Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelu

KOM(2011) 78 lopullinen

2011/C 376/09

Esittelijä: Ronny LANNOO

Euroopan komissio päätti 23. helmikuuta 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act-aloitteen uudelleentarkastelu

KOM(2011) 78 lopullinen.

Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 30. elokuuta 2011.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 21.–22. syyskuuta 2011 pitämässään 474. täysistunnossa (syyskuun 21. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 155 ääntä puolesta ja 3 vastaan 11:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   ETSK on tyytyväinen siihen, että suuri osa sen ehdottamista toimista on sisällytetty tarkistettuun Small Business Act -aloitteeseen (SBA-aloite). Se myöntää, että pk- (1) ja mikroyritykset on jo useiden vuosien ajan otettu paremmin huomioon EU:n tekstien laadinnassa. Komitea on myös tietoinen parlamentin ja jäsenvaltioiden tuesta näiden yritysten tarpeiden tehokkaammassa huomioimisessa. SBA-aloite on osoitus merkittävästä käännekohdasta eurooppalaisten tietoisuudessa, sillä sen tavoitteena on kehittää hallintoa, joka perustuu kumppanuuteen viranomaisten, yhteisöjen, talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten sekä pk- ja mikroyrityksiä edustavien organisaatioiden välillä.

1.2   Tarkistettu eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva Small Business Act -aloite on uusi merkittävä vaihe pk-yritysten ja erityisesti mikroyritysten poliittisessa tunnustamisessa. ETSK kehottaa ensinnäkin komissiota, parlamenttia ja neuvostoa sekä jäsenvaltioita ja alueita asettamaan SBA-aloitteen perusperiaatteen ”pienet ensin” sekä EU:n että kansallisen ja alueellisen tason päätöksenteon ytimeen. Se suosittelee niin ikään, että jäsenvaltiot ja alueet ottaisivat kyseisen periaatteen myös pk-yrityksiä tukevien politiikkojensa sekä talous- ja teollisuuspolitiikkojensa perustaksi. ETSK katsoo lisäksi, että SBA-aloitteesta tulisi tehdä sitovampi etenkin EU:n toimielinten kannalta.

1.3   Tarkistettu SBA-aloite vahvistaa sen, että pieniä ja keskisuuria yrityksiä pidetään aiempaa tärkeämpinä. SBA-aloitteen ja sen ”pienet ensin” -periaatteen täytäntöönpano on kuitenkin tietyissä jäsenvaltioissa vaihtelevaa tai jopa olematonta. Sama koskee yhteisön lainsäädäntö- ja päätöksentekomenettelyjä.

1.4   ETSK arvioi, että kansallisten pk-yrityslähettiläiden (SME Envoys) asettamisen pitäisi auttaa jäsenvaltioita soveltamaan SBA-aloitetta. ETSK suosittelee asettamaan pk-yrityslähettiläitä myös aluetasolle.

1.5   ETSK suhtautuu myönteisesti monivuotista rahoituskehystä koskevassa luonnoksessa tehtyihin ehdotuksiin pk-yritysten kilpailukykyä koskevan ohjelman perustamisesta sekä pk-yrityksiä koskeviin toimiin tärkeimmissä vuoden 2013 jälkeisissä ohjelmissa. Se toteaa kuitenkin, että komissiolla, ja erityisesti yritystoiminnan pääosastolla, ei ole SBA-aloitteen tehokkaan soveltamisen edellyttämiä riittäviä henkilöstöresursseja. Komitea kehottaa EU:n toimielimiä hyväksymään pk-yritysten kilpailukykyä koskevan ohjelman ja keskittymään sen toteuttamisessa erityisesti pien- ja mikroyrityksiin sekä osoittamaan siihen riittävät henkilöstö- ja taloudelliset resurssit.

1.6   On aika siirtyä vaiheeseen, jossa pieniä ei vain ajatella ensin, vaan sama toteutuu myös toiminnassa (”Act small first”, ”pienet ensin myös käytännössä”). SBA-aloite ei saavuta odotettua menestystä, mikäli käyttöön ei oteta aitoa ”monenvälistä ja monitasoista kumppanuuteen perustuvaa hallintoa”. On tarpeen taata, että talouselämän osapuolet ja työmarkkinaosapuolet sekä kaikki julkiset ja yksityiset edunvalvontatahot otetaan alusta saakka mukaan poliittisiin pohdintoihin ja lainsäädäntäprosessiin. ETSK kehottaa näin ollen pk-yritysten eri kategorioita edustavia organisaatioita osallistumaan tehokkaasti lainsäädäntä- ja päätöksentekoprosesseihin kaikilla tasoilla.

1.7   ETSK kehottaa lopuksi komissiota käynnistämään viivytyksettä neuvottelut pk-yritysten eri kategorioita edustavien eurooppalaisten organisaatioiden kanssa niiden käytännön toimien määrittämiseksi, joihin on ensimmäisenä ryhdyttävä. ETSK:n mielestä on tarpeen edistää tällaisia viranomaisten ja talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten välisiä neuvotteluja jäsenvaltioissa ja alueilla.

2.   Yleistä

2.1   Lähestymistapa pk-yritysperheen todellisuuteen on vielä liian yleinen

2.1.1   Iskulause ”Think small first” käännetään aina ”pienet ensin”, vaikka 92 prosenttia yrityksistä on mikroyrityksiä, jotka toimivat varsin monenlaisilla markkinoilla. Ne ovat tärkeitä työnantajia, joiden tulee näin ollen olla SBA-aloitteen ja unionin politiikkojen ensisijainen kohderyhmä. Mikroyrityksillä on kuitenkin muita enemmän vaikeuksia soveltaa unionin politiikkoja ja lainsäädännöllisiä toimia, joten niihin tulee kiinnittää enemmän huomiota ja soveltaa mukautettua ja yksinkertaistettua lähestymistapaa.

2.1.2   SBA-aloitteeseen perustuvissa toimissa tulee ottaa huomioon pienten yritysten todellisuus, kuten yritysjohtajan monipuolinen rooli, taitotiedon välittäminen ja paikallinen sitoutuminen. Lisäksi on otettava huomioon, että unionin lainsäädännön moninaisten vaatimusten noudattaminen on pk-yrityksissä vain muutaman ihmisen hartioilla, toisin kuin suuryrityksissä, joilla on monia alan erikoisasiantuntijoita omissa yksiköissään.

2.1.3   SBA-aloitteen tarkistuksessa vahvistetaan, että on tarpeen ottaa huomioon pk-yritysten eri kategorioiden todellisuus, joka vaihtelee koon, ominaispiirteiden ja rakenteen (tuotanto, kauppa, vapaat ammatit jne.) sekä markkinoista riippuvan toimintatavan mukaan. ETSK katsoo, että erityistä huomiota on kiinnitettävä perheyrityksiin ja yhden henkilön yrityksiin niin Euroopan, valtioiden kuin alueiden tasolla. ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan erityisesti niihin kohdennettuja hallinnollisia sekä sääntely-, vero- ja koulutustoimenpiteitä.

2.1.4   Koska vaikutustenarvioinneissa keskitytään tällä hetkellä ainoastaan pk-yrityksiin yleisesti, on kuitenkin vaikeaa saada tarkkoja tietoja siitä, millaisia vaikutuksia, velvoitteita ja etuja unionin politiikoista ja ohjelmista syntyy kullekin näistä kategorioista. Puutteiden paikkaamiseksi tulisi näitä eri kategorioita koskevien analyysien ja tutkimusten laatiminen ottaa ensisijaiseksi tavoitteeksi kaikissa EU:n ohjelmissa.

2.1.5   Unionin politiikkojen ja ohjelmien samoin kuin SBA-aloitteeseen liittyvien toimien on tuettava kaikkien yritysten kilpailukyvyn kehittämistä, ei ainoastaan niiden, joilla on paljon potentiaalia. On tarpeen tukea myös niitä 95:tä prosenttia pien- ja mikroyrityksistä, jotka toimivat lähimarkkinoilla ja jotka koostaan huolimatta tarjoavat myös uusia suuria kehitys- ja työllisyysmahdollisuuksia omassa mittakaavassaan. Nykyisissä, liikevaihdon tasoon perustuvissa tilastollisissa menetelmissä ei huomioida näiden pienyritysten sosiaalista ja kulttuurista roolia erityisesti alue- ja paikallistasolla. ETSK kehottaakin komissiota ottamaan tämän huomioon analyyseissään ja luomaan tarvittavat asianmukaiset indikaattorit.

2.1.6   ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että SBA-aloitteessa mainitaan pk-yritysten kansainvälinen ulottuvuus. Se kuitenkin korostaa, että kansainvälistyminen on suurimmalle osalle pienikokoisista yrityksistä pikemminkin kehityksen tulos kuin tavoite sinänsä. Euroopan unionin tulisi edistää näiden yritysten toimintaa aktiivisemmin tukemalla erityisesti jäsenvaltioissa toteutettavia aloitteita ja käynnistämällä uudestaan Interprise-yhteistyöohjelmat.

2.2   Otetaanko SBA-aloite todella huomioon EU:n suurissa politiikoissa?

2.2.1   Erityisissä teksteissä, kuten Eurooppa 2020 -strategiassa ja sen eri lippulaivahankkeissa, esiintyvistä viittauksista huolimatta SBA-aloitetta ja sen periaatteita ei oteta aidosti huomioon unionin suurten politiikkojen kehittämisessä. Pien- ja mikroyritykset näyttävät edelleen jäävän lainsäädäntäprosessissa huomiotta tai liian vähälle huomiolle. Seuraavassa esitettävät esimerkit tukevat tätä väitettä.

2.2.2   Innovaatiopolitiikassa painopisteeksi asetetaan nopeasti kasvavat yritykset. Tämä rajallinen näkemys ei vastaa innovoinnin todellisuutta pienyrityksissä, joiden tarpeet liittyvät pikemminkin tukipalveluiden ja yritysten erityispiirteisiin sopeutettujen välineiden saamiseen.

Tilanne on sama myös energiapolitiikassa. ETSK korostaa aiheesta ”Pk-yrityksiä ja etenkin mikroyrityksiä koskevan Euroopan unionin energiapolitiikan tehostaminen” antamassaan lausunnossa (2), että tässä EU:n tulevaisuuden kannalta olennaisessa politiikassa ei ole koskaan keskitytty täytäntöönpanoon pien- ja mikroyrityksissä.

Lisäksi vaikutustenarvioinneissa, jotka koskevat sisämarkkinoiden toteuttamista, ei oteta riittävästi huomioon pienyritysten todellisuutta eikä ongelmia, joita nämä saattavat kohdata rajatylittävässä kaupassa tai paikallisessa ja lähitoiminnassaan.

2.2.3   ETSK katsoo, että kaikkien unionin painopisteisiin liittyvien poliittisten ehdotusten lähtökohtana tulisi olla ”pienet ensin” -periaate. Se kehottaa unionin toimielimiä huomioimaan pien- ja mikroyritysten edut Eurooppa 2020 -strategiaan ja sisämarkkinoiden toimenpidepakettiin sisältyviä lippulaivahankkeita toteutettaessa.

2.2.4   ETSK onkin tyytyväinen, että tiedonannossaan 12 viputekijästä sisämarkkinoiden vauhdittamiseksi komissio mainitsee ensimmäisenä avaintoimena toimenpiteet, joilla parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia hyödyntää riskipääomaa. Se on osa ratkaisua tärkeimpään pk-yrityksiä koskettavaan ongelmaan eli rahoitukseen. Komitea korostaa, että kyseistä avainaloitetta ei pidä suunnitella erillisenä toimena, vaan sitä tulee täydentää muilla Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelun yhteydessä mainituilla toimenpiteillä.

2.3   SBA-aloitteen puutteet: pienyritysten tukeminen ja yritysorganisaatioiden rooli

2.3.1   SBA-aloitteessa todetaan, että pienyrityksiä on tarpeen tukea. ETSK on useasti korostanut tarvetta vahvistaa pienyrityksille kohdistettuja tuki- ja neuvontapalveluja, joita julkiset tai yksityiset tahot tuottavat eri muodoissa. Se korostaa lisäksi poliittisten päättäjien ja yritysten välissä toimivien yritysorganisaatioiden olennaista roolia neuvonantajina toisaalta yritysten ja toisaalta poliittisten päättäjien suuntaan.

2.3.2   ETSK:n näkemyksen mukaan se, että erilaiset pk-yritysjärjestöt tukevat tällaista tukitoimintaa, sekä kyseisten järjestöjen ja poliittisten päättäjien vuoropuhelun parantaminen kaikilla tasoilla ovat kaksi pienyritysten kilpailukyvyn kannalta keskeistä tekijää. Nämä organisaatiot ovat usein ainoita, jotka toimivat kussakin yrityksessä suoraan, yksilöllisesti ja erityistarpeisiin mukautuen. Näiden organisaatioiden välityksellä toisaalta kaikkein pienimmät yritykset voivat soveltaa lainsäädännöllisiä toimia ja hyötyä erityisesti unionin rahoituksesta ja toisaalta päättäjät voivat saada politiikkojen mukauttamiseksi tarvittavaa tietoa niiden aidoista tarpeista.

2.3.3   ETSK esittää näin ollen seuraavaa:

2.3.4   Budjettirajoitusten vuoksi ja koska on tarpeen keskittää varat ensisijaisiin kohteisiin, ETSK katsoo, että pk-yritysten, ja erityisesti pien- ja mikroyritysten, neuvonta-, tuki-, tiedotus- ja koulutustoimien tukeminen on yksi olennaisista painopisteistä. Se toivoo, että tämä tuki asetettaisiin unionin ohjelmissa ensisijaiseen asemaan ja että kaikkia pk-yrityskategorioita edustaville välittäjäorganisaatioille annettaisiin kaikki tarpeellinen tuki.

3.   Erityistä

3.1   Rahoituksen saanti

3.1.1   Talouskriisin edetessä pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) on käynyt yhä vaikeammaksi saada rahoitusta. Pk-yrityksille tilinylitystakauksia ja vastatakauksia tarjoavista organisaatioista on näissä olosuhteissa tullut elintärkeitä. ETSK toivoo, että Euroopan komissio tunnustaa näiden organisaatioiden tärkeän roolin perustavanlaatuisena keinona helpottaa mikroyritysten ja pk-yritysten rahoituksen saantia.

3.1.2   Unionin rahoitusvälineet on suunnattava kaikille pk-yrityksille, myös kaikkein pienimmille. ETSK kehottaa vahvistamaan ”takausjärjestelmiä” siten, että ne koskisivat jatkossakin kaikkia pk-yritysten toimia. Kyse on erityisesti ”pk-yritystakuusta”, joka on osoittanut tehokkuutensa ja josta pitäisi tulla vuoden 2013 jälkeisen pk-yrityksiä koskevan toimintaohjelman ensimmäinen pilari. ETSK kehottaakin tekemään näiden rahoitusvälineiden käytöstä helpompaa muuta kuin pankkitoimintaa harjoittaville rahoituslaitoksille, kuten keskinäisiä vakuuksia tai takauksia tarjoaville elimille.

3.1.3   ETSK katsoo, että Baselin komitean (Basel III) toimet mahdollistavat pankkitoimintojen tarpeellisen tervehdyttämisen. Se on kuitenkin huolissaan niiden vaikutuksesta, joka saattaa vaikeuttaa pienyritysten mahdollisuuksia saada pankkirahoitusta ja vähentää siten vakavasti taloudellisia resursseja niin pk-yrityksissä kuin reaalitaloudessa yleisemminkin. Komitea kehottaa unionin toimielimiä huolehtimaan erityisesti tulevan vakavaraisuutta koskevan sääntelyn (CRD IV) puitteissa siitä, että uudet pankkeja koskevat vaatimukset eivät vaikuta millään tavoin pk-yritysten rahoitukseen. ETSK kehottaa ottamaan käyttöön toimia, joiden ansiosta pankit – erityisesti lähi- ja säästöpankit sekä pankkitakuupalveluita tarjoavat rahoituslaitokset – voivat jatkossakin täyttää tehtävänsä reaalitalouden rahoittajina.

3.1.4   Riskirahoituksen eri muodot saattaisivat kiinnostaa innovatiivisia tai muita yrityksiä, mikäli ne mukautettaisiin niiden erityistarpeisiin ja -tilanteisiin. Euroopan unionin tulee edistää sujuvasti toimivia riskirahoitusmarkkinoita. Nämä muodot eivät kuitenkaan saa korvata muita välineitä, kuten takuita. Pienyrityksillä tulee olla mahdollisuus valita itselleen sopivimmat välineet.

3.2   Kohti järkevää sääntelyä

3.2.1   ETSK korostaa erityisen myönteistä kehitystä, josta on osoituksena pk-yritystestin sisällyttäminen vaikutustenarviointeihin, joissa näin ollen tarkastellaan nykyään myös sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia. Komitea kehottaa komissiota vahvistamaan testejä sisällyttämällä niihin vielä enemmän pien- ja mikroyrityksiä koskevaa tietoa. Sen lisäksi, että tarvitaan täysin riippumattomien elinten tekemiä analyysejä ja testejä, ETSK kehottaa kuulemaan pk-yritysten järjestöjä analyysejä valmisteltaessa sekä varmistamaan niiden ”vastineoikeuden” ennen analyysien lopullista julkaisemista.

3.2.2   ETSK toivoo, että pk-yritysten hallintotaakkaa vähennetään, ja ehdottaa, että ”vain kerran” (”Only once”) -periaatteeseen yhdistetään One in one out -periaate, jonka mukaan uusia hallinnollisia rasitteita käyttöön otettaessa on poistettava jo olemassaolevia velvoitteita. Tätä periaatetta tulisi noudattaa sekä Euroopan että paikallisella tasolla.

3.2.3   Uudistetusta SBA-aloitteesta ilmenee kiitettävä halukkuus tehostaa ”pienet ensin”- ja ”vain kerran” -periaatteiden soveltamista. Ongelmana on nyt aloitteen tehokas soveltaminen kansallisella tasolla ja Euroopan komission kaikissa pääosastoissa. ETSK kiinnittää näin ollen erityistä huomiota

3.2.4   Toimien täytäntöönpanossa tulisi painottaa ensisijaisesti suhteellisuutta, jotta pienyritysten tarvitsisi toteuttaa ainoastaan ehdottoman välttämättömät muodollisuudet. Mikäli unionin päätöksentekijät soveltaisivat tiukasti perustavanlaatuista ”pienet ensin” -periaatetta, mihin ne ovat sitoutuneet, ei olisi tarpeen harkita poikkeuksia.

3.2.5   Mikroyritysten välisten erojen tunnustamisen ei tarvitse välttämättä johtaa siihen, että mikroyritykset vapautetaan yleisesti tiettyjen muodollisuuksien soveltamisesta. Mikäli vapautukset osoittautuisivat tarpeellisiksi, niistä tulisi neuvotella kyseisten yritysten edustajien kanssa. Muussa tapauksessa saattaisi käydä niin, että syntyisi kielteinen jaottelu lainsäädäntöä soveltaviin yrityksiin ja niihin, jotka eivät sitä sovella.

3.2.6   ETSK suosittelee näin ollen

3.3   Markkinoillepääsy

3.3.1   SBA-aloitteessa tunnustetaan tarve parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia saada julkisia hankintasopimuksia. Pk-yritysten kannustaminen osallistumaan julkisten hankintasopimusten markkinoille edellyttää paitsi menettelyjen yksinkertaistamista myös sitä, että jäsenvaltiot kehittävät pk-yritysten kannalta suotuisia politiikkoja. Näin on kuitenkin toistaiseksi tapahtunut vain muutamassa jäsenvaltiossa.

3.3.2   ETSK katsoo, että ”eurooppalaiset julkisia hankintoja koskevat käytännesäännöt” (3) on otettava kokonaisuudessaan pikaisesti käyttöön. Se kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita hyväksymään politiikkoja, joilla voidaan edistää pk- ja mikroyritysten mahdollisuuksia saada julkisia hankintasopimuksia.

3.4   Yrittäjyys ja työpaikkojen luominen

3.4.1   Pienikokoisten yritysten sisäiset työelämän suhteet ovat erityislaatuisia, ja yrityksille on erityisen tärkeää saada ammattitaitoista henkilökuntaa. ETSK myöntää lisäksi, että työntekijöillä on olennainen rooli pk-yritysten kehittämisessä, sillä he voivat toimia innovaation lähteinä ja ovat mukana toteuttamassa yrityksen tavoitteita. Komitea muistuttaa, että pienissä yrityksissä on erityisen hyvät mahdollisuudet oppimiseen ja ammatilliseen kouluttautumiseen ja että niillä on keskeinen rooli osaamisen hankkimisessa ja taitojen hyödyntämisessä.

3.4.2   ETSK on pahoillaan siitä, että SBA-aloitteessa ei juurikaan käsitellä työ- ja työllisyysmarkkinoihin liittyviä ongelmia ja kysymystä palkansaajien ja yritysjohtajien ammattitaidosta, vaikka ne vaikuttavat yritysten kehitysvalmiuksiin ja mahdollisuuksiin luoda uusia työpaikkoja.

3.4.3   ETSK tukee komission pyrkimyksiä vahvistaa naisyrittäjyyttä ja suosittaa jakamaan hyvien käytänteiden oppaita, joissa esitellään sekä jäsenvaltioiden että pk-yrityksiä edustavien järjestöjen käynnistämiä toimia.

4.   Miten SBA-aloitteen ja sen painopisteiden huomioiminen voitaisiin taata?

4.1   Kumppanuuteen perustuvan hallinnon varmistaminen: monenvälisen ja monitasoisen hallinnon sääntö

4.1.1   Tiedonannossa tarkennetaan vahvan hallinnon olevan olennainen tekijä ja todetaan, että SBA-aloitteen suurilla ensisijaisilla toimilla ”voi olla vaikutusta ainoastaan, jos ne perustuvat vahvaan pk-yritysten hallintokäytäntöön”. Unionin politiikat, ohjelmat ja lainsäädäntö voivat olla tehokkaita ainoastaan siinä tapauksessa, että ne laaditaan ja toteutetaan kaikilla tasoilla yhteistyössä edustavien välittäjäorganisaatioiden kanssa. Yhtenä tarkistetun SBA-aloitteen keskeisistä painopisteistä tulee olla sen varmistaminen, että tätä kumppanuutta toteutetaan unionin, kansallisen ja alueellisen tason lainsäädäntä- ja päätöksentekoprosessissa.

4.1.2   ETSK arvioi, että vaikka Enterprise Europe Network -verkoston uusitut pk-yrityspaneelit voivat olla erinomaisia tiedonlähteitä, ne eivät korvaa pk-yrityksiä edustavien elinten kokemusta ja ammattitaitoa. Monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluva ehdotus pk-yritysten kilpailukykyä koskevaksi ohjelmaksi ei sisällä tällaisia elimiä koskevia toimenpiteitä, ja siinä korostetaan ainoastaan Enterprise Europe Network -verkostoa, vaikka useissa jäsenvaltioissa kaikki erilaisia pk-yrityksiä edustavat organisaatiot eivät valitettavasti ole sen jäseniä. Verkostoa tulisi arvioida perusteellisesti ja sen toimintamenetelmiä ja -sääntöjä pitäisi parantaa, jotta jäsenvaltioissa toimivat erilaisia pk-yrityksiä edustavat organisaatiot voisivat paremmin osallistua sen toimintaan.

4.2   ”Pienet ensin” -periaatteesta ”pienet ensin myös käytännössä” -periaatteeseen

4.2.1   ETSK kehottaa unionin toimielimiä

4.3   Mitä keinoja tulisi käyttää?

4.3.1   Uudistetun SBA-aloitteen menestys ja sen tehokkuus riippuvat sen täytäntöönpanoon osoitettavista taloudellisista ja henkilöstöresursseista. ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen uudesta pk-yritysten kilpailukykyä koskevasta ohjelmasta, jolla tulisi olla seuraavat painopisteet:

4.3.2   ETSK on huolissaan siitä, että unionin toimielimissä on tällä hetkellä vain vähän pk-yritysten ja SBA-aloitteen parissa työskenteleviä. Pk-yrityksiä koskevan ohjelman täytäntöönpano ja etenkin sen seuranta edellyttää SBA-aloitteen tavoitteita vastaavien henkilöstöresurssien käyttöön saamista erityisesti yritystoiminnan pääosastossa.

4.3.3   ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että kansallisella tasolla on asetettu pk-yrityslähettiläitä, joiden tehtävänä on helpottaa SBA-aloitteen painopisteiden toteuttamista jäsenvaltioissa sekä huolehtia siitä, että pk- ja mikroyritysten ääntä kuunnellaan kansallisessa politiikassa ja lainsäädäntätyössä. Komitea katsoo kuitenkin, että järjestelyn tehokkuus riippuu pk-yrityslähettiläiden kapasiteetista vaikuttaa poliittisiin valintoihin ja kansalliseen lainsäädäntöön sekä eri pk-yritysorganisaatioiden kanssa tehtävän yhteistyön laadusta.

4.3.4   Komitea korostaa olevan tärkeää, että komission, jäsenvaltioiden ja eurooppalaisten pk-yritysorganisaatioiden välissä toimii neuvotteluelimenä neuvoa-antava ryhmä. Neuvoa-antavasta ryhmästä voisi muodostua elin, jossa neuvoteltaisiin kaikkien pien- ja mikroyrityksiä käsittelevien komission pääosastojen lainsäädäntöehdotuksista ja toimintaohjelmista. Komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että useilla alueilla on nimitetty alueellisia pk-yrityslähettiläitä, ja kehottaa kannustamaan tällaisten aloitteiden toteuttamiseen.

5.   Poliittiset toimet

5.1   ETSK pyytää, että Euroopan komissio esittäisi sille vuosittain tilannekatsauksen, jossa

Raportti tulisi esitellä myös neuvostolle, parlamentille ja alueiden komitealle.

5.2   ETSK pyytää lisäksi neuvostoa perustamaan vuosittain kokoontuvan erityisen kilpailukykyneuvoston, joka käsittelisi pk-yrityksiä, mikroyrityksiä ja SBA-aloitetta.

5.3   ETSK ehdottaa neuvostolle, että se käynnistäisi kaksi kertaa vuodessa kilpailukykyneuvoston kokouksen yhteydessä pidettävän talousvuoropuhelun, jossa noudatettaisiin samaa periaatetta kuin kasvu- ja työllisyyskysymyksiä käsittelevissä kolmikantaisissa sosiaaliasioiden huippukokouksissa, joiden käynnistämisestä neuvosto päätti 6. maaliskuuta 2003. Vuoropuheluun osallistuisivat eurooppalaisten pk-yritysorganisaatioiden edustajat, kolmen puheenjohtajavaltion teollisuus- ja pk-yritysministerit sekä jäsenvaltioiden, komission ja – kansalaisyhteiskunnan nimissä toimivan – ETSK:n edustajat. Tavoitteena olisi saada pk-yritysten edustajat ja korkeimman tason poliittiset toimijat edistämään pk-yritysten mahdollisuuksia panna EU 2020 strategia täytäntöön.

(1)  Komission suositus 2003/361/EY mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä, EUVL L 124, 20.5.2003 s. 36.

(2)  EUVL C 44, 11.2.2011, s. 118.

(3)  http://ec.europa.eu/internal_market/publicprocurement/docs/sme_code_of_best_practices_fi.pdf.