Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivien 89/666/ETY, 2005/56/EY ja 2009/101/EY muuttamisesta keskus-, kauppa- ja yhtiörekistereiden yhteenliittämisen osalta”

Euroopan parlamentti päätti 8. maaliskuuta 2011 ja neuvosto 16. maaliskuuta 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 50 artiklan 2 kohdan g alakohdan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivien 89/666/ETY, 2005/56/EY ja 2009/101/EY muuttamisesta keskus-, kauppa- ja yhtiörekistereiden yhteenliittämisen osalta

Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 26. toukokuuta 2011.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 15.–16. kesäkuuta 2011 pitämässään 472. täysistunnossa (kesäkuun 15. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin ääniä 144 puolesta ja 2 vastaan 4:n pidättyessä äänestämästä.

1.1 ETSK on tyytyväinen direktiivin julkaisemiseen ja pitää sitä merkittävänä edistysaskeleena yhtenäismarkkinoiden kehittämisessä. Se mahdollistaa Euroopan unionin yrityksiä, työntekijöitä, kuluttajia ja kansalaisia koskevien laajempien tavoitteiden toteuttamisen siten kuin on esitetty Eurooppa 2020 -strategiassa ja pk-yrityksiä koskevassa aloitteessa (Small Business Act). Ehdotuksella pyritään yhdenmukaistamaan tärkeimmät asiakirjat ja tiedot sekä korvaamaan vapaaehtoinen yhteistyö lakisääteisellä velvollisuudella kaikkialla unionin alueella. Nykymuodossaan se ei kuitenkaan täytä kuin osan esitetyistä perusvaatimuksista.

1.2 Samaan aikaan ehdotuksen täytäntöönpanoon liittyy paljon epävarmuutta. Useita kysymyksiä jätetään komission ratkaistaviksi tulevan sääntelyn puitteissa. ETSK toivoo, että se voi osallistua lainsäädäntötyöhön myös tulevissa vaiheissa ja että se voi vastaisuudessakin toimia komission kumppanina kyseisen tulevan sääntelyn valmistelussa.

1.3 ETSK olisi pitänyt parempana, että ehdotuksella olisi konsolidoitu käsiteltävinä olevat kolme direktiiviä ja että EU:n vaatimukset tässä asiassa olisi muotoiltu aidosti riippumattomalla tavalla. (1) Muutosten ja myöhemmin annettavien delegoitujen säädösten vuoksi täytäntöönpanon selvyys heikkenee jonkin verran. ETSK pitää siksi kiinni asiaa koskevan vihreän kirjan käsittelyn yhteydessä esittämistään näkemyksistä ja toivoo, että ne otetaan huomioon tulevassa lainsäädännössä.

1.4 Komitea pitää suurena puutteena sitä, ettei ehdotetussa asetuksessa puututa kotipaikan siirtoon, jonka merkitys kasvaa koko ajan yhtenäismarkkinoiden tiivistyessä, kuten vihreässä kirjassa todetaan. Komitea pitää lisäksi menetettynä mahdollisuutena sitä, ettei lainsäätäjä pyri käyttämään mallina arvopapereiden avoimuutta koskevaa periaatetta, vaikka siihen muuten viitataan.

1.5 ETSK kannattaa ehdotuksessa direktiiveihin 89/666/ETY ja 2005/56/EY esitettyjä muutoksia.

1.6 Direktiivin 2009/101/EY muuttamisen osalta komitea pitää tärkeänä, että

1.7 ETSK hyväksyy asetetun määräajan, jonka mukaan EU:n ja jäsenvaltioiden on pantava tarvittavat oikeustoimet voimaan 1. tammikuuta 2014 mennessä. On kuitenkin välttämätöntä, että EU asettaa sisäisen määräajan delegoitujen säädösten perusteella toteutettavien toimenpiteiden soveltamiselle.

2.1 Direktiivillä pyritään parantamaan yritysten oikeudellisen ja verotuksellisen ympäristön avoimuutta niiden hyödyntäessä yhä enemmän yhtenäismarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia sekä vahvistamaan siten luottamusta yhtenäismarkkinoihin, jotta voidaan edistää kauppasuhteiden ansiosta syntyvien kilpailuetujen hyödyntämistä.

2.2 Ehdotetun direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on ryhdyttävä toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että yhtiöitä ja niiden keskinäisiä suhteita koskevat asiakirjat ja tiedot ovat helposti jäsenten sekä ulkopuolisten saatavissa kaikkialla EU:n alueella. Tällaista velvollisuutta tai tehokasta mahdollisuutta ei toistaiseksi ole ollut. Avoimuuteen liittyvät kysymykset ovat erityisen tärkeitä ja polttavia tapauksissa, joissa kyseessä ovat rajan eri puolille sijoittautuneiden yritysten sulautumiset tai jakautumiset tai toisen valtion lainsäädännön alaisen yrityksen paikalliset sivuliikkeet.

Kyseiset direktiivit ovat vain osin tyydyttäneet lisääntyneet tiedonsaantivaatimukset.

2.4 Uudessa direktiivissä ehdotetut muutokset laajentavat, täsmentävät ja kehittävät nykyisiä vaatimuksia ja menettelyjä ja valtuuttavat komission tekemään uusia täsmennyksiä ja lisäyksiä direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä. Tällä menettelyllä pyritään erityisesti siihen, että kaikki yritykset, sivuliikkeet ja taloudellisten toimijoiden ryhmittymät voidaan tunnistaa selvästi ja mahdollisimman nopeasti ja että kaikki muutokset rekisteröidään ja niistä on saatavissa tietoa viivästyksettä. Paras väline tämän tavoitteen saavuttamiseksi on asiakirjojen ja tietojen tallentaminen ja julkaiseminen sähköisessä muodossa. Jäsenvaltioiden onkin varmistettava tietojen siirtäminen sähköiseen muotoon sekä saatavuus suunnitellun yhden eurooppalaiseen sähköiseen keskusjärjestelmän puitteissa.

2.6 Vuosina 1989 ja 2005 annettuihin direktiiveihin ehdotetut muutokset koskevat sivuliikkeiden tai rajatylittävien sulautumisten kohteina olleiden pääomayhtiöiden yksilöivää tunnistamista sekä vaatimusta muiden rekisteröintitoimien sähköisestä yhteensopivuudesta.

2.7 Jäsenvaltioiden on pantava direktiivi täytäntöön viimeistään 1. tammikuuta 2014. Itse direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu.

3.1 Kaupparekisterien avoimuus ei ole ainoastaan itsessään tärkeä tavoite, vaan se on samaan aikaan yksi yhtiöoikeuden yhdenmukaistamisen ennakkoedellytyksistä. Jäsenvaltioiden rekisterien yhteentoimivuus on pohjimmiltaan tietotekninen ja taloudellinen kysymys. Ehdotus on kuitenkin julkaistava oikeudellisessa muodossa, eikä oikeudellisia vaatimuksia voida siksi jättää huomioimatta. Sen lisäksi, että on löydettävä oikeudellisesti asianmukainen muoto, myös yhdenmukaistamisen oikeudellinen tausta on syytä tutkia tarkasti.

3.1.1 Tämän vuoksi voidaan pohtia aivan aluksi, miten voidaan sovittaa yhteen pääomaa tyypillisesti vievien ja sitä tuovien maiden edut. Seuraavassa taulukossa esitetään pääpiirteittäin niiden tärkeimmät lähestymistavat asiaan. Näiden näkemysten perusteella valtioiden toiminnan taustalla olevien etunäkökohtien huomioiminen rajoittaa pitkällä aikavälillä oleellisesti perusteellisen yhteensovittamisen onnistumismahdollisuuksia, joskaan asiasta käytävissä keskusteluissa tämä kysymys ei näytä vaikuttavan tärkeältä kaupparekistereiden yhteentoimivuuden kaltaisen teknisen kysymyksen rinnalla.

3.2 Yritysten kansalliselle rekisteröinnille asetetaan paljon vähemmän esteitä eräissä maissa (fiktioperiaatetta noudattavissa maissa, joissa yritysten tunnustaminen kansallisella tasolla tapahtuu automaattisesti, jos ne täyttävät tietyt muodolliset vaatimukset) kuin joissakin toisissa maissa (joissa pidetään tärkeänä myös yritysten toimintaympäristössä sijaitsevien paikallisyhteisöjen suojelua), koska rekisteröintiä hakevien yritysten vastuu on niissä suurempi kuin valtion vastuu. Toisin sanoen yritysten rekisteröimisen tapauksessa yksityisoikeudelliset säännökset ovat julkisoikeudellisia säännöksiä tärkeämpiä.

3.3 Joissakin maissa yritysten asemaa ei voida muuttaa ollenkaan, kun taas toisissa maissa yrityksen todellisen hallinnollisen toimipaikan muuttuessa myös yhtiöoikeuden mukaisesti hyväksyttävissä oleva identiteetti on muutettava ja siten myös rekisteröitävä. Tämä on johtanut useisiin ongelmiin sisämarkkinoilla (vrt. esimerkiksi tapaus Überseering), eikä se sulje pois kaksinkertaisen identiteetin mahdollisuutta eikä identiteetin kaksinkertaisen puuttumisen luomaa painajaismaista tilannetta (esimerkiksi saksalais-irlantilaisen ryhmittymän tapauksessa).

3.4 Eräät maat ottavat huomioon koko maailman ja tarkastelevat yritysten toimintaa yhtenä kokonaisuutena riippumatta siitä, harjoitetaanko sitä niiden alueella vai ulkomailla (yksilöllisyysperiaate). Toisissa maissa tuomiovallan perusteena on alueellisuus, tai sillä on ainakin suuri merkitys. Näissä tapauksissa kotimaan ja ulkomaiden välillä on perusluonteinen ero. Yhdenmukaistaminen on siis todella tärkeää. Ensiksi mainitussa tapauksessa (yksilöllisyysperiaate) kaupparekisterien yhteentoimivuus kuuluu oleellisesti yksityisoikeuden piiriin, kun taas yhtiöoikeus kattaa yritysten omat edut. Jälkimmäisessä tapauksessa tarvitaan julkisia toimenpiteitä. Voidaan siten ajatella, että ensiksi mainitussa, eli pääomaa vievien maiden tapauksessa esimerkiksi BRITE-hanke (Business Register Interoperability Throughout Europe) vaikuttaisi paremmalta ratkaisuilta kuin aktiivinen yhdenmukaistaminen.

3.5 Luonteeltaan perinteisesti pääomaa vievät maat suhtautuvat vastahakoisesti yhtiöoikeuden perusteella saadun tunnisteen muuttamiseen rekisteröinnin yhteydessä, koska niille oikeusvarmuus on kaikkein tärkein asia. Sen sijaan toiset maat pitävät oleellisen tärkeänä yritysten toimintaympäristössä sijaitsevien paikallisyhteisöjen suojelua eivätkä epäröi tarvittaessa kyseenalaistaa yrityksen oikeudellista asemaa. Tämän vuoksi ensimmäisen direktiivin 11 artikla (uuden direktiivin 12 artikla), jossa määritellään yksityiskohtaisesti yhtiön purkamisperusteet, voidaan panna täytäntöön hyvin eri tavoilla eri maissa riippuen siitä, minkälainen käsitys niillä on yhtiön perustamisesta (vrt. esimerkiksi tapaukset Ubbink ja Marleasing).

3.6 Maat, jotka eivät periaatteessa tee eroa kotimaisen ja ulkomaisen toiminnan välillä, hyödyntävät yleensä paremmin sisämarkkinoiden tarjoamat mahdollisuudet. Kyseisiin maihin rekisteröityneet yritykset voivat siten helposti katsoa, että vastaanottavan valtion toteuttamat toimenpiteet rajoittavat niiden mahdollisuuksia nauttia EU:n takaamista oikeuksista. Sen sijaan todellisuus- tai alueellisuusperiaatetta noudattavat valtiot voivat painottaa toiminnassaan pikemminkin ulkomaisten yritysten syrjivään kohteluun liittyviä kysymyksiä. Kaupparekistereiden yhdenmukaistaminen on selvästi ennen kaikkea pääomaa vievien valtioiden etujen mukaista, kun taas kyseisen alan sääntely on suurempi haaste pääomaa tuoville valtioille.

4.1 ETSK on tyytyväinen direktiivin julkaisemiseen ja pitää sitä merkittävänä edistysaskeleena yhtenäismarkkinoiden kehittämisessä. Se mahdollistaa Euroopan unionin yrityksiä, työntekijöitä, kuluttajia ja kansalaisia koskevien laajempien tavoitteiden toteuttamisen, kuten komitea on jo aikaisemmin todennut vihreästä kirjasta antamassaan lausunnossa: ”Kaupparekisterien yhteenliittämisen olisi kuvastettava kahden keskeisen asiakirjan – Eurooppa 2020 -strategian ja eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan aloitteen (Small Business Act, SBA) – tavoitteita. Kun kaupparekisterit liitetään yhteen, pitäisi yritysten keskinäisen avoimuuden lisääntyä ja yhteistyön helpottua, rajatylittävän liiketoiminnan esteiden vähentyä ja etenkin pk-yritysten hallinnollisen taakan keventyä. Kaikki tämä on ratkaisevan tärkeää yhtenäismarkkinoiden lujittamiseksi sekä tasapainoisen ja kestävän taloudellisen ja sosiaalisen edistyksen tukemiseksi, kuten komission tiedonannossa ’Pienet ensin – Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite’ (KOM(2008) 394 lopullinen) korostetaan” (2).

4.2 Komitea toteaa lisäksi, ettei ehdotus nykymuodossaan täytä kuin osan esitetyistä perusvaatimuksista. Sillä pyritään yhdenmukaistamaan tärkeimmät asiakirjat ja tiedot sekä korvaamaan vapaaehtoinen yhteistyö lakisääteisellä velvollisuudella kaikkialla unionin alueella. Komitea hyväksyy myös asetukseen sisältyvät hallintokuluja ja tietosuojaa koskevat linjaukset, mutta katsoo, että useita kohtia on vielä täsmennettävä.

4.3 On kuitenkin syytä todeta, että ehdotuksen täytäntöönpanoon liittyy edelleen paljon epävarmuutta. Täytäntöönpanotavat jätetään kokonaan tulevilla säännöksillä määriteltäviksi. Niistä olisi kuitenkin ollut soveliasta saada tietoa jo nyt. Käsiteltävänä olevassa ehdotuksessa olisi esimerkiksi voitu antaa enemmän tietoa eräistä normeista ja sisältökysymyksistä, kun otetaan huomioon, että vihreässä kirjassa viitattiin osaan niistä ja kehotettiin löytämään niihin ratkaisut. Näin ollen ehdotuksessa olisi voitu ottaa kantaa niiden käytännön näkökohtiin. ETSK pitää siksi kiinni vihreän kirjan käsittelyn yhteydessä esittämistään näkemyksistä ja toivoo, että ne otetaan huomioon tulevassa lainsäädännössä.

4.4 Komitean mielestä Euroopan unioni onkin nyt menettänyt mahdollisuuden mennä vielä pidemmälle yhtiöoikeuden yhdenmukaistamisessa, kuten tekstijaksossa 3 kuvaillaan. Komitea on tietoinen siitä, että huomattavat oikeudelliset ja institutionaaliset erot vaikeuttavat etenemistä tällä ongelma-alueella ja että yhtiöoikeuden yhdenmukaistamisessa on kyse vuosikymmenen pituisesta työstä. Rekisteröinti on kuitenkin yksi osa kyseistä kokonaisuutta, ja laiminlyömällä tämän kysymyksen yksityiskohtaisen käsittelyn olemme menettäneet mahdollisuuden etsiä yhteisiä muotoiluja ja avata keskustelu asiasta. BRITE-ohjelma on sitä paitsi hyvä osoitus siitä, että asianomaiset toimijat voivat itsesääntelyn avulla ratkaista yksityiskohtia koskevia kysymyksiä yleisesti hyväksyttävällä tavalla.

4.5 Komitea pitää suurena puutteena sitä, ettei ehdotetussa asetuksessa puututa kotipaikan siirtoon, jonka merkitys kasvaa koko ajan yhtenäismarkkinoiden tiivistyessä, kuten vihreässä kirjassa todetaan. Komitea pitää lisäksi menetettynä mahdollisuutena sitä, ettei lainsäätäjä pyri käyttämään mallina arvopapereiden avoimuutta koskevaa periaatetta, vaikka siihen muuten viitataan.

4.6 Kyseisen prosessin kannalta olisi ehkä ollut tärkeää, että ehdotuksella olisi konsolidoitu käsiteltävinä olevat kolme direktiiviä ja että EU:n vaatimukset tässä asiassa olisi muotoiltu aidosti riippumattomalla tavalla. (3) Muutosten ja myöhemmin annettavien delegoitujen säädösten vuoksi täytäntöönpanon selvyys heikkenee jonkin verran, varsinkin kun otetaan huomioon, ettei käsiteltävänä olevassa ehdotuksessa määritellä tarkemmin jäsenvaltioiden kapparekisterien hallinnointiin ja yhteistyöhön liittyviä haasteita.

4.7 Komitean mielestä asetettujen tavoitteiden toteuttamisen yhteydessä tulee nousemaan esille uusia ongelmia, koska ehdotuksen sanamuodon – muttei toivottavasti alun perin tarkoitetun tavoitteen – mukaan Euroopan tasolla tähän asti rekisteröintiasioissa aktiivista yhteistyötä tehneillä tahoilla – olivatpa ne sitten virallisia, vapaaehtoisuuden pohjalta toimivia tai markkinoiden luomia – ei ole roolia uudessa yhteistyössä. Myös ETSK:n mielestä Euroopan unionin yhteisen oikeusportaalin tulee toimia keskeisenä yhteyspisteenä, jonka kautta voi tutustua oikeudellisiin tietoihin. Komitea katsoo kuitenkin, että on tärkeää jättää riittävästi tilaa myös muihin, mahdollisesti laajempiin tavoitteisiin tähtääville aloitteille. Komitea korostaa lisäksi, että ”erityisen tärkeää on jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten sekä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyö tällä saralla” (4). ETSK toivoo, että se voi osallistua lainsäädäntötyöhön myös tulevissa vaiheissa ja että se voi vastaisuudessakin toimia komission kumppanina tulevan sääntelyn valmistelussa.

5.1 ETSK kannattaa ehdotuksessa direktiiveihin 89/666/ETY ja 2005/56/EY esitettyjä muutoksia.

5.2 Direktiivin 2009/101/EY muuttamisen osalta komitea pitää tärkeänä, että tiedot julkaistaan mahdollisimman nopeasti, eli niin lyhyessä määräajassa kuin tekniset ja oikeudelliset vaatimukset sallivat. ETSK:n mielestä ehdotettua määräaikaa voitaisiin lyhyellä aikavälillä lyhentää merkittävästi. Komitea kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että jopa tämä määräaika voi joissakin tapauksissa osoittautua liian pitkäksi ja että muutoksista on ehkä siksi ilmoitettava vielä paljon nopeammin. Tämä tapahtuisi ”julkaisemalla” tiedot eurooppalaisessa sähköisessä keskusjärjestelmässä (5) heti niiden paikallisen ilmoittamisen jälkeen, siten että muutos voitaisiin todentaa myöhemmin. Nykyiset tietojärjestelmät mahdollistavat tämän.

5.3 Tietojärjestelmän kustannusten osalta olisi määriteltävä selvästi, tuleeko ilmoituksen tekijän maksaman summan kattaa kaikki kustannukset vai täytyykö myös tietoja pyytävän tahon maksaa jotakin. Tässä asiassa jäsenvaltioiden nykyiset järjestelmät poikkeavat toisistaan. Tähän asti voimassa on ollut käytäntö, jonka mukaan palvelusta on täytynyt maksaa vain siinä tapauksessa, että pyydetyt tiedot täytyy hakea toisen maan yhtiörekisteristä. ETSK toistaa jo aikaisemmin esittämänsä toiveen, jonka mukaan perustietojen pyytämisen olisi yhteisessä eurooppalaisessa järjestelmässä oltava ilmaista (6).

5.3.1 Komitean mielestä liikekumppanien liikeyrityksille, jäsenille, velkojille ja työntekijöille tärkeinä perustietoina tulisi pitää erityisesti tietoja, jotka koskevat yrityksen liiketoimipaikkaa, omistajia ja tärkeimpiä johtajia, taloudellista ja oikeudellista tilannetta, selviytymiskykyä sekä tarkkoja kirjanpito- ja tilinpäätöstietoja.

5.3.2 Komitea korostaa tässä yhteydessä, ettei järjestelmän kehittämis- ja käyttökustannuksia ole selvitetty. Komitea pahoittelee, että ehdotuksesta puuttuvat vaikutustenarvioinnit, jotka mahdollistaisivat kustannusten arvioimisen. Komitea korostaa kuitenkin, että EU:n on osoitettava määrärahoja kyseisten kustannusten kattamiseksi.

5.4 ETSK on tyytyväinen siihen, että tiedot asetetaan saataville sähköisessä muodossa. Komitea toivoo kuitenkin, että järjestelmä antaa mahdollisuuden saada tiedot mahdollisimman suoraan. Se katsoo, että tässä asiassa on löydettävä tasapaino julkistamisvaatimusten ja nopean ja turvallisen toiminnan välillä. Komitea on vakuuttunut siitä, että on mahdollista löytää tyydyttävä kompromissiratkaisu ja että lopulta julkisuusnäkökohta vahvistuu. Toinen komitean yhteiseen järjestelmään kohdistama tärkeä odotus on, että se antaa mahdollisuuden rajoittaa minimiin tietojen julkaisemisen painetussa muodossa, mikä pienentää myös julkaisukustannuksia.

5.4.1 ETSK kiinnittää huomiota ristiriitoihin, joita saattaa syntyä Euroopan unionin asettamien ilmoittamisvelvoitteiden ja jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvien oikeudellisten sääntöjen välillä (esimerkiksi asiakirjojen aitoutta koskevissa kysymyksissä). Tällainen tilanne ei voi jatkua pitkään.

5.5 Komitean arvion mukaan myös kieliongelmiin on löydettävissä yksinkertaisia teknisiä ratkaisuja, kunhan asian eteen tehdään ensin riittävästi valmistelevaa työtä. Nykyiset käännösohjelmat antavat mahdollisuuden julkaista helposti mitä tahansa vakiomuotoisia tekstejä millä tahansa muulla kielellä, kunhan tekstit ovat saatavilla ja ne on hyväksytty asianmukaisten kuulemismenettelyjen jälkeen. Tällaista standardointia voitaisiin harkita sovellettavaksi erityisesti perustietoihin ja kirjanpitoaineistoon.

5.6 Tietosuojan osalta ETSK katsoo, että yhtiörekisteriin olisi tarkoituksenmukaista soveltaa yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä annetun direktiivin 95/46/EY säännöksiä.

5.7 ETSK hyväksyy asetetun määräajan, jonka mukaan jäsenvaltioiden on saatettava tarvittavat oikeustoimet voimaan 1. tammikuuta 2014 mennessä. On kuitenkin välttämätöntä, että EU asettaa sisäisen määräajan delegoitujen säädösten perusteella toteutettavien toimenpiteiden soveltamiselle. Näin varmistetaan yrityksiä koskevan tiedon nopean ja yhdenmukaisen saatavuuden mahdollistavan järjestelmän asianmukainen toiminta kaikkialla Euroopan unionin alueella.

Bryssel 15. kesäkuuta 2011

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Staffan NILSSON

(1) Ensimmäinen ja yhdestoista direktiivi voidaan helposti yhdistää, koska niiden tavoite on sama (yhtiöitä koskevat julkistamisvaatimukset), kun taas rajatylittävistä sulautumisista annetussa direktiivissä keskitytään erityisaiheeseen, eli kaupparekisterien selvyyteen rajatylittävien operaatioiden tapauksissa.

(3) Ensimmäinen ja yhdestoista direktiivi voidaan helposti yhdistää, koska niiden tavoite on sama (yhtiöitä koskevat julkistamisvaatimukset), kun taas rajatylittävistä sulautumisista annetussa direktiivissä keskitytään erityisaiheeseen, eli kaupparekisterien selvyyteen rajatylittävien operaatioiden tapauksissa.

(5) Kyseessä olisivat eurooppalaisessa sähköisessä keskusjärjestelmässä julkaistavat sanomat tai tiedot, jotka ovat suoraan asianomaisten tahojen saatavilla.