia (17).

3.4.6 Tarkistaessaan valtiontukisääntöjä komission olisi harkittava poikkeusten laajentamista koskemaan kaikkia yleishyödyllisiä sosiaalipalveluita tai, kuten ETSK:n lausunnossa ehdotetaan, mittakaavaltaan pienten julkisten palveluiden ja tiettyjen sosiaalipalveluiden vapauttamista ilmoitusvelvollisuudesta. Valtiontukisääntöjen noudattamiseen liittyvä epävarmuus ja hallinnollinen lisätaakka saattavat vähentää yksityisten sijoittajien ja julkisista hankinnoista vastaavien viranomaisten halua tehdä yhteistyötä sosiaalisten yritysten kanssa. Poikkeukset voivat edistää innovointia ja yritysten perustamista. Asiaa koskevaan aloitteeseen olisi kuitenkin vielä sisällytettävä korruptiontorjuntamekanismi.

3.4.7 Sosiaalisten yritysten oikeudelliset muodot poikkeavat toisistaan, minkä vuoksi niihin sovelletaan usein erilaisia verosääntöjä ja -ehtoja. Sosiaalisten tavoitteidensa ja rajallisen tai rajoitetun voitonjakonsa vuoksi sosiaaliset yritykset nauttivat eräissä jäsenvaltioissa verohelpotuksista tai muista verohuojennuksista. Nämä edut on tarkistettava ja niistä on jaettava tietoa, jotta voidaan edistää asianmukaisten sääntöjen kehittämistä sosiaalisille yrityksille niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta.

3.5.1 Sosiaalisten yritysten käyttöön on laadittava erityisiä tukiohjelmia. Aloitteet, joihin sisältyy yritystukea, työpaikkoja ja neuvontaa tarjoavia keskuksia, ovat osoittautuneet tehokkaiksi yritysten perustamisvaiheessa, kuten myös sosiaalisten yritysten verkostojen tarjoamat koulutusohjelmat. Erityishuomiota olisi kiinnitettävä investointivalmiusohjelmiin. Tällaisten tukiohjelmien syntymistä ja levittämistä olisi edistettävä.

3.5.2 Sosiaalisten yrittäjien seuraavan sukupolven tukemiseksi tarvitaan toimenpiteitä. Sosiaalista yrittäjyyttä olisi edistettävä virallisen ja epävirallisen oppimisen sekä arkioppimisen yhteydessä. Jäsenvaltioiden olisi jaettava sosiaalista yritystoimintaa koskevia erityiskoulutusmalleja (18).

3.5.3 Komission ja jäsenvaltioiden olisi tuettava asemansa vakiinnuttaneita sosiaalisen yritystoiminnan toimijoita ja verkostoja ja tehtävä yhteistyötä niiden kanssa. Sosiaaliset yritykset ovat usein lähtöisin vapaaehtoistyön tai osuus- ja yhteisötalouden alalta. Nämä tarjoavatkin erinomaisen kanavan sosiaalisten yrittäjien ja yritysten tavoittamiseksi.

3.6 Tietoisuuden lisääminen sosiaalisista yrityksistä ja luottamuksen lisääminen niitä kohtaan

3.6.1 Sosiaalisten yritysten tunnettuutta on parannettava, ja niiden asema yhteiskunnan elintärkeänä sektorina on tunnustettava nykyistä paremmin. Komission olisi harkittava sosiaalisille yrityksille annettavan eurooppalaisen merkin käyttöönottoa tietoisuuden, arvostuksen, luottamuksen ja kysynnän lisäämiseksi. Ensimmäinen askel voisi olla komission aloitteesta ja yhteistyössä sosiaalisten yritysten kanssa tehtävä tutkimus useissa jäsenvaltioissa jo käytössä olevista nykyisistä merkeistä ja muista sertifiointijärjestelmistä (19).

3.6.2 Tutkimuksissa ja politiikanteossa yrityksellä tarkoitetaan usein voittoa tavoittelevaa yksityistä yritystä. Olisikin ryhdyttävä toimenpiteisiin sosiaalisen yritystoiminnan sisällyttämiseksi johdonmukaisesti tutkimus-, innovaatio- ja kehittämisohjelmiin.

3.6.3 Jäsenvaltio- ja EU:n tasolla ei ole sosiaalista yritystoimintaa koskevia yhdistettyjä tilastoja. Satelliittitilinpidon (20) käyttöä olisi edistettävä kaikissa jäsenvaltioissa. Lisäksi sosiaalisen yritystoiminnan seurantakeskuksen perustaminen ETSK:n sekä jäsenvaltioiden vastaavien elinten aktiivisella panostuksella ja tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa EU:n tasolle helpottaisi tiedon järjestelmällistä keräämistä, vertailemista ja levittämistä.

3.6.4 Sosiaalisen yritystoiminnan tarjoamat edut on tuotava nykyistä paremmin esille mittaamalla myös muita arvoja kuin pelkkiä taloudellisia arvoja. Sosiaalisten tulosten mittaamiseksi on useita välineitä (21), ja myös sosiaalisia kirjanpitomenetelmiä on paljon. Valitettavasti niiden käyttö on usein pienille toimijoille monimutkaista. EU:n olisi yhdessä sosiaalisten yritysten, tutkijoiden ja pääoman tarjoajien kanssa edistettävä tällaisten jo olemassa olevien järjestelmien käyttöä. Lisäksi niiden olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin nykyisiin järjestelmiin perustuvan mutta niitä yksinkertaisemman yhteisen eurooppalaisen järjestelmän tai käytännesäännöstön luomiseksi.

3.6.5 Luottamuksen ja uskon lisääminen sosiaalisia yrityksiä kohtaan riippuu niiden toiminnan vastuullisuudesta ja avoimuudesta. Sosiaaliset yritykset ovat usein riippuvaisia julkisesta rahoituksesta, yksityisistä lahjoituksista ja jäsenmaksuista. Sijoittajien luottamuksen lisäämiseksi näiden resurssien käytöstä on raportoitava nykyistä avoimemmin avoimen raportointijärjestelmän puitteissa. Kyseessä voisi olla EU:ssa käytössä oleva standardimenetelmä. Avoimuuden lisääminen ja avoin raportointi vähentäisivät myös vaaraa siitä, että sosiaalinen yritys alkaisi nopeasti tavoitella suurempia voittoja ja maksaa ylisuuria palkkioita johtajilleen ja hallituksensa jäsenille.

3.6.6 Ihanteellisten olosuhteiden luominen sosiaalisille yrityksille vaatii johtajuutta ja yhteiskunnan kaikkien sektoreiden jatkuvaa vuoropuhelua. Tämä edellyttää komission johtamaa yhteistyötä EU:n kaikkien toimielinten, jäsenvaltioiden ja koko yhteiskunnan kesken. Tällöin on kiinnitettävä erityishuomiota alueviranomaisiin, sillä ne ovat usein keskeisiä sidosryhmiä. ETSK:lla sekä alueiden komitealla voi olla erittäin tärkeä rooli tämän työn seuraavassa vaiheessa, kun otetaan huomioon niiden kokoonpano, asiantuntemus ja läheiset yhteydet jäsenvaltioihin.

3.7.1 Sosiaalisissa yrityksissä tehdään usein vapaaehtoistyötä. On tärkeää määritellä selvästi vapaaehtoistyöntekijöiden rooli. Marraskuun 27. päivänä 2009 tehdyssä neuvoston päätöksessä (22) korostetaan, että vapaaehtoistyö on toimintaa, jota ”toteutetaan henkilön omasta vapaasta tahdosta ja harkinnasta, oman motivaation perusteella”. Se ei korvaa ammatillisia, palkallisia työllistymismahdollisuuksia, mutta se hyödyttää yhteiskuntaa.

3.7.2 Kaikkien muiden työnantajien tavoin myös sosiaalisten yritysten täytyy täyttää asianmukaisia työoloja koskevat vaatimukset sekä noudattaa voimassa olevia työehtosopimuksia. Pantaessa täytäntöön EU:n ja jäsenvaltioiden lainsäädännön säännöksiä ja/tai työehtosopimusten määräyksiä, jotka koskevat työntekijöille tiedottamista ja työntekijöiden kuulemista ja osallistumista, sosiaalisten yritysten on määriteltävä sopivimmat ja asianmukaisimmat tavat varmistaa, että kyseisiä oikeuksia sovelletaan siten kuin pitää.

3.7.3 Sosiaalinen yritystoiminta on kehittynyt toisistaan poikkeavissa kansallisissa puitteissa. ETSK kehottaa komissiota erityisesti keskittymään asianmukaiseen tukeen ja aloitteisiin sosiaalisen yritystoiminnan kehittämiseksi uusissa jäsenvaltioissa. On tärkeää tehdä aloitteita, joilla muutetaan uusien jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmiä, edistetään aktiivisen osallistumisen politiikkaa, edistetään osuus- ja yhteisötalouden / sosiaalisen yritystoiminnan alan toimijoiden syntymistä sekä avataan julkisten palveluiden markkinoita.

3.7.4 EU:n pitäisi lisäksi edistää sosiaalista yritystoimintaa omien rajojensa ulkopuolella. EU:ssa käytössä olevaa sosiaalisen yrittäjyyden mallia olisi levitettävä vastaavanlaisten mallien kehittämisen edistämiseksi ehdokasmaissa ja kansainvälisesti.

Bryssel 26. lokakuuta 2011

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Staffan NILSSON

(5) EMES-verkosto (www.emes.net), Ciriec International (www.ciriec.ulg.ac.be), Cecop (www.cecop.coop).

(6) Yhdistyneen kuningaskunnan yhteisen edun mukainen yhtiö (Community Interest Company, CIC) 2005, Italian laki 118/2005 ja asetus 155/2006, Suomen laki N:o 1351/2003, Slovenian sosiaalista yrittäjyyttä koskeva laki (Social Entrepreneurship Act) 2011.

(9) Tärkeimpiä, sosiaalisia investointeja tekeviä toimijoita ovat hyväntekeväisyyteen keskittyvät riskirahastot, sosiaaliset sijoitusrahastot, rahoituskonsultit ja sosiaaliset arvopaperipörssit. Yksityiskohtaisempaa tietoa asiasta: Investor Perspectives on Social Enterprise Financing: http://217.154.230.218/NR/rdonlyres/1FC8B9A1-6DE2-495F-9284-C3CC1CFB706D/0/BC_RS_InvestorPerspectivesonSocialInvestment_forweb.pdf. Esimerkkinä sosiaalisesta investointitoiminnasta mainittakoon Yhdistyneen kuningaskunnan Big Society Capital, ks. http://www.cabinetoffice.gov.uk/content/big-society-capital.

(12) Intesa Sanpaolo -pankkiryhmän sosiaalisille yrityksille tarkoitettu aloite; Banca Prossima; www.bancaprossima.com.

(15) http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=331&langId=en&pubId=606&type=2&furtherPubs=yes.

(17) Esimerkiksi tuki, joka on tarkoitettu työntekijöiden kouluttamiseen, työllisyystuki, vammaistuki sekä vähämerkityksellisemmät tukityypit.

(18) Ks. www.sse.org.uk ja sosiaalista yrittäjyyttä koskevat eri maisteriohjelmat (Università di Trento ja Università Bocconi).

(21) www.thesroinetwork.org; http://iris.thegiin.org; www.iso.org/iso/social_responsibility.