17.3.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 84/25

1.1

Komissio pyrkii ehdotuksellaan vähentämään terrori-iskujen määrää ja vaikutusta rajoittamalla suuren yleisön mahdollisuutta hankkia laajasti ja laillisesti käytettyjä aineita (ja niiden seoksia), joita korkeina pitoisuuksina voidaan käyttää räjähteiden valmistamiseen, sekä säätämällä kyseisiä aineita koskevien epäilyttävien liiketoimien ilmoittamisesta.

1.2

Ehdotettu asetus on osoitettu tukku- ja vähittäiskauppiaille sekä jäsenvaltioille. Kemianteollisuudella on jo käytössä valvontamenettelyitä ja vapaaehtoisia raportointimenettelyjä esimerkiksi aseiden ja huumeiden lähtöaineille, ja ehdotuksilla ei siis liene merkittäviä vaikutuksia kemianteollisuuden kannalta. Kyseessä olevat määrät ovat pieniä myytyihin kokonaismääriin verrattuina. Työntekijöiden terveyteen tai ympäristöpäästöihin ei liity ongelmia. Onnistuminen riippuu toimivaltaisten viranomaisten toimista asiaankuuluvan tiedon keräämiseksi ja jakamiseksi.

1.3

ETSK tukee terrorismin vastaisia toimia ja kannattaa ehdotuksen yleisiä perusteita ja sen muotoa artiklaan 114 pohjautuvana asetuksena sisämarkkinoiden pirstoutumisen estämiseksi.

1.4

ETSK kannattaa myös liitteeseen I sisältyvää 8 aineen (ja niiden seosten) luetteloa, joita asetuksen valvontamääräykset koskevat. Komitea pitää järkevänä, että korkeiden pitoisuuksien myynnin jatkuminen suurelle yleisölle sallitaan vain luvanvaraisesti ja lailliseen käyttöön.

1.5

ETSK pitää komission tapaan myös aiheellisena ottaa jäsenvaltioissa käyttöön keskitetyt järjestelmät, joilla kerätään, jaetaan ja käsitellään ilmoituksia epäilyttävistä liiketoimista, jotka koskevat jotain mainitusta 8 aineesta tai liitteessä II luetteloidusta 7 muusta aineesta, tai muista asetuksen soveltamisalaan kuuluvasta liiketoimista.

1.6

ETSK pitää kuitenkin valitettavana ehdotuksessa esiintyviä puutteita, jotka liittyvät tietyistä aineista esitettyihin todisteisiin, muihin valvontamahdollisuuksiin (esimerkiksi pakkauskoon ylärajan asettaminen), myyntipisteissä sovellettaviin kontrollikäytäntöihin (mukaan lukien ehdotuksen soveltamisalan ulkopuolelle jätettävien yritysten määrittely), sekä muutamiin tekstin epäjohdonmukaisuuksiin (esimerkiksi raportointivaatimuksen laajuuteen liittyen).

1.7

ETSK on myös yllättynyt siitä, että vaikka vähittäiskaupalle ja julkiselle vallalle aiheutuvat kustannukset on määritelty yleisesti, niin oletettuja hyötyjä ei ole kvantifioitu samalla tavalla. Vaikka pelastettujen ihmishenkien arvo on todellakin subjektiivinen, tätä lähestymistapaa on käytetty aiemminkin EU-ehdotusten kustannusten tasapainottamiseksi. Komissio ei kerro syitä siihen, miksi se jätetään nyt tekemättä.

1.8

Näistä varauksista huolimatta ETSK kannattaa vahvasti ehdotusta. Asiasta tiedottaminen asianomaisille ryhmille ja koko kansalaisyhteiskunnalle tulee olemaan merkittävä haaste. ETSK on valmis osallistumaan tähän työhön kaikin käytettävissään olevin keinoin.

2.1

Terroristit ja muut rikolliset ryhmät ja yksilöt käyttävät yhä useammin poliittisten tai uskonnollisten tavoitteidensa saavuttamiseksi improvisoituja pommeja – jotka sisältävät monesti kotitekoisia räjähteitä – hyökkäyksissään eri puolilla maailmaa sijaitsevia sotilaallisia tai taloudellisia kohteita vastaan tai aiheuttaakseen pelkoa siviiliväestössä.

2.2

Vaikka valtaosa tapauksista on tähän mennessä sattunut EU:n ulkopuolella, jäsenvaltiot ja EU:n kansalaiset eivät ole säästyneet iskuilta kansallisten tiedusteluviranomaisten parhaista yrityksistä huolimatta. Rikkaimmista maista on tullut ensisijaisia kohteita, mutta mikään maa ei ole täysin turvassa. Ideologiset pontimet ja käytännön pomminrakennusohjeet leviävät maailmanlaajuisesti internetissä. Tarvittavat lähtöaineet ovat helposti saatavissa vähittäiskaupoista tai internetin kautta, usein halvalla ja suurina pitoisuuksina, joita tarvitaan sekä kotitekoisten räjähteiden valmistamiseen että myös muuhun, lailliseen teollisuuden ja kotitalouksien käyttöön.

2.3

Nämä muut käyttötarpeet sekä mahdollisten valvontatoimien tehokkuuden ja suhteellisuuden tarve huomioon ottaen on välttämättä määriteltävä, millaisten aineiden myyntiä on säänneltävä ja miten, mitä muita toimia tarvitaan tueksi ja mikä oikeusperusta olisi sopiva.

2.4

Komitea on käsitellyt näitä kysymyksiä aikaisemmassa lausunnossaan (1), jonka se antoi ehdotuksesta ”tiettyjen vaarallisten aineiden” markkinoille saattamisen ja käytön rajoituksista annetun neuvoston direktiivin 76/769/ETY muuttamisesta ammoniumnitraatin osalta. Sitä käytetään maailmanlaajuisesti hyvin paljon typpipohjaisena lannoitteena, mutta myös sekä kaupallisten että improvisoitujen räjähteiden tehokkaana ja edullisena ainesosana.

2.5

Kuten komitea aikoinaan totesi, muitakin perusteita terrorismia sekä räjähteiden valmistuksessa käytettäviä aineita koskevalle lainsäädännölle olisi voitu käyttää, mutta nykyisen EU:n perussopimuksen nojalla ne olisivat edellyttäneet kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisyyttä. Tätä pidettiin vaikeana saavuttaa sinä lyhyenä aikana, mikä oli käytettävissä ennen kyseisen pitkäaikaisen direktiivin kumoamista ja sen korvaamista asetuksella (EY) 1907/2006 (REACH), jonka liitteeseen XVII ammoniumnitraatti lopuksi lisättiin.

2.6

Osa jäsenvaltioista on tämän jälkeen omaksunut kansallisia toimia erityistä huolta aiheuttavien räjähdelähtöaineiden saatavuuden rajoittamiseksi. Nyt tarvitaan komission ehdotusta, jotta voidaan välttää sisämarkkinoiden pirstoutuminen ja varmistaa, että tietojen keräämisessä ja muissa terrorismin vastaisissa toimissa ei esiinny puutteita.

3.1

Komissio ehdottaa asetusta, jolla rajoitettaisiin suureen yleisöön kuuluvien mahdollisuuksia hankkia tiettyjä yleisessä käytössä olevia aineita, joita voidaan myös käyttää väärin räjähteiden lähtöaineina. Tavaroiden vapaan liikkuvuuden takaamiseksi liitteessä I lueteltua 8 ainetta voidaan jatkossakin myydä joko suurina pitoisuuksina jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen luvalla kun laillinen käyttö voidaan osoittaa asiakirjoin tai ilman lupaa sellaisina pitoisuuksina, jotka ovat riittämättömiä kotitekoisten räjähteiden valmistamiseksi. Liitteessä II on lueteltu 7 muuta ainetta, joita lupia tai pitoisuuksia koskevat määräykset eivät koske. Kaikkien 15 aineen kohdalla kaikki ”aiheellisin perustein epäilyttäviksi” arvioidut liiketoimet tulee ilmoittaa jokaisen jäsenvaltion omalle ja ainoalle kansalliselle yhteyspisteelle. Tämä koskee myös sellaisten liitteissä mainitsemattomien aineiden ja seosten (sekä tavaroiden?) myyntiä, joita komissio on kuitenkin aika ajoin todennut käytetyn räjähteiden valmistamiseen.

3.2

Säännökset eivät vaikuttaisi näiden aineiden ammattikäyttäjiin tai yritysten välisiin kauppoihin. Kansalaisten yksityisyydensuojaa on kunnioitettava. Sääntelyprosessin tulisi olla riittävän joustava, jotta se mahdollistaa nopean reagoinnin muuttuviin tarpeisiin. Näiden toimien tukemiseksi tarvitaan sekä vapaaehtoisia sopimuksia, menettelytapasääntöjä että parannettuja tietojärjestelmiä.

3.3

Kustannukset jakautuisivat suurin piirtein tasan valmistajien ja vähittäiskauppojen (joille aiheutuu kustannuksia säännösten noudattamisesta, merkinnöistä, koostumusten muuttamisesta ja myynnin menetyksistä) sekä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten (joiden tulisi maksaa tarvittavien lupajärjestelmien ja tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmien perustaminen ja henkilöstö) välillä.

3.4

Ehdotuksen liitteeseen I sisältyvän ammoniumnitraatin tapauksessa viitteet tähän aineeseen poistettaisiin asetuksen (EY) 1907/2006 (REACH) liitteestä XVII. Kyseisessä asetuksessa ei säädetä luvanvaraisuudesta tai epäilyttäviä liiketoimia koskevasta raportoinnista. Erityiset poikkeusjärjestelyt maatalouskäyttöä varten jatkuisivat.

3.5

Asetus tulisi voimaan 18 kuukauden päästä hyväksymisestään ja olisi sitova kaikissa jäsenvaltioissa. Suuren yleisön käsissä olevat liitteessä I lueteltujen korkeapitoisten aineiden varastot saataisiin käytettyä tai hävitettyä korkeintaan 36 kuukautta kestävän siirtymäkauden aikana. Asetus laajennettaisiin koskemaan myös ETA:n jäsenvaltioita, ja se tarkistettaisiin 5 vuoden päästä.

3.6

Ehdotukseen on liitetty perustelut, komission yksiköiden valmisteluasiakirja, vaikutusten arvioinnin tiivistelmä sekä itse vaikutusten arviointi, joka perustuu ulkoisen palveluntarjoajan (GHK yhteistyössä Rand Europen ja Comstratosin kanssa) tekemään valmistelevaan selvitykseen. Selvitys laadittiin tiiviissä yhteistyössä lähtöaineita käsittelevän pysyvän komitean kanssa, joka perustettiin neuvoston 18. huhtikuuta 2008 hyväksymän räjähdeturvallisuuden parantamisen tähtäävän toimintasuunnitelman puitteissa. Komission vaikutustenarviointilautakunta tarkisti vaikutustenarvioinnin maaliskuussa 2010 ja esitti eräitä suosituksia.

3.7

Taustatietoa sisältävät myös komission 6. marraskuuta 2007 julkaisema tiedonanto räjähteiden turvallisuuden parantamisesta sekä lähtöaineita käsittelevän pysyvän komitean vuosikertomukset 2008 ja 2009.

4.1

ETSK kannattaa painokkaasti neuvoston vuoden 2004 julistusta terrorismin torjunnasta sekä sitä seuranneita yksityiskohtaisempia toimia ja asiakirjoja, ja komitea on pannut merkille, että kansalaisyhteiskunnalla on avainrooli kansalaistensa turvallisuuden varmistamisessa. Näin ollen ETSK pitää räjähteiden lähtöaineita koskevaa komission ehdotusta tervetulleena.

4.2

ETSK yhtyy käsitykseen, jonka mukaan tarvitaan kaikissa jäsenvaltioissa sovellettava asetus, riippumatta siitä, missä maissa terroritekoja nykyisin tehdään tai havaitaan. Olemassa olevat terroristiryhmät voivat ylittää kansallisia rajoja hankkiakseen tai varastoidakseen lähtöaineita tai valmistaakseen kotitekoisia räjähteitä. Maailmanlaajuiset terroristiryhmät eivät tunnusta rajoja lainkaan. Kehityssuuntana on entistä voimakkaampien räjähteiden käyttö ja ihmiselämän halveksunnan yleistyminen. Vaikka valtaosa hyökkäyksistä estetään, niin onnistuneiden iskujen vaikutukset ovat hyvin vakavia.

4.3

ETSK yhtyy myös käsitykseen siitä, että 114 artikla tarjoaa asianmukaisen oikeusperustan sellaisten aineiden sisämarkkinoiden pirstoutumisen estämiseksi, jotka ovat ja myös tulevat olemaan laajassa, moninaisessa laillisessa ja hyvin tarpeellisessa käytössä. Joissain tapauksissa saattaa olla saatavissa vaihtoehtoisia tuotteita, mutta täydellinen korvaaminen on yleisesti mahdotonta, ja aineen poistaminen markkinoilta vaikuttaisi suhteettomasti asianomaisiin valmistajiin, vähittäiskauppoihin ja kuluttajiin. On myös vältettävä ristiriitoja muun, esimerkiksi huumeiden lähtöaineita ja maatalouskemikaalien käyttöä koskevan lainsäädännön kanssa. Kansallisia poikkeuksia ei tulisi sallia, etenkään liitteessä I luetteloitujen aineiden osalta.

4.4

ETSK toteaa, että valvottujen lähtöaineiden luettelot heijastavat usein ennemminkin paikallisia kokemuksia hiljattain tapahtuneista iskuista eivätkä niinkään vastaa yleisesti hyväksyttyä vähimmäisluetteloa, joka tulisi asettaa lopulliseksi tavoitteeksi. Jokaisen tässä luetellun aineen valinnalle löytyy kuitenkin vakuuttavat perustelut, ja ehdotus sisältää nopean ajantasaistamismahdollisuuden, jota voidaan soveltaa sitä mukaa kuin uusia keinoja kotitekoisten räjähteiden valmistamiseksi tunnistetaan. Liitteessä I luetellut 8 ainetta tulevat olemaan suurina pitoisuuksina ainoastaan luvanvaraisesti suuren yleisön saatavilla. Tämän tulisi riittää rajoittamaan satunnaisia, yksittäisten ihmisten tekemiä, ei suunniteltuja ja heräteostoja. ”Ammattimaisemman” ja päättäväisemmän toiminnan valvonta perustuu jatkossakin ensisijaisesti poliisiviranomaisten tai muiden keskitettyjen turvallisuusviranomaisten hyvän tiedustelutiedon saantiin ja käyttöön.

4.5

ETSK pitää siksi tervetulleina ehdotuksia koulutusaloitteiden lisäämiseksi ja vapaaehtoisten menettelytapasääntöjen luomiseksi. Nämä toimet on suunnattava ensisijaisesti tukku- ja vähittäiskauppiaille, joiden on otettava entistä suurempi vastuu markkinoiduista tuotteista ja ”epäilyttäviä” liiketoimia koskevasta, järkevästä ja tehokkaasta raportoinnista. Komitea tunnustaa myös tarpeen antaa hyvää palautetta hyvien käytänteiden kannustamiseksi – tämä tuleekin olemaan mielenkiintoinen haaste asianomaisille sääntely- ja lainvalvontaviranomaisille. Ennen asetuksen soveltamisen käynnistämistä jäävä lyhyt aika ja muut julkisesta rahoituksesta kilpailevat tarpeet huomioon ottaen on komission tärkeänä tehtävänä edistää hyvien käytänteiden vaihtoa asianmukaiset toimenpiteet jo käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden ja sitä vasta suunnittelevien jäsenvaltioiden välillä.

4.6

ETSK pahoittelee kuitenkin, että komissio ei ole pystynyt konsulttiensa parhaista yrityksistä huolimatta kuvaamaan tai määrittelemään täysin käsillä olevan ehdotuksen vaikutuksia vähittäiskauppaan ja niin muodoin myös kuluttajiin. Vaikutustenarvioinnin laatimisen aikana kävi ilmi, että sidosryhmäjärjestöjä, joiden toimiala kattaisi asetuksen piiriin mahdollisesti tulevan laajan valikoiman tuotteita, ei juurikaan ole. Yksittäisille tavarantoimittajille osoitettujen kyselyiden vastausprosentit olivat yleensä alhaisia. Vaikutustenarvioinnissa ei käsitelty käytännön järjestelyitä, joita myyntihenkilökunnan on sovellettava käsitellessään pelkästään luvanvaraisesti myytäviä aineita tai tunnistaessaan ja ilmoittaessaan lukuisia muita aineita koskevista epäilyttävistä liiketoimista. Vaikutustenarvioinnissa on käsitelty vaikeutta määritellä yhtäältä ”yritys”, joka voidaan perustaa hyvinkin lyhyeksi aikaa ja epämääräiseen tarkoitukseen ja toisaalta ”suureen yleisöön kuuluvat”, jotka joko ovat tai eivät ole valmiita todistamaan henkilöllisyytensä tai paljastamaan ostettavan aineen lopullisen käyttötarkoituksen. Näitä kysymyksiä ei kuitenkaan ole ratkaistu lopullisesti ehdotuksessa.

4.7

Asiaa mutkistaa entisestään, että vaikutustenarviointi pohjautuu taloudelliseen malliin, joka kattaa täysimääräisesti ainoastaan 14 nyt luetteloidusta 15 aineesta (suolahappo poistettiin viime hetkellä ja ammoniumkalsiumnitraatti, jota tavallisesti myydään ”kalsiumammoniumnitraattina”, lisättiin ilman kommenttia tai selitystä). Aineet ja niiden markkinat eivät todellakaan ole homogeeniset, sillä ne ulottuvat leluissa ja keittovälineissä kiinteänä polttoaineena käytettävästä heksamiinista – jonka myynti jää alle 10 miljoonaan euroon – aina ammoniumnitraattiin (ja kalsiumammoniumnitraattiin) ja nitrometaaniin – joita myydään miljoonia tonneja maatalouden lannoitteeksi sekä käyttöön kosmetiikassa ja kotitaloustuotteissa ja joiden markkinoiden arvo EU:ssa lasketaan miljardeissa euroissa.

4.8

Nämä rajoitteet huomioon ottaen todennäköisin arvio näyttää olevan, että asia koskisi suoraan noin 300 miljoonan euron myyntiä, eli 10 prosenttia liitteessä I luetteloitujen korkeapitoisten aineiden kokonaisarvosta, kun ehkä noin puolet myynnistä jatkuisi luvanvaraisesti ja loppu korvattaisiin toisilla aineilla tai menetettäisiin kokonaan. Kotitekoisten räjähteiden lähtöaineena laajalti tunnetun ja käytetyn korkeapitoisen vetyperoksidin myynnin osuus on noin 60 prosenttia näistä luvuista. Raportointivaatimukset eivät luultavasti vaikuta oleellisesti liitteessä II lueteltujen tuotteiden hyvinkin laajoihin markkinoihin, joita dominoivat kotitekoisten räjähteiden yhtä yleisten lähtöaineiden, korkeapitoisen rikkihapon ja asetonin myynti. Jos niin kuitenkin käy, niin asetusta voitaisiin todellakin pitää toimivana.

4.9

Valmistelevassa selvityksessä käsiteltiin tasapainottavia taloudellisia ja sosiaalisia etuja, jotka syntyvät rajoittamalla suuren yleisön mahdollisuuksia hankkia kotitekoisten räjähteiden lähtöaineita ja vähentämällä näin terrori-iskujen määrää ja vakavuutta, mutta niitä ei ole kvantifioitu komission ehdotuksessa. Kustannusten ja hyötyjen suhteen arviointi ei näin ollen ole helppoa. ETSK uskoo kuitenkin kaiken kaikkiaan, että toimenpiteet vastaavat kaikkia asianmukaisia suuntaviivoja, ja niitä on näin ollen tuettava varauksettomasti. Pysyvämpi menestys edellyttää kuitenkin välttämättä toimien jatkamista jäsenvaltioissa ja niiden kesken.

5.1

Sekä ETSK että komissio katsovat, että tällaista aihetta koskevassa ehdotuksessa on tasapainotettava tarkkaan tiettyjen aineiden laittoman käytön rajoittaminen yleisen edun vuoksi sekä kansalaisten oikeus toimia etujensa mukaisesti asianmukaisen yksityisyydensuojan puitteissa. Selvää on myös, että turvallisuuskysymykset ja korjaavat toimenpiteet ovat usein sellaisia, etteivät ne salli täyttä avoimuutta. Tästä huolimatta tulisi kuitenkin pyrkiä mahdollisimman kattavaan dokumentointiin.

5.2

ETSK pitää siksi valitettavana, että lopullinen ehdotus ei tukeudu täysin valmistelevaan selvitykseen ja vaikutustenarviointiin, erityisesti mitä tulee sekä suolahapon poistamiseen jopa liitteestä II että kalsiumammoniumnitraatin lisäämiseen ilman minkäänlaisia todisteita käytöstä tai markkinavaikutuksista. Koska ehdotuksessa esitetään varsin perustellusti mahdollisuutta lisätä luetteloihin tulevaisuudessa muita aineita, on asianmukaisten menettelyiden noudattaminen selkeästi tarpeen varmistaa – ja myös se, että niitä noudatetaan kaikkien sidosryhmien havaittavasti. Jopa tässä myöhäisessä vaiheessa olisi hyödyllistä liittää ehdotukseen asianmukainen lisäys.

5.3

Ehdotuksessa ja oheisasiakirjoissa ei myöskään käsitellä kunnolla perusteita 15 aineen jakamisesta kahteen ryhmään, ja vain 8 aineen asettamisesta luvanvaraiseksi korkeina pitoisuuksina, vaikka lähtöaineita käsittelevässä pysyvässä komiteassa onkin käyty asiaa koskevia keskusteluita, joihin saa tutustua pyynnöstä. Toivottavaa olisi, että myös nämä asiakirjat liitettäisiin ehdotukseen ja tuleviin perusteluihin.

5.4

ETSK on myös yllättynyt siitä, että vaikka hyvin erilaisten aineiden luettelo on suhteellisen lyhyt, ei ole löydetty tai harkittu mahdollisuutta toteuttaa toimia vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien EU-sääntöjen puitteissa. Esimerkiksi yksittäisten pakkausten kokoa olisi voinut rajoittaa, jolloin tavattoman suuria määriä koskevat ja siten ”epäilyttävät” liiketoimet paljastuisivat kaikissa toimitusketjun vaiheissa. Tällaisen toimenpiteen järkevyys riippuu käyttökelpoisen räjähteen valmistamiseen vaadittujen hankintojen mittakaavasta. Asiaa koskevaa tietoa olisi voinut sisällyttää alkuperäiseen vaikutustenarviointiin, ja se olisi tehostanut ehdotettuja tiedonhankintajärjestelmiä.

5.5

Asiaa koskevat yksityiskohtaiset ehdotukset auttaisivat myös ratkaisemaan käytännön kysymyksiä myyntipisteissä, joissa merkinnät, viivakoodit ja muut sisäiset valvontajärjestelmät ovat ratkaisevan tärkeitä laittomien tai epätoivottujen liiketoimien rajoittamiseksi. Kaikkien tavaroiden vapaa liikkuvuus EU:n sisällä huomioon ottaen yhdenmukainen järjestelmä on tarpeen, jotta valmistajilla ja tukkukauppiailla olisi mahdollisuus täyttää kyseiset velvoitteensa kustannustehokkaasti.

5.6

Pienenä yksityiskohtana todettakoon, että molempien liitteiden kaikkien aineiden seoksilla on sama CN-koodi (3824 90 27). Vaikka tämä on vahvistettu oikeaksi, se osoittaa kuitenkin, kuinka vaikea on seurata asianomaisten aineiden tai seosten liikkeitä rajojen yli.

5.7

Asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle on rajattu yritystenväliset liiketoimet, mutta yrityksen määrittely jää epäselväksi. Kaikki yksityisyrittäjinä toimivat puutarhurit, rakennusyrittäjät, hammaslääkärit tai kampaajat eivät pysty esittämään esimerkiksi alv-tunnistetta tai muita todisteita toimivasta yrityksestä. Vaikka todisteet esitettäisiinkin ja yritys osoitettaisiin toimivaksi ja lailliseksi, vaikuttaa kuitenkin mahdolliselta, että liiketoimia voitaisiin perustetusti pitää ”epäilyttävinä”. Näin ollen on lisättävä raportointimenettely myös tätä toimitusketjun vaihetta varten.

5.8

Liitteessä II luetelluille aineille ei ole asetettu myyntirajoituksia – niitä koskee ainoastaan velvoite ilmoittaa ”epäilyttävistä” liiketoimista. Ottaen huomioon, että kaikista mahdollisista ”epäilyttävistä” liiketoimista voidaan tehdä ja luultavasti tehdään ilmoitus riippumatta siitä onko kyseinen aine, seos tai tavara luetteloitu, on yllättävää, ettei kyseinen luettelo ole pitempi eikä sisällä laajempaa valikoimaa lähtöaineita ja tarvikkeita. Tämä antaisi mahdollisuuden todeta kansallisella tasolla paikallisia preferenssejä (esimerkiksi mustaruudin tai propaanikaasusäiliöiden käyttö) ja kyetä reagoimaan nopeasti uusiin ilmenemismuotoihin ja kehityssuuntiin.

5.9

Se auttaisi myös selkeyttämään tekstiä sekä raportointivaatimuksen laajuuden perustana olevia oletuksia. Perusteluiden otsikon ”Vaikutus perusoikeuksiin” alla todetaan, että ”epäilyttävistä liiketoimista ilmoittaminen koskee ainoastaan liitteissä lueteltuja kemikaaleja, ja se perustuu talouden toimijoiden tekemään riskinarviointiin”. Tämä laajennetaan kuitenkin 6 artiklan 4 kohdassa koskemaan myös ”kaikkia muitakin epäilyttäviä liiketoimia, jotka koskevat muita kuin luokiteltuja aineita”. Ottaen huomioon, että liiketoiminnan arvioiminen ”epäilyttäväksi” on paikallisiin normeihin ja asenteisiin pohjautuvaa arvottamista, siitä ei voida tehdä velvoitetta tai täysin varmaa. Samoin ei voida täysin sulkea pois ilmoituksia sellaisia aineita koskevista liiketoimista, joita ei ole luetteloitu tai joita asia ei koske. Koska asianomaisia vähittäiskauppiaita on valtava määrä ja koska yleisen tietoisuuden lisääminen ja parhaiden käytänteiden jakaminen sekä erityisesti valvontamekanismien soveltaminen on vaikeaa, on myös käsiteltävä kansallisille yhteyspisteille toimitetun tiedon laatuun ja määrään liittyviä ongelmia, ennen kuin ilmoitusvelvollisuutta voidaan pitää hyödyllisen ”tiedustelutiedon” lähteenä.

5.10

Edellä mainituista varauksista huolimatta ETSK tukee vahvasti ehdotusta ja uskoo, että se edistää kansalaisten turvallisuutta sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella. Jatkossa on tärkeää, että parhaita käytänteitä vaihdetaan ja erityisesti tietoa jaetaan ja vaihdetaan toimitusketjun päässä olevien vähittäiskauppiaiden ja muiden asianomaisten kansalaisyhteiskunnan ryhmien keskuudessa ja välillä. ETSK on valmis osallistumaan tähän työhön kaikin käytettävissään olevin keinoin.