29.10.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 318/142

—

Käsillä oleva ETSK:n lausunto aiheesta ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma: Eurooppa tähtää täystyöllisyyteen” sisältyy älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 -strategiaan.

—

ETSK:n lausunnossa korostetaan uutta yleistä lähestymistapaa, eli siinä tutkitaan uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelmaa tiiviissä yhteydessä muiden lippulaivahankkeiden ja viiden, Euroopan unionin laajuisen kokonaisvaltaisen tavoitteen kanssa.

—

Niinpä ETSK:n lausunnossa tähdennetään, että on varmistettava johdonmukaisuus Euroopan unionin laajuisten toimien ja toimien välillä, ja siinä painotetaan erityisesti vaikutuksia sekä asiaankuuluvien kansalaisyhteiskunnan toimijoiden keskeistä asemaa.

1.1

Komitea on huolissaan maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutuksista työmarkkinoiden toimintaan ja siksi se suhtautuu yleisesti ottaen myönteisesti ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelmaan”, jonka avulla komissio pyrkii edistämään työllisyyden lisäämistä ja parantamaan työmarkkinoiden toimintaa. Se kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia hyödyntämään tehokkaasti työmarkkinavuoropuhelua ja vuoropuhelua järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa alan tilannetta parantavien ratkaisujen ja toimenpiteiden löytämiseksi.

1.2

Komitea pitää kuitenkin valitettavana sitä, ettei käsiteltävänä olevassa aloitteessa korosteta laadukkaiden työpaikkojen luomisen kiireellisyyttä ja ettei siinä kannusteta riittävästi jäsenvaltioita asettamaan kunnianhimoisempia kansallisia tavoitteita, jotka perustuvat todellista kasvua ja uusia työllisyysmahdollisuuksia luoviin rakenneuudistuksiin ja investointitoimiin.

1.3

Komitea arvostaa sitä, että tämä strategia perustuu joustoturvan käsitteeseen, ja korostaa, että sisäisen ja ulkoisen joustoturvan välille on saatava aikaan oikeudenmukainen tasapaino, jotta työmarkkinat voivat toimia aiempaa tehokkaammin ja jotta työntekijöitä suojellaan samalla aiempaa paremmin. Komitea suosittaa, että joustoturvapolitiikan lähtötilanteesta tehdään analyysi, seurataan sen täytäntöönpanoa ja arviointia ja korostetaan työmarkkinaosapuolten asemaa tässä prosessissa, jonka tavoitteena on edelleen oltava työmarkkinoille palaamisen ja siirtymisen helpottaminen.

1.4

Komitea on tyytyväinen strategia-asiakirjan puitteissa luotuun koulutuspolitiikan ja työllisyyspolitiikan väliseen yhteyteen. Se pitää kuitenkin valitettavana, että yhteys osaamisen parantamisen ja ajanmukaistamisen ja työn tuottavuuden kasvun välillä on ohitettu.

1.5

Komitea arvostaa sitä, että komissio pyrkii ehdottamaan uusia välineitä ja uusia aloitteita, mutta se suosittaa kuitenkin vahvistamaan niiden yhteyttä ja synergiaa olemassa olevien välineiden kanssa. ETSK katsoo, että komission ei-sitovien instrumenttien aseman osalta omaksumassa lähestymistavassa on kunnioitettava unionin tasolla käyttöön otettujen poliittisten toimien ja aloitteiden keskinäistä yhteensopivuutta, ja se on myös sitä mieltä, että EU:n sosiaalialan lainsäädännön johdonmukaisella uudelleentarkastelulla olisi pikemminkin tuettava kuin heikennettävä jäsenvaltioiden työmarkkinoita tukevien uudistusten täytäntöönpanotoimia ja edistettävä sosiaalisia investointeja.

1.6

Komitea suosittaa, että komissio ottaa huomioon Eurofoundin Euroopan työoloista tekemän viidennen tutkimuksen ristiriitaiset päätelmät, kun se aikoo käynnistää uudelleen keskustelun työpaikkojen laadusta ja työoloista.

1.7

Komitea korostaa, että EU:n rahastoja on käytettävä entistä tehokkaammin, ja se kehottaa komission tapaan jäsenvaltioita keskittämään Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja muiden rahastojen toimet neljään ensisijaiseen tavoitteeseen, jotka esitetään tarkasteltavana olevassa komission tiedonannossa, ja edistämään siten käsiteltävänä olevan ohjelman tavoitteita ja Eurooppa 2020 -strategian kansallisia tavoitteita.

2.1

Euroopan komissio julkaisi 23. marraskuuta 2010 asiakirjan ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma: Eurooppa tähtää täystyöllisyyteen”, joka perustuu moniin aiempiin aloitteisiin, joiden tarkoituksena on parantaa osaamista ja sen ennakointia EU:ssa ja saada ne vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita. ETSK on käsitellyt näitä aloitteita aiemmin antamassaan lausunnossa (1).

2.2.

Tämä komission uusi ohjelma on kuitenkin laajempi, sillä siinä pyritään yhteisesti vahvistettuun tavoitteeseen, jonka mukaan naisten ja miesten työllisyysasteen 20–64-vuotiaiden ikäryhmässä tulee olla EU:ssa vuoteen 2020 mennessä 75 prosenttia, ja siinä määritellään toimet, jotka perustuvat neljään ensisijaiseen tavoitteeseen:

2.3

Ohjelma uudesta osaamisesta ja työpaikoista perustuu neuvoston vuonna 2007 hyväksymiin yhteisiin joustoturvaperiaatteisiin (2). Näillä joustoturvatoimilla pyritään ennen kaikkea vahvistamaan sopeutumiskykyä, työllisyyttä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Ne ovat varmasti jonkin verran edistäneet kriisistä selviytymistä ennen kaikkea koulutuksen tarjoamiseen ja työajan lyhentämiseen tähtäävien tukitoimenpiteiden ansiosta, mutta muita heikommassa asemassa olevien ryhmien tilanne on kuitenkin edelleen vaikea.

2.4

Tämän vuoksi komissio vauhdittaa kaikkien joustoturvan osatekijöiden vahvistamista (joustavat ja luotettavat sopimusjärjestelyt, aktiivinen työmarkkinapolitiikka, elinikäinen oppiminen ja modernit sosiaaliturvajärjestelmät) ja täytäntöönpanoa. Kunkin jäsenvaltion joustoturvasta päättämiä toimenpiteitä on vahvistettava ja mukautettava uuteen sosioekonomiseen tilanteeseen luomalla uusi tasapaino näiden neljän osatekijän välille.

2.5

Komissio ehdottaa ohjelmassaan 13:a avaintoimea, joita tuetaan 20 liitännäis- ja valmistelutoimella, joilla pyritään vähentämään segmentoitumista ja helpottamaan siirtymistä työmarkkinoilla, antamaan työntekijöille tarvittavat taidot työn tekemiseksi, parantamaan työpaikkojen laatua ja työoloja, tukemaan työpaikkojen luomista ja hyödyntämään aiempaa paremmin EU:n rahoitusvälineitä.

3.1

EU:n yhteisessä työllisyysraportissa tammikuulta 2011 (3) todetaan, että ”EU:n työmarkkinatilanne on edelleen vakiintunut tietylle tasolle, ja joissakin jäsenvaltioissa on nähtävissä merkkejä elpymisestä. – – Työllisten määrä, 221,3 miljoonaa ihmistä, oli kuitenkin tuolloin [vuoden 2010 toisella vuosineljänneksellä] 5,6 miljoonaa ihmistä vähemmän kuin vuoden 2008 toisen vuosineljänneksen huippukaudella. Tämä heijastaa markkinoiden huomattavaa taantumista tuotantoteollisuuden ja rakentamisen aloilla. Niin ikään 20–64 -vuotiaiden työntekijöiden työllisyys pysyi 208,4 miljoonassa, mikä vastaa 68,8 prosentin työllisyysastetta. – – Työttöminä on nyt 23,1 miljoonaa henkilöä. Pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy kaikissa väestöryhmissä, vaikkakin eri laajuudessa. Pitkäaikaistyöttömistä lähes viisi miljoonaa ihmistä oli työttöminä 6–11 kuukautta. Kriisi on lisännyt heikosti koulutettujen ja EU:n ulkopuolelta tulleiden maahanmuuttajien työttömyysriskiä”. Saavutetusta edistyksestä huolimatta raportissa katsotaan, että työmarkkinoiden tilanne on edelleen herkkä. OECD:n toukokuun 2011 tietojen mukaan euroalueen työttömyysaste on 9,9 prosenttia (4).

3.2

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on tämän vuoksi edelleen huolissaan työmarkkinoiden toiminnasta ja suhtautuu yleisesti ottaen myönteisesti asiakirjaan ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma: Eurooppa tähtää täystyöllisyyteen”, jonka avulla komissio pyrkii edistämään työllisyyden kasvua ja työpaikkojen laatua sekä parantamaan työmarkkinoiden toimintaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden, EU:n työllisyysstrategian ja työllisyyden suuntaviivojen mukaisesti. Komitea korostaa työmarkkinaosapuolten asemaa ja katsoo, että jäsenvaltioiden hallitusten on hyödynnettävä työmarkkinavuoropuhelua ja vuoropuhelua järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa voidakseen ehdottaa ja panna täytäntöön toimenpiteitä, joilla voitaisiin edistää tehokkaasti tilanteen paranemista.

3.3

Tammikuussa 2011 ensimmäisen EU:n talouden ohjausjakson aluksi julkaistussa vuotuisessa kasvuselvityksessä (5) osoitetaan, että jäsenvaltiot eivät ole kovinkaan kunnianhimoisia asettamissaan kansallisissa tavoitteissa ja että ne ovat 2–2,4 prosenttia yhteisen työllisyysastetta koskevan tavoitteen (75 %) alapuolella. Komitea katsoo, että ehdotetun tavoitteen saavuttamiseen tähtäävissä toimissa on otettava huomioon vuoden 2011 maaliskuussa Wienissä järjestetyssä IMF:n, ILO:n ja työmarkkinaosapuolten edustajien kokouksessa ”EU:n kasvu- ja työllisyysvuoropuhelu  (6)” tehdyt päätelmät.

3.4

ETSK pitää valitettavana, että komissio tyytyy vastaamaan kiireelliseen tilanteeseen perinteisillä toimilla, ja että työpaikkojen luomisen tueksi ei ole kasvua tukevia tekijöitä. Ei riitä, että varmistetaan, että kansalaiset pysyvät aktiivisina ja että heillä on riittävää osaamista työpaikan saamiseksi: talouden elpymisen on perustuttava kasvuun ja työpaikkojen luomiseen.

3.5

Vastatakseen edessään oleviin haasteisiin EU:n on ennen kaikkea alettava jälleen lainata, investoida ja toteuttaa rakenneuudistuksia. Sen on määritettävä konkreettiset toimenpiteet, joita tarvitaan esteiden poistamiseksi työpaikkojen luomiselta ja tuottavuuden kasvulta. Tuottavuus riippuu muun muassa työpaikkojen laadusta. Monet näistä uudistuksista, joiden tulisi perustua mahdollisimman laajaan yhteisymmärrykseen, on toteutettava kansallisella tasolla. Jäsenvaltioiden on ymmärrettävä, että niiden on edistettävä luotonantoa yrityksille ja kotitalouksille, toteutettava tuotannollisia investointeja ja ryhdyttävä tehokkaisiin uudistuksiin työpaikkojen luomiseksi. Työn tuottavuuden ja työolojen laadun parantaminen EU:ssa on keino lievittävää heikkoon palkkatasoon ja epävakauteen liittyviä pelkoja.

3.6

Yhteisessä työllisyysraportissa korostetaan myös työllisyyspolitiikan, talouskasvun tuen ja julkisen talouden tervehdyttämisen vuorovaikutuksen tarpeellisuutta (ja vahvistetaan, että muita heikommassa asemassa olevia ryhmiä on edelleen tuettava laadukkaiden sosiaalipalveluiden ja aktiivisen osallistamispolitiikan avulla) ja tähdennetään asianmukaisen taloudellisen ympäristön ja innovaatioon perustuvan talouskasvun asemaa työn kysynnän lisäämiseksi.

3.7

Työllisyysraportissa pannaan myös merkille, että vuoden 2010 aikana havaittiin tiettyä epäsuhtaa työpaikkojen tarjonnan ja kysynnän välillä, mikä saattaisi viitata siihen, että työnhakijoiden taidot ja avoinna oleviin työpaikkoihin vaadittavat taidot eivät täysin kohtaa. Siinä suositellaankin seuraamaan tätä asiaa huolellisesti sen selvittämiseksi, onko tämä suuntaus vain jotain tilapäistä vai voiko ongelma kehittyä rakenteelliseksi.

3.8

ETSK panee merkille, että komissio ei laadi tässä vaiheessa uutta lainsäädäntöehdotusta ja että se tunnustaa oikeudellisesti ei-sitovien instrumenttien aseman ja lisäarvon nykyisen oikeudellisen kehyksen täydentäjinä. Työmarkkinaosapuolia on kuultava tietyistä ehdotetuista aloitteista. Niitä ovat muun muassa rakennemuutosta koskeva eurooppalainen kehys, työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön, työntekijöille tiedottamista ja näiden kuulemista koskevan lainsäädännön, osa-aikatyötä ja määräaikaisia sopimuksia koskevan lainsäädännön tarkistaminen sekä keskustelun avaaminen uudelleen työpaikkojen laadusta ja työoloista. Kuulemismenettelyjen jälkeen olisi päätettävä lopulta tarpeellisiksi osoittautuvien muutoksien asianmukaisuudesta ja merkityksellisyydestä.

3.9

Komitea on tyytyväinen, että komissio pyrkii ehdottamaan monia uusia innovatiivisia aloitteita ja välineitä tukeakseen uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelman toteuttamista. Se katsoo kuitenkin, että on tutkittava uusien ja olemassa olevien välineiden keskinäistä johdonmukaisuutta, jotta niiden täytäntöönpanosta voidaan saada tarpeellista synergiaa. Uuden osaamisen strategiassa olisi lisäksi otettava huomioon siirtyminen kohti kestävään kehitykseen ja entistä ympäristöystävällisempiin työpaikkoihin perustuvaa tuotantomallia.

3.10

Alueilla, joilla ei ole valmistusteollisuutta, pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ovat keskeinen tekijä, kun kyse on mahdollisuuksien luomisesta nyt ja tulevaisuudessa. Ne tarjoavat usein lisäksi erittäin korkeaa pätevyyttä vaativia työpaikkoja, ne ovat helposti liikennöitävien yhteyksien päässä ja ne voivat edistää perhe-elämän, työn ja perheenjäsenten hoidon yhteensovittamista. Pk-yrityksiä tukeva aloite (Small Business Act) on muutettava konkreettisiksi toimiksi kansallisella ja EU:n tasolla. Ohjelmassa määritetyt toimenpiteet, joilla pyritään tyydyttämään pk-yritysten erityiset tarpeet, ovatkin tervetulleita. Hallinnollisten esteiden poistaminen ja rahoituksen saatavuus ovat edelleen ensisijaisia seikkoja.

3.11

Uusia tietoja EU:n väestöstä antavan EU:n vuoden 2010 kolmannen väestöraportin päätelmien (7) perusteella komitea hyväksyy myös liikkuvuutta, maahanmuuttoa ja kotouttamista koskevat aloitteet. ETSK on vakuuttunut, että liikkuvuuden säilyttäminen EU:ssa ja kolmansista maista peräisin oleva maahanmuutto edistävät EU:n myönteisten taloudellisten tulosten saavuttamista. Taloudellinen maahanmuutto EU:hun ja liikkuvuuden yksinkertaistaminen jäsenvaltioiden välillä ovat välttämättömiä, jotta unioni voi edelleen houkutella yrityksiä ja investointeja, jotka mahdollistavat uusien työpaikkojen luomisen sekä EU:n kansalaisille että kolmansien maiden kansalaisille. Kaikissa näissä näkökohdissa on sovellettava yhdenvertaisen kohtelun periaatetta (8).

3.12

EU:n työllisyys- ja työmarkkinapolitiikassa on edelleen pantava täytäntöön konkreettisia toimenpiteitä syrjimättömyyden periaatteen soveltamiseksi työssä ja sukupuolten tasa-arvon ja kaikkien työntekijäryhmien tasa-arvon takaamiseksi. Siksi komitea suhtautuu myönteisesti myös komission vuonna 2010 julkaistuihin strategioihin, jotka koskevat muun muassa vammaisia henkilöitä (9) ja naisten ja miesten tasa-arvoa (10). Näiden kahden strategian tavoitteita ovat muun muassa tasa-arvoinen työmarkkinoille ja ammattikoulutukseen pääsy.

3.13

Komitea suhtautuu myönteisesti myös työskentelyn, yrittäjyyden ja kaupankäynnin parantamiseksi annetussa sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa (11) ehdotettuihin keskeisiin toimiin ja toimenpiteisiin, joissa otetaan huomioon osuus- ja yhteisötalouden ja osuustoimintaliikkeen merkittävä asema EU:n sisämarkkinoilla ja yritysten yhteiskuntavastuun merkitys. Se katsoo myös, että on otettava huomioon järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden asema, sillä ne ovat työnantajia ja työpaikkojen luojia. Niiden osallistuminen politiikan laadintaan on sitä paitsi edellytys niiden potentiaalin käyttöönotolle.

3.14

Komitea on erittäin huolissaan nuorten suuresta työttömyydestä EU:ssa. Se on noussut 30 prosenttia vuodesta 2008. EU:n keskiarvo alle 25-vuotiaiden osalta on 21 prosenttia. Vaikka eräissä maissa tilanne on näyttänyt tasoittuvan syyskuusta 2010 alkaen – tosin eräissä toisissa maissa työttömyys jatkaa kasvuaan –, komitean mielestä on kuitenkin tärkeää kiinnittää siihen edelleen erityistä huomiota. Komitea ilmaisee näkemyksensä Euroopan komission aloitteesta ”Nuoret liikkeellä” erillisessä lausunnossa (12).

3.15

Vammaisten henkilöiden työllisyysaste on edelleen noin 50 prosenttia. Jos EU haluaa todella täyttää velvollisuuden kohdella kaikkia kansalaisiaan yhdenvertaisesti ja samanaikaisesti saavuttaa yleisen työllisyystavoitteensa, vammaisten henkilöiden on saatava laadukkaita ja palkallisia työpaikkoja. Vammaisia henkilöitä koskevassa vuosien 2010–2010 EU:n strategiassa luetellaan kahdeksan ensisijaista toiminta-alaa, joilla EU:n on toteutettava toimia, muun muassa vammaisten naisten ja miesten työllisyys ja koulutus (13). Komissio voisi tutkia jäsenvaltioiden soveltamia malleja, joiden avulla voitaisiin tukea yritysten, viranomaisten ja sosiaalipalvelujen tarjoajien lainsäädännöllisiä, poliittisia, työehtosopimusneuvotteluihin liittyviä tai rahoituksellisia kannustimia näiden henkilöiden palkkaamiseksi. Koska tieto- ja viestintäteknologian osuus on nykyisin 6 % unionin BKT:stä, kaikkien on päästävä osallisiksi komission ehdottaman digitaalistrategian vaikutuksista varsinkin koulutuksen alalla, ja strategia on saatettava selviytymisvaikeuksista kärsivien väestönosien ulottuville, sillä niille se merkitsee ponnahduslautaa työelämään.

4.1

Käsiteltävänä oleva ohjelma perustuu joustoturvan periaatteeseen. Komissio korostaa, että tarvitaan elinikäistä oppimista koskevia kattavia toimia ja aktiivisia työmarkkinapolitiikkoja, jotka ovat työelämään valmistamisen, työnvälityksen ja työpaikkatarjousten lisäämisen osalta tehokkaita. Niin ikään tarvitaan työttömyysturvajärjestelmiä, joilla edistetään työn liikkuvuutta ja taataan entistä parempi ammatillinen sosiaaliturva ja jotka suojaavat sosiaaliselta syrjäytymiseltä ja köyhyydeltä. Mahdollisuuden laatia joustavia sopimussäännöksiä ja sisäisen jouston luomisen tulee olla työmarkkinaosapuolten kanssa käytävän vuoropuhelun keskeisiä osatekijöitä. ETSK pitää tärkeänä, etteivät toteutettavat toimenpiteet ja politiikat vaaranna toimia ohjelmassa asetettujen tavoitteiden (esimerkiksi täystyöllisyys ja työpaikkojen laadun säilyttäminen) saavuttamiseksi eivätkä heikennä työntekijöiden oikeuksia.

4.2

Komitea katsoi jo aiemmin, että on hyödyllistä arvioida yhtä aikaa työmarkkinoiden turvaa ja joustoa, koska nämä käsitteet eivät ole olennaisesti ristiriidassa keskenään. Pysyvä ja motivoitunut työvoima edistää yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta. Työntekijät tarvitsevat aiempaa joustavampaa työrakennetta voidakseen sovittaa perhe- ja työelämänsä yhteen ja voidakseen osallistua jatkuvaan koulutukseen, jonka avulla he voivat osallistua tuottavuuden ja innovaation lisäämiseen. ETSK kuitenkin korostaa, että joustoturvaa on tutkittava työmarkkinaosapuolten kanssa käytävän vuoropuhelun puitteissa huolellisesti ja säännöllisesti, jotta voidaan taata, että toteutetuilla toimilla täytetään yhä useampien laadukkaampien työpaikkojen luomista koskeva tavoite.

4.3

Sisäinen joustoturva on osoittanut tehokkuutensa kriisin aikana, kun yritykset ja ammattiliitot ovat kehittäneet konkreettisia ratkaisuja työpaikkojen säilyttämiseen, erityisesti työajan vähentämistä koskevien tuettujen mallien avulla. Ulkoinen joustoturva, joka on merkittävä talouden elpymisen aikana, voi osaltaan edistää työllisyyden kasvua sillä edellytyksellä, että se niveltyy tasapainoisesti sisäiseen joustoon ja yleisesti ottaen työehtosopimusneuvotteluihin sekä työntekijöiden asianmukaiseen sosiaaliturvaan. Sen osalta kaikilla jäsenvaltioilla on erilainen lähtötilanne. Ennen kaikkea on tärkeää saada aikaan toimenpiteiden tasapainoinen yhdistelmä. Se edellyttää pääasiassa sitä, että toimet johtavat työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun. Komitea katsoo, että komission jäsenvaltioille vuosittain antamissa suosituksissa olisi sisäisen ja ulkoisen joustoturvan soveltamista tarkasteltava nykyistä tasapainoisemmin.

4.4

Komitea toteaa, että keskustelu joustoturvan neljän osan vahvistamisesta jatkuu ja johtaa kaikkien asiaankuuluvien osapuolten yhteiseen konferenssiin vuonna 2011. Komitea katsoo, että Euroopan unionin toimielinten yhteisestä lähestymistavasta on oltava tuloksena joustoturvan vauhdittaminen, jonka on perustuttava yhteisiin periaatteisiin ja pohjauduttava jäsenvaltiotasolla saatuihin konkreettisiin opetuksiin siitä, miten tällä periaatteella edistetään toimia, joilla luodaan enemmän laadukkaampia työpaikkoja, ja siitä, taataanko sillä työntekijöiden riittävä suoja, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osalta.

4.5

Komitea arvostaakin siksi eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten vuosien 2009–2011 monivuotisen työohjelmansa puitteissa toteuttamaa yhteistä hanketta (14). Siinä keskitytään tapaan, jolla kukin jäsenvaltio panee täytäntöön joustoturvaperiaatetta, ja asemaan, joka työmarkkinaosapuolilla on tässä prosessissa.

4.6

Talouskasvu pysyy työpaikkojen luomisen pääasiallisena voimatekijänä. Komitea onkin tietoinen, että uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelman ja unionin innovaatiota, eurooppalaisen tutkimusalueen luomista ja kilpailukykyisen teollisuusperustan rakentamista koskevan uuden strategisen lähestymistavan välillä on tiivis yhteys ja että tämä kaikki tapahtuu hyödyntämällä täysimääräisesti EU:n sisämarkkinoiden mahdollisuuksia.

4.7

Komissio kuitenkin ennustaa talouden hidasta elpymistä, joka voi viivästyttää työpaikkojen luomista. Jos EU haluaa saavuttaa tavoitteensa 75 prosentin työllisyysasteesta ja välttää ilman työpaikkojen luomista tapahtuvan kasvun, sen on ymmärrettävä, että on välttämätöntä määritellä ja panna täytäntöön konkreettisia toimia, joilla edistetään työmarkkinavuoropuhelun puitteissa työhönottoa, jatkuvaa ammattikoulutusta ja joustavia työjärjestelyjä ja joiden avulla laadukkaista työpaikoista tehdään joustoturvan keskeinen osa.

4.8

ETSK on tietoinen siitä, että työmarkkinoiden moitteeton toiminta on ratkaiseva tekijä EU:n kilpailukyvyssä. Tällä alalla saavutetun edistyksen mittaamiseen käytettyjen indikaattorien tulisi olla muun muassa seuraavat: pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden taso sekä nuorten työllisyysaste.

4.9

Komissio on ehdottanut toistaiseksi voimassa olevien sopimusten periaatetta, jonka todellisista vaikutuksista käydään tällä hetkellä vilkasta keskustelua. Lausunnossaan ”Nuoret liikkeellä” -aloitteesta ETSK katsoo, että toistaiseksi voimassa olevien sopimusten periaate voisi olla yksi edellytyksistä, joilla voitaisiin vähentää epätasa-arvoa työmarkkinoilla olevien ja niiltä syrjäytyneiden välillä. ETSK on tietoinen huomattavista eroista, joita jäsenvaltioiden välillä on työmarkkinoille pääsyssä. Tietyt ankarimmista järjestelmistä estävät ihmisiä pääsemästä työhön, toiset tarjoavat enemmän mahdollisuuksia sellaisten lyhytaikaisten sopimusten nojalla, jotka ovat liian joustavia ja joissa ei anneta täysimääräisiä oikeuksia sosiaaliturvaan. ETSK katsoo, että on tärkeää ilmoittaa, että hyväksyttävillä toimilla on pyrittävä takaamaan ihmisille vakaat työsopimukset, joilla estetään ikään, sukupuoleen tai muuhun syyhyn perustuvaa syrjintää. Toteutettavat toimenpiteet eivät missään tapauksessa saisi johtaa epävarmojen työsuhteiden yleistymiseen eivätkä yritysten työn organisoinnin jäykkyyden lisääntymiseen. Yritykset tarvitsevat erityyppisiä työsopimuksia mukauttaakseen työvoimaansa, työntekijät tarvitsevat joustavuutta sovittaakseen työ- ja perhe-elämänsä yhteen.

4.10

ETSK kannattaa komission ehdotusta laatia pääperiaatteet työpaikkojen luomisen mahdollistavien olosuhteiden edistämiseksi, myös liitännäistoimiin, kuten Erasmus yrittäjille ja opettajien kouluttaminen yrittäjähenkisyyteen, liittyvissä kysymyksissä. Jäsenvaltioiden on kuitenkin muutettava nämä pääperiaatteet konkreettisiksi toimiksi edistääkseen työvoiman työhönottoa, erityisesti niukasti koulutettujen työntekijöiden osalta (15).

4.11

ETSK tukee myös sosiaalialan kolmikantafoorumin luomista. Se kokoontuisi ensimmäisen kerran 10. ja 11. maaliskuuta 2011. Siitä pitäisi kehittyä pysyvä foorumi luottamuksellisten suhteiden luomiselle työmarkkinaosapuolten ja poliittisten päätöksentekijöiden välille.

4.12

EU:n työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työehtosopimusneuvottelut kansallisella tasolla ovat edelleen olennaisia välineitä työmarkkinoiden toiminnan ja työolojen parantamiseksi.

Eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet suosittavat osallistavia työmarkkinoita koskevassa yhteisessä riippumattomassa sopimuksessaan (16), että jäsenvaltiot suunnittelevat ja panevat täytäntöön monitahoisia toimia, joiden tarkoituksena on edistää kaikkien saatavilla olevia työmarkkinoita. Aina kun on mahdollista, ja kansalliset erityispiirteet huomioon ottaen, työmarkkinaosapuolet on kutsuttava osallistumaan asianmukaisella tasolla toimenpiteisiin, jotka liittyvät

5.1

Komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että koulutuskysymyksiä ja työmarkkinoiden todellisuutta käsitellään yhdessä, yhden ja saman strategia-asiakirjan puitteissa.

5.2

ETSK on monilla lausunnoillaan edistänyt koulutuksen tunnustamista perusihmisoikeudeksi. Se myöntää, että koulutuksen ensisijainen tavoite on ollut ja on edelleen sellaisten vapaiden, riippumattomien ja kriittisten kansalaisten kouluttaminen, jotka pystyvät osallistumaan yhteiskunnan kehittämiseen.

5.3

ETSK suosittaa myös monissa lausunnoissaan (17), että EU ja jäsenvaltiot sitoutuvat osallistavan koulutuksen käsitteen perusteella tarkistamaan koulutuspolitiikkansa, koulutuksen sisällön, ensisijaiset tavoitteet ja rakenteet sekä resurssien osoittamisen osalta ja samalla tarkistamaan ja/tai ajanmukaistamaan työllisyyttä ja laadukkaiden julkisten palvelujen tarjontaa koskevan politiikkansa, jossa kiinnitettään huomiota erityisominaisuuksiin (lapset, henkilöt, joilla on erityistarpeita, maahanmuuttajat jne.), ja että kaikkeen tähän politiikkaan on sisällyttävä sukupuolinäkökulma.

5.4

Ei ole epäilystäkään, etteikö työvoiman kehittyneen pätevyyden ja korkean työllisyystason välillä olisi yhteys. Cedefop ennustaa, että korkeasti koulutettujen henkilöiden kysyntä kasvaa vuoteen 2020 mennessä yli 16 miljoonaa työpaikkaa, kun taas vähän koulutettujen työntekijöiden kysyntä vähenee noin 12 miljoonaa työpaikkaa. Vaikka komissio tunnustaa, että osaamista on ajantasaistettava ja parannettava, komitea pitää kuitenkin valitettavana, että komissio ei korosta tarpeeksi yhteyttä osaamisen ja tuottavuuden välillä. Tuottavuuden lisääminen EU:ssa on välttämätöntä myös työvoiman vähenemisen takia. Komitea panee myös merkille, että komissio ei ehdota toimenpiteitä vähän tai ei lainkaan koulutettujen työntekijöiden osaamisen lisäämiseksi eikä etsi pitkäkestoisia ratkaisuja niiden henkilöiden osallistumisen tukemiseksi, joihin on sovellettava erityisiä lähestymistapoja heidän taitojensa kehittämiseksi ja heidän työllistämisekseen (esim. henkisesti vammaiset henkilöt).

5.5

Komitea suhtautuu myönteisesti EU:n osaamispanoraamaan mutta katsoo, että käsiteltävänä olevassa ohjelmassa olisi korostettava enemmän sekä kysymystä tämän osaamisen parhaasta mahdollisesta soveltuvuudessa työmarkkinoiden näkökulmasta että työntekijöiden ammatillisten valmiuksien kohentamisesta heidän työllistettävyytensä parantamiseksi. Komission ei pitäisi ottaa huomioon yksinomaan virallisia osaamisen arviointijärjestelmiä. Tiivis yhteistyö oppilaitosten, yritysten ja ammattijärjestöjen välillä on tehokas tapa ennakoida nykyisiä ja tulevia osaamistarpeita.

5.6

Lausunnossaan ”Nuoret liikkeellä” -aloitteesta komitea tukee eurooppalaisen osaamispassin luomista. Komitean mielestä ”[k]äytössä olevat passit (europassi ja nuorisopassi) olisi – – yhdistettävä yhdeksi välineeksi, joka kattaisi yhdellä kertaa perinteisen ansioluettelon sekä tiedot virallisesta koulutuksesta (europassi) ja epävirallisesta oppimisesta ja arkioppimisesta – – Eurooppalaisen osaamispassin suosio riippuu muun muassa siitä, miten työnantajat suhtautuvat siihen ja miten nuoret ryhtyvät sitä käyttämään. Nuorten olisi edelleen saatava tarvittavaa neuvontaa ja tukea sen käytössä.”

5.7

Komitea katsoo, että elinikäistä oppimista koskevien yleisten strategioiden laatiminen on olennaisen tärkeää, ja siksi se kannattaa sitä, että laaditaan eurooppalainen toimintapoliittinen käsikirja, jossa määritetään elinikäistä oppimista koskevien toimenpiteiden täytäntöönpanon puitteet, sekä uudistetaan aikuisoppimisen toimintasuunnitelma.

5.8

Komitea tukee myös muita valmisteilla olevia aloitteita, kuten eurooppalaista taito-, osaamis- ja ammattiluokittelua (ESCO) työ- ja koulutusmaailman välillä käytettävänä yhteisenä välineenä ja ammattipätevyyksien tunnustamista koskevan järjestelmän uudistamista. Siksi on erityisten tärkeää tutkia ja mukauttaa EU:ssa koulutusmalleja, tarkastella opetusjärjestelmiä, arvioida uudelleen pedagogisia opetusmenetelmiä ja investoida määrätietoisesti kaikkien saatavilla olevaan laadukkaaseen opetukseen. Opetusjärjestelmien avulla on voitava valmistaa ihmisiä vastaamaan työmarkkinoiden nykyisiin haasteisiin. Tiivis yhteistyö yritysten kanssa on erityisesti ensiarvoisen tärkeää. ESCO-luokittelun olisi oltava ymmärrettävämpi ja käyttökelpoisempi ennen kaikkea pk-yritysten kannalta. Suunniteltu kartoitus voi toimia tarvittavan joustavuuden rajoittavana tekijänä, kun yhdistetään erilaista osaamista sellaisten tehtävien suorittamiseksi, jotka eivät uudistu tai muutu ja joista pienten yritysten on selviydyttävä suppealla työntekijämäärällä.

5.9

Osaamisen ja työmarkkinoiden tarpeiden paremman vastaavuuden varmistamiseksi komitea korostaa erityisesti strategista tehtävää, joka työllisyys- ja ammattitaitokysymyksiä EU:n tasolla käsittelevillä alakohtaisilla neuvostoilla (CSE) voi olla. Ne ovat poikkeuksellinen foorumi neuvoston muodostavien eri työmarkkinaosapuolten konkreettisten kokemusten hyödyntämiseksi, esimerkiksi tulevaisuuden työpaikkojen ja osaamisen analysoinnin ja niiden kartoittamisen alalla (ESCO) tai sellaisten muutosten analysoinnissa, joita tapahtuu erityisammatteihin vaadittavissa tietyissä ammatillisissa valmiuksissa. (18)

5.10

Komitea suhtautuu myönteisesti komission päätökseen tarkastella yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa myös erittäin paljon liikkuvien ammattiryhmien, kuten tutkijoiden, tilannetta, jotta voidaan edistää heidän maantieteellistä ja alojenvälistä liikkuvuuttaan. Tarkoituksena on saattaa Euroopan tutkimusalue valmiiksi vuoteen 2014 mennessä.

5.11

Se suhtautuu myönteisesti myös siihen, että komissio pyrkii järjestelmällisesti vastaamaan väestörakenteen kehitykseen ja tiettyjen tutkintojen vähyyteen EU:n työmarkkinoilla tukemalla taloudellista maahanmuuttoa Tukholman ohjelman puitteissa. Maahanmuuton täystyöllisyyden aikaansaamiseksi luomien mahdollisuuksien maksimoimiseksi on Euroopan unionissa laillisesti jo oleskelevat kotoutettava paremmin, muun muassa poistamalla työllisyyden esteet, kuten syrjintä tai osaamisen ja tutkintojen tunnustamatta jättäminen, mikä altistaa siirtolaiset työttömyydelle ja sosiaaliselle syrjäytymiselle. Siksi ehdotettu uusi kotouttamisohjelma on ehdottomasti myönteinen asia.

5.12

Komitea korostaa jälleen, että epävirallisen oppimisen tulokset on tärkeää hyväksyä, Se on todennut tämän edellä mainitussa lausunnossaan ”Nuoret liikkeellä” -aloitteesta. Hyväksymistapoja koskevassa keskustelussa olisi myös keskityttävä annetun koulutuksen laatuun, sen valvontaan ja sen seurantaan. Epävirallisen oppimisen hyväksymiseen tarkoitetut toimet olisivat hyödyksi kaikille.

6.1

Komissio asettaa käsiteltävänä olevassa tiedonannossa tavoitteeksi täystyöllisyyden. On kuitenkin ymmärrettävä, että siinä on kyse työpaikkojen laadun ja työolojen parantamisesta.

6.2

Viidennen työoloista tehdyn Eurofound-tutkimuksen (19) päätelmät osoittavat, että laadukkaan työpaikkojen ja työpaikkojen kehittäminen on EU:n (Eurooppa 2020 -strategian) tavoitteiden toteuttamisen ydinasioita. Tässä tutkimuksessa kuvataan myös tiettyjä nykyisiä suuntauksia EU:n työmarkkinoilla. Myönteisinä seikkoina siinä kerrotaan, että tavanomainen työaika (40 tuntia) on normi useimmille eurooppalaisille työntekijöille ja että toistaiseksi voimassa olevien sopimusten haltijoiden osuus kasvoi vuoteen 2007 asti, jolloin maailmanlaajuisen kriisi puhkesi. Tutkimuksesta paljastuu kuitenkin myös, että työpaikkojen epävakaus ja työtahdin tiivistyminen ovat siitä pitäen lisääntyneet ja että suuri osa eurooppalaisista epäilee menettävänsä työpaikkansa ennen kuin he täyttävät 60 vuotta.

6.3

Maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutukset työmarkkinoihin tuntuvat luultavasti vielä kauan. Siksi komitea ehdottaa, että komissio ottaa huomioon EU:n työoloista tehdyn mainitun viidennen Eurofound-tutkimuksen, kun se pyrkii avaamaan uudelleen keskustelut työpaikkojen laadusta ja työoloista (riippumatta siitä, käsitelläänkö myönteisiä tuloksia, pysyviä ongelmia vai kriisin aiheuttamia ongelmia).

6.4

Ensisijaisena tavoitteena on laadukkaiden työpaikkojen luominen. Jäsenvaltioiden pitäisi keskittyä uudistamaan työmarkkinoitaan tukeakseen kasvua ja edistääkseen kysynnän ja tarjonnan tasapainottamista.

6.5

Siksi komission ehdotuksella analysoida EU:n lainsäädännön toimivuutta sosiaalialalla pyritään ennen kaikkea tukemaan jäsenvaltioiden toimia niiden toteuttaessa uudistuksia, jotka ovat sopusoinnussa laadukkaiden työpaikkojen luomista koskevan ensisijaisen tavoitteen kanssa.

6.6

Työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin osalta ETSK hyväksyy komission ponnistukset yhtenäisen ja asianmukaisen täytäntöönpanon tukemiseksi, jotta jäsenvaltioiden välistä hallinnollista yhteistyötä voidaan vahvistaa, panna täytäntöön sähköinen tietojärjestelmä ja kunnioittaa jäsenvaltioiden normeja työalalla, siten että samalla noudatetaan jäsenvaltioiden työlainsäädäntöä ja Euroopan unionin perusoikeuskirjaa.

6.7

Työn intensiteetti on huomattavasti kasvanut 20:n viime vuoden aikana. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston yhteisön työterveys- ja työturvallisuusstrategian puitteissa tekemissä tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota nykyisiin ja tuleviin riskeihin, kuten stressiin, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, väkivaltaan ja häirintään työpaikalla. Työterveyttä ja työturvallisuutta koskevan lainsäädännön osalta komitea katsoo, että siitä on käytävä vuoropuhelua ja tehtävä sopimuksia työmarkkinaosapuolten kanssa. On korostettava ensisijaisesti nykyisten välineiden johdonmukaista soveltamista, valistusta ja työntekijöiden ja yritysten tukemista.

6.8

Tiedottamis- ja kuulemismenettelyjen alalla käynnistettyjen toimien osalta ETSK tukee suunniteltua Euroopan työmarkkinaosapuolten konsultointia rakennemuutosta koskevan eurooppalaisen kehyksen luomisesta. Tämän vuoropuhelun puitteissa on mahdollista määritellä, ovatko voimassa olevat direktiivit asianmukainen kehys rakentavalle vuoropuhelulle johdon, ammattijärjestöjen ja henkilöstön edustajien välillä yrityksen tasolla.

6.9

Osa-aikatyötä ja määräaikaisia sopimuksia koskevista direktiiveistä, jotka perustuvat Euroopan työmarkkinaosapuolten yhteisiin sopimuksiin ja jotka ovat tähän mennessä olleet tehokas väline sisäisen joustavuuden vahvistamiseksi, komitea katsoo, että komission on varmistettava, katsovatko Euroopan työmarkkinaosapuolet niiden tarkistamisen välttämättömäksi.

7.1

Talousarvion vakauttamisjakson aikana Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden on keskityttävä EU:n varojen parempaan käyttöön ja edistettävä näissä puitteissa samaan aikaan työpaikkojen luomista ja ammattipätevyyden lisäämistä. Koheesiopolitiikka edistää kiistämättömästi valmiuksien kehittämistä ja työpaikkojen luomista, myös laajentuvalla ympäristömyötäisen talouden alalla. On mahdollista toimia entistä enemmän ja hyötyä täysimääräisesti mahdollisuuksista, joita uudistusten tukivälineet tarjoavat työllisyyden sekä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen aloilla.

7.2

Siksi komitea tukee komissiota tämän kehottaessa jäsenvaltioita keskittämään Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja muiden EU:n rahastojen tukitoimia neljään käsiteltävänä olevassa tiedonannossa ilmoitettuun ensisijaiseen tavoitteeseen sekä niistä mahdollisesti johtuviin toimenpiteisiin ja uudistuksiin, ohjelmassa esitettyjen tavoitteiden ja Eurooppa 2020 -strategian kansallisten tavoitteiden toteuttamisen edistämiseksi.

7.3

Erityisesti ESR:llä on tässä keskeinen asema, koska se on myönteinen tekijä kaikilla tarkastelluilla aloilla. ESR voi edistää joustoturvan kaikkien osien tukemista; taitojen ennakoimista ja kehittämistä; työn organisoinnin innovatiivisten muotojen kehittämistä, työterveys ja työturvallisuus mukaan luettuina; yrittäjyyden kehittämistä ja yritysten perustamisen tukemista sekä tukea vammaisia työntekijöitä, työmarkkinoilla muita heikommassa asemassa olevia ryhmiä tai niitä, joihin kohdistuu sosiaalisen syrjäytymisen vaara.

7.4

ETSK esittää monia suosituksia ESR:n tulevaisuudesta antamassaan lausunnossa (20). ETSK toteaa kyseisessä lausunnossa muun muassa seuraavaa: ”ESR:n käytöstä saaduista kokemuksista on otettava opiksi, jotta sen avulla voidaan tukea niin Euroopan unionin talouden elvyttämistä kuin talouskasvua. Sitä varten on annettava enemmän tukea ESR:n tavoitteita noudattaville pk-yrityksille ja erittäin pienille yrityksille sekä osuus- ja yhteisötalouden toimijoille ja tehtävä yhteiskunnallisia parannuksia, joilla varmistetaan laadukkaiden työpaikkojen säilyminen ja luominen sekä erityisesti työn kautta toteutuva sosiaalinen osallisuus.”

7.5

EU:n tulevan talousarvion osalta komitea toteaa samassa lausunnossa lisäksi seuraavaa: ”Näin ollen ja kun otetaan huomioon tämänhetkinen taloustilanne, ESR:n on säilytettävä paikkansa tärkeänä strategia- ja rahoitusvälineenä, ja sille on osoitettava nykyistä enemmän resursseja, sillä sen vastuulla olevat haasteet ovat myös kasvaneet (korkeampi työttömyysaste). Resurssien lisäyksen on heijastettava EU:n yleisen talousarvion kasvua eli oltava vähintään 5,9 prosenttia, saman verran kuin Euroopan komissio ehdotti EU:n talousarvion kokonaiskorotukseksi vuonna 2011.”

7.6

Komitea arvostaa strategisen kehyksen 2007–2013 yhteydessä täytäntöönpannun unionin työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-ohjelman puitteissa tähän mennessä saatuja hyötyjä ja tuloksia. Se on myös tyytyväinen siihen, että komissio on rahoitusvälineidensä uudelleentarkastelun puitteissa käynnistänyt julkisen kuulemisen Progress-ohjelmaa seuraavan uuden välineen rakenteesta, lisäarvosta, toimista, talousarviosta ja täytäntöönpanosta. Sillä voitaisiin vastata uusiin haasteisiin, joita unioni kohtaa sosiaali- ja työllisyysalalla.