25.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 248/87


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Järkevä sääntely Euroopan unionissa”

KOM(2010) 543 lopullinen

2011/C 248/15

Esittelijä: Jorge PEGADO LIZ

Euroopan komissio päätti 8. lokakuuta 2010 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Järkevä sääntely Euroopan unionissa

KOM(2010) 543 lopullinen.

Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 26. toukokuuta 2011.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 15.–16. kesäkuuta 2011 pitämässään 472. täysistunnossa (kesäkuun 15. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon äänin 128 puolesta ja 1 vastaan 5:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK on tyytyväinen komission tarkasteltavana olevassa tiedonannossa sekä Eurooppa 2020 -strategiaa ja sisämarkkinoiden toimenpidepakettia käsittelevissä asiakirjoissa osoittamaan kiinnostukseen syventää poliittisia, lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia menettelyitä, jotta varmistetaan, että unionin lainsäädäntöä laaditaan ja sovelletaan entistä järkevämmin ja tarkoituksenmukaisemmin koko lainsäädäntäprosessissa suunnittelusta jäsenvaltioiden toimivaltaisten elinten vastuulla olevaan täytäntöönpanoon ja lainsäädännön kohteena olevien tahojen asianmukaista noudattamista koskevaan lopulliseen arviointiin.

1.2

ETSK ei kuitenkaan ymmärrä tarvetta uuteen ilmaukseen, jonka käytöllä korvataan vakiintunut termi ”sääntelyn parantaminen”, ellei se sitten johdu siitä, että kyse on ainoastaan poliittisesta asiakirjasta.

1.3

ETSK panee tyytyväisenä merkille, että tiedonantoon on sisällytetty useita ehdotuksia, joita komitea on tämän aiheen osalta esittänyt lausunnoissaan. Siksi komitea pitää tervetulleina ilmoitettuja aikomuksia vahvistaa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden toteutumisen valvontaa, lisätä vaikutustenarviointien perusteellisuutta, toteuttaa aiempaa strategisempi ja yhdennetympi jälkiarviointi sekä ottaa jäsenvaltiot ja niiden parlamentit toimintaan mukaan entistä aktiivisemmin antamalla niille aiempaa enemmän vastuuta ja tarjoamalla niille tukea niiden huolehtiessa tehtävistään lainsäädäntätyön alalla. Lisäksi komitea on erityisen tyytyväinen ehdotukseen varmistaa kansalaisten ja muiden sidosryhmien aktiivisempi osallistuminen unionin lainsäädännön laadintaan, täytäntöönpanoon ja soveltamiseen erityisesti niin, että pidennetään julkisten kuulemisten yleistä määräaikaa ja nopeutetaan ja tehostetaan rikkomusmenettelyjä.

1.4

ETSK katsoo kuitenkin, ettei tiedonanto tarjoa toivottavalla tavalla asianmukaisia keinoja Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa koskevien lainsäädännöllisten näkökohtien toteuttamiselle tai yksinkertaisesti sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ensisijaisten toimenpiteiden soveltamiselle.

1.5

ETSK pitää välttämättömänä, että tiedonantoa seuraa todellinen toimintaohjelma, jossa täsmennetään tavoitteita, konkretisoidaan toimenpiteitä, yksilöidään välineitä ja arvioidaan vaikutuksia, määritellään vaihtoehtoja ja määritetään kustannus–hyöty-suhde, mikä edellyttää laajaa etukäteen käytävää keskustelua kansalaisyhteiskunnan kanssa unioni-, jäsenvaltio- sekä alue- ja paikallistasolla.

1.6

ETSK kehottaakin komissiota kiinnittämään tiedonannon jatkotoimissa erityistä huomiota yleisiin suuntaviivoihin, jotka esitetään tässä lausunnossa ja joissa käyvät ilmi komitean vuosia sitten asiassa omaksumat kannat.

1.7

ETSK katsoo erityisesti, että on määriteltävä nykyistä paremmin esimerkiksi näkökohdat, jotka liittyvät tapaan, jolla unionin eri toimielimet toteuttavat niiden vastuulla olevat, etukäteen tehtävät vaikutustenarvioinnit; vaikutustenarviointien valvonnasta vastuussa olevien elinten luonteeseen ja kokoonpanoon; käytettyihin muuttujiin erityisesti, kun kyse on vaikutuksista perusoikeuksiin, sekä tapaan ja keinoihin varmistaa entistä suurempi avoimuus. Myös rahoitus-, terveys- ja sosiaaliturva-alaa tulisi käsitellä alakohtaisesti yksityiskohtaisemmin, ja olisi täsmennettävä ensisijaisuusperusteita, valitusten arviointi- ja käsittelymekanismeja, varsinaisia välineitä rikkomusten havaitsemiseksi viran puolesta sekä keinoja parantaa jäsenvaltioiden tuomioistuinten toimintaa ja muita täydentäviä välineitä.

1.8

ETSK katsoo lisäksi, että komissio on unohtanut useita olennaisen tärkeitä näkökohtia, ja pyytää käsittelemään niitä asianmukaisesti ja ottamaan ne nimenomaisesti huomioon. Tämä koskee erityisesti kriteereitä ja muuttujia lainsäädäntötekstien laadun arvioimiseksi; käytännön toimenpiteitä lainsäädännön yksinkertaistamiseksi; sitä selittämätöntä seikkaa, ettei ole tehty selkeää valintaa asetusten hyväksi erityisesti täydellisen yhdenmukaistamisen varmistamiseksi sisämarkkinoiden toteuttamiseen liittyvillä aloilla; valinnaisia järjestelmiä koskevan vaihtoehdon sekä itse- ja yhteissääntelyn roolin anteeksiantamatonta unohtamista sekä sitä hämmästyttävää seikkaa, ettei yhteisen viitekehyksen puitteissa toteutettavaan erittäin merkittävään työhön eikä käsiteltävinä oleviin ehdotuksiin eurooppalaisen sopimusoikeuden yhdenmukaistamisen lisäämiseksi viitata millään tavalla.

1.9

ETSK katsoo kuitenkin, että tiedonannon heikoimmaksi kohdaksi osoittautuvat kysymykset, jotka liittyvät yhteisön oikeuden tehokkaaseen soveltamiseen. Komitea kehottaakin komissiota pohtimaan seikkaperäisesti, mistä unionin säännöstön yleisesti puutteellinen soveltaminen alun perin johtuu – asia, joka vuosittain vahvistetaan yhä uudelleen EU:n lainsäädännön soveltamista koskevissa kertomuksissa – ja ottamaan asianmukaisesti huomioon ETSK:n useissa eri lausunnoissaan esittämät näkökannat ja suositukset sekä tarkastelemaan järjestelmällisesti välttämättömiä toimia nykyisen tilanteen muuttamiseksi radikaalisti.

2.   Johdanto: käsite ja taustaa

2.1

Tarkasteltavana olevan tiedonannon mukaan järkevä sääntely tarkoittaa sääntelyä,

joka koskee koko poliittista prosessia lain suunnittelusta sen täytäntöönpanoon, soveltamiseen, arviointiin ja tarkistamiseen

josta jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin toimielinten on oltava jatkossakin yhdessä vastuussa

jossa niiden mielipiteillä, joihin sääntely eniten vaikuttaa, on keskeinen rooli, minkä johdosta kansalaisten ja sidosryhmien roolia tulee vahvistaa.

2.2

Komissio katsoo, kuten sen edustaja toistuvasti painotti käsillä olevan ETSK:n lausunnon valmistelukokouksissa, että kyse on pelkästään poliittisesta – eikä teknisestä – asiakirjasta, joten ”järkevän sääntelyn” todellisen määritelmän etsiminen tiedonannosta on turhaa.

2.3

Nykyinen järkevän sääntelyn aloite on kuitenkin jatkoa sääntelyn parantamista koskevalle ohjelmalle, johon unionin toimielimet yleisesti ja komissio erityisesti ovat uhranneet paljon työtä viimeisimpien kymmenen vuoden aikana huomattavalla menestyksellä, kuten ETSK, joka on aina tukenut ja edistänyt ohjelmaa, on selkeästi todennut useissa lausunnoissaan (1).

3.   Yleistä

3.1

EU:n lainsäädännön nykytilanne edellyttää, että lainsäädännön suunnittelua, laadintaa, täytäntöönpanoa ja soveltamista pohditaan syvällisesti; on myös aiheellista pohtia säädösten tarkistamista ja yksinkertaistamista.

3.2

ETSK katsookin, että aihe edellyttää laaja-alaista keskustelua, johon kansalaisyhteiskunnan on osallistuttava yhtäältä siksi, että unionin lainsäädännön seuraukset kohdistuvat nimenomaan kansalaisyhteiskuntaan, ja toisaalta siksi, että sen osallistuminen voi edistää ratkaisevalla tavalla nykyisen lainsäädäntökehyksen toivottavaa parantamista.

3.3

Tätä taustaa vasten tiedonanto – vaikka kyse onkin vain pelkästä poliittisesta asiakirjasta – ei näytä vastaavan tarpeita. Siihen sisältyy kyllä yllin kyllin kauniita ehdotuksia ja hyviä pyrkimyksiä, mutta siitä puuttuvat käytännön toimenpiteet ja tehokkaat välineet.

3.4

Yleisesti voidaan todeta, että koska kyseessä on ainoastaan poliittinen asiakirja, sitä on täydennettävä todellisella ohjelmalla, jossa täsmennetään tavoitteet, konkretisoidaan toimenpiteet, yksilöidään välineet, arvioidaan vaikutuksia sekä määritellään vaihtoehdot ja määritetään kustannus–hyöty-suhde.

3.5

ETSK suhtautuu erittäin myönteisesti tiedonannon lähtökohtana olevaan diagnoosiin sekä ehdotettuihin tavoitteisiin. Komitea ei ymmärrä, miksi termi ”sääntelyn parantaminen” on muutettu termiksi ”järkevä sääntely”, ellei sitten syynä ole se, että kyse on ainoastaan poliittisesta asiakirjasta.

3.6

Näin ollen ETSK katsoo tarkoituksenmukaiseksi toistaa kantansa asiaan:

a)

Tiukennetaan sääntelyn parantamista koskevan ohjelman periaatteiden soveltamista.

b)

Noudatetaan avoimuutta lainsäädännön laadinnan kaikilla tasoilla.

c)

Valitaan entistä paremmin oikeudelliset välineet, itse- ja yhteissääntelymekanismit mukaan luettuina.

d)

Kehitetään direktiivien täytäntöönpanoa kansallisella tasolla koskeva nykyistä järjestelmällisempi seurantajärjestelmä.

e)

Otetaan huomioon kansallisten parlamenttien uusi rooli ja vahvistettu toimivalta Lissabonin sopimuksessa.

f)

Komission on lisäksi hyödynnettävä tulkitsevia tiedonantojaan nykyistä useammin.

g)

On myös lisättävä lainsäädännön yksinkertaistamiseen ja kodifiointiin liittyviä toimia.

4.   Erityistä

A.   Myönteisiä näkökohtia

4.1

Erityishuomiot koskevat tiedonannon useita myönteisiä näkökohtia, joita komitea pitää tervetulleina ja joita se kannattaa.

4.2

Tarkoitus on ensinnäkin vahvistaa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden toteutumisen valvontaa sekä parantaa lainsäädäntötekstien laatua muun muassa entistä tiukempien vaikutustenarviointien avulla.

4.3

Aikomuksena on niin ikään jatkaa ohjelmia, joilla tähdätään lainsäädännön yksinkertaistamiseen sekä tarpeettoman hallinnollisen taakan vähentämiseen vähintään 25 prosentilla.

4.4

Mainittakoon myös ajatus entistä strategisemmasta ja kokonaisvaltaisemmasta jälkiarvioinnista, jossa nykyisen lainsäädäntökehyksen ohella otetaan huomioon keskeiset taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät vaikutukset ja jota ei toteuteta ainoastaan tapauskohtaisesti ja kunkin lainsäädäntöaloitteen osalta erikseen.

4.5

Erityisen kannatettavia ovat kaikki aloitteet, joilla jäsenvaltioita kannustetaan kantamaan vastuunsa lainsäädäntätyöstä ja ottamaan kansalliset parlamentit mukaan lainsäädäntötekstien laadintaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa – erityisesti sen 8 ja 13 artiklassa – niille osoitettujen laajennettujen tehtävien mukaisesti.

4.6

Komitea onkin tyytyväinen siihen, että komissio osoittaa olevansa valmis tarjoamaan tukea jäsenvaltioiden eri elimille ja laitoksille, jotka osallistuvat EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoon ja soveltamiseen, sekä varmistamaan kansalaisten ja muiden sidosryhmien osallistumisen keskusteluihin, joita on käytävä kussakin jäsenvaltiossa unionin säädöstekstejä laadittaessa, täytäntöönpantaessa ja sovitettaessa yhteen kansallisen lainsäädännön kanssa.

4.7

Komitea pitää erityisen tervetulleena komission päättäväisyyttä nopeuttaa rikkomusmenettelyjä ja määrätä ensisijaisista tavoitteista SOLVIT-verkon roolia unohtamatta. SOLVIT-järjestelmä tarvitsee uuden sysäyksen, ja sen tunnettuutta ja uskottavuutta sidosryhmien keskuudessa on lisättävä.

4.8

Komitea suhtautuu erityisen myönteisesti siihen, että julkisten kuulemismenettelyjen yleistä määräaikaa pidennetään kahdeksasta kahteentoista viikkoon kansalaisten ja sidosryhmien aseman vahvistamiseksi nykyisestä. Tällä on ETSK:n mielestä suora yhteys Lissabonin sopimuksen 11 artiklan sisältöön, sillä kyseisellä toimenpiteellä edistetään osaltaan osallistavaa demokratiaa EU:ssa.

B.   Näkökohtia, jotka kaipaavat parantamista

4.9

ETSK ymmärtää syyt, joiden vuoksi komissio katsoo, että vaikutustenarvioinnin seurantaa toteuttaa jatkossakin siitä vastuussa oleva sisäinen lautakunta. Se ei kuitenkaan myöskään voi suhtautua välinpitämättömästi argumentteihin, joita julkisessa kuulemisessa ilmaistiin sen puolesta, että kyseisestä valvonnasta huolehtisi riippumaton ulkopuolinen taho. Vaihtoehtoisesti voitaisiin perustaa sisäinen elin, jossa olisi edustajia kaikista jäsenvaltioista. Joka tapauksessa on vahvistettava vaikutustenarviointilautakunnan toimivaltaa säätämällä vaikutustenarviointien toteuttamisen pakollisuudesta. Komitea toteaa lisäksi, ettei vaikutustenarviointilautakunnalla ole valtuuksia hyllyttää vaikutustenarviointikertomusta ja jarruttaa näin tosiasiassa siihen liittyvää lainsäädäntöehdotusta siinä tapauksessa, että analyysi paljastaisi perustavaa laatua olevia puutteita toteutetussa tutkimustyössä. Näistä kysymyksistä olisi aiheellista keskustella syvällisemmin, sillä vaikutustenarviointilautakunnalla on, kuten komissio toteaa, ”järjestelmässä keskeinen asema”.

4.10

Lisäksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen äskettäisen kertomuksen päätelmien mukaan Euroopan komissio katsoo, ettei vaikutustenarviointiluonnoksista tarvitse järjestää kuulemisia huolimatta sidosryhmien asiaa koskevista toistuvista esityksistä. Vaikutustenarviointiluonnoksia koskevan kuulemisen avulla parannettaisiin prosessia sidosryhmien kannalta ja varmistettaisiin, että parhain mahdollinen tuote päätyy ministerineuvoston ja Euroopan parlamentin väliseen yhteiseen lainsäädäntäprosessiin.

4.11

Samaisessa kertomuksessa tilintarkastustuomioistuin tuo selkeästi esiin yhtenä EU:n vaikutustenarviointijärjestelmän heikkouksista sen, ettei Euroopan parlamentti eikä neuvosto arvioi säännöllisesti tekemiensä muutosten vaikutuksia. ETSK kehottaa neuvostoa ja Euroopan parlamenttia laatimaan ja julkaisemaan helppolukuiset tiivistelmät omista vaikutustenarvioinneistaan sekä kunnioittamaan toimielinten välistä sopimusta (2).

4.12

Tiedonannossa ei selvennetä, mitä muuttujia voidaan käyttää vaikutustenarvioinneissa, joita komissio haluaa toteuttaa. (3)

4.13

Järjestelmän avoimuuden lisäämisen osalta komission tulisi ilmoittaa, miten ja millaisin uusin resurssein se aikoo lisätä avoimuutta.

4.14

Perusoikeuksia koskevan vaikutustenarvioinnin osalta olisi hyödyllistä, että komissio täsmentäisi, miten ja millaisin resurssein se aikoo toteuttaa arvioinnin.

4.15

Nykyinen rahoitus- ja talouskriisi on osoittanut, että markkinatoimijoiden sääntelyroolia on aiheellista harkita uudelleen. Komitea katsoo, että uutta järkevän sääntelyn ohjelmaa on tarkasteltava alakohtaisesti ja että tiedonannossa tulisi kiinnittää erityistä huomiota muun muassa rahoitus-, terveys- ja sosiaaliturva-alaan.

4.16

Tarkasteltaessa komission toimivaltuuksien käyttöä rikkomistapauksissa erityisesti, kun kyse on tarpeellisista sisäisistä menettelyistä, jotta se voisi toteuttaa tehtäväänsä tehokkaasti ja puolueettomasti perustamissopimuksen mukaisesti (4), komitea esittää, että komissio täsmentäisi ensisijaisuusperusteita, valitusten arviointi- ja käsittelymekanismeja, varsinaisia välineitä rikkomusten havaitsemiseksi viran puolesta sekä keinoja parantaa jäsenvaltioiden tuomioistuinten toimintaa ja muita täydentäviä välineitä (SOLVIT-järjestelmä, FIN-Net, ECC-Net sekä vaihtoehtoiset ja tuomioistuinten ulkopuoliset keinot).

C.   Puutteita

4.17

Lainsäädäntötekstien laadun parantamisen osalta ei ilmoiteta laadun arvioimiseen käytettäviä indikaattoreita eikä muuttujia.

4.18

Lainsäädännön yksinkertaistamisen osalta puuttuvat viittaukset käytännön toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat itsestään selviltä ja joita ovat esimerkiksi

varsinaista ja perusteellista kodifiointia koskevat toimet, joissa ei ole kyse pelkästä säädöstekstien yhdistämisestä

tarkistettujen ja muutettujen säädöstekstien julkaiseminen kokonaisuudessaan pelkkien lisäysten ja eri säädösten artikloihin tehtyjen viittausten sijasta.

4.19

Ei ole tehty selkeää valintaa asetusta koskevan säädösvaihtoehdon hyväksi direktiivien käyttämisen sijasta, vaikka kyseinen lähestymistapa on osa Eurooppa 2020 -strategiaa.

4.20

Ei luoda minkäänlaista yhteyttä yhteisen viitekehyksen puitteissa toteutettavaan erittäin merkittävään työhön eikä käsiteltävinä oleviin komission viimeaikaisiin ehdotuksiin eurooppalaisen sopimusoikeuden yhdenmukaistamisen lisäämiseksi. (5)

4.21

Tiedonannossa ei viitata tarpeeseen harkita järjestelmällisesti 28. järjestelmää koskevaa vaihtoehtoa sääntelyn parantamista koskevien aloitteiden yhteydessä. (6)

4.22

Komitea kummastelee lisäksi, ettei tiedonannossa ole mainintaa itse- ja yhteissääntelyn roolista eikä siitä, että on pohdittava etukäteen, mitä voitaisiin hyödyllisellä tavalla ratkaista ”pehmeän” lainsäädännön avulla ilman säädöksiä.

4.23

Tiedonannon suurimmat epäkohdat koskevat kuitenkin EU:n lainsäädännön soveltamiseen liittyviä näkökohtia. Tältä osin ETSK kiinnittää huomiota asiaa koskeviin lausuntoihinsa (7) sekä puheenjohtajavaltio Belgian aiheesta järjestämän äskettäisen konferenssin päätelmiin (8).

4.24

Erityisen merkityksellinen tältä osin on komission 1. lokakuuta 2010 antama Euroopan unionin oikeuden soveltamista käsittelevä kertomus (9), joka osoittaa, että huolimatta vähäisestä parannuksesta edelliseen vuoteen verrattuna edelleen keskimäärin 51 prosenttia täytäntöönpanotoimista viivästyy ja rikkomusmenettelyjen keskimääräinen käsittelyaika on 24 kuukautta.

4.25

Tämän asian osalta komissio ei mainitse mitään keskeisiä syitä EU:n lainsäädännön yleisesti puutteelliselle soveltamiselle jäsenvaltioissa, joihin ETSK on puolestaan viitannut monissa yhteyksissä. Syynä tähän voi olla vain se, että kyse on ainoastaan poliittisesta asiakirjasta. Kun otetaan huomioon asian merkitys järkevämmän sääntelyn kannalta, on kuitenkin aiheellista tuoda esiin seuraavat näkökohdat:

a)

unionin säännösten sisällyttäminen virheellisesti tai epätäydellisesti kansallisiin lainsäädäntöihin, joiden puitteissa niitä pidetään usein epätoivottavina sekä kansallisille tavoille, tottumuksille ja eduille vastakkaisina

b)

kansallisten viranomaisten poliittisen tahdon puute noudattaa ja panna täytäntöön niiden lainsäädännölle ja kansalliselle perinteelle ”vieraina” pidettyjä säännöksiä

c)

jatkuva suuntaus lisätä maakohtaisesti unionin säädöksiin uusia tarpeettomia säännöksiä tai valita unionin säännöksistä vain osia (sääntelyn parantaminen [goldplating] ja parhaiden osien valikointi [cherry picking]); edellä todetun johdosta onkin suositeltavaa, että niiden vastaavuustaulukkojen lisäksi, jotka jäsenvaltioiden on laadittava toimielinten välisen sopimuksen (10) sekä komission ja EP:n välisen puitesopimuksen mukaisesti, jäsenvaltioita vaaditaan nimenomaisesti ilmoittamaan, mitkä niiden täytäntöönpanosäädösten säännöksistä johtavat ylisääntelyyn

d)

kansallisten viranomaisten osin puutteelliset erityisvalmiudet ymmärtää unionin säännöstöä ja panna se täytäntöön

e)

joidenkin tuomareiden ja oikeusjärjestelmän muiden toimijoiden (asianajajat, oikeushallinnonvirkamiehet jne.) toisinaan vähäinen erityiskoulutus unionin oikeutta koskevissa kysymyksissä, mikä johtaa joskus siihen, että kansallisen lainsäädännön osaksi saatettuja säännöksiä sovelletaan väärin tai että niitä ei sovelleta lainkaan ja että kansallisessa lainsäädännössä sovelletaan rinnakkaisia sääntöjä

f)

tarve laajentaa hallinnollisen yhteistyön toimenpiteitä, jotta kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja erityisesti kuluttajansuojajärjestöt otettaisiin mukaan toimintaan

g)

oikeudellisten seuraamusten suunnittelun ja yhdenmukaistamisen puuttuminen ja niiden jättäminen jäsenvaltioiden vastuulle.

4.26

Komission toimet olisi lisäksi kohdistettava ensisijaisesti kansallisille viranomaisille suunnattavaan tiedottamiseen ja kouluttamiseen erityisesti, kun kyse on viranomaisista, jotka ovat välittömässä vastuussa unionin oikeuden täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa. Tällöin tulisi tehostaa tuomareille ja ylipäänsä muille tuomiovaltaa käyttäville viranomaisille suunnattavaa tiedotusta ja koulutusta; heidän tehtävänään on viime kädessä tulkita oikeutta ja soveltaa sitä konkreettisiin riita-asioihin.

Bryssel 15. kesäkuuta 2011

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Staffan NILSSON


(1)  EUVL C 48, 15.2.2011, s. 107 ja EUVL C 175, 28.7.2009, s. 26.

(2)  EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.

(3)  EUVL C 44, 11.2.2011, s. 23.

(4)  KOM(2002) 725 lopullinen.

(5)  Vihreä kirja toimintavaihtoehdoista etenemiseksi kohti kuluttajia ja yrityksiä hyödyttävää eurooppalaista sopimusoikeutta, KOM(2010) 348 lopullinen.

(6)  Ks. ETSK:n oma-aloitteinen lausunto ”28. järjestelmä” (EUVL C 21, 21.1.2011, s. 26) sekä viittaukset, joita kyseiseen menetelmään tehdään merkittävissä selvityksissä, joista mainittakoon esimerkiksi Mario Montin 9. toukokuuta 2010 antama raportti uudesta strategiasta sisämarkkinoita varten, Felipe Gonzálezin 8. toukokuuta 2010 antama raportti Eurooppa 2030 -hankkeesta sekä Lamassouren 8. kesäkuuta 2008 antama mietintö Le citoyen et l'application du droit communautaire (Kansalaiset ja yhteisön lainsäädännön soveltaminen).

(7)  EUVL C 24, 31.1.2006, s. 52 ja EUVL C 18, 19.1.2011, s. 100.

(8)  Korkean tason konferenssi European consumer protection enforcement day (Bryssel 22. syyskuuta 2010).

(9)  27. vuosikertomus Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta (2009), KOM(2010) 538 lopullinen.

(10)  EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.