Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista ”Ehdotus neuvoston asetukseksi (Euratom) säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista Euroopan atomienergiayhteisön puiteohjelman epäsuoriin toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2012–2013)”

KOM(2011) 71 lopullinen – 2011/0045 NLE

”Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan atomienergiayhteisön ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta (2012–2013)”

KOM(2011) 72 lopullinen – 2011/0046 NLE

”Ehdotus neuvoston päätökseksi epäsuorina toimina toteutettavasta erityisohjelmasta Euroopan atomienergiayhteisön ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelman (2012–2013) täytäntöön panemiseksi”

KOM(2011) 73 lopullinen – 2011/0043 NLE

”Ehdotus neuvoston päätökseksi Yhteisen tutkimuskeskuksen suorina toimina toteuttamasta erityisohjelmasta Euroopan atomienergiayhteisön ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelman (2012–2013) täytäntöön panemiseksi”

KOM(2011) 74 lopullinen – 2011/0044 NLE

2011/C 318/21

Esittelijä: Gerd WOLF

Neuvosto päätti 22. maaliskuuta 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheista

Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 23. kesäkuuta 2011.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 13.–14. heinäkuuta 2011 pitämässään 473. täysistunnossa (heinäkuun 14. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 92 ääntä puolesta 5:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   Tsunamin aiheuttama onnettomuus Fukushiman fissiovoimalassa ja sen seuraukset osoittavat tämän reaktorityypin haavoittuvuuden tilanteessa, jossa hätäjäähdytysjärjestelmät pettävät. Tämä on jo johtanut energiapoliittisten päätösten tekemiseen kyseisen teknologian käytön jatkamisesta jäsenvaltioissa sekä yhteiskunnallisen keskustelun käynnistymiseen asiasta. Tässä tarkasteltavan Euratomin tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelman (ajanjaksoksi 2012–2013) tutkimus- ja kehittämistavoitteita onkin arvioitava uudelleen. Tämä otetaan huomioon seuraavissa kommenteissa.

1.2   Komitea on monista syistä sitä mieltä, että tietämystä ydintekniikoista sekä niiden käytöstä ja seurauksista on ylläpidettävä ja kehitettävä. Euratomin tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelma tarjoaa tässä yhteydessä koordinoinnin, resurssien kokoamisen ja yhteisten toimien integroinnin ansiosta huomattavaa eurooppalaista lisäarvoa.

1.3   Tämän vuoksi komitea suosittaa seuraavaa:

1.4   Komitea on käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella saanut sen vaikutelman, että komission ehdotukset ja suunnitelmat vastaavat jo pitkälti edellä esitettyjä suosituksia. Komitea suosittelee kuitenkin, että komissio tutkii uuden tilanteen valossa, onko käytettävissä riittävästi varoja ja onko yksittäisiä aihealoja vielä syvennettävä.

1.5   Muut suosituksensa huomioon ottaen komitea kannattaa Euratomin tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmaa ja sen välineitä eurooppalaisen tutkimusalueen keskeisenä tekijänä.

2.   Komission tiedonanto

2.1   Komission tiedonanto kattaa neljä erillistä asiakirjaa, jotka sisältävät ehdotuksen neuvoston asetukseksi ja ehdotukset neuvoston päätöksiksi Euratomin puiteohjelmasta vuosiksi 2012–2013. Syy siihen, että kyseistä ajanjaksoa varten ylipäätään tarvitaan uusia päätöksiä tai asetuksia, on se, että Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma (2007–2013) ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemäs ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelma (2007–2011) ovat kestoltaan eripituisia. Näin ollen on katettava kahden vuoden ero.

2.2   Komission esittämät neljä asiakirjaa käsittelevät kaikkia tätä varten tarvittavia näkökohtia, nimittäin

Kyseiset neljä asiakirjaa käsittävät liitteineen yli 120 sivua, joten tässä ei ole mahdollista esittää niiden sisältöä edes tiivistetysti tai kommentoida kaikkia näkökohtia.

2.3   Temaattisesti asiakirjoissa tarkastellaan EU:n tukemaa fuusiotutkimusta (painopisteenä ITER) sekä fissio- ja säteilysuojelututkimusta. Komission mielestä tutkimustoimintaa on järkevää jatkaa kyseisenä kahden vuoden ajanjaksona vuosina 2007–2011 toteutettujen onnistuneiden toimien pohjalta.

2.4   Tätä varten varattu kokonaisrahoitus on noin 2 560 miljoonaa euroa, mistä suurin osa kohdennetaan fuusio-ohjelmaan ja ITER-hankkeeseen.

3.   Yleistä

3.1   Fukushima – uusi lähtötilanne

Edellä mainitut komission asiakirjat laadittiin ennen Fukushiman tapahtumia. Kun ajatellaan tsunamin vaikutuksia Fukushiman fissiovoimalaitokseen, sen aiheuttamia vahinkoja ja niiden vaikutuksia väestöön ja ympäristöön, on tässä käsiteltävän Euratomin tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelman tutkimus- ja kehittämistavoitteita tarkasteltava komitean mielestä uudelleen myös tästä näkökulmasta ja mahdollisesti mukautettava sen suuntausta. Sen vuoksi on käsillä olevassa, ainoastaan tutkimusta ja kehittämistä koskevassa lausunnossa kyse muustakin kuin vain Euratomin tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelman ja yleisen seitsemännen tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelman keston yhteensovittamisesta.

3.1.1   Vaikka komitean mielestä on vielä liian aikaista tehdä yleisiä energiapoliittisia johtopäätöksiä, se kunnioittaa niiden jäsenvaltioiden päätöksiä, jotka ovat ennalta varautumisen periaatteen nojalla päättäneet luopua ydinfission käytöstä energialähteenä tulevaisuudessa. Komitea on tyytyväinen Fukushiman onnettomuuden käsittelemiseen myös EU:n tasolla (1) ja sen huomioimiseen energiapoliittisessa toimintaohjelmassa. Lissabonin sopimuksen mukaan kukin jäsenvaltio voi tosin itse päättää, minkä energialähteiden valikoiman se asettaa etusijalle.

3.2   Euratomin tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelma

Ensi sijassa energiatutkimusta palveleva Euratomin tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelma täydentää yleiseen tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmaan (2) sisältyvää energiatutkimusta, jossa keskitytään etenkin uusiutuvien energiamuotojen ja muiden kuin ydinteknologioiden tutkimukseen ja kehittämiseen vähähiilisen energiantuotannon edistämiseksi. Näin on määrä tutkia ja arvioida EU:ssa kaikkia kestäväpohjaista energiamuotojen yhdistelmää varten tarvittavia tekniikoita ja niiden ominaisuuksia.

3.3   Eurooppalainen lisäarvo

Komitea on monista syistä (ks. jäljempänä) sitä mieltä, että tietämystä ydintekniikoista sekä niiden käytöstä ja seurauksista on syvennettävä. Euratomin tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelma tarjoaa tässä yhteydessä koordinoinnin, resurssien kokoamisen ja yhteisten toimien integroinnin ansiosta huomattavaa eurooppalaista lisäarvoa. Seuraavassa esittämänsä suositukset huomioon ottaen komitea kannattaa täysin Euratomin tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmaa ja sen välineitä eurooppalaisen tutkimusalueen keskeisenä tekijänä (3).

3.4   Painopiste turvallisuustutkimuksessa ja tiedon saannissa

Riippumatta jäsenvaltioiden ja EU:n päätöksistä ydinfission tulevan käytön osalta on komitean mielestä pelkästään

vuoksi ehdottoman välttämätöntä kehittää EU:ssa ponnekkaasti tietämystä turvallisuuskysymyksistä ja perusluonteisista teknologioista sekä asettaa tiedot saataville. Luopuminen täyden tiedon saamisesta olisi vaarallista tosiasioista piittaamatonta politiikkaa. Jotta vältetään kyseisiä tekniikoita ja niiden vaikutuksia koskevan tietämyksen yleinen unohtuminen, on tätä silmällä pitäen erityisen tärkeää kouluttaa edelleen riittävässä määrin tutkijoita ja teknisiä asiantuntijoita sekä tukea heitä.

3.5   Ydinfissio

Ydinfissiotekniikan osalta komitea painottaa etenkin turvallisuusnäkökohtia:

3.6   Hallittu ydinfuusio

Fuusio-ohjelmaa on edistetty alun alkaen (6) etenkin kyseisen tekniikan huomattavien turvallisuusetujen (erittäin pieni polttoainevarasto, ei hätäjäähdytystä, ei ketjureaktiota, ei fissiotuotteita eikä aktinideja) ja muiden etujen vuoksi. Saavutetut edistysaskeleet ovat mahdollistaneet huomattavan määrän fuusioenergiaa (500 MW) tuottavan laitoksen (ITER) rakentamisen. Vaikka fuusioreaktorit voivat nykyisen tietämyksen ja tuen perusteella antaa panoksensa energiantuotantoon vasta kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla ja vaikka tarvitaan vielä huomattavia tutkimus- ja kehittämistoimia ennen kuin fuusioreaktoreista tulee käyttökelpoinen energiamuoto, hallittu ydinfuusio on ainoa tunnettu energiavaihtoehto, joka tarjoaa maailmanlaajuisesti käytettävissä olevaa ja käytännössä rajatonta potentiaalia, jota ei tavalla tai toisella käytetä jo nyt (7). Komitea suosittaakin, että kyseiselle ohjelmalle annetaan erityinen painoarvo. Monien ekstrapolointien yhtäpitävien tulosten mukaan globaali energiantarve ja maailmanlaajuisesti riittävän, ilmastoystävällisen ja kestäväpohjaisen energiahuollon ongelma kärjistyvät kuluvan vuosisadan aikana tuntuvasti. Tämän vuoksi tarvitaan erityisen pikaisesti ydinfuusion kaltaisia ympäristöystävällisiä energialähteitä.

3.7   Komission temaattiset ehdotukset – täysi kannatus

Kohdassa 3.1 tehtyjen huomioiden osalta komitea toteaa tyytyväisenä, että käsillä olevassa lausunnossa esitetyt komitean suositukset sisältyvät jo erittäin suuressa määrin komission temaattisiin ehdotuksiin, joten komitea kannattaa niitä täysin. Komitea ei käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella kuitenkaan katso voivansa – eikä pidä tehtävänäänkään – arvioida sitä, ovatko laitteistoja, henkilöstöä ja rahoitusta koskevat resurssit kauttaaltaan asianmukaiset, jotta niiden avulla voidaan saavuttaa asetetut tavoitteet. Komitea suosittaakin komissiolle, että sen ohjelmia seuraavat asiantuntijaryhmät arvioivat uudelleen yksittäisiä toimintalinjoja ja asettavat tarvittaessa käyttöön lisävoimavaroja.

3.8   Turvallisuus- ja riskikysymyksiä koskevat lisätutkimukset

Koska turvallisuus- ja riskikysymykset eivät liity vain Euratomin tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmaan, komitea suosittaa myös uutta huomiota vaativien luonnonkatastrofien valossa, että toteutetaan asianomaisiin turvallisuus- ja riskikysymyksiin paneutuvia tutkimuksia yhdessä yleiseen seitsemänteen t&k-puiteohjelmaan sisältyvän energiatutkimuksen ja mahdollisesti yhteistyössä muiden kansainvälisten kumppanien kanssa. Tutkimuksissa tulisi tarkastella muun muassa seuraavia näkökohtia:

3.9   Väestön koulutus

Komitean mielestä on myös tärkeää, että joka tapauksessa tarpeellisen asiantuntijoiden, kuten fyysikkojen, kemistien ja insinöörien, koulutuksen (ks. kohta 3.4) ohella kaikki kansalaiset saavat jo nuoresta lähtien peruskouluissa ja korkeamman asteen oppilaitoksissa opetusta säteilyn mittauksesta sekä yhtäältä luonnollisten tai hyväksyttävien ja toisaalta vaarallisten säteilyannosten arvioinnista. Komitea katsoo, että tämä on paras tapa varmistaa, että ydinvoimaan liittyvät vaaratilanteet voidaan arvioida riittävällä ja ehdottoman välttämättömällä objektiivisuudella etenkin kriisitilanteissa, joissa on vältettävä paniikkia ja toimittava asianmukaisesti ja määrätietoisesti.

3.10   Kyseenalainen rahoituksen määrä

Vaikka komitea ei voikaan tuoreeltaan arvioida tätä kysymystä määrällisesti, se suhtautuu edellä mainittujen uusien seikkojen perusteella epäillen (ks. myös kohta 3.7) siihen, ovatko nykyiset määrärahat riittävät puheena olevana ajanjaksona, jotta esiin tulleisiin kysymyksiin voidaan tarttua riittävän ponnekkaasti ja SET-suunnitelmaa (10) ja vuotta 2050 koskevaa etenemissuunnitelmaa (11) koskevien komitean suositusten mukaisesti. Komitea suosittaakin, että sikäli kun budjetti on vuoteen 2013 asti jo lyöty lukkoon, ainakin uutta, vuodesta 2013 alkavaa uutta tukikautta varten (i) määritellään tutkimustarpeet sen mukaan, minkälaisia kauaskantoisia vaikutuksia energiapulalla ja hiilidioksidin vähennystavoitteissa epäonnistumisella on Eurooppa 2020 -strategiaan ja sen jälkeiseen aikaan sekä (ii) asetetaan käyttöön riittävät varat. Komitea toistaa jälleen, että energiatutkimuksen rahoitusosuus t&k-puiteohjelmista ei ole enää pitkään aikaan heijastanut energia- ja siihen liittyvien ilmastokysymysten perusluonteista merkitystä yhteiskunnalle.

3.11   Seitsemättä puiteohjelmaa käsittelevät lausunnot

Komitea on kohdassa 3.7 esittämiinsä huomioihin viitaten komission kanssa samaa mieltä siitä, että ehdotetun ohjelman on tarkasteltavana kaksivuotiskautena perustuttava vuosina 2007–2011 onnistuneesti toteutettuihin toimiin ja jatkettava niitä asianmukaisesti. Komitea muistuttaa, kuten monissa lausunnoissa on korostettu, riittävän tuen jatkuvuuden merkityksestä tutkimuksen onnistumiselle. Komitea viittaakin lausuntoihinsa, jotka se on antanut sekä Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännestä ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta (2007–2011) että siihen liittyvistä erityisohjelmista ja osallistumissäännöistä. Komitea vahvistaa lausunnoissa esitetyt suositukset ja täydentää niitä tässä esitetyillä näkökohdilla. Viittaus komitean aiempiin lausuntoihin on tärkeä, sillä käsillä olevassa lausunnossa ei ilmeisistä syistä voida tarkastella kaikkia komission ehdotusten yksityiskohtia.

4.   Erityistä

4.1   Jäte- ja loppusijoituskysymyksen ratkaisu

Viitaten ydinenergiasta, suunnitelmasta siirtyä vähähiiliseen energiajärjestelmään vuoteen 2050 mennessä sekä loppusijoituskysymyksistä (12) antamiinsa aiempiin lausuntoihin komitea painottaa uudelleen, miten tärkeitä kaikki toimet vaarallisten jätteiden määrän ja elinkaaren vähentämiseksi ovat. Olisi ratkaiseva edistysaskel, jos radioaktiivisen jätteen elinkaarta todella onnistuttaisiin lyhentämään tehokkaalla transmutoinnilla ”geologisesta aika-asteikosta””historialliseen aika-asteikkoon”. Näin saataisiin täysin uusi lähtökohta jäte- ja loppusijoitusongelman ratkaisemiseen tai lieventämiseen. Tämän vuoksi on tuettava voimakkaasti kaikkia mahdollisuuksia tutkia asiaa tieteellis-teknisesti, jotta päästään onnistuneisiin tuloksiin.

4.2   Pahimman mahdollisen onnettomuuden tai pahimman mahdollisen suuronnettomuuden riskin vähentäminen

Komitea katsoo, etteivät ihmisten rakentamat tekniset laitokset voi koskaan olla täysin turvallisia. Yhtenä mahdollisena kehitystavoitteena voisi kuitenkin olla se, että vastedes rakennetaan ja käytetään vain sellaisia laitoksia, jotka ovat sisäisistä syistä tapahtuneiden onnettomuuksien jälkeen turvallisia ja jotka ovat alttiita vain sellaisille äärimmäisen harvinaisille ulkoisille tapahtumille (esimerkiksi asteroidin putoaminen), jotka joka tapauksessa aiheuttaisivat niin mittavia vahinkoja, ettei laitosten vahingoittuminen tai tuhoutuminen lisäisi vahinkoja merkittävästi.

4.3   Fuusio-ohjelma

Koska fuusioenergian saatavuus tulevaisuudessa on merkittävä seikka, komitea suosittaa seuraavaa:

Lisäksi olisi pohdittava, minkälaisin edellytyksin DEMO voidaan toteuttaa suunniteltua aikaisemmin ja miten – kun ajatellaan tällä välin saatuja kokemuksia ITER-hankkeen maailmanlaajuisesta organisaatiosta – voidaan kehittää edelleen vahvaa ja tehokasta eurooppalaista fuusio-ohjelmaa. Komitea painottaa, että Eurooppa voi kehittää ITERiä ja hyödyntää sen tuottamia tuloksia vain fuusiotutkimuslaboratorioista koostuvan vahvan infrastruktuurin avulla sekä luomalla riittävästi yhteyksiä asianomaisiin teollisuudenaloihin.

4.4   Ydinfissio ja säteilysuojelu – osallistumissäännöt

Komitean mielestä tässä ei ole merkittäviä eroja ajanjakson 2007–2011 käsittävään ohjelmaan sovellettaviin nykyisiin osallistumissääntöihin verrattuna. Näin ollen komitea viittaa jälleen kerran aiempaan myönteiseen lausuntoonsa (13), johon ei tässä ole mitään lisättävää.

4.5   Fuusio-ohjelman osallistumissäännöt

Eurooppalaiseen fuusio-ohjelmaan sovelletaan nykyisin erityisiä mukautettuja osallistumissääntöjä, joiden keskeinen osa muodostuu 26 assosiaatiosopimuksesta osallistuvien tutkimuskeskusten tai kulloistenkin jäsenvaltioiden kanssa, ns. assosiaatioista. Lisäksi on Joint European Torus -ohjelma (JET) ja sitä varten laaditut erityiset tukisäännöt. Tämän onnistuneen infrastruktuurin pohjalta EU on voinut vaikuttaa merkittävästi kansainväliseen ITER-hankkeeseen ja voittanut kilpailun sen sijaintipaikasta.

4.5.1   Assosiaatiosopimukset

Ohjelman tähänastinen nopea ja jatkuva edistyminen perustuu merkittävällä tavalla assosiaatiosopimusten erityisen soveltuvaan ja kehittämistavoitteisiin mukautettuun luonteeseen sekä sopimusten ratkaisevaan kannustinvaikutukseen, joka on kohdistunut jäsenvaltioiden tukipolitiikkaan ja poliittiseen tukeen. Vain näin voitiin toteuttaa ITER, jota komitea tukee voimakkaasti fuusiotutkimuksen tähänastisen kehittämisen merkittävimpänä hankkeena. ITER-hankkeen kustannusten huomattavan nousun vuoksi – komitea ei voi tässä paneutua sen syihin – muihin ohjelmaosioihin, etenkin assosiaatiosopimuksiin liittyviin toimiin – kohdistuu huomattavia säästöpaineita. Komitea varoittaa tässä yhteydessä painokkaasti viemästä säästöjä niin pitkälle, että assosiaatiosopimusten kannustinvaikutus lakkaa, jolloin ohjelman tehokkuus, tarvittava osaamisperusta ja yleisesti myös jäsenvaltioiden poliittinen tuki heikkenee. Nämä ovat nimittäin välttämättömiä tekijöitä, jotta ITER-hanke onnistuu ja jotta Eurooppa voi saada siitä odotetut hyödyt. Assosiaatiot ovat fuusio-ohjelman perusta ja ideaverkko, ja niissä valmistellaan ITERin toiminta ja käyttö, kehitetään ja tutkitaan uusia ajatuksia, koulutetaan uusia tutkijoita ja insinöörejä sekä luodaan yhteyksiä EU:n kansalaisiin.

4.6   Yhteinen tutkimuskeskus

Komission institutionaalisesti tukemassa Yhteisessä tutkimuskeskuksessa pyritään – Euratomin ohjelman osalta – etenkin seuraaviin tutkimustavoitteisiin: (a) ydinjätehuolto, ympäristövaikutukset ja perustietämys, (b) ydinturvallisuus ja (c) ydinvalvonta. Tämä vastaa temaattisesti alussa esitettyjä suosituksia sekä seitsemättä puiteohjelmaa käsittelevässä komitean lausunnossa jo tehtyjä suosituksia (14). Komitea kannattaa näin ollen täysin kyseisiä tavoitteita.

(1)  Muun muassa Euroopan ydinenergiafoorumilla (ENEF), http://ec.europa.eu/energy/nuclear/forum/forum_en.htm.

(2)  Ks. EUVL C 65, 17. maaliskuuta 2006, s. 9.

(3)  Ks. EUVL C 44, 16. helmikuuta 2008, s. 1.

(4)  Ks. myös 26. toukokuuta 2011 julkaistu Nordrhein-Westfalenin tiedeakatemian muistio Zur Sicherheit der Kernkraftwerke nach dem Unfall von Fukushima (Ydinvoimalaitosten turvallisuuskysymykset Fukushiman onnettomuuden jälkeen).

(5)  Ks. ETSK:n lehdistötiedote N:o 60/2011, 30. toukokuuta 2011.

(6)  Ks. EUVL C 302, 7. joulukuuta 2004, s. 27.

(7)  Ks. EUVL C 107, 6. huhtikuuta 2011, s. 37.

(8)  Ks. http://www.iea.org/index_info.asp?id=1959, 30. toukokuuta 2011.

(9)  Ks. alaviite 5 sekä esimerkiksi research*eu results magazine – No 2 – toukokuu 2011, sivu 20.

(10)  Ks. EUVL C 21, 21. tammikuuta 2011, s. 49.

(11)  Ks. EUVL C 107, 6. huhtikuuta 2011, s. 37.

(12)  Ks. ETSK:n 4-5. toukokuuta 2011 pidetyssä täysistunnossa antama lausunto, EUVL C 218, 23.7.2011, s. 135.

(13)  EUVL C 309, 16. joulukuuta 2006, s. 41.

(14)  EUVL C 185, 8. elokuuta 2006, s. 10.