Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Komission tiedonanto – Euroopan unionin strategia perusoikeuskirjan panemiseksi tehokkaasti täytäntöön

Euroopan komissio päätti 19. lokakuuta 2010 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Komission tiedonanto – Euroopan unionin strategia perusoikeuskirjan panemiseksi tehokkaasti täytäntöön

Asian valmistelusta vastannut ”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 31. elokuuta 2011.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 21.–22. syyskuuta 2011 pitämässään 474. täysistunnossa (syyskuun 21. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 158 ääntä puolesta ja 3 vastaan 4:n pidättyessä äänestämästä.

2.1 Komission tiedonannon tarkoituksena on esitellä komission strategia peruskirjan täytäntöön panemiseksi uudessa, Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeisessä lainsäädännöllisessä ympäristössä. Komission politiikan tavoitteena on saada peruskirjaan sisältyvät perusoikeudet mahdollisimman toimiviksi.

2.2 Tiedonannon ensimmäisessä osassa keskitytään siihen, että Euroopan unioni pyrkii toimimaan tämän osalta moitteettomasti ja esimerkillisesti, ja peruskirjan on siksi ohjattava unionin politiikkoja ja niiden täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa kaikissa menettelyn vaiheissa.

2.2.1 Komission on ensiksi lujitettava perusoikeuskulttuuria komissiossa erityisesti valvomalla, että sen tekemät lainsäädäntöehdotukset ja sen itsensä hyväksymät säädökset ovat peruskirjan mukaisia. Toiseksi komission on varmistettava, että peruskirjan määräyksiä noudatetaan kaikissa lainsäädäntöprosessin vaiheissa. Tämä tarkoittaa, että muiden säädösvallan käyttäjien tekemien muutosten sekä toimielinten välisen vuoropuhelun on oltava peruskirjan mukaista.

2.2.2 Lopuksi on huolehdittava siitä, että jäsenvaltiot noudattavat peruskirjaa täytäntöön pannessaan unionin oikeutta.

2.3 Tiedonannon toisessa osassa käsitellään kansalaisille suunnatun tiedotuksen parantamista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tarpeen toteuttaa eri tilanteisiin räätälöityjä viestintätoimia.

2.4 Komission asiakirjan kolmannessa osassa keskitytään peruskirjan soveltamisesta laadittavaan vuosikertomukseen. Komissio on juuri antanut ensimmäisen vuosikertomuksen (2). Kertomuksella on kaksi tavoitetta: toisaalta esitellä saavutettua edistystä avoimesti, aukottomasti ja johdonmukaisesti ja toisaalta tarjota tilaisuus vuosittaiseen näkemysten vaihtoon Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa.

3.1 ETSK katsoo, että perusoikeudet ovat erittäin merkittäviä. Komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on julkaissut tiedonannon Euroopan unionin strategiasta perusoikeuskirjan panemiseksi tehokkaasti täytäntöön. ETSK katsoo, että tällä lähestymistavalla edistetään huomattavasti EU:n kansalaisuuden käsitettä kaikkien EU:n alueella elävien osalta.

3.1.1 Strategiassa vahvistetut periaatteet ovat erittäin tärkeitä, ja ETSK kiinnittää erityistä huomiota tehokkuuden, yleismaailmallisuuden ja jakamattomuuden periaatteisiin sekä näkyvyyteen ja ennustettavuuteen. ETSK katsoo kuitenkin, että monia merkittäviä näkökohtia on jätetty huomiotta tai niitä ei ole käsitelty riittävän yksityiskohtaisesti, ja niihin olisi siksi syytä paneutua tarkemmin.

3.1.2 On kuitenkin aiheellista korostaa eräitä muita periaatteita. Kuten aiemmissa lausunnoissa on huomautettu, ”ETSK pyrkii varmistamaan yleisen johdonmukaisuuden ja perusoikeuksien suojelun sekä yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden riippumatta siitä, mikä on siirtotyöläisen ammattikategoria” (3). Edelleen EU:n ”kyseiset säädökset eivät saa jäädä jo saavutetun sosiaalisten periaatteiden toteutustason alle” (4). Olisi käytettävä kaikki mahdolliset keinot, jotta Puolan, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Tšekin hallitukset saataisiin luopumaan osallistumattomuuslauseketta koskevista pöytäkirjoista ja osallistumaan peruskirjan yleiseen soveltamiseen.

3.1.3 Komitea suhtautuu myönteisesti strategiassa esitettyihin moniin täydentäviin tekijöihin, jotka liittyvät säädöksiin. Erityisesti ETSK tukee EU:n ”esimerkillisyyttä” perusoikeuksien alalla, myös sen ulko- ja etenkin kauppapolitiikassa. EU:n ei ylipäätään pitäisi vain näyttää esimerkkiä vaan myös ajaa aktiivisesti demokratiaa ja ihmisoikeuksia – kansalaisoikeuksia, poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia – ja käyttää kansainvälistä vaikutusvaltaansa asian edistämiseksi.

3.1.4 ETSK suhtautuu myönteisesti komission ja muiden EU:n toimielinten sitoumukseen tarkistaa perinpohjaisesti lainsäädäntö- ja työskentelymenetelmänsä erityisesti vaikutustenarvioinnin ja asiaankuuluvien elinten osalta, jotta voidaan varmistaa, että niiden toiminnassa noudatetaan peruskirjan periaatteita ja erityistä sisältöä. Jos kuitenkin aiotaan taata perusoikeuksien tehokas suojelu ja edistäminen, on olennaisen tärkeää keskittyä täytäntöönpanoon ja ennakoiviin asenteisiin jäsenvaltioissa. Horisontaalisen sosiaalilausekkeen (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artikla) ja sosiaalisten perusoikeuksien osalta vaikutustenarviointia käsitellään yksityiskohtaisemmin toisessa ETSK:n lausunnossa (5).

3.2.1 Komission strategiassa ei vastata uhkiin, joita perusoikeuksien tehokkaalle täytäntöönpanolle aiheutuu erilaisista huomattavista uusista vaaroista. Strategiassa on siksi otettava nämä kehityskulut huomioon ja kehitettävä johdonmukainen ja kattava lähestymistapa.

3.2.2 Tältä osin ETSK on korostanut, että ”rahoitus- ja talouskriisin yhteydessä on tärkeää vahvistaa valtioiden, talouden toimijoiden ja kansalaisten välistä solidaarisuutta sekä kunnioittaa kansalaisten ihmisarvoa ja oikeuksia” (6). ”Lisäksi ETSK suhtautuu epäilevästi unionin jäsenvaltioiden kriisinaikaisiin budjettivaroihin sekä siihen, missä määrin valtiot ja unioni ovat valmiit osoittamaan varoja ihmisoikeuksien – – turvaamiseen käytännössä.” (7)

3.2.3 EU:n terrorisminvastaisesta politiikasta hiljattain antamassaan lausunnossa ETSK on kartoittanut käytännön ongelmia, joita perusoikeuksia koskevan periaatteen valtavirtaistaminen aiheuttaa politiikan suunnittelu- ja laatimisprosessissa. Terrorisminvastainen politiikka on toimintalohko, jolla monet perusoikeudet ovat vaakalaudalla (ihmisarvo, kidutukselta suojelu, tietosuoja, palauttamiskielto). ETSK on tyytyväinen, että perusoikeuksien kunnioittamista käsitellään horisontaalisena painopistealueena tällä erittäin herkällä alalla. Jäsenvaltioiden hallitusten on kuitenkin toimittava samalla tavalla kuin komission, joka on sitoutunut perusoikeuksien kunnioittamiseen, erityisesti pannessaan EU:n lainsäädäntöä täytäntöön. Perusoikeuksien suojaamista ei myöskään pidä rajoittaa välineiden suunnittelu- ja laatimisvaiheeseen, vaan suojelun on katettava myös välineiden täytäntöönpano. (8)

3.3 Olennaisen tärkeä uusi ulottuvuus: oikeudellisesti sitova velvoite edistää perusoikeuksia

3.3.1 Komission on nyt selvitettävä, miten se voi toiminnassaan parhaiten suojella perusoikeuksia ja miten perusoikeuksia edistetään parhaiten uusilla kohdennetuilla aloitteilla.

3.3.2 Peruskirjan 51 artiklan 1 kohdassa määrätään myös velvoitteesta edistää perusoikeuksien soveltamista. Tämä kohta on ETSK:lle erittäin tärkeä. Vaikka komissio viittaa joissakin suhteissa perusoikeuksien edistämiseen, se ei korosta tämän velvoitteen strategista merkitystä. Strategiassa tälle näkökohdalle olisi annettava vähintään samantasoinen strateginen merkitys kuin siinä annetaan perusoikeuksien kunnioittamista koskevalle velvoitteelle.

3.4 Sosiaaliset oikeudet ovat ”jakamattomia”, eikä niitä voida irrottaa kansalaisoikeuksista ja poliittisista oikeuksista, ja niihin on siksi kiinnitettävä erityistä strategista huomiota.

3.4.1 ETSK muistuttaa itse tiedonannossa ilmaistusta ja monissa lausunnoissaan korostetusta perusoikeuksien jakamattomuuden merkityksestä (9), mutta panee merkille, että sosiaalisten perusoikeuksien osalta puuttuu strateginen lähestymistapa.

3.4.2 ETSK katsoo, että tätä ei voida hyväksyä sosiaalisten perusoikeuksien huomattavan merkityksen (10) ja EU:ssa tapahtuneen pitkän kehityksen vuoksi. Oikeudellisesti sitovan peruskirjan kehitys, joka alkoi työntekijöiden sosiaalisia oikeuksia koskevasta peruskirjasta (1989) ja johon ETSK antoi oman panoksensa (11), eteni myös viittauksella Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan, joka liitettiin Amsterdamin sopimuksella EU:n primaarilainsäädäntöön (12). Tämä osoittaa, että sosiaaliset perusoikeudet, erityisesti ”innovatiivisimmassa” muodossaan peruskirjan luvussa ”Yhteisvastuu” (koska yhteisvastuu on tunnustettu yhdeksi unionin arvoista), edellyttävät erityistä ja strategista huomiota.

3.4.3 ETSK on myös jo korostanut julkisten palvelujen erityistä asemaa perusoikeuksien tehokkaan soveltamisen varmistamisessa. (13) Komitea korostaa lisäksi peruskirjaan sisällytettyjen kolmannen sukupolven oikeuksien ja periaatteiden merkitystä, erityisesti ympäristönsuojelua ja kuluttajansuojaa. Näitä oikeuksia pitäisi noudattaa ja edistää jatkuvasti, myös ulko- ja kauppapolitiikan suunnittelussa ja täytäntöönpanossa.

3.4.4 Sosiaalisten perusoikeuksien ja taloudellisten vapauksien yhtäläistä arvoa koskevan periaatteen osalta ETSK katsoo, että tämä näkökohta on erityisesti taattava primaarilainsäädännössä. Komitea muistuttaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen johdanto-osan kolmanteen kohtaan ja konkreettisemmin 151 artiklaan on jo kirjattu tavoite elin- ja työolojen kohentamisesta siten, että ”olojen yhtenäistäminen olisi mahdollista niitä kohennettaessa”. ETSK kehottaa painokkaasti sisällyttämään perussopimuksiin ”sosiaalisen kehityksen pöytäkirjan”, jotta voidaan varmistaa sosiaalisten perusoikeuksien ja taloudellisten vapauksien välinen tasapaino ja tehdä siten selväksi, etteivät taloudelliset vapaudet eivätkä kilpailusäännöt ole etusijalla sosiaalisiin perusoikeuksiin nähden, sekä määrittää selkeästi sosiaalisen kehityksen aikaansaamista koskevan unionin tavoitteen vaikutus. (14)

3.5 Tasa-arvo, erityisesti miesten ja naisten välinen tasa-arvo, on taattava, ja kaikkiin heikossa asemassa oleviin ryhmiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

3.5.1 Samaan tapaan kuin kaikkia (sosiaalisia) perusoikeuksia on käsiteltävä erikseen, on yhtä tärkeää tarkastella niiden soveltamista ja edistämistä syrjimättömyyden ja tasa-arvon osalta ja varmistaa se. Tämä on erityisen tärkeää miesten ja naisten välisen tasa-arvon osalta. Se on jo tunnustettu unionin tavoitteissa ja peruskirjan 23 artiklassa. Lisäksi kaikkiin toimiin pitäisi sisällyttää tasa-arvonäkökohdat.

3.5.2 Perusoikeuksien suojelussa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota heikossa asemassa oleviin ryhmiin. ETSK muistuttaa tuoreimmasta tästä aiheesta antamastaan lausunnosta (15) ja korostaa, että työntekijöiden oikeuksia ja sosiaalisia oikeuksia, erityisesti lakko-oikeutta, on suojeltava (16). Komitea korostaa lisäksi Euroopan kotouttamisfoorumin merkitystä.

3.5.3 ETSK katsoo, että ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia ja jakamattomia oikeuksia. Niitä onkin suojeltava ja ne on taattava kaikille, ei vain unionin kansalaisille. ”Oikeuksiin ja oikeudenkäyttöön perustuva Eurooppa” ei voi rajoittua vain niihin, joilla on jonkin jäsenvaltion kansalaisuus, vaan sen on ulotuttava kaikkiin henkilöihin, jotka oleskelevat unionin alueella. Muutoin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen henkilökohtainen ulottuvuus olisi ristiriidassa Euroopan unionin perustana olevien arvojen ja periaatteiden, syrjimättömyyden, oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun ja yhteisvastuun kanssa. (17) EU:n on varmistettava, että se toimii ennakoivasti kaikkien henkilöiden perusoikeuksien suojaamiseksi näiden kansalaisuudesta riippumatta.

3.5.4 Perusoikeuksien dynaaminen luonne olisi tuotava esiin, ja oikeuksien suojaamiseksi olisi luotava uusia keinoja, jotka ovat yhteiskunnallisen kehityksen mukaisia. Kuten ETSK on jo todennut, se katsoo muun muassa, että digitaaliyhteiskunta, joka kuuluu ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (Euroopan ihmisoikeussopimus) 8 artiklan ja perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklan piiriin, tarvitsee tästä huolimatta erityistä suojaa, jota voitaisiin antaa laatimalla uusia tekstejä. (18)

3.5.5 Etnisiin vähemmistöihin, erityisesti romaneihin, kohdistetaan jatkuvasti enemmän hallituksen ja poliisivoimien toimia. Komission vastaus tiettyjen EU:n jäsenvaltioiden toimiin, kuten vuoden 2010 kertomuksessa korostetaan, oli pikainen, mutta loppujen lopuksi ei kovin tehokas. Romaniryhmiä karkotettiin, vaikka peruskirjassa kielletään yksiselitteisesti kaikki joukkokarkotukset. EU:n on varmistettava, että jäsenvaltiot eivät enää harjoita tällaista politiikkaa.

3.6 Muiden kuin lainsäädäntötoimien strategista merkitystä on parannettava.

3.6.1 Tiedonannossa on vain harvoja viittauksia muihin kuin lainsäädäntötoimiin. EU:n poliittisen ja taloudellisen toiminnan laajuuden takia erityisesti komission tapauksessa tämä merkittävä näkökohta edellyttää strategista lähestymistapaa, jotta näillä aloilla voidaan noudattaa peruskirjan velvoitteita, myös kolmansien maiden kanssa harjoitettavan kaupan kaltaisilla herkillä aloilla. Strategian pitäisi myös kattaa mahdolliset puutteet ja (epäasianmukaiset) menettelyt.

3.7 EU:n tasolla peruskirjan velvoitteita sovelletaan kaikkiin toimielimiin, erillisvirastoihin ja elimiin, joista jokaisella on oma erillinen vastuualueensa.

3.7.1 ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että tiedonannossa viitataan monesti unionin toimielimiin. Tätä näkökohtaa ei kuitenkaan oteta huomioon järjestelmällisesti. On syytä pitää mielessä, että unionin toimielinjärjestelmä määritellään Euroopan unionista tehdyn sopimukseen 13 artiklan 1 kohdassa ja että sillä ”pyritään edistämään unionin arvoja, ajamaan unionin tavoitteita, palvelemaan unionin, sen kansalaisten ja jäsenvaltioiden etuja sekä varmistamaan unionin politiikkojen ja toimien johdonmukaisuus, tehokkuus ja jatkuvuus”. Komission on perussopimusten valvojana taattava johdonmukainen ja tehokas lähestymistapa. ETSK katsoo toisaalta, että sen erityisenä tehtävänä perusoikeuksien suojelun kunnioittamisessa on olla unionin arvojen valvoja.

3.7.2 Komissio on velvollinen valvomaan ja varmistamaan erityisesti, että kaikki sen toimivaltaan kuuluvat erillisvirastot ja elimet kunnioittavat ja edistävät perusoikeuksia. Tämä koskee etenkin Olafia, Frontexia jne. ETSK on viimeaikaisissa lausunnoissaan ilmaissut Frontexia koskevat huolensa. ETSK on pannut huolestuneena merkille useita jäsenvaltioiden hallitusten ja EU:n rajaturvallisuusviraston (Frontex) käytänteitä karkotettaessa henkilöitä, jotka saattavat olla kansainvälisen suojelun tarpeessa. (19) Karkotukset, joita tapahtuu entistä useammin ja laajemmin, tulee toteuttaa täysin avoimesti ja vastuullisesti. Komitea suosittaa, että Frontex ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto tekevät yhteistyötä ihmisoikeusrikkomusten ehkäisemiseksi. Ihmisten karkottaminen maihin tai alueille, joilla heidän turvallisuutensa on vaarassa, rikkoo räikeästi palauttamiskiellon periaatetta. ETSK on lisäksi ehdottanut, että Frontexin henkilöstön pitäisi saada erityiskoulutusta, jotta voidaan varmistaa perusoikeuksien suojelun korkea taso. (20)

3.7.3 Kaikkien muiden toimielinten on edelleen suunnattava huomattava osa toimistaan perusoikeuksien kunnioittamista ja edistämistä koskevan johdonmukaisen ja tehokkaan strategian kehittämiseen ja harkittava jo annettujen tekstien (21) parantamista tämän lausunnon mukaisesti. Erityisesti neuvoston on suhtauduttava vakavasti erityisasemaansa perusoikeuksien suojelua ja edistämistä käsittelevänä jäsenvaltioiden foorumina.

3.8.1 Koska perusoikeuksien kunnioittaminen on EU:n jäsenyyden ennakkoedellytys ja keskeinen sitoumus, jäsenvaltioilla on merkittävä tehtävä perusoikeuksien tehokkaassa täytäntöönpanossa. ETSK suhtautuu siksi myönteisesti komission aikomukseen edistää ennaltaehkäisevää strategiaa ja varmistaa samalla, että jäsenvaltiot kunnioittavat peruskirjaa pannessaan unionin lainsäädäntöä täytäntöön. On välttämätöntä kehittää suojeluun ja edistämiseen suuntautunutta perusoikeuskulttuuria kaikilla hallinnon tasoilla ja kaikilla politiikan ja lainsäädännön aloilla sekä selvittää ja määrittää lainsäädännön vaikutus erityisesti perusoikeuksiin saatettaessa säännöksiä osaksi kansallista lainsäädäntöä. Väärien odotusten luomisen välttämiseksi on kuitenkin korostettava, että vaikka jäsenvaltioita muutoin sitovat vaihtelevassa laajuudessa ratifioidut, oikeuksia suojaavat tärkeimmät kansainväliset sopimukset, on niiden suojeltava ja edistettävä peruskirjan oikeuksia ja periaatteita vain silloin, kun ne panevat täytäntöön EU:n lainsäädäntöä.

3.8.2 ETSK kannustaa voimakkaasti komissiota toimimaan tehokkaasti tehtävässään perussopimusten valvojana ja käyttämään rikkomismenettelyä ottamatta huomioon poliittisia näkökohtia. Nykyinen menettely on liian hidas ja täysin riittämätön perusoikeuksien suojelun osalta. Alan merkityksen ja ihmisten elämälle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille ja ihmisarvolle mahdollisesti aiheutuvien uhkien vuoksi EU:n toiminnan on oltava nopeaa, oikea-aikaista ja päättäväistä, ja siinä on käytettävä kaikkia toimielimille myönnettyjä valtuuksia viipymättä.

3.8.3 ETSK kehottaa lujasti komissiota välttämään etusijan antamista rikkomismenettelyissä tapauksille, joissa on kyse periaatteesta tai joilla on erityisen kauaskantoinen kielteinen vaikutus EU:n kansalaisiin. Kaikki peruskirjan sisältämät oikeudet, erityisesti sosiaaliset oikeudet, ovat yhtä tärkeitä, ja millään toimielimellä, edes Euroopan komissiolla, ei ole oikeutta tai valmiuksia asettaa tiettyjä oikeuksia arvojärjestykseen.

3.8.4 ETSK katsoo, että jäsenvaltioiden yksittäisiä osallistumattomuuslausekkeita ei voida hyväksyä, koska kyseiset poikkeukset voivat johtaa tilanteisiin, joissa EU:n perusoikeuskirjaan sisällytettyjen kansalaisten ja työntekijöiden oikeuksien suojelu ja näiden oikeuksien täytäntöönpano Euroopan unionissa voi heikentyä huomattavasti. Komission ja kaikkien muiden EU:n toimielinten pitäisi selvittää huolellisesti mahdollisuus kannustaa niitä maita, jotka eivät edelleenkään osallistu peruskirjaan eivätkä raportoi vuosittain perusoikeuksien alalla toteutetuista toimenpiteistä tai kyseisten jäsenvaltioiden toteuttamista toimenpiteistä, hyväksymään täysimääräisesti kaikki tästä perusoikeusvälineestä johtuvat velvoitteet peruskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien panemiseksi tehokkaasti täytäntöön.

3.9.1 Tiedonannossa on monia viittauksia muihin kansainvälisiin velvoitteisiin, mutta jälleen kerran viittaukset eivät ole kattavia. Niinpä myös tässä seikassa tarvitaan strategista lähestymistapaa. Sitä edellyttää erityisesti EU:n perusoikeuskirjan 53 artikla, joka koskee vähimmäissuojan tasoa YK:n yleissopimuksissa, (tarkistetussa) sosiaalisessa peruskirjassa ja etenkin ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä yleissopimuksessa, kuten 52 artiklan 3 kohdassa korostetaan. Periaatteessa sama pätee muiden kansainvälisten elinten oikeuskäytäntöön, erityisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön, suojelun vähimmäistasona.

3.10.1 ETSK on korostanut tehokkaiden täytäntöönpanotoimenpiteiden merkitystä. (22) Euroopan unionin tuomioistuimen asemaa on vahvistettava peruskirjan oikeuksien täytäntöönpanon valvonnassa myös asiaankuuluvien pöytäkirjojen osalta. Varsinkin sen oikeuskäytäntö on saatettava julkiseksi asiaankuuluvat pöytäkirjat mukaan luettuina.

3.10.2 Ihmisoikeuksien tehokkaaksi suojelemiseksi kaikissa jäsenvaltioissa tulisi noudattaa kattavasti kaikkia oikeusvaltion periaatteita sekä laatia asiasta säännöllisesti raportteja. Tähän sisältyy erityisesti tuomioistuinten mahdollisuus viedä valtionhallinnon oikeussäännöt ja sen toimenpiteet ylemmän oikeusasteen käsiteltäviksi, jotta voidaan tutkia, loukkaavatko ne perus- tai ihmisoikeuksia. Samalla tavoin tulisi varmistaa kansalaisten oikeus valittaa toimivaltaisille kansallisille ja eurooppalaisille tuomioistuimille perusoikeuksien loukkauksista.

3.10.3 Keskeisille rakenteille on osoitettava kaikki tarvittavat resurssit. Tämä koskee ensisijaisesti itse ETSK:ta, komissiota ja kaikkia muita EU:n toimielimiä. Tiedonanto ei ole selkeä toimielinten valmiuksia vahvistavien erityistoimenpiteiden osalta. Prosessi, jonka nojalla EU:n toiminnalla suojellaan perusoikeuksia ja lujitetaan lainsäädännöllistä ja poliittista prosessia, edellyttää aikaa ja huomattavia resursseja (esimerkiksi henkilöstön koulutusta). Tiedonanto osoittaa, että tähän vaiheeseen siirtymisestä ei ole konkreettisia suunnitelmia. ETSK kiinnittää huomiota siihen, että ilman selkeää ja vahvaa sitoumusta valmiuksien kehittämiseen useimpia tämän politiikan tavoitteita heikennetään vakavasti ainakin lyhyellä aikavälillä. Tämä koskee sekä itse komissiota (23) että esimerkiksi perusoikeusvirastoa (24). Siksi erityisesti perusoikeusvirastoa olisi vahvistettava, ja se olisi liitettävä kaikkiin synergiatoimenpiteisiin. Lisäksi olisi suunniteltava kansallisten ihmisoikeuskomiteoiden, oikeusasiamiesten ja kaikkien muiden ihmisoikeuksien puolustajien aktiivista osallistumista.

3.11.1 Unionin olisi pyrittävä lujittamaan sosiaalisten perusoikeuksien lainsäädäntökehystä. Tämä edellyttää, että EU liittyy tarkistettuun sosiaaliseen peruskirjaan ja sen pöytäkirjoihin. Unionin olisi suositeltava jäsenvaltioille kaikkien keskeisten (sosiaalisten) perusoikeusvälineiden ratifiointia (mukaan luettuna muutospöytäkirjat, lisäpöytäkirjat ja valinnaiset pöytäkirjat). Jos näyttää siltä, ettei EU voi ratifioida välineitä, olisi selvitettävä kaikki toimenpiteet, joiden avulla niiden sisällöstä voitaisiin tehdä oikeudellisesti sitova, ja turvauduttava niihin.

3.11.2 Perusoikeusulottuvuuden valtavirtaistaminen tarkoittaa, että kunkin hallinnollisen yksikön on tarkistettava säännöllisesti (erityisesti lainsäädännölliset) toimensa, ja lisäksi niiden odotetaan esittävän vuosittain yhdestä kahteen konkreettista edistämistoimea. Lisäksi perusoikeuksien ”tarkistuslistaa” olisi kehitettävä edelleen ja kiinnitettävä siinä erityistä huomiota ”edistämistä” koskevaan velvoitteeseen, sukupuolten huomioonottamiseen ja kestävään kehitykseen.

3.11.3 Komission olisi käynnistettävä useampia hankkeita. Hankkeiden pitäisi kattaa myös ihmisoikeuksien puolustajien suojelu. Sekä sisäistä että ulkoista yhteistyötä olisi parannettava. ETSK viittaa lausuntoonsa, jossa kehotetaan antamaan taloudellisille, sosiaalisille ja kulttuurisille oikeuksille aiempaa merkittävämpi asema Euroopan unionin politiikanaloilla käyttämällä saatavilla olevia maantieteellisiä ja aihekohtaisia välineitä, mukaan luettuna demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline täydentävänä välineenä, jolla on voitu taata, että yhteiskunnallinen vuoropuhelu on tunnustettu ensisijaiseksi tavoitteeksi. (25) Komission pitäisi myös pyytää muilta kansainvälisiltä järjestöiltä neuvoa ihmisoikeuksien suojelusta ja edistämisestä.

3.11.4 ETSK on huolissaan peruskirjaa ja perusoikeuksia koskevan yleisen tietoisuuden alhaisesta tasosta. Näkyvyyden parantamiseksi tarvitaan huomattavia ponnistuksia. Peruskirja on keskeinen asiakirja: sen sisällöstä olisi tiedotettava suurelle yleisölle, ja useimpien eurooppalaisten olisi otettava se kiinnekohdaksi. ETSK kehottaa komissiota lisäämään ponnistuksiaan tähän haasteeseen vastaamiseksi. Sitä koskevassa yleisöviestinnässä ei pitäisi keskittyä raporttien jakeluun vaan pikemminkin toteuttaa aktiivisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että peruskirjasta tulee kaikkien EU:n kansalaisten viiteasiakirja.

3.11.5 ETSK suhtautuu myönteisesti kaikkiin – myös jäsenvaltioiden toteuttamiin – toimiin, joiden tavoitteena on kaikkien sidosryhmien, varsinkin lainvalvontahenkilöstön, erityiskoulutus ja yleisötiedotuksen parantaminen. Tämä on kuitenkin vain yksi näkökohta tarvittavassa viestintästrategiassa. On olennaisen tärkeää pystyä kommunikoimaan suoraan yleisön kanssa. Tämä on erityisen totta, kun tarkastellaan kokemuksia SOLVIT-verkostosta, jossa komissio etsii aktiivisesti tietoa, jota haetaan myös keskeisiltä sidosryhmiltä. Samanlainen lähestymistapa on omaksuttava yleisesti perusoikeuksien ja erityisesti sosiaalisten oikeuksien suhteen.

3.12.1 Perusoikeuksien tehokkuus on osoitettava käytännössä, erityisesti talouskriisin aikana tai voimakkaan poliittisen painostuksen vallitessa. ETSK on hyvin huolissaan sellaisten tiettyjen poliittisten näkemysten leviämisestä, jotka voivat johtaa ja joissakin tapauksissa todellakin johtavat vakaviin rikkomuksiin sekä takaiskuihin perusoikeuksien edistämisessä ja suojelussa.

3.12.2 Euroopan unionin tuomioistuin on jo käsitellyt merkittäviä perusoikeuskysymyksiä mitätöimällä sekundaarilainsäädännön esimerkiksi syrjimättömyyden (26) ja tietosuojan (27) osalta tai estämällä sen, että kansallisessa lainsäädännössä säädetään vankeusrangaistuksesta ”laittomasti maassa oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille” (28).

3.12.3 ETSK panee myös huolestuneena merkille romaniväestön joukkokarkotukset, Pohjois-Afrikasta peräisin olevien laittomien siirtolaisten kohtelun, ilmaisunvapauden rajoitukset erityisesti viestimissä ja niin edelleen. Kaikkeen lainsäädäntöön, jolla sallitaan poikkeukset tai rajoitukset (sosiaalisiin) perusoikeuksiin (esimerkiksi oikeus enimmäistyöajan rajoituksiin), on kiinnitettävä erityistä huomiota.

3.12.4 Rahoitus- ja talouskriisi aiheuttaa huomattavaa painetta sosiaalisille perusoikeuksille. Millään sopimuksella, elvytyssuunnitelmalla eikä muulla EU:n ja/tai jäsenvaltioiden toimenpiteillä ei saa millään tavalla loukata (sosiaalisia) perusoikeuksia, kuten oikeutta saada tietoa ja tulla kuulluksi, neuvottelu- ja lakko-oikeutta tai työmarkkinaosapuolten täydellistä riippumattomuutta eikä julkisia palveluja ja sosiaalipalveluja, vaan niitä pitäisi pikemminkin kunnioittaa ja edistää.

3.13 Kansalaisyhteiskunta: osallistumisnäkökulmaa pitäisi vahvistaa voimakkaasti.

3.13.1 Yleisesti ottaen strategiassa viitataan siihen, että asianosaisten osapuolten näkemys on otettava huomioon. ETSK on korostanut monissa lausunnoissaan tätä merkittävää perusoikeuksiin liittyvää näkökohtaa. (29) Määritelmä ”asianosaiset osapuolet” lienee riittävän laaja kattamaan kaikki tahot. ETSK:n kannalta on kuitenkin erittäin tärkeää, että sen asema neuvoa-antavana elimenä otetaan yksiselitteisesti huomioon. Sama koskee EU:n tason työmarkkinaosapuolia (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 152 artikla).

3.13.2 Perusoikeuksien täytäntöönpano vaikuttaa erityisesti ihmisiin ja yleisesti kansalaisyhteiskuntaan. Sidosryhmille on annettava näkyvä asema. Siksi niiden on oltava prosessissa mukana säännöllisesti, täysimääräisesti ja tehokkaasti.

3.13.3 Erityisesti ETSK:n pitäisi olla mukana ja sitä pitäisi kuulla säännöllisesti ja oikea-aikaisesti etenkin komission laatimasta vuosikertomuksesta. EU:n arvojen valvojana ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajana komitealla on parhaat mahdollisuudet yhteyksien luomiseen kansalaisyhteiskunnan kanssa.

3.13.4 ETSK laatii vuosittain lausunnon perusoikeuskirjan soveltamisesta (kiinnittäen erityistä huomiota sosiaalisiin perusoikeuksiin), horisontaalisten sosiaalisten lausekkeiden soveltamisesta (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8, 9 ja 10 artikla) ja muiden Lissabonin sopimuksen sosiaalipoliittisten määräysten soveltamisesta (etenkin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 145 – 166 artikla ja 168 artikla) sekä sekundaarilainsäädännön ja muiden oikeudellisten ja poliittisten toimenpiteiden toteuttamisesta ja tarkastelee asiaa tavoitteiden ja päämäärien noudattamisen ja edistämisen näkökulmasta. Tässä yhteydessä komitea tarkistaa ja arvioi, missä määrin ne antavat panoksen perusoikeuksien ja sosiaalipolitiikan kehittämiseen EU:ssa. Lausunnossa esitetään myös tarvittaessa suosituksia konkreettisista toimista, joiden avulla tavoitteisiin ja päämääriin voidaan päästä entistä paremmin.

Lausunnon laatimista kulloinkin edeltävässä kuulemistilaisuudessa voivat työmarkkinaosapuolten ja erilaisten eturyhmien edustajien lisäksi esittää omia lausuntojaan ja kertomuksiaan myös sosiaalialalla toimivat muut suuret kansalaisyhteiskunnan edustusorganisaatiot Kyseisistä ETSK:n vuosittain laatimista lausunnoista raportoidaan ja niistä tehdään selkoa EU:n toimielinten, etenkin Eurooppa-neuvoston, neuvoston, Euroopan parlamentin, komission, Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan keskuspankin, edustajille.

Lisäksi järjestetään konferensseja perusoikeuskirjan tehokkaan soveltamisen valvomiseksi. Niiden avulla on määrä edelleen vahvistaa yhteyksiä perusoikeusvirastoon.

3.13.5 Vuosikertomus on hyödyllinen väline poliittisen prosessin arvioimiseen. Sen pitäisi olla helposti saatavilla. ETSK kannustaa komissiota ja perusoikeusvirastoa käyttämään tilaisuuden hyväkseen ja ottamaan kansalaisyhteiskunta mukaan kertomuksen laatimiseen sekä suhtautumaan avoimesti perusoikeuksien suojelun riippumattomiin tarkistuksiin EU:n tasolla ja EU:n ulkopuolella. Komitea on järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajana valmis edistämään prosessia ja antamaan panoksensa vuosikatsaukseen. Vuosikertomuksessa on huomioitava tilanteet, joista ei syystä tai toisesta esitetä vetoomuksia tai joita ei panna vireille oikeudessa. Siksi kertomuksessa pitäisi suhtautua myönteisesti perusoikeuksien alalla työskentelevien eri järjestöjen panokseen, jonka pitäisi olla myös kertomuksen perusta.

3.13.6 Vaikka ETSK myöntää vuosikertomuksen merkityksen, se katsoo, että ensimmäisessä vuosikertomuksessa ei keskitytä johdonmukaisesti kaikkiin peruskirjan sisältämiin perusoikeuksiin. Kertomuksessa korostetaan monia keskeisiä aloja osiossa, jossa käsitellään tärkeimpiä toimia, mutta alojen valintaperusteet eivät ole selkeitä. Tämä valikoiva lähestymistapa ei auta havaitsemaan puutteita täytäntöönpanossa, ja sillä voidaan antaa lisäksi huolestuttava viesti, että joillekin perusoikeuksille annetaan muita enemmän painoarvoa.

Bryssel 21. syyskuuta 2011

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Staffan NILSSON

(1) ETSK:n lausunto aiheesta ”Eurooppalaisen yhteiskuntamallin kansainvälinen edistäminen transatlanttisten suhteiden yhteydessä”, EUVL C 51, 17.2.2011, s. 20.

(3) ETSK:n lausunto aiheesta ”Perusoikeuksien kunnioittaminen maahanmuuttoa koskevissa Euroopan unionin toimintalinjoissa ja lainsäädännössä”, EUVL C 128, 18.5.2010, s. 29, kohta 4.2.3.

(5) ETSK:n lausunto aiheesta ”EU:n yhteenkuuluvuuden lujittaminen ja EU:n sosiaalipolitiikan yhteensovittaminen” (ei vielä julkaistu EUVL:ssä).

(6) ETSK:n lausunto aiheesta ”Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue kansalaisia varten”, EUVL C 128, 18.5.2010, s. 80, kohta 4.2.4.2.

(7) ETSK:n lausunto aiheesta ”Perusoikeuksien kunnioittaminen maahanmuuttoa koskevissa Euroopan unionin toimintalinjoissa ja lainsäädännössä”, EUVL C 128, 18.5.2010, s. 29, kohta 4.3.4.

(8) ETSK:n lausunto aiheesta ”EU:n terrorisminvastainen politiikka” (EUVL C 218, 23.7.2011, s. 91) – asiakokonaisuus SOC/388, kohdat 4.5.1–4.5.2.

(12) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen johdanto-osan 5 kappale ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 151 artiklan 1 kohta.

(13) ETSK:n lausunto aiheesta ”Perusoikeuksien kunnioittaminen maahanmuuttoa koskevissa Euroopan unionin toimintalinjoissa ja lainsäädännössä”, EUVL C 128, 18.5.2010, s. 29, kohta 4.3.4.

(15) ETSK:n lausunto aiheesta ”Perusoikeuksien kunnioittamisesta maahanmuuttoa koskevissa Euroopan unionin toimintalinjoissa ja lainsäädännössä”, EUVL C 128, 18.5.2010, s. 29.

(16) ETSK:n lausunto aiheesta ”Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue kansalaisia varten”, EUVL C 128, 18.5.2010, s. 80, kohta 4.1.9.

(17) ETSK:n lausunto aiheesta ”Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue kansalaisia varten”, EUVL C 128, 18.5.2010, s. 80, kohta 3.5.

(18) ETSK:n lausunto aiheesta ”Digitaalisen lukutaidon, osaamisen ja osallisuuden parantaminen”, EUVL C 318, 29.10.2011, s. 9 0kohta 7.

(19) ETSK:n lausunto aiheesta ”Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän lisäarvo”, EUVL C 44, 11.2.2011 s. 17, kohta 4.19.

(20) ETSK lausunto aiheesta ”Kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa sovellettavat vähimmäisvaatimukset”, EUVL C 18, 19.1.2011, s. 85, kohta 4.2.1.9.

(21) Euroopan parlamentin 15. joulukuuta 2010 antama päätöslauselma; neuvoston 24. ja 25. helmikuuta 2011 antamat päätelmät.

(23) ETSK:n lausunto aiheesta ”Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue kansalaisia varten”, EUVL C 128, 18.5.2010, s. 80, kohta 1.4; ETSK:n lausunto aiheesta ”Perusoikeuksien kunnioittaminen maahanmuuttoa koskevissa Euroopan unionin toimintalinjoissa ja lainsäädännössä”, EUVL C 128, 18.5.2010, s. 29, kohta 2.15.

(25) ETSK:n lausunto aiheesta ”Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline (EIDHR)” (oma-aloitteinen lausunto), kohdat 1.1 ja 1.2.

(26) Tuomio (suuri jaosto) asiassa C-236/09 ”Association belge des Consommateurs Test-Achats ASBL” (sukupuolen käyttäminen määrittävänä tekijänä arvioitaessa vakuutusriskejä), 1. maaliskuuta 2011.

(27) Tuomio (suuri jaosto) asioissa C-92/09 ja C-93/09 ”Volker und Markus Schecke” (maataloustukien saajia koskevien tietojen käsittely), 9. marraskuuta 2010.

(28) Tuomio (ensimmäinen jaosto) asiassa C-61/11 PPU ”El Dridi” (lainsäädäntö, jossa säädetään vankeusrangaistuksesta niille laittomasti maassa oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille, jotka kieltäytyvät noudattamasta määräystä poistua jäsenvaltion alueelta), 28. huhtikuuta 2011.