Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Romanien sosiaalisen autonomian ja integraation lisääminen Euroopassa” (puheenjohtajavaltio Unkarin pyytämä valmisteleva lausunto)

Suurlähettiläs Péter Györkös pyysi 15. marraskuuta 2010 päivätyllä kirjeellä EU:n puheenjohtajavaltion Unkarin nimissä ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa laatimaan valmistelevan lausunnon aiheesta

Asian valmistelusta vastannut ”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 27. toukokuuta 2011.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 15.–16. kesäkuuta 2011 pitämässään 472. täysistunnossa (kesäkuun 16. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 138 ääntä puolesta ja 3 vastaan kenenkään pidättymättä äänestämästä.

1.1 pitää myönteisenä ja arvostaa suuresti kaikkia Euroopan unionin tähän mennessä toteuttamia toimia romaneihin (1) kohdistuvan erottelun vähentämiseksi ja heidän sosiaalisen integraationsa edistämiseksi unionin toimielimien antamien päätöslauselmien ja säädösten, niiden luomien yhteistyörakenteiden sekä rakennerahastoista ja muista rahoitusvälineistä annettavan rahoituksen avulla.

1.2 huomauttaa samalla, että nämä kaikki toimet yhdessä eivät ole auttaneet vähentämään ratkaisevasti monien romanien kokemaa syrjintää eivätkä parantamaan heidän elinolojaan ja mahdollisuuksiaan elämässä; tietyiltä osin heidän tilanteensa on huonontunut entisestään.

1.3 korostaa, että tätä vaikeaa tilannetta voidaan muuttaa vain noudattamalla yhdennettyä, koordinoitua ja johdonmukaista Euroopan laajuista strategiaa sekä määrätietoista ja järjestelmällistä toimintaohjelmaa, jota sovelletaan kaikilla politiikanaloilla ja joka pannaan täytäntöön valtiotasolla. Näin asianomaisille ihmisille ja heidän yhteisöilleen voidaan antaa toimivaltuudet ja päätösvalta, joiden avulla he voivat vaikuttaa omaan elämäänsä (yksilön autonomia). Tätä toimintaohjelmaa täytyy voida toteuttaa paikallisyhteisöjen tasolla (toissijaisuusperiaate).

1.4 on näin ollen tyytyväinen ehdotuksiin, joita on esitetty Euroopan komission tiedonannossa (2)”EU:n puitekehys vuoteen 2020 ulottuville romanien kansallisille integrointistrategioille”, ja pitää hyvin tärkeänä niiden johdonmukaista täytäntöönpanoa sekä unionissa että jäsenvaltioissa. ETSK haluaa olla sitoutunut kumppani tässä prosessissa.

1.5 katsoo kuitenkin, että tällä kauan odotetulla strategialla ei ole onnistuttu vastaamaan riittävästi sen herättämiin odotuksiin ja että se olisi voinut olla kunnianhimoisempi, konkreettisempi ja paremmin jäsennelty.

1.6 katsoo, että seuraavat tekijät voitaisiin esitellä jäsenvaltioille kolmena pilarina, jotka on pantava täytäntöön koordinoidusti ja jotka liittyvät realistiseen ja toteuttamiskelpoiseen romanien integraatiota edistävään politiikkaan. Politiikka kohdistuu erityisesti, joskaan ei yksinomaisesti, ongelmien luonteeseen ja niiden ratkaisemiseen liittyviin strategisiin painopistealoihin:

1.7 korostaa olevan tarpeen kutsua kansalaisyhteiskunnan paikalliset edustajat, tieteen alan asiantuntijat ja työmarkkinaosapuolet politiikkoja koskevaan kuulemiseen ja niiden täytäntöönpanoon sekä painottaa olevan elintärkeää, että romaniväestön edustajat, jäsenet ja yhteisöt osallistuvat aktiivisesti sekä suunnitteluun että toteuttamiseen kaikilla tasoilla (EU-, valtio-, alue- ja paikallistasolla) komission tiedonannossa omaksutun lähestymistavan mukaisesti.

1.8 korostaa, että yleinen etu on otettava päättäväisesti huomioon, ja kehottaa sen vuoksi järjestelmälliseen ohjelmasuunnitteluun ja toimeenpanoon sekä politiikkojen koordinointiin. ETSK painottaa myös politiikkojen paikallisen laatimisprosessin sekä eriytettyjen ja tosiasiallisiin tarpeisiin perustuvien lähestymistapojen merkitystä sekä todenmukaisten tietojen esittämistä ja johdonmukaista arviointia jatkuvuuden ja järjestelmällisyyden pohjalta.

1.9 kiinnittää neuvoston huomion tarpeeseen löytää ratkaisu, jonka avulle ne romanit, joilla ei jostakin syystä ole enää todistusta kansalaisuudestaan, voivat saada sen takaisin, sillä se antaa takeet syrjimättömästä Euroopan unionin kansalaisuuden hyödyntämisestä. Tämä epäoikeudenmukaisuus tulee pitää asialistan kärjessä kunnes se on poistettu.

2.1 on samaa mieltä tilannearviosta, jonka Euroopan komissio esittelee kertomuksessaan romaneista Euroopassa (3), ja komission tiedonantoon ”Romaniväestön sosiaalinen ja taloudellinen integraatio Euroopassa” (4) sisältyvistä ehdotuksista.

2.2 yhtyy alueiden komitean lausuntoon aiheesta ”Romanien sosiaalinen ja taloudellinen integraatio Euroopassa” (5), jonka mukaan on syytä tunnustaa paikallistenviranomaisten ja -yhteisöjen strateginen merkitys, tukea niitä sekä noudattaa integroitua aluepolitiikkaa.

2.3 toistaa ehdotuksensa, jonka se esitti valmistelevassa lausunnossaan aiheesta ”Vähemmistöjen integroituminen – Romanit” (6), ja erityisesti avoimen koordinointimenetelmän yhteydessä toteutettavien prosessien laajentamiseen osalta. ETSK myös vahvistaa aiheesta ”Romanien tilanne Euroopan unionissa” antamassaan päätöslauselmassaan hyväksymänsä kannan (7), joka koskee kaikkien unionin kansalaisten perusoikeuksien puolustamista ja syrjinnän, rasismin ja muukalaisvihan torjumista kaikissa maissa.

2.4 toistaa lausuntoonsa ”Kotouttaminen ja sosiaalinen toimintaohjelma” sisältyvän viestin, jonka mukaan syrjinnän torjuntaa on tehostettava kehittämällä nykyisiä säädöksiä sekä vahvistamalla julkisia politiikkoja ja integroitumiseen tähtääviä sosiaalipoliittisia sitoumuksia (8).

2.5 yhtyy painokkaasti analyysiin ja ehdotuksiin, jotka Euroopan parlamentti esittää romaniväestön sosiaalista ja taloudellista integraatiota Euroopassa koskevassa mietinnössään (9).

2.6 hyväksyy varauksetta Lissabonin strategiaan ja EU:n perusoikeuskirjaan kirjatut syrjimättömyyttä ja yhteiskunnan ulkopuolelle jääneiden ryhmien integraatiota koskevat arvot ja kannattaa niitä.

2.7 kannattaa kymmentä yhteistä perusperiaatetta, jotka määriteltiin romaniväestön osallistamista käsittelevän eurooppalaisen yhtenäisen foorumin puitteissa tehdyssä yhteistyössä ja jotka on jo yleisesti hyväksytty, sekä kiinnittää huomiota tarpeeseen soveltaa niitä varsinkin valtiotasolla (10).

2.8 on hyvin tyytyväinen siihen, että rakennerahastot ja muut valtiolliset, alueelliset ja paikalliset rahoitusvälineet (11) on annettu käyttöön romanien osallisuutta edistävien politiikkojen täytäntöönpanon tukemiseksi, ja ehdottaa näiden politiikkojen rahoituksen takaamista sosiaalisen autonomian lisäämiseksi noudattamalla yksinkertaistettuja menettelyjä ja tarjoamalla asianmukaista teknistä tukea, jossa otetaan huomioon asian monisäikeisyys ja sellaiset seikat kuin terveydenhuollon, ammattikoulutuksen, työpaikkojen ja asuntojen saatavuus.

2.9 on tyytyväinen ehdotuksiin, joita on esitetty Euroopan komission asiakirjassa ”EU:n puitekehys vuoteen 2020 ulottuville romanien kansallisille integrointistrategioille”, ja pitää hyvin tärkeänä niiden täytäntöönpanoa sekä unionissa että jäsenvaltioissa. ETSK haluaa olla sitoutunut kumppani tässä prosessissa.

2.10 katsoo kuitenkin, että vaikka asiakirjaa valmisteltiin kauan, sillä ei ole onnistuttu vastaamaan täysin sen herättämiin odotuksiin. ETSK:n mielestä tavoitteet tulee määritellä nykyistä paremmin ja nimenomaisemmin edessä olevia tehtäviä ajatellen, ja komitea pitää tärkeänä Euroopan laajuista yhteiskunnallista keskustelua aiheesta. ETSK korostaa, että asiakirjan tuloksellisuuden varmistamiseksi tarvitaan ehdottomasti arviointimenettelyjä ja tulosindikaattoreita. Sen vuoksi päätelmät, jotka neuvosto hyväksyi toukokuussa ja jotka Eurooppa- neuvoston on määrä vahvistaa kesäkuussa, ovat komitean mielestä erityisen merkittävä tekijä sekä yhteiskunnallisesta että operationaalisesta näkökulmasta.

2.11 huomauttaa, että romanien syrjäytymisestä ja heihin kohdistuvasta syrjinnästä aiheutuu merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia ja julkisia menoja, kun taas heidän integroimisensa tuottaa ilmeistä taloudellista hyötyä (12).

2.12 tukee EURoma-verkoston, romanien integraation vuosikymmenen, romanien integraatiota tarkastelevan unionin huippukokouksen, tasa-arvohuippukokouksen, romaniväestön osallistamista käsittelevän eurooppalaisen yhtenäisen foorumin, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisen foorumin sekä muiden yhteistyömuotojen puitteissa toteutettuja toimia ja osallistuu niiden täytäntöönpanoon edistäen kansalaisyhteiskunnan, laajasti ymmärrettynä, arvoja.

2.13 korostaa, että Euroopan unioni ja sen toimielimet ovat jo toteuttaneet merkittäviä toimia sääntelyn, ohjauksen ja rahoituksen aloilla, jotta olisi mahdollista laatia, hyväksyä ja panna täytäntöön romanien osallisuutta edistäviä politiikkoja.

2.14 samalla komitea on huolissaan siitä, että kaikki toimet yhdessä eivät ole auttaneet vähentämään ratkaisevasti monien romanien kokemaa syrjintää eivätkä parantamaan heidän elinolojaan ja mahdollisuuksiaan elämässä; tietyiltä osin heidän tilanteensa on huonontunut entisestään. On todettava, että vaikka romanien suuri enemmistö on unionin kansalaisia, joilla on täysin samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kaikilla muilla jäsenvaltioiden kansalaisilla, romaneja syrjitään yhä vakavasti ja jatkuvasti työmarkkinoilla sekä opetuksen, asumisen, terveydenhoidon ja julkisten palvelujen saannin sekä liikkumisvapauden aloilla.

2.15 on tietoinen siitä, että tilanteet vaihtelevat suuresti romaniryhmien välillä. Vaikka suuri osa romaneista on hyvin integroitunut omaan elinympäristöönsä niin kaupungeissa kuin maaseudullakin, toiset elävät köyhyydessä ja äärimmäisessä puutteessa ja ovat syrjäytyneet pysyvästi. Lisäksi pieni osa romaneista viettää erityisluonteista kiertolaiselämää, mikä heidän kanssaan tekemisissä olevien on vaikea hyväksyä.

2.16 katsoo, että on olennaisen tärkeää lisätä köyhyydessä elävien ja syrjinnästä kärsivien ihmisten vaikutusmahdollisuuksia. Täysimääräinen itsemääräämisoikeus edellyttää valinnanvapautta. Yleisesti ottaen kotouttamispolitiikkojen ratkaiseva tekijä on, että ihmisillä on oltava voimavarat, välineet ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä. Sen vuoksi politiikan kokonaisuudessaan samoin kuin sen yksittäisten toiminta-alojen on autettava kohderyhmää kehittämään kykyään päättää omasta elämästään oikeusvaltion asettamien rajoitusten puitteissa.

2.17 on vakuuttunut siitä, että romaneille ei pidä myöntää erityisoikeuksia, vaan on kunnioitettava täysimittaisesti heidän unionin kansalaisuuttaan ja taattava samalla heille kaikki unionin perusoikeudet ja kansalaisoikeudet sekä varmistettava, että näitä oikeuksia kunnioitetaan, ja rangaistava kaikista näiden oikeuksien rikkomisista, erityisesti tapauksissa, joissa lainvalvontaviranomaiset toimivat epäoikeudenmukaisesti ja syrjivästi.

2.18 huomauttaa, että romanien keskuudessa naiset, lapset, ikääntyneet ja vammaiset henkilöt kärsivät suhteettomasti syrjäytymisestä ja että sosiaalinen ja taloudellinen kriisi vain vahvistaa näitä kielteisiä ilmiöitä.

2.19 on vakuuttunut siitä, että nämä ongelmat voidaan ratkaista vain noudattamalla yhdennettyä, koordinoitua ja johdonmukaista strategista ohjelmaa sekä päättäväistä ja järjestelmällistä lähestymistapaa kaikilla politiikanaloilla. Komitea on mielissään, että EU:n toimielimet ja muut elimet (komitea itse mukaan luettuna) tekevät yhteistyötä neuvoston puheenjohtajavaltion Unkarin hallituksen kanssa, jotta voidaan luoda ongelman ratkaisemiselle suotuisat edellytykset. Komitea suosittaa, että Puolan puheenjohtajakauden aikana järjestetään ministerikokous, jossa keskustellaan saaduista kokemuksista ja tuloksista.

3.1 toteaa, että perinteisessä lähestymistavassa romanien kohderyhmän määrittely perustuu yhteiskunnan enemmistön käsitykseen romaneista. Vaikka tällainen lähestymistapa saattaa olla hyödyllinen esimerkiksi tutkimuksen näkökulmasta ja olla tehokas tapa arvioida sosiaalisen syrjäytymisen luonnetta, kaikenlaiset romanien määrittelytavat, jotka perustuvat ulkoisiin rodullisiin erityispiirteisiin, ovat perusihmisoikeuksien ja erityisesti oman identiteetin määrittelyä koskevan oikeuden vastaisia, turhia ja poliittisesti kestämättömiä.

3.2 suosittaa, että jäsenvaltiot kunnioittavat perinteisten lähestymistapojen vastaisesti hyväksytyn puitestrategian perusarvoja ja täyttävät samalla romanien osallisuutta tarkastelevan foorumin kymmeneen perusperiaatteeseen sisältyvän ”erityisen mutta ei yksinomaisen” vaatimuksen. Komission tiedonannossa korostettujen neljän toiminta-alueen mukaisesti (koulutus, työpaikat, terveydenhuolto ja asuminen) niiden tulisi koota yhteen kolme strategista politiikan tarkastelukulmaa, jotka ilmentävät ongelmien luonnetta ja toimintamahdollisuuksia ja muodostavat yhdessä realistisen ja toteuttamiskelpoisen romanien integraatiota edistävän politiikan kolme pilaria:

3.3 rodun tai etnisen taustan perusteella syrjimätön osallistava politiikka – yleinen saatavuus, syrjäytymisen keskittymiseen puuttuminen sekä äärimmäisen köyhyyden ja puutteen vähentäminen

3.4 politiikka, jolla tuetaan johonkin romaniyhteisöön kuuluviksi itsensä katsovien autonomian lisäämistä ja heidän saavuttamaansa sosiaalista osallisuutta

3.5.1 Rasismin vastaisen strategian kohderyhmänä on yhteiskunta kokonaisuudessaan, ja tällaisen strategian poliittinen ulottuvuus perustuu siihen käsitykseen, että dynaamisessa, kehittyvässä, oikeudenmukaisessa ja inhimillisessä maailmassa ihmisten yhteiskunnallisen aseman tulee perustua olennaisin osin kykyihin ja pätevyyteen eikä syntymässä saatuihin etuihin tai haittatekijöihin, jotka määräävät heidän mahdollisuutensa onnistua elämässä. Ihmisten ei pitäisi myöskään joutua kärsimään heihin kohdistuvan syrjinnän kielteisistä seurauksista. Perittyjen ja muuttumattomien ominaisuuksien, kuten sukupuolen, alkuperän ja uskonnon, perusteella ei saa syrjiä ketään. Syrjinnän vastainen sääntely on tehokkain väline, jolla varmistetaan, että näitä periaatteita noudatetaan käytännössä. Olisi myös hyödyllistä, jos unionin syrjinnänvastaista lainsäädäntöä pantaisiin täysimääräisesti täytäntöön valtiotason eri toimialoilla ja sääntelyjärjestelmissä. Tällainen lainsäädäntö on kuitenkin tehokasta paitsi siihen sisältyvien rangaistusten ja niiden pelotusvaikutuksen vuoksi, myös siksi, että lainkuuliaiset kansalaiset, jotka muodostavat demokraattisen yhteiskunnan enemmistön, pyrkivät elämään noudattaen lain kirjainta ja henkeä.

3.5.2 Kun otetaan huomioon, että on vaikea muuttaa ihmisten mielipiteitä tai horjuttaa heidän ennakkoluulojaan ja rasistista ajattelutapaansa rationaalisin perustein, rasismin vastainen politiikka perustuu pääasiassa tiettyihin käyttäytymis- ja viestintämalleihin; ne levittävät myönteistä käsitystä viestintämuodoista, joissa ei turvauduta väkivaltaan ja jotka perustuvat yhteistyöhön ja ongelmien ratkaisuun rationaaliselta pohjalta. Samalla niissä tuomitaan ennakkoluuloihin ja vihaan perustuvat aggressiiviset ja rasistiset käyttäytymismallit. Tämän vuoksi mielipiteen muokkaajilla ja erityisesti politiikan ja tiedotusvälineiden vaikutusvaltaisilla edustajilla on erityinen vastuu.

3.6.1 EU on saavuttanut merkittävää edistystä eri politiikanaloilla kahden viime vuosikymmenen aikana: toimet ovat kattaneet sosiaalisen syrjäytymisen objektiivisen arvioinnin ja syrjäytymisen torjunnan sekä arvioinnin tuloksien sisällyttämisen sosiaalipolitiikkaan. Tietojen saatavuus on ehdoton edellytys sille, että asianmukaisia politiikkoja voidaan panna täytäntöön ja arvioida. Sen enempää koko väestöä kuin kohderyhmiäkään koskevaa tietoa ei edelleenkään ole paljoakaan tähän mennessä toteutetuista toimista huolimatta. Strategian tavoitteet huomioon ottaen on tärkeää saavuttaa edistystä seuraavassa kuvatuilla aloilla.

3.6.2 Rodun tai etnisen taustan perusteella syrjimätön osallistava politiikka: jatkettaessa köyhyyden ja puutteen eri muotoja koskevien arviointimenetelmien kehittämistä on tarpeen arvioida, missä määrin syrjäytyminen on keskittynyt ja korostaa asianomaisten politiikkojen perusteella toteutettujen toimien vaikutusta. Komitea suosittaa, että Eurostat ja jäsenvaltioiden tilastotoimistot lisäävät syrjäytymistä koskeviin indikaattoreihin äärimmäistä köyhyyttä ja syrjäytymistä koskevia indikaattoreita ja että ne määrittävät sellaisen tilastollisen arviointi- ja tarkastelumenetelmän periaatteet, jonka avulla on mahdollista arvioida äärimmäistä köyhyyttä ja puutetta.

3.6.3 Tältä pohjalta jäsenvaltioiden tulisi kartoittaa strategioidensa puitteissa ne alueelliset yksiköt (taajama-alueet, hökkelikylät, lähiöt, leirit, kaupunkien ydinalueiden slummikorttelit, maaseudun asuinyhdyskunnat jne.), joille on ominaista syrjäytymisen ja äärimmäisen syrjäytymisen eri muotojen erityisen suuri keskittyminen asuinalueilla, riippumatta siitä, ovatko nämä alueet yleisen käsityksen mukaan romanien asuttamia. Komitea suosittaa, että jäsenvaltiot laativat yhdyskuntasuunnittelustrategioita, joiden tarkoituksena on poistaa tällaiset alueet tai parantaa niiden asumiskelpoisuutta ottamalla käyttöön mekanismeja, jotka perustuvat näiden strategioiden seurannassa tarvittavaan näyttöön.

3.6.4 ”Romanien autonomiaa lisäävä politiikka”: ongelmat ja haitat voidaan kartoittaa vain, jos tiettyä etnistä identiteettiä tunnustavat henkilöt haluavat tulla merkityiksi julkisiin rekistereihin kyseiseen vähemmistöön kuuluvina henkilöinä. Jollei tällaista pyyntöä kuitenkaan esitetä, on kiellettävä selväsanaisesti ja päättäväisesti rodullisiin erityispiirteisiin liittyvän merkinnän lisääminen kansallisiin rekistereihin. Kun otetaan huomioon etnisiin vähemmistöihin liittyvien tietojen huomattava arkaluonteisuus, on syytä taata kaikin keinoin yhtäältä henkilötietojen maksimaalinen suojelu ja toisaalta vähemmistöihin liittyvien yhdisteltyjen tietojen maksimaalinen julkisuus.

3.6.5 Komitea ehdottaa, että samalla kun vähennetään syrjäytymistä ja köyhyyttä ja lievennetään niiden äärimuotoja, tuetaan sellaisten romaniyhteisön kehittämiseen tähtäävien kielellisten, kulttuuristen, opetusalaan liittyvien ja yhteisölähtöisten ohjelmien tukemista, joilla voidaan todella saavuttaa romanit näiden omin keinoin.

3.6.6 ”Rasismin vastainen politiikka”: sekä unioni- että valtiotasolla tehtyjen tutkimusten perusteella on syytä toteuttaa jatkotoimia, joilla voidaan seurata romaneihin liittyvien ennakkoluulojen muutoksia, ennakkoluulojen määrää eri väestöryhmissä ja politiikkojen vaikutusta etnisten ennakkoluulojen ja rasismin kehitykseen. On toteutettava koko suurelle yleisölle kohdistettavia valistuskampanjoita, joilla torjutaan väestössä havaittavia syrjiviä asenteita ja rasistisia ennakkoluuloja. On myös varmistettava niiden säännöllinen seuranta.

3.6.7 Komitea suosittaa painokkaasti, että ei havainnoida vain ennakkoluulojen ja rasismin suuntauksia, vaan myös viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan aloitteiden myönteisiä vaikutuksia, yhteiskunnallisia hyötyjä ja hyviä käytänteitä, joilla pyritään vähentämään romaneihin kohdistuvia ennakkoluuloja ja muukalaisvihaa sekä parantamaan kulttuurienvälistä osallistavaa integroitumista.

3.7.1 Monitahoisuus: Komitea huomauttaa, että on tarpeen kehittää toimia, joilla vahvistetaan romanien myönteistä roolia yhteiskunnassa, parannetaan heidän elinolojaan ja edistetään heidän integraatiotaan monenlaisilla toiminnanaloilla. Nämä toimet tulee nostaa järjestelmällisesti noudatettavien politiikkojen tasolle. Tämän vuoksi on ensinnäkin nivottava toiminnanaloihin liittyvät tekijät yhteen ja toiseksi organisoitava hyvän hallintotavan tiimoilta suhteita eri sektorien välillä ja kolmanneksi käynnistettävä järjestelmällinen täytäntöönpano poliittisella tasolla. Tämä edellyttää, että kaikki täytäntöönpanoon osallistuvat osapuolet noudattavat yhtenäistä ja yksituumaista lähestymistapaa.

3.7.2 Ohjelmien kaikkien osien on oltava johdonmukaisesti sidoksissa toisiinsa (johdonmukaisuus), ja niiden on oltava yhdennettyjä (yhtenäisyys). Kolmas täytäntöönpanoon liittyvä keskeinen näkökohta on suunnittelu ja painopistealojen määrittely (vaiheittainen toiminta), mikä tarkoittaa, että realistiset tavoitteet ovat saavutettavissa vain etenemällä hyvin suunniteltujen vaiheiden ja peräkkäisten osatekijöiden avulla. Tämä puolestaan edellyttää, että koordinaatiosta vastaa viranomainen, jolla on siihen tarvittavat toimivaltuudet.

3.7.3 Suunniteltaessa ja pantaessa täytäntöön integraatiopolitiikkaa on aina keskityttävä todellisiin tarpeisiin ja toimittava eriytetysti ja joustavasti, jolloin mahdollistetaan myös toimien toteuttaminen ottaen huomioon paikalliset (alueelliset) ominaispiirteet optimaalisella tavalla. Integraatiostrategiat tulee suunnitella ja panna täytäntöön kahdensuuntaisesti ja molemminpuolisten pyrkimysten ja vaikutusten pohjalta. Niiden tavoitteena tulee olla kaikkien keskinäinen hyödyttäminen.

3.7.4 Kiinnostuksenilmaisupyyntöjen tekemisen ja EU:n varojen käytön olennainen edellytys on tarjouskilpailujen julkaisemisen ja kertomusten laatimisen edellytyksien yksinkertaistaminen. Huolellisesti suunnitellussa täytäntöönpanossa tulisi keskittyä valmiuksien vahvistamiseen, asianmukaiseen koordinointiin ja sitoutuneen poliittisen tahdon tukemiseen. Myös sidosryhmien edustajien osallistuminen suunnitteluprosessiin on elintärkeää.

3.7.5 Näyttöön perustuva täytäntöönpano – indikaattorit: julkisten politiikkojen on osoitettava tehokkuutensa todennettavissa olevalla tavalla eli niiden on osoittauduttava tehokkaiksi alkuperäisen tavoitteen osalta. Politiikalla ei pidä aiheuttaa vahinkoja ja riskejä, jotka ovat suurempia kuin ne, joilta politiikalla on tarkoitus suojata, eikä siitä pidä aiheutua turhan korkeita kustannuksia. Tämän vuoksi on toteutettu merkittäviä, joskin riittämättömiä, toimia, jotta politiikka perustuisi entistä enemmän näyttöön. Romanien integraation alalla on erityisen tärkeää, että ohjelmien lisäksi myös koko politiikka on arvioitavissa. Sen vuoksi sekä valtio- että unionitasolla on edistettävä arviointikulttuuria, vaatimusjärjestelmän lujittamista, sosioekonomisten ja sosiaalialan tulosindikaattoreiden standardoitua käyttämistä viitaten aina asianomaiseen kohderyhmään sekä tieteellisesti perustellun institutionaalisen arviointijärjestelmän luomista. Tähän tarkoitukseen on järjestettävä riittävä rahoitus.

3.7.6 ETSK tukee vuoteen 2020 ulottuvien, romanien kansallisten integrointistrategioiden EU:n puitekehyksen ja siihen liittyvien valtiotasoisten politiikkojen täytäntöönpanoa, mutta haluaisi osallistua näiden politiikkojen arvioimiseen kansalaisyhteiskunnalta saamansa valtuutuksen perusteella ja tukeutuen luontaisiin yhteyksiinsä, jotka yhdistävät sen ja jäsenvaltioiden kansalaisyhteiskunnan organisaatiot. Komitea aikoo toimia välittäjänä EU:n toimielimien ja organisoituneen kansalaisyhteiskunnan välillä ja osallistua aktiivisena kumppanina romaniväestön osallistamista käsittelevään unionin foorumiin sekä jäsennellyn vuoropuhelun muihin muotoihin.

3.7.7 Osallistuminen ja edustaminen: Integraatiopolitiikka edellyttää niin teoriassa kuin käytännössäkin asianomaisten tahojen tiivistä osallistumista. Tästä syystä on vältettävä oikeuksia rajoittavia holhoavia menettelytapoja, ja samalla on syytä varmistaa, että romanien ruohonjuuritason organisaatiot, kansalaisyhteiskunnan paikalliset edustajat, tieteen asiantuntijat ja työmarkkinaosapuolet kutsutaan osallistumaan mahdollisimman monimuotoisesti ja tiiviisti päätöksenteko- ja täytäntöönpanoprosesseihin, kuten komission tiedonannossa ja muissa asiaa koskevissa asiakirjoissa selvästi todetaan. Kohdealueilla on erityisen tärkeää toteuttaa positiivisia toimia, joilla varmistetaan, että erityisen epäsuotuisassa asemassa olevat ryhmät (naiset, yksinhuoltajaäidit, vierasta kieltä äidinkielenään puhuvat, vammaiset jne.) voivat osallistua poliittiseen elämään.

3.7.8 Politiikkojen oikeellisuus, uskottavuus ja tehokkuus riippuvat olennaisilta osin siitä, osallistuvatko niiden ensisijaiset kohteet niihin ja ottavatko he ne omikseen. Tämän vuoksi on syytä kutsua romaniyhteisön edustajat mukaan romanien integraatioon liittyvien politiikkojen laatimiseen ja täytäntöönpanoon unionissa, valtiotasolla ja itsestään selvästi myös paikallistasolla (osallistumiseen perustuva osallisuus).

3.7.9 Sosiaalinen syrjäytyminen ja sen äärimmäiset muodot liittyvät usein kiinteästi toisiinsa - vaihdellen jäsenvaltioittain – ja niihin liittyy sellaisia käytösmalleja, elämäntyylejä ja tottumuksia, jotka eroavat valtaväestön noudattamista sosiaalisista normeista (esim. vaeltaminen, erityiset toiminnanalat, kuten käytetyn tavaran hankkiminen ja myyminen, erityiset käsityöammatit). Näihin seikkoihin on kiinnitettävä erityishuomiota laadittaessa kansallisia strategioita. Joissakin tapauksissa etniseen ryhmään liitetyt asennoitumistavat ovat kuitenkin täysin poikkeavia ja rikollisia. Vastakkaisten kulttuurinormien rauhanomaisen rinnakkaiselon varmistaminen pitäen jatkuvasti huolen siitä, että toisistaan eroaviin asenteisiin ja tottumuksiin perustuvat jännitteet ja ristiriidat pysyvät noudatettavan oikeudellisen säännöstön puitteissa tulisi olla kansallisten strategioiden osallistavan luonteen määrittäviä tavoitteita ja samalla erityinen haaste, johon niiden on vastattava. Tämän vuoksi on tärkeää tarjota tilaisuuksia avoimeen viestintään ja ottaa käyttöön myös pääasiallisten tahojen käytettävissä olevia menettelyjä, joiden puitteissa monikulttuurisuuden asiantuntijat - myös alkuperältään tai identiteetiltään romaneihin kuuluvat henkilöt – ja sosiaalityöntekijät ovat ensisijaisen tärkeässä asemassa niin julkisten palvelujen kuin yhteisölähtöisten ohjelmien alalla (välitystoimet, ennalta ehkäisevät toimet, ryhmien lähentämistä toisiinsa koskevat palvelut ja niin edelleen), kuten komission tiedonannossa todetaan.

3.8.1 ETSK:n näkemyksen mukaan EU saattaa olla tällä hetkellä historiallisessa käännekohdassa sen toimielimien, hallituksien, jäsenvaltioiden ja paikallisviranomaisten ja -yhteisöjen toteuttamien toimien ansiosta. Se voi vihdoin kehittää politiikan, jolla edistetään EU:n kaikkein syrjäytyneimmän ja epäsuotuisimmassa asemassa olevan etnisen ryhmän asemaa ja joka perustuu yhteiseen lähestymistapaan. Kalliiksi käyvien tappioiden sijaan on mahdollista päästä järkevään ja inhimilliseen lopputulokseen. Komitea haluaa antaa täyden tukensa tälle prosessille ja sen toteuttamiselle.

Bryssel 16. kesäkuuta 2011

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Staffan NILSSON

(1) Tämä asiakirja perustuu AK:n lausunnossa aiheesta ”Romanien sosiaalinen ja taloudellinen integraatio Euroopassa” (EUVL C 42, 10.2.2011, s. 23) tehtyyn määritelmään, jonka mukaan käsitettä ”romani” käytetään käsillä olevassa asiakirjassa kuvaamaan yleisesti muitakin väestöryhmiä, joilla on romanien kanssa yhteisiä kulttuurisia ominaispiirteitä sekä marginaalisuuden ja sosiaalisen syrjäytymisen historia eurooppalaisessa yhteiskunnassa (Sinti, gipsy, travellers, kalè, camminanti, ashkali jne.).

(5) Alueiden komitean lausunto aiheesta ”Romanien sosiaalinen ja taloudellinen integraatio Euroopassa” (EUVL C 42, 10.2.2011, s. 23).

(10) Mainittakoon erityisesti ”nimenomainen, mutta ei poissulkeva kohdentaminen”, ”kulttuurienvälinen lähestymistapa” ja ”tavoitteena osallistuminen vallitsevaan yhteiskuntaan”.

(11) Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan aluekehitysrahasto, liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA), Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto / Maailmanpankki, Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysohjelma.

(12) ”Työikäisen romaniväestön valtaosalla ei ole riittävää koulutusta”, jotta he voisivat menestyä työmarkkinoilla. Sen vuoksi Euroopan maat menettävät satoja miljoonia euroja vuosittain tuottavuudesta ja valtion verotuloista. Työllisyyskuilun ratkaisemista saatava vuosittainen verohyöty on paljon suurempi kuin romanilasten julkiseen koulutukseen investoimisen kustannukset. (– –) Romanien osuus työikäisestä väestöstä kasvaa, kun Itä- ja Keski-Euroopan valtaväestö ikääntyy nopeasti. Romanien yhtäläinen osallistuminen työelämään on olennaisen tärkeää, jotta voidaan kattaa valtiotasolla kasvavat eläkkeistä ja terveydenhuollosta aiheutuvat ja muut ikääntymisen kustannukset. Economic costs of Roma exclusion, Maailmanpankki, 2010.

(13) Tässä tekstijaksossa tehdään suosituksia yleisesti politiikoista tai niiden asiayhteydestä, mutta tilarajoitusten vuoksi siinä ei voida tarkastella yksityiskohtaisesti kutakin politiikkaa.